Teksti Pekka Anttila Kuvat Petri Kaipiainen

Transkriptio

1 Teksti Pekka Anttila Kuvat Petri Kaipiainen Vaarallinen ku Jos syöt liikaa ja liikut liian vähän, sinua uhkaa aikuisiän diabetes. Tauti on vaarallinen, mutta joka toinen siitä kärsivä edes tiedä olevansa sairas. Nelikymppinen Kauko on tullut terveyskeskukseen vastaanotolle ja valittaa rintakipuja. Hän ei ole koskaan polttanut eikä käytä verenpainelääkkeitä. Paino on hieman noussut, mutta jokin aika sitten tehdyissä testeissä kolesterolitaso oli kunnossa. Silti Kauko saattaa tietämättään olla vakavasti sairas hänellä saattaa olla aikuisiän diabetes. Paino ei ole se suurin ongelma! huudahti Quebecin sydäninstituutin professori Jean-Pierre Després, 50, äskettäin Helsinkiin kokoontuneille valtimonkovettumataudin huippututkijoille. Solakka professori nipisti itseään vyötäröstä ja vakuutteli kuulijoilleen, että kyllä, peukalon ja etusormen väliin jäi siivu läskimakkaraa. Aivan ihon pinnan alla hyllyessään rasva näyttää joidenkin mielestä rumalta, mutta se on oikeassa paikassa. Ylipainoa voi olla runsaastikin. Mutta väärään paikkaan kertyessään liikakilot voivat olla hengenvaarallista, De sprés sanoi ja päästi irti vatsastaan. Mikä sitten on väärä paikka rasvalle? Jos pääsisimme katsomaan, kun Kauko kääntyy sivuttain lääkärin vastaanotolla, näkisimme hyvällä alulla olevan omenavatsan. Jos Kauko yrittää napata vyötärömakkaran sormiensa väliin, se ei onnistu. Vatsa on pinkeä kuin jalkapallo, koska rasva on kertynyt vatsaontelon sisälle. Se on vaarallista, koska vatsaontelosta rasva pääsee vaeltamaan maksaan. Suomalaisen huippututkijan, professori Hannele Yki-Järvisen mukaan juuri ne ihmiset ovat vaikeuksissa, jotka ovat omenalihavia ja joille kehittyy rasvamaksa. 22 Suomen Kuvalehti 28/2007

2 mpu 28/2007 Suomen Kuvalehti 23

3 Yli 80 prosentilla aikuistyypin diabeetikoista on rasvamaksa, Yki-Järvinen toteaa. Maksa mittaa terveytesi Väärä lihavuus johtaa rasvamaksaan ja se taas metaboliseksi oireyhtymäksi ristityn aineenvaihdunnan häiriötilan kautta diabetekseen. Ketju saa alkunsa huonoista elintavoista, Hannele Yki-Järvinen sanoo. Me syömme liikaa ja liikumme liian vähän. Ruokavaliomme on liian runsasrasvainen. Esimerkiksi pikaruoka ei tee hyvää maksallemme, sillä osa rasvasta päätyy aina maksaan, Yki-Järvinen kertoo. Epäilijöille hän suosittelee Supersize me -dokumenttielokuvaa. Sen tekijä aterioi kuukauden ajan pelkästään hampurilaisravintoloissa. Seurauksena ovat kymmenkertaisiksi nousseet maksa-arvot, kohonnut verenpaine, ylipaino ja impotenssi. Kanadalaisprofessori Després n rasvamakkaraesityksen opetus on se, ettei pelkkä ylipaino kerro koko totuutta. Hannele Yki-Järvisen mukaan juuri tämä on uusi asia, jota suurin osa lääkäreistä ei vielä tunnista. Kaukolla käy tuuri, hänen lääkärinsä on ajan hermolla. Verikokeet paljastavat, että potilaan maksan entsyymiarvot ovat koholla. Perinteinen johtopäätös olisi yksinkertainen: Kaukolla on alkoholiongelma. Potilaansa vyötärönympärystä silmäiltyään lääkäri päättää selvittää Kaukon elämäntilannetta tarkemmin. Hän kyselee sukulaisten terveydestä, ja pohtii perinteisiä riskitekijöitä. Onkohan suvussa diabetesta? Lääkäriä mietityttää myös metabolisen oireyhtymän mahdollisuus. Sillä tarkoitetaan monien sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvien riskitekijöiden yhdistelmää. Niitä ovat esimerkiksi kohonnut verenpaine, kasvanut veren hyytymistaipumus, liian matala hyvä kolesteroli ja kohonnut verensokeri ja pinkeä omenamaha. Kaikki tällainen ylimääräinen tavara on rasvamaksan tuotosta. Ihminen saattaa sairastua jopa maksakirroosiin, mutta muuta syytä siihen ei löydy kuin metabolinen oireyhtymä, selittää Hannele Yki-Järvinen. Tutkimuksissa paljastuu, että Kaukolla on rasvamaksa ja metabolinen oireyhtymä. Niiden takia hän sairastuu varmasti aikuisiän eli kakkostyypin diabetekseen. Kaukon mielessä pyörivät lisäsairaudet aina sydänkohtauksesta lähtien. Lääkärillä on kuitenkin myös lohduttavaa kerrottavaa. Aikuisiän diabetes leviää Suomessa epidemian lailla. Kun diagnoosi on tehty, lisäsairauksia osataan ehkäistä. Edessä on elintapojen muutos, mikäli se ei tepsi, turvaudutaan lääkehoitoon. Liikunnalla ja monipuolisella ravinnolla rasva vähenee myös Kaukon maksasta. Koko kimppu sairauksia Aikuisiän diabetes leviää Suomessa epidemian lailla. Se on aivan eri sairaus kuin nuoruustyypin diabetes. Joka päivä Suomessa diagnosoidaan kymmeniä uusia potilaita, vuosina diabeetikkojen määrä nousi 35 prosenttia. Kakkostyypin diabetes on salakavala tauti, suurin osa siitä kärsivistä suomalaisista ei tiedä olevansa sairas. Kaksi vuotta sitten kolmessa sairaanhoitopiirissä tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että oireeton aikuistyypin diabetes on vähintään yhtä yleinen kuin tunnistettu diabetes. Eli runsaan diabeetikon lisäksi Suomessa on lähes toinen mokoma Kaukon kaltaisia henkilöitä, jotka eivät tiedä sairastavansa tautia. Professori Tero Kangas sanoo, ettei aikuistyypin diabeteksesta voi enää puhua erillisenä sairautena. Noin 85 prosenttia sitä sairastavista ihmisistä kärsii metabolisesta oireyhtymästä ja sen seurauksena myös muista vakavista sairauksista. Pelkkä diabetes ei ole kohtalokas, mutta lisäsairaudet tekevät siitä hengenvaarallisen. Diabetes onkin ulottanut lonkeronsa kaikkialle. Kyse ei ole vaarattomasta sokeritaudista, sillä Suomessa aikuistyypin diabeetikoista 85 prosenttia kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Puolet heistä menehtyy sydäninfarktiin. Tero Kankaan mukaan aikuistyypin diabetes on suurin sokeutumisen syy työikäisessä väestössä. Silmänpohjien hiusverisuonet vaurioituvat ja ihminen menettää näkönsä. Diabetes on lähes poikkeuksetta johtava syy, kun tarkastellaan ihmisiä, jotka saavat keinomunuaishoitoa tai tarvitsevat kokonaan uuden munuaisen, Kangas listaa. 24 Suomen Kuvalehti 28/2007

4 Metabolinen oireyhtymä ja sitä kautta syntyvä aikuistyypin diabetes tappavat tässä maassa yhtä paljon ihmisiä kuin syöpä konsanaan, hän arvioi. Kallis kansantauti Nykyisellä kasvuvauhdilla Suomessa saattaa olla Tero Kankaan mukaan vajaan kolmen vuoden kuluessa noin diabeetikkoa. Ja kun siihen ynnätään ainakin henkilöä, joilla sairautta ei ole löydetty, on diabeetikoita Se on 12 prosenttia Suomen väestöstä. Surullista on se, että aikuistyypin diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana. Itse asiassa on harhaanjohtavaa puhua aikuistyypin diabeteksestä, sillä nykyisin sitä hoidetaan jopa alle 10-vuotiailla kouluikäisillä. Eikä ihme: liikunta on kouluissa vähennetty minimiin ja käytäville on tuotu houkuttelevia makeis- ja virvoitusjuomaautomaatteja. Jokainen koulunsa aloittava ikäluokka on nyt huonommassa kunnossa kuin edellinen. Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2010 mennessä eurooppalaisista lapsista 38 prosenttia on ylipainoisia. Diabeteksesta on myös tullut Suomen kallein kansantauti. Tero Kankaan mukaan diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmasosaa kustannuksista johtuu erilaisista lisäsairauksista, jotka voitaisiin välttää ajoissa aloitetulla hyvällä hoidolla. Kolmen vuoden kuluttua diabeetikkojen hoito maksaa Kankaan mukaan yhteensä 3,3 miljardia euroa. Erilaisten lisäsairauksien hinnaksi muodostuu 1,8 miljardia euroa. Eli niiden hoito tulee kalliimmaksi kuin perussairauden. Jos aikuistyypin diabeetikolla ei ole lisäsairauksia, hoitokustannukset ovat 550 euroa vuodessa. Lisäsairauksista kärsivän diabeetikon aiheuttamat kustannukset nousevat euroon vuodessa, Kangas kertoo. Terveydenhuoltoalalla ihmetelläänkin, mistä saadaan rahaa diabeteksen torjuntaan. Aikuistyypin diabeteksen kaltaiset elintapasairaudet uhkaavat nostaa terveysmenot kestämättömälle tasolle. Yhteiskunta ei voi hyvin Kaukon vanhemmat elivät sotien jälkeisenä aikana. Silloin Suomessa ei aikuistyypin diabetesta juuri ollut elämän niukkuuden takia. Kyse on nykyajan ongelmasta. Ihmistä ei ole tarkoitettu ajamaan autolla kauppaan ja katsomaan sohvalla televisiota. Meidän elintapamme ovat huonot. Ja sitten kun takapuolta ei saada irti sohvasta, asiaa hoidetaan lääkkeillä, tietää Tero Kangas. Mitä sitten pitäisi tehdä, että Kaukon kaltaisten tapausten määrä ei kasvaisi nykyistä vauhtia? Hannele Yki-Järvisen mielestä kyse ei ole pelkästään ruoasta ja liikunnasta, vaan paljon suuremmista asioista. Suurin osa ylipainoisista ihmisistä tietää, että heidän pitäisi laihtua ja liikkua. Kyse ei ole siitä. Mutta miksi he eivät tee niin? Miksi täällä tehdään liikaa töitä, miksi avioliitot eivät toimi ja miksi nuoret käyttävät alkoholia enemmän kuin missään muualla Euroopassa? Uskon, että yhteiskunnan pahoinvointi on hyvin pitkälle näiden ongelmien takana. Minusta nyt olisi tärkeää käynnistää arvokeskustelu, ja pohtia miten voimme lisätä toinen toisemme henkistä hyvinvointia, Yki-Järvinen painottaa. SK 28/2007 Suomen Kuvalehti 25

5 Havaitse, ehkäise, hoida Suomessa on alkanut ainutlaatuinen ohjelma, jolla pyritään torjumaan aikuistyypin diabetesta. D2D-hankkeessa etsitään henkilöitä, joita uhkaa sairastuminen diabetekseen, sekä arvioidaan heidän riskejään sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lopuksi heille annetaan ohjeita elintapojensa muuttamiseen. D2D keskittyy juuri aikuistyypin diabeteksen torjuntaan. Hankkeen valtakunnallisen koordinaattorin, ylilääkäri Timo Saariston mukaan tavoitteena on siirtää tutkimustietoa perusterveydenhuollon käyttöön. Hanke on uudistamassa totuttuja työtapoja terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Niissä on onnistuttu poimimaan Suomessa kehitetyllä riskitestillä ihmisiä, jotka ovat vaarassa sairastua aikuistyypin diabetekseen. Tulipalojen sammuttamisen sijaan me yritämme nyt estää niiden syttymisen. Vuodesta 2005 lähtien yksinkertaisen riskitestin on tehnyt internetissä yli ihmistä. Miljoona kopiota testistä on levitetty maallikoille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Riskihenkilöiden ja uusien diabeetikoiden löytämisen lisäksi projektilla halutaan vaikuttaa elintapoihin, ehkäistä lihavuutta ja diabetesta jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Mallina on Pohjois-Karjala-projekti, jolla vähennettiin sydän- ja verisuonitauteja tehokkaasti. Hanke on jo nyt johtanut aivan uudenlaiseen yhteistoimintaan. Terveyskeskukset ovat verkostoituneet ulkopuolisten toimijoiden kanssa, jotta riskihenkilöitä voidaan ohjata hoitoketjussa eteenpäin. Perusterveydenhuollon voimavarat eivät välttämättä riittäisi tähän kaikkeen, sillä riskipotilaiden määrä on niin suuri. Hankkeen vetäjät ovat törmänneet karuun todellisuuteen. Terveydenhuoltoon vaaditaan jatkuvasti lisää resursseja, koska sairaudet lisääntyvät. Nyt meillä on kiistaton näyttö ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista. Tästä huolimatta resursseja kaipaavat ja niistä päättävät henkilöt eivät aina aseta taudin ennaltaehkäisyä prioriteettilistan kärkeen. Kansallinen diabetesohjelma ja D2D-hanke saivat viime vuoden lopulla Maailman terveysjärjestö WHO:n lihavuudenehkäisypalkinnon. Perusteluissa todettiin, että ohjelma on ainutlaatuinen. Sairaanhoitopiirien, Kansanterveyslaitoksen ja Diabetesliiton yhteishankkeesta on tullut vientituote, joka on käytössä useissa maissa. Diabeteksen riskitestin voi tehdä osoitteessa: Näin pienennät riskiä Taipumus aikuistyypin diabetekseen periytyy, mutta sairastumisen riskiä voi pienentää elämäntavoilla. Harrasta liikuntaa vähintään puoli tuntia päivässä (arkiliikunta mukaan luettuna). Pyri pitämään paino ja vyötärömitta kurissa. Älä tupakoi. Tarkkaile verenpainettasi. Jätä pois ylimääräiset kovat rasvat ja suosi pehmeitä kasvirasvoja. Syö kasviksia, hedelmiä, marjoja ja viljatuotteita. Monien oireiden kasautuma Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa ongelmia aineenvaihdunnassa. Se on tila, josta kärsivällä on samaan aikaan useita terveyttä uhkaavia häiriöitä. Oireyhtymän aiheuttaa keskivartalolihavuus, joka on yleisempää miehillä. Siksi myös metabolinen oireyhtymä on yleisempi miehillä. Oireyhtymän toteamisessa auttaa vyötärön ympäryksen mittaaminen. Kriittinen raja on miehillä 94 cm tai naisilla 80 cm. Mitan ylittyminen ei automaattisesti tarkoita, että ihmisellä olisi metabolinen oireyhtymä. Muita merkkejä oireyhtymästä ovat kasvanut veren triglyseridien määrä, pienentynyt hyvän eli HDL-kolesterolin määrä, kohonnut verenpaine ja häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta (kasvanut verensokeri). Jos potilaalla on liian suuren vyötärömitan lisäksi vähintään kaksi edellä mainituista oireista, hänellä on metabolinen oireyhtymä. Lähde: Diabetesliitto Lähde: Lääkärikirja Duodecim 2007 / Terveyskirjasto 26 Suomen Kuvalehti 28/2007