Nro 126/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/476/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 126/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/476/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Urjalan kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamista ja lietteen kompostointia koskeva ympäristölupa, Urjala Urjalan kunta PL URJALA LAITOS JA SEN SIJAINTI Urjalan kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamo sijaitsee Urjalassa, Salmin kylässä tilalla Puhdistamo RN:o 3:56. Kiinteistön rekisteritunnus on Puhdistamon käyntiosoite on Koskuentie 76, Urjala. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja 2 momentti 4 kohta Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 13 a kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetus 5 13 a kohta Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa VALVONTAVIRANOMAINEN Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Pirkanmaan ELY-keskus) toimii tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt jätevedenpuhdistamon ja kompostointikentän toiminnalle ympäristöluvan , dnro PIR-2003-Y Puhdistamon ja Hakkarinjoen välinen purkuoja on määrätty viemäriksi. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Vaasan hallinto-oikeuden päätös (nro 7/0560/2, dnro 00378/06/5110) Hämeen TE-keskuksen (dnro 898/5723/08) hyväksymä kalataloudellinen tarkkailuhohjelma. PUHDISTAMON SIJAINTI, SEN YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Puhdistamo sijaitsee haja-asutusalueella Urjalan kunnan Salmen kylässä. Lähin asuinkäytössä olevan rakennus sijaitsee noin 500 metrin päässä puhdistamolta. Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Se ei sijaitse myöskään kaavaalueella. Ympäristön tila ja laatu Purkupaikka Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan viemäriksi määrätyssä avoojassa 2,5 km matkan ja puretaan Hakkarinjokeen, joka on Tarpianjoen sivuhaara. Vedet virtaavat Hakkarinjoessa 2 km ennen kuin Hakkarinjoki yhtyy Tarpianjokeen. Vesistön yleiskuvaus Hakkarinjoki kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja Vanajaveden- Pyhäjärven reitin osa-alueeseen. Ala-alue on Tarpianjoen vesistöalue (35.28). Hakkarinjoki saa vetensä muutamasta yläpuolisesta järvestä kuten Kotkajärvestä, Uurtaanjärvestä ja Kallijärvestä. Hakkarinjoen valuma-alue on yläosaltaan suo- ja metsävaltaista. Järvet sijoittuvat vesistön latvoille. Hakkarinjoen alaosalla järvisyys on vähäinen (0,8 %) ja alue on hyvin peltomaista. Virtaamavaihtelut ovat siten suuria ja hajakuormitus voimakasta valumaoloista riippuen. Ylivalumien aikana vesi on savisamenteista ja runsasravinteista. Hakkarinjoen valuma-alueen pinta-ala on yhteensä 200 km 2 ja järvisyys on 4,9 %. Rutajärven alueen pinta-ala on Hakkarinjoen yhtymäkohdassa 380 km 2 (järvisyys 14 %). Yhtymäkohdan jälkeen joesta käytetään nimeä Tarpianjoki. Tarpianjoki laskee Kylmäkosken kautta Jalantijärveen ja edelleen Vanajaveden-Pyhäjärven reittiin Viialan kohdalla. Tarpianjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 780 km 2 ja järvisyys 6,2 %. Kokemäenjoen vesistön kokonaissuunnitelmassa on esitetty seuraavat valuma-arvot Tarpianjoen vesistöalueelle: Keskiylivaluma MHq 45 l/s*km 2 Keskivaluma Mq 7,2 l/s*km 2 Keskialivaluma MNq 1,8 l/s*km 2

3 3 Esitetyillä valuma-arvoilla saadaan seuraavat teoreettiset virtaamat: Hakkarinjoki Rutajärvi Tarpianjoki MHQ m 3 /s 9, MQ m 3 /s 1,4 2,8 5,6 MNQ m 3 /s 0,4 0,7 1,4 Rutajärven alapuolella Kortejärven luusuassa on säännöstelypato, jossa säännelllään Rutajärven pinnankorkeutta ja veden juoksutusta Tarpianjokeen. Vesistön tila Hakkarinjoen veden laatu on hajakuormituksen vuoksi heikentynyt merkittävästi jo ennen Urjalan kirkonkylän jätevesien vaikutusta. Hakkarinjoen ja Tarpianjoen vesistöjen veden peruslaatu on savisamenteinen ja runsasravinteinen. Myös humusleima on kohtalaisen voimakas. Hakkarinjoessa esiintyy myös lievää happivajetta, koska yläpuoliset järvet ovat matalia ja kärsivät etenkin talvella hapenpuutteesta. Vähäjärvisille ja peltovaltaisille alueille tyypillisesti veden laadun vaihtelut ovat voimakkaita ja vallitseva veden laatu on sidoksissa valumatilanteeseen. Alhaisten virtaamien aikana myös jätevesien vaikutus näkyy Hakkarinjoessa etenkin hygieenisen likaantumisen voimistumisena ja ammoniumtypen lisääntymisenä. Hakkarinjoen vesialueen laatu on yleisluokitukseltaan välttävä. Virkistyskäyttö Kalasto Hakkarinjoen virkistykäyttökelpoisuusluokka vaihtelee tyydyttävästä välttävään. Hygieeninen laatu pysyy kuitenkin pääosin tyydyttävänä. Hakkarinjoen vesialueen voimakas sameus yhdessä rehevyyden ja hygieenisen likaantumisen kanssa vähentävät joen käyttömahdollisuuksia oleellisesti. Jätevesikuormitus vaikuttaa erityisesti hygieeniseen veden laatuun, joka heikentää joen sopivuutta uimiseen. Urjalan kirkonkylän jätevedet aiheuttavat hygieenisen tilan heikkenemistä. Laatuluokka laskee välttäväksi. Myös typpiyhdisteet lisääntyvät etenkin ammoniumtypen pitoisuus. Käyttökelpoisuus vaihtelee purkualueella tyydyttävästä välttävään Hakkarinjoen soveltuvuus kalastukseen ja kalastonhoitoon voidaan arvioida välttäväksi. Seisovien pyydysten käyttömahdollisuus lienee likaantumisen vuoksi vähäinen ja kyseeseen tulee lähinnä vapaakalastuksen harjoittaminen (onkiminen). Hakkarinjoen kalaston rakennetta sekä mahdollisten lohikalojen ja ravun esiintymistä on selvitetty sähkökoekalastuksella vuonna Koealoja oli

4 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA 4 kolme, joista yksi sijaitsi jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella ja kaksi yläpuolella. Sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä yhdeksän kalalajia. Lukumääräisesti eniten saatiin kivisimppua (76 %), kivennuoliaista (7,1 %) ja madetta (5,7 %). Biomassaltaan eniten alueelta saatiin madetta ja särkeä. Lohensukuisia kaloja tai rapuja ei saatu saaliiksi. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen (Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EU). Hakkarinjoki ja Tarpianjoki kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmassa Tarpianjoki ja Hakkarinjoki on määritelty Tarpianjoen vesimuodostumaksi. Vesimuodostuma on tyypiltään keskisuurten turvemaiden joki ja se on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 alueelle on yhdyskuntien osalta tavoitteeksi asetettu uusien siirtoviemärien rakentaminen ja viemärilaitosten käyttö ja ylläpito. Toimenpideohjelman mukaan viemäriverkostojen saneerauksella ja siirtoviemärien rakentamisella sekä puhdistamojen hyvällä hoidolla ja huollolla saavutetaan ekologisen tilan kannalta tarpeellinen fosforin poistotavoite vuoteen 2015 mennessä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Urjalan uusi keskuspuhdistamo on valmistunut vuonna Siellä käsitellään kunnan keskustaajaman viemäröintialueen noin 2300 asukkaan jätevedet. Lisäksi siellä käsitellään sakokaivolietteitä noin 1900 m 3 /a ja Nuutajärven puhdistamon ylijäämälietteet (noin 300 m 3 /a). Puhdistamolle on tarkoitus johtaa Nuutajärven alueen jätevesiä vuonna Nuutajärven alueen jätevedet tuovat puhdistamolle noin asukkaan lisäkuormituksen, joka on otettu huomioon Urjalan keskuspuhdistamon suunnittelussa ja mitoituksessa. Jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen aktiivilietelaitos. Sen AVL on Puhdistamolla muodostuvaa kuivattua lietettä kompostoidaan aumoissa kompostointikentällä.

5 5 Puhdistamon tulokuormitus ja sen muutos Taulukko 1. Urjalan jätevedenpuhdistamon tulevan jäteveden määrä, laatu ja tulokuormitus vuosina : Vuosi Q m 3 /d BOD 7 -ATU Fosfori Typpi tark. koko mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d kerrat vuosi , , ,0 6, , ,9 5, , ,7 6, , ,3 4, ,3 5, ,0 Taulukko 2. Nuutajärven jätevedenpuhdistamon tulevan jäteveden määrä, laatu ja tulokuormitus vuosina Vuosi Q m 3 /d BOD 7 -ATU Fosfori Typpi tark. koko mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d kerrat vuosi ,0 5,9 0, , ,0 4,0 0, , ,2 3,4 0, , ,6 2,8 0, , ,8 3,6 0, , ,7 3,2 0, ,8 Urjalan jätevedenpuhdistamolle tulee teollisuusjätevesiä teollisuussuodattimia valmistavalta Parker Hannifin Oy:ltä. Nuutajärven alueelta tullaan puhdistamolle johtamaan Iittala Group Oyj:n lasitehtaan jätevedet. Lasitehtaalta on päässyt ajoittaan viemäriin kadmiumpitoisia jätevesiä. Kadmium on haitannut keskuspuhdistamon puhdistamolietteen jatkokäyttöä. Puhdistamon käsittelyprosessit Jätevedet johdetaan puhdistamolle pääpumppaamoilta paineviemäreitä (2 kpl) pitkin. Esikäsittely Paineviemäristä jätevedet johdetaan välppätilaan, jossa jätevesi välpätään porrasvälpällä. Välppäjäte puristetaan kuivaavalla välpepuristimella ja siirretään poiskuljetettavaksi. Porrasvälpältä jätevesi johdetaan hiekanerotusaltaalle, jossa jätevettä ilmastetaan. Altaan pohjalle laskeutunut hiekka nostetaan mammut-pumpuilla hiekanpesurille, josta hiekka siirretään ruuvikuljettimella hiekka-astiaan ja erottunut vesi palautetaan hiekanerotusaltaaseen ja orgaaninen aines ilmastusaltaaseen. Ilmastus Hiekanerotuksen jälkeen jätevesi johdetaan ilmastusaltaaseen. Ilmastusallas on yksilinjainen U-allas, joka on jaettu kahteen osaan, joista molemmat voi-

6 6 daan ohittaa erikseen. Allas on jaettu kevyillä väliseinillä lohkoihin oikovirtauksen estämiseksi. Ilmastusallas on varustettu altaan pohjalle asennettavilla kumikalvoilmastimilla. Ilmastuskompressoreja on kaksi ja ne on varustettu taajuusmuuttajilla. Ilmastusta säädetään altaiden happipitoisuuden perusteella säätöventtiileillä. Painetukissa pidetään vakiopaine säätämällä kompressorien kierrosnopeutta. Paineilmajärjestelmästä otetaan ilmaa myös hiekanerotusaltaaseen ja hiekanerotuksen mammutpumpuille. Ferrisulfaatin syöttö Ferrisulfaattia pumpataan sitä varten rakennetusta varastoaltaasta kaksipäisellä syöttöpumpulla prosessiin: osa hiekanerotusaltaaseen ja osa ilmastusaltaan loppuosaan. Ferrisulfaatti tuodaan puhdistamolle nestemäisenä. Jälkiselkeytys Ilmastusaltaasta vesi johdetaan kahteen selkeytysaltaaseen. Ylivirtausluukuilla virtaama tasataan yhtä suureksi kumpaankin altaaseen. Molemmat altaat voidaan tarvittaessa ohittaa. Selkeytysaltaat ovat vaakaselkeytysaltaita, joissa pohjalle laskeutuva liete siirretään pohjalaahaimilla lietetaskuihin, joista se pumpataan palautuslietteenä ilmastusaltaaseen. Altaan yläosaan selkeytynyt vesi johdetaan poistoputkilla mittauksen kautta purkuviemäriin. Pintaliete kerätään ryyppyruuhella pintalietekaivoon, josta se johdetaan sakokaivolietteen vastaanottoyksikköön. Pintalietteen rejektivesi johdetaan sakokaivolietealtaaseen. Selkeytystä tehostetaan tarvittaessa polymeerisyötöllä, jolloin polymeeriliuos pumpataan syöttösäiliöstä selkeytysaltaisiin johtaviin putkiin. Ylijäämälietteen poisto ja lietteenkäsittely Ylijäämälietettä poistetaan ilmastusaltaasta ja johdetaan tiivistämöön ja edelleen kuivaukseen. Liete kuivataan linkoamalla. Rejektivedet sekä tiivistämöstä että lingolta johdetaan sakokaivolietealtaaseen. Kuivattu liete siirretään lietelavalle. Sakokaivolietteen vastaanotto Sakokaivolietteet vastaanotetaan vastaanottoyksikköön, joka koostuu vastaanottoaltaasta, porrasvälpästä ja pesevästä välpepuristimesta. Välpätty sakokaivoliete johdetaan sakokaivolietevarastoon, josta se pumpataan pääsääntöisesti yöaikana prosessiin. Välppeet johdetaan välpeastiaan. Teknisen veden pumppaus Teknistä vettä käytetään lietteenkuivauksessa ja huuhteluissa. Sitä otetaan lähtöaltaasta teknisen veden verkostoon.

7 Puhdistamon käsittelyprosessien mitoitus 7 Puhdistamon mitoituskuormitusarvot: Asukasvastineluku, AVL (max.) 2100 (150 kg/bod 7 /d) Keskimääräinen virtaama, Q ka 875 m 3 /d Maksimivirtaama, Q max 3000 m 3 /d Mitoitusvirtaama, q mit 77 m 3 /h Maksimimitoitusvirtaama, q max 150 m 3 /h BOD 7-ATU Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 210 kg/d 45 kg/d 9 kg/d Prosessiyksiköiden tilavuudet ja pinta-alat: Hiekanerotus 30 m 3 Ilmastusallas 400 m 3 Jälkiselkeytys 170 m 2 Sakokaivolietevarasto 115 m 3 Keskuspuhdistamon tilakuorma on nykyisellään noin 0,30 0,35 kg/bod/m 3, joten käsittelytilavuus riittää hakemuksen mukaan myös lisäkuormitukselle. Viemäriverkoston kuvaus Viemäriverkoston kokonaispituus on 69 km. Kirkonkylän ja asemanseudun verkoston pituus on 63 km, siirtoviemärin 4,5 km ja Nuutajärven verkoston pituus on 1,5 km. Kirkonkylän ja asemanseudun verkostossa on 10 km betoniputkia ja Nuutajärven verkostossa 0,5 km. Viemäriverkostossa on yhteensä 20 pumppaamoa, joista 17 on kaukovalvonnassa. Siirtolinjalla on kuusi pumppaamoa. Nuutajärven varsinaisessa verkostossa on kolme pumppaamoa. Kemikaalien ja energian käyttö Fosforin saostamiseen käytetään ferrisulfaattia. Selkeytyksen tehostukseen ja lietteen kunnostukseen käytetään polymeeriä. Kemikaali / luokitus Käyttö Varastomäärä Varastointitapa (t) Ferrisulfaatti, C 0,2 t/d 40 Altaassa Polymeeri 0,635 t/a 0,5 Säkeissä lietteen kuivaushuoneessa

8 8 Liikenne Puhdistamon liikenne on melko vähäistä. Merkittävin liikennöinti tapahtuu hoitokäyntien ja sako- ja umpikaivolietteen ajon yhteydessä. Myös kompostin hoidosta ja valmiin kompostituotteen ja tukiaineiden ajosta aiheutuu liikennettä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamo on suunniteltu ja rakennettu vuosien 2005 ja 2006 aikana. Suunnittelussa on otettu huomioon paras sen aikainen tekniikka. Esimerkiksi välpepuristimissa on pesurit ja hiekanerotuksen jälkeen on hiekkapesuri. Selkeytyksen tehostamiseen käytetään polymeeria. Puhdistamolta vesi lähtee pinnanalaisista putkistoista, joten ylimääräisten partikkeleiden joutuminen lähtevään veteen on käytännössä mahdotonta. Koko puhdistamolla on käytössä automatisoidut prosessit, jotka kuuluvat kaukovalvonnan piiriin. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksessä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä muutettuna määrätään (lupamääräys 2) jätevesien puhdistusvaatimuksesta seuraavasti: 'Purkuojaan johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistustehojen on puolivuosikeskiarvoina laskettuna oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeukselliset tilanteet mukaan lukien vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7-ATU 12 mgo2/l 95 % Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 95 % COD Cr 125 mgo2/l 75 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle taikka ympäristölle vaarallisia aineita.' Urjalan keskusjätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettujen jätevesien orgaanisen aineen (BOD 7ATU ), fosforin ja typen pitoisuuksien, päästöjen sekä

9 9 poistotehojen (%) vuosikeskiarvot ja arvio kuormituksesta muutoksen jälkeen: Vuosi BOD 7-ATU Fosfori Typpi mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % ,2 93 0,72 0, ,8 94 0,66 0, ,3 3,3 98 0,3 0, ,5 5,4 96 0,46 0, ,3 2,9 98 0,18 0, ,3 5,4 97 0,28 0, arvio ,7 98 0, Orgaaninen kuormitus ja fosforikuormitus tulevat olemaan alle vuosien tason huolimatta Nuutajärven taajaman jätevesien aiheuttamasta tulokuorman kasvusta, koska keskuspuhdistamon puhdistustulokset ovat viime vuosina parantuneet. Typpikuormitus jää samalle tasolle kuin vuosina Melu ja haju Puhdistamoalueen toiminnoista aiheutuu ympäristöön jonkin verran hajuhaittoja. Lietteen kompostoinnista kompostin rakentamisvaiheessa ja kääntöjen yhteydessä syntyy hajua. Myös sakokaivolietteen vastaanotto aiheuttaa jonkin verran hajuhaittoja. Melutasoja ei ole mitattu, mutta ne on arvioitu alhaisiksi. Kaikki puhdistamotoiminnoissa melua aiheuttavat koneet ja laitteet sijaitsevat sisätiloissa. Puhdistamon melu- ja hajuhaitoista ei ole tullut ilmoituksia. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolla otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietteitä ( ) noin 1500 m 3 /a. Lietteet välpätään ja johdetaan käsittelyprosessiin. Puhdistamolla syntyy jätteitä seuraavasti: Jäte EWCkoodi Määrä Käsittely Varastointi Lietteet m 3 /a kompostointi Piha-alueella aumassa Välppäys- ja siivilöintijäte t/a Toimitus kaatopaikalle Piha-alueella vaihtolavalla Lietteen kompostointi Puhdistamon kompostointikentällä käsitellään puhdistamon kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 15 %. Kompostointikenttä on asfaltoitu ja suoto- ja valumavedet johdetaan puhdistamolle käsiteltäviksi. Lietteet kompostoidaan aumoissa. Seosaineena käytetään haketta noin 60 %. Aumat yhdistetään neljä kertaa vuodessa isoksi aumaksi aumoja käännellen. Kompos-

10 10 toitu liete siirretään jälkikypsytyskentälle, joka sijaitsee kompostointikentän läheisyydessä. Myös jälkikypsytyskenttä on asfaltoitu ja viemäröity puhdistamolle. Kompostoidun lietteen kadmiumpitoisuus rajoittaa hyötykäyttöä. Sitä ei ole voitu käyttää maanparannusaineena. Kompostoitunutta lietettä on käytetty kaatopaikan maisemointiin. Hakija selvittää edelleen lietteen hyötykäyttömahdollisuuksia. Mikäli lietettä käytetään maanviljelyssä, hyötykäytössä ja näytteenotossa noudatetaan ympäristöministeriön ohjetta 'Puhdistamolietteen käyttö maanviljelyssä'. Kompostontikentälle mahtuu lietettä noin 700 m 3. Jälkikypsytyskentällä voidaan varastoida lietettä noin 1300 m 3, mikä vastaa kahdessa vuodessa syntyvän lietteen määrää. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Keskusjätevedenpuhdistamon jätevesipäästöjen vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan kolmesta tarkkailupisteestä. Piste 10 sijaitsee Hakkarinjoessa jätevesien purkupaikan yläpuolella, piste 9 Hakkarinjoessa purkupaikan alapuolella ja tarkkailupiste 7 Hakkarinjoessa alajuoksulla purkupaikan alapuolella. Hakkarinjoen veden laatu purkupaikan yläpuolella Jätevesien purkupaikan yläpuolella happitilanne on ollut tyydyttävä. Vuosien keskiarvo on ollut 9,2 mg/l. Pitkällä aikavälillä happitilanne on heikentynyt jonkin verran. Veden samentuneisuus on erittäin voimakasta. Tulvakausien eroosio, ruoppaukset ja ojitukset ovat lisänneet ajoittain sameutta. Sameustaso on moninkertainen puhtaisiin jokivesiin verrattuna. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna samentuneisuus on jonkin verran vähentynyt Sähkönjohtavuus on hieman luonnontilaa suurempi mm. peltovalumien takia. Veden ph on pysynyt normaalina (keskiarvo 6,6). Humusleima vedessä on voimakas. Kokonaistypen keskipitoisuus on ollut keskimäärin 1000 µg/l, kun luonnontaso ruskeissa ojavesissä on luokkaa µg/l. Ammoniumtypen pitoisuus on pieni keskimäärin 33 µg/l. Kokonaisfosforia on kiintoaineksesta johtuen runsaasti, keskimäärin 60 µg/l. Pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna kokonaistypen määrä on hieman kasvussa ja fosforipitoisuus lievästi laskussa. Hygieeninen veden laatu on ollut pääsääntöisesti tyydyttävä, mutta ajoittain vedenlaatu on ollut huono, mikä osoittaa jätevesiä joutuvan ajoittain Hakkarinjoen yläjuoksullekin.

11 11 Hakkarinjoen veden laatu purkupaikan alapuolella (piste 9) Jätevesien vaikutus purkupaikan alapuoliseen veteen näkyy hygieenisen veden laadun heikkenemisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna. Kokonaistyppipitoisuus kohoaa eniten, mutta myös ammoniumtyppipitoisuus lisääntyy selvästi. Happitilanteeseen kuormitus ei vaikuta kovin merkittävästi. Sähkönjohtavuus kohoaa hieman jäteveden sisältämien suolojen vaikutuksesta. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 73 µg/l. Fosforipitoisuus on kohonnut keskimäärin 13 µg/l yläpuoleen verrattuna (+ 18 %). Keskialivirtaamalla jätevesistä johtuva laskennallinen lisäys on noin 3-6 µg/l, joten fosforipitoisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös Hakkarinjoen varsilta tuleva hajakuormitus. Hajakuormitus näkyy myös sameuden lisääntymisenä. Kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin 1440 µg/l. Typpipitoisuus on ollut keskimäärin 440 µg/l suurempi (+44 %) kuin yläpuolella. Keskialivirtaamalla laskennallinen lisäys olisi 600 µg/l, joten typpipitoisuuden nousu johtuu ainoastaan jätevesipäästöstä. Ammoniumtyppipitoisuus on ollut keskimäärin 310 µg/l. Ammoniumtyppipitoisuus on kohonnut keskimäärin 280 µg/l yläpuoleen verrattuna eli kymmenkertaistunut. Keskialivirtaamalla laskennallinen lisäys olisi 450 µg/l, joten ammoniumtyppipitoisuuden nousu johtuu vain jätevesistä. Veden hygieeninen laatu heikkenee purkupaikan alapuolella ajoittain voimakkaasti. Kolibakteereja on ollut keskimäärin 994 kpl/dl. Uimiseen sopivan veden raja-arvo (alle 1000 kpl/dl) on kuitenkin alitettu ja keskiarvo on ollut vain 138 kpl/dl. Hakkarinjoen veden laatu alajuoksulla purkupaikan alapuolella (piste 7) Hakkarinjoen alajuoksu on laajojen peltoaukeiden ympäröimä, joten joen hajakuormitus on voimakasta. Vesi samenee edelleen alajuoksulla ja ravinnepitoisuudet kohoavat. Typpipitoisuuden nousu on ollut keskimäärin 13 % (keskiarvo 1770 µg/l) ja fosforipitoisuuden nousu 14 % (keskiarvo 73 µg/l) verrattuna purkualueen (piste 9) pitoisuuksiin. Ammoniumtypen pitoisuus laskee alajuoksulla. Myös veden hygieeninen laatu paranee, mutta on edelleen välttävä. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Tarpianjoen yläosan (Hakkarinjoki) osalta jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia selvitetään kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla ja kalastustiedustelulla. Ensimmäiset sähkökoekalastukset tehtiin kesällä 2009 ja ensimmäinen kalastustiedustelu tehdään vuonna Sähkökoekalastuksen mukaan Tarpianjoen kalasto ei jätevesien purkualueen alapuolella erottunut merkittävästi purkualueen yläpuolisesta kalastosta.

12 12 Jätevesipäästöjen vaikutukset purkuvesistön laatuun Hakemuksessa on arvioitu uudessa tilanteessa (Nuutajärven jätevesiä käsitellään puhdistamolla) keskuspuhdistamon orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset Hakkarinjoessa ja Tarpianjoessa eri virtausolosuhteissa Hakkarinjoki Tarpianjoki MHQ m 3 /s MQ m 3 /s MNQ m 3 /s MHQ m 3 /s MQ m 3 /s MNQ m 3 /s 9 2,4 0,4 35 5,6 1,4 BOD 7-ATU (mg/l) 0,00 0,01 0,08 0,00 0,01 0,02 Kokonaisfosfori (µg/l) 0,18 0,68 4,05 0,05 0,29 1,16 Kokonaistyppi (µg/l) Hakkarinjoessa orgaanisen kuormituksen vaikutukset happipitoisuuteen ovat vähäisiä. Teoreettisesti laskien ammoniumtyppikuormitus vaikuttaa huomattavasti enemmän happipitoisuuksiin. Käytännössä näitäkään vaikutuksia ei ole todettu, koska nitrifikaatio on hidasta ja happivaje ehtii korvautua luontaisella ilmastumisella. Ammoniumtypen nitrifikaatiolla ei hakemuksen mukaan ole saavutettavissa merkittäviä hyötyjä, koska sillä ei ole käytännössä vaikutuksia Hakkarinjoen happitilanteeseen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailu Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa. Käytössä on myös sähköinen kirjanpito. Käyttötarkkailun tiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti kirjaan. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Vähintään kahdesti viikossa määritetään lähtevästä vedestä ph ja liuennut fosfaattifosfori ja tulokset kirjataan. Ohitukset puhdistamolta ja verkostosta kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Käyttötarkkailutiedoista täytetään vuosittain yhteenvetokaavake, joka toimitetaan kuormitusyhteenvedon laatijalle. Kuormitus- ja päästötarkkailu Lupaehtojen toteutumista seurataan kuusi kertaa vuodessa. Joka toinen kuukausi tulevasta ja lähtevästä vedestä kerätään automaattiottimin vuorokauden kokoomanäytteet, joiden tilavuus on 10 litraa. Osanäytteet otetaan 15 minuutin välein ja osanäytteen tilavuus on 100 ml. Näytteenottimiin on asennettu virtaamaohjaus, jolloin osanäyteväli säädetään niin, että vuorokaudessa saadaan noin sata näytettä. Tulevan veden näyte otetaan välpän jälkeen kourusta ennen rejektejä ja lähtevän veden näyte selkeyttämön jälkeen desinfiointialtaan mittapadolta virtaavasta vedestä.

13 13 Kokoomanäytteestä otetaan laboratoriota varten noin kahden litran erä näytettä huolellisesti sekoittaen. Kokoomanäytteestä analysoidaan seuraavaa: - ph - sähkönjohtavuus - COD Cr - Kiintoaine - BHK 7-ATU - kokonaisfosfori - kokonaistyppi Lähtevän veden näytteestä analysoidaan lisäksi: - ammoniumtyppi - liukoinen fosfori - liukoinen rauta - alkaliniteetti Ilmastusaltaan kertanäytteistä määritetään kiintoaine. Lisäksi lähtevästä vedestä otetaan kertanäyte fosforimääritystä varten näytteenoton luotettavuuden kontrolloimiseksi. Tarkkailukerran yhteydessä tarkistetaan näytteenoton oikeellisuus, ajoittain virtaamamittaus (kolmiopato; avautumiskulma 90 o ), lietteenpoisto, kemikalointi (kolorimetritarkastus) ja tarvittaessa syöttömäärän tarkistus ja lähtevän veden ph. Mikäli puhdistamon toiminnassa on analyysitulosten ja muiden havaintojen perusteella puutteita, tilanteen korjaamiseksi annetaan ohjeet. Raportointi Tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja puhdistamon hoitajalle. Selvät ajovirheet pyritään korjaamaan ohjein. Tulokset toimitetaan viranomaiselle myös sähköisesti laskentajaksoittain. Vuosittain laboratorio- ja käyttötarkkailutuloksista laaditaan yhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenveto toimitetaan myös Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailussa noudatetaan velvoitetarkkailun yleisohjetta. Kompostoinnin tarkkailu Kompostoidusta lietteestä otetaan kerran vuodessa näyte, josta analysoidaan mm. raskasmetallit. Vesistötarkkailu Jätevedenpuhdistamon vesistövaikutuksia tarkkaillaan kolmelta Hakkarinjoessa sijaitsevalta havaintopaikalta. Havaintopaikat ovat seuraavat: Puhdistamon yläpuoli (nro 10) Puhdistamon alapuoli (nro 9) Hakkarinjoen alajuoksu (nro 7)

14 14 Tarkkailunäytteet otetaan uoman keskikohdalta noin puolesta vesisyvyydestä neljä kertaa vuodessa: talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä. Tarkkailukerran yhteydessä arvioidaan virtaama. Näytteistä analysoidaan: - lämpötila - happi - hapen kyllästysprosentti - sameus - kiintoaine - sähkönjohtavuus - väri - ph - väri - COD Mn (kemiallisiin reaktioihin kuluvan hapen määrä) - kokonaistyppi - Ammoniumtyppi - Kokonaisfosfori - lämpökestoiset bakteerit Tuloksista laaditaan vuosittain vuosiyhteenveto, jossa tarkastellaan kuormitusta, vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Vuosiyhteenveto lähetetään tiedoksi valvontaviranomaiselle ja Urjalan kunnan ympäristöviranomaiselle. Kalataloustarkkailu Jätevedenpuhdistamon kalataloudellisia vaikutuksia Tarpianjoessa seurataan Hämeen TE-keskuksen (dnro 898/5723/08) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vaikutuksia tarkkaillaan kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla ja kalastustiedustelulla. Ensimmäiset sähkökoekalastukset on tehty kesällä Ensimmäinen kalastustiedustelu tehdään vuonna 2013 vuoden 2012 kalastuksesta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Häiriötilanteissa mm. pitkäkestoisten sähkökatkojen aikana joudutaan turvautumaan ohijuoksutuksiin viemäriverkoston ylivuotokohdilla, joita on pumppaamoiden yhteydessä ja puhdistamolla. Myös ylivirtaamakausilla (sade- ja sulamiskaudet) saattaa vettä päästä viemäriin siinä määrin, että joudutaan turvautumaan ohijuoksutuksiin. Keskuspuhdistamon viemäriverkostossa ei ole jouduttu ylivirtaaman vuoksi ohijuoksutuksiin. Poikkeuksena on kevät 2011, jolloin jouduttiin ohijuoksutuksiin lietteen kuivauksen ongelmien vuoksi. Vesi- ja viemärilaitokselle on hankittu Labko Oy:n toimittama kaukovalvontajärjestelmä, joka hälyttää määrätyistä häiriötilanteista GSM-verkon

15 15 välityksellä päivystysvuorossa olevalle henkilölle. KORVAUKSET Hakemuksen mukaan korvattavia haittoja ei synny. Veden laadun seurannan perusteella veden laatu on tyydyttävä hajakuormituksen vuoksi jo Hakkarinjoen yläjuoksulla. Hajakuormituksesta johtuva veden samentuneisuus ja ajoittainen veden vähyys heikentävät jo sinänsä Hakkarinjoen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Jätevesien on todettu heikentävän lähinnä hygieenistä veden laatua. Koska uiminen joessa on vähäisen virtaaman vuoksi rajoitettua, jätevesistä aiheutuvaa haittaa ei voida pitää kovin suurena. Kuormituksen vaikutukset eivät ulotu merkittävästi Tarpianjokeen saakka. Länsi-Suomen vesioikeus tai Pirkanmaan ympäristökeskus eivät ole lupia myöntäessään todenneet korvattavia haittoja. Jätevesien aiheuttama kuormitus on koko ajan vähentynyt, joten tilanne on aiempaa parempi. Näin ollen korvattavia haittoja ei hakijan käsityksen mukaan synny nykyisessä tilanteessa eikä myöskään sen jälkeen, kun Nuutajärven jätevesiä aletaan käsitellä keskustaajaman puhdistamolla, koska kuormitus on pienempi kuin vuosien kuormitustaso. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Urjalan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Urjalan Sanomissa Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Urjalan kunnantoimiston neuvonnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Lausunnot Valkeakosken kaupunki, ympäristöjaosto : Nuutajärven pois jäävä puhdistamo ei ole viime vuosina pystynyt täyttämään kaikkia sille asetettuja lupaehtoja. Jätevesien johtaminen isommalle saneeratulle puhdistamolle parantaa Nuutajärven veden tilaa. Nuutajärven verkosto tulisi saneerata vuotovesien vähentämiseksi. Purkuojaan johdettavan jäteveden puolivuosikeskiarvot ja käsittelytehot tulee olla vähintään:

16 16 käsittelyteho BOD 7-ATU 12 mgo 2 /l 95 % Fosfori 0,5 mg/l 95 % COD Cr 125 mgo 2 /l 75 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Puhdistamon typenpoisto on ollut vaatimatonta. Vesistöön menevä typpikuormitus on happea kuluttavaa ammoniumtyppeä. Puhdistamolla tulisi tutkia ajotapaa, jolla saavutettaisiin edes kohtuullinen typenpoisto. Puhdistamon tarkkailua on jatkettava tarkkailuohjelman mukaisesti kuudesti vuodessa lupaehtojen seuraamiseksi. Kuormitustarkkailut ja purkuvesistön tarkkailutulokset on toimitettava Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi on ilmoitettava poikkeukselliset tilanteet ja ohijuoksutukset välittömästi. Hämeen ELY-keskus, kalatalousryhmä : Keskuspuhdistamolla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä lupa, johon Vaasan hallinto-oikeus lisäsi Hämeen TEkeskuksen (nykyisin ELY-keskus) vaatimuksesta kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen ja kalatalousmaksua koskevan määräyksen. Keskuspuhdistamolla käsitellään noin 2300 asukkaan jätevedet. Kuormitus vesistöön on 2000-luvun lopulla ollut keskimäärin: BOD 7ATU 5,5 kg/d (käsittelyteho 98 %), fosfori 0,3 kg/d (98 %) ja typpi 22 kg/d (35 %). Nuutajärven jätevesien johtamisen jälkeen puhdistamon liittyjämäärä ja kuormitus kasvavat vajaat 10 %. Kasvava kuorma johdetaan avo-ojaa pitkin Hakkarinjokeen (MNQ 0,4 m 3 /s) ja edelleen Tarpianjokeen (MNQ 1,4 m 3 /s). Vastaavasti kuormitus Nuutajokeen loppuu kokonaan. Purkuvesistön tila on hajakuormituksen vuoksi vain välttävä. Etenkin alivirtaamien vallitessa loppukesällä jätevesikuormitus lisää rehevyyttä ja huonontaa hygieenistä tilaa etenkin Hakkarinjoessa mutta osaltaan myös Tarpianjoessa. Pieni virtaama, rehevöityminen, huono hygieeninen tila sekä tietoisuus asumajäteveden johtamisesta heikentävät merkittävästi hyvää veden laatua vaativien kalojen elinympäristöä ja virkistyskalastuksen edellytyksiä. Toisaalta Tarpianjoen kalataloudellinen arvo on kasvamassa, kun alaosan kosket on kunnostettu ja lohikalojen istutukset aloitettu. Urjalan keskuspuhdistamon nykyinen lupa sisältää velvoitteen tarkkailla jätevesien vaikutuksia kala- ja rapukantoihin sekä kalastukseen ja ravustukseen. Tarkkailu on vasta aloitettu, joten tiedot ovat edelleen puutteellisia ja tarkkailua on toistaiseksi syytä jatkaa.

17 17 Lupa sisältää myös 500 euron vuotuisen kalatalousmaksun, jota käytetään yhdessä muiden Tarpianjokeen kohdistuvien maksujen kanssa ensisijaisesti kirjolohi-istutuksiin. Yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus katsoo, että lupa voidaan myöntää, jos jätevesien ravinnekuormaa mahdollisuuksien mukaan edelleen vähennetään. Kalataloudellista tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat määräykset on perusteltua pysyttää nykyisellään. Urjalan kunnanhallitus : Urjalan kunta pitää ehdottoman tärkeänä ympäristöluvan myöntämistä Urjalan kunnan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamiselle. Puhdistamolle tullaan syksystä 2011 lähtien johtamaan Nuutajärven jätevedenpuhdistamon jätevedet, jolloin Nuutajärven jätevedenpuhdistamo jää pois käytöstä. Urjalan keskuspuhdistamon suunnittelussa ja mitoituksessa on huomioitu, että Nuutajärven alueen jätevedet tullaan jatkossa käsittelemään Urjalan keskuspuhdistamolla. Syyskuun 2011 loppuun mennessä Urjalan kunta saa valmiiksi siirtoviemärihankkeen viimeisen vaiheen, jonka jälkeen Nuutajärven taajaman jätevedet voidaan siirtää puhdistettaviksi Urjalan keskuspuhdistamolle. Pirkanmaan ELY-keskus : Urjalan kunnan keskuspuhdistamo on valmistunut vuonna Puhdistamolla käsitellään Urjalan keskustaajaman asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Puhdistamo on mitoitettu 875 m 3 /d keskivirtaamalle, 210 kg/d orgaanisen aineksen kuormitukselle (avl 3100) ja 9 kg/d fosforikuormitukselle. Loppuvuodesta 2011 puhdistamolle on tarkoitus liittää rakennettavalla siirtoviemärillä myös Urjalan kunnan Nuutajärven taajaman jätevedet, jotka on tähän asti käsitelty omalla puhdistamollaan. Puhdistamon suunnittelussa ja mitoituksessa on huomioitu, että Nuutajärven alueen jätevedet tullaan jatkossa käsittelemään keskuspuhdistamolla. Kuormitus: Puhdistamolle tuleva virtaama vaihtelee normaaliaikana 500 ja 800 m 3 /d välillä, kevään ylivirtaama-aikoina vettä saattaa tulla ajoittain jopa yli 2000 m 3 /d, joka alkaa olla niillä rajoilla, että puhdistamolla joudutaan aloittamaan ohijuoksutus lietteenkarkauksen välttämiseksi. Tällainen tilanne oli nykyisellä puhdistamolla ensimmäistä kertaa keväällä 2011, jolloin vettä jouduttiin reilun kahden viikon aikana ohittamaan yli m 3. Runsas vedentulo johtui viemäriin vuotaneista sulamisvesistä. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineksen ja ravinnekuormitus on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alittanut puhdistamon mitoituskuormituksen. Nuutajärven kuormitus: Nuutajärven verkostosta tuleva virtaama vaihtelee normaaliaikana 60 ja 150 m 3 /d välillä. Myös Nuutajärven alueen viemäriverkosto on vanhaa ja huono-

18 18 kuntoista, kevään ylivirtaama-aikoina vettä saattaa tulla moninkertaisesti, jopa lähes 500 m 3 /d. Orgaanisen aineksen ja ravinnekuormitus verkostossa on pieni ja se sopii määrällisesti keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Ongelmia voi odottaa syntyvän kevään runsasvetisinä aikoina, jolloin myös keskustaajaman verkostosta tulee huomattavia määriä vuotovesiä. Verkostojen vuotavien osuuksien selvittäminen ja saneeraus olisi tarpeellista molempien verkostojen osalta. Suuri osa puhdistamolle tulevasta vedestä tulee Iittala Group Oyj:n lasitehtaalta, jossa vedenkulutuksen vaihtelut ovat ajoittain suuria. Tehtaalta epäillään tulevan myös hule- ja vuotovesiä runsaasti. Lasitehtaalta pääsee ajoittain viemäriin myös kadmiumpitoisia jätevesiä, jotka ovat aiheuttaneet ongelmia puhdistamon lietteen jatkokäytölle sekä kadmiumpäästöjä purkuvesistöön. Kadmiumia käytetään tehtaalla lasin väriaineissa. Pahimmillaan puhdistamolle tulevassa vedessä on ollut suurempi kadmiumpitoisuus kuin mitä tehtaan ympäristöluvassa sallitaan viemäriin johdettavan veden sisältävän. Alueella ei ole muita kadmiumia käsitteleviä laitoksia. ELY-keskuksella on käynnissä valvontatoimenpiteet kadmiumpäästöjen saamiseksi lupamääräysten mukaiseksi. Kunta on yhdessä ELY-keskuksen kanssa etsinyt hyväksyttäviä käyttökohteita kadmiumpitoiselle lietekompostille. Lietteen käsittely Jätevesien käsittelyssä syntyvät lietteet kompostoidaan puhdistamon yhteydessä olevalla kompostikentällä, josta valuma- ja suotovedet on viemäröity puhdistamolle käsiteltäviksi. Kompostituotteen käyttämiseksi maanparannusaineena maanviljelyssä ei ole haettu Eviran hyväksyntää. ELY-keskuksen mielestä lietteen kompostointia voidaan toistaiseksi jatkaa entiseen malliin. Purkuvesistö Käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon läheiseen avo-ojaan, jossa ne virtaavat noin 2 kilometrin matkan aiemmissa lupakäsittelyissä viemäriksi määrättyä avo-ojaa pitkin Hakkarinjokeen, joka yhtyy myöhemmin Tarpianjokeen. Hakkarinjoki kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmassa Tarpianjoki yhdessä Hakkarinjoen kanssa on määritelty Tarpianjoen vesimuodostumaksi. Vesimuodostuma on tyypiltään keskisuurten turvemaiden joki ja se on luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa ekologiselta tilaltaan välttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Nuutajärven jätevesien johtaminen Urjalan keskuspuhdistamolle toteuttaa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyä toimenpidettä Uudet siirtoviemärit ( jälkeen päätetyt). Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty myös toimenpide Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito. Toimenpiteeseen kuuluu viemärilaitoksen käyttö, hoito ja huolto, viemärien saneeraukset sekä ympäristölupien kulloinkin voimassa olevien lupien edellyttämät puhdistamoiden ja viemäröinnin parantamistoimet. Pirkanmaan ELY-keskuksen esittää, että lupa Urjalan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamiseen voidaan myöntää pääosin entisin jätevesien käsittelyvaatimuksin. Lupaan tulisi laittaa vaatimus kummankin viemäriverkoston vuotovesikohtien selvittämiseksi sekä saneerausohjelman laatimiseksi. Kuormitus- ja käyttötarkkailu voidaan jatkossakin suorittaa muutoin entisen tarkkailuohjelman mukaisesti, paitsi määritysvalikoimaan on tar-

19 19 peen lisätä kadmiumin määritys sekä tulevasta että lähtevästä vedestä. Tarkkailuun tulisi myös sisällyttää puhdistamon toiminnalle sekä purkuvesistölle haitallisten aineiden selvitysvelvollisuus vähintään kertaluontoisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut seuraavan vastineen: Valkeakosken kaupungin ympäristöjaoston lausuntoon hakija vastaa, että niin Nuutajärven kuin muutakin vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa tullaan saneeraamaan tulevaisuudessa ohjelmoidusti. Purkuojaan johdettavan jäteveden käsittelytehot ovat edellisessä luvassa olleet vastaavat, mitä ympäristöjaosto esittää. Niihin on päästy. Urjalan kunnan keskusjätevedenpuhdistamoa ei ole vuonna 2005 suunniteltu typenpoistolaitokseksi. Nähdään, että typen poiston kokeilusta saattaa olla seurauksena muidenkin puhdistustulosten heikkeneminen. Puhdistamolta lähtevän jäteveden typpipitoisuuden ei uskota vaikuttavan purkuvesistön veden tilaan. Puhdistamon tarkkailua tullaan tekemään ympäristöluvan mukaisesti. Kuormitustarkkailun ja purkuvesistön tarkkailun tulokset toimitetaan Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hämeen ELY-keskuksen lausuntoon hakija vastaa, että jätevesien ravinnekuormaa pyritään mahdollisuuksien mukaan edelleen vähentämään. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija vastaa, että niin Nuutajärven kuin muutakin vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoa tullaan saneeraamaan tulevaisuudessa ohjelmoidusti. Kuormitus- ja käyttötarkkailua tullaan toteuttamaan ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Hakijalla ei ole huomautettavaa Urjalan kunnanhallituksen lausuntoon. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Urjalan kunnalle ympäristöluvan Urjalan keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toiminnan laajentamiseen lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen.

20 20 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin 1 Jätevedet on käsiteltävä biologiskemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla siten, että puhdistamon puhdistustulos ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien täyttää seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Pitoisuus enintään mg/l Poistoteho vähintään % BOD 7ATU, O COD Cr, O Kiintoaine Kokonaisfosfori, P 0,5 95 Edellä mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja poistotehon arvojen on lisäksi täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta asetuksessa määritellyllä tavalla tarkkailtuna. 2 Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot. Luvan saajan on esitettävä selvitys vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksista jätevedessä. Selvityksen on perustuttava jätevesianalyyseihin tai muuhun luotettavaan arvioon. Suunnitelma selvityksen tekemisestä on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukseen hyvissä ajoin ennen selvityksen tekemistä. Selvitys on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 3 Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja, että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolla on oltava riittävän asiantunteva vastaava hoitaja, jonka nimen ja yhteystietojen on oltava lupaa valvovan Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa.

21 21 4 Puhdistamon piirissä olevia viemäriverkostoja on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesiä pääsee jätevesiviemäreihin mahdollisimman vähän. Luvan saajan on selvitettävä molempien verkostojen vuotovesikohdat ja laadittava verkostojen kunnostussuunnitelma kunnostusaikatauluineen. Vuotovesiselvitys ja kunnostussuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle mennessä. Viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdissa on oltava käytössä luotettava menetelmä ohijuoksutusten määrän selvittämiseen. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle. Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 5 Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoihin johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien laadusta ja määrästä sekä huolehdittava siitä, että niiden haitallisuutta vähennetään tarvittaessa esikäsittelyllä, tasaamalla tai muiden toimenpiteiden avulla. Poikkeavia jätevesiä koskevat tiedot ja jäljennökset poikkeavia jätevesiä johtavien laitosten liittymissopimuksista on toimitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle ja Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä tai muulla valvontaviranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Lietteiden kompostointi 6 Puhdistamon kompostointikentällä saa käsitellä puhdistamon toiminnasta syntyviä kuivattuja lietteitä. Kompostointialueella muodostuvat suoto- ja valumavedet on kerättävä ja johdettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Ulkopuolisten vesien pääsy kompostointialueelle on estettävä ympärysojin tai muilla rakenneratkaisuilla. Kompostin valumavesien pääsy ympäristöön on estettävä. Kompostoinnissa ja lietteen kuljetuksessa käytettävä kalusto on pidettävä puhtaana. Kompostointikentän ja jälkikypsytyskentän kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut vauriot korjattava viipymättä. 7 Kompostoinnissa on käytettävä liiallisen kosteuden ja hajun sitomiseksi riittävä määrä (vähintään 1:1) kuivaa kompostointiin sopivaa tukiainetta. Kompostia on käännettävä säännöllisesti niin, että aumat pysyvät hapellisina ja, että kompostin lämpötila ei laske liiallisen tiivistymisen vuoksi. Kompostiauman sisälämpötilan on oltava riittävän kauan niin korkea, että massan osat hygienisoituvat. Jälkikypsytysajan on oltava riittävän pitkä hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Jälkikypsytysvaiheessa olevia aumoja on käännettävä tarpeen mukaan.

22 22 8 Valmis kompostointituote on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltävä siten, kuin jätteiden käsittelystä on tässä päätöksessä määrätty. Kompostituotetta ei saa toimittaa lannoitevalmisteena käytettäväksi ilman elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) myöntämää laitoshyväksyntää ja lannoitevalmistelain mukaista ilmoitusta. Muodostuvan puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty. Elintarviketurvallisuusvirastolle toimitettavat tiedot kompostin laadusta tulee liittää Pirkanmaan ELY-keskukselle tehtävään vuosiyhteenvetoon. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 9 Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyödynnettäviksi tai loppusijoitettaviksi toimitettavat jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla. 10 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteet on toimitettava käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. Päästöt ilmaan ja haju 11 Toiminnasta ei saa aiheutua ympäröiville asuinalueille toistuvaa hajuhaittaa. Kuormien kuljetus alueelle ja sieltä pois ei saa aiheuttaa pölyämistä tai ympäristön likaantumista. Luvan saajan on estettävä pölyn ja lietteen leviäminen ajoneuvojen mukana ja huolehdittava tarvittaessa yleisen tien puhdistamisesta. Melu 12 Toiminnan melutaso ei saa ylittää asumiseen käytettävien kiinteistöjen pihaalueilla melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (L Aeq ) päivällä (kello 7-22) 55 db eikä yöllä (kello 22-7) 50 db.

23 23 Varastointi 13 Kompostoitavana olevan, jälkikypsytettävän ja valmiin kompostin määrä alueella saa olla kerrallaan enintään m Kemikaalit, voiteluaineet, öljyt ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, eikä maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Välppäjäte on varastoitava tiiviissä astiassa tarvittaessa peitettynä. Häiriö- ja poikkeustilanteet 15 Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle sekä Urjalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Jos päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava myös Urjalan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös alueelliselle pelastuslaitokselle. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Luvan saajan on varauduttava sähkökatkosten ja muiden vastaavien tilanteiden varalta niin, ettei aiheudu merkittävää ohijuoksutusta. Tarkkailu Käyttö- ja päästötarkkailu 16 Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu mukaan lukien viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn lisäksi tämän luvan lupamääräysten edellyttämällä tavalla. 17 Kuormitus- ja päästötarkkailun tulevan ja lähtevän veden näytteistä on määritettävä hakemuksessa esitetyn lisäksi kadmiumpitoisuus. Lähtevän veden näytteestä on lisäksi kerran vuodessa kesäaikaan määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit.

24 24 18 Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu on tutkittava kerran vuodessa. Lietteestä otetusta näytteestä on määritettävä kuiva-aine, hehkutusjäännös, ph, N, P, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, K, Mg, Mn, Ni, Pb, Zn ja Hg. 19 Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella (889/2006) muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 20 Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pirkanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Vesistö- ja kalataloustarkkailu 21 Jäteveden vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa on muutettava Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti. 22 Jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava Hämeen TE-keskuksen (dnro 898/5723/08) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Hämeen ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Kirjanpito 23 Käyttö- ja kuormitustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotoista ja analyyseistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on liitettävä kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot. Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty,