RVL. Puheenjohtajan tehtävä haettavana sivu 5. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti Puheenjohtajan tehtävä haettavana sivu 5 Kuva Seppo Juselius Luottamusmieskauden alku Tessissä palkkausjärjestelmän uuden oppimista sivu 11 pelisäännöt sivu 20

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) Talousvastaava Anne Aalto Puh. (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila Puh GSM RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 6 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) Fax (09) soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2200 kpl Painopaikka Esa Print Oy Työvoimako julkisen vallan suojeluksessa? Suomen perustuslaki Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Tänä vuonna tähän mennessä muun muassa seuraavissa valtioenemmistöisissä yhtiöissä, valtion osakkuusyhtiöissä tai valtion työpaikoissa on käyty tai tullaan käymään yt-neuvotteluja henkilöstön sopeuttamiseksi, lomauttamiseksi tai irtisanomiseksi. YHTIÖ/Työnantaja VALTIO OMISTAA % VR-Yhtymä 100 Itella 100 Finavia 100 Meritaito 100 Patria 73,2 Finnair 55,8 Vapo 50,1 Rautaruukki 39,7 Outokumpu 31,2 Sampo 14,2 Stora Enso 12,3 TeliaSonera 11,7 Metso 11,1 Tieto 10.3 Puolustusvoimat 100 Perustuslain 2 :n mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Meidän valitsema. Perustuslain mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Uskokaamme vielä vaikuttamiseen ja äänestäkäämme nyt kuntavaaleissa harkiten; kunnatkin ovat työnantajia ja monet kuntapäättäjät ovat myös kansanedustajia. Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi

3 Tässä numerossa 5 / 2012 Nyt on tahtotila 6 kehittää rautateitä Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen toteaa rahan olevan suurin ongelma rautateiden kehittämisessä vaikka valtio nyt satsaakin aiempaa enemmän raideliikenteeseen: - Näin ei tule olemaan maailmantappiin, hän arvelee. Taito neuvotella, taito sopia RVL:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet pohtivat koulutuksessaan luottamusmiestoimintaa työpaikan muutoksissa. Kouluttajana toimi Hannu Oikarinen TSL:stä: - Jos työyhteisöllä on vahva itsetunto ja usko omaan asiaan ja tekemiseen, se avaa mahdollisuuden ristiriitatilanteissakin onnistumisen kierteeseen Suurperheen äiti, liikenneohjaaja ja ay-aktiivi Hanna Remes Pieksämäen osastosta onnistuu sovittamaan yhteen kaikki roolinsa mutkattomasti. Sitä on helpottanut nelilapsisen perheen isän työn luonne pelastuslaitoksen ensihoitajana. Hanna pitää edunvalvontaa tärkeänä, koska tilanteet työpaikalla muuttuvat jatkuvasti. Muut jutut 16 Kalevi Hölttä: Työtaistelun käsite on määritelty hämärästi lainsäädännössä 18 Sujut-tutkimus: Liikenteenohjauksen ammattilaiset otettava mukaan entistä enemmän työn kehittämiseen, suunnitteluun ja organisointiin 22 SAK: Palkankorotukset eivät vaaranna kilpailukykyä Hyvä ajatus VR:llä työskentelee paljon henkilöstöä, jonka ammattitaitoa arvostetaan yksityisellä puolella. RVL:n hallituksen jäsen Pekka Romu sivulla 8 Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 10 Leikkeet 25 Jutunjuuri 26 3

4 Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja Ydinkysymys on, pystyykö se (Kouvolan seudun ammattiopisto) takaamaan koulutusten häiriöttömän jatkuvuuden. Perätön lupaus on VR:n kannalta katastrofi. VR:stä pala sieltä, toinen täältä VRKK:n asema nousi jälleen kerran tänä syksynä tarkastelun kohteeksi. Taustalla on viime hallituskaudella istunut liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä, joka esitti VRKK:n eriyttämistä VR:stä. Omistajaohjauksella on ollut samanlainen käsitys. Suomen kokoisessa maassa ei ole järkevää ylläpitää kahta rautatiealan oppilaitosta ja tästä syystä rautatiealan koulutus pitäisi siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Myös VR itse on ilmaissut puoltavansa näitä ajatuksia, vaikka aiesopimus ei ole VR:n kannalta sitova. Tällainen eriyttämissuunnitelma oli vireillä joitakin vuosia sitten, mutta silloin se kaatui rahoituksen puutteeseen. Ainoana konkreettisena muutoksena tuolloin oli VRKK:n johtokunnan kasvattaminen. Tästä päädyttiin pari vuotta sitten toiseen ääripäähän eli johtokunnan lakkauttamiseen kokonaan. Nyt näyttää vahvasti siltä, että jotakin tulee tapahtumaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut koulutuksen järjestäjäksi Kouvolan seudun ammattiopiston. Edellä mainittu aiesopimus on tehty VR:n ja Kouvolan kaupungin kanssa. VR on ilmoittanut, että siirto voi tapahtua, kun voidaan todeta, että se ei aiheuta häiriötä koulutustoimintaan. Siirron edellytyksiä on selvittämässä 18 työryhmää ja on päivänselvää, että työryhmätyöhön osallistuminen jo sinänsä vaikuttaa, vaikka yksikään kurssi ei olisi uhattuna. Työryhmissä oleminen on ylimääräistä työtä, jota tehdään kiireisellä aikataululla. Asia etenee siten, että marraskuun puolivälissä pallo on Kouvolan kaupungin valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Kouvolan Seudun ammattiopistolla on suuri vastuu. Ydinkysymys on, pystyykö se takaamaan koulutusten häiriöttömän jatkuvuuden. Perätön lupaus on VR:n kannalta katastrofi. Joulukuun puolivälissä VR:n puolella on h-hetki ja tällöin edellytysten toteutumista arvioidaan VR-Yhtymän hallituksessa ja tehtäneen myös päätös. Hallinnollinen siirto voisi toteutua 2013 alussa, mikäli kaikki edellytykset täyttyisivät. On myös mahdollista, että tarvitaan siirtymäaika. VRKK:n RVL:n jäseninä oleva henkilökunta on tietenkin halunnut selvittää, mitä mahdollinen siirto oikein tarkoittaisi. Se onkin mielenkiintoinen kysymys. Alustavissa keskusteluissa VR:n edustajien kanssa toimenpiteen nimeksi on arvioitu jonkunlaista liikkeen luovutuksen hybridiä. Liikkeen luovutuksen pelisääntöjen mukaan työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Silta Oy:n ja Itella Oy:n kuvioista johtuen tiedän, että selvitettäväksi nousee useita yksilöllisiä kysymyksiä. Kaikkeen ei ole vielä tässä vaiheessa vastausta. Eriytys konsernin sisällä Liikenteenohjauksen suhteen tilanne on juuri sellainen kuin siitä on monessa yhteydessä kerrottu. VR:n ja Liikenneviraston yhteinen suunnitelma on, että liikenteenoh jaus eriytetään omaksi yhtiöksi VR-konsernin sisällä vuonna Sen jälkeen vuosina tehdään selvitys ratapihojen ja laskumäkien liikenteenohjauksen järjestämisestä ja mahdollisesti seuraisi junaliikenteen ohjausyhtiön siirtäminen valtion omistajaohjauksen alaisuuteen. Ja miksi? Vastaus on, että junaliikenteen ohjauksen yhtiöittämisen tarkoituksena on varmistaa tasapuolinen ja riippumaton liikenteenohjauspalvelu. Tässä taustaajatuksena on tietenkin kilpailijoiden mukaan tulo rautatiemarkkinoille. Tosin tavaraliikenteen kilpailu on ollut Suomessa avattuna jo useita vuosia eikä yhtään kilpailijaa ole vielä toiminnassa. Vaihtotyöliikennettä en laske tähän mukaan. Proxion Oy:nkin mukaantulo siirtynee jäl- 4

5 Puheenjohtajan tehtävä haettavana Hyvät lukijat, oma urani RVL:ssä alkaa olla kalkkiviivoilla. Eläkkeelle siirtymishetki on helmikuun alussa 2014, mutta käytännössä jään pois toiminnasta noin vuoden päästä. Tätä henkilövaihtoa on ryhdytty suunnittelemaan hyvissä ajoin. RVL:n hallituksessa ja osastojen johtokunnissa on käsitelty erilaisia malleja tulevaa toimintaa varten. Pohdinnoissa on päädytty siihen, että RVL:ssä on tulevaisuudessakin päätoiminen luottamustoiminen puheenjohtaja. Tarkoitus on, että uuden puheenjohtajan perehdyttämiseen jää noin puoli vuotta yhteistä aikaa. RVL:n hallitus on päättänyt, että vuoden 2013 liittovaltuuston sääntömääräisessä kokouksessa valitaan jatkaja. Samassa kokouksessa juhlitaan myös RVL:n 140 vuoden taivalta. Nyt siis tarvitaan ehdokkaita. Mikäli olet kiinnostunut tehtävästä, ota yhteyttä marraskuun loppuun mennessä. Puhelinnumeroni on ja sähköpostini Kerro asiasta myös sellaisille, jotka saattaisivat olla halukkaita. Tarpeen vaatiessa hallitus voi tehdä ehdokkaiden esikarsintaa. Luottamustoimisesta tehtävästä ilmoitetaan myös RVL:n ja SAK:n nettisivuilla. Tässä tilanteessa uuden puheenjohtajan toimikausi on kahden vuoden mittainen, koska seuraava sääntömääräinen vaalivuosi on Mikäli hakija on RVL:n omasta toimintaympäristöstä, tehtävää harkitsevien kannattaa selvittää heti alkuun, myöntääkö VR työvapaata tehtävää varten. Suunnitelmien mukaan ehdokkaat esitellään vuoden 2013 ensimmäisessä RVL-lehdessä. leen. Henkilöliikenteessä on parhaillaan viime metreillä valmistumassa kokonaistaloudellinen selvitys henkilöliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksista. Taustaryhmässä mukana olleena on ollut mielenkiintoista todeta, ettei kilpailun avaaminen henkilöliikenteessä ole ollenkaan yksinkertaista eivätkä viittaukset muihin maihin ole rinnastettavissa Suomen tilanteeseen. Poliittinen tahto on kuitenkin voimakas sekä henkilöliikenteen kilpailun avaamiseen että liikenteenohjauksen yhtiöittämiseen. Liikenteenohjauksen eriyttämiselle ei siis itse asiassa ole mikään hengen hätä, mutta VR-konsernin yhteyteen tehty eriytys ehkä rauhoittaa tahtotilaa. Vaikka Proxionin lisäksi tulisi muitakin yrittäjiä mukaan, on kuitenkin aivan huuhaata kuvitella, että liikenteenohjaus nykyisessä mallissa voisi mitenkään suosia tai sorsia ketään. Aikataulut ja liikennetilanteet ovat ratkaisevat tekijät. RVL on todennut, että voimme hyvin tulla toimeen sen ratkaisun kanssa, että liikenteenohjaus eriytetään VR-konsernin yhteyteen. Tässä kuviossa työsuhteen ehdot pysyvät henkilöstölippua myöten entisellään. Sen sijaan seuraavan askeleen tiukka naulaaminen tässä vaiheessa ei ole mielestäni tarpeen. Mielestäni oli hämmentävää, että VRkonsernin henkilöstölehti nyt! otsikoi asiaa käsittelevän jutun ikään kuin nyt tehtäisiin irrotus VR:stä. Suunnitelman ensimmäinen vaihekaan kun ei ole vielä toteutunut. VR:n liikenteenohjauksen tilannetta on käsitelty myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja linjaukset ovat olleet VR:n ja LIVIn esityksen mukaiset. Nyt ryhdytään etsimään henkilöä, joka liikenteenohjausyhtiön johtajana ryhtyy viemään suunnitelmaa eteenpäin. Lukuisia kertoja on kysytty, mitä tämä tarkoittaa ay-jäsenyyden kannalta ja kuka työehdoista tulevaisuudessa sopii. RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäseneksi ovat oikeutettuja pääsemään rautatievirkamiesalalla tai siihen verrattavalla toimialalla olevat henkilöt. Ala ei tässä tilanteessa muutu miksikään, joten osastojen jäsenyys jatkuu automaattisesti. Ei tarvita edes sääntömuutoksia. On normaalia, että liitto koostuu useissa eri firmoissa toimivista yhdistyksistä. RVL:ssä on ollut muihin liittoihin nähden poikkeuksellista, että se on toiminut yhden yrityksen ympärillä. Työehtosopimuksen suhteen RVL:llä on neuvottelu- ja sopimusoikeus juuri tätä ryhmää koskien eikä sitä ole kenenkään muun sopimuksessa. Eriyttäminen VR-konsernin yhteyteen ei aiheuta toimenpiteitä. Jos poliittinen tahto tulevina vuosina johtaa eriyttämisen seuraavaan vaiheeseen, RVL käy jatkossakin neuvottelut. Kuka vastapuoli on, on tässä vaiheessa arvailujen varassa. Liikenneviraston rooli pysyy nykyisenä, se ei tule olemaan tes-kumppani. P.S. Tätä kirjoittaessa tuli tieto Liikenneviraston pääjohtajan Juhani Tervalan eroamisesta tehtävästään. On mielenkiintoista nähdä, kuka on seuraaja. 5

6 Arto Satonen Raideliikenteen kehittämisen vauhdista eri näkemyksiä Teksti ja kuvat Soile Olmari - Tällä hetkellä tahtotila on kehittää rautateitä. Kaikkein suurin ongelma on kuitenkin raha, toteaa eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen. Hän mainitsee kehittämiskohteina muun muassa tasoristeyksistä eroon pääsemisen ja junien nopeuksien lisäämisen: - Vaatii esimerkiksi 200 miljoonaa euroa lisää, että Pori-Tampere -radalla voidaan ajaa kaartuvalla kalustolla. - On myös priorisoitava, mihin satamiin tavaraliikennettä ohjataan. Kukaan ei varmasti halua, että raideliikennettä ei kehitettäisi, kehittämisen vauhdista on eri näkemyksiä. Liikennevaliokunnassa ei ole niin suuria ideologisia eroja kuin monessa muussa valiokunnassa: - Täällä ei ole niin selkeästi joko joukkoliikenne- tai yksityisautoiluihmisiä. Valtaosa kaikista mietinnöistä hyväksytään yksimielisesti, Satonen mainitsee. Viime kesäkuussa valiokunta antoi mietintönsä valtioneuvoston liikennepoliittisesta selonteosta. Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Mietinnössä painotetaan voimakkaasti pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä ja kiinnitetään huomiota muun muassa teiden, raiteiden ja muiden liikenneväylien kunnossapidon ja kehittämisen lisärahoituksen tarpeeseen pitkällä aikavälillä. Kun 90 % henkilöliikenteestä ja 70 % tavaraliikenteestä ajetaan maanteillä, on valiokuntaa keskusteluttanut nyt valtion aiempaa suurempi rahasatsaus raideliikenteeseen: - Näin ei tule olemaan maailmantappiin. Pitää katsoa tapauskohtaisesti, millaisia kehittämiskohteita raide- ja maantieliikenteessä viedään eteenpäin. Riihimäen kolmioraiteella tarkoitetaan Kouvolan ja Tampereen ratasuuntien välistä noin 1,5 kilometrin pituista yhdysraidetta. - Nyt kun ollaan tekemässä lentoliikennestrategiaa on raideliikenteessäkin esillä, mikä on sen suhde lentoliikenteeseen. Näen tulevaisuuteen, että silloin kun 2,5 tunnin yhteydet Helsinkiin akselilla Pori - Seinäjoki - Jyväskylä toteutuvat, liikkuminen tapahtuu pitkälti junilla. Siltä osin raideliikennettä tullaan varmaan kehittämään. Lentoliikennettä tarvitaan suorissa yhteyksissä Eurooppaan ja pitkillä matkoilla, Satonen arvelee. Hän ei usko, että Suomessa on merkittävää raideliikennekilpailua vielä lähimmän vuosikymmenen tai kahdenkaan aikana: - VR:llä on pitkäaikaista osaamista ja sen tulevalle roolille on olennaista, miten konserni kehittyy. Ennemminkin näen, että tietyille toimintasektoreille voi tulla kilpailua ja joudutaan miettimään, millä tavalla se vaikuttaa kokonaisuuteen. Tavaraliikennettä mietittävä kokonaistaloudellisesti Satosen mielestä on hyvä kyseenalaistaa valtion ostaman kannattamattomien reittien liikenteen merkitys palveluvelvoitteena: - Tätä joudutaan miettimään myös Itellan kanssa. On selvää, että pienemmillä liikennemäärillä liikenne ei ole taloudellisesti kannattavaa. Satoselta riittää jossain määrin ymmärrystä pienempien rautatie- Idän liikenteen kehittäminen tärkeää Satonen pitää tärkeänä muun muassa idän liikenteen kehittämistä: - Pietari on ainoa metropoli, jonka voimme Suomesta saavuttaa ilman lentokonetta. Myös Länsi- ja Keski-Suomea pitäisi palvella. Jossain määrin palvelu kohentuu, kun saadaan Riihimäen kolmioraide ja IC-tason poikittaisyhteys Tampereen kautta. Tampereen seudulla nähdään tärkeänä Allegro-yhteys Pietarista Tampereelle asti. 6

7 asemien palveluiden lopettamiselle huolimatta palveluliikenteen valtavasta vaikutuksesta aluekehitykselle: - Totta kai rakennemuutosta on jatkuvasti kaikilla aloilla; tämä yhteiskunta on menossa siihen, että ihmistyövoima on niin kallista. Hyvin tehty työ pitäisi kuitenkin palkita. - Olen aika paljon miettinyt sitä, minkä vuoksi isoilla yhtiöillä joko julkisen sektorin pyörittämillä tai valtion yhtiöillä työnantajakuva ei ole kovin vetovoimainen. Ilmeisesti iso organisaatio mielletään niin hierarkkiseksi, että siihen on vaikea vaikuttaa. Satonen mainitsee, että VR:llä on kuitenkin perinteisesti ollut hyvä kuva työnantajana: - Viimeaikaiset muutokset ovat saattaneet vaikuttaa siihen jonkin verran kielteisesti. - Yksi VR:ään liittyvä asia tulee minua vastaan jatkuvasti. On aika vaikea selittää lähinnä keskisuurille yrityksille, että VR ohjaa tavarakuljetuksia kumipyörille. VR:n vastaus on ollut, että kuljetusvolyymien pitää olla riittävän suuria, että niitä kannattaa kuljettaa. - Osakeyhtiössä olisi hyvä nyt miettiä ja selvittää, onko kokonaistaloudellisesti järkevää siirtää kuljetuksia kumipyörille. Yksi VR:ään liittyvä asia tulee minua vastaan jatkuvasti. On aika vaikea selittää lähinnä keskisuurille yrityksille, että VR ohjaa tavarakuljetuksia kumipyörille. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Eduskunta, puh , LiV@eduskunta.fi Valiokunnassa on 17 eri puolueita edustavaa jäsentä sekä 9 varajäsentä. Puheenjohtajana toimii Arto Satonen ja varapuheenjohtajana Osmo Kokko. Valiokunnat toimivat vaalikausittain. Liikennevaliokunnan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat tie-, rautatie-, ilma- ja vesiliikennettä, merenkulkua, kuljetusoikeutta sekä kuljetusalan työaikasäännöksiä liikenneturvallisuutta koskevin osin, postitoimea, tietoliikennettä, radio- ja televisiotoimintaa, sähköistä ja muuta viestintää, viestintäpalvelujen tietoturvallisuutta, sääpalvelua sekä Yleisradio Oy:tä. Arto Satonen on Pirkanmaan vaalipiiristä ensimmäisen kerran vuonna 2003 valittu kokoomuksen kansanedustaja. ylioppilasmerkonomi ja yhteiskuntatieteiden maisteri. opettaja ja yrittäjä. toiminut liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana alkaen. eduskunnan puhemiesneuvoston, maa- ja metsätalousvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sekä Kansainvälisten asiain foorumin jäsen. Finnfundin hallintoneuvoston jäsen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja. Arto Satosen johtamassa liikenne- ja viestintävaliokunnassa ei suuremmin väännetä kättä julkisen liikenteen tai yksityisautoilun kannattajien välillä. 7

8 VR ei ole ainoa työnantaja Omaa osaamista kannattaa arvostaa Teksti ja kuvat Soile Olmari RVL:n hallituksen jäsenen Pekka Romun mielestä nyt on sellainen aika, että ammattiliittoon kuulumattomienkin kannattaisi liittyä liittoon: - Missään tapauksessa nyt ei kannata erota. Hän mainitsee muun muassa VR:n palkanlaskennan ulkoistamisen Siltaan: - Meneillään olevan työehtosopimuskauden ajan Siltaan siirtyvien kohdalla noudatetaan joka tapauksessa RVL:n työehtosopimusta. - Kun on jäsenenä jossain liitossa, kuuluu suurempaan ryhmään, jolla on enemmän sananvaltaa neuvotteluissa kuin yhdellä ihmisellä. Liittoon kuulumaton joutuu painimaan yksin ongelmiensa kanssa. Tuulinen meno jatkuu Pekalla on näkökulmaa VR:n maailmaan vuodesta 1984, jolloin hän pestautui tilapäiseksi vaunumieheksi Riihimäelle: - VR on ollut lintukoto ja rauhan tyyssija. Uusi toimitusjohtaja toi uudet opit ja yksityissektorin toimintamallit otettiin käyttöön. - Nykyinen, melko tuulinen meno tulee varmasti jatkumaan jonkun aikaa. Arvelisin, että ainakin seuraavat kymmenen vuotta. On tietysti hienoa, että VR:llä on aiemmin noudatettu pehmeää henkilöstöpolitiikkaa, joka on työntekijöiden etu ja on johonkin asti ollut myös talon etu. - Nyt suosittu kova linja ei lisää työmotivaatiota. Se on talolle nopea ratkaisu saada ihmiset ulos. Tulosraporteissa katsotaan vain paksun viivan alapuolta, Pekka arvelee. Hän ymmärtää VR:llä vuotta töissä olleiden ihmisten hätää: - VR ei kuitenkaan ole ainoa työnantaja ja VR:llä työskentelee paljon henkilöstöä, jonka ammattitaitoa arvostetaan yksityisellä puolella. Vähän vanhemmankin työntekijän kannattaa arvostaa osaamistaan ja uskoa työnsaantimahdollisuuksiinsa. Silloin tällöin julkisuudessa arvostellaan Suomen huonompaa irtisanomissuojaa verrattuna esimerkiksi Saksassa käytössä olevaan. - Vahvat oikeudet ovat toisaalta hyvä asia, mutta toisaalta ne voivat kolahtaa työntekijöiden omaan nilkkaan. Työnantajien kynnys Pekka Romun mielestä yhteistoimintaneuvottelu ei ole mikään neuvottelu: - Siinä on ostettu lisäaikaa vaikuttaa (ehkä) työnantajan suunnitelmiin. Kun yt-neuvottelut on käyty, tehdään niin kuin työnantaja haluaa. 8

9 Pekka Romu asuu Riihimäellä. on neljän lapsen isä, joista kaksi aikuisia. työskentelee VR:llä liikenneohjaajana. on toiminut aktiivisesti RVL:n Helsingin osastossa nelisen vuotta. on osaston 2. varapuheenjohtaja ja johtokunnan jäsen. on RVL:n liittovaltuuston jäsen 2012 on RVL:n hallituksen jäsen 2012 on tullut vahvemmin mukaan ay-toimintaan VR:n henkilöstötilanteen ja liikenteenohjauksen eriyttämissuunnitelmien myötä. Hän on huolissaan liiton tulevaisuudesta muun muassa jäsenmäärän vähentyessä: - Vieläkin harmittaa vietävästi, ettei selvitystä RVL:n liittymisestä JHL:n raideliikenneammattilaisiin jatkettu. palkata työntekijöitä, joista on vaikea päästä eroon, voi olla korkeampi. Suomen kevyempi malli toimii varmaan myös toisin päin. Yritykseen palkataan työntekijä ehkä herkemmin, kun tiedetään, ettei huonon päivän tullen tarvitse maksaa vuoden palkkaa kotiin. Lomantekijä ja ryhmäesimies Pekka työskentelee Pasilassa liikenneohjaajien lomantekijänä: - Kun joku nykyisistä ohjaajista siirtyy eläkkeelle, olen seuraavana nousemassa vuoroille. Ensimmäisen VR:n työpestinsä aikana Pekka kouluttautui vaununtarkastajaksi ja työskenneltyään seitsemisen vuotta yksityisellä hän palasi vaununtarkastajaksi Riihimäelle: - Vuosina suoritin liikenteenohjauskurssin ja siitä lähtien olen työskennellyt liikenneohjaajana. Vaikka liikenneohjaajien työ ei lopu, itse työn tekemisen olosuhteet ovat muuttuneet niin, että nyt ongelmana on muun muassa jaksaminen ja ajoittanen henkilöstömäärän riittämättömyys: - Turkulaisten ohjaajien tulo Pasilaan pelasti meillä tilannetta. Aivan joka hetki lomantekijää ei tarvita, ja Pekka tekee silloin muita töitä kuten ohjauspalvelun ryhmäesimiestehtäviä: - Ryhmäesimies pitää huolta oman ryhmänsä ammattitaidosta, pitää ryhmäpäiviä, käy kehityskeskusteluja ja toimii tiedonvälittäjänä. Jos esimerkiksi tiedän, että jossain on osaamisvajetta, viestin koulutustarpeista päällikölle. Pasilassa työskentelee 83 liikenneohjaajaa, joista 12 lomantekijää, vuoroilla 63 ja heitossa 8. Liikennettä ohjataan yhdeksästä pöydästä: - Viime keväänä valmistuneista oli 6.9. mennessä yhdellä pätevyys neljään työpisteeseen ja kahdella kolmeen, joten kokeneemmat joutuvat usein hankalimpiin pöytiin. Tämä vaikuttaa heidän jaksamiseensa. Moottoripyöräily kohentaa henkistä kuntoa Pekka uskoo, että jos terveyttä riittää, työtäkin riittää. Entä jos terveyttä ei riitä? Jos VR:llä ei ole osoittaa muuta työtä etkä pysty jatkamaan liikenneohjaajana, se on kiitos ja näkemiin. Omaa fyysistä kuntoaan Pekka pitää yllä hyötyliikunnalla. Henkistä kuntoaan hän kohentaa ulkoilemalla mahdollisuuksien mukaan ja ajamalla moottoripyörällä. Hän vertaa haastattelijan mielestä vaarallista moottoripyöräilyä klapin sirkkelöintiin tai halon hakkuuseen: - Jos mietit samalla muita asioita, sirkkelöit kohta sormeesi tai lyöt kirveellä polveen tai ajat moottoripyörällä jonkun kylkeen. - On siis keskityttävä siihen, mitä tekee. Kun ajaa pari tuntia jossain pikkutiellä, ei takaisin tullessa enää muistakaan ilkeitä työasioita tai huonoa päivää. 9

10 Luottamuksella Marja Ahokas Etelä-Suomen aluepääluottamusmies Nyky-yhteiskunnassa on niin helppoa joikua samaa virttä: täytyy varautua tulevaisuuteen keventämällä kustannuksia, varautua kilpailuun, varautua siihen ja tuohon, ja aina työntekijöitten kustannuksella. Pilkotaan, myydään, luovutetaan, uuvutetaan Näinkö tätä rakasta Veeärräämme siis viedään ja tehdään kilpailukykyiseksi? Näinhän tämä on mennyt ja tullee menemään myös jatkossa. Muutosta muutoksen perään. Kuten toimitusjohtajamme on todennut, muutosten kanssa on vaan totuttava elämään. Kuitenkin tämä jäljelle jäävä kustannustekijä - työntekijät rupeavat uupumaan muutoksen virtaan. Eikä muutos välttämättä aina tuo mitään lisäarvoa työntekijän näkökulmasta. Vain sen tunteen, että työntekijää ei arvosteta senkään vertaa kuin ennen - siis sitä ihan tavallista työntekijää, sitä työläismuurahaista. Vaikka en ole niin syvällisesti tutustunut muurahaispesän hierarkiaan, muistelen kuningattaren olevan pesän emo, jälkeläisten tuottaja, jota hellitään ja hoidetaan. Muut ovat työläisiä, jotka erikoistuvat eriarvoisiin tehtäviin. Pesissä on esimerkiksi sotilaita, säätieteilijöitä ja muutamilla muurahaislajeilla mesisäiliöitä. Lisäksi on kuhnureita ja jopa orjia. Näiden tavallisten työmuurahaisten, saati orjien, elämä on sangen raadollista ja lyhyttä, vaarallistakin. Onko näin samalla tavalla nykyisessä työelämässä - lyhyitä pätkiä ja pientä palkkaa? Helppo joikua samaa virttä Palkka sinänsä voi olla numeroina hyvä, mutta kuinka leveästi sillä elää? Niin omistus- kuin vuokra-asuntojen hinnat kaupungeissa ja taajamissa (varsinkin täällä ruuhka-suomessa) ovat aikamoisia. Ja jotain pitäisi saada syödäkseen, eikä ilman vaatteitakaan pärjää. Perhekin pitäisi vielä elättää. Tuntuu, että hyvin palkatut (?) kuningattaret ja arvostetummat sotilaat ja kuhnurit eivät tajua tai uskalla myöntää tajuavansa, että ei näitten tavallisten työläisten palkoilla oikein juhlita. Hyvä kun saadaan perusedellytykset elämälle. Nyky-yhteiskunnassa on niin helppoa joikua samaa virttä: täytyy varautua tulevaisuuteen keventämällä kustannuksia, varautua kilpailuun, varautua siihen ja tuohon, ja aina työntekijöitten kustannuksella. Ennen vanhaan sentään patruunat huolehtivat koko työväestään - perheitä myöten. Mutta syypää lienee tämä nykyinen maailmanlaajuinen jokin : milloin kaikilla menee huonosti tai osalla liian hyvin, milloin mikäkin uhka luo uusia uhkia ja niin edelleen. Ja meillä kai sitten mennään niin kuin muualla, vaikka asiat voitaisiin ehkä hoitaa fiksummin. Mene ja tiedä. 10

11 Luottamusmieskauden alku oppimista ja toimintamallin rakentamista Teksti ja kuvat Soile Olmari Lea Sahalan ja Rami Inkerin luottamusmieskauden alku on sujunut tehtävien ja oman roolin opettelun merkeissä: - Luottamusmieheen osataan ottaa hyvin yhteyttä sekä työntekijä- että työnantajapuolelta, Lea toteaa. Lea Sahala ja Rami Inkeri ovat saaneet oppia luottamusmiestoiminnasta muun muassa luottamusmiesten peruskurssilla Kiljavalla: - Kurssi sisälsi paljon tärkeää oppia ja avasi tehtävää hyvin ja oikealla tavalla. Jatkokurssia odottelen eikä tähän tehtävään varmaankaan voi koulutusta saada liikaa, Lea arvelee. Hänen mielestään kulunut puoli vuotta on ollut hyvin mielenkiintoista aikaa. Rami lisää, että uuden tiedon oppimisen lisäksi on esimiehen kanssa rakennettu yhteistä toimintamallia. Lea on RVL:n Itä-Suomen osastojen alueella VR:n rautatielogistiikassa sekä myynti- ja markkinointitehtävissä työskentelevien jäsenten luottamusmies. Hän itse työskentelee rautatielogistiikan palvelukeskuksessa Kouvolassa palveluneuvojana nimettyjen asiakkaiden tiimissä. Hänen työhönsä kuuluu KAM-asiakkaiden asiakaspalvelu, vaunutilanneilmoitukset, tilaukset, tilastoinnit, raportointi ja häiriöistä tiedottaminen sekä laskutusmateriaalien valmistaminen ja selvittäminen. Lea tuli vuonna 2000 töihin kumipyöräpuolelle Combitransiin kuljetussihteeriksi: - Myöhemmin fuusioiden ja omistajanvaihdosten seurauksena Combitransista tuli osa Transpointia. Rami on rautatielogistiikan tehtävissä RVL:n Etelä-Suomen alueella työskentelevien jäsenten luottamusmies. Hän työskentelee VR Transpointilla Pohjois-Suomen alueen kuljetussuunnittelijana: - Olen aloittanut Transpointin palveluksessa joulukuun alussa 1998 ja maaliskuussa 2010 siirryin kuljetussuunnittelijan tehtäviin. Yhteistyö välitöntä ja sujuvaa Omassa luottamusmiestoiminnassaan Rami kokee haasteeksi mahdolliset työtehtävien uudelleen organisoinnit: - Mielestäni nämä asiat on hyvä käydä rakentavasti läpi yhdessä työnantajan kanssa. Kuitenkin niin, että asiat toteutetaan työehtosopimuksen hengessä. Lean mielestä on aina haaste pyrkiä saamaan työntekijääkin tyydyttävä ratkaisu sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijän ja työnantajan näkemys on aivan erilainen: - Kaikesta huolimatta yhteistyö sekä jäsenistön että työnantajan kanssa on mielestäni välitöntä ja sujuvaa. Myös Rami kokee yhteistyön jäsenten kanssa olevan hyvää ja vuorovaikutteista: - Olemme tiivis työyhteisö ja pääosa jäsenistä on samalla käytävällä, joten työtehtävien lomassa luottamusmiesasiat tulee käytyä luontevasti läpi. - Työnantajankin kanssa yhteistyö on sujunut pääosin hyvin. Yhteinen toimintamalli on rakenteilla ja tahattomia tiedotuskatkoja koetetaan välttää. 11

12 Luottamusmiehet työpaikan muutoksissa Teksti kouluttaja Hannu Oikarinen, TSL Yhteensä 34 RVL:n luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä kokoontui syyskuussa kaksipäiväiseen luottamusmieskoulutukseen Helsinkiin käsittelemään aihetta Luottamusmiehet työpaikan muutoksissa. Anu Hietala kertoi Finnairin lentoemäntien ja stuerttien kriisien hoitamisesta. Alkuun pienryhmissä poristen ja sen jälkeen käsitykset yhdessä kooten keskusteltiin, miten työpaikan muutoksissa mukana oleminen istuu luottamusmiehen perustehtävään. Ja hyvinhän se istuu. Työlainsäädännön ja eri sopimusten mukaan luottamusmiehellä on oikeus ja sen myötä moraalinen velvollisuus olla mukana palkansaajien edustajana niissä suunnittelu- ja sopimisen palavereissa, jotka vaikuttavat työtehtäviin, työolosuhteisiin, tai työsuhteisiin. Muutoksiin ja varsinkin työpaikalla tapahtuviin muutoksiin liittyy aina pelkotiloja ja vastustusta. Tavalla tai toisella asenteet muutoksiin olisi hyvä kääntää mahdollisuuksiksi. Muutokset tulevat kuiten- 12

13 Jukka Korhonen on edustanut Finnairin teknistä henkilökuntaa kriisitilanteissa. kin aina ja joskus jopa itsemme haluamina keskimäärin 3-5 vuoden välein. Itseensä luottava työyhteisö ottaa uudistusten tuomat tilanteet haasteina, joihin haetaan yhdessä ratkaisut. Tämä on mahdollista, kun otamme käyttöön uutta luovan voiman, joka meissä jokaisessa on. Ihminen tietää enemmän, kuin oivaltaa tietävänsä. Meillä on oman elämänhistorian tuomaa kokemusta ja viisautta vaikka kuinka. Osa niistä on käytössä rutiineina, osa taas piilevinä viisauksina, joita ei muisteta muuten kuin antoisan keskustelun avulla. Siksi työpaikoilla tarvitaankin vilkasta vuorovaikutusta myös työn kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Rankkoja kokemuksia Finnairilla Koulutustilaisuudessa vieraili teemalla kriiseissäkin on toimittava kaksi Finnairin luottamusmiestä kertomassa kokemuksistaan. Jukka Korhonen valotti Finnairin teknisen henkilökunnan ja Anu Hietala lentoemäntien ja stuerttien taustoja. He kertoivat niistä rankoistakin kokemuksista, joita viime vuosien leikkaukset ja yt-neuvottelut ovat henkilökunnalle aiheuttaneet. Molemmat vastasivat kysymykseen, mikä mahdollisti luottamusmiesten pärjäämisen neuvotteluissa, lähes samalla tavalla: -> kaikkien jäsenten saaminen mukaan yhteisten tavoitteiden taakse -> usko omaan asiaan ja rohkeus vahvaan toimintaan -> neuvottelijoiden turvaa lisää, jos on jokin luottamustehtävä organisaatiossa. Taito neuvotella, taito sopia Toisen päivän teemana oli taito neuvotella ja taito sopia. Yhdessä muodostettiin kuvaus onnistuneen neuvottelun osatekijöistä. Kurssin aiheista yhteenvetona voisi todeta, että jos työyhteisöllä on vahva itsetunto ja usko omaan asiaan ja tekemiseen, se avaa mahdollisuuden ristiriitatilanteissakin onnistumisen kierteeseen. Se edellyttää, että työpaikoilla petrataan työntekoa haittaavien ongelmien havaitsemisessa paneudutaan ongelmien selvittämiseen ja sopimiseen vahvistetaan työlähtöisen asennetta. 13

14 Teksti ja kuvat Päivi Karjalainen Liikenneohjaaja Hanna Remes on nuoren polven jäsenaktiivi Pieksämäen osastosta, jolla on vuorotyönsä lisäksi hoidettavana, nykymittapuun mukaan suurperhe. Hanna työskentelee Itä-Suomen Ohjauspalvelun Pieksämäen liikenteenohjauksessa. VR:lle hän tuli Eräänä päivänä, kuusi vuotta kotona lapsiperheen arkea pyöritettyään, Hannan elämä sai uuden käänteen. Ystävänsä Piian luona käydessään hän sai kuulla, että Piian miehen Pekan työpaikkaan liikenteenohjaukseen haetaan uusia työntekijöitä. Niinpä Hanna laittoi sen enempää miettimättä paperit vetämään. Kutsu kävi haastatteluihin ja myöhemmin soveltuvuustesteihin. Samaan paikkaan oli Hannasta tietämättä hakenut myös lapsuudenystävä Maikki, Maija-Riikka Jämsä. Tytöt tiesivät vasta ennen soveltuvuustestejä toistensa suunnitelmista ja kaikki muuttui entistä jännittävämmäksi. Avoimia paikkoja oli vain kaksi ja soveltuvuustesteihin valittiin 69 hakijan joukosta ensin kahdeksan ja seuraavassa vaiheessa ainoastaan neljä. Kuinka ollakaan molemmat tulivat valituiksi. Vapaalla jää- ja uimaurheilua Hanna asuu lapsuudenkodissaan, omakotitalossa Tahiniemen kaupunginosassa miehensä Villen ja neljän lapsensa Roopen 12 v, Emman 10 v, Oskarin 7 v ja Iidan 5 v kanssa. Liikunnallisen perheen isä työskentelee Etelä-Savon Pelastuslaitoksella ensihoitajana ja harrastaa jääkiekkoa. Suuri osa Hannan vapaa-ajasta kuluukin jää- ja uimahallilla. Lapsista pojat ja Iida pelaavat myös jääkiekkoa. Äidille kuuluu huolto- ja kuljetushommat sekä tietenkin kannustaminen kentän laidalla. Perheen pojat ovat aloittaneet kiekkoilun 3-vuotiaina, jo- Hanna, Pekka Heiskanen ja RVL:n Pieksämäen osaston taloudenhoitaja Maija-Riikka Jämsä kahvitauolla. Pekka on yksi viime talvena valituista Pieksämäen liikenteenohjauksen ryhmäesimiehistä. Ryhmäesimiehinä toimivat myös Timo Vehviläinen ja Riitta Jääskeläinen. 14

15 ten kuinkahan pitkälle he ja Iida vielä yltävätkään? Emma harrastaa uintia ja se on luonnollisesti lenkkeilyn lisäksi myös äidin harrastus. Metsästys, kalastus ja luonto ovat myös lähellä perheen sydäntä. Kun koko perhe on yhtä aikaa vapaalla, matka käy kohti Rautalampea, jossa Remesten mökkiprojekti Miekkaveden rannalla on viimeistelyä vaille valmis. Ay-toiminnasta uusia haasteita Hanna on toiminut kolmisen vuotta RVL:n Pieksämäen osaston sihteerinä ja ensimmäistä kauttaan osaston 1. varapuheenjohtajana. Kerran hän on ollut mukana myös RVL:n hallituksen kokouksessa. Hannalta on perheen, työn ja ay-toiminnan yhteensovittaminen sujunut mutkattomasti. Sitä on helpottanut perheen isän työn luonne, 24 tunnin työrupeaman jälkeen hänellä on kolme vuorokautta vapaata. - Osaston kokouksia ei ole tarvinnut jättää väliin, puheenjohtajan kanssa sovimme kokousajat. Pöytäkirjojen kirjoittelu ja muut osaston sihteerin tehtävät hoituvat aina jossakin rakosessa. Ay-toiminta on tuonut Hannalle paljon uusia tuttavia: - Siinä saa myös paljon tietoa ja mahdollisuuden nähdä asiat laajemmin. Tietää vähän enemmän myös muitten työstä, onhan RVL:n jäsenkentässä monen alan ihmisiä. - Toiminta tuo uusia haasteita ja vaihtelua elämään. Liiton talvi- ja kesäpäivät ovat myös mukavia jo perinteeksi muodostuneita tapahtumia, joihin lähdetään porukalla muiden tornissa työskentelevien kanssa. Uusia aktiiveja tarvitaan Hanna pitää edunvalvontaa tärkeänä, koska tilanteet työpaikalla muuttuvat jatkuvasti: - Ay-toimintaa tarvitaan pitämään työnte- Liikenneohjaaja Hanna Remes on 34-vuotias neljän lapsen äiti. vuonna 2005 Jyväskylän ammattikorkeakoulusta palveluiden tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmasta valmistunut ja kuluttajapalveluihin suuntautunut restonomi. RVL:n Pieksämäen osaston sihteeri ja 1. varapuheenjohtaja. kijöiden puolta ja valvomaan heidän etujaan. - Haasteena on RVL:n jäsenmäärän väheneminen ja uusien aktiivien, etenkin nuorten saaminen mukaan toimintaan. Haasteita tuo myös osastojen mahdollinen yhdistäminen, miten saada ihmiset motivoitumaan kokouksiin toiselle paikkakunnalle? Hannan mielestä koko ay-liikkeen haasteena on muutoksessa mukana pysyminen, toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen niin, että toiminta on entistä enemmän jäseniä lähellä, heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaa sekä mukaan houkuttelevaa. VR:n kehittämistahti on raju Omasta työstään Hanna löytää enemmän hyviä kuin huonoja puolia: - Liikenneohjaajan työ on tarkkaavaisuutta vaativaa, vaihtelevaa ja monipuolista. Työn hyviä puolia ovat myös mukavat työkaverit. Työ sopii erittäin hyvin myös naisille. Pieksämäen liikenteenohjauksessa työskentelevistä 42 työntekijästä on naisia 8. - Huonona puolena työssäni on se, että uusia ohjelmia otetaan käyttöön lyhyellä koulutuksella ja niitä joutuu opettelemaan työtä tehdessään. Toisaalta se tuo vaihtelua ja haastettakin työhön. VR:n kehittämistä Hanna seuraa mielenkiinnolla: - Tahti on raju, ihmisille ei anneta aikaa sopeutua. Hirvittää kaikessa vaadittava kustannustehokkuus, vaikka uudistumista kyllä jossain määrin tarvitaan. Uuden sukupolven VR:läiset sopeutuvat paremmin jatkuviin muutoksiin, koska ovat koko ajan joutuneet työskentelemään jatkuvassa muutoksessa. 15

16 Työtaistelu on määritelty hämärästi Kaikki painostuskeinot eivät tutkijan mukaan ole lakkoja Teksti UP/Kari Leppänen Kuva Pekka Sipola Kiistat laittomista lakoista ja lakkosakoista ovat Suomessa tavallisia: - Ranskassa työtaisteluoikeus on jokaisen yksilön kajoamaton oikeus. Ei siellä edes tunneta laittomia lakkoja, sanoo työtaisteluvapautta tutkinut oikeustieteen lisensiaatti (väit.), Kalevi Hölttä,

17 Oikeusvaltiossa taloudelliset syyt eivät voi olla päteviä perusteita kieltää tai rajoittaa työtaisteluja, sanoo Kalevi Hölttä. Työtaisteluoppaan kirjoittaja, pitkän ammattiliittojuristin uran tehnyt Hölttä huomauttaa, ettei työtaisteluoikeutta mainita suoraan Suomen perustuslaissa. Työtaisteluoikeudella katsotaan kuitenkin olevan perustuslain suoja lain 7. pykälän perusteella. Sen mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen. Tätä vapautta voivat yksilöt käyttää yhdessä. Perustuslain lisäksi lakko-oikeus turvataan useilla Suomeakin sitovilla kansainvälisillä sopimuksilla. - Työtaisteluoikeudesta olisi syytä laittaa suora kirjaus perustuslakiin, kuten esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa, Hölttä toteaa. Vuosi sitten Into-pamflettisarjassa julkaistusta lakkoaapisesta kasvoi vajaassa vuodessa väitöskirja, joka tarkastettiin elokuun lopulla Turun yliopistossa. Valtiosääntöoikeuteen kuuluvassa väitöskirjassaan Toimintaoikeudet ja työtaisteluvapaus Hölttä pohtii, toimiiko työtaisteluvapaus perusoikeutena. Keinot vai tavoite mittarina? Työtaistelun käsite on Höltän mielestä määritelty lainsäädännössä hämärästi. Niin hämärästi, että lähes mikä tahansa työehtoihin liittyvä painostus voidaan tulkita työtaisteluksi, jonka perusteella voidaan puolestaan määrätä lakkosakkoja. Höltän mukaan työtaistelua ei pidä määritellä tavoitteen perusteella, vaan käytettyjen keinojen mukaan: - Ollakseen nimenomaan työtaistelu eikä mikä tahansa painostuskeino, sen täytyy kohdistua välittömästi työnantajan työnjohtoja valvontaoikeuteen, hän määrittelee. Työtuomioistuimessa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan esimerkiksi ostosaarto voidaan määritellä työtaisteluksi. Hölttä muistaa, että ensimmäinen ostosaartotapaus olisi ollut 1980-luvulla Lahdessa. Mallasjuoma Oy erotti työntekijöitään ja heidän mukana myös luottamusmiehiä. SAK:n ammatillinen paikallisjärjestö päätti julistaa yhtiön tuotteet boikottiin. Mukana kokouksessa oli myös Elintarviketyöläisten liiton ammattiosaston toimikunnan jäseniä, mistä seurasi, että työtuomioistuin räpsäytti ammattiosastolle sakot. Hölttä korostaa, että työntekijöillä on muitakin kuin työntekijän rooli. He voivat ovat esimerkiksi kuluttajia tai aktiiveja kansalaisjärjestöissä, ja he voivat harjoittaa näissä rooleissa erilaisia toiminnan ja painostuksen muotoja. Hyvä tapa on heppoinen peruste - Työtaisteluoikeutta rajoitetaan usein heppoisin perustein, Hölttä arvioi. Rajoituksen perusteena voi olla hyvä tapa tai yleinen järjestys ja turvallisuus. Höltän mielestä käsitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua. Hyvä tapa tai yleinen järjestys eivät ole lain veroisia sääntöjä, eikä niitä ole kyetty edes tarkasti määrittelemään. - Kun mennään rajoittamaan perusoikeuksia, pitäisi määritelmien olla selkeitä ja tarkkarajaisia, hän huomauttaa. Yleisen työrauhavelvollisuuden nojalla lakkoja on saatettu kieltää jopa sopimuksettoman tilan vallitessa. Silloin hyvän tavan vastainen työtaistelu on tulkittu oikeusjärjestyksen vastaiseksi: - Ei kuitenkaan sanota, minkä pykälän. Tätä minä kritisoin. Kaikki ovat avainaloja Lakko-oikeutta haluttaisiin rajoittaa edelleen. Esimerkiksi avainalojen lakkojen rajoittamista on perusteltu sillä, että yhteiskunnalla pitää olla oikeus puolustautua avainryhmien ahneita etupyrkimyksiä vastaan. - Avainryhmäksi voidaan leimata helposti mikä tahansa ryhmä. Ei kai markkinataloudessa muita olekaan kuin avainaloja. Eihän millään porukalla turhaa työtä teetetä, Hölttä sanoo. Laajassa katsannossa esimerkiksi koko kuljetusala voisi olla avainala, joka ei voisi koskaan puolustaa etujaan työtaistelulla: - Avainaloja löytyy paljon, jos niitä hakemalla haetaan. Höltän mukaan lakkoja ei voi lähtökohtaisesti kieltää taloudellisiin syihin vedoten. Kieltämisen perusteena täytyy olla ehdoton vaaratilanne: - Demokraattisessa yhteiskunnassa rajoitusten täytyy olla tarkasti rajattuja. Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaisi kernaasti kieltää myötätuntolakot. Sellainen ei sovi Höltän edustamaan perusoikeusajatteluun. Nykykäytännön mukaan myötätuntolakko on laillinen, jos primäärityötaistelu on laillinen. Eli myötätuntolakolla saa tukea laillista työtaistelua. Lainsäädännöstä ei Höltän mukaan löydy perusteita työtaistelun tukemisen kieltämiseksi. Erehtymätön työtuomioistuin Hölttä oudoksuu työtuomioistuimen poikkeuksellista asemaa suomalaisessa oikeusjärjestyksessä. Työtuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa, vaan se on lopullinen totuus. Paremmin oikeusjärjestelmään sopisi, jossa työtuomioistuimen päätöksistä olisi valitusoikeus esimerkiksi Helsingin hovioikeuteen. - Toinen vaihtoehto olisi, että työehtoriidat käsiteltäisiin alioikeuksissa ja työtuomioistuin toimisi muutoksenhakuelimenä, Hölttä esittää. 17

18 Yhteistyö alusta asti sujuville raiteille Lähde: Työsuojelurahasto, Hannu Kaskinen Työterveyslaitos on tutkinut Etelä-Suomen raideliikenteenohjauksen sujuvoittamista. Tutkijoiden mukaan sujuva verkoston yhteistyö, erityisesti turvallisuustyössä vaatii, että ammattilaiset entistä enemmän osallistuvat työn kehittämiseen, suunnitteluun ja organisointiin. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, jonka mukaan olennaista työhyvinvointia tukevassa yhteisessä kehittämisessä on, että työntekijät ovat mukana sekä tilanteensa määrittelyssä että rakentamassa suuntaa. Uusi toiminta verkostossa opitaan yhdessä, kun ratkotaan käytännön tilanteita. Tällainen yhteinen kehittäminen vaatii johtamista ja toimijoille voimavaroja niin ratkaisujen kehittämiseen kuin levittämiseen. Verkostotyö, tuttu juttu Tuotteet ja palvelut tuotetaan yhä useammin monen organisaation yhteistyönä, ja yhä useampi työ tehdään verkostoissa. Organisaatiot yhdistyvät ja hajautuvat, käytetään alihankkijoita ja tehdään aliurakoita. Julkisia palveluja järjestetään tilaaja-tuottaja-mallilla, jolloin palvelun tuottaja erotetaan sen tilaajasta. Tällöin tuotteistamisella ja roolien selkeyttämisellä pyritään tehokkuuden parantamiseen. 18

19 Verkostoituminen on arkea niin koulujen ja päiväkotien siivous- ja ateriapalvelujen ulkoistuksessa kuin rakennustyömaiden urakoitsijoilla myös liikenteenohjaustyön muutoksessa. Sujuvan yhteistyön, työhyvinvoinnin ja yksilön valintojen tukeminen toimintaverkostossa -tutkimuksessa (Sujut, ) Työterveyslaitos selvitti työn muuttumista monimuotoisessa yhteistyöverkostossa. Tutkittavana oli julkisen valtionhallinnon (Liikennevirasto) ja yksityisen sektorin (VR-Yhtymä Oy) yhteistyönä tuottama Etelä- Suomen raideliikenteenohjaus. Ohjauksen organisointia on ohjannut tilaaja-tuottajatoimintatapa. Verkosto elää, miten muuttuu työ? Työterveyslaitos selvitti verkostomuutosta liikenteenohjauksen toimijoiden kannalta. Tutkijat tarkastelivat, miten työ muuttuu ja miten organisaatioiden toiminnat kytkeytyvät muotoutuvassa verkostossa. Lisäksi tutkijat tarkastelivat, millaisia mahdollisuuksia yksiköt näkevät muutoksissa oman työuransa kannalta ja millaisia työhyvinvoinnin haasteita he kokevat. Lisäksi pohdittiin, millaisin toimintamallein ja välinein verkostomaisen työn yhteistä kehittämistä voi tukea. Menetelmissä sekä aineiston käsittely- ja tulkintatavoissa tutkijat hyödynsivät kehittävän työn tutkimusta. Etelä-Suomen liikenteenohjauksen verkostomuutosta tutkittiin järjestämällä työpajoja, haastattelemalla avainhenkilöitä, havainnoimalla ja videoimalla toimintaa sekä osallistumalla muutoksia koskeviin tiedotustilaisuuksiin ja Liikenneviraston organisoimaan muutostyöryhmään. Häiriössä yhteistyökatveet näkyvät Erityisesti tutkijat paneutuivat häiriönhallintaan. Siinä tiivistyvät verkoston työnjako ja yhteistyön tarpeet. Lisäksi he sovelsivat kehitysvuoropuhelua, johon kuului sekä yksilö- että ryhmätapaamisia. Liikenteenohjauksen kehitys on esimerkki tehtävien jakamiseen perustuvasta hajautuvasta verkostoitumisprosessista. Turvallisuuden kannalta tärkeässä raideliikenteenohjauksessa tarvitaan toimijoiden välisiä pitkäaikaisia, vastavuoroisia ja luottamukseen perustuvia verkostosuhteita. Verkoston hajautuminen korostaa johtajuutta Raideliikenteenohjauksen verkostoa hallitaan jaetusti. Kun verkoston toiminta hajautuu, sen johtaminen on entistä tärkeämpää. Kaikki tavoittelevat sujuvaa ja turvallista raideliikennettä. Jos toimijat näkisivät lisäksi tavoitteinaan toistensa työn sujuvoittamisen, se todennäköisesti edistäisi koko verkoston toimintaa. Raideliikenteenohjauksen mallina voisikin Työterveyslaitoksen mukaan olla niin sanottu yhteistoimintayhteisö, joka perustuu yhteiseen tavoitteeseen ja toisistaan riippuvaisten työprosessien koordinaatioon. Kaksi jännitettä Tutkijat hahmottavat kaksi keskeistä kehittämisen jännitettä: ensiksi strategisen suunnittelun ja raideliikenteenohjauksen toteutuksen erilaiset aikajänteet sekä toiseksi standardoidun verkostotyöskentelyn ja joustavan solmutyöskentelyn yhteensovittamisen. Raideliikenteenohjauksen muutoksessa valmistaudutaan kilpailuun, mutta henkilöliikenteen kilpailua radoilla ei vielä ole. Näin pitkän tähtäyksen työnjakomuutos ja välineiden kehittäminen ei aina näyttäytynyt mielekkäänä esimerkiksi liikenneohjaajille. Erilaiset aikajänteet ja uuden organisoinnin vaikutukset heijastuivat myös käsityksiin liikenteen sujuvuudesta. Kolme yhteistyömuotoa Muuttuva työnjako ja eriytyminen heijastuivat hankeaikana monin tavoin vuorovaikutukseen raideliikenteenohjauksen verkostossa. Kuitenkin liikennetilanteiden ratkaisuissa vaaditaan usein tiivistä, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Tutkijat kiteyttivät kolme yhteistyömuotoa. Verkostotyössä noudatetaan virallista työnjakoa ja ohjeistusta: Kukin tekee oman, työnjaon mukaisen osuutensa. Auttamisessa organisaatioiden rajat ylitetään rutiinitehtävissä. Solmutyössä osapuolet muodostavat joustavasti työnjaot ylittävän väliaikaisen tiimin selvittämään ongelmaa, kunnes soveltuvin ratkaisu löytyy. Organisaatiorajat ylittävän yhteistyön ehdot, mahdollisuudet ja muodot ovat keskeisiä kysymyksiä yhteiskunnassa, jossa alihankinta, ulkoistamiset ja erilaiset verkostot jatkuvasti lisääntyvät. Teoriassa selkeää, mutta arki tökkii Pulmana työurien, tehtävien ja työn kohteen muutoksissa on, miten työntekijät mieltävät uuden tehtävänsä suhteessa aiempaan, ja kuinka uudesta tehtävästä löytyy mielekäs sisältö. Vaikka verkoston työnjako on teoriassa selkeä, muutos etenee hitaasti. Työhyvinvoinnille on olennaista erottaa, onko kyse väliaikaisista työjärjestelyistä vai pysyvästä muutoksesta. Kehitysvuoropuhelu osoitti, että oman ammatillisen kehityksen vaihe vaikuttaa siihen, miten kokee muutoksen: Ovatko henkilön kokema kehitystarve ja toisaalta organisaation muutoksessa tarjoutuvat mahdollisuudet yhdistettävissä. 19

20 Työehtosopimuksessa määritellään RVL:n palkkausjärjestelmän pelisäännöt Teksti Soile Olmari Lähteet Asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskeva työehtosopimus, RVL:n palkkausjärjestelmän ohje- ja käsikirja sekä VR Group Arviointiryhmän puheenjohtaja Martti Puikkonen esitteli RVL:n palkkausjärjestelmää luottamusmiesten peruskurssilla. 20

21 VR:llä käytössä olevista palkoista sovitaan työehtosopimuksin. Rautatievirkamiesliiton palkkausjärjestelmässä työtehtävät ovat palkkatasoissa tehtävien vaativuuden perusteella. Vaativuuksien arviointi perustuu VR:n ja RVL:n välillä työehtosopimuksessa sovittuun arviointijärjestelmään. Järjestelmän tavoitteena on määritellä jokaiselle mahdollisimman oikeudenmukainen palkka. Palkkaus muodostuu henkilökohtaisesta kuukausipalkasta, joka sisältää tehtäväkohtaisen osuuden, henkilökohtaisen osuuden ja mahdollisesti ns. takuuosuuden sekä sovituista kuukausittaisista euromääräisistä palkanlisistä ja lisäpalkkioista. Palkkaukseen kuuluvat myös aikaan ja suoritukseen perustuvat lisäpalkkiot. Valtakunnallinen arviointiryhmä Työtehtävät arvioidaan tehtävän vaativuuden perusteella palkkatasoihin Tehtäväkohtaiset arvioinnit tekee valtakunnallinen arviointiryhmä, jossa on kolme jäsentä + varajäsenet sekä VR:ltä että RVL:stä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Martti Puikkonen, joka on yksi VR:n kolmesta edustajasta. Tehtävän sisällön muuttuessa arviointiryhmä pisteyttää tehtävän ja ratkaisee vaativuustason toimihenkilön ja esimiehen täyttämän ja allekirjoittaman tehtävänkuvauslomakkeen sekä muun käytettävissä olevan aineiston perusteella. Toimihenkilön on syytä paneutua lomakkeen täyttämiseen huolellisesti ja kuvata työtehtävän muutos tarkasti. Lomake lähetetään divisioonan henkilöstöpäällikön kautta arviointiryhmälle noin kaksi viikkoa ennen kokousta. Arviointiryhmän puheenjohtaja varmistaa, että palkan maksamisesta päättävä työnantajataso on tietoinen lähetetystä tehtävänkuvauslomakkeesta, mikäli se ei lomakkeesta tai saatekirjelmästä ilmene. Arviointiryhmä arvioi tehtävän kaikille samojen vaativuustekijöiden avulla ja ilmoittaa arvioinnin tuloksen esimiehelle. Esimies kertoo tuloksen kyseiselle toimihenkilölle ja pääluottamusmiehelle. Toimivaltainen päällikkö huolehtii arviointiryhmän määrittämän tason ilmoittamisesta palkanlaskentaan. Jos arviointiryhmän määrittämään tasoon halutaan muutosta, on asia palautettava arviointiryhmälle ja annettava kirjallinen palaute siitä, mitä muutosta aikaisempaan tehtävänkuvaukseen on tullut. Korotus voimaan muutoshetkestä alkaen Kun kyseessä on uusi tehtävä, arviointiryhmä määrittää myös käyttöön otettavan tehtävänimikkeen ja varmistuu sen soveltuvuudesta. Kun kyseessä on aiemmin arvioitu tehtävä, jossa tehtävän hoitaja vaihtuu tai tehtävän hoitajien määrä kasvaa, ei uutta arviointia tarvitse tehdä. Tällöin palkkauksen taso päätetään paikallisesti. Tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen osuuden noustessa uusi tarkastettu palkka maksetaan muutoshetkeä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Arviointiryhmä tekee päätökset yksimielisesti ja pitää kokouksistaan päätöspöytäkirjaa. Se jaetaan vain arviointiryhmän jäsenille ja varajäsenille sekä VR-Yhtymän henkilöstöjohtajalle ja RVL:n puheenjohtajalle. Mistä palkka muodostuu? LISÄPALKKIOT Työehtosopimuksen mukaan TAKUUOSUUS HENKILÖKOHTAINEN OSUUS Esimies arvioi TEHTÄVÄKOHTAINEN OSUUS Arviointiryhmä määrittelee tason Esimies ja toimihenkilö kuvaavat tehtävän Päätösten perusteluista saa lisätietoa arviointiryhmän puheenjohtajan kautta. Lähiesimiehen on huolehdittava siitä, että työehtosopimuksen mukaiset vuosittaiset toimenpiteet tulevat tehdyiksi. Arvioinnin perusteet kerrottava Henkilökohtaisen palkanosuuden määrittää ao. toimihenkilön lähin esimies kehityskeskustelun yhteydessä, jolloin toimihenkilölle selvitetään arvioinnin perusteet. Luottamusmies voi toimihenkilön pyytäessä osallistua arviointikeskusteluun. Henkilökohtainen osuus voi olla hallinnollisissa tehtävissä enimmillään 13,5 % ja liikenteenhoitotehtävissä enimmillään 7,0 %. Henkilökohtaista osuutta määritettäessä painotetaan tavoitteiden saavuttamista ja henkilökohtaista suoriutumista. Jokaisen on voitava omalla toiminnallaan ja suoritustaan parantamalla vaikuttaa omaan ansiokehitykseensä. Jos esimies vuosittaisessa tarkastelussa päätyy heko-prosentin alentamiseen, on uusi arviointi tehtävä kuuden kuukauden kuluttua. Jos tilanne on edelleen sama, niin heko-prosenttia alennetaan enintään seitsemän pistettä. Ikääntyminen ja sairaus tai toimihenkilöstä itsestään johtumaton syy ei saa vaikuttaa hekoprosentin alenemiseen. Jos pisteet ovat huonot, esimiehen on kerrottava henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman avulla, miten kyseinen toimihenkilö voi tasoaan parantaa. Uuden RVL:n palkkasopimuksen piiriin tulevan henkilön henkilökohtainen osuus määritellään kolmen kuukauden kuluessa ja henkilökohtaisen osuuden maksaminen aloitetaan sen kuukauden alusta, jolloin arviointi on suoritettu. 21