Tutkimuksen tausta. Työkokemus vuodesta Ympäristölähtöinen opetuksen eheyttäminen - Oppilailta saatu palaute

Transkriptio

1

2 Tutkimuksen tausta Luokanopettajan opinnot Musiikin ja liikunnan erikoistumisopinnot - Pro Gradu ympäristökasvatuksesta - Leirikouluopettajana toimiminen Työkokemus vuodesta Ympäristölähtöinen opetuksen eheyttäminen - Oppilailta saatu palaute Terveystiedon aineenopettajaopinnot Terveystiedon ja ympäristökasvatuksen välinen yhteys

3 Ympäristö- ja terveyskasvatuksen yhteisiä piirteitä Molemmissa tärkeää: - arvo- ja asennekasvatus - kuluttaja- ja mediakasvatus - yleissivistävän tiedon hankinta - herkkyys terveyteen ja ympäristöön - sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen harjoittelu - arkipäivän taitojen harjoittelu (esim. Wahlström, Kannas)

4 Tarvitaanko jotain muuta? - Onko ympäristö- ja terveyskäyttäytyminen ainoastaan henkilökohtainen valinta? - Nähdäänkö tavoitteet ja toiminta lineaarisena suorana, jonka päässä on ympäristö ja terveysvastuullinen käyttäytyminen => vrt. Hungerford & Volk

5 Kriittinen lähestymistapa Opettaminen kulttuurisena reflektiona ja kulttuurin muutokseen tähtäävänä toimintana: - hyvä ympäristö ja terveys kulttuurisesti ymmärrettynä ilmiönä - yhteiskunnassa vallitsevat ympäristö- ja terveysarvot => taloudellinen investointi? - kulttuurin luomisen ja sen muuntamiseen liittyvät prosessit => aktiivinen kansalaisuus (esim. Louhimaa 2002)

6 Mutta mitä tämä on käytännössä? Miten alakoululainen ohjataan tällaiseen ajattelun => kohtaavatko sfääri ja käytäntö? Mikä on opettajan rooli => onko opettaja vallitsevan ajattelutavan tallentaja vai aktiivinen uudistaja (vrt. Freire, Castelss) Millaisin välinein tällaista oppimista voidaan toteuttaa?

7 Tutkimuksen tehtävä Tutkimuksen tehtävä on kehittää menetelmiä, jotka edistävät kognitiivista, toiminnallista ja sosioemotionaalista oppimista Tutkia jaksoille asetettujen tavoitteiden toteutumista Tutkia opettajan, oppilaiden ja vanhempien sekä muiden tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksia oppimistilanteista ja pedagogisesta toiminnasta

8 Opetuksen tavoite Tavoitteena on käsitteiden, toiminnan ja dialogin avulla: - oppia tulkitsemaan omaa toimintaansa kulttuurisena ilmiönä - tukea identiteetin rakentumista - tukea aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista - oppia ymmärtämään laajoja kokonaisuuksia ja syy- ja seuraussuhteita - kehittää metaoppimiseen liittyviä taitoja - lisätä oppilaan fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana => Eheytetty koulupäivä!

9 Pedagogista toimintaa ohjaava kriittisen oppimisen kehämalli Henkilökohtaisen merkityssuhteen luominen opiskeltavasta ilmiöstä Käsitteiden kriittinen tarkastelu Aktiivinen oppimistilanne Oppimistilanteen kriittinen reflektointi

10 Käsitekartan käyttö ensimmäisessä jaksossa Oppilas teki jakson aikana 7 käsitekarttaa: - ennakkotiedot - hermosto - näkeminen - kuuleminen - ruoansulatuselimistö - sydän- ja verenkiertoelimistö - tuki- ja liikuntaelimistö => koetilanteessa oppilas sai hyödyntää käsitekarttojaan.

11 Koekysymykset: 1. Näet puun oksalla värikkään linnun, joka laulaa kauniisti. Kerro mitä aisteja tarvitset ja miten ne toimivat, jotta voit kokea tämän. 2. Tulet koulusta kotiin ja sinulla on nälkä. Mitä ja millä perusteella valitset välipalaksi (ruoka ja juoma). Mitä ravintoaineita saat tästä välipalasta? Kerro lisäksi välipalan reitti ruoansulatuselimistössäsi. 3. Juokset näen ylös, sinua hengästyttää ja jaloissa on väsymyksen tunne. Mistä tämä johtuu? Mitä tuki- ja liikuntaelimistön osia tarvitsit, jotta juoksusuoritus oli mahdollinen?

12 Analyysimenetelmät Categorial-content analysis - Koekysymykselle oli asetettu hyvän osaaminen kriteerit (käsitteet) => etsin vastauksista ilmaisuja, joiden perusteella arvioin, toteutuivatko asetetut tavoitteet vastauksessa Holistic-content analysis - Koekysymys arvioitiin yleiskuvan perusteella luokkiin tavoitteet ylitetty, tavoitteet saavutettu, tavoitteet eivät toteutuneet

13 Käsitekarttamenetelmän avulla kognitiiviset tavoitteet saavutettiin hyvän osaamisen (8) kriteereihin nähden seuraavasti: Tavoite ylitetty Tavoite saavutettu Tavoite ei toteutunut Kuuloaisti Näköaisti Ravinto Tuki- ja liikuntaelimistö

14 Käsitekartta-essee- menetelmän plussat 1. Käsitekartta- essee menetelmä yhdistettynä tutkivaan oppimiseen auttoi oppilasta ymmärtämään arkipäivänelämään liittyvät ilmiöt kokonaisvaltaisesti. 2. Oppilas pystyy menetelmän avulla käyttämään opittuja käsitteitä sekä ilmaisemaan oppimansa käsitteet mielekkäänä tekstinä. 3. Tämä menetelmä antoi oppilaalle mahdollisuuden tuoda erityistietämystään esiin perinteistä koulukoetta joustavammin.

15 Käsitekartta-essee- menetelmän miinukset Menetelmä ei mahdollistanut: 1. Tunteiden ilmaisua 2. Asioiden omakohtaista tulkintaa 3. Kriittisiä kysymyksiä 4. Metaoppimista

16 Siirtyminen päiväkirjaoppimiseen Kertoessaan oppimiskokemuksistaan päiväkirjaan oppilas toi vapaan kirjoittamisen avulla: 1. Oppimistilanteisiin liittyviä käsitteitä Kun kokeilimme kuinka monta desibeliä on käytävässä ja tulos oli 99dB ja tässä luokassa oli (opettajaa odottaessa) 102 db. Aika paljon, eikö? (P6) 2. Kulttuurista reflektiota Monella on syy siihen, että ei käytä kypärää oli se, että näyttää tyhmältä tunnissa oli kivaa, kun puhuimme yhdessä luokan ja opettajan kanssa paljon (T1)

17 3. Tunteiden ilmaisua ja omaa oppimistaan koskevaa pohdintaa ensiksi esityksestä ei meinannut tulla mitään, mutta loppujen lopuksi esityksestä tuli mun mielestä ihan hyvä ei tunteita muuta, paitsi opin esittämään esityksiä ilman turhaa pelkoa.( ) Opin sen, kuinka hankalaa olisi elää ilman näkö- tai tunto tai muita aisteja. Käy sääliksi kuulovammaisia. (T10) Sanoin opelle, et me voitais tehdä tollanen tunti uudestaan (liikuntatehtäviä pururadalla). Silleen oppii paremmin biologiaa, kun se oli bilsan tunti, ja muutenki se oli tosi hauskaa (T9)

18 4. Kriittisiä kysymyksiä ja / tai parannusehdotuksia Ekan kysymykseen (miten liikennemääriä saataisi vähenemään) minä laitoin, että käytettäisi enemmän bussia ja junaa ja niitten pitäis olla halvempia ja bussien pitäis tulla useemmin. Toiseen minä (miksi tupakoidaan) laitoin, että ne polttaa, koska muutkin polttaa ja kun polttaa tarpeeksi, jää koukkuun, koska se alkaa maistua hyvältä (P10) (ehdotus liikennemäärien vähentämiseen) Bensan määriä voisi pistää kalliimmaksi. Silloin busseille tulisi joku etukortti. Myös bussimatkojen hintoja voisi vähentää.. (P1)

19 Päiväkirjaoppimisessa tavoitteena: 1. Oppitunnilla käytyjen käsitteiden määrittely 2. Omakohtaisen pohdinnan harjoittelu: - tiedon taustalla olevien arvojen tarkastelu - yhteiskunnassa vallitsevien arvojen tarkastelu 3. Omien oppimaan oppimiseen liittyvien taitojen harjoittelu (kirjoittaminen, piirtäminen, käsitekartta, valmiin kuvan tarkastelu, diagrammien tekeminen )

20 Lähteet: Castels, M The power oh identity. Oxford. BlackwellUniversity Press. Freire, P Sorrettujen pedagogiikka. Suomentaja Joel Kuortti. T. Tomperi (toim). Jyväskylä: Vastapaino. Hungerford, H.R. & Volk, T.L Changing Learner Behavior Through Environmental Education. Journal of Environmental Education 21 (3) Kannas, L Terveyskasvatuksen perusteet. Luento Helsinki. diakonissalaitos. Louhimaa, E Luonnon sosiaalinen konstruointi, ympäristödiskurssit ja ympäristöön orientoiva kasvatus. Tutkimus institutionaalisen ympäristökasvatuksen yhteiskunnallisista rakenne-ehdoista ja kulttuuristen mahdollisuuksien kentistä. Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö. Sosiologian ja naistutkimuksen ja ympäristökasvatuksen jaos. Oulun yliopisto. E56. Wahlström, R Kokemuksellinen oppiminen ympäristökasvatuksessa. Teoksessa Käpylä, M. & Wahlström, R. (toim.) Ympäristökasvatuksen menetelmäopas. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 17.