Vastaanottaja Joroisten kunta. Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma. Päivämäärä Viite JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joroisten kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä Viite JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

2 KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Ilari Lignell / Teemu Heikkinen Teemu Heikkinen Jyri Rautiainen Yleissuunnitelma Viite Ramboll Finland Oy Olavinkatu Savonlinna P

3 SISÄLTÖ JOHDANTO 5 1. NYKYTILANNE Nykyinen puhdistamoprosessi Puhdistamolle tuleva kuormitus Puhdistamon toiminta 9 2. PROSESSIMITOITUKSEN TARKASTELU Kuormitusennusteet Mitoituskuormitus TEHOSTAMISVAIHTOEHDOT Tehostamisvaihtoehdot VE 1: Kuvansin jätevedenpuhdistamon saneeraaminen VE 2A: Siirtoviemäri Varkauden verkostoon VE 2B: Siirtoviemäri Varkauden jätevedenpuhdistamolle VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kustannusten laskentaperusteet Investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset Toiminnallinen vertailu SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 22 LIITE 1: Prosessimitoituskaaviot LIITE 2: Kustannusarviot LIITE 3: Linjakartta siirtoviemärivaihtoehdoista

4 5 JOHDANTO Joroisten Kuvansin alueen jätevedet käsitellään Kuvansin jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo on kaksilinjainen kokonaan sisätiloissa oleva rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo on valmistunut vuonna 1980 ja laitoksella on tehty pieniä perusparannustoimenpiteitä sen jälkeen. Laitos on liitetty vuonna 2012 kaukovalvonnan piiriin. Puhdistamo on mitoitettu käsittelemään 900 asukkaan jätevesimäärä. Tässä yleissuunnitelmassa tarkastellaan Kuvansin jätevesien käsittelyn vaihtoehtoja. Suunnitelmassa vertaillaan siirtoviemärin rakentamista Varkauteen sekä nykyisen puhdistamon saneerausta. Varkauteen on mahdollista rakentaa siirtoviemäri joko suoraan Akonniemen jätevedenpuhdistamolle tai Joroisten ja Varkauden rajalla olevaan Varkauden viemäriverkostoon. Siirtoviemärivertailuissa huomioidaan myös mahdollisuus Joroisten kirkonkylän jätevesien johtamiseen tulevaisuudessa. Vertailuvaihtoehtona siirtoviemärin rakentamiselle on Kuvansin puhdistamon rakenteellinen ja koneistotekninen saneeraus niin, että puhdistamoa pystytään operoimaan seuraavat kolmekymmentä vuotta kustannustehokkaasti ja nykyaikaisella tekniikalla.

5 6 1. NYKYTILANNE 1.1 Nykyinen puhdistamoprosessi Kuvansin puhdistamon prosessi on kaksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle 900 asukasta. Puhdistetut jätevedet johdetaan muoviputkea pitkin Kuvansinjokeen, joka laskee Haukiveden Siitinselän länsiosaan. Purkupaikka on joen keskellä noin kilometrin päässä jokisuulta. Puhdistamolta muodostuvat sakeutetut ylijäämälietteet kuljetetaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Kuvansin puhdistamolla ei oteta vastaan sakokaivolietteitä. Puhdistamo koostuu virtaussuunnassaan seuraavista yksikköprosesseista: Tulopumppaamo Porrasvälppä Saostuskemikaalin annostelu (ferrosulfaatti) Ilmastus, V = 2 x 50 m 3 = 100 m 3 Jälkiselkeytys, A = 2 x 18 m 2 = 36 m 2 Desinfiointi natriumhypokloriitilla kesäaikaan Ylijäämälietteen sakeutus Lietteen kuljetus kuivattavaksi kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle Joroisten Kuvansin jätevedenpuhdistamolle on myönnetty ympäristölupa (Dnro ISA- VI/145/04.08/2010) Voimassa olevat puhdistusvaatimukset vesistöön johdettavalle puhdistetuille jätevesille ovat seuraavat: BOD 7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 92 % Fosfori < 0,8 mg/l, puhdistusteho > 92 % Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistamon poistotehojen on lisäksi täytettävä kiintoaineen ja COD Cr -arvojen osalta valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Kiintoaine < 35 mg/l, puhdistusteho > 90 % COD < 125 mg/l, puhdistusteho > 75 % Tulokset lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien. Taulukko 1. Kuvansin puhdistamon mitoitusarvot Parametri Yksikkö Mitoitusarvo Vuorokausivirtaama, Q Kesk m 3 /d 360 Keskituntivirtaama, q kesk. m 3 /h 5,1 Mitoitustuntivirtaama, q MIT m 3 /h 30 Maksimituntivirtaama, q MAX m 3 /h 58 BOD 7 (atu) kg/d 81 mg/l 225 Kok. fosfori kg/d 4,0 mg/l 11 Kok. typpi kg/d 12 mg/l 33 Kiintoaine kg/d 100 mg/l 280 BOD/N-suhde 6,75 AVL (90 g/as) 900

6 7 1.2 Puhdistamolle tuleva kuormitus Kuvansin puhdistamon tulovirtaaman minimi- maksimi ja keskimääräiset virtaama-arvot on esitetty kuvassa 1. Kuvaajan virtaama-arvot on koottu puhdistamon toiminnantarkkailuraporteista. Kuvaajasta nähdään, että keskimääräinen virtaama on ollut noin tasolla 120 m 3 /d. Maksimivuorokausivirtaamat ovat tulleet puhdistamolle kevään sulamisvesien aikana, jolloin tulovirtaama on ollut jopa noin 700 m 3 /d, mikä ylittää puhdistamon biologisen prosessin mitoituksen lähes kaksinkertaisesti. Minimivirtaamat ovat olleet keskimäärin noin 100 m 3 /d tasolla, ja alimmillaan noin 70 m 3 /d, jonka voidaan arvioida olevan suurin piirtein viemäriverkoston liittyjien vedenkulutuksen suuruinen. Tuloksista voidaan todeta, että Kuvansin puhdistamolle tulee edelleen runsaasti hulevesiä etenkin lumien sulamiskauden aikana, jolloin hulevesien osuus jätevesivirtaamasta on ollut jopa 90 %. Vuosikeskiarvona hulevesien osuus on ollut arviolta noin 50 %. Puhdistamo on hydraulisesti melko väljä, eikä ohituksia ole tapahtunut vuoden 2009 jälkeen. Puhdistamon kuukausivirtaamien trendi on pysytellyt viime vuosina melko tasaisena, eikä selkeää kehityssuuntaa ole havaittavissa. 700 Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen, minimi- ja maksimivirtaama vuosina kesk m3/d min m3/d maks m3/d Mitoitusvirtaama Lin. (kesk m3/d) m 3 /d tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuvansin puhdistamolle tulevat vuorokausivirtaamat v Kuvansin puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuorma on esitetty kuvassa 2. Kuvaajasta nähdään, että keskimääräinen BOD-kuorma on ollut keskimäärin tasolla 20 kg/d. Maksimivuorokausikuormat ovat olleet tasolla 40 kg/d. Tuloksista voidaan todeta, että tulevan jäteveden BOD:n kuorma on maksimissaankin noin puolet alkuperäisestä puhdistamon mitoituksesta. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen BOD 7 -kuorma on ollut viimevuodet pienessä laskussa. Kuvansin puhdistamolle tuleva fosforikuorma on kuvattu kuvassa 3. Kuvaajasta nähdään, että keskimääräinen fosforikuorma on ollut tasolla 1,0 kg/d. Maksimivuorokausikuormat ovat olleet tasolla 1,7 kg/d. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen fosforikuorma näyttää kääntyneen pieneen laskuun. Kuvassa 4 on esitetty Kuvansin puhdistamolle tuleva typpikuorma. Kuvaajasta nähdään, että keskimääräinen typpikuorma on ollut tasolla 6,5 kg/d. Maksimivuorokausikuormat ovat olleet tasolla 12 kg/d. Puhdistamolle tuleva keskimääräinen typpikuorma on lievässä laskussa. Kiintoainekuormituksia Kuvansin puhdistamolta ei ollut käytettävissä tätä suunnitelmaa laadittaessa.

7 8 90 Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD-kuormitus vuosina Tuleva kg/d Nykyinen mitoitus Tuleva BOD, mg/l Lin. (Tuleva kg/d) kg/d BOD mg/l Kuva 2. Kuvansin puhdistamolle tuleva BOD-kuormitus v ,5 Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamolle tuleva fosforikuormitus vuosina Tuleva kg/d Nykyinen mitoitus Tuleva P, mg/l Lin. (Tuleva kg/d) 16 kg/d 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, mg/l 0, Kuva 3. Kuvansin puhdistamolle tuleva fosforikuormitus v

8 9 14 Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamolle tuleva typpikuormitus vuosina Tuleva kg/d N Nykyinen mitoitusarvo Tuleva N, mg/l Lin. (Tuleva kg/d) kg/d mg/l Kuva 4. Kuvansin puhdistamolle tuleva typpikuormitus v Puhdistamon toiminta Kuvissa 5-10 on esitetty Kuvansin jätevedenpuhdistamon toimintaa eri tarkkailuparametrien osalta. Kuvaajista voidaan havaita, että puhdistamo on toiminut ympäristöluvassa asetettuihin lähtevän jäteveden pitoisuusvaatimuksiin verrattuna hyvin, mikä voi selittyä mm. puhdistamon väljästä kuormitusasteesta. Toisaalta puhdistamolla on ollut vaikeuksia täyttää ympäristöluvassa asetettuja reduktiovaatimuksia, mikä johtuu tulevan jäteveden alhaisista pitoisuuksista. Tuleva jätevesi on melko laimeaa, mikä johtuu verkostoon päätyvistä hule- ja kuivatusvesistä. Myös osittaiseksi jäävä nitrifikaatio voi samentaa lämpimänä aikana lähtevää jätevettä. Ammoniumtypen nitrifikaatio on ollut viime vuosina vähäistä. Nitrifikaation tehostaminen loppuun asti voi parantaa puhdistustuloksia, mutta se vaatisi mm. alkalointikemikaalin syötön ilmastukseen ja polymeerin syötön jälkiselkeytykseen sekä mahdollisesti ilmastimien uusimisen lautasilmastimiksi. mg/l Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7 -pitoisuus ja -reduktio vuosina Lähtevä mg/l Nyk. lupaehto <15 mg/l BOD-reduktiovaatimus % BOD-reduktio % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0 0% Kuva 5. Kuvansin puhdistamolta lähtevä BOD-kuormitus sekä reduktiot vuosina

9 10 0,90 0,80 0,70 0,60 mg/l 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamolta lähtevän jäteveden fosforipitoisuus ja -reduktio vuosina Lähtevä mg/l P-raja-arvo mg/l <0,8 P-reduktio % P-reduktiovaatimus % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0,00 0 % Kuva 6. Kuvansin puhdistamolta lähtevä fosforikuormitus sekä reduktiot vuosina Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamolta lähtevän jäteveden typpipitoisuus ja -reduktiot vuosina Lähtevä N-mg/l N-reduktio % 60% % 60 40% % mg/l % 10% 30 0% % 15-20% % 0-40% Kuva 7. Kuvansin puhdistamolta lähtevä typpikuormitus sekä reduktiot vuosina

10 mg/l Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus vuosina SS Lähtevä mg/l SS raja-arvo mg/l SS-reduktiovaatimus % 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0 0% Kuva 8. Kuvansin puhdistamolta lähtevä kiintoainekuormitus sekä reduktiot vuosina mg/l Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamolta lähtevän jäteveden typpi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina Lähtevä NH4-mg/l Lähtevä N-mg/l NH4 Nitrif.aste 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % 0-40 % Kuva 9. Kuvansin puhdistamolta lähtevä ammoniumtyppikuormitus sekä nitrifiointiaste vuosina

11 12 9 8,5 8 Joroisten kunta, Kuvansin taajaman jätevedenpuhdistamo Jätevedenpuhdistamolle tulevan ja lähtevän veden ph vuosina ph Tuleva ph Lähtevä NH4 nitrif.aste 70 % 60 % 50 % 40 % ph -arvo 7,5 7 6,5 6 5,5 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % 5-40 % Kuva 10. Kuvansin puhdistamon tulevan ja lähtevän jäteveden ph-arvot sekä nitrifiointiaste vuosina

12 13 Taulukko 2. Kuvansin puhdistamon toiminta vuosien vuosikeskiarvoina Parametri Yksikkö Puhdistamon toiminta vuosikeskiarvoina Virtaama Tuleva m 3 /d Ohitus m 3 /d 0 0, Vesistöön m 3 /d BOD Tuleva kg/d Lähtevä Tuleva kg/d mg/l 0,6 1,1 1,9 1,2 0,9 0, < 15 mg/l Lähtevä mg/l 5,4 8,7 11,0 8,3 6,6 7,7 > 92 % Reduktio % 97 % 95 % 92 % 95 % 91 % 96 % COD(Cr) Tuleva kg/d Lähtevä kg/d 4,2 7,2 8,8 7,5 6,1 6,4 Tuleva mg/l < 125 mg/l Lähtevä mg/l > 75 % Reduktio % 90 % 81 % 79 % 85 % 77 % 84 % Fosfori, P Tuleva kg/d 1,20 1,00 1,10 1,00 0,70 0,95 Lähtevä kg/d 0,035 0,055 0,071 0,047 0,05 0,028 Tuleva mg/l 11,0 7,9 6,4 6,9 5,1 7,8 < 0,8 mg/l Lähtevä mg/l 0,31 0,43 0,42 0,33 0,36 0,23 > 92 % Reduktio % 97 % 95 % 94 % 96 % 93 % 97 % Typpi, N Tuleva kg/d Lähtevä kg/d 7,9 7,1 6,9 7,0 5,0 6,7 3,9 5,6 7,4 7,6 5,6 5,6 Tuleva mg/l Lähtevä mg/l Reduktio % 23 % 11 % -6,7 % -6,5 % -12 % 14 % Ammonium, Tuleva kg/d NH4-N Lähtevä kg/d 3,3 4,8 6,9 7,1 4,1 5,2 Tuleva mg/l Lähtevä mg/l Reduktio % 28 % 26 % 1,5 % 0,5 % 26 % 20 % Kiintoaine, Tuleva kg/d SS Lähtevä kg/d 0,8 0,9 1,9 1,4 1,4 0,5 Tuleva < 35 mg/l Lähtevä mg/l 7,3 7,5 11,0 9,7 10,0 4,1 > 90 % Reduktio %

13 14 2. PROSESSIMITOITUKSEN TARKASTELU 2.1 Kuormitusennusteet Taulukossa 3 on esitetty Kuvansin jätevedenpuhdistamon jätevesikuormitusennusteet virtaamien osalta vuoteen Virtaamaennuste perustuu Joroisten kunnan väestöennusteeseen (Tilastokeskus) ja siinä on huomioitu myös vesihuollon kehittämissuunnitelman ennusteet. Kunnan asukasmäärän on ennustettu vähenevän noin 12 % seuraavien 25 vuoden aikana. Kuvansin taajamassa arvioidaan asuvan noin ihmistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyssä Kuvansin väestöennusteessa asukasmääräksi on arvioitu 1100 ihmistä vuonna 2035, mutta pienempien taajamien väestön voi ennustaa vähenevän isompia asutuskeskuksia nopeammin mm. palvelujen vähentyessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainittujen tarvealueidenkin toteutuessa puhdistamon tulovirtaama olisi enintäänkin nykyisellä tasolla. Viemäriverkoston liittymisprosentti kasvaisi taulukossa 3 esitetyn ennusteen mukaan nykyisestä noin 95 %:sta noin 97 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Keskimääräisen jätevesimäärän on ennustettu kehittyvän suhteessa ennustettuun liittyjämäärään, eikä alueelle ole ennustettu tulevan uusia merkittäviä jätevettä tuottavia laitoksia. Uusia liittyjiä viemäriverkostoon voi tulla Kirvesniemen alueen nykyisistä rakennuksista sekä mahdollisista uusita kiinteistöistä. Hulevesimäärän on ennustettu vähenevän vuosikeskiarvona hieman nykyisestä tasosta järjestelmällisen verkostosaneerauksen avulla. Etenkin kevään ja syksyn sateiden ja sulamisvesikausien maksimivirtaamat pyritään vähentämään verkostosaneerauksella. Jäteveden keskimääräinen vuorokausivirtaama on ennusteen mukaan noin 110 m 3 /d, mikä on noin 28 % nykyisen puhdistamon biologisen prosessin mitoituksesta. Suurimpien jätevesivirtaamien osuuden ennustetaan pienenevän verkostosaneerauksen avulla. Suurimmat virtaamat ovat alle puhdistamon alkuperäisen mitoituksen mutta puhdistustuloksien vähäistä heikkenemistä voi olettaa tapahtuvan etenkin keväisin. Taulukko 3. Kuvansin jätevedenpuhdistamon virtaamaennuste vuoteen Kuvansin jätevesihuolto Yks Asukasmäärä as Liittyjämäärä as Liittymisprosentti % 95 % 95 % 98 % Asutus ja teollisuus m 3 /d Hulevedet m 3 /d Hulevesiprosentti % 50 % 45 % 40 % Jätevesimäärä YHTEENSÄ m 3 /d Maksimi jätevesimäärä m 3 /d Taulukossa 4 on esitetty Kuvansin jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitusennuste vuoteen Ennuste perustuu jätevedenpuhdistamon aiempien vuosien velvoitetarkkailun yhteydessä havaittuihin ravinnepitoisuuksiin sekä liittyjämäärän laskun aiheuttamaan muutokseen. Ravinnekuormituksen on ennustettu muuttuvan vuoden 2013 tasosta suhteessa jätevesimäärän ennusteeseen. Ravinnekuormitusennusteen mukaan nykyisen Kuvansin puhdistamon biologisen prosessin mitoitus väljenee entisestään, mikä voi helpottaa puhdistustuloksien saavuttamista, etenkin mikäli laskuttamattoman huleveden osuutta saadaan pienennettyä. Väljemmällä puhdistamolla myös ammoniumtypen nitrifiointi olisi helpompaa, mutta toisaalta puhdistamon käyttökustannukset suhteessa vesimäärään kasvavat.

14 15 Taulukko 4. Kuvansin jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitusennuste vuoteen Ravinnekuormitus Yks BOD kesk kg/d BOD max kg/d Fosfori kesk kg/d 0,95 0,93 0,91 Fosfori max kg/d 1,9 1,86 1,82 Typpi kesk kg/d 6,7 6,6 6,4 Typpi max kg/d Kiintoaine kesk kg/d Kiintoaine max kg/d Mitoituskuormitus Kuvassa 1 on esitetty Kuvansin jätevedenpuhdistamolle tulevia kuukausivirtaama-arvoja vuosilta Virtaamista nähdään, että jäteveden maksimivirtaama on vuonna 2010 ollut noin 690 m 3 /d ja vuonna 2011 virtaama on ollut maksimissaan lähes 540 m 3 /d. Muina vuosina maksimivirtaama on ollut noin 330 m 3 /d tasolla. Virtaamakuvaajan 1 sekä taulukon 3 jäteveden maksimivirtaamaennusteiden perusteella suurimman vuorokausivirtaaman (Q d,max ) arvoksi valitaan nykyinen mitoitusarvo 360 m 3 /d. Virtaamassa on huomioitu verkostosaneerauksilla saavutettava huippuvirtaamien lasku. Tämä jätevesimäärä on voitava johtaa puhdistamon esikäsittelyvaiheen, esiselkeytyksen ja jälkikäsittelyn läpi hallitusti. Taulukossa 5 on esitetty Kuvansin jätevedenpuhdistamon nykyiset mitoitusarvot sekä kuormitustarkastelun perusteella laaditut uudet mitoitusarvot. Puhdistamon mitoitusvirtaama vuonna 2040 olisi mm. hulevesimäärän ennustetun vähenemisen myötä jonkin verran nykyistä pienempi. Mutta koska puhdistamon tulee selvitä myös lähivuosien jätevesivirtaamista, ei puhdistamon hydraulista mitoitusta kannata pienentää. Siirtoviemäri kannattaa mitoittaa ennusteiden mukaisesti optimaaliseksi. Taulukko 5. Kuvansin jätevedenpuhdistamon vesiprosessin nykyinen mitoitus ja uudet mitoitusarvot Yksikkö Nykyinen Mitoitus Uusi Virtaamat Q kesk m 3 /d Q max m 3 /d 360 q mit m 3 /h q max m 3 /h BOD 7 kg/d (kesk.) Kok. fosfori kg/d (kesk.) 4,0 2 Kok. typpi kg/d (kesk.) Kiintoaine kg/d (kesk.) AVL (70 g/as) (kesk.) TEHOSTAMISVAIHTOEHDOT 3.1 Tehostamisvaihtoehdot Jätevesien käsittelyn osalta tässä suunnitelmassa on käsitelty seuraavia Kuvansin jätevesienkäsittelyn kehittämisvaihtoehtoja: - VE 1: Kuvansin jätevedenpuhdistamon saneeraus - VE 2: Kuvansin jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Varkauden viemäriverkostoon - VE 3: Kuvansin jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Varkauden jätevedenpuhdistamolle 3.2 VE 1: Kuvansin jätevedenpuhdistamon saneeraaminen

15 16 Tässä vaihtoehdossa Kuvansin nykyinen puhdistamo jää nykyiselle paikalleen, mutta prosessilaitteet saneerataan / uusitaan, puhdistamo saneerataan rakenteiden osalta, LVI-tekniikan osalta, sähkötekniikan osalta. Prosessiautomaatiota tehostetaan entisestään niin, että laitosta voidaan ajaa keskuspuhdistamon valvomosta käsin. Puhdistamon prosessin ilmastusta ja ph:n säätöä on mahdollista tehostaa, jolloin laitos poistaisi BOD:n ja fosforin lisäksi myös tehokkaasti ammoniumtyppeä, koska nykyisen prosessin vapaa biologinen kapasiteetti mahdollistaisi sen todennäköisesti ainakin silloin kun tulevan veden lämpötila on yli 10 astetta. Ammoniumtypen poisto edellyttäisi myös vuoto- ja hulevesien vähentämistä verkostosta. Seuraavassa on lueteltu saneerauskohteet: - Välppäyksen uusiminen ja välpepuristin Kemikalointilaitteet ja pumput Pohjailmastimet ja kompressorit o Ilmastuksen instrumentointi, säätö ja ohjaus - Venttiilien uusiminen Lahotusaltaan ilmastimet ja ilmansyöttö Puhdistamon altaiden ja hoitotasojen saneeraus LVI-tekninen saneeraus Sähkötekninen saneeraus Rakennustekninen saneeraus Yhteensä saneeraustyöt VE 2A: Siirtoviemäri Varkauden verkostoon Vaihtoehdossa 2a rakennetaan siirtoviemäri Varkauteen, Keski-Savon Vesi Oy:n verkostoon Joenrannan alueelle. Alueella on olemassa oleva verkosto aivan kunnanrajan tuntumassa. Siirtoviemäri olisi mahdollista liittää alueella olevaan viettoviemäriin PVC 200, joka laskee alueella olevaan runkopumppaamoon. Pumppaamo pumppaa jätevedet Varkauden taajamaan paineviemärillä. Kuvansin puhdistamolta jätevedet olisi mahdollista johtaa Varkauden viemäriin melko lyhyellä siirtoviemärillä. Siirtoviemärin pituus olisi ainoastaan n. 950 m Nykyinen jätevedenpuhdistamo on mahdollista purkaa kokonaan käytöstä ja korvata uudella siirtoviemärin linjapumppaamolla. Vaihtoehtoisesti nykyinen jätevedenpuhdistamo voi toimia jatkossa siirtoviemärin tasausaltaana, jolloin nykyiset ilmastusaltaat muutettaisiin tasausaltaiksi tasaamaan virtaamavaihteluita. Tasaustilavuus olisi kuitenkin ainoastaan noin 100 m 3. Pienen tasaustilavuuden ja pienen virtaaman vuoksi ei ole suositeltavaa saneerata puhdistamoa tasausaltaaksi, koska saneerauskustannus voi olla suurempi kuin siirtoviemärin rakentaminen Tässä vaihtoehdossa ei voida varautua johtamaan Joroisten kirkonkylän jätevesiä samaa siirtoviemäriä pitkin Varkauteen, koska Varkauden verkoston kapasiteetti ei riitä johtamaan Kuvansin jätevesiä enempää vettä taajaman verkoston kautta Akonmäen jätevedenpuhdistamolle. Seuraavassa on lueteltu vaihtoehdon toimenpiteet - Siirtoviemärin putkikoko o Kuvansin jätevedet PEH (mit. 9 l/s) - Siirtoviemärin pituus 950 m Linjapumppaamoita, 1 kpl Yhteensä siirtoviemäri

16 17 Kuva 11. Kuvansin jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Varkauden verkostoon. Vaihtoehto VE 2a 3.4 VE 2B: Siirtoviemäri Varkauden jätevedenpuhdistamolle Toisessa siirtoviemärivaihtoehdossa rakennetaan siirtoviemäri Kuvansin jätevedenpuhdistamolta Varkauden Akonmäen jätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäri linjataan suoraan Siitiinselän vesistössä vesistönalitusputkella. Vesistönalitusputki tulisi painottaa 130 % painotuksella, koska putkilinjaus kulkee laivaväylän yli. Linjaus on mahdollista toteuttaa useasta eri ylityskohdasta. Eri linjausvaihtoehdoilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta linjan pituuteen. Linjan kokonaispituus on noin m. Vesistönalituslinjalle tulee hakea Aluehallintovirastolta ympäristölupa. Luvan hakemisessa tulee varautua vähintään vuoden käsittelyaikaan. Nykyinen jätevedenpuhdistamo on mahdollista purkaa kokonaan käytöstä ja korvata uudella siirtoviemärin linjapumppaamolla. Vaihtoehtoisesti nykyinen jätevedenpuhdistamo voi toimia jatkossa siirtoviemärin tasausaltaana, jolloin nykyiset ilmastusaltaat muutettaisiin tasausaltaiksi tasaamaan virtaamavaihteluita. Tasaustilavuus olisi kuitenkin ainoastaan noin 100 m 3. Pienen tasaustilavuuden ja pienen virtaaman vuoksi ei ole suositeltavaa saneerata puhdistamoa tasausaltaaksi, koska saneerauskustannus voi olla suurempi kuin siirtoviemärin rakentaminen

17 18 Seuraavassa on lueteltu vaihtoehdon toimenpiteet - Vesistönalituksen ympäristölupahakemus AVI:sta - Siirtoviemärin putkikoko o Kuvansin jätevedet PEH (mit. 11 l/s) - Siirtoviemärin pituus m Linjapumppaamoita, 1 kpl Yhteensä siirtoviemäri Kuvansin vesille Kuva 12. Kuvansin jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehto VE 2b Joroisten kirkonkylän jätevedet: Joroisten kirkonkylän jätevedet on mahdollista johtaa siirtoviemärillä Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamolle. Tällöin Joroisten kirkonkylän puhdistamo olisi suositeltavaa muuttaa tasausaltaaksi, jolloin tasausaltaassa olisi varmuustilavuutta siirtoviemärin häiriötilanteiden varalle. Joroisten kirkonkylän jätevesiä ei ole mahdollista johtaa Varkauden taajaman verkoston kautta Akonniemen puhdistamolle, koska taajaman verkoston kapasiteetti ei ole riittävä siihen. Jätevedet tulisi johtaa Kuvansin kautta vesistönalitusputkella Akonniemeen. Kuvansin jätevedet kannattaa kuitenkin johtaa omalla siirtoviemärillä joko suoraan Varkauden verkostoon tai omalla vesistönalitusputkella Akonniemeen. Joroisten kirkonkylän jätevesille tulisi sijoittaa vesistöön oma siirtoviemäriputki Kuvansin siirtoviemärille ja Joroisten kirkonkylän siirtoviemärille tulisi tässä tapauksessa omat pumppaamot Kuvansin alueelle. Pumppaamot olisi mahdollista rakentaa vierekkäin niin, että molemmista pumppaamoista olisi ylivuotoputki toiseen pumppaamoon. Tällöin häiriötilanteessa toinen siirtoviemäri varmistaisi toista. Tämä mahdollistaisi myös huippuvirtaamien jakautumisen kahdelle linjalle, jolloin ei olisi tarvetta asentaa liian suurta viemäriputkea, joka ei ole optimikokoinen suurimman osan aikaa vuodesta. Kustannusvaikutus ei ole suuri verrattaessa, että rakennetaan kaksi pienenpää linjaa kuin yksi isompi linja.

18 19 4. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 4.1 Kustannusten laskentaperusteet Kustannusarvioissa on laskettu investointikustannukset kaikille vaihtoehdoille. Investointikustannukset on muutettu annuiteettimenetelmällä vuosittaisiksi kustannuksiksi (Kuoletusajat: koneisto 15 v., rakenteet 30 v., verkosto 40. Korkona on käytetty 4 %). Käyttökustannuksissa on vanhan puhdistamon saneerauksen osalta huomioitu energiakustannus, huolto- ja kunnossapito, kemikaalit, lietteenkäsittely ja käyttöhenkilökunta. Siirtoviemärin osalta on huomioitu lähtöpumppaamon energiakustannukset. Johdettaessa jäteveden Kuvansin jätevedenpuhdistamolta Varkauden verkoston kautta Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamolle (VE 2a), on Kuvansin alueen jäteveden käsittelykustannuksena käytetty 80 % nykyisen normaalitaksan tasosta (2,24 /m 3 alv 0 %), eli 1,79 /m 3 (alv 0 %). Tällöin käsittelykustannuksessa on huomioitu Kuvansin vesien aiheuttama kuormitus sekä Varkauden alueen verkostossa, että käsittelystä aiheutuva kustannus. Käsittelykustannus on laskettu vuosien keskimääräisellä käsitellyllä jätevesimäärällä 140 m 3 /d. Johdettaessa jäteveden Kuvansin jätevedenpuhdistamolta suoraan Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamolle (VE 2b), on Kuvansin alueen jäteveden käsittelykustannuksena käytetty 70 % nykyisen normaalitaksan tasosta (2,24 /m 3 alv 0 %), eli 1,57 /m 3 (alv 0 %). Käsittelytaksa on laskettu hieman pienemmäksi verrattuna vaihtoehtoon VE 2a, koska tässä mallissa Joroisten kunta rakentaa siirtoviemärin suoraan Akonniemen jätevedenpuhdistamolle. Tällöin Kuvansin jätevesikuorma ei kuormita Varkauden taajaman verkostoa. Käsittelykustannus on laskettu vuoden keskimääräisellä käsitellyllä jätevesimäärällä 140 m 3 /d. Vertailukustannuksessa on laskettu yhteen vuosittaiset investointikustannukset sekä käyttökustannukset. Vuosittainen kokonaiskustannus on jaettu Joroisten kunnan laskutetun jätevesimäärän (100 m 3 /d) suhteessa, jolloin on saatu vertailukustannus /m 3.

19 Investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset Taulukossa 1 on esitetty Kuvansin jätevesien käsittelyvaihtoehtojen kustannusvertailu. Käsitellyt vaihtoehdot ovat: - VE 1: Kuvansin jätevedenpuhdistamon saneeraus - VE 2a: Kuvansin jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Varkauden viemäriverkostoon - VE 2b: Kuvansin jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Varkauden jätevedenpuhdistamolle Taulukko 6. Tehostamisvaihtoehtojen investointi-, käyttö- ja vertailukustannukset VE 1 VE 2a VE 2b JVP saneeraus Siirtoviemäri verk. Siirtoviemäri jvp:lle Kustannusvertailu Investointikustannukset (alv 0 %) (alv 0%) (alv 0%) - Siirtoviemärilinja Linjapumppaamot Puhdistamon saneeraus YHTEENSÄ VERKOSTO Yhteensä m Yhteensä /m Vuotuinen investointikustannus /a /m3 0,99 0,25 0,45 Käyttökustannukset Verkostot /a Pumppaamot /a Jätevesien käsittely Varkauden puhdistamossa /a Puhdistamon käyttökustannus /a YHTEENSÄ KÄYTTÖKUSTANNUS eur/a /a /m3 1,74 2,60 2,28 Vuotuinen vesihuollon kokonaiskustannus /a Vuotuinen vesihuollon vertailukustannus /m3 2,74 2,85 2,73 Vertailuvesimäärä m3/d Investointikustannukset Taulukosta 1 nähdään, että investoinneiltaan kallein vaihtoehto olisi saneerata nykyinen jätevedenpuhdistamon kokonaisuudessaan niin, että sillä pystytään operoimaan uutta vastaavalla teholla seuraavan vuoden ajan. Tämän vaihtoehdon kustannusarvio on kokonaisuudessaan n euroa. Nykyisen puhdistamon saneerauksen kustannusarviossa muodostaa epävarmuustekijöitä nykyisten rakenteiden kunto ja saneerauksen laajuus, joka selviää vasta tarkemmissa jatkotutkimuksissa. Vastaavankokoisen uuden puhdistamon investointikustannus olisi noin Verrattaessa eri vaihtoehtojen vuotuista investointikustannusta, jossa on huomioitu rakenteiden, putkien ja koneistojen poistoajat, voidaan havaita että investointien osalta vertailun kalleimmaksi muodostuu nykyisen puhdistamon saneeraus ( /a, 0,99 /laskutettu jätevesi m 3 ). Vertailuhintaan vaikuttaa etenkin se, että viemäriverkoston laskennallinen käyttöaika on 40 vuotta, kun se koneilla ja rakenteilla on 15 vuotta sekä 30 vuotta. Investointikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto olisi rakentaa siirtoviemäri Kuvansin puhdistamolta Varkauden verkostoon (VE 2a). Lyhyen putkipituuden ansiosta tämän vaihtoehdon investointikustannus on noin ja vuotuinen investointikustannus /a, 0,25 /laskutettu jätevesi m 3.

20 21 Kustannusarvioissa ei ole huomioitu hankkeille mahdollisesti myönnettäviä avustuksia. Siirtoviemärihankkeet voivat saada valtion avustusta ja EU-avustuksia, jolloin avustuksen osuus voi vaihdella %. Avustuksia on mahdollista saada siirtoviemärihankkeille, mutta ei puhdistamon saneeraukseen eikä uuden puhdistamon rakentamiseen. Avustusten saaminen siirtoviemärihankkeelle ei kuitenkaan ole itsestään selvää ja näköpiirissä on, että avustusten saaminen voi olla entistä vaikeampaa ja epätodennäköisempää tulevina vuosina. Käyttökustannukset Käyttökustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on saneerata vanha puhdistamo kokonaisuudessaan (VE 1). Tällöin vuotuinen käyttökustannus olisi noin Suurimpana kustannustekijänä on laitoksen käyttö- ja kunnossapitotyö, energiankulutus sekä lietteenkäsittely. Siirtoviemärivaihtoehdoissa siirtoviemärin ja pumppauksen käyttökustannukset ovat pienet, koska siirtoviemärin pituudet ovat lyhyitä ja korkeuserot matalia. Siirtoviemärivaihtoehtojen merkittävin käyttökustannusosa tulee vastaanottavan laitoksen käsittelyhinnasta. Johdettaessa Kuvansin jätevedet Varkauden verkoston kautta Akonniemen jätevedenpuhdistamolle (VE 2a), on käyttökustannus noin Kustannus on suurempi kuin johdettaessa jätevedet siirtoviemärillä suoraan Akonniemen puhdistamolle (VE 2b), jolloin kustannus on Tämä johtuu siitä, että vaihtoehdossa 2a, jätevedet menevät Varkauden taajaman ja pumppaamoiden kautta puhdistamolle, aiheuttaen ylimääräisiä käyttö- ja ylläpitokustannuksia verkostossa. Varkauden jätevedenkäsittelyn hintatasosta ei ole olemassa vielä mitään sopimuksia, joten käsittelykustannus voi tältä osin vielä nousta arvioidusta tasosta. Siirtoviemärivaihtoehdoissa käyttökustannuksia aiheuttaa myös nykyisen Kuvansin muuttaminen tasausaltaaksi ja tasausaltaan energiakustannukset. Vertailukustannukset Vuotuiset vertailukustannukset (vuotuinen kokonaiskustannus) on laskettu annuiteettimenetelmällä, huomioiden verkoston ja laitteiden poistoajat sekä vuotuinen korkokanta. Vuotuisien kokonaiskustannusten perusteella edullisin vaihtoehto olisi rakentaa siirtoviemäri suoraan Varkauden jätevedenpuhdistamolle. Tämän vaihtoehdon vertailukustannus olisi /a (2,73 / laskutettu jätevesikuutio). Vertailussa kaikki vaihtoehdot ovat melko samalla tasolla, eikä vertailua voi suoraan tehdä kustannusarvion perusteella. 4.3 Toiminnallinen vertailu Nykyisen puhdistamon saneeraus (VE 1) Nykyisen puhdistamon saneerauksen laajuutta on vaikea arvioida tarkasti ennen tarkempia tutkimuksia ja rakenteiden selvityksiä. Nykyinen puhdistamo on prosessitekniikaltaan ja rakenteiltaan vanha ja kaikki prosessilaitteet tulisi uusia saneerauksen yhteydessä. Myös sähkö-, automaatio- ja LVI-laitteet tulisi saneerata kokonaisuudessaan. LVI-saneerauksen yhteydessä tulisi tarkastella myös hajukaasun käsittely. Saneeraustyön aikana puhdistamon toiminta tulee ylläpitää mahdollisuuksien mukaan, jotta prosessiohituksia ei jouduta suorittamaan. Optimaalisen prosessimitoituksen varmistamiseksi tulisi vuotovesimäärät saada minimoitua viemäriverkoston alueella. Kylmät hulevesivirtaamapiikit keväisin ja syksyisin heikentävät oleellisesti prosessin toimintaa. Tässä vaihtoehdossa jätevedenkäsittely säilyy Kuvansin taajaman alueella, ja voi aiheuttaa alueella hajuhaittoja. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan edelleen samaan purkuvesistöön, joten nykyisenkaltainen kuormitus säilyy edelleen purkuvesistössä.

21 22 Siirtoviemärien rakentaminen (VE 2a ja VE 2b) Molemmat siirtoviemärivaihtoehdot ovat linjaukseltaan lyhyitä, joten pumppauskustannukset ovat alhaisia ja samoin linjan investointikustannukset. Siirtoviemärivaihtoehdoista pelkän Kuvansin jätevedet voidaan johtaa joko Varkauden verkostoon tai suoraan vesistönalitusputkella Akonniemen jätevedenpuhdistamolle. Rakennettaessa siirtoviemäri, voidaan Kuvansin jätevedenpuhdistamo poistaa kokonaan käytöstä. Puhdistamon alueelle ei ole tarvetta jättää tasaustilavuutta eikä vanhoja puhdistamorakenteita käyttöön. Tällöin Kuvansin taajamasta poistuu yksi pistekuormittaja. Puhdistamon poistamisen myötä myös hajuhaitat alueella vähenevät ja lietteiden kuljetuksesta sekä kemikaalikuljetuksista aiheutuva rekkaliikenne vähenee. Mikäli jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Akonniemen jätevedenpuhdistamolle, olisi samassa yhteydessä mahdollista laajentaa taajaman viemäriverkostoa Kirvesniemen alueelle. Alue sijaitsee aivan nykyisen puhdistamon vieressä ja suunnitellun siirtoviemärin varrella. Kirvesniemen alueella ei tällä hetkellä ole vielä keskitettyä viemäröintiä. 5. SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Tämän yleissuunnitelman perusteella voidaan suositella jatkosuunnitteluun vaihtoehtoa VE 2a, eli Kuvansin puhdistamon sulkemista ja jätevesien johtamista siirtoviemärillä Varkauden viemäriverkostoon. Tässä vaihtoehdossa Kuvansin puhdistamo suljetaan kokonaan ja puhdistamon viereen rakennetaan siirtoviemärin lähtöpumppaamo. Puhdistamoaltaita ei jätetä tasauskäyttöön. Tulopumppaamosta jätevedet pumpataan noin 900 m pitkällä siirtoviemärillä ( PEH) Varkauden olemassa olevaan viemäriverkostoon. Tulopumppaamo liitetään kaukovalvontajärjestelmään. Tässä vaihtoehdossa on lyhin siirtoviemärilinja, eikä siirtoviemäriä ole tarvetta rakentaa vesistöön. Mikäli myöhemmässä vaiheessa päätetään johtaa Joroisten kirkonkylän jätevedet siirtoviemärillä Varkauteen, tulee siinä yhteydessä rakentaa kirkonkylän jätevesille oma siirtoviemäri vesistönalitusputkella suoraan Akonniemen jätevedenpuhdistamolle. Kirkonkylän jätevedet vaativat joka tapauksessa sen verran suuremman siirtoviemärin, että sen rakentaminen tai putkivarausten jättäminen kirkonkylän jätevesille tässä vaiheessa, ei ole kannattavaa. Mikäli tulevaisuudessa kirkonkylältä rakennetaan siirtoviemäri Varkauteen, tulisi siirtoviemärin viimeinen linjapumppaamo rakentaa Kuvansin puhdistamon viereen, jolloin Kuvansin siirtoviemärin ja kirkonkylän siirtoviemärin linjapumppaamot olisivat vierekkäin. Tällöin pumppaamoilta voitaisiin rakentaa hätäylivuodot niin, että poikkeustilanteissa Kuvansin jätevedet olisi mahdollista johtaa Kirkonkylän siirtoviemäriin ja osa kirkonkylän jätevesistä Kuvansin siirtoviemäriin. Kaikkia kirkonkylän jätevesiä ei ole kuitenkaan mahdollista johtaa Varkauden nykyisen verkoston kautta Akonniemen jätevedenpuhdistamolle. Suositusvaihtoehdon VE 2a mukaisen siirtoviemärimallin investointikustannus on noin (alv 0 %). Arvio vuotuisista käyttökustannuksista on noin /a, joka sisältää kaikki siirtoviemärin käytöstä ja jäteveden käsittelystä muodostuvat kustannukset. Käyttökustannukseen vaikuttaa merkittävästi lopullinen jätevesien käsittelyhinta Varkauden jätevedenpuhdistamolla. Kaikki suunnitelmassa vertaillut vaihtoehdot ovat vertailukustannuksiltaan lähes samalla tasolla. Seuraavassa vaiheessa siirtoviemärilinjalle tulisi laatia toteutussuunnitelma, jossa laaditaan linjauksen tarkesuunnitelma ja maastomittaukset, siirtoviemäripumppaamon hankinta-asiakirjat sekä suunnitelma puhdistamon käytöstä poistamiseksi. Samassa yhteydessä tulee neuvotella Varkauden kanssa jätevesien käsittelyn sopimusehdoista ja maksuista sekä tehdä linjan sijoittamisen maanomistajasopimukset linjan alueella olevien maanomistajien kanssa. Savonlinnassa Ramboll Finland Oy, DI Jyri Rautiainen Toimistopäällikkö ins. (AMK) Teemu Heikkinen Projektipäällikkö

22 JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO PROSESSIMITOITUS MITOITUS 2020 Ramboll Finland Oy LIITE 1 VUODEN 2020 KUORMITUS BIOLOGINEN KÄSITTELY, 2 linjaa JÄLKISELKEYTYS, 2 linjaa Lämpötila 10C Lietekuorma 0,100 kgbod/kgmlssd Pinta-ala 36m 2 Q d,keskim. 130 m 3 /d Tilakuorma 0,50 kgbod/m 3 d Tilavuus 72 m 3 Q d,max 360 m 3 /d MLSS 5,0 kg/m3 Sh,keskim 0,15 m/h q h, kesk. 5,4 m 3 /h Lietteen tuotto 1,1 kgss/kgbod Sh, mit 0,56 m/h q h, mit 20 m 3 /h Lieteikä 9,1d Sh, max 1,11 m/h q h, max 40 m 3 /h SVI 150 ml/g Viipymä 13,3 h, keskim. BOD 7 50 kg/d Tilavuus 100 m 3 Viipymä 3,6 h, mit kok-p 2 kg/d Aerobinen 100 m 3 Viipymä 1,8 h, max kok-n 12 kg/d Anoksinen 0m 3 Lietepintak. 0,75 kgss/m 2 h, kesk. NH4-N 11,6 kg/d Viipymä, mit. 5,0h Lietetilav.k. 0,11 m 3 /m 2 h, kesk Kiintoaine 70 kg/d Viipymä, kesk. 18,5 h Lietepintak. 2,78 kgss/m 2 h, mit BOD/N-suhde 4,2 Hapentarve, max 88 kgo 2/d Lietetilav.k. 0,42 m 3 /m 2 h, mit nitrifikaatio 138 kgo2/d FeSo4 150 g/m 3 Lipeä 50 g/m 3 Polymeeri 1,0 g/m 3 NaOCl 0,0 g/m3 20 kg/d 7 kg/d 0,13 kg/d 0,0 kg/d OHITUS Asumajätevesi VÄLPPÄYS ILMASTUS palautusliete 1 % TS JÄLKISELKEYTYS MITTAUS JA DESINFIOINTI PURKU rejekti LAHOTUS Hienokuplailmastus ylijäämäliete 1 % TS KULJETUS KUIVAUKSEEN LIETTEEN KÄSITTELY LAHOTTAMO Ylijäämäliete lahotukseen 65 kgts/d 6,5 m3/d Lahottamon pinta-ala 15m 2 PUHDISTUSTEHO LÄHTEVÄ KUORMITUS Lahottamon tilavuus 45m 3 mg/l kg/d Lietepintakuorma 0,18 kgts/m 2 h BOD 7 98 % BOD 7 7,7 1,0 Hydraulinen pintakuorma 0,02 m/h kok-p 97 % kok-p 0,46 0,06 Lahotetun lietteen ka 3 % TS Kok-N 30 % Kok-N 65 8,4 Lahotettua lietettä 2,2m 3 /d 794 m 3 /a NH4-N 60 % NH4-N 36 4,7 Varastointiaika 21d Kiintoaine 98 % Kiintoaine 10,8 1,4

23 KUSTANNUSARVIO Ramboll Finland Oy LIITE 2.1 JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY VE 1: KUVANSIN PUHDISTAMON SANEERAUS RAKENNUSTEKNISET TYÖT määrä yksikkö yksikköhinta /yks EUR (alv 0 %) - Altaiden ja hoitotasojen saneeraus Rakennustekninen saneeraus RAKENNUSKUSTANNUKSET YHTEENSÄ EUR KONEISTO JA LAITTEET - Välppäyksen uusiminen ja välpepuristin Kemikalointi ja pumput Pohjailmastimet ja kompressorit Venttiilien uusiminen Lahotusaltaan ilmastuksen saneeraus LVI-saneeraus Sähkö- ja automaation saneeraus KONEISTO- JA LAITEKUSTANNUKSET EUR INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) EUR Jätevedenpuhdistamo - energiakustannus 77 MWh/a 110 /MWh hoitotyö 0,5 hlö EUR/hlö/a kemikaalit 9 t/a 150 /t Lietteen käsittely 446 m3/a 70 EUR/m EUR/a KOKONAISKUSTANNUKSET JÄTEVESIEN KÄSITTELY Kuoletusajat: Vesi- ja viemärijohdot 40 v rakenteet 30 v 0,0578 koneisto 15 v 0,0899 Laskutettu jätevesimäärä Käsitelty jätevesimäärä Nostokorkeus Viemäri Korkokanta 5 % Inflaatio 1 % Reaalikorko 4 % 100 m3/a 140 m3/a 0 m Vuotuiset investointikustannukset rakenteet ja yleiskust EUR/a koneet ja laitteet EUR/a Vesihuoltojohdot EUR/a Vuotuiset investointikustannukset yhteensä: 0,99 EUR/m EUR/a Käyttökustannukset 1,74 EUR/m EUR/a Kokonaiskustannukset vuodessa 2,74 EUR/m EUR/a

24 KUSTANNUSARVIO Ramboll Finland Oy LIITE 2.2 JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY VE 2a: SIIROVIEMÄRI VARKAUDEN VERKOSTOON RAKENNUSTEKNISET TYÖT määrä yksikkö yksikköhinta /yks EUR (alv 0 %) Paineviemäri, PEH 950 m 60 /m RAKENNUSKUSTANNUKSET EUR KONEISTO JA LAITTEET Linjapumppaamo KONEISTOKUSTANNUKSET EUR INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) EUR KÄYTTÖKUSTANNUKSET Viemärit 0,25 %/invest. 143 /a Paineenkorotus- ja linjapumppaamot - rakenteet ja laitteet 2,5 %/invest /a - pumppausenergia linjapumppaamot 0,001 /m3/d x m /a Jätevesien käsittely Varkaudessa 1,80 /m /a (80 % taksasta) EUR/a KOKONAISKUSTANNUKSET JÄTEVESIEN KÄSITTELY Kuoletusajat: Vesi- ja viemärijohdot 40 v 0,0505 rakenteet 30 v koneisto 15 v 0,0899 Laskutettu jätevesi Käsitelty jätevesimäärä Nostokorkeus jätevesi Korkokanta 5 % Inflaatio 1 % Reaalikorko 4 % 100 m3/d 140 m3/d 20 m Vuotuiset investointikustannukset rakenteet ja yleiskust. 0 EUR/a koneet ja laitteet EUR/a Viemärijohdot EUR/a Vuotuiset investointikustannukset yhteensä: 0,25 EUR/m EUR/a Käyttökustannukset 2,60 EUR/m EUR/a Kokonaiskustannukset vuodessa 2,85 EUR/m EUR/a

25 KUSTANNUSARVIO Ramboll Finland Oy LIITE 2.3 JOROISTEN KUNTA KUVANSIN JÄTEVESIEN KÄSITTELY VE 2b: SIIROVIEMÄRI AKONNIEMEN PUHDISTAMOLLE RAKENNUSTEKNISET TYÖT määrä yksikkö yksikköhinta /yks EUR (alv 0 %) Paineviemäri, PEH 2500 m 80 /m RAKENNUSKUSTANNUKSET EUR KONEISTO JA LAITTEET Lähtöpumppaamo KONEISTOKUSTANNUKSET EUR INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (ALV 0 %) EUR KÄYTTÖKUSTANNUKSET Viemärit 0,25 %/invest. 500 /a Paineenkorotus- ja linjapumppaamot - rakenteet ja laitteet 2,5 %/invest /a - pumppausenergia linjapumppaamot 0,001 /m3/d x m 767 /a Jätevesien käsittely Varkaudessa 1,57 /m /a (70 % taksasta) EUR/a KOKONAISKUSTANNUKSET JÄTEVESIEN KÄSITTELY Kuoletusajat: Vesi- ja viemärijohdot 40 v 0,0505 rakenteet 30 v koneisto 15 v 0,0899 Laskutettu jätevesi Käsitelty jätevesimäärä Nostokorkeus jätevesi Korkokanta 5 % Inflaatio 1 % Reaalikorko 4 % 100 m3/d 140 m3/d 15 m Vuotuiset investointikustannukset rakenteet ja yleiskust. 0 EUR/a koneet ja laitteet EUR/a Viemärijohdot EUR/a Vuotuiset investointikustannukset yhteensä: 0,45 EUR/m EUR/a Käyttökustannukset 2,28 EUR/m EUR/a Kokonaiskustannukset vuodessa 2,73 EUR/m EUR/a