Kuljetukset - tietoisku

Transkriptio

1 1 Kuljetukset - tietoisku klo 9:00 12:00 Kuljetusten suunnittelu ja kuljetusmuotojen valinta Kuljetuskulujen seuraaminen ja toimituskokonaisuuden suunnittelu Ympäristöä säästävät kuljetustavat Kuljetustehokkuuden kasvattaminen

2 2 Toimitusketjun käsite Hankinta Varastointi Tuotanto Markkinointi Hankintojen Kilpailutus Osto suunnittelu Vastaan otto Tavaran käsittely Kierrätys Palvelu Lähetys Pakkaus Hävikki Huo linta Huolto Vakuutus Tullaus Kuljetus Lastaus Kuljetustapa Jakelu Maksatus Laskutus Maksuehdot

3 3 Logistiikan viisi oikeata vaatimusta 1) Oikea tuote (the right product) 2) Oikeassa paikassa (at the right place) 3) Oikeaan aikaan (on the right time) 4) Oikealla palvelulla (with the right service) 5) Oikealla kustannuksella ja hinnalla (for the right cost and price) Nämä vaatimukset voidaan toteuttaa vain onnistuneesti suoritettujen kuljetustoimintojen avulla.

4 4 Kuljetusjärjestelmän valinta Tuotteiden jalostusaste merkittävä valintakriteeri Jalostetut ja kalliit yksikköhinnat edellyttävät kuljetusten varmuutta ja luotettavuutta Kuljetusmuoto Tie 1674 Rautatie 924 Meri 953 Sisävesi 87 Lento Tavaran arvo /tonni

5 5 Kuljetusjärjestelmän valinta Perusteollisuuden harvat ja vahvat kuljetusvirrat useita vaihtoehtoja kuorma-autot ja rautatiekuljetukset keskenään kilpailukykyisiä Kokoonpanoteollisuuden ohuet virrat vähemmän vaihtoehtoja pienet eräkoot ja toimitusaikavaatimukset puoltavat kuorma-autokuljetuksia Kotimaan tavaraliikenne Yritysten logistiikkakustannukset maantie juna vesi kuljetus varastopo varastointi hallinto

6 6 Kuljetusjärjestelmän valinta Suomessa tehdään enemmän asukasta kohti tavarankuljetustyötä kuin muissa Euroopan maissa! Pyritään yhdistämään vaatimukset hyvästä palvelutasosta, laadusta ja kohtuullisista kustannuksista. Kuljetusmuoto määräytyy sen mukaan tapahtuuko kuljetus teitse, rautateitse, vesiteitse vai ilmassa Eri kuljetusmuodot täydentävät toisiaan Jokaisella kuljetusmuodolla on etuja ja heikkouksia, joten kuljetusmuodon valinta on tapauskohtaista Nykytrendi: parempaa täsmällisyyttä, joustavuutta ja tiedonkulkua suurempien kokonaisuuksien tarkastelu

7 7 Tiekuljetukset Etuina ovat nopeus, joustavuus, edullisuus ja soveltuvuus myös pienille kuljetuserille Käytetään useimmiten, kun matkat lyhyitä, kuljetusvirrat pieniä ja vaaditaan nopeaa toimitusta Käytettävissä on laajin infrastruktuuri ja ovelta - ovelle -kuljetukset Suomessa 90 % tavaravirrasta Pakettiautokuljetukset: pienten tavaraerien lyhyen matkan jakelu- ja keräilykuljetukset Kuorma-autokuljetukset: lyhyen matkan jakelu-, keräily-, maansiirto-, rakennusaine yms. kuljetukset keskipitkän tai pitkän matkan kuljetukset, kun kuorma-autokuljetus on edullisin tai ainoa vaihtoehto raskaat ja säännölliset kuljetukset lyhyillä matkoilla

8 8 Kehitystietoja

9 9 Tieliikenteestä Suomalaiset tekevät päivässä keskimäärin 2,9 matkaa ja käyttävät niihin aikaa 71 minuuttia. Yhteen matkaan käytettiin n. 25 minuuttia. Matkojen keskipituus on 15 km. Henkeä kohden liikutaan päivän aikana 42 km. Suomen autokanta oli vuoden 2009 lopussa , josta henkilöautoja oli Autoja oli 607 kpl tuhatta asukasta kohti. Maanteitä oli vuoden 2010 alussa km, joista pääteitä oli km. Moottoriteitä oli 765 km. Päällystettyä tieverkkoa oli 65% eli km. Pääteillä ajetaan 64% maanteiden liikenteestä. Liikennesuorite nousi vuonna ,9 % ja oli 35,9 mrd. autokm. Vuonna 2009 maanteillä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli ennakkotiedon mukaan 209 ja loukkaantui henkeä. Tienpidon menot vuonna 2009 olivat 997 Me (ei sis. alv.).

10 10 Tieliikennetiheys

11 11 Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 4/2010, Tilastokeskus

12 12 Ajoneuvokanta kasvoi 4,0 % vuonna 2010

13 13 Kotimaan tavaraliikenne

14 14 Kotimaan henkilöliikenne mrd henkilökm

15 15 Kuljetustilan suunnittelusta Schenker: Lavametrillä (Lm) tarkoitetaan lähetyksen tarvitsemaa tilaa kuormatilassa. Rahditusperusteena käytetään aina lavametriä, kun lähetyksen päälle ei voi lastata tai lähetyksen korkeus ylittää 120 cm. Rullakko 0,2 Lm (420 kg) Teholava 0,2 Lm (370 kg) EUR-lava (t. vastaava) 0,4 Lm (740 kg) FIN-lava (t. vastaava) 0,5 Lm (925 kg) Lavametripaino 1850 kg (1 metri lastitilassa) Transpoint: Standardikuljetusyksikkö: 40 FIN lavaa tai 20 lavametriä, kantavuus yhteensä 37 tn ja tilavuus 110 m3 Rullakko (0,68m x 0,80m) rahdituspaino 420 kg 1 FIN lavapaikka (1m x 1,2m) rahdituspaino 925 kg 1 EUR-lavapaikka (0,8m x 1,2m) rahdituspaino 740 kg 1 teholavapaikka (0,6 x 0,8m) rahdituspaino 370 kg tilavuuspaino / m3 (kuutiopaino) 333 kg / m3 lavametripaino 1850 kg / lavametri

16 16 Kuljetustilan suunnittelusta Tilavuuspaino huomioidaan, mikäli: Lähetyksen kollit ovat keskenään pinottavissa 2,4 m korkeuteen painonsa, muotonsa ja kestävyytensä puolesta. Lähetys koostuu vain yhdestä kollista ja se soveltuu sekä päälle että alle lastattavaksi Yhden kollin tai lavan korkeus ei ylitä 1,20 m Kollin massa on korkeintaan puolet vastaavan lavapaikan rahdituspainosta Kolli on tasainen, tiivis ja hyväkuntoinen

17 17 Merikuljetukset Maailmankaupan määrästä noin 85 % kulkee meritse alusta, suurin rahtialus Emma Maersk ja matkustaja-aluksista Allure of the Seas (valm Turussa) Pitkälläkin aikavälillä merikuljetusten merkitys säilynee huomattavana. Niiden kehittymiseen vaikuttavat kuitenkin mm. alueellinen sijoittuminen, maailmantalouden yleiset kehityssuunnat, kansainvälinen kauppa- ja talouspolitiikka ja luonnonolosuhteet Merikuljetusten hinnat käyttäytyvät arvaamattomasti Varustamokohtaisia lisiä käytössä, mm. CAF (valuuttalisä % merirahdin määrästä) ja BAF (polttoainelisä esim. 350 USD/TEU) Turvallisuusmääräyksiä huomioitavaksi myös lähettäjälle (pulttisinetti, AMS-manifesti, AEO-huolintaliikkeet, terminaalien aitaaminen yms.) Merirahtimarkkinat sisältävät useita osamarkkinoita, jotka ovat kytkeytyneet toisiinsa ja kilpailevat keskenään Lastinantajat kilpailevat laivoista, varustajat kilpailevat lasteista

18 18 Merikuljetustoimialan tilanne

19 19 Ulkomaan meriliikenne milj.tonnia 2009

20 20 Valtion sulkukanavat

21 21 Metsäteollisuuden kuljetukset satamittain

22 22 Merikuljetusten käytöstä Vienti- ja tuontikuljetukset Suurikokoisten yksikkötavaroiden ja massatavaroiden kuljetukset rannikolla ja sisävesillä Erikoiskuljetukset Kauppamerenkulun toimintamuodot: Linjaliikenne: ennalta määrätyt satamat, rahdit tiedossa etukäteen Hakurahtiliikenne: satunnaiset satamat, rahti määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan Sopimusliikenne: tietylle tavaramäärälle avataan linja Kappaletavarakuljetukset meritse säädetään: Merilaki 13.luku, rahtaus ML 14. luku Konttilaki ja -asetus: turvallisuus, tarkastukset Auto Euroopassa < 35 km/h, juna <20 km/h, laiva 36 km/h (24h/7d)

23 Ulkomaan matkustajat tärkeimmillä reiteillä milj.matkustajaa

24 24 Linjaliikennepalvelujen hyödyntäminen EU-hakusivu: shortseashipping. net Sataminen omat www-sivut esim. helsinki port lloydslist.com

25 25 Satamien palveluja Satamatyypit: Kappaletavarasatama Irtolasti- eli bulk satama Öljysatama Matkustaja-autolauttasatama Yleissatama Satamayhteisön jäseniä: Satamanpitäjä Terminaalit, varastot Ahtausyritykset Tulli Rajavartiolaitos Alukset: konttialukset (lastiruuma ja kansi konttipinoille) irtolastialukset (yksikantisia) säiliöalukset (nesteet ja kaasut) pientonnisto (yksinkertainen rakenne) proomut (hinaus/pusku) erikoislastialukset (autoille, hedelmille, ym.)

26 26 Merikontit kuljetusvälineinä Pitkämatkaisiin kuljetuksiin Maksuehtojen ja toimitusehtojen käytön osaaminen itsellä tai ostetaan huolintaliikkeeltä; kontrolli omissa käsissä Dokumentit (Konossementti ja merirahtikirja Sea Way Bill) osattava laatia oikein Merivakuutukset tärkeitä, sekä varustamolle että lastinantajalle, esim. P & I: ongelmat pyrittävä tilkitsemään etukäteen Katoamisia ja rikkoontumisia tapahtuu joka tapauksessa; varautuminen niihin järjestettävä Kontti lastattava oikein suojausvaikutuksen saavuttamiseksi Kuljetusvahinkojen ehkäiseminen kontissa: ilmatyynyt kunnollinen tuotepakkaus sidonta tuenta painojakauman tarkistus lastausvaiheessa

27 27 Merikontit Vakiokokoinen, suljettava kuljetusyksikkö, koneellisesti käsiteltävä, kaikille pintakuljetusmuodoille sopiva (ei siis lento) Ilman välikäsittelyä lähettäjältä vastaanottajalle Vakioleveys 2,44 m Korkeus 2,44 2,90 m 2 pituutta: 6,06 m ja 12,19 m eli 20 jalkaa ja 40 jalkaa (20 =1 TEU ja 40 =2 TEU) Kuormalavoja voidaan lastata 20 konttiin 10 lavaa 2 kerrokseen, yhteensä 20 lavaa 40 konttiin 22 FIN- lavaa kerrokseen Kontin omamassa 2-4 tonnia, kantavuus tonnia Yksilöllinen numero Containes specs:

28 28 Meritiellä kulkeminen Kuvat: Pentti Holappa, Yle, Hecha

29 29 Rautatiekuljetukset Käytetään eniten silloin, kun kuljetusmatkat ovat pitkiä, tavaramäärät suuria ja kuljetustarve säännöllistä Tiekuljetusten ruuhkautuneisuus ja ympäristötekijät puoltavat rautatien käyttöä ainakin kuljetusketjun osana Rautateiden kuljetusverkko ei ole läheskään yhtä kattava kuin tieverkko, mutta on yleensä käytettävissä tärkeimmissä kuljetuskohteissa ilman siirtokuormausta Valtion rooli merkittävä vuoteen 1990 Suomen rautatielaki 2003 täyttää yhteisölain edellytykset VR Oy:llä yksinoikeus kotimaiseen henkilöliikenteeseen Valtiontilintarkastajat 2002: radanpitoon myönnetty liian vähän rahoitusta (246 milj. tarve 370 milj., lisäksi kehittämisinvestoinnit)

30 30 VR ja myöhästymiset Henkilökaukoliikenteen junan katsotaan olevan täsmällinen, jos se on enintään 5 min aikataulustaan myöhässä. Henkilölähiliikenteen junan katsotaan olevan täsmällinen, jos se on alle 3 min aikataulustaan myöhässä.

31 31 Rataverkko kotimaassa

32 32 Trans-Siperian rata

33 33 Kiinaan ja Mongoliaan?

34 34 Kuormatila junavaunussa

35 35 Transitoliikenteen reitit Suomessa

36 36 Transitoliikenne

37 37 Transitoliikenne

38 38 Intermodaalikuljetukset Ovelta - ovelle kuljetuksia, vähintään 2 eri kuljetusmuotoa, joissa tavara pysyy samassa yksikössä Runkokuljetus voi olla rautatie-, meri-, sisävesireittiä lisättynä maanteitse tapahtuvalla nouto- ja jakelukuljetukseen Soveltuvuus: kaikenlaiset tavarat, säännöllisille tavaravirroille, joilla on pitkät kuljetusmatkat Vientikuorma esim. Suomesta Italiaan 5-7 vrk Edut: 1. ohuiden tavaravirtojen yhdistämiseen, päästään hyödyntämään korkeampaa kuljetuskapasiteettia (jopa 29 tonnia) 2. voidaan vaikuttaa tieruuhkiin varsinkin Keski-Euroopassa ja tieliikennepäästöihin 3. lastin käsittelykertojen vähäisyys vähentää vaurioriskejä 4. Vähemmän kuljettajia runkokuljetuksen aikana; lepoaikasidonnaisuus

39 39 Kehittyvät intermodaalikuljetusreitit Päivittäinen maantie-rautatie yhteys välille Pohjois- Etelä-Eurooppa mahdollista. Rautatiekuljetuksen ekologisuus yhdistyy maantiekuljetuksen joustavuuteen. Pääveto rautateitse, alku- ja loppuveto autoilla. Rautatiekuljetuksen varmuus ja tietullittomuus. Maantie- ja rajaruuhkat poistuvat. Vähemmän rajoituksia viikonloppujen ja vapaapäivien johdosta.

40 40 Intermodaalikuljetukset Kuljetusyksikköinä käytetään erilaisia suuryksiköitä kontteja vaihtokuormatiloja irtoperävaunuja (trailerit) junanvaunuja kokonaisia ajoneuvoja ajoneuvoyhdistelmiä

41 41 Lentokuljetukset Lentokuljetus on kilpailukykyisin kuljetusmuoto, kun etäisyydet ovat suuret ja käytettävissä on vähän aikaa. Toimituksen kiireellisyys on ratkaisevaa. Lentoliikenteen painopiste on edelleen matkustajien kuljettamisessa: matkustajaliikenteestä saatavat tulot ovat 8- kertaiset rahtituloihin verrattuna. Rahtiliikenteen osuus kasvaa kuitenkin jatkuvasti eikä se enää ole pelkkä hätäratkaisu pikaisesti perille toimitettaville lähetyksille. Lentorahtina kuljetetaan selvästi arvokkaampaa tavaraa kuin muilla kuljetusmuodoilla.

42 42 Rahti valmiiksi lentoyhtiölle Tehtävä ja rooli toimitusketjussa tärkeää Lähettäjä - lentokentälle kuljettaja huolitsija - terminaalin pitäjälentoyhtiö Lentoyhtiö tarjoaa reitit huolintaliikkeelle Destinaatiot ovat tärkeitä ja asiakaskunnasta riippuvaisia Terminaalissa: vastaanotto, merkintä, hyllytys/suoraan rakennuspaikalle, manifestien ja dokumenttien laadinta

43 43 Lentorahdin pakkaaminen Lentorahti rakennetaan yksiköiksi lavalle tai kontteihin. Lavan ja kontin koko rajoittavat lähetystä. Huolitsija selvittää lentoyhtiöltä pakkaustavan. Erikoiskoot maksavat enemmän. Lentorahdin kuutioehto 167 kg.

44 44 Lentorahtipakkaus riittävän kestäväksi Rekkaan mahtuva yksikkö ei välttämättä sovi koneeseen. Konetyyppi ratkaisee, minkä kokoisia paketteja tehdään. Vaaralliset aineet: Tarkista Dangerous Goods Regulations (DGR)-lista, julkaisija IATA.

45 45 Kuljetussopimuksen laatiminen Palvelusopimukseen liittyvät elementit SOPIMUS -yleiset sopimusehdot Palvelukuvaus Palvelutasosopimus Laatumittarit

46 46 Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset Liikennevirasto

47 47 Kuorma-autoliikenteen kaikkien kustannusten ja polttoainekustannusten vuosimuutokset 1/2007-1/2011, % Tilastokeskus

48 48 Dieselöljyn hintakehitys SKAL

49 49 Tärkeimpien öljytuotteiden kuluttajahinnat 15. päivän arvonlisäverolliset hinnat, Lähde: Lähde: Öljy- ja Kaasualan keskusliitto ry Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta, kulutus ja hinnat

50 50 Kuljetuksen onnistuminen Keskitytään vain olennaisen seurantaan Toimittajan ja yhteistyön suoritustason arviointi keskeisillä avainalueilla Jatkuvan kehityksen mittaamiseksi: Onko löytynyt vaihtoehtoisia ratkaisuja, toimittajia ja ideoita? Miten kustannusrakennetta on pystytty kehittämään? Mitä hyötyjä on luotu loppuasiakkaalle? Säännölliset asiakaskyselyt Reklamaatioiden käsittely Rikkoontuneet pakkaukset tai kadonneet lähetykset

51 51 Kuljetusten ympäristövaikutukset Pakokaasupäästöt (CO häkä, HC hiilivedyt, NOx, hiukkaset, SOx, CO2) Pöly Melu, tärinä Energian ja luonnonvarojen kulutus Tilankäyttö Jätekertymä Päästöt maaperään ja vesistöön Vaarallisten aineiden kuljetusten ympäristöriskit Tulokaslajit Estevaikutus (ihmiset ja eliöstö)

52 52 Ympäristöä säästävät kuljetukset Turhan ja hukan elimoinointia Parempaa tilansuunnittelua Maantieteellinen sijoittuminen Ennakoivaa huoltoa Energian kokonaiskulutus Energiamuodot, CO 2 -päästöt Pisteytysjärjestelmät Ostopäätöksiä tehdessä katsotaan jakeluketjun juurille asti Paluulogistiikka, kierrätettävyys ja uusiokäyttö Pakkaustekniset innovaatiot jakeluketjussa toimivien yhteistyön tuloksena FTL pitkille etäisyyksille ja lyhyille LTL Älykäs reititys, rahtitilan optimointi, polttoaineen kulutuslukemat, tonnikm Ostojen harventaminen ->vaikutus? Jakeluterminaaleja varastoinnin sijaan, hoidetaan noutokuljetukset samalla kertaa

53 53 Ympäristöä säästävät kuljetukset Merikuljetukset ovat energiataloudellisesti edullisia ja aiheutuvat päästöt ovat yleensä muihin päästölähteisiin verrattuna pieniä Merikuljetusten nopeuden laskeminen 10% säästää 25 % raskasöljyn kulutusta Varustamojen hankittava lisää aluksia satamafrekvenssin säilyttämiseksi Puhtaammat polttoaineet kalliimpia EURO alk. EURO6 201? Tavaraliikenteen energiatehokkuussopimus : 9 %:n energiansäästö 2016 mennessä SKAL, TEM, Liikenne- ja viestintäministeriö, VR, Logistiikkayritysten liitto

54 54 Kuljetuslogistiikan vihertymisen vaikeuksia Yritykset ostavat kuljetuksia hinnan perusteella eivätkä ympäristöasiat ole ratkaisevia Hiilidioksidipäästöjä ei säännellä Kuljettajakoulusta lisättävä Kuljetussuunnittelua lisättävä VR panostaa junajärjestelyihin, esim. lyhyet kaksikerroksiset kuluttavat n prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset pidemmät kaukoliikenteen junat Teknisten ratkaisumallien käyttöönottoa: vaihtoehtoisia polttoaineita, propulsiotekniikkaa Infran tehokkuuden vastaaminen käyttötarpeisiin, maankäytön suunnittelun haasteet

55 55 Verkostoituminen Eri yritysten henkilöistä tiimejä, jotka optimoivat toimitusketjuja kokonaisuuksina Kustannusten hallintaa yhteistyöllä: Esimerkki: yksi jakeluauto kerää tavarat useammasta kohteesta, myös kilpailijoilta Päästään kilpailuttamaan kaikkia yrittäjiä rasittavaa kustannusta tehokkaammin Ei ole järkeä lähettää jakeluautoa puolityhjänä, jos tilan voi myydä sitä tarvitsevalle Purkukohteissa vähemmän ruuhkia

56 56 Tehokkaampaa kuljetustoimintaa Energiatehokkuutta Järkevän kaluston hankintaa, käyttöä ja huoltoa Asiakas- ja sidosryhmäyhteistyötä Telemaattisia ratkaisuja Ympäristöystävällisempää liikenneinfrastruktuuria Koulutusta

57 57 Tehokasta toimintaa Forssan seudulle HAMK:in avulla Seudun infra kuntoon: rata-, ilma, tieratkaisut VELOG. Maailman paras, ekologinen ja kustannustehokas logistiikka-aluemalli ELLO-EcoHub Yritysten kilpailukykyiset toimitusketjut Järkevillä kuljetuksella ja vähemmällä energialla, älykkäällä suunnittelulla VETOS