Logistiikan tulevaisuuden näkymät
|
|
- Mikko Siitonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Logistiikan tulevaisuuden näkymät TULEVAISUUS LIIKUTTAA!» VALTAKUNNALLINEN ALUE-ENNAKOINNIN SEMINAARI» TkT, dos, Ulla Tapaninen, yksikön päällikkö Yrityspalvelut, Helsingin kaupunki
2 Logistiikka Logistiikka tarkoittaa karkeimmalla tasollaan materiaalivirtojen ohjaamista raaka-aineiden alkulähteiltä loppuasiakkaalle. Logistiikan ohjaamisen tavoitteet ovat: Tuote on käytettävissä siellä ja silloin kun se tarvitaan. Toimintoihin liittyvät kustannukset ja muut haitalliset vaikutukset, kuten negatiiviset ympäristövaikutukset ja jätteet tai turvallisuusriskit, minimoidaan.
3 Logistiikkakustannukset Lähde: Logistiikkaselvitys, Turun yliopisto
4 Kuljetuskustannukset riippuvat useasta eri tekijästä Etäisyys. Etäisyyden vaikutusta kuljetuskustannuksiin yleensä liioitellaan. Esimerkiksi konttikuljetuksissa se selittää vain noin viidesosan eri kuljetusvaihtoehtojen hintaeroista. Suuruuden ekonomia. Mitä suurempi kuljetuserä, sitä pienemmät ovat yksikkökustannukset. Suurimpien konttilaivojen rakentaminen maksaa usein vain puolet pienempien laivojen hinnasta kuljetettua yksikköä kohden, ja ne vaativat usein melkein saman miehistömäärän. Kauppatasapaino. Monilla reiteillä, kuten Aasia-Eurooppa-konttikuljetuksissa, kuljetettavaa on toiseen suuntaan (Aasiasta Eurooppaan) paljon enemmän kuin toiseen suuntaan (Euroopasta Aasiaan). Koska varustamoilla on tyhjää kapasiteettia laivoissa ja tyhjiä kontteja, ne voivat tarjota paluusuuntaa erittäin halpaan hintaan. Tavaran arvo ja tyyppi. Mitä arvokkaampi lasti, sitä tarkemmin ja huolellisemmin sitä tulee käsitellä. Ja samoin, mitä arvokkaampi lasti sitä enemmän siihen kertyy kuljetuksen aikana pääomakuluja, joten kuljetusta yritetään nopeuttaa kulujen vähentämiseksi. Toisaalta arvokkaamman tuotteen hintaan pystytään sisällyttämään kuljetuskustannuksia ilman, että se näkyy tuotteen hinnan merkittävänä nousuna. Arvokkaimpia lasteja kuljetetaan yleensä nopeasti lentorahtina tai kuorma-autokuljetuksina. Eri tuotteilla on myös erilaisia vaatimuksia toimitusvarmuudelle: tietty varaosa tulee saada perille nopeasti ja varmasti, kun taas halpaa raaka-ainetta on usein varastossa, eikä toimituksen myöhästyminen tuota ongelmia. Kilpailu ja kuljetusyhteydet. Kilpailu kuljettajien välillä ja eri kuljetusmuotojen välillä laskee kuljetuskustannuksia. Jos maiden välillä ei ole suoraa kuljetusyhteyttä, täytyy tuotteen vaihtaa kuljetusvälinettä ja kustannukset nousevat. Tosin kuljetusyrittäjät käyttävät yleisesti syöttö- tai jatkokuljetuksissa huokeita hintoja saavuttaakseen hyvän täyttöasteen pitkillä pääreiteillä. Infrastruktuuri ja muut kuljetusolosuhteet. Maksulliset tiet, tehokkaat ja hyvinvarustetut satamat voivat maksaa enemmän, mutta hyvät olosuhteet nopeuttavat kujetusta ja käsittelyjä ja siten laskevat kustannuksia. 4
5 Tuotteen arvon ja kuljetusnopeuden yhteys 5
6 Kuljetusmuodot Kuljetusmuodot voidaan jakaa tiekuljetuksiin, rautatiekuljetuksiin, vesitiekuljetuksiin, jotka puolestaan jaetaan usein sisävesi- ja merikuljetuksiin, lentokuljetuksiin, putkikuljetuksiin ja yhdistettyihin kuljetuksiin. Suomen ulkomaankaupassa käytetyin kuljetusmuoto on vesikuljetus ja kotimaanliikenteessä maantiekuljetus. Maanteillä tapahtuva tavarankuljetus on 1970-luvulta alkaen kasvanut sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Tämä johtuu yhä suuremmista vaatimuksista kuljetusten nopeudelle ja joustavuudelle, sekä samalla eräkokojen pienentymisestä tuotannon muuttuessa pienempiä eräkokoja suosivaksi. Maantiekuljetus on suurin ja tärkein kuljetusmuoto lähes kaikkien teollisuusmaiden kotimaan kuljetuksissa, lisäksi sillä on merkittävä osuus ulkomaankuljetuksista maanosien sisällä. Se on kuljetusmuodoista kaikkein joustavin ja sopivin lyhyisiin jakelukuljetuksiin, joissa kuljetetaan suhteellisen pieniä eräkokoja. Sitä käytetään myös runkokuljetuksissa terminaalista toiseen. Vesikuljetusten osuus maailmankaupassa mantereitten välillä on kiistaton. Merikuljetus sopii, kuten rautatietkin, maanteitä ja lentoteitä hitaammille kuljetustarpeille ja useimmiten huokeammille tuotteille, kuten raaka-aineille. Lentokuljetukset ovat kalliita ja sopivat pienimmille ja kevyille tuote-erille. Ne ovat nopeita ja luotettavia. Suuren osan kuljetuksista muodostavat kiireelliset ja arvokkaat tuotteet. Lähes kaikki rautatie-, meri- ja lentokuljetusketjut, jotka eivät jää suoraan satama- tai terminaalialueelle, vaativat lisäksi myös maantiekuljetusosuuden. Tällöin puhutaan yhdistetyistä kuljetuksista, jossa runkokuljetus tapahtuu rautateitse tai vesiliikenteen aluksella ja siihen liittyy teitse tapahtuva lyhyt nouto- tai jakelukuljetus tai molemmat. Intermodaalikuljetukset ovat kuljetuksia, jossa tavarat ovat koko ajan samassa kuljetusyksikössä, esim. kontissa tai perävaunussa, ja kuljetusyksikkö kulkee usealla eri kuljetusmuodolla, esimerkiksi kontti ensin laivassa ja sitten kuorma-autolla. Tuotteen kuljetusmuodon määrää suurimmalta osin kuljetuksen hinta, joka kuljetuksesta ollaan valmiita maksamaan. Toinen merkittävä tekijä on kuljetukseen sallittava aika, mitä kalliimpi ja kevyempi tuote, sitä nopeammin se halutaan kuljettaa perille. Lisäksi kuljetusmuodon valintaan liittyy huomattava määrä yksityiskohtaisia tekijöitä, kuten tuotteen koko, matkan alku- ja päätepisteiden etäisyys ja vaatimukset, aikataulupaineet, pakkaukset, kuljetuksen joustavuus, pitääkö tuotetta pystyä yksilöidysti seuraamaan ja vartiomaan, onko tuote määritelty vaaralliseksi ja siten erityismääräysten alainen. Nykyisin ei puhuta ainoastaan kuljetusmuotojen välisestä kilpailusta, vaan ennen kaikkea erilaisten kuljetusketjujen kilpailusta. Asiakas tai kuljetusten suunnittelija valitsee sopivan kuljetusketjun kokonaiskustannusten, -ajan ja palvelun takia, ei yhden osatekijän. Kuljetusinfrastruktuurin kehittämisessä ja ohjaamisessa ei tulisikaan katsoa vain osaa kuljetusketjusta vaan kokonaisuutta. Tehokaskaan runkokuljetus ei toimi, jos ei ole huolehdittu viimeisistä jakelumatkasta. 6
7 7
8 Tiekuljetusten kuljetussuorite Lähde: Liikennevirasto
9 Logistiikan ja liikenteen muutokset Ikääntyminen. Kaikkialla maailmassa väestö ikääntyy, kun syntyvyys laskee, elinikä pitenee ja lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä vähenee. Ikääntyminen ja kaupungistuminen yhdessä johtavat siihen, että syrjäseuduilla vähenevät sekä palvelujen tarjoajat että maksajat, ja etäisyydet palvelujen luokse kasvavat. Ikääntyminen asettaa haasteita liikenteelle sekä taloudelliselle kehitykselle, kun vanhempien ihmisten tarve henkilö- ja tavarakuljetuspalveluille lisääntyy. Kaupungistuminen. Kaupunkien väkiluku kasvaa koko maailmassa haja-asutusalueita enemmän. Kaupungeissa yhdistyvät helppo liikkuminen ja monipuolinen asunto-, työpaikka- ja palvelutarjonta. Tutkimusten mukaan suuremmat kaupungit tuottavat paremmin kuin vastaava toiminta laajalle alueelle hajautettuna. Tämä johtuu suuremmista resurssimahdollisuuksista, asiakkaista, työvoimasta ja innovaatioista. Kaupunkien asukkaat vaativat myös yhä parempaa asuinympäristöä: vähemmän melua ja saasteita, viihtyisämpää ympäristöä ja monipuolisempia palveluja. Ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaamme useilla eri tavoilla sekä suoraan että välillisesti. Ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia on kasviston ja eläinten elinolosuhteiden muuttuminen, merenpinnan, sateiden ja myrskyjen lisääntyminen sekä talvien leudontuminen. Näillä on suoria vaikutuksia mm. rakentamiseen. Ilmastonmuutoksen välillisiä vaikutuksia ovat pakolaisvirrat ja teollisuuden ja maatalouden muutokset, kun kuivuudet ja ääri-ilmiöt pakottavat ihmiset muuttamaan pois kotiseuduiltaan. Ilmastonmuutoksen torjunta asettaa määräyksiä energiankulutukseen, energiamuotoihin ja rakentamiseen. Työn muutos. Tulevaisuuden maailmassa työn ja vapaa-ajan välinen tiukka raja on madaltunut. Ihmiset tekevät työtä yhä useammin monessa osoitteessa viikon aikana: työpaikalla, kotona, matkalla ja julkisissa tiloissa. Kuluttamisen muutos ja yksilöllisyyden korostuminen. Ihmiset tekevät yhä tarkempia valintoja kuluttamisensa osalta, ja toisaalta valinnanvara on lisääntynyt. Tuotteita voi ostaa internetin kautta koko maailmasta, mutta samaan aikaan moni valitsee lähituotannon. Kulutusvalinnat tehdään yhä huolellisemmin ja yksilöllisemmin. Kaupankäynnin muutos. Internetkauppa mahdollistaa raaka-aineiden ja tuotteiden kilpailuttamisen koko maailmassa. Tuotteet jaetaan yhä useammin suoraan kotiin tai kodin lähellä olevaan postiin tai muuhun noutopisteeseen. Niukkenevat luonnonvarat. Maailmanlaajuisesti raaka-aineiden ja jalosteiden tuotannon paikat muuttuvat ja toimitusketjut monipuolistuvat. Vaikka toisaalta raaka-aineita voidaan ostaa ja kuljettaa huokealla koko maailmassa, niiden käyttöönotto on yhä kalliimpaa. Yhä kalliimpia raaka-ainevaroja otetaan hyötykäyttöön. Samalla kiertotalous yleistyy, eli käytetyistä tuotteista otetaan käyttökelpoiset osat käyttöön ja hyödynnetään uudestaan. Liikennevirrat muuttuvat. Globalisaatio, uudet-raaka-ainevarat ja ihmistyön väheneminen tuotannossa muuttavat sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden kuljettamista ja varastointia. Uusia reittejä, kuten pohjoisia merireittejä tai Aasian läpi kulkevaa junarataa, otetaan käyttöön. Liikenne palveluna. Yhä useammin liikenne ostetaan palveluna, jolloin matkustajan ei itse tarvitse suunnitella ja ohajata matkaansa. Kuluttaja ei myöskään näin joudu investoimaan ja huolehtimaan kuljetuskalustosta. Ihmisen rooli liikennejärjestelmässä. Liikenteessä tulee korostumaan joukkoistuminen. Liikkujat eivät ole vain liikenneinfrastruktuurin käyttäjiä vaan toimivat myös tiedon tuottajina, muokkaajina ja jakajina sekä ajoneuvomme infran tarkastajina. Liikenneväylän pitäjän rooli tulee olemaan yhä enemmän tiedon oikeellisuuden varmentamista ja tiedon jakamista. Kuljetusvälineiden turvallisuuden kasvaessa ihmisten oma rooli turvallisuudessa vähenee, ja tärkeämmäksi tulee ulkoisten häiriötekijöiden, kuten hakkeroinnin, riskien vähentäminen. Teknologian kehittyminen, robotisaatio, automaatio ja digitalisaatio muuttavat liikkumisen osaksi tietoyhteiskuntaa. Yritykset ja julkisen sektori tarjoavat palvelujaan yhä enemmän internetin kautta. Samalla ihmiset saavat halutessaan yhä enemmän reaaliaikaista tietoa olosuhteista ja liikenteestä ja jalostettua tietoa toimiensa vaikutuksista. Liikenteen käyttövoimat muuttuvat. Sähköautot tekevät henkilöliikenteestä vähemmän saatuttavaa. Sähköavusteiset kevyet kulkumuodot, kuten polkupyörät, erilaiset lennokit, potkulaudat jne. monipuolistavat liikkumista. Biopolttoaineet tulevat perinteisten öljypohjaisten polttoaineiden rinnalle. 9
10 10
11 Kuljetusten päästöjen vähentäminen 1.Teknologinen kehitys 2.Toimnnan tehostaminen 3.Kuljetusmuodon vaihtaminen 11
12 Suomen kuljetusten kasvu Lähde: Liikennejärjestelmä.fi
13 Suomen ulkomaankaupan kuljetusmuodot 2018 Lähde: Tulli,
14 Satamat Lähde: Liikennevirasto
15 Suomen keskipiste 15 Lähde: Henttu & Hilmola, 2010
16
17 Etelä-Suomen logistiikka-alueet 17
18 Rautatiekuljetusten kuljetussuorite Lähde: Liikennevirasto
19 Göteborgin sataman rautatieliikenne Lähde: Göteborg hamn,
20 Citylogistiikan kehittämismahdollisuudet 1. Liikennevirtojen tehostaminen - toimitusten yhteisvarastointi ja kuljetukset, yhteislastauskeskukset - kuljetustensuunnittelu - reitityksen suunnittelu - e-kauppa - yritysten välinen yhteistyö 2. Kiinteät rakenteet - tiestö ja kadut - pysähtymis- ja pysäköintipaikat - lastausalueet - tekniset ratkaisut (vähäpäästöinen ja meluinen kalusto) 3. Toimenpideohjelmat - määräykset - luvitus 4. Tutkimus - kaluston ja tietotekniikan kehittäminen citylogistiikan tarpeisiin 20
21 Logistiikan muutos Yhdistetyt kuljetukset, tavarat maanteiltä rautateille Satamien lukumäärän vähentäminen Maan sisäisten lentojen siirtyminen rautateille Kaupunkien citylogistiikka täsmällisemmäksi Oikea kulkuneuvo oikeaan kuljetukseen Oikea jakeluaika Oikea jakelupaikka Oikea lastaus kiinteistöihin Kulkuneuvon ympäristöystävällisyys 21
22
Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla
Data-analytiikan osaamiskeskittymä Satakunnan kilpailukyvyn, innovaatiotoiminnan ja vetovoimaisuuden edistäjänä Tulevaisuuden kuljetus ja varastointi data-analytiikalla TkT Timo Ranta Projektipäällikkö
LisätiedotHelsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet
Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun
LisätiedotCitylogistiikka elävässä kaupunkikeskustassa Ulla Tapaninen Helsingin kaupunki. 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi
Citylogistiikka elävässä kaupunkikeskustassa Ulla Tapaninen Helsingin kaupunki 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Työn tavoite Tausta asukasmäärät ja liikennemäärät kasvavat, ellei tehdä mitään Citylogistiikan
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotLiikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla
Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotLOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?
LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotPakettiautot tukkivat kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät Miten tavarat kauppoihin ja koteihin Helsingin ruuhkaisessa keskustassa?
Pakettiautot tukkivat kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät Miten tavarat kauppoihin ja koteihin Helsingin ruuhkaisessa keskustassa? Ulla Tapaninen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 23.4.2014 tausta asukasmäärät
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 1/2019: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu
: Kuljetusalan odotukset kääntyivät laskuun Kuljettajan työ säilyy ja monipuolistuu 23.1.2019 Ennusteet tulevasta keväästä 10 Ennusteet kevätkaudelle 2010-2019 5 0 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 1/2015
LisätiedotRussian railways..today..in the future
Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit
LisätiedotKestävä liikenne ja matkailu
Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä
LisätiedotPuutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen
Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotÄlyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto
Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä
LisätiedotHelsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M
Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset
1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotKONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU
KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ
LisätiedotCitylogistiikan toimenpideohjelma 24.3.2014. Ulla Tapaninen Kaupunkisuunnitteluvirasto
Citylogistiikan toimenpideohjelma 24.3.2014 Ulla Tapaninen Kaupunkisuunnitteluvirasto Tausta asukasmäärät kasvavat liikennemäärät kasvavat, ellei tehdä mitään lisätään kaupungin asumisviihtyvyyttä yritysten
LisätiedotMetsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa
Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa Lapin metsätalouspäivät, Levi, 7.2.2013, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin
LisätiedotMAAS-PALVELUT JA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN -KLINIKAN TULOSSEMINAARI Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö
MAAS-PALVELUT JA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN -KLINIKAN TULOSSEMINAARI 10.4.2019 Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö Tätä me olemme Yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoitusyhtiöistä Omistamme, vuokraamme
LisätiedotKuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa
Kuormanvarmistus maantie-, meri-, rautatieja ilmakuljetuksissa Ilmakuljetus dia 2 Kuormanvarmistus ilmakuljetuksissa Yleistä Kuljetusjärjestelmä tarvitsee ilmakuljetuspalveluja pitkillä kuljetusetäisyyksillä
LisätiedotRikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019
SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2019 www.skal.fi SKAL SKAL ry:n vuoden 2019 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 481 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja.
LisätiedotEnergiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012
Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotRautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010
Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2012
Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotUudistuva liikenne. Lehtori Markus Pöllänen. Tieteen päivät Tampere-talo
Uudistuva liikenne Lehtori Markus Pöllänen Tieteen päivät Tampere-talo 21.1.2017 Esityksen sisältö Liikenne. Nyt Millaista liikkuminen ja liikenne on nykyisin Suomessa? Liikennejärjestelmän muutostarpeet
LisätiedotKULJETUSSUORITE ASUKASTA KOHTI EU-MAISSA
1836 2557 383 1947 3326 292 1512 1618 1828 1176 617 187 495 1646 1596 294 3835 2882 139 1198 5289 245 1512 1131 1338 1 2 3 4 5 6 Belgia Britania Espanja Hollanti Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kypros
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015
SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2015 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2015 SKAL:n vuoden 2015 toiseen kuljetusbarometriin vastasi 768 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä
LisätiedotDigitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo
LisätiedotMerikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen
Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf
LisätiedotSKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012
Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n vuoden 2012 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 810 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotCitylogistiikan toimenpideohjelman päivitys
Citylogistiikan toimenpideohjelman päivitys Nykyinen citylogistiikan toimenpideohjelma Helsingin nykyinen citylogistiikan toimenpideohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 23.3.2015 Tavoitteena oli
LisätiedotMikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?
Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? Saatesanat Seuraava teksti on kirjoitettu Väylät ja Liikenne 2008 -tapahtumassa Tamperetalossa 9.10.2008
LisätiedotToiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa
Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa Arto Taskinen Pelastuspäällikkö VR-Yhtymä Oy 31.1.2018 Osapuolet ja velvollisuudet vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa
LisätiedotSKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009
KULJETUSBAROMETRI 1/2009 SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009 SKAL:n vuoden 2009 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 510 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja suoritealayhdistyksiä
LisätiedotSKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009
KULJETUSBAROMETRI 1/2009 SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009 SKAL:n vuoden 2009 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 510 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja suoritealayhdistyksiä
LisätiedotLIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA Päästötön liikenne 2045? Eduskunta, 21.9.2018 Liikenteen CO 2 -päästöt 12,5 Mt (+ ulkomaan liikenne 8,6 Mt) Ulkomaan tiekuljetukset:
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
LisätiedotKoulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.
1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.
: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.2018 2 Kuljetusmäärän kehitys jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne kuljettama tonnimäärä neljän
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016
SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 690 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotSuorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi
POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2011
Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotMegatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?
Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotMetsäteollisuuden tarpeet
Metsäteollisuuden tarpeet Ajankohtaista liikenteestä kutsuseminaari, Kuopio Jarkko Tehomaa 2 6.3.2018 Suomen merkittävimmät vientituotteet 2017 1. Paperi ja kartonki 6,9 mrd. EUR 5. Selluloosa 2,0 mrd.
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2017
Kauppa 2018 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2017 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,0; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,4; 0,8 % Muut kuljetukset;
LisätiedotRaskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi
Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen
LisätiedotRatkaisuja citylogistiikan ongelmiin eurooppalaisia kokemuksia. Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014, Helsinki Erika Kallionpää
Ratkaisuja citylogistiikan ongelmiin eurooppalaisia kokemuksia Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014, Helsinki Erika Kallionpää Kaupunki logistisena toimintaympäristönä Etäisyydet lyhyitä Rakennusten tiivis
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2018
Kauppa 2019 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2018 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 3,3; 6,7 % Rautatiekuljetukset; 0,3; 0,7 % Muut kuljetukset;
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2017: Kuljetukset kasvussa SKAL Kuljetusbarometri osoittaa myötäiseen
: Kuljetukset kasvussa SKAL Kuljetusbarometri osoittaa myötäiseen 2 3 Kuljetusmäärän kehitys jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne kuljettama tonnimäärä neljän edellisen kuukauden aikana (tammi-huhtikuu
LisätiedotLIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ
LIITE 2 TAUSTATIETOJA VIENTI- JA TUONTIVOLYYMIEN KEHITTYMISESTÄ SISÄLTÖ Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja euroina Suomen ja Kiinan välisen kaupankäynnin volyymeja tonneina ja TEU:ina LVM:n
LisätiedotKuljetusbarometri 1/2008
KULJETUSBAROMETRI 1/2008 Kuljetusbarometri 1/2008 Ensimmäiseen uudentyyppiseen SKAL Kuljetusbarometriin vastasi 448 SKAL:n jäsenyritystä. Vastaajat edustivat kaikkia SKAL:n alue- ja suoritealayhdistyksiä
LisätiedotKotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen
Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017
SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2017 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL ry:n vuoden 2017 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 497 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017
SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2017 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2017 SKAL ry:n vuoden 2017 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 546 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017
SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2017 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2017 SKAL ry:n vuoden 2017 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 582 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotMiksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?
Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko? TkL Hannu Asumalahti Toimitusjohtaja Rauman Satama Oy hannu.asumalahti@portofrauma.com www.portofrauma.com Esityksen rakenne Konttien alkutaival
LisätiedotBitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
LisätiedotEUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla
EUROPORTS FINLAND Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla EUROPORTS GROUP Euroports on yksi suurimmista merenkulun toimitusketjuratkaisujen toimijoista Euroopassa. Kehitämme, operoimme ja hallinnoimme
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun
@Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotDB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013
DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen Hanna Perälä 13.3.2019 1 Taustalla parlamentaarisen työryhmän työ Parlamentaarisen työryhmän loppuraportti 13.12.2018 ja valtioneuvoston selonteko
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016
SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 479 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotKilpailukykyä vientikuljetuksiin - hyvillä yhteyksillä
Kilpailukykyä vientikuljetuksiin - hyvillä yhteyksillä Veli-Matti Syrjänen Erityisasiantuntija Vientikuljetus- ja laivauspäivät 25.4.2019 Hyvinvointia ja kestävää kasvua toimivilla palveluilla, tiedolla
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotP R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A
KOTK AN SATAMA JA SISÄVESILIIKENNE P R O F. J O R M A T A I N A N V U O N N A 2 0 0 8 T E K E M Ä T A N A L Y Y S I T, A R V I O T J A E N N U S T U K S E T K Y M E N L A A K S O N V E S I L I I K E N
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotTiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 1.11.2017 Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 2010
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2014
SKAL KULJETUSBAROMETRI 3/2014 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2014 SKAL:n vuoden 2014 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 677 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä
LisätiedotYritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen
Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista
Lisätiedot9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
LisätiedotVAK-velvollisuudet. Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
VAK-velvollisuudet Anu Häkkinen, Trafi Trafin VAK-päivä 2018 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. www.trafi.fi/vak Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vaarallisten aineiden kuljetus VAK Kuljetuksella
LisätiedotLiikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti 12.12.2018 Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitettiin ja arvioitiin keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010
Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2002
Ulkomaankauppa 2003:M11 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2002 Maantiekulj. (2,5 milj. t) 6,4 % Rautatiekulj. (0,6 milj. t) 1,6 % Muut kulj. (0,2 milj. t) 0,5 % VIENTI Laivakulj. (36,1
LisätiedotLiikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri
Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015
LisätiedotUlkomaankaupan kuljetukset 2014
Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;
LisätiedotSKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018
SKAL KULJETUSBAROMETRI 2/2018 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2018 SKAL ry:n vuoden 2018 toiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 363 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
Lisätiedot