Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito"

Transkriptio

1 Katsaus Christer Hublin Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat melko harvinaisia poikkeavan väsymyksen syitä. Tyypillisesti narkolepsiapotilaan valveajan vireys vaihtelee normaalista vastustamattomaan nukahteluun ja yöuni on katkonainen. Idiopaattisessa hypersomniassa taas potilas on jatkuvasti unelias ja nukkuu syviä, usein pitkittyneitä yöunia. Näiden häiriöiden oikea diagnoosi ja hoito voivat ratkaisevasti parantaa potilaan tulevaisuutta. Sairaudet alkavat tavallisimmin nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä ja haittaavat usein selviytymistä opiskelussa ja työelämässä. Katsaus käsittelee viime vuosien muutoksia aikuispotilaiden diagnostiikassa ja lääkehoidossa. V alveajan väsymys on yleinen oire: suomalaisista joka kymmenes kärsii siitä päivittäin tai lähes päivittäin (Hublin ym. 1996). Oireen syyt ovat moninaiset eivätkä aina sairausperäisiä (taulukko 1) (Hublin ja Partinen 2006). Osalla väsymyksen keskeinen piirre on lisääntynyt nukahtamisalttius (uneliaisuus). Poikkeavuuteen viittaa esiintyminen päivittäin tai lähes päivittäin tilanteissa, jotka edellyttävät ainakin jonkin verran fyysistä aktiivisuutta tai tarkkaavuutta (Hublin 2002). Klassinen joskin melko harvinainen poikkeavan väsymyksen Taulukko 1. Poikkeavan väsymyksen tavallisia syitä. Univaje Puutteellinen unihygienia Eräät lääkkeet Päihteiden käyttö Psykiatriset syyt (esim. masennus) Vuorotyö, muu uni-valverytmin epäsäännöllisyys tai unijaksosiirtymä Unenaikaiset hengityshäiriöt (esim. uniapneasyndrooma) Uneen liittyvät liikehäiriöt (esim. levottomat jalat oireyhtymä tai jaksoittainen raajaliikeoireyhtymä) Duodecim 2008;124: syy on narkolepsia, jota esiintyy väestössä noin 0,05 %:lla (Longstreth ym. 2007). Idiopaattinen hypersomnia on arviolta kymmenen kertaa harvinaisempi (ICSD , Billiard 2007). Unihäiriöiden luokitukset WHO:n tautiluokitus ICD-10 sisältää 13 määriteltyä unihäiriöluokkaa. Psykiatriassa ja tutkimustyössä on käytetty paljon myös Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen DSM-IV-kriteerejä. Yksityiskohtaisin unihäiriöiden ryhmittely on International Classification of Sleep Disorders. Sen ensimmäinen versio julkaistiin 1990 ja toinen (ICSD-2) Niissä on diagnoosikriteerit yli 80 häiriölle ja lisäksi kattavat tiedot näiden häiriöiden esiintyvyydestä, etiologiasta, patofysiologiasta, ennusteesta, erotusdiagnostiikasta jne. ICSD:ssä pääryhmittely perustui häiriöiden oletettuun mekanismiin, mutta ICSD-2:ssa on palattu oirelähtöiseen ryhmittelyyn (unettomuus, unenaikaiset hengityshäiriöt, sirkadiaaniset unihäiriöt, parasomniat, unenaikaiset liikehäiriöt jne.). 759

2 Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia kuuluvat pääryhmään keskushermostoperäiset hypersomniat (hypersomnias of central origin not due to a circadian rhythm sleep disorder, sleep related breathing disorder, or other cause of disturbed nocturnal sleep). Niiden diagnostisten kriteerien kehityksestä on juuri ilmestynyt yksityiskohtainen katsaus (Billiard 2007). Narkolepsia ICSD:ssä narkolepsialla oli yksi diagnostinen luokka ja nyt ICSD-2:ssa niitä on kolme: narkolepsia-katapleksia, narkolepsia ilman katapleksiaa ja symptomaattinen narkolepsia. Uudet kriteerit eivät sisällä liitännäisoireita (unihalvaukset, hypnagogiset hallusinaatiot, automatismit, pääunijakson katkonaisuus) eivätkä kudostyypitystä (HLA-DR2 ja sittemmin DQB1*0602). Viimeksi mainittu on harvoin hyödyllinen, koska tämä ominaisuus on yleinen väestössä (Billiard ym. 2006). Eri muotojen esiintyvyydestä ei ole tarkkoja tietoja, mutta on arvioitu, että klassisen narkolepsia-katapleksian osuus olisi 80 %, narkolepsian ilman katapleksiaa 10 %, familiaalisen (perheittäin esiintyvän) narkolepsian 5 10 % ja symptomaattinen narkolepsian alle 5 % (Claudio Bassetti, henkilökohtainen tiedonanto). Toisaalta on julkaistu potilaskohortteja, joissa jopa puolet on ollut ei-kataplektisia, mikä kuvastaa kriteerien tulkinnanvaraisuutta (ICSD , Billiard 2007). Poikkeava väsymys (uneliaisuus) on narkolepsian pääoire: vireystila vaihtelee usein muutaman tunnin sykleissä, ja päivittäin tai lähes päivittäin esiintyy nukahtelua poikkeavissa tilanteissa. Narkoleptikon väsymystä on verrattu olotilaan, jossa terve ihminen on valvottuaan yhtäjaksoisesti 2 3 vuorokautta. Nukahtamista edeltää tavallisesti väsymyksen lisääntyminen, unta voi ainakin jonkin aikaa siirtää esimerkiksi pinnistelemällä tai kävelemällä, ja yleensä lyhyehkön unijakson (alle 30 minuuttia) jälkeen potilas herää virkistyneenä. Nukahtaminen paikallaan ollessa tai virikkeettömässä tilanteessa on lähes säännönmukaista, mutta tyypillisiä ovat nukahtamiset odottamattomissa tilanteissa (esim. kesken puhumisen tai syömisen), joissa terve ihminen ei poikkeuksellisen väsyneenäkään yleensä nukahda. Hypokretiini. Viimeisin tutkimustieto näkyy uusissa diagnoosikriteereissä. Vuonna 1998 löydetty aivojen välittäjäaine hypokretiini (oreksiini) yhdistettiin seuraavana vuonna narkolepsian eläinmalleihin. Vuonna 2000 todettiin likvorin hypokretiini 1 pitoisuuden olevan valtaosalla narkolepsia-katapleksiapotilaista pienentynyt tai mittaamattomissa (alle 110 pg/ml, normaalisti > 200). Myöhemmin näin on osoitettu olevan 90 %:lla mutta ei-kataplektisista vain 20 %:lla (Mignot ym. 2002). Syy hypotalamuksen lateraaliosissa olevien hypokretiinisolujen rappeutumiseen on tuntematon. Pienentyneitä pitoisuuksia on todettu myös mm. tietyissä leukemioissa, Guillan Barrén syndroomassa, aivovammojen ja -tuumoreiden sekä keskushermostotulehdusten yhteydessä. Hypokretiinin määritystä kannattaa erityisesti harkita, jos tyypillisistä oireista huolimatta univiivetestin tulos ei ole diagnostinen, sen tulkintaa vaikeuttaa muu unihäiriö tai sairaus tai potilas käyttää unirekisteröinnin tulokseen vaikuttavaa lääkitystä. Ei-kataplektisessa muodossa määrityksestä ei ole hyötyä (Mignot ym. 2002, ICSD ). Narkolepsia-katapleksia. Klassisen muodon (taulukko 2) toinen pääoire on katapleksia lihasjänteyden äkillinen heikentyminen voimakkaan, tyypillisesti positiivisen tunnetilan yhteydessä. Se voi olla rajoittunut (esim. lihasnykäyksiä kasvoissa, lihasvoiman heikentyminen niskassa tai yläraajoissa) tai johtaa luurankolihasten jänteyden häviämiseen, jolloin potilas saattaa lyyhistyä maahan. Voimien heikentyminen alkaa yleensä asteittain, ja on harvinaista, että potilas loukkaisi itsensä. Katapleksia kestää tavallisesti sekunneista minuuttiin mutta joillakin potilailla selvästi pidempään. Esiintymistaajuus vaihtelee muutamasta kohtauksesta koko elämän aikana jopa kymmeniin päivässä. Lievän katapleksian erottaminen fysiologisista tuntemuksista, joita terveilläkin esiintyy esimerkiksi voimakkaan naurun yhteydessä, ei aina ole helppoa. Tämän potilasryhmän diagnostiikassa ei yleensä ole ongelmia, kun katapleksia on kritee- 760 C. Hublin

3 Taulukko 2. Narkolepsia-katapleksian diagnostiset kriteerit (ICSD ). A. Oireena poikkeava päiväväsymys lähes päivittäin yli kolmen kuukauden ajan. B. Anamnestisesti selkeä katapleksia (= tunnetilojen laukaisema, äkillinen, ohimenevä lihasjänteyden häviäminen). Episodin laukaisee voimakas tunnetila tavallisimmin nauru tai vitsin kertominen ja sen tulee olla symmetrinen ja lyhyt (alle 2 min). Tajunta säilyy ainakin episodin alussa. Todennettu katapleksia, jossa esiintyy jännevenytysheijasteiden ohimenevä sammuminen, on hyvin vahva mutta harvinainen diagnostinen löydös. C. Diagnoosi varmistettu aina kun mahdollista unipolygrafialla ja sen jälkeen tehtävällä univiivetestillä. Jälkimmäinen tulos on positiivinen, jos nukahtamisen keskiviive on 8 min ja SOREMP 2 (edeltävä yöuni vähintään 6 tuntia). Vaihtoehtoisesti likvorin hypokretiini 1 pitoisuus 110 pg/ml tai kolmannes terveiden verrokkien keskiarvosta. SOREMP 2 on hyvin spesifinen löydös, mutta nukahtamisviive voi olla < 8 min 30 %:lla normaaliväestöstä. Likvorin hypokretiinipitoisuus on pienentynyt 90 %:lla narkolepsia-katapleksiapotilaista, mutta ei juuri koskaan terveillä tai muilla potilailla. D. Ei muuta oireita paremmin selittävää syytä. SOREMP = univiivetestin osarekisteröinneissä (4 5 saman päivän aikana) esiintyvä REM-univaihe (sleep onset REM-period) Taulukko 3. Narkolepsia ilman katapleksiaa: diagnostiset kriteerit (ICSD ). A. Oireena poikkeava päiväväsymys lähes päivittäin yli kolmen kuukauden ajan. B. Ei tyypillistä katapleksiaa, mutta epävarmoja tai epätyypillisiä katapleksian kaltaisia episodeja voi esiintyä. C. Diagnoosi on varmistettava unipolygrafialla ja sen jälkeisellä univiivetestillä. Jälkimmäinen tulos on positiivinen, jos nukahtamisen keskiviive on 8 min ja SOREMP 2 (edeltävä yöuni vähintään 6 tuntia). SOREMP 2 on spesifinen löydös, mutta nukahtamisviive voi olla < 8 min 30 %:lla normaaliväestöstä. D. Ei oireita paremmin selittävää muuta syytä. SOREMP ks. taulukko 2 rien edellyttämällä tavalla selvä. Toisaalta joissakin potilaskohorteissa jopa neljäsosalla narkolepsia-katapleksiaa sairastavista on esiintynyt vähemmän kuin kaksi REM-univaihetta univiivetestissä (multiple sleep latency test, MSLT) (Billiard 2007). Näissä tapauksissa diagnoosi voidaan perustella tyypillisellä kliinisellä oireistolla. Narkolepsia ilman katapleksiaa. Aiemmin ei-kataplektisilla tapauksilla, joiden oireisto ja löydökset muutoin sopivat narkolepsiaan, ei ollut yksiselitteistä diagnoosinimikettä. Kriteereitä tulkittiin kuitenkin usein siten, että tyypillinen löydös univiivetestissä korvasi katapleksian. Nyt näille potilaille on omat diagnostiset kriteerinsä (taulukko 3). On huomattava, että tyypillinen löydös univiivetestissä (Hirvonen 2006) erityisesti REM-univaiheet ei ole narkolepsialle spesifinen vaan mahdollinen esimerkiksi unenaikaisissa hengityshäiriöissä, depressiossa, alkoholin ja eräiden lääkeaineiden käytön yhteydessä sekä vuorotyössä ja muissa tilanteissa, joissa esiintyy uni-valverytmin epäsäännöllisyyttä tai univajetta. Väestöotokseen pohjautuvassa tutkimuksessa miehistä noin 13 %:lla ja naisista 6 %:lla todettiin useampia vilkeunivaiheita univiivetestissä, ja noin 6 % miehistä ja 1 % naisista täytti ICSD-2:n narkolepsialle asettamat univiivetestin diagnoosikriteerit (Mignot ym. 2006). Tämä on noin satakertainen määrä narkolepsian esiintyvyyteen verrattuna. Niinpä ICSD-2:n linjauksia univiivetestin diagnostisesta luotettavuudesta on kyseenalaistettu (Allen 2006). Katapleksia voi ilmaantua vuosia, jopa vuosikymmeniä sen jälkeen, kun poikkeava väsymys ja nukahtelu ovat alkaneet. Symptomaattinen narkolepsia. Käsityksissä symptomaattisen (sekundaarisen,»narcolepsy due to medical condition», taulukko 4) narkolepsian esiintymisestä on suuria vaihteluita, ja on esitetty sellainenkin näkemys, että yleensä olisi kyse komorbiditeetista. Lisäksi sekaannusta ovat aiheuttaneet puutteellisesti dokumentoidut tapaukset etenkin ennen 1970-lukua, jolloin selvästi yleisempää poikkeavan päiväväsymyksen syytä uniapneasyndroomaa ei vielä tunnettu. Nishinon ja Kanbayashin (2005) katsauksessa tarkasteltiin 116:ta ICSD-kriteerit täyttävää tapausta (lähes kahdella kolmasosalla myös katapleksia). Tavallisimmat syyryhmät olivat perinnölliset sairaudet (34 %), esimerkiksi Prader Willin syndrooma, Niemann Pickin tauti tyyppi C ja myotoninen dystrofia, kasvaimet (29 %), aivovammat (16 %) ja demyelinaatio (9 %). Pääosassa tapauksista (70 %) muutos oli hypotalamuksessa. Erotusdiagnoosi. Diagnoosia tehtäessä on otettava huomioon muita narkolepsiaa yleisem- Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito 761

4 Taulukko 4. Symptomaattisen narkolepsian diagnostiset kriteerit (ICSD- 2005). A. Oireena poikkeava päiväväsymys lähes päivittäin yli kolmen kuukauden ajan. B. Yksi seuraavista: 1. Anamnestisesti selkeä katapleksia (= tunnetilojen laukaisema äkillinen, ohimenevä lihasjänteyden häviäminen). Episodin laukaisee voimakas tunnetila tavallisimmin nauru tai vitsin kertominen ja sen tulee olla symmetrinen ja lyhyt (alle 2 min). Tajunta säilyy ainakin episodin alussa. Diagnoosi varmistettava aina kun mahdollista unipolygrafialla ja sen jälkeisellä univiivetestillä (kriteerit alla). 2. Ellei katapleksiaa ole tai se on hyvin epätyypillinen, tehdään potilaan tavalliseen unijaksoon ajoittuva unipolygrafia ja sen jälkeen univiivetesti. Jälkimmäisen tulos on positiivinen, jos nukahtamisen keskiviive < 8 min ja SOREMP 2 huolimatta riittävästä edeltävän yön unesta (vähintään 6 tuntia). SOREMP 2 on hyvin spesifinen löydös, mutta nukahtamisviive voi olla < 8 min 30 %:lla normaaliväestöstä. 3. Likvorin hypokretiini 1 pitoisuus < 110 pg/ml (tai < 30 % terveiden verrokkien arvosta), ellei potilas ole koomassa Vaikeasti sairailla polygrafisia rekisteröintejä ei aina voi tehdä tai tulkita. Niin ikään likvorin hypokretiinipitoisuuden merkitys on epävarma. Poikkeava unipolygrafialöydös ja pieni hypokretiiniarvo tulisi tulkita kliinisen yhteyden mukaan. C. Merkittävä neurologinen tai muu sairaus on päiväväsymyksen syynä. D. Hypersomnia ei selity paremmin muulla unihäiriöllä, psykiatrisella häiriöllä taikka lääkkeiden tai päihteiden käytöllä. SOREMP = ks. taulukko 2 piä poikkeavan väsymyksen syitä (taulukko 1) (Hublin ja Partinen 2006). Myös Suomessa on esiintynyt yksittäisiä tapauksia, joissa henkilö on»omaksunut» narkolepsiaoireiston todennäköisenä päämääränään hankkia käyttöönsä piristeitä laillisesti. Erityisesti ei-kataplektisen muodon osalta erotusdiagnostiikka edellyttää tarkkuutta. Idiopaattinen hypersomnia Taulukko 5. Idiopaattinen hypersomnia, pitkäuninen muoto: diagnostiset kriteerit (ICSD ). A. Oireena poikkeava päiväväsymys lähes päivittäin yli kolmen kuukauden ajan. B. Pitkittynyt yöunijakso (> 10 tuntia), joka on dokumentoitu haastattelussa, aktigrafialla tai unipäiväkirjalla. Herääminen aamulla tai lyhyiden päiväunien jälkeen lähes aina vaikeaa. C. Muut poikkeavan väsymyksen syyt suljettu pois unipolygrafialla. D. Unipolygrafiassa lyhyt nukahtamisviive ja pitkittynyt yli 10 tunnin pääunijakso. E. Jos unipolygrafian jälkeen on tehty univiivetesti, nukahtamisen keskiviive < 8 min ja SOREMP < 2. Näillä potilailla keskiviive on 6,2 ± 3,0 min. Nukahtamisviive voi olla < 8 min 30 %:lla normaaliväestöstä. Keskiviive ja kliinikon tulkinta oireista, erityisesti väsymyksestä, tulisi ottaa huomioon diagnoosia määritettäessä. F. Hypersomnia ei selity paremmin muulla unihäiriöllä, neurologisella tai muulla sairaudella, psykiatrisella häiriöllä taikka lääkkeen tai päihteiden käytöllä. Päävamma ei saa olla poikkeavan väsymyksen syy. SOREMP = ks. taulukko 2 Idiopaattisen hypersomnian pitkäunisen (klassisen, polysymptomaattisen) muodon diagnostiset kriteerit ilmenevät taulukosta 5. Sitä voisi luonnehtia todelliseksi poissulkudiagnoosiksi, joka voidaan asettaa perusteellisten neurologisten, psykiatristen ja muiden tutkimusten jälkeen niille poikkeavasta uneliaisuudesta kärsiville potilaille, joilla muut tulokset kuin univiivetutkimuksen tulos ovat normaaleja. Uudessa ICSD-2-luokituksessa on aiemmasta poiketen omana luokkanaan idiopaattinen hypersomnia ilman pitkäunisuutta. Sen kriteerit ovat muutoin samat kuin pitkäunisen muodon paitsi, että yöunen pituus on yli kuusi mutta alle kymmenen tuntia. Lyhytunisen muodon esiintyvyyttä ja oireiden yksityiskohtia ei tunneta (Billiard 2007). Tämän diagnoosin tekeminen vaatii erityistä erotusdiagnostista huolellisuutta ja harkintaa. Idiopaattisen hypersomnian ominaispiirteet auttavat yleensä erottamaan sen narkolepsiasta (ilman katapleksiaa). Ensinnäkin yöuni on yhtenäinen ja tyypillisessä tapauksessa normaalia pidempi, ja heräämisen jälkeen (myös päiväunilta) esiintyy tokkuraisuutta ja jopa sekavuutta (»unihumalaa»). Usein hypersomniapotilas ei koe olevansa kunnolla hereillä koko päivän aikana, kun taas narkoleptikolla esiintyy vireyden huomattavasta vaihtelusta huolimatta virkeitä jaksoja (erityisesti lyhyiden torkkujen jälkeen). Valveajan nukahtelu ei ole yhtä vastustamatonta kuin narkolepsiassa, ja unijaksot ovat pidempiä (yli tunnin). 762 C. Hublin

5 Idiopaattista hypersomniaa muistuttavaa oireistoa voi esiintyä monien sairauksien yhteydessä. Erotusdiagnostisesti merkityksellisiä ovat mm. unenaikaiset hengityshäiriöt (myös osittaisen obstruktion pohjalta), behavioraalinen univajesyndrooma (erityisesti synnynnäisesti pitkäunisilla), hydrokefalus ja muut neurologiset sairaudet, krooninen väsymysoireyhtymä, monet yleissairaudet, lievä krooninen masentuneisuus ja muut psykiatriset häiriöt sekä päihteiden käyttö. Hyvät käytännöt European Federation of Neurological Societies (EFNS) on vastikään julkaissut narkolepsian hoitosuositukset (Billiard ym. 2006). Lääkehoidon lisäksi niissä otetaan kantaa myös diagnostiikkaan ja seurantaan, ja viimeksi mainittuja koskevat suositukset soveltuvat noudatettaviksi myös idiopaattisessa hypersomniassa. Erityisesti painotetaan tarkkoja tutkimuksia ennen usein elinikäisen lääkityksen aloittamista, ja jos diagnostiikka perustuu unirekisteröinteihin, pidetään edellytyksenä unipolygrafiaa ja seuraavana päivänä tehtävää univiivetutkimusta. Kun diagnoosi on varmistunut, lisärekisteröintejä suositellaan vain, jos oireisto pahenee tai ilmaantuu uusia oireita. Myös potilaan ja hänen läheistensä perusteellinen informointi sekä säännöllinen seuranta ovat onnistuneen hoidon edellytyksiä. Uusien diagnoosiluokkien narkolepsia ilman katapleksiaa ja erityisesti idiopaattinen hypersomnia ilman pitkäunisuutta tekevät poikkeavan päiväväsymyksen erotusdiagnostiikasta selvästi aiempaa vaativampaa, ja tämä edellyttää tarkkuutta unirekisteröintien toteutuksessa. ICSD-2 asettaa unirekisteröintien luotettavuudelle seuraavat edellytykset. Edeltäneiden 15 päivän aikana ei ole saanut olla käytössä uneen tai vireystilaan vaikuttavia lääkkeitä. Uni-valverytmin on pitänyt olla säännöllinen seitsemän päivää ennen rekisteröintiä (varmistettu unipäiväkirjalla tai aktigrafialla). Univiivetestiä edeltävänä yönä on tehtävä unipolygrafia mahdollisten muiden väsymystä aiheuttavien syiden toteamiseksi ja varmistamaan oikean tulkinnan kannalta riittävä unen pituus (vähintään kuusi tuntia). Vakiintunut ohjeisto (Carskadon ym. 1986, Littner ym. 2005) määrittää yksityiskohtaisesti univiivetestin standardoidun suorituksen ja edellyttää mm. hyvin pimennettyä täysin hiljaista ja lämpötilaltaan säädeltyä rekisteröintitilaa. Kofeiinipitoisia juomia ei rekisteröintipäivänä saa nauttia. Hoito Narkolepsiaan on totunnaisesti käytetty väsymyksen ja nukahtelun hoitona amfetamiineja ja niiden kaltaisia piristeitä sekä katapleksiaan, unihalvauksiin ja hypnagogisiin hallusinaatioihin trisyklisiä depressiolääkkeitä (Hublin 1996, Thorpy 2007). Nykyvaatimusten mukaisia kontrolloituja tutkimuksia näistä lääkityksistä ei juuri ole tehty (Littner ym. 2001). Viime vuosikymmenen aikana narkolepsian hoitoon on tullut uusia lääkeaineita, joiden tehosta ja turvallisuudesta on hyvä tutkimusnäyttö. Uusimpien suositusten (Billiard ym. 2006) mukaisesti modafiniili on ensisijaislääke väsymykseen ja nukahteluun ja natriumoksibaatti katapleksiaan. Kakkosvaihtoehtoina ovat metyylifenidaatti Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito 763

6 (10 60 mg/vrk) sekä trisykliset (esim. klomipramiini mg/vrk) tai muut depressiolääkkeet (mm. serotoniinin takaisinoton estäjät, venlafaksiini ja reboksetiini). Monien näiden lääkeaineiden pitkävaikutteiset muodot aiheuttavat usein vähemmän haittavaikutuksia. Osa aiemmissa hoitosuosituksissa (Littner ym. 2001) tai katsauksissa (Hublin 1998) mainituista valmisteista on edelleen meillä saatavissa (esim. efedriini, selegiliini ja d-amfetamiini), ja ne saattavat tulla kyseeseen, jos edellä mainittuja lääkkeitä käytettäessä on ongelmana tehottomuus tai haittavaikutukset (ks. myös Thorpy 2007). Narkolepsian muiden oireiden hoidosta on vähän tutkimustietoa (Billiard ym. 2006). Hallusinaatioihin ja unihalvauksiin tehoavat yleensä samat lääkkeet kuin katapleksiaan. Yöunen katkonaisuuteen on käytetty tavallisia unilääkkeitä, mutta ongelmana on jäännöspitoisuuden vaikutus seuraavan päivän vireyteen. Koska natriumoksibaatti yhtenäistää yöunta, siitä saattaa tulla varteenotettava hoitokeino. On myös syytä hyödyntää lääkkeettömät hoitokeinot (taulukko 6), joista etukäteen suunnitelluilla lyhyillä päiväunilla on osoitettu olevan tehoa. Idiopaattisen hypersomnian hoitoon on käytetty samoja piristeitä kuin narkolepsiassa, mutta kliinisen kokemuksen ja harvojen julkaisujen perusteella teho on yleensä heikompi. Päiväunet eivät yleensä sovellu hoitokeinoksi niiden pituuden (usein tunteja) ja haittaavan jälkiväsymyksen takia. Modafiniili (2-difenyylimetyylisulfinyyliasetamidi) poikkeaa rakenteeltaan amfetamiineista. Sen vaikutusmekanismia ei tunneta tarkkaan. Taulukko 6. Narkolepsian lääkkeetön hoito. Säännöllinen uni-valverytmi minuutin lyhyet päiväunet (yksi tai useampia) Toiminnan ajoittaminen vireysminimien ulkopuolelle Oireita laukaisevien tilanteiden välttäminen Fyysinen aktiivisuus Ylipainon välttäminen Ruokavalio (ajoitus, ei runsaasti kofeiinia ja hiilihydraatteja) Tapaturmille altistavien toimintatapojen välttäminen Potilaan, sukulaisten ja työtovereiden informointi Ammatillinen neuvonta Supportiivinen psykoterapia Potilasyhdistystoiminta Sitä on tutkittu 1970-luvulta alkaen, ja sen teho ja turvallisuus on todennettu useissa laajoissa kontrolloiduissa tutkimuksissa (Billiard ym. 1994, Broughton ym. 1997, US Modafinil in Narcolepsy Multicenter Study Group 1998 ja 2000). Vaikka väsymystä lievittävä vaikutus on sekä subjektiivisesti että objektiivisesti mitattuna ollut merkitsevä, ovat suurimmalla 400 mg:n annoksella hoidetut potilaat olleet edelleen keskimäärin poikkeavan väsyneitä normaaliin verrattuna. Esimerkiksi jälkimmäisessä yhdysvaltalaistutkimuksessa US Modafinil in Narcolepsy Multicenter Study Group 2000 saatiin lumelääkkeellä Epworth Sleepiness Scalen (ESS, 0 24) arvo 15,8 ja aktiivilääkkeellä 12,3 (viitealue alle 10) ja vastaavasti hereilläpysymistestin viive 5,5 minuuttia ja 7,8 minuuttia (viitealue yli 30 min). Pienet muutokset voivat olla kuitenkin kliinisesti merkittäviä (Thorpy 2007). Annossuositus on mg/vrk, osa otettuna aamulla ja osa alkuiltapäivästä (Billiard ym. 2006). Mitlerin ym. (2000) avoimessa pitkäaikaistutkimuksessa (40 viikkoa) teho säilyi ja oireisto lievittyi yli 80 %:lla potilaista. Annosta 600 mg/vrk ei pidä ylittää (Billiard ym. 2006). Modafiniili ei tehoa katapleksiaan. Haittavaikutuksia on vähän, ja niistä tavallisimmat päänsärky ja pahoinvointi yleensä häviävät hoidon ensiviikkoina. Addiktioriskiä pidetään vähäisenä, mutta modafiniilia on käytetty urheilussa dopingaineena. Sytokromi P450 entsyymien induktiota saattaa esiintyä, ja modafiniili voi heikentää pieniä hormonimääriä sisältävien ehkäisypillereiden tehoa. Raskaudenaikaisen käytön turvallisuudesta ei ole toistaiseksi tietoa. Modafiniilivalmisteet ovat Suomessa erikoisluvallisia ja peruskorvattavia ja saatavissa 100 mg:n tabletteina. Modafiniilia on Suomessa käytetty 1980-luvulta alkaen. Natriumoksibaatti on gammahydroksibutyraatin (GHB) natriumsuola. Nykykäsityksen mukaan GHB toimii aivojen välittäjäaineena ja vaikuttaa fysiologisina pitoisuuksina GHB-reseptoreiden kautta. Farmakologisina pitoisuuksina se toimii GABA-B-reseptoriagonistina. GHB:tä on tutkittu narkolepsiassa 1970-luvulta, mutta laajat kontrolloidut tutkimukset natriumoksibaatin tehosta ja turvallisuudesta 764 C. Hublin

7 ovat viime vuosilta. Tämä lääkeaine on vähentänyt katapleksiakohtauksia annoksen (3 9 g) mukaan enimmillään yli 80 %. Maksimaalinen teho on ilmaantunut noin kahdessa kuukaudessa ja on säilynyt pidemmissä 12 kuukauden tutkimuksissa (US Xyrem Multicenter Study Group 2002, 2003 ja 2004, Xyrem International Study Group 2005). Vastaavalla tavalla myös päiväväsymys on vähentynyt merkitsevästi ESS-asteikolla (noin 12 suurimmalla annoksella, lumeryhmissä noin 17). Lopetukseen ei liity katapleksian rebound-tyyppistä pahenemista, kuten klomipramiinin käytön lopetuksessa, vaan oire palaa asteittain parissa viikossa. Natriumoksibaatti yksinään lievittää väsymystä vastaavalla tavalla kuin modafiniili, ja niiden yhdistelmä on merkitsevästi tehokkaampi (hereilläpysymistestissä keskiviive noin 13 minuuttia) kuin kumpikin yksinään (Black ja Houghton 2006). Mamelakin ym. (2004) avoimessa unipolygrafiatutkimuksessa natriumoksibaatti lisäsi jonkin verran syväunta ja vähensi heräilyä. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja häviävät käytön jatkuessa tai annosta pienennettäessä (Thorpy 2005). Tavallisimpia (10 25 %:lla) ovat unihäiriöt, huimaus, pahoinvointi ja päänsärky. Joskus parasomniat, kuten unissakävely ja vuoteenkastelu, lisääntyvät. Natriumoksibaatti lamaa hengitystä ja keskushermoston toimintaa, eikä esimerkiksi alkoholia, unilääkkeitä tai vastaavia pidä käyttää samanaikaisesti. Selvä uniapnea pitäisi hoitaa ennen lääkitystä. Autolla ajoa tai muuta valppautta vaativaa pitää välttää vähintään kuusi tuntia lääkkeenoton jälkeen. Valmisteen käyttö lisää suolan saantia, millä voi olla merkitystä sydän- ja munuaissairauksissa. Sekavuutta, masennusta ja muita neuropsykiatrisia oireita on kuvattu, ja erityisesti iäkkäämpiä potilaita tulee seurata tarkkaan. Raskaudenaikaista käyttöä ei suositella. GHB-lääkitykseen liittyy addiktioriski ja väärinkäytön mahdollisuus, mutta laittomassa käytössä annosten on arvioitu olleen moninkertaisia terapeuttisiin verrattuna. Vuosienkaan jälkeen ei narkoleptikoilla ole kuvattu esiintyvän riippuvuutta (Thorpy 2005). Natriumoksibaatin virallinen käyttöaihe on katapleksian hoito aikuisilla narkolepsiapotilailla. Puolet annoksesta (nieltävä neste) otetaan nukkumaan mennessä ja loput 2,5 4 tuntia myöhemmin. Lääkkeen valmistaja on tuottanut myös kirjallisen ja DVD-oppaan käyttäjille. Aloitusannos on 4,5 g yössä, ja vasteen mukaan annosta voidaan suurentaa 1,5 g:lla 2 4 viikon välein tarvittaessa maksimiannokseen 9 g yössä. Koska teho ilmaantuu melko hitaasti, ei annoksen suurentamisessa kannata kiirehtiä. Natriumoksibaatti on peruskorvattava ja määrätään tavallisella reseptillä. Sen käytön ehtona on, että hoito aloitetaan ja sitä jatketaan lääkärin valvonnassa ja että lääkärillä on kokemusta unihäiriöiden hoidosta. Käyttökokemuksia on Suomessa muutamien vuosien ajalta. Hoito on yleensä aloitettu osasto-olosuhteissa. Maailmalla lääkitys aloitetaan yleensä polikliinisesti. Tämä sopii parhaiten nuoremmille, narkolepsiaa lukuun ottamatta terveille ja oireettomille potilaille, jotka eivät asu yksin. Lopuksi Lisääntynyt tieto narkolepsian perusmekanismeista on avannut uusia lähtökohtia hoitojen kehittelylle. Keskeisiä linjoja ovat hypokretiini ja sen analogit, immunoterapia sekä tyreotropiini analogeineen ja histamiini 3 -reseptoreiden antagonistit (Mignot ja Nishino 2005, Thorpy 2007). Hypokretiini 1 ei läpäise veri-aivoestety d i n a s i a t Narkolepsia ja idiopaattisen hypersomnian oikea diagnoosi ja hoito voivat parantaa ratkaisevasti potilaan tulevaisuutta. Uusien diagnoosiluokkien johdosta potilaiden tutkiminen vaatii entistä suurempaa tarkkuutta. Narkolepsian lääkehoitosuositukset ovat täysin uudistuneet uusien valmisteiden markkinoille tulon myötä. Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito 765

8 tä, mutta sen ottaminen nenän kautta on alustavasti osoittautunut lupaavaksi. Narkolepsian epäilty immunologinen tausta on edelleen osoittamatta, ja steroidien, plasmafereesin ja immunoglobuliinien teho on parhaimmillaankin ollut vähäinen. Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian uudet diagnostiset kriteerit ottavat aiempaan paremmin huomioon näiden häiriöiden tautikirjoluonteen. Yhtäältä tämä selkeyttää potilaiden luokittelua mutta toisaalta tekee lievien ja epätyypillisten tapausten diagnostiikasta entistä haastavampaa. Lisääntyvää näyttöä on unirekisteröintien tyypillisinä tai spesifisinä pidettyjen löydösten suhteellisuudesta, mikä korostaa tarvetta entistä suurempaan tarkkuuteen rekisteröintien toteutuksessa ja tulosten tulkinnassa. Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat»raskaita» diagnooseja, jotka yleensä johtavat elinikäiseen lääkitykseen ja voivat aiheuttaa esimerkiksi merkittäviä ammatillisia muutoksia. Kliinisessä työssä painottuu monialainen unilääketieteellinen näkökulma, jossa otetaan huomioon myös poikkeavan väsymyksen ei-sairausperäiset syyt. Käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen on julkaistu American Academy of Sleep Medicinen sisällöllisesti edellä olevan kanssa samansuuntaiset suositukset (Morgenthaler TI, Kapur VK, Brown T, ym. Practice parameters for the treatment of narcolepsy and other hypersomnias of central origin. Sleep 2007;30: Kirjallisuutta Allen RP. When, if ever, can we use REM-onset naps on the MSLT for the diagnosis of narcolepsy? Sleep Med 2006;7: Billiard M. Diagnosis of narcolepsy and idiopathic hypersomnia. An update based on the International Classification of Sleep Disorders, 2. painos. Sleep Med Rev 2007;11: Billiard M, Besset A, Montplaisir J, ym. Modafinil: a double-blind multicentric study. Sleep 1994;17 Suppl: S Billiard M, Bassetti C, Dauvilliers Y, ym. EFNS Task Force. EFNS guidelines on management of narcolepsy. Eur J Neurol 2006;13: Black J, Houghton WC. Sodium oxybate improves excessive daytime sleepiness in narcolepsy. Sleep 2006;29: Broughton RJ, Fleming JA, George CF, ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled crossover trial of modafinil in the treatment of excessive daytime sleepiness in narcolepsy. Neurology 1997; 49: Carskadon MA, Dement WC, Mitler MM, Roth T, Westbrook PR, Keenan S. Guidelines for the multiple sleep latency test (MSLT): a standard measure of sleepiness. Sleep 1986;9: Hirvonen K. MSLT, MWT ja päiväaikaisen vireyden määrittäminen. Kirjassa: Kliininen neurofysiologia. Partanen J, Falck B, Hasan J, Jäntti V, Salmi T, Tolonen U, toim. Helsinki: Kusatannus Oy Duodecim, 2006, s Hublin C. Narcolepsy: current treatment options. CNS Drugs 1996;5: Hublin C. Milloin uneliaisuus on liiallista. Duodecim 2002;118:15 8. Hublin C. Narkolepsian hoito. TABU 1998;6:6 11. Hublin C, Kaprio J, Partinen M, Koskenvuo M, Heikkilä K. Daytime sleepiness in an adult Finnish population. J Intern Med 1996; 239: Hublin C, Partinen M. Uni- ja vireystilahäiriöt. Kirjassa: Soinila S, Kaste M, Somer H. toim. Neurologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006, s ICSD International Classification of Sleep Disorders. Diagnostic and coding manual. American Sleep Disorders Association, ICSD-2. International Classification of Sleep Disorders, 2nd ed. Diagnostic and coding manual. American Academy of Sleep Medicine, Littner M, Johnson SF, McCall WV, ym. Standards of Practice Committee. Practice parameters for the treatment of narcolepsy: an update for Sleep 2001;24: Littner MR, Kushida C, Wise M ym. Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Practice parameters for clinical use of the multiple sleep latency test and the maintenance of wakefulness test. Sleep 2005;28: Longstreth WT Jr, Koepsell TD, Ton TG, Hendrickson AF, van Belle G. The epidemiology of narcolepsy. Sleep 2007;30: Mamelak M, Black J, Montplaisir J, Ristanovic R. A pilot study on the effects of sodium oxybate on sleep architecture and daytime alertness in narcolepsy. Sleep 2004;27: Mignot E, Lammers GJ, Ripley B, ym. The role of cerebrospinal fluid hypocretin measurement in the diagnosis of narcolepsy and other hypersomnias. Arch Neurol 2002;59: Mignot E, Lin L, Finn L, ym. Correlates of sleep-onset REM periods during the Multiple Sleep Latency Test in community adults. Brain 2006;129: Mignot E, Nishino S. Emerging therapies in narcolepsy-cataplexy. Sleep 2005;28: Mitler MM, Harsh J, Hirshkowitz M, Guilleminault C. Long-term efficacy and safety of modafinil (PROVIGIL(R)) for the treatment of excessive daytime sleepiness associated with narcolepsy. Sleep Med 2000;1: Nishino S, Kanbayashi T. Symptomatic narcolepsy, cataplexy and hypersomnia, and their implications in the hypothalamic hypocretin/ orexin system. Sleep Med Rev 2005;9: Thorpy MJ. Sodium oxybate for the treatment of narcolepsy. Expert Opin Pharmacother 2005;6: Thorpy M. Therapeutic advances in narcolepsy. Sleep Med 2007;8: US Modafinil in Narcolepsy Multicenter Study Group. Randomized trial of modafinil for the treatment of pathological somnolence in narcolepsy. Ann Neurol 1998;43: US Modafinil in Narcolepsy Multicenter Study Group. Randomized trial of modafinil as a treatment for the excessive daytime somnolence of narcolepsy. Neurology 2000;54: US Xyrem Multicenter Study Group. A randomized, double blind, placebocontrolled multicenter trial of three doses orally administered sodium oxybate with placebo for the treatment of narcolepsy. Sleep 2002;25:42 9. US Xyrem Multicenter Study Group. A 12-month, open-label, multicenter extension trial of orally administered sodium oxybate for the treatment of narcolepsy. Sleep 2003;26:31 5. US Xyrem Multicenter Study Group. Sodium oxybate demonstrates long-term efficacy for the treatment of cataplexy in patients with narcolepsy. Sleep Med 2004;5: Xyrem International Study Group. Further evidence supporting the use of sodium oxybate for the treatment of cataplexy: a double-blind, placebo-controlled study in 228 patients. Sleep Med 2005;6: CHRISTER HUBLIN, erikoislääkäri, dosentti, unilääketieteen erityispätevyys Työterveyslaitos, Aivot ja työ tutkimuskeskus Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Sidonnaisuudet: Toistuvia luentoja lääkealan yrityksen koulutuksissa ja osallistunut tämän koulutuksen suunnitteluun sekä ollut ulkomaisilla kongressimatkoilla yrityksen rahoittamana (Boehringer Ingelheim). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (Boehringer Ingelheim, UCB). Suomen Narkolepsiayhdistyksen hallituksen asiantuntijajäsen

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian

Lisätiedot

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS

LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto

Lisätiedot

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne

Lisätiedot

LASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA

LASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA LASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA Henna Ahomies Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Neurologian laitos Helmikuu 2014 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen

Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen Katsaus tieteessä Sari-Leena Himanen dosentti, ylilääkäri, yliopistonlehtori, unilääketieteen erityispätevyys Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, kliinisen neurofysiologian yksikkö Tampereen yliopisto, lääketieteen

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukijalle Lukijalle...1 Narkolepsiaa sairastava......2 Narkolepsian erityispiirteiden huomioiminen koulussa....5 Narkolepsiaa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

MSLT-TUTKIMUKSEN AIKAINEN REM-UNEN LIIKEHDINTÄ LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA

MSLT-TUTKIMUKSEN AIKAINEN REM-UNEN LIIKEHDINTÄ LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA MSLT-TUTKIMUKSEN AIKAINEN REM-UNEN LIIKEHDINTÄ LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA Jussi Kauppila syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Toukokuu 2013 1 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA

REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA REM-UNEN KÄYTÖSHÄIRIÖT LASTEN JA NUORTEN NARKOLEPSIASSA LK Oskari Ventilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:22

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:22 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:22 Turkka Kirjavainen, Pekka Nokelainen, Harri Arikka, Ismo Ilveskoski, Päivi Olsén, Outi Saarenpää-Heikkilä Lasten ja nuorten narkolepsia

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Väsymys ja Parkinsonin tauti

Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukija Lukija...1 Narkolepsia......2 Narkolepsian vaikutukset koululaisen arkeen...3 Narkolepsiaan liittyvät usein / päivittäin toistuvat oireet...4 Keinoja narkolepsian

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU

SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU SYKSYN 2009 JÄLKEEN SAIRASTUNEIDEN NARKOLEPSIAPOTILAIDEN UNEN LAATU Marko Nieminen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Marraskuu 2013 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase Katsaus Viivästynyt unijakso Nina Apter ja Markku Partinen Nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan, vaikeus herätä aikaisin aamulla ja jatkuva päiväväsymys ovat viivästyneestä unijaksosta kärsivän tavallisimmat

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Näiden lasten oireet ovat olleet monimuotoisempia ja voimakkaampia kuin ns. perinteisten narkoleptikkojen sekä ns. ovat tulleet kerralla.

Näiden lasten oireet ovat olleet monimuotoisempia ja voimakkaampia kuin ns. perinteisten narkoleptikkojen sekä ns. ovat tulleet kerralla. Artikkeli: Opinto-ohjaus ja narkolepsia Mitä yhteistä on näyttelijä Nastassia Kinskillä, laulaja Kurt Cobainilla ja keksijä Thomas Edisonilla? He ovat kaikki maailmankuuluja menestyjiä omalla alallaan,

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrixrokotekampanjan

Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrixrokotekampanjan Julkaistu 29.3.2012 www.laakarilehti.fi Alkuperäistutkimus VERKOSSA ENSIN tieteessä Markku Partinen LKT, neurologian dosentti Suomen narkolepsiatutkimuskeskus, Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Unettomuuden diagnostiikka

Unettomuuden diagnostiikka Katsaus tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut timo.partonen@thl.fi Unettomuuden diagnostiikka Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Teknologiasta Terveyshyötyä 28.2.2013 Hyvän ja terveen elämän edellytykset Vihanneksia, marjoja tai

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot