JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Huittisten kaupunki Vammalan kaupunki Äetsän kunta Punkalaitumen kunta HUITTISTEN, VAMMALAN, ÄETSÄN JA PUNKALAITUMEN ALUEELLE K&R Kiuru & Rautiainen Oy

2 2(142) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JÄTEVESIEN KÄSITTELYN NYKYTILANTEEN KUVAUS ALUEELLA Huittisten kaupunki Vammalan kaupunki Äetsän kunta Punkalaitumen kunta Yhteenveto puhdistamoista Nykyiset siirtoviemärijärjestelmät Suodenniemi Mouhijärvi Karkun taajama Karkun taajama Vammalan keskuspuhdistamo Hotelli Ellivuori Vammalan keskuspuhdistamo Vampula Huittinen Ympäristövaikutukset Purkuvesistöt Hajuhaitat Yhdyskuntarakenne KUORMITUSENNUSTEET Huittisten jätevedenpuhdistamo Vammalan jätevedenpuhdistamo Äetsän jätevedenpuhdistamo Punkalaitumen jätevedenpuhdistamo Yhteenveto ennusteista TAVOITEASETTELU Ympäristönsuojelulliset tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Maankäytölliset tavoitteet KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN YLEISKUVAUS Vaihtoehto A: Yhden puhdistamon malli Vaihtoehto B: Kahden puhdistamon malli Vaihtoehto C: Kolmen puhdistamon malli Vaihtoehto D: Neljän puhdistamon malli VAIHTOEHTOJEN TEKNINEN MITOITUS Siirtoviemärit Punkalaidun Huittinen siirtoviemäri Vammala Äetsä siirtoviemäri Äetsä Huittinen siirtoviemäri Äetsä Vammala siirtoviemäri Vammala uusi puhdistamo siirtoviemäri Punkalaidun uusi puhdistamo siirtoviemäri Jätevedenpuhdistamot Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajennus koko alueen jätevesille, VE A Huittisten puhdistamon saneeraus, VE B

3 3(142) Huittisten puhdistamon saneeraus, VE B2 ja VE C Huittisten puhdistamon saneeraus, VE D Vammalan nykyisen puhdistamon saneeraus, VE B1 ja VE C Vammalan uusi puhdistamo, VE B Vammalan uusi puhdistamo, VE C2, D Äetsän puhdistamon saneeraus, VE C1, C2, D1, D Punkalaitumen puhdistamon tehostaminen ja saneeraus, VE D Punkalaitumen uusi puhdistamo, VE D VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUKSET Kustannusten laskentaperusteet Kustannusvertailu Huittisten kuntakohtainen vertailu Vammalan kuntakohtainen vertailu Äetsän kuntakohtainen vertailu Punkalaitumen kuntakohtainen vertailu VAIHTOEHTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Vesistövaikutukset Maankäyttö ja liikenne Hajuhaitat Vaikutukset haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset pohjavesiin Rakentamisen aikaiset vaikutukset Toimintavarmuus Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu YHTEENVETO JA SUOSITUKSET

4 4(142) LIITTEET Liite 1: Prosessimitoituskaaviot Liite 1.1.1: Huittinen v. 27 kuormitus Liite 1.1.2: Huittinen, tehostus, v. 21 kuormitus Liite 1.1.3: Huittinen: VE D, v. 225 kuormitus Liite 1.1.4: Huittinen: VE B2, C1, C2, v. 225 kuormitus Liite 1.1.5: Huittinen: VE B1, v. 225 kuormitus Liite 1.1.6: Huittinen: VE A, v. 225 kuormitus Liite 1.2.1: Vammala: v. 27 kuormitus Liite 1.2.2: Vammala: VE D1, C1, B1, v. 225 kuormitus, aktiivilieteprosessi Liite 1.2.3: Vammala: VE D1, C1, B1, v. 225 kuormitus, biologinen suodatin Liite 1.2.4: Vammala: VE D2, C2, v. 225 kuormitus Liite 1.2.5: Vammala: VE B2, v. 225 kuormitus Liite 1.3.1: Äetsä: v. 27 kuormitus Liite 1.3.2: Äetsä: VE D ja C, v. 225 kuormitus Liite 1.4.1: Punkalaidun: v. 27 kuormitus Liite 1.4.2: Punkalaidun: VE D1, v. 225 kuormitus Liite 1.4.3: Punkalaidun: VE D2, v. 225 kuormitus Liite : Kustannusvertailun kokoomataulukot Liite : Kustannusvertailun kuntakohtaiset kokoomataulukot Liite : Jätevedenpuhdistamoiden kustannusarviotaulukot Liite : Siirtoviemäreiden kustannusarviotaulukot

5 5(142) PIIRUSTUKSET Piirustus No. Selite Mittakaava Paperikoko Linjakartat: KR Linjakartta VE A 1:5 6 x 9 mm KR Linjakartta VE A pohj. 1:5 9 x 6 mm KR Linjakartta VE B1 1:5 6 x 9 mm KR Linjakartta VE B2 1:5 6 x 9 mm KR Linjakartta VE B2 tarkka 1:5 6 x 9 mm Layoutpiirustukset: KR Huittinen nykytila 1:5 A3 KR Huittinen VE A 1:5 A3 KR Huittinen VE B1 1:5 A3 KR Huittinen VE B2 ja C 1:5 A3 KR Huittinen VE D 1:5 A3 KR Punkalaidun nykytila 1:5 A3 KR Punkalaidun VE D1 1:5 A3 KR Punkalaidun VE D2 1:3 A3 KR Vammala nykytila 1:5 A3 KR Vammala VE C1a 1:5 A3 KR Vammala VE B2 1:5 A3 KR Äetsä nykytila 1:5 A3 KR Äetsä VE C ja D 1:5 A3

6 6(142) 1 JOHDANTO Huittisten ja Vammalan kaupunkien ja Äetsän sekä Punkalaitumen kuntien jätevesien puhdistuksen tehostamista ja erilaisia yhteiskäsittelyvaihtoehtoja on sivuttu alustavasti useissa selvityksissä viime vuosina. Huittinen, Punkalaidun ja Vampula ovat olleet mukana Huittisten-Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Vammala ja Äetsä ovat olleet mukana Pirkanmaan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Kummassakin suunnitelmassa on tarkasteltu myös maakuntarajan ylittäviä jätevesien käsittelyvaihtoehtoja, mutta kuitenkin varsin karkealla tasolla. Kaikki kunnat ovat myös osallistuneet vesihuoltolaitosten yhteistyöselvitykseen, joka valmistui vuoden 27 keväällä. Yhteistyöselvitystä täydennettiin jätevesienkäsittelyn vaihtoehtoja käsittelevällä tarkastelulla, joka valmistui kesäkuussa 27. Lisäksi eri puhdistamoilla on laadittu omia kehittämissuunnitelmia puhdistamoilla tarvittavista saneerauksista. Vammalan puhdistamon selvitys on laadittu vuonna 22 ja Äetsän puhdistamon tarkastelu vuonna 27. Punkalaitumen kunta on laatinut yleissuunnitelman, jossa on vertailtu oman puhdistamon saneerausta ja siirtoviemärin rakentamista Huittisiin. Vaikka alueen jätevesien puhdistuksen ratkaisuvaihtoehtoja on käsitelty monessa eri selvityksessä, ei alueelle ole kuitenkaan aiemmin laadittu tarkempaa teknistä koko aluetta kattavaa kehittämissuunnitelmaa, jossa eri vaihtoehtoja olisi tarkasteltu kattavasti yhtenäisistä lähtökohdista riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Tässä yleissuunnitelmassa selvitetään Huittisten ja Vammalan kaupunkien sekä Äetsän ja Punkalaitumen kuntien jätevesien kuormitusennusteet, puhdistamoiden prosessimitoitukset ja tehostamistarpeet noin 3 vuoden aikajaksolla sekä eri vaihtoehdoissa tarvittavien siirtoviemäreiden linjaukset pumppaamoineen ja tasausaltaineen. Teknisen suunnittelun pohjalta on laadittu kustannusarviot tarvittavista investoinneista ja käyttökustannuksista tarkastelujaksolla. Tuloksena saadaan tarkat kustannusarviot päätöksenteon pohjaksi. Rinnalla tarkastellaan eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia mm. maankäyttöön ja haja-asutuksen vesihuoltoon. Työhön ovat osallistuneet DI Jyri Rautiainen ja ins. Teemu Heikkinen Kiuru & Rautiainen Oy:stä. Suunnittelutyön ohjausryhmään ovat kuuluneet Ari Jyräkoski ja Kalle Maaranen Huittisista, Jaakko Erjo ja Petri Jääskeläinen Vammalasta, Kaarlo Kauppinen ja Pekka Yli-Mattila Äetsästä sekä Seppo Rytky Punkalaitumelta. Ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskuksesta ja Jyrki Lammila Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta.

7 7(142) 2 JÄTEVESIEN KÄSITTELYN NYKYTILANTEEN KUVAUS ALUEELLA 2.1 Huittisten kaupunki Jäteveden käsittely: Huittisten keskustaajaman jätevedet käsitellään vuonna 198 valmistuneessa ja vuosina 1996 sekä 2 saneeratussa Pappilanniemen biologiskemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Huittisten kaupungin alueella keskitetty jätevesiviemäröinti kattaa asemakaava-alueet. Nykyinen liittyjämäärä on noin 7 7 (84 %), mutta kaupungin alueella on myös useita merkittäviä teollisuusyrityksiä kuten Saarioisten Säilyke Oy (avl. 28 ), Svanco Oy (avl. 1), Kivikylän Kotipalvaamo Oy (avl. 3), Lihajaloste Korpela Oy (avl. 2 ) jotka johtavat jätevedet kaupungin puhdistamolle käsiteltäväksi. Hulevesien osuus tulovirtaamasta on noin 53 %. Kuva 1. Huittisten Pappilanniemen jätevedenpuhdistamo. Lietteen käsittely: Yhdyskuntajätevesien lisäksi puhdistamolla otetaan vastaan myös sakokaivo- (868 m 3 /a) ja umpikaivolietteitä (691 m 3 /a).

8 8(142) Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivatun lietteen määrä oli vuonna 27 noin 2 13 m 3. Liete kompostoitiin kokonaisuudessaan. Vuoden 28 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Säkylään satakierto Oy:lle jatkokäsittelyyn. Kuvat 2-5. Huittisten puhdistamon nykyisiä rakenteita. Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Pappilanniemen jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 1: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 5 3 Q max. m3/d q mit. m3/h 39 q max. m3/h 64 BOD 7 kg/d 3 4 Kok.fosfori kg/d 6 Kok. typpi kg/d 2 Kiintoaine kg/d 4 8 Asukasvastineluku as. yks.

9 9(142) Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Tulopumppaus - Välppäys porrasvälpillä - Hiekan- ja rasvanerotus 44 m m 3 - Esiselkeytys 2 m 2 53 m 3 - Biosuodin 23 m m 3 - Ilmastus 1 32 m 3 - Väliselkeytys 392 m m 3 - Jälkisaostus, sekoitus 5 m 3 - Jälkiselkeytys 55 m m 3 - Tiivistämö 2 x 63,5m 2 - Suotonauhapuristin ja lietteen aumakompostointi Nykyiset prosessiyksiköt Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 26 kuormituksella ovat seuraavat: Tulopumppaamo Esikäsittely Porrasvälpät, 2kpl Hiekan- ja rasvanerotusallas Tilavuus 154 m 3 Pinta-ala 44 m 2 Biosuodin Tilavuus 66 m 3 66 m m 3 Poikkipinta-ala 23 m 2 Kennopinta-ala xxx m 2 Ilmastus Tilavuus 66 m 3 66 m m 3 Tilakuorma,45 kg BHK 7 /m 3 d Lietekuorma,1 kg BHK 7 /kg MLSS d MLSS 4,5 kg/m 3 Viipymä - q mit 3,4 h - q max 9,4 h Ilmastimet: Ilman tuotto kahdella kompressorilla pohjailmastimet, karkeakupla

10 1(142) Väliselkeytysallas Pinta-ala 392 m 2 Syvyys 3,1 m Tilavuus 1 22 m 3 Pintakuorma q kesk.,36 h q mit.,99 h q max. 1,4 h Viipymä q mit. 3,13 h q max. 2,22 h Jälkiselkeytysallas Pinta-ala 55 m 2 Syvyys 3,1 m Tilavuus 1 7 m 3 Pintakuorma q kesk.,25 h q mit.,71 h q max. 1, h Viipymä q mit. 4,36 h q max. 3,9 h Lietteen käsittely Sakeuttamo, 2 kpl, pinta-ala 127 m 2 Sakeuttamon tilavuus 572 m 3 Kuivattua lietettä 2136 m 3 /a Lietteen kuivaus suotonauhapuristimella. Uusi kuivauslinko Noxon 2 kuivain otettaan käyttöön 12/28 Puhdistamolle tuleva ja lähtevä kuormitus Puhdistamolla on tällä hetkellä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätös joka on annettu julkipanon jälkeen Lupapäätöksessä on annettu seuraavat käsitellyn jäteveden pitoisuusarvot joihin puhdistamon on vähintään päästävä, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna: asti Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 25 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),5 mg/l 9 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta enintään 2 mg/l, kun biologisen prosessin veden

11 11(142) lämpötila on vähintään 12 C. Tavoitteena on myös vähintään 7 % käsittelyteho kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna alkaen Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),3 mg/l 95 % COD Cr 6 mg O 2 /l 9 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Kokonaistypen poistotehon on oltava vähintään 7 % laskettuna vuosikeskiarvona ja mukaan lukien mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet. Taulukko 2: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 27. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d 89 3,5 Teollisuus Saarioisten säilyke Oy m 3 /d ,5 Svanco Oy m 3 /d 4 1,5 Kivikylän kotipalvaamo Oy m 3 /d 25,9 Lihajaloste Korpela Oy m 3 /d 113 4,3 Yhteensä m 3 /d ,8 Hulevedet (4 %) m 3 /d ,9 Sakokaivoliete m 3 /d 8,3 YHTEENSÄ m 3 /d 265 1, Taulukko 3: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 27. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d , ,2 Teollisuus Saarioisten säilyke Oy kg/d 151 2,2 12,2 34 Svanco Oy kg/d 1 1,3 3,3 92 Kivikylän kotipalvaamo Oy kg/d 29 1,5 3,6 15,7 Lihajaloste Korpela Oy kg/d 14 6,9 14,7 2,1 YHTEENSÄ kg/d

12 12(142) Kuva 6: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama.

13 13(142) Kuva 7: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina Kuva 8: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 9: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

14 14(142) Kuva 1: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 11: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

15 15(142) Kuva 12: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BOD-arvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 13: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

16 16(142) Kuva 14: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 15: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

17 17(142) Kuva 16: Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina

18 18(142) 2.2 Vammalan kaupunki Jätevesien käsittely: Vammalan kaupungin alueen jätevedet käsitellään kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolla. Viemäriverkoston piirissä on noin 11 4 asukasta (7 %). Karkun asutusalueella on oma jätevedenpuhdistamo ollut vuoteen 27 asti. Vuoden 27 loppuun mennessä Karkun alueen jätevedet on johdettu keskuspuhdistamolle. Kaupungin alueella on viemäriverkoston piirissä myös muutamia merkittäviä jätevedentuottajia kuten Patria Vammas (65 m 3 /d), sairaala (61 m 3 /d). Näiden alueiden lisäksi Hotelli Ellivuori Oy:llä on oma jätevedenpuhdistamo (8 m 3 /d) samoin kuin Kalaliike V. Hukkanen Oy:llä (15 m 3 ) Kuva 17. Vammalan Tyrväänkylän jätevedenpuhdistamo. Lähitulevaisuudessa keskuspuhdistamolle tullaan viemäröimään Hotelli Ellivuori Oy:n, Mouhijärven kunnan, Suodenniemen viemäröintialueen, Suodenniemellä toimivan Heikkilän toimintakeskuksen sekä Hämeenkyrön kunnan Haukijärven taajaman jätevedet. Vammalan kaupungin keskusjätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 valmistunut kaksilinjainen biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamon yhteydessä on kuivatun puhdistamolietteen seostus- ja kompostointikenttä sekä sakokaivolietteen vastaanottokaivo. Puhdistamon lietteen kuivausta on tehostettu vuonna 26 hankki-

19 19(142) malla lietteenkuivauslinko. Muita merkittäviä saneerauksia puhdistamolla ei ole tehty sen valmistumisen jälkeen. Keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden maksimi vuotovesikerroin on yli kolme, mikä osoittaa verkoston kunnon heikoksi. Kuvat 18 ja 19. Vammalan puhdistamon nykyisiä sisätiloja. Lietteen käsittely: Yhdyskuntajätevesien lisäksi puhdistamolle toimitetaan Kiikoisten kunnan, Karkun taajaman ja Hotelli Ellivuori Oy:n jätevesilietteet. Puhdistamolle toimitettujen hajaasutusalueen sakokaivolietteiden määrät ovat olleet tasolla m 3 /a. Prosessin ylijäämälietteet on tiivistetty ja kuivattu lingolla. Vuonna 27 kuivatun lietteen määrä oli 2 46 m 3. Liete on tähän asti kompostoitu puhdistamon omalla kompostointikentällä. Jatkossa kompostointi ei ole enää sallittua puhdistamon kompostointikentällä. Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Vammalan keskusjätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 4: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot. Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 4 6 Q max. m3/d - q mit. m3/h 5 q max. m3/h - BOD 7 kg/d 1 3 Kok.fosfori kg/d - Kok. typpi kg/d - Kiintoaine kg/d - Asukasvastineluku as. yks. 14

20 2(142) Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Välppäys porrasvälpällä - Hiekan- ja rasvanerotus 14,4 m 2 3 m 3 - Ilmastus m 3 - Jälkiselkeytys 53 m m 3 - Tiivistämö 49 m m 3 - Lietteen kuivaus lingolla ja lietteen aumakompostointi Nykyiset prosessiyksiköt Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 26 kuormituksella ovat seuraavat: Esikäsittely Porrasvälppä, Säleväli 3mm Hiekan- ja rasvanerotusallas Tilavuus 3 m 3 Ilmastus Tilavuus 746 m m m 3 Syvyys 3,1 m Tilakuorma,51 kg BHK 7 /m 3 d Lietekuorma 1,2 kg BHK 7 /kg MLSS d MLSS 5,1 kg/m 3 Viipymä - q mit 3, h - q max 4,1 h Ilmastimet: pohjailmastimet, karkeakupla Ilman tuotto kahdella kompressorilla Palautuslietepumppu mammutpumput Jälkiselkeytysallas Pinta-ala 265m 2 265m 2 53 m 2 Syvyys 3,1 3,2 m Tilavuus 838 m m m 3 Pintakuorma q kesk.,68 h q mit.,94 h q max. 1,62 h Viipymä q mit. 3,35 h q max. 1,95 h

21 21(142) Lietteen käsittely Sakeuttamo, pinta-ala 49 m 2 Sakeuttamon tilavuus 155m 3 Kuivatun lietteen ka. 2 % TS Kuivattua lietettä 246 m 3 /a Lietteen kuivaus lingolla, Noxon 2 Sakokaivolietteiden vastaanottokaivo Puhdistusvaatimukset Puhdistamolla on tällä hetkellä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätös joka on annettu julkipanon jälkeen Lupapäätöksessä on annettu seuraavat käsitellyn jäteveden pitoisuusarvot joihin puhdistamon on vähintään päästävä, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna: Siihen asti kun Suodenniemen, Mouhijärven kunnan ja Hämeenkyrön kunnan Haukijärven alueilta viemäröitävien jätevesien käsittely aloitetaan. Enintään asti. Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/o 2 /l 9 % Fosfori (P),5 mg/l 9 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Vesistöön johdettavan jäteveden kokonaistyppipitoisuus saa olla poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta enintään 2 mg/l, kun biologisen prosessin veden lämpötila on vähintään 12 C. Tavoitteena on myös vähintään 7 % käsittelyteho kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona laskettuna. Suodenniemen, Mouhijärven kunnan ja Hämeenkyrön kunnan Haukijärven alueilta viemäröitävien jätevesien käsittelyn aloittamisesta alkaen, kuitenkin viimeistään alkaen. Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 1 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),3 mg/l 95 % COD Cr 7 mg O 2 /l 8 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % Kokonaistyppi - 7 % Jäteveden käsittelytuloksen on lisäksi täytettävä BOD 7, ja COD arvojen, fosforin, typen ja kiintoaineen osalta valtioneuvoston asetuksen 888/26 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Kokonaistypen osalta luparaja tulee saavuttaa vuosikeskiarvona.

22 22(142) Taulukko 5: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d 16 31,8 Teollisuus Patria Vammas m 3 /d 65 1,3 Sairaala m 3 /d 6 1,2 Yhteensä m 3 /d ,3 Hulevedet m 3 /d ,6 Sakokaivoliete m 3 /d 7,1 YHTEENSÄ m 3 /d 535 1, Taulukko 6: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d Teollisuus Patria Vammas kg/d YHTEENSÄ kg/d

23 23(142) Kuva 2: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama. Kuva 21: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina

24 24(142) Kuva 22: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 23: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

25 25(142) Kuva 24: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 25: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

26 26(142) Kuva 26: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BOD-arvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 27: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

27 27(142) Kuva 28: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 29: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

28 28(142) Kuva 3: Vammalan kaupungin jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina Kuva 31. Ilmakuva Vammalan puhdistamoalueesta.

29 29(142) 2.3 Äetsän kunta Jätevesien käsittely: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1978 ja sitä on laajennettu vuonna Laajennuksen yhteydessä puhdistamoon rakennettiin nykyinen aktiivilieteprosessi ja vanha biosuodinyksikkö jätettiin pois käytöstä. Nykyinen laitos toimii jälkisaostuksella varustettuna biologis-kemiallisena aktiivilietelaitoksena. Ennen biologista osaa tuleva jätevesi esikäsitellään välppäyksessä sekä hiekanerotuksessa. Biologinen osa muodostuu yhdestä ilmastusaltaasta joka on varustettu pohjailmastimilla. Ilmastusaltaan jälkeen on yksilinjainen väliselkeytys ja kaksilinjainen jälkiselkeytys. Kuva 32. Ilmakuva Äetsän puhdistamoalueesta. Äetsän kunnan keskuspuhdistamolla käsitellään noin 32 asukkaan talousjätevedet sekä lisäksi puhdistamolle johdetaan teollisuuden jätevesiä Finnish Chemicals Oy:stä (52 m 3 /d), Salmi Oy:stä (23 m 3 /d), Malvanojan Lämmöstä (11 m 3 /d) ja Kumijaloste Oy:stä (11 m 3 /d). Keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden maksimi vuotovesikerroin on yli kolme, mikä osoittaa verkoston kunnon heikoksi.

30 3(142) Lietteen käsittely: Puhdistamolla otetaan vastaan osa kunnan alueelta muodostuvista sako- ja umpikaivolietteistä. Lietteet otetaan vastaan puhdistamolla omaan lietealtaaseen (6 m 3 ), josta ne pumpataan välppäykseen menevään jäteveden joukkoon. Osa sakokaivolietteistä ajetaan viemäriverkoston pumppaamoon ja osa kuljetetaan suoraan pellolle (17 m 3 ). Prosessin ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella. Vuonna 27 kuivattua lietettä syntyi m 3. Kuivattu liete on kompostoitu puhdistamon omalla kompostointikentällä. Kuva 33. Äetsän puhdistamon ilmastusallas. Kuvat 34 ja 35. Äetsän puhdistamon nykyisiä rakenteita.

31 31(142) Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Äetsän jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 7: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot. Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 3 36 Q max. m3/d - q mit. m3/h 216 q max. m3/h 432 BOD 7 kg/d 855 Kok.fosfori kg/d 58 Kok. typpi kg/d 15,5 Kiintoaine kg/d 68 Asukasvastineluku as. yks Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Tulopumppaus - Välppäys porrasvälpällä - Hiekan- ja rasvanerotus 1 m 3 - Ilmastus 855 m 3 - Väliselkeytys 216 m m 3 - Biosuodin 3 m 3 - Hämmennysaltaat 43 m 2 15 m 3 - Jälkiselkeytys 235 m m 3 - Tiivistämö 1 36 m 2 9 m 3 - Tiivistämö 2 2 m 2 5 m 3 - Lietteen kuivaus suotonauhapuristimella ja lietteen aumakompostointi Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 27 kuormituksella ovat seuraavat: Esikäsittely Porrasvälppä, 1 kpl, säleväli 3-6 mm kapasiteetti 87 m 3 /h, 4 kw Hiekan- ja rasvanerotus, 1 linja Tilavuus 1 m 3 Ilmastus pohjailmastimilla, erillinen kompressori Hiekka pumpataan erilliseen altaaseen mammutpumpulla, josta se poistetaan käsin.

32 32(142) Ilmastus, 1 linja Tilavuus 855 m 3 Syvyys 3,5 m Palautusliete 1 6 m 3 /d Lieteikä 5,5 d ja 8 d Ilmastimet: OKI-ilmastimet, joita säädetään happimittauksella Ilman tuotto kahdella kompressorilla á 63 m 3 /h, 22 kw Kompressorit eivät pysty täyttämään tehokasta ilmastusta nykyisellä kuormituksella. Ilmastusaltaasta on mahdollisuus ohittaa väliselkeytysallas suoraan pikasekoitusaltaan ja hämmennysaltaiden kautta jälkiselkeytysaltaisiin. Väliselkeytys, 1 linja Yksi vaakaselkeytysallas Pinta-ala 216 m 2 Syvyys 3,3 m Tilavuus 713 m 3 Palautuslietteen määrä 16 m 3 /d Biosuodin, 1 linja (ei käytössä) Tilavuus 3 m 3 Kennosto jäljellä, pumput poistettu Hämmennysaltaat, 2 linjaa Pinta-ala 2 x 21,5 m 2 Syvyys 3,5 m Tilavuus 2 x 75 m 3 Jälkiselkeytys, 2 linjaa Pinta-ala yhteensä 235 m 2 Syvyys 3,2 m Tilavuus 752 m 3 Jälkiselkeytysaltaista on mahdollisuus palautuslietteen pumppaukseen, mikäli väliselkeytysallas joudutaan ohittamaan ilmastusaltaan jälkeen. Puhdistamolla on erilliset sakeuttamot sekä aktiivilietteelle että kemialliselle lietteelle.

33 33(142) Aktiiviliete: Lietemäärä 15 m 3 /d, 375 kgts/d Sakeuttamo, pinta-ala 36 m 2 Sakeuttamon tilavuus 9 m 3 Varastoimisaika 6 d Kemiallinen liete Lietemäärä 16,25 m 3 /d 13 kgts/d Sakeuttamo, pinta-ala 2 m 2 Sakeuttamon tilavuus 5 m 3 Varastoimisaika 1 d Lietteet varastoidaan lietesiilossa: Tilavuus 4 m 3 Lietteen kuivaus suotonauhapuristimella - kapasiteetti: Leveys 16 mm, 22 m2 - polymeerin kulutus lietteen kuivaukseen 1 kg/a - kompostoitavan lietteen määrä 1 59 m 3 /a, 12 % - kompostoinnin apuaineet - turve 1/3 - hake 1/3 - liete 1/3 - ei lietemäärän mittausta - kuivausaika 6 h/d Asfaltoidun kompostointikentän hulevedet kerätään viemäreillä ja johdetaan puhdistamoprosessiin. Sakokaivoliete Sakokaivoliete otetaan vastaan omaan sakokaivolietealtaaseen. Lietteet pumpataan altaasta välpälle. Välpälle pumpattu sakokaivoliete ei näy tulevan veden näytteissä. - Varastoaltaan tilavuus 1 m 3 - Ei mittauksia - maksimissaan 3-4 lietekuormaa päivässä.

34 34(142) Puhdistamolle tuleva ja lähtevä kuormitus Ympäristölupapäätös ( LSY-1288) Jätevedet on käsiteltävä siten, että puhdistamolta ja viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien puhdistamolta pois johdettava jätevesi täyttää puolivuosikeskiarvona seuraavat vaatimukset: Aine Pitoisuus Reduktio BOD 7/ATU < 15 mg O 2 /l > 9 % P kok <,5 mg/l > 9 % COD Cr < 125 mg/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 9 % Tarkkailukertoja puhdistamolla on kuusi (6) kappaletta vuodessa. Puhdistamon käytön tavoitearvoiksi on ympäristöluvassa asetettu BOD:lle jäännöspitoisuus alle 1 mg/l ja poistoteho 95 %, sekä fosforille jäännöspitoisuus alle,3 mg/l ja poistoteho 95 %. Taulukko 8: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d Teollisuus Finnish Chemicals Oy m 3 /d 52 4 Salmi Oy m 3 /d Yhteensä m 3 /d 82 6 Hulevedet m 3 /d Sakokaivoliete m 3 /d 6,5 YHTEENSÄ m 3 /d Taulukko 9: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d 16 7, Teollisuus Finish Chemicals Oy kg/d 72,3 3 Muu teollisuus kg/d 18,2 2 YHTEENSÄ kg/d 25 8, 4 4

35 35(142) Kuva 36: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama. Kuva 37: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina

36 36(142) Kuva 38: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 39: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

37 37(142) Kuva 4: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 41: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

38 38(142) Kuva 42: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BOD-arvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 43: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

39 39(142) Kuva 44: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 45: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

40 4(142) Kuva 46: Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina

41 41(142) 2.4 Punkalaitumen kunta Jätevesien käsittely: Punkalaitumen keskustaajaman jätevedet käsitellään vuonna 1975 valmistuneessa biologiskemiallisessa rinnakkaissaostuslaitoksessa. Kunnan alueella keskitetty jätevesiviemäröinti kattaa keskustan alueen. Nykyinen liittyjämäärä on noin 2 (54 %). Jätevedenpuhdistamolle ei johdeta normaalista yhdyskuntajätevedestä poikkeavaa jätevettä. Hulevesien osuus tulovirtaamasta on noin 5 %, keskimäärin 2 m 3 /d. Kuva 47. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamo ja lietteen kuivatusaltaat. Kuvat 48 ja 49. Punkalaitumen puhdistamon nykyisiä rakenteita.

42 42(142) Lietteen käsittely: Yhdyskuntajätevesien lisäksi puhdistamolla otetaan vastaan myös umpikaivolietteitä (39 m 3 /a). Sakokaivolietteet kuljetetaan Huittisten jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamoliete kuivataan vuonna 1993 rakennetuissa suodatusaltaissa ja niistä poistettava lieteseos aumakompostoidaan kompostikentällä. Vuonna 27 tiivistämöstä turvealtaisiin pumpattu lietemäärä oli 1 48 m 3. Nykyinen puhdistamoprosessi ja mitoitus Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Taulukko 1: Jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot Yksikkö Mitoitus Q kesk. m3/d 75 Q max. m3/d - q mit. m3/h 1 q max. m3/h - BOD 7 kg/d 175 Kok.fosfori kg/d 7 Kok. typpi kg/d - Kiintoaine kg/d - Asukasvastineluku as. yks. 2 Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessi: - Tulopumppaus - Välppäys rumpusiivilällä - Ilmastus 1 kpl 175 m 3 - Jälkiselkeytys, 1 kpl 95 m 2 24 m 3 - Lietteen sakeuttamo 1 kpl - Lietealtaat, 2 kpl 76 m 3 - Lietteen aumakompostointi 65 m 2 Nykyiset prosessiyksiköt Puhdistamon nykyiset prosessiyksiköt ja niiden dimensiot vuoden 27 kuormituksella ovat seuraavat: Tulopumppaamo Esikäsittely Rumpusiivilä

43 43(142) Ilmastus Tilavuus 175 m 3 Tilakuorma,47 kg BHK 7 /m 3 d Lietekuorma,8 kg BHK 7 /kg MLSS d MLSS 5,9 kg/m 3 Viipymä - q mit 1,8 h - q max 8,8 h Ilmastimet: Ilman tuotto kahdella kompressorilla (On käytetty vain yhtä kompressoria) Palautuslietepumppu pohjailmastimet, karkeakupla mammutpumppu Jälkiselkeytysallas Pinta-ala 95 m 2 Syvyys 2,5 m Tilavuus 24 m 3 Pintakuorma q kesk.,21 h q mit. 1,5 h q max. 2,11 h Viipymä q mit. 2,4 h q max. 1,2 h Lietteen käsittely Sakeuttamo, pinta-ala 7 m 2 Sakeuttamon tilavuus 16 m 3 Sakeutetun lietteen ka. 2,5 % TS Sakeutettua lietettä 1 48 m 3 /a Sakeutettu liete pumpataan välivarastoaltaan kautta suodatusaltaisiin. 2 x 38 m 3 = 76 m 3 Puhdistamolle tuleva ja lähtevä kuormitus Puhdistamolla on tällä hetkellä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lupapäätös joka on annettu julkipanon jälkeen Lupapäätöksessä on annettu seuraavat käsitellyn jäteveden pitoisuusarvot joihin puhdistamon on vähintään päästävä, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettuna:

44 44(142) saakka Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/o 2 /l 9 % Fosfori (P),7 mg/l 9 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 9 % alkaen Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 1 mg/o 2 /l 95 % Fosfori (P),3 mg/l 95 % COD Cr 6 mg O 2 /l 9 % Kiintoaine 15 mg/l 95 % Kokonaistypen poistotehon on oltava vähintään 5 % vuosikeskiarvona laskettuna. Taulukko 11: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulovirtaaman jakautuminen eri yksiköihin vuonna 27. Kuormittaja yksikkö Virtaama % Asutus yhdyskuntajätevesi m 3 /d 2 Teollisuus ei merkittävää teollisuutta Yhteensä m 3 /d 2 5 Hulevedet m 3 /d 25 5 Sakokaivoliete m 3 /d YHTEENSÄ m 3 /d 45 1 Taulukko 12: Jätevedenpuhdistamolle tulevan tulokuormituksen jakautuminen eri yksiköihin vuonna 26. Kuormittaja yksikkö BOD 7 P N SS Asutus yhdyskuntajätevesi kg/d 82 3, Teollisuus ei merkittävää teollisuutta YHTEENSÄ kg/d 82 3,

45 45(142) Kuva 5: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen ja maksimaalinen vuorokausivirtaama vuosina sekä nykyinen mitoitusvirtaama. Kuva 51: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva sako- ja umpikaivolietemäärä vuosina

46 46(142) Kuva 52: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Kuva 53: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina

47 47(142) Kuva 54: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Kuva 55: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vuosina

48 48(142) Kuva 56: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden BODarvo vuosina sekä lupaehdot. Kuva 57: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden fosforipitoisuus vuosina sekä lupaehdot.

49 49(142) Kuva 58: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden typpipitoisuus vuosina Kuva 59: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä jäteveden kiintoaineptoisuus vuosina

50 5(142) Kuva 6: Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamon BOD, fosfori, kiintoaine ja typpireduktiot vuosina

51 51(142) 2.5 Yhteenveto puhdistamoista Seuraavassa taulukossa on kunnittain esitetty nykyinen viemärivesimäärä ja jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti Taulukko 13: Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen puhdistamoiden jätevesimäärät vuonna 27 ja mitoitusvirtaamat Jätevesimäärä Mitoitus Sako ja umpikaivoliete Kuivattua lietettä m3/d m3/d m3/a m3/a HUITTINEN - Pappilanniemi VAMMALA - Keskuspuhdistamo ÄETSÄ - Keskuspuhdistamo PUNKALAIDUN - Keskuspuhdistamo YHTEENSÄ * Punkalaitumen lietemäärä on maa-altaaseen pumpattua tiivistettyä lietettä Taulukko 14: Huittisten, Vammalan, Äetsän ja Punkalaitumen puhdistamoiden BOD 7, fosfori ja typpi-kuormitus ja puhdistusteho vuonna 27. Parametri Yksikkö Puhdistamon toiminta vuosikeskiarvoina HUITTINEN VAMMALA ÄETSÄ PUNKALAIDUN YHTEENSÄ BOD Tuleva kg/d 28, 9, 34, 82, Lähtevä kg/d 4,9 48,4 9,7 1,8 11 Tuleva mg/l 75, 17, 29, 2, Lähtevä mg/l 11,9 1, 7,7 4,2 Reduktio % Fosfori, P Tuleva kg/d 28, 34, 8,7 3,1 74 Lähtevä kg/d 1,6 1,3,3,1 3 Tuleva mg/l 11, 6,6 7,4 7,7 Lähtevä mg/l,55,26,27,3 Reduktio % Typpi, N Tuleva kg/d , 19, 41 Lähtevä kg/d 31,17 126,58 26,8 11,7 196 Tuleva mg/l , 47, Lähtevä mg/l 11,7 26,8 24,67 29,8 Reduktio %

52 52(142) Kuva 61: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset jätevesimäärät vuosina Kuva 62: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset BOD-kuormitukset vuosina

53 53(142) Kuva 63: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset fosforikuormitukset vuosina Kuva 64: Vammalan, Huittisten, Äetsän ja Punkalaitumen jätevedenpuhdistamoille tulevat keskimääräiset typpikuormitukset vuosina

54 54(142) 2.6 Nykyiset siirtoviemärijärjestelmät Suodenniemi Mouhijärvi Karkun taajama Vammalan kaupungin Suodenniemen nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta tullaan rakentamaan siirtoviemäri Mouhijärven kuntaan ja edelleen Mouhijärven jätevedenpuhdistamon kautta Vammalan kaupungin Karkun taajamaan. Linjan valmistumisen jälkeen Suodenniemen ja Mouhijärven jätevedenpuhdistamot poistetaan käytöstä. Siirtolinja: Suodenniemi Mouhijärvi - Karkun taajama Paineviemäri: Viettoviemärit: Linjapituus yhteensä: Linjapumppaamoja Pituus: Putket - 9 m (14 PEH-1) Pituus: Putket m (PVC /PP 2 SN8) 1 5 m 6 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR Karkun taajama Vammalan keskuspuhdistamo Karkun taajaman jätevedet on käsitelty vuoden 27 loppuun asti alueen omassa jätevedenpuhdistamossa. Vuoden 28 tammikuusta alkaen jätevedet on johdettu siirtoviemärillä Vammalan keskustaajaman jätevedenpuhdistamolle. Samaan siirtoviemäriin johdetaan myös Mouhijärveltä tulevat jätevedet sekä Hotelli Ellivuoren alueen jätevedet. Karkun taajaman jätevedenpuhdistamo on poistettu käytöstä. Siirtolinja: Siirtolinja: Suodenniemi Mouhijärvi - Karkun taajama Pituus: Putket - 13 m (25 PEH-1) Linjapumppaamoja 3 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR-412-3

55 55(142) Hotelli Ellivuori Vammalan keskuspuhdistamo Hotelli Ellivuorella on toistaiseksi oma jätevedenpuhdistamo käytössä. Ellivuoren keskitettyä vesihuoltoa aloitetaan kuitenkin rakentamaan jo syksyllä 28. Vesihuoltohankkeessa Hotelli Ellivuoren alueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Karkun taajama Vammalan keskuspuhdistamo linjaan ja jätevedet käsitellään Vammalan keskuspuhdistamolla Karkun taajaman tavoin. Siirtoviemärin valmistumisen jälkeen Ellivuoren jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä. Siirtolinja: Siirtolinja: Hotelli Ellivuori Karkun taajama Pituus: Putket - 4 m (18 PEH-1) Linjapumppaamoja 1 kpl. Siirtolinja on esitetty karttaliitteessä KR Vampula Huittinen Vampula Huittinen välille on laadittu suunnitelma jätevesien johtamisesta Huittisten keskuspuhdistamolle (Huittisten Loimaan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelma, AIR-IX/ ). Vampula tulee liittymän Huittisten kaupunkiin vuonna 29. Siirtolinja Mitoitusvirtaama: q mit = 6 l/s, 21 m 3 /h Paineviemäri: Linjapituus yhteensä: Linjapumppaamoja Pituus: Putket m (16 PEH-1) 19 1 m 4 kpl.

56 56(142) 2.7 Ympäristövaikutukset Purkuvesistöt Huittisten Pappilanniemen puhdistamo Huittisten puhdistamo purkaa puhdistetut jätevedet Punkalaitumenjoen alajuoksuun. Punkalaitumenjoki laskee Loimijokeen, joka laskee noin 3,5 km pituisen juoksun jälkeen Kokemäenjokeen. Käytännössä jätevesivaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Loimijoen alajuoksulle, sillä Punkalaitumenjoen alaosassa jätevedet virtaavat alle 1 metrin osuudella ennen Loimijokea. Loimijoki on erittäin voimakkaasti kuormitettu vesistö. Loimijokeen johdetaan kaikkiaan 1 kunnan sekä Neson Oy:n, Ofa Oy:n ja L-S Putki Oy:n teollisuusjätevedet Huittisten kaupunki on kolmanneksi suurin pistemäinen typpikuormittaja, mutta kuormitustaso on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin Forssan ja Loimaan kaupungeilla. Laimennusolot ovat keskivirtaaman 28,5 m 3 /s aikana Huittisten jätevesille erinomaiset, sillä esimerkiksi vuosien keskimääräisellä jätevesivirtaamalla (,33m 3 /s) laimennussuhteeksi muodostuu 1:86. Keskialivirtaamalla 2,19 m 3 /s jätevedet laimenevat yli 6-kertaiseksi. Loimijoen ravinnepitoisuudet ovat Huittisten kaupungin kohdalla säännöllisesti korkeita. Avainasemassa on ylempää tuleva kuormitus ja ennen kaikkea hajakuormitus. Loimijoen alajuoksulla typpitaso on noin nelinkertainen verrattuna luonnontasoon. Ammoniumtypen pitoisuustaso on yleensä korkein talvella Nitrifikaation puuttuessa. Kesäaikana Loimijoen alajuoksulla on yleensä varsin vähän ammoniumtyppeä, koska luontainen nitrifikaatio ja levätuotanto poistavat sen vedestä. Huittisten kohdalla ammoniumtyppipitoisuudet ovat yläjuoksua alhaisempia. Loimijoen levätuotanto on runsasta ja veden laatu on uimisen kannalta ongelmallinen varsinkin Forssan alapuolella, mutta hygieenistä haittaa voi esiintyä muuallakin. Kuva 65. Huittisten puhdistamon nykyinen purkupaikka Punkalaitumenjoen ja Loimijoen yhtymäkohdassa.

57 57(142) Vammalan Tyrväänkylän puhdistamo Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Tyrväänkylänojaan, joka laskee Kokemäenjokeen Hartolankosken alapuolella, vajaan kolmen kilometrin päässä puhdistamosta. Puhdistamon läheltä alkavan Tyrväänkylän ojan valuma-alue on 3,9 km 2, joten ojassa virtaava vesi on Kokemäenjokeen saakka pääosin enintään heikosti laimentunutta, puhdistamolta johdettua jätevettä. Oja on määrätty viemäriksi jokeen asti. Tämä avoviemäri voi aiheuttaa ongelmia alueen asutukselle ja muulle käytölle. Hartolankosken kohdalla Kokemäenjoen keskivirtaama on noin 17 m 3 /s ja keskialivirtaama noin 6 m 3 /s. Säännöstellyssä Kokemäenjoessa ei ole järviä Hartolankosken alapuolella. Kokemäenjoen veden yleislaatu Vammalan kohdalla on tyydyttävä. Jokea käytetään lähialueella virkistykseen, uimiseen ja kalastukseen. Joessa ei ole suojelukohteita joihin jätevedet voisivat vaikuttaa. Vammalan jätevesien vaikutukset eivät juuri näy Kokemäenjoen veden laadun tarkkailutuloksissa. Jokiveden keskimääräiset ravinne- ja bakteeripitoisuudet ovat Tyrväänkylänojan laskupaikan alapuolella hieman korkeammat kuin yläpuolella. Laskennallisesti Vammalan jätevedet nostavat keskivirtaamatilanteessa Kokemäenjoen veden fosforipitoisuutta,6 % ja typpipitoisuutta 1 %. Karkun taajaman ja Hotelli Ellivuoren jätevedenpuhdistamot poistuvat käytöstä, joten ne eivät aiheuta vesistökuormitusta. Kuva 66. Vammalan puhdistamon nykyinen purkuoja.

58 58(142) Äetsän keskuspuhdistamo Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen alueeseen kuuluvalla Karhinniemen alueella Partalan kylässä. Kokemäenjoen varrella sijaitsee runsaasti peltoa ja Äetsän puhdistamon yläpuoliselle alueelle kohdistuu runsaasti hajakuormitusta. Vammalan kaupungin jätevedet lasketaan puhdistamon yläpuoliselle vesialueelle. Myös puhdistamon alapuoliselle vesialueelle tulee runsaasti hajakuormitusta pelloilta. Kokemäenjoen veden laatu on yleisluokitukseltaan pääsääntöisesti tyydyttävä sekä puhdistamon ylä- että alapuolella. Vedenlaatu ei myöskään merkittävästi heikkene Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamon alapuolella. Punkalaitumen puhdistamo Punkalaitumen kunnan puhdistettujen jätevesien purkupaikka on Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Punkalaitumenjoen keskiosa. Punkalaitumenjoen latvahaarat alkavat Punkalaitumen ja Urjalan kuntien väliseltä haja-asutus- ja peltoalueelta. Yksi joen latvahaaroista (Myllyoja) saa alkunsa vesistön ainoasta järvestä, Vehkajärvestä. Punkalaitumenjoki virtaa koko matkansa peltojen ja haja-asutuksen reunustamana ja yhtyy Huittisten kaupungin alueella Loimijokeen ja edelleen sitä kautta Kokemäenjokeen. Punkalaitumenjoen valuma-alueen pinta-ala on 425 km 2, josta peltoa on 15 km 2. Joen keskivirtaama on noin 3,6 m 3 /s ja keskivaluma 8, l/s/km 2 Kuva 67. Punkalaitumen puhdistamon nykyinen purkualue. Punkalaitumenjoki on voimakkaasti hajakuormitettu ja sen vuoksi joen veden laatu on välttävä ja heikoimmillaan huono. Happiongelmaa ei ole esiintynyt. Ravinnetaso on alhaisimmillaankin selvästi kohonnut luonnon tasosta jo Punkalaitumen keskustaajaman yläpuolella. Punkalaitumen joen arvo kalastuksen kannalta on vähäinen eikä jäte-

59 59(142) vesien purkupaikan alapuolella ole vedenottamoita tai muita vettä hyväksi käyttäviä toimintoja lukuun ottamatta joen käyttöä peltoviljelmien kasteluun. Punkalaitumen kunnan jätevesikuormitus ei vaikuta suuresti veden laatuun eikä yleensä muuta joen käyttökelpoisuutta, vaikka kuormituksella on paikallisesti typpitasoa kohottavaa vaikutusta. Myös ulosteperäisten bakteerien määrä voi lisääntyä puhdistamon alapuolella. Sen sijaan vesistön fosforikuormituksen määrään jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutusta. Purkuvesistöjen yleiskuvaus Loimijoki Loimijoen valuma-alueen pinta-ala on 3 14 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Valuma-alueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria: alivirtaamat ovat alajuoksulla vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 1 m 3 /s. Tulvahuiput aiheuttavat veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. Loimijoki on erittäin voimakkaasti kuormitettu vesistö. Loimijokeen johdetaan kaikkiaan 1 kunnan sekä Neson Oy:n, Ofa Oy:n, ja L-S Putki Oy:n teollisuusvedet. Pistemäisen jätevesikuormituksen lisäksi vesistöä kuormittaa hajakuormitus, jonka osuus ravinnekuormituksesta on selvästi suurempi kuin viemäröidyillä jätevesillä. Lisäksi Loimijoensivujoet, joista suurimmat (Niinijoki, Koenjoki ja Punkalaitumenjoki) laskevat Loimaan alapuolelle ja kuormittavat pääuomaa. Vesi- ja ympäristöhallituksen laatuluokituksen mukaan Loimijoen vedenlaatu on välttävä, heikoimmillaan jopa huono. Loimijoki onkin veden laadultaan heikoimpia vesistöjä Kokemäenjoen vesistöalueessa. Kokemäenjoki Kokemäenjoki alkaa Vammalasta Liekoveden luusuasta, josta se virtaa Äetsän, Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan kautta Porii, missä se laksee Pihlavanlahden kautta Selkämereen. Keskivirtaama on Vammalassa 183 m 3 /s ja Harjavallassa 231 m 3 /s. Kokemäenjokeen laskevat huomattavimmat lisävedet ovat Loimijoki (24 m 3 /s), Kauvatsanjoki (6, m 3 /s ja Harjunpäänjoki (3,4 m 3 /s). Veden yleislaatu jokialueella on tyydyttävä, mutta joen tila on parantunut huomattavasti 197 ja 198 lukujen jälkeen. Kokemäenjoen fosforipitoisuus on yleensä pienimmillään lopputalvella, koska hajakuormitus on silloin vähäistä ja yläpuolisten järvialtaiden fosforipitoisuus on alimmillaan. Fosforikuormitus kohoaa aina virtaaman lisääntyessä, koska hajakuormitus on merkittävä kuormitustekijä. erityisen selvä pitoisuusnousu tapahtuu Loimijoesta tulevan virtaaman vaikutuksesta. Jätevesien laskennallinen jokiveden fosforipitoisuutta kohottava vaikutus oli vuoden 26 tammisyyskuun keskivirtaamalla 1,5µg/l ja koko vuoden keskivirtaamalla 1,2 µg/l.

60 6(142) Kokemäenjoen alajuoksulla typen pitoisuustaso määräytyy yleensä lähinnä valumien mukaan, joten haja-kuormituksella on ratkaiseva vaikutus typpipitoisuuteen ja mereen kohdistuvaan typpiainevirtaamaan. Laskennallisesti vuoden 26 jätevesivirtaamat kohottivat Kokemäenjoen typpipitoisuutta tammi-syyskussa keskimääräin 85 µg/l ja koko vuoden keskivirtaamalla noin 65 µg/l. Liekovedestä Kokemäenjokeen virtaavan veden hygieeninen laatu oli hyvä vuonna 26, joskin loppuvuoden tulvakaudella esiintyi kohonneita bakteerimääriä. Vammalan ja Äetsän seudun jätevedet sekä hajakuormitus heikensivät veden hygieenistä laatua lievästi. Loimijoesta tulevat vedet heikentävät ajoittain selvästikin Kokemäenjoen hygieenistä laatua Hajuhaitat Huittinen Huittisten jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja etenkin puhdistamon vieressä olevalta aumakompostointikentältä on ajoittain aiheutunut lähiympäristöön hajuhaittoja. Kompostoinnissa etenkin aumojen kääntöjen yhteydessä on ilmenny hajuhaittoja. Haittoja on pyritty vähentämään aumojen kääntöajankohtia rajaamalla ja huomioimalla vallitsevat tuulet. Vuoden 28 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Säkylään Satakierto Oy:lle jatkokäsittelyyn. Vammala Puhdistamolietteen kompostoinnista on aiheutunut puhdistamon ympäristössä hajuhaittaa. Aumakompostointi on kuitenkin lopetettu vuoden 27 aikana, jonka myötä hajuhaitat ovat myös poistuneet. Äetsä Äetsän kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei synny merkittäviä hajuhaittoja, joskin ilmastusaltaat ovat kattamattomia avoaltaita. Sen sijaan hajuhaittoja voi ilmetä lietteen kompostointikentältä, erityisesti aumojen kääntämisen yhteydessä. Toinen hajulähde voi olla sakokaivolietteen tyhjennysten yhteydessä. Osa sakokaivolietteistä tyhjennetään viemäriveden pumppaamoon ja kesäisin osa lietteistä on ajettu suoraan peltolevitykseen. Punkalaidun Jätevedenpuhdistamon prosessista vapautuu jonkin verran hajupäästöjä joista voi olla haittaa ympäröivälle asutukselle. Eniten hajuhaittoja muodostuu jätevesien esikäsittelystä ja lietteenkäsittelystä avonaisissa suodatusaltaissa sekä aumakompostoinnista.

61 61(142) Yhdyskuntarakenne Huittinen Huittisten kaupungin Pappilanniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee asemakaavaalueella aivan keskustaajaman länsireunalla Loimijoen ja Punkalaitumenjoen liittymäkohdassa. Lähimmät asuinkiinteistöt ja omakotiasutusalue sijaitsee n. 3 m:n päässä puhdistamosta. Liikennöinti puhdistamolle tapahtuu Pappilanniemen omakotitaloalueen läpi kulkevan kokoojakadun kautta. Punkalaitumenjoen vastarannalle rakennetaan Turun Seudun Vesi Oy:n raakaveden esikäsittelylaitos. Kuva 68. Huittisten puhdistamon sijaintikartta.

62 62(142) Vammala Vammalan kaupungin keskuspuhdistamo sijaitsee noin 1,5-2 kilometrin päässä lounaaseen keskustaajamasta. Puhdistamon alue on vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa osoitettu maatalousalueeksi, jolla ei ole erityisiä ympäristöarvoja. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vuodelta 1981 peräisin olevassa Vammalan keskustan osayleiskaavassa puhdistamoalue on merkitty julkisten palvelujen alueeksi. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat n. 25 m:n päässä puhdistamosta. Kuva 69. Vammalan puhdistamon sijaintikartta.

63 63(142) Äetsä Äetsän jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 2 km etelään keskustaajamasta Kokemäenjoen rannalla. Vahvistetussa asemakaavassa puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi. Puhdistamon lähialue on erillispientalojen korttelialuetta, teollisuusrakennusten korttelialuetta sekä lähivirkistysaluetta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 15 metrin päässä puhdistamosta. Kuva 7. Äetsän puhdistamon sijaintikartta.

64 64(142) Punkalaidun Punkalaitumen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman länsipuolella, Punkalaitumenjoen etelärannalla. Puhdistamoalue ei ole asemakaava-aluetta eikä alueelle ole myöskään laadittu yleiskaavaa. Seutukaavassa puhdistamoalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 2 metrin päässä puhdistamosta. Välittömästi puhdistamokiinteistön länsi- ja lounaispuolella sijaitsee Punkalaitumen vastaanottokeskus ja yrittäjäpuisto. Kuva 71. Punkalaitumen puhdistamon sijaintikartta.

65 65(142) 3. KUORMITUSENNUSTEET 3.1. Huittisten jätevedenpuhdistamo Virtaama- ja kuormitusennuste Huittisten kaupungin asukasmäärän ennustetaan hieman laskevan vuoteen 225 mennessä. Sen sijaa viemäröitävien kiinteistöjen määrän ennustetaan kasvavan, erityisesti verkostojen levittäytyessä haja-asutusalueille. Hulevesikuormitus on nykyisellään suuri, jonka on ennustettu laskevan verkostosaneerauksien ansiosta. Taulukko 17. Ennuste Huittisten jätevedenpuhdistamon virtaamista ja likaainekuormista vuoteen 225. Huittinen Yks Asukasmäärä viemäröinnin piirissä, Huittinen henk Veden ominaiskulutus l/as/d Huittisten asumajätevedet m 3 /d Teollisuusjätevedet m 3 /d Sakokaivolietteet m 3 /d Vuoto- ja hulevedet m 3 /d Keskimääräinen jätevesivirtaama m 3 /d Suurin jätevesivirtaama (v.24-27) m 3 /d BOD 7-ATU asutus kg/d BOD 7-ATU teollisuus kg/d BOD 7-ATU yhteensä kg/d Kokonaisfosfori kg/d Kokonaistyppi kg/d Kiintoaine kg/d Mikäli Vampulan jätevedet johdetaan Huittisten puhdistamolle käsiteltäväksi, on niiden osuus suhteessa kaupungin omaan kuormitukseen hyvin pieni. Vampulan kunnan nykyinen keskimääräinen virtaama on noin 15 2 m 3 ja ravinnekuormat BOD 2 kg/d ja fosfori 1 kg/d. Kuormituksiin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.