TORNIO ITÄINEN RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TORNIO ITÄINEN RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tornion kaupunki ja Liikennevirasto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Syyskuu 2013 TORNIO ITÄINEN RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA

2 TORNIO ITÄINEN RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Päivämäärä 30/09/2013 Laatija Kirsi Ylipiessa, Vesa Verronen, Mikko Poutanen Ramboll Kiviharjuntie OULU P F

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Tornion seisake osana liikennejärjestelmää Taustaa Seisakkeen nykytila Saavutettavuus Palveluvarustus Liikennetarjonta ja matkustus Asukasnäkökulma Kehittämisen lähtökohdat Palvelutasoluokitus Tulevat muutokset liikennejärjestelmässä TornioHaparanda matkakeskus Haparandabanan Toimenpideohjelma 20 LIITTEET Liite 1 Tornion viitoituksen yleissuunnitelma 2010 Liite 2 Asukaskysely Tornion rautatieseisakkeen kehittämisestä

4 2 ESIPUHE Tornion rautatieseisakkeen kehittämishanke käynnistyi keväällä 2013 Tornion kaupungin aloitteesta Liikenneviraston ja Tornion kaupungin yhteistyönä. Kaupungin saama jatkuva palaute seisakkeen ja henkilöjunaliikenteen palveluista toimi pontimena kehittämishankkeelle. Palautteen lisäksi työssä esitetyt kehittämisesitykset perustuvat työn alkuvaiheessa toteutetun asukaskyselyn tuloksiin sekä Liikenneviraston valtakunnallisen henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelman asematyyppikohtaisiin palvelutasotavoitteisiin. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Sampo Kangastalo, Markus Kannala, Harri Telkki ja Jarmo Lokio Tornion kaupungista, Risto Alaheikka Team Botnia Oy:sta, Göran Wigren Haaparannan kaupungista, Kimmo Turunen Liikennevirastosta, Taina Kukkonen ja Asta Vähäpassi VR-Yhtymä Oy:sta, Hanne Junnilainen Lapin liitosta, Kai Kangas Tornion Taksiyhdistys ry:stä ja Jukka Haavikko Linja-autoliitosta. Konsulttina toimi Ramboll, jossa työn ovat tehneet Kirsi Ylipiessa, Vesa Verronen ja Mikko Poutanen. Työn aikana ohjausryhmä on kokoontunut kahdesti.

5 3 1. JOHDANTO Tornio Itäinen rautatieseisake on otettu käyttöön lokakuussa 2008 ja se korvasi vuonna 2004 lakkautetun Tornio Pohjoinen seisakkeen. Rautatieseisakkeen nykyinen palveluvarustus on varsin rajallinen sekä saatavilla olevien palveluiden että matkustaja- ja matkailijainformaation suhteen. Myös kehittämislähtökohdat ovat rajalliset, sillä Tornion varsinainen rautatieasema sijaitsee keskustan tuntumassa ja pitkällä tähtäimellä kaupungin tavoitteena on, että junat pysähtyisivät varsinaisella rautatieasemalla joko Torniossa tai vaihtoehtoisesti Haaparannalla, mikäli vuonna 2012 avautuneen Haaparannan rada (Haparandabanan) henkilöjunaliikenne toteutuu. Itäinen seisake tarvitsee kuitenkin välittömiä toimenpiteitä, jotta se pystyisi palvelemaan nykyistä paremmin alueen väestöä ja matkailijoita. Tällä hetkellä ongelmia ovat aiheuttaneet mm. puutteellinen informaatio jatkoyhteyksistä sekä opastukseen liittyvät asiat. Asiakkailta saatu palaute sai Tornion kaupungin tarttumaan toimeen ja käynnistämään seisakkeen kehittämissuunnitelman laatimisen. Hankkeen päätavoitteena oli selvittää Tornio Itäinen rautatieseisakkeen nykyinen saavutettavuus ja palveluvarustus sekä laatia konkreettiset toimenpide-esitykset vastuutahoineen rautatieseisakkeen toimintojen ja palvelutason kehittämiseksi lähivuosina. Kehittämistoimenpiteiden lähtökohtana ovat olleet matkustajan näkökulma sekä Liikenneviraston palvelutasotavoitteet henkilöliikennepaikoille.

6 4 2. TORNION SEISAKE OSANA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ 2.1 Taustaa Suomen sisäinen henkilöjunaliikenne Tornion rautatieasemalle päättyi vuonna Suomen ja Ruotsin välinen henkilöjunaliikenteen yhteys lakkasi vuonna 1992 ja Ruotsin henkilöjunaliikenne Haaparantaan vuonna Tornion rautatieaseman korvasi alkuun Tornio Pohjoinen seisake, joka lakkautettiin mm. liikenneturvallisuussyistä vuonna Tämän jälkeen usean vuoden ajan matkustajajunat eivät pysähtyneet Torniossa lainkaan, kunnes Tornio Itäinen rautatieseisake otettiin käyttöön lokakuussa Nykyisin Tornion itäisellä seisakkeella pysähtyvät Kolariin matkaavat henkilöjunat noin kolme kertaa viikossa. Sesonkiaikoina liikennettä on päivittäin. Liikenteellisesti Kemi-Tornio-Haaparanta -alue on koko Pohjois-Suomen ja -Ruotsin liikennejärjestelmän solmukohta. Alueella sijaitsee Suomen vilkkain raja-asema (14 milj. hlö/v), Kemi- Tornion lentoasema sekä useita satamia. Rautatiestön merkitys on alueen kehittymiselle suuri niin matkailuliikenteen, elinkeinoelämän voimakkaassa kasvussa olevien kuljetusten kuin kansainvälisten kehittämiskäytävien osalta. Perämerenkaari on Euroopan toiminnallisesti yhdistynein raja-alue, jossa joukkoliikennejärjestelmän ja junaliikenteen kehittäminen on yksi keskeinen kehittämiskohde. Perämerenkaaren rataverkko on osa Botnian käytävää, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2012 Suomen ja Ruotsin esityksestä uudeksi hankkeeksi EU:n TEN-T prioriteetteihin. Botnian käytävä on valtakunnallisesti merkittävänä kirjattu myös Liikennepoliittiseen selontekoon (2012). Lapin maakuntasuunnitelma sekä Länsi-Lapin maakuntakaava korostavat henkilöjunaliikenteen tärkeyttä ja mahdollistavat kaavamerkinnöillä joukkoliikennekäytävien kehittämisen. Ruotsi on henkilöjunaliikenteen kehittämisessä askeleen verran Suomea pidemmällä. Uusi korkeatasoinen raidelinjaus Boden-Kali-Haaparanta avattiin liikenteelle vuonna Tämän myötä ruotsalainen Norrtåg Ab on suunnitellut aloittavansa säännöllisen henkilöliikenteen Luulajasta Haaparantaan vuonna Norrtågin visiona on toimiva henkilöjunaliikennejärjestelmä välillä Luulaja-Oulu. Perämerenkaaren rataverkon keskeisiä haasteita ovat sähköistyksen puuttuminen välillä Kemi Tornio, Ruotsin ja Suomen erilaiset raideleveydet sekä varsinaisen henkilöliikenteen aseman puuttuminen. Sähköistämisen hinnaksi arvioidaan karkeasti 0,3 M /km eli esimerkiksi reilun 20 kilometrin osuus Laurila Tornio asema raja maksaisi noin 7M. Tornion kaupunki on pohtinut mm. yhteistä asemaa Haaparannan kanssa. Tätä ennen Itäinen seisake tarvitsee kuitenkin välittömiä toimenpiteitä, jotta se pystyisi palvelemaan nykyistä paremmin alueen väestöä ja matkailijoita. Tornion ja Haaparannan yhteinen matkakeskus rajan tuntumaan valmistuu loppuvuodesta 2013, mikä tulee helpottamaan kahden kaupungin ja valtion joukkoliikennejärjestelmien integroitumista. (Lähteet: Perämerenkaaren raideliikenteen kehittämismahdollisuudet 2012 ja Persontrafik med tåg Luleå-Uleåborg/Rovaniemi 2012) 2.2 Seisakkeen nykytila Saavutettavuus Seisake kaupunkirakenteessa Tornio Itäinen seisake sijaitsee noin 2 km etäisyydellä kaupungin keskustasta ja 1,5 km päässä Tornion rautatieasemalta Torpin kaupunginosassa osoitteessa Häklinkatu 5. Seisakkeella pysähtyvät Kolari-Tornio-Helsinki yhteysvälin junat. Lähin käytössä oleva rautatieasema sijaitsee Kemissä noin 25 km päässä. Seisakkeelta on raideyhteys Tornion vanhalle rautatieasemalle, mutta ko. rataosuudella ei ajeta henkilöjunaliikennettä. Tornion ja Haaparannan rautatieasemien välillä on ns. kaksoisraide, jota voivat käyttää sekä suomalaiset että ruotsalaiset junat raideleveydestä riippumatta. Lähin linja-auto- ja taksiasema sijaitsevat Tornion keskustassa. Tornion ja Haaparannan yhteinen valmistumassa oleva Matkakeskus sijoittuu Haaparannan puolelle lähelle valtakunnanrajaa. Matkakeskuksen valmistuttua molempien kaupunkien linja-autoasemat on tarkoitus lakkauttaa ja siirtää niiden toiminnot Matkakeskukseen.

7 5 Kuva 1. Henkilöliikenneasemat Tornio-Haaparanta alueella Kuva 2. Rautatieseisakkeen ja vanhan rautatieaseman sijainti Torniossa Seisake sijaitsee teollisuusalueen laidalla ja sinne johtava väylä on valaistu, mutta ilmeeltään vaatimaton. Alueella ei ole asutusta ja teollisuushalleja lukuun ottamatta seisakkeen läheisyydessä ei ole rakennuksia. Laituri- ja pysäköintialueen lähiympäristö on nurmetettu, mutta nurmialue on hoitamaton ja roskainen ja alueen ympärillä kasvaa metsää ja pensaikkoa. Etenkin pimeällä alueen vaikutelma on syrjäinen ja synkähkö. Seisaketta käytetään pääasiassa vapaa-ajan matkustamiseen, mikä johtuu vähäisestä ja työmatka- sekä asiointiliikenteeseen aikatauluiltaan sopimattomasta tarjonnasta. Käytännössä Tornio Itäinen seisake palvelee pitkämatkaista liikennettä sesonkiaikoina ja torniolaiset käyttävät paljolti Kemin rautatieasemaa.

8 6 Kuva 3. Näkymä seisakkeen laiturialueelta pysäköintialueelle ja tuloväylälle Opastus Opastus rautatieseisakkeelle on nykyisin heikko ja riittämätön. Hankkeen yhteydessä suoritetun kyselyn mukaan matkustajilla on jopa vaikeuksia löytää seisake. Opastus pääteiltä on puutteellista ja opasteita on vaikea erottaa portaalista. Mm. Torpin rinnakkaistieltä seisakkeelle ohjaava opaste on sijoitettu niin, että pensaat estävät sen näkemisen keskustasta päin tultaessa kokonaan. Kevyen liikenteen väyliltä opastusta ei ole lainkaan. Lisäksi hämmennystä asukkaissa ja matkustajissa aiheuttaa VR:n käytöstä poistuneen vanhan asemarakennuksen katolla edelleen oleva kyltti: Rautatieasema. Vanhalla rautatieasemalla on asemarakennuksen takaseinällä (ratapihan puolella) heikkokuntoinen infokehys, jossa kerrotaan, että junat eivät pysähdy rautatieasemalla vaan seisakkeella eikä lipunmyyntiä asemalla ole. Seisakkeelle ohjaavassa kartassa seisakkeen katuosoite (Sukkatehtaankatu) on väärin ja se on korjattu käsin haalistuneeseen karttaan.

9 7 Kuva 4. Opaste Torpin rinnakkaistieltä rautatieseisakkeelle. Keskustasta päin tultaessa opaste jää pensaikon taakse näkymättömiin. Kuva 5. Tornion vanha rautatieasema, jonka katolla on edelleen Rautatieaseman kyltti.

10 8 Kuva 6. Infokehys Tornion vanhalla rautatieasemalla. Kehys on heikkokuntoinen ja informaatio osin vanhentunutta. Tornion rautatieseisakkeen viitoitusta on käsitelty kolmessa viitoitussuunnitelmassa, joista ensimmäinen eli Tornion rautatieseisakkeen viitoituksen tehostamissuunnitelma laadittiin vuonna Kustannus- ja aikataulusyistä Tornion rautatieseisakkeen viitoitus päätettiin tuolloin toteuttaa erillisillä C-tyypin suunnistustauluilla sekä peitelevyillä niiltä osin kuin mahdollista. Vanhan rautatieaseman risteyksestä päätettiin tuolloin peittää rautatieasema-tekstit portaaleista. Jo silloisessa suunnitelmassa havaittiin viitoituksessa selviä puutteita, mutta näitä korjattiin vain valtatien 21 ja Torpin rinnakkaistien liittymässä. Rautatieseisakkeen nykyviitoituksen suurin ongelma on, että se on toteutettu erillisenä. Vuonna 2010 laadittiin myös suunnitelma Tornion viitoituksen tarkistamisesta (yleissuunnitelma, Liite 1), jossa seisakkeen viitoitus integroitiin tieverkon viitoitukseen. Tämä suunnitelma on kuitenkin edelleen toteuttamatta. Suunnitelman mukaisen kokonaisvaltaisen viitoituksen toteuttaminen edellyttää erillisen viitoituksen toteutusurakan laatimista. Suunnitelmaa voidaan sellaisenaan hyödyntää toteutusurakoiden suunnitelmien laatimisessa. Parhaaseen lopputulokseen päästään, jos viitoituksen kokonaisvaltainen toteuttaminen tehdään yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen ja Tornion kaupungin kanssa. Kevyen liikenteen viitoitussuunnitelma on laadittu 2011, jossa rautatieseisake oli yksi viitoitettavista erityiskohteista. Suunnitelmaa ei ole toteutettu ainakaan rautatieseisakkeen viitoituksen osalta. Joukkoliikenne Nykyinen joukkoliikenne ei palvele seisaketta. Seisakkeen läheisyydessä ei ole joukkoliikennetarjontaa yhtä liityntäyhteydeksi sopimatonta linja-autovuoroa lukuun ottamatta. Lähimmät säännöllisesti liikennöidyn joukkoliikennereitin varrella olevat pysäkit sijaitsevat lähes kilometrin kävelymatkan päässä vt 21 ja vt 29 varrella. Seisakkeella ei ole joukkoliikennettä koskevaa informaa-

11 9 tiota. Seisakkeen paikoitusalue on mitoitettu henkilöautojen pysäköintiin eikä nykyisellään sovellu täysimittaisen linja-auton kääntöpaikaksi. Tehdyn kyselyn mukaan kuitenkin juuri liityntäyhteydet linja-autolla tai taksilla ja tieto yhteyksistä ovat tärkeimmät asiat, joita matkustajat toivovat. Seisakkeen käytön vähäisyydestä ja epäsäännöllisestä junaliikenteen tarjonnasta johtuen säännöllisen joukkoliikennetarjonnan järjestäminen seisakkeelle ei todennäköisesti ole taloudellisesti kannattavaa. Linja-autojen reittiliikenteen on myös käytännössä usein hankalaa ja jopa mahdotonta mukautua riittävän nopeasti juna-aikataulujen muutoksiin mm. autokierroista, junaja linja-autoliikenteen erilaisista aikataulukausista ja lupakäytännöistä johtuen. Liityntäyhteyden järjestäminen kutsuohjattuna linja-autoasemalta/matkakeskukselta olisi joustavampi ja edullisempi vaihtoehto. Kuva 7. Joukkoliikenteen reitit ja pysäkit seisakkeen läheisyydessä Taksiliikenne Seisakkeella ei ole taksitolppaa eikä taksin tilausnumeroa tai muita yhteystietoja. Matkustajat toivovat vähintäänkin tilausnumeroa seisakkeelle ja tilausnumero toimitettiinkin seisakkeelle jo työn aikana. Tornion taksiasema sijaitsee vajaan kahden kilometrin päässä seisakkeelta Tornion keskustassa. Työn aikana järjestettiin palaveri Tornion kaupungin, Tornion Taksiyhdistyksen ja konsultin edustaja kesken, jossa keskusteltiin liityntäyhteyksien järjestämisestä taksilla ja sovittiin, että Taksiyhdistys laatii asiasta esityksen kaupungille. Henkilöautoliikenne Seisakkeelle on katuyhteys. Seisakkeen välittömässä läheisyydessä on asfaltoitu ja valaistu, maksuton pysäköintialue, johon on maalauksin merkitty autopaikat molemmille pitkille sivuille. Lämmitystolppia ei ole. Pysäköintialue vaatii kehittämistä ja toimintojen uudelleen jäsentelyä ja suunnittelua.

12 10 Kävely ja pyöräily Seisakkeelle johtaa kevyen liikenteen väylä Torpin suunnalta. Kevyen liikenteen yhteyttä radan ali Kivirannan suuntaan ei ole. Alikululle (katu- ja kevyen liikenteen yhteys) on tehty varaus kaavoihin Torpinkadun jatkeena. Seisakkeella ei ole pyöräpysäköintiä. Kuva 8. Seisakkeelta lähtevä katu- ja kevyen liikenteen yhteys (Häklinkatu) Palveluvarustus Laituri- ja pysäköintialue Laituri ja pysäköintialue on asfaltoitu ja valaistu. Laituri on ns. korkea laituri, jonka pituus on 297 metriä. Sesonkiaikoina laituri ei kuitenkaan ole riittävän pitkä pisimmille yöjunille ja osa vaunuista jää laiturialueen ulkopuolelle, mikä hankaloittaa kulkua vaunuihin ja niistä pois. Laiturilla ei ole pitkille junille tarkoitettua sektorointia (ABCD-opasteet). Seisakkeen opastus on staattinen. Laituri on varustettu raidenumero-opasteella (1 kpl) ja kaksikielisin seisakkeen nimikyltein (suomi-ruotsi, yhteensä 3 kpl). Asiakaspalautteen mukaan nimikylttejä on etenkin pimeällä vaikea havaita etäämpänä olevasta vaunusta. Kelloa ei ole, ei myöskään sähköistä näyttöä. Seisakkeella on dynaaminen kuulutusjärjestelmä, jota ohjataan keskitetyn matkustajainformaation ohjausjärjestelmä MIKU:n kautta. Järjestelmä mahdollistaa automaatti- ja manuaalikuulutukset (seuraava juna, poikkeustilannetiedotteet). Laiturialueella on kaksi penkein ja roska-astioin varustettua hyväkuntoista ja siistiä valaisematonta odotuskatosta. Molemmat katokset on varustettu valaisemattomalla aikataulukehyksellä ( cm). Seisakkeella ei ole asemarakennusta tai muuta lämmintä odotustilaa eikä wctiloja. Kyselyssä seisakkeelle toivottiin parempaa valaistusta ja valaistua aikataulukaappia. Alueja liikenneinformaatiota varten tulisi olla oma valaistu aikataulukaappi näkyvällä paikalla pysäköintialueelta laiturille kulkevan kävelytien varrella tai laiturialueella. Työryhmä tutustui seisakkeeseen Tutustumisajankohtana junat eivät liikennöineet seisakkeelle (liikennöinti alkoi 10.6.). Pysäköintialue oli tuolloin melko roskainen. Konsultin käy-

13 11 dessä seisakkeella uudelleen tilanne ei ollut parantunut. Roskaisuuden lisäksi myös paikoitus- ja laiturialueen lumenpoistosta tulee ajoittain palautetta matkustajilta. Kuva 9. Kuva pysäköintialueelta Alue on roskainen ja viheralue hoitamaton. Laiturin ja radan takana näkyy Kivirannan teollisuusaluetta. Kuva 10. Laiturialueen katos. Taustalla pysäköintialue.

14 12 Kuva 11. Seisakkeen nimikyltit, raidenumero ja kuulutuslaitteistoa. Kuva 12. Näkymä laiturialueelta itään (etelästä saapuvien junien tulosuuntaan). Laiturin vaaraalue on merkitty valkoisella viivalla.

15 13 Esteettömyys Seisakkeelle on esteetön pääsy pysäköintialueelta. Laituri on ns. korkea laituri, josta pyörätuolimatkustaja voi siirtyä omatoimisesti InterCity-juniin ja lähiliikenteen matalalattiajuniin. Seisakkeelle liikennöivät kuitenkin ainoastaan pikajunat, eikä seisakkeella ole avustusmahdollisuutta, joten kulku junaan edellyttää pyörätuolimatkustajalta omaa avustajaa. Laiturialueilla on radansuuntainen varoitusviiva mm. näkövammaisia varten. Seisakkeelle on laadittu esteettömyyskartoitus vuonna Kartoituksessa ilmi käyneet esteettömyydelle suurta haittaa aiheuttavat puutteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Esteettömyyskartoituksessa ilmi käyneet suurta haittaa aiheuttavat puutteet Kevyen liikenteen reitit asemalle Jalankulkua ei ole eroteltu polkupyöräilystä Käsijohteet puuttuvat pituuskaltevuudeltaan yli 8 % olevilta matkoilta Laiturit ja laiturivarustus Sivukaltevuus on yli 5 % tai alle 1 %, tai kallistus laiturilta on raiteeseen päin Suojavyöhykkeen erottuvuus huono Liityntäliikenne Saattoliikenteen lyhytaikaiset (alle 30 min) pysäköintipaikat puuttuvat Taksiasema sijaitsee etäällä Taksin tilaustiedot puuttuvat Alue- ja matkustajainformaatio Tutustumisajankohtana toukokuussa (seisakkeelle ei tuolloin ollut henkilöjunaliikennettä) laiturikatosten aikataulukehyksissä oli ainoastaan TornioHaparanda-opaskartta, mutta ei tietoa junaliikenteestä tai muista palveluista (aikataulut, lipun osto, liityntäliikenne, lähipalvelut). Kyselyvastauksissa seisakkeelle toivottiin informaatiota kaikista edellä mainituista. Syyskuussa informaatiota oli enemmän. Seisakkeella on automaattiset kuulutukset. Manuaaliset kuulutukset mahdollistavat ajantasaisen informaation esimerkiksi myöhästymisistä, mutta asiakaspalautteen mukaan niitä ei aina käytetä. Kuulutukset ovat kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Tutustumisajankohtana kuulutuslaitteet testattiin (tilattu testikuulutus), mutta ne eivät toimineet. Matkustajapalautteen mukaan myöskään junassa ei aina kuuluteta saapumisesta Tornion seisakkeelle. Tämä yhdistettynä seisakkeen nimikylttien heikkoon näkyvyyteen on johtanut jopa siihen, että matkustajat eivät ole osanneet jäädä pois seisakkeella. Lähtötiedoiksi selvitettiin myös muualta saatavaa informaatiota seisakkeesta ja Tornion junaliikenteestä. VR:n internetsivuilta seisake löytyy asemanimellä Tornio Itäinen. Sivuilla on kattavasti tietoa seisakkeesta, sen sijainnista ja palveluista, lähtevistä junista ym. neljällä eri kielellä. VR:n sivuilla on kuitenkin vielä joissakin kohdin (mm. palvelut asemilla, matkahaku) edelleen mainittu myös vanha henkilöliikenteen käytöstä poistunut Tornion asema (Tornio), joka sekoittaa matkustajia. Koska Torniossa on käytössä vain yksi henkilöliikennepaikka, tulisi myös informaatiossa käyttää vain nimeä Tornio Itäinen tai Tornio. Kun kahden asemapaikan lisäksi myös liikennetarjonta on epäsäännöllistä, on tieto juna-aikatauluista usean kyselyyn vastanneen mielestä hankalasti löydettävissä. Tornion ja Haaparannan kaupunkien sekä kaupunkien yhteisen matkailutoimiston kotisivuilta löytyy tietoa Tornion henkilöjunaliikenteestä ja seisakkeesta sekä linkki seisakkeen tietoihin ja/tai aikatauluihin. Matkailutoimiston sivuilta tieto on saatavissa kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Huomiota tulee kuitenkin kiinnittää termistöön; mm. Tornion kaupungin sivulla käytetään termiä Tornio Itäinen rautatieasema, kun pitäisi puhua seisakkeesta. Sen sijaan alueen oppilaitosten tai hotellien sivuilta tieto seisakkeesta ja junaliikenteestä puuttuu. Lappian ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulujen opiskelijasivuilta löytyy kuitenkin linkki VR:n sivuille. Asukaskyselyn tulosten mukaan yleisimmin tietoa seisakkeesta oli saatu katuopasteista, VR:n lipunmyynnistä tai tuttavalta. Myös lehdet ja radio sekä kaupunkien jakama informaatio oli käytetty tietolähde. Näihin on tulevaisuudessakin tärkeä panostaa informaation kehittämisessä.

16 14 Kuva 13. Laiturikatoksen aikataulukehys Lähipalvelut Seisake sijaitsee teollisuusalueella, joten sen välittömässä läheisyydessä ei ole matkustajia palvelevia palveluita, kuten kahvila, wc, ym. Lähimpiin kahviloihin/kauppoihin on matkaa lähes kilometrin verran. Seisakkeella ei ole lähialuetta ja palveluja koskevaa informaatiota kaupungin opaskarttaa lukuun ottamatta. Lipunmyynti VR tarjoaa asiakkailleen useita tapoja ostaa matkalippu. Rautatieasemilla junalippuja voi ostaa palveluasemien lipunmyynneistä sekä lippuautomaateista. Kun asemalla ei ole lipunmyyntiä tai aseman lipunmyynti on suljettu, kaukoliikenteen junalippuja voi ostaa verkkokaupasta, junien konduktööreiltä, jälleenmyyjiltä, VR Asiakaspalvelusta ja VR Mobiilista. Junasta ostettu lippu on tavanomaista kalliimpi, paitsi jos kaukoliikenteen lähtöasemalla ei ole lipunmyyntiä, jolloin junalipun voi ostaa normaaliin hintaan ilman lisämaksua. Torniossa ei ole VR:n lipunmyyntipistettä tai automaattia. VR:n lippujen jälleenmyyjänä Torniossa toimivat Tornion Matkahuolto (avoinna ma-pe klo ) sekä matkatoimisto North European Bus Tours Ky. Tornion Matkahuoltoa ei kuitenkaan ole mainittu VR:n kotisivuilla junalippuja myyvien Matkahuollon myyntipisteiden joukossa (kaukoliikenteen junalippujen ostaminen). Lisäksi lipun voi ostaa junasta (Tornion seisakkeelta nousevat ilman lisämaksua) sekä verkko- tai mobiilikaupasta (edellyttävät internetyhteydellä varustettua tietokonetta tai mobiililaitetta). Lipun voi myös tilata soittamalla VR:n maksulliseen asiakaspalveluun (puhelun hinta 1,99 /vastattu puhelu + pvm), jossa tehty varaus on lunastettava R-kioskilta 24 h aikana. Tilauksen voi maksaa

17 15 myös puhelun aikana Credit/Debit -maksukortilla, jolloin liput toimitetaan joko sähköpostiin tai mobiilina matkapuhelimeen Liikennetarjonta ja matkustus Nykyisin Tornion itäisellä seisakkeella pysähtyvät Kolariin matkaavat henkilöjunat (Helsinki-Kolari yöjunat) noin kolme kertaa viikossa. Sesonkiaikoina liikennettä on päivittäin. Sesongin ulkopuolella on kausia, jolloin tarjontaa ei ole lainkaan. Pohjoiseen menevät junat pysähtyvät seisakkeella aamulla ja etelään menevät illalla. Vähäisestä ja työmatka- sekä asiointiliikenteeseen aikatauluiltaan sopimattomasta tarjonnasta johtuen käytännössä Tornion seisaketta käytetään pääasiassa vapaa-ajan matkustamiseen. Esimerkiksi aikataulujaksolla tarjonta oli taulukon 2 mukainen. Kesäkuun alussa tarjontaa ei ollut lainkaan. Taulukko 2. Liikenne Tornio Itäinen seisakkeella ajalla Lähde: VR:n aikataulut. klo juna määräasema kulussa ETELÄÄN P 262 HELSINKI L 7.9. ja P 270 HELSINKI L P 272 HELSINKI To, S POHJOISEEN 6.48 P 263 KOLARI To, L-S P 269 KOLARI L 7.9. ja Matkamäärä Tornion Itäisellä seisakkeella on vähäinen. Vuonna 2012 matkoja tehtiin vain 2356 (taulukko 3). Tarjonnan laajuus heijastuu luonnollisesti myös kuukausittaisiin matkamääriin (kuva 14). Kaikkiaan Kemi-Kolari- välin kokonaismatkamäärä on vuositasolla noin matkan luokkaa. Taulukko 3. Matkamäärät Tornio Itäinen seisakkeella. Lähde: VR-Yhtymä Oy vuosi matkat (seisake otettu käyttöön 9/2008) 1142 Kuva 14. Kuukausittaiset matkat Tornio Itäinen seisakkeella vuonna Lähde VR-Yhtymä Oy

18 Asukasnäkökulma Tornion kaupungin saama seisaketta koskeva matkustajapalaute koskee pääsääntöisesti opastusta ja informaatiota. Seisakkeen paikkaa ei löydetä ja saapuville matkustajille ei seisakkeella ole tietoa kaupungista tai jatkoyhteyksistä. VR:n saama palaute koskee enemmän teknisiä asioita. Palautetta on tullut valaistuksesta ja laiturin riittämättömästä pituudesta, mutta myös opastuksesta. Tässä hankkeessa suoritettiin asukaskysely ajalla , jona aikana kyselyyn pystyi vastaamaan Tornion ja Haaparannan kaupunkien kotisivuilla suomeksi tai ruotsiksi. Kyselyyn saatiin 47 vastausta. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty nykytilan kuvauksessa sekä kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Kyselyn tuloksista laadittu yhteenveto on raportin liitteenä.

19 17 3. KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Palvelutasoluokitus Liikenneviraston valtakunnallisen henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelman väliraportti valmistui vuonna Väliraportissa henkilöliikenteen kauko- ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asemat on jaettu luokkiin. Suomen kaukoliikenteen 147 asemaa on jaettu kolmeen pääluokkaan; matkakeskukset ja muut valtakunnallisesti merkittävät risteysasemat, keskisuuret asemat sekä pienet, vähäliikenteiset asemat. Luokittelukriteereinä on ollut asemien matkustusmäärä sekä lisäksi alueellinen sijainti, rooli rataverkolla, liikennöinti, liityntäliikenne- ja vaihtomahdollisuudet. Raportissa kullekin asemaluokalle on asetettu palvelutasotavoitteet. Henkilöliikennepaikoilla Liikennevirasto vastaa laitureista, kulkuyhteyksistä ja matkustajainformaatiosta ja tavoitteet onkin määritelty seuraaville osa-alueille: laiturit, laiturikalusteet, esteettömyys, matkustajainformaatio, kiinteä opastus, liityntäliikenne ja pysäköinti. Muita asemien ja asema-alueiden palvelutasotekijöitä, jotka eivät ole Liikenneviraston vastuulla, ovat mm. kunnossapito, siivous, jätteiden lajittelu, vartiointi, lipunmyynti, matkatavaroiden säilytys ja asiakas-wc. Yhteyksistä asemille vastaa kunta tai kaupunki. Liityntäpysäköinnistä vastaa yleensä kiinteistön omistaja eli Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy tai kunta. Asemaluokasta riippumatta asema-alueen tulee olla esteetön koko matkaketjun asemalle saapumisesta junaan astumiseen saakka ja päinvastoin osalta. Asemien minimipalvelutaso määräytyy olemassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaan, kuten mm. yhteentoimivuuden tekniset määritelmät (YTE) ja esteettömyysvaatimukset. Tornion Itäinen seisake kuuluu valtakunnallisessa henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelmassa luokkaan 3 Vähäliikenteiset pienet asemat. Luokka koostuu suhteellisen vähäliikenteisistä asemista, joilla matkustajia on noin vuodessa tai vähemmän. Asemilla ei ole junanvaihtomahdollisuutta ja myös liityntäyhteydet muuhun joukkoliikenteeseen ovat usein puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Asemaluokka edustaa ns. minimitasoa asema-alueen palveluiden osalta. Matkustajille tarjotaan lähtökohtaisesti vain tarpeelliset peruspalvelut, kuten esimerkiksi pysäköintipaikat, odotustilat, staattinen aikataulutieto ja kuulutukset (kuva 14). Matkustajainformaatio on pääasiassa staattista. Asemalle kulku on viitoitettu lähimmiltä pääteiltä ja asemalla on pysäköintiopastus. Laitureilla on aikataulukaapit ja kaukokuulutuslaitteet. Pysäkkikatokset penkkeineen ja roskiksineen on sijoitettu kaikille laitureille. Laitureille johtavat esteettömät luiskat, mutta hissit eivät ole vaatimustasona. Asema-alue on kauttaaltaan valaistu. Luokan 3 asema sijaitsee tyypillisesti syrjässä suuremmista asuinalueista. Henkilöautoliityntä on erittäin runsasta matkustajamääriin nähden. Taulukkoon 4 on listattu luokkaan 3 kuuluvan aseman palvelutasotavoitteet sekä niiden toteutuminen Tornio Itäinen seisakkeella.

20 Toteutuu nykyisin Ei toteudu nykyisin RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 18 Kuva 15. Havainnekuva kaukoliikenteen 3-luokan aseman palvelutasosta. Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma. Väliraportti Taulukko 4. Luokkaan 3 kuuluvan aseman palvelutasotavoitteet sekä niiden toteutuminen Tornio Itäinen seisakkeella Toteutuma Palvelutasotavoitteet Laiturit laituripituus 350 m laiturikorkeus 550 mm reunalaiturin leveys min mm välilaiturin leveys min mm laiturimateriaali asfaltti tai kiveys Laiturikalusteet Pysäkkikatos penkki väh. 1 kpl roska-astiat kello Esteettömyys esteetön asema-alue Matkustajainformaatio infopiste harkinnan mukaan raidenäyttö harkinnan mukaan apunäytöt (TFT, OLED tms.) harkinnan mukaan automaattinen kuulutus manuaalinen kuulutus valaistut suuntaopasteet sektorointiopasteet harkinnan mukaan aikataulukaappi (valaistu) aseman nimikyltti asemalle opastus esteettömän reitin opastus liityntäpysäköintiopastus liityntäliikenneopastus harkinnan mukaan paikallisopastus (INFO+kartta) Pysäköinti ja liityntäliikenne P-alueen etäisyys laitureilta ma. 150 m lyhytaikainen pysäköinti 5 kpl kestopäällyste harkinnan mukaan taksipaikat invapaikat 2-5 kpl liityntäpysäköintiopastus lämpötolpat (harkinnan mukaan) pyöräpaikat 10 kpl pyörien runkolukituspaikat väh. 5 kpl katetut pyöräpaikat väh. 5 kpl

21 Tulevat muutokset liikennejärjestelmässä TornioHaparanda matkakeskus Tornion ja Haaparannan yhteinen matkakeskus valmistuu Krannikadulle Ruotsin puolelle vuoden 2013 loppuun mennessä. Matkakeskus yhdistää Tornion ja Haaparannan linja-autoasemat ja sen käyttöönoton jälkeen sekä Tornion että Haaparannan nykyiset linja-autoasemat on tarkoitus lopettaa. Uuden Matkakeskuksen on tarkoitus toimia myös henkilöjunaliikenteen linkkinä tilanteessa, jossa rajan ylittävää henkilöjunaliikennettä ei ole. Matkakeskuksen toiminnan käynnistämiseen liittyen on vielä ratkaisematta merkittäviä kysymyksiä koskien kahden valtion lainsäädännön ja verotuskäytäntöjen soveltamista. Kysymyksiin etsitään parhaillaan ratkaisuja valtakunnan tasolla. Ratkaisematta on mm. se, voivatko suomalaiset yritykset (kuten Oy Matkahuolto Ab) toimia Matkakeskuksessa Suomen lakien ja asetusten mukaan. Taksiliikenteen osalta vuonna 2011 voimaan astunut sopimus kansainvälisestä taksiliikenteestä Suomen ja Ruotsin valtioiden välillä mahdollistaa taksikuljetukset ja -tilaukset rajan yli tietyin edellytyksin, mutta ei esimerkiksi kiinteää Tornion taksin asemapaikkaa (tolppaa) Ruotsin puolella sijaitsevalle Matkakeskukselle Haparandabanan Uusi korkeatasoinen raidelinjaus Boden-Kali-Haaparanta avattiin liikenteelle vuonna Tämän myötä Ruotsalainen Norrtåg Ab on suunnitellut aloittavansa henkilöliikenteen Luulajasta Haaparantaan vuonna Alkuvuosina Haaparannan ja Luulajan välillä suunnitellaan liikennöitävän arkisin 5 ja pitkällä tähtäimellä 12 vuoroparia (ks. kuva, Norrtåg 2012). Luulajasta yhteydet jatkuvat kohti Etelä-Ruotsia ja Kiirunaa. Haaparannasta henkilöliikenteen toivotaan jatkuvan yhtenäisenä Tornion ja Oulun kautta Helsinkiin. VR:llä ei kuitenkaan ole olemassa suunnitelmia henkilöjunaliikenteen lisäämiseksi alueella ja pienten matkustajamäärien vuoksi intressi henkilöliikenteen kehittämiseksi Suomen puolella on ollut vähäinen. Liikenne- ja viestintäministeriö jatkoi heinäkuussa 2013 VR:n yksinoikeutta henkilöliikenteen harjoittamiseen kaukoliikenteessä viidellä vuodella eli suomalaisten rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle mahdollistaa muiden liikennepalveluita tarjoavien operaattoreiden toimimisen henkilöliikenteen palveluiden tarjoajana vasta vuodesta 2025 lähtien. Alkuvaiheessa henkilöjunaliikenteen puuttuva linkki yli valtakunnan rajan voidaan kuitenkin korvata matkaketjulla juna-bussi-juna.

22 20 4. TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpide-ohjelmaan on koottu asiat, jotka seisakkeella ja sen alueella tulee tehdä palvelutasotavoitteiden toteutumiseksi. Lisäksi toimenpideohjelmaan on koottu muita mm. opastusta, informaatiota, liityntäliikennettä ja kunnossapitoa koskevia toimenpide-esityksiä. Kaikkien esitettyjen kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on tukea ja lisätä henkilöjunaliikenteen käyttöä Torniossa ja koko Perämerenkaarella. Henkilöjunaliikenteen merkittävä kehittyminen edellyttää kuitenkin rataosuuden sähköistämistä vielä puuttuvalta osalta. Alueella on voimakas tarve edistää sähköistystä, mikä on kirjattu myös toimenpideohjelmaan. Osa esitetyistä toimenpiteistä edellyttää tarkempaa suunnittelua, jossa päätetään lopullisesti toimenpiteen tavoiteltu laajuus, taso ja kustannusjako Liikenneviraston, kunnan ja muiden toimijoiden kesken. Seuraavassa on kuvattu tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpiteet ja niiden päärahoittaja-/vastuutahot on koottu myös taulukkoon. Vastuutahoiksi on taulukkoon merkitty vain tässä hankkeessa mukana olevia tahoja, vaikka osa hankkeista edellyttääkin laajempaa yhteistyötä (esimerkiksi viitoitus on myös Elykeskuksen vastuulla). Tällaisista toimenpiteistä tulee vastuutahon sopia ulkopuolisten tahojen kanssa. Toimenpiteistä, joita ei tässä vaiheessa nähdä esimerkiksi kustannussyistä mahdolliseksi toteuttaa, laaditaan aiesopimus niiden toteuttamiseksi pidemmällä aikavälillä. Sähköistyksen edistäminen Perämerenkaaren rataverkon keskeinen haaste on sähköistyksen puuttuminen välillä Kemi Tornio. Nostetaan alueen yhteistyönä sähköistystarve voimakkaasti esille tavoitteena saada Kolarin ja Tornion ratojen sähköistys lähivuosien toimenpiteeksi. Kootaan keskeiset faktat ja laaditaan tiivis esittelymateriaali (tuotekortti) tehokkaan vaikuttamisen ja edunvalvonnan välineeksi. Alikulku Kivirannan ja Torpin alueen välille järjestetään esteetön katu- ja kevyen liikenteen yhteys radan ali nykyisten kaavavarausten mukaisesti Torpinkadun jatkeena. Laiturit Laituripituudeksi toteutetaan 450 m viimeistään, kun aseman käyttöaste kasvaa yli matkustajaan vuodessa. Siihen saakka Torniossa poistuvia matkustajia ohjataan junan etuosaan laiturin kohdalle pysähtyviin vaunuihin esimerkiksi junakuulutuksin tai lipunmyyntijärjestelmän avulla. VR selvittää mahdolliset toteutuskeinot. Laiturikalusteet Asemalaiturille asennetaan kello. Esteettömyys Esteettömyyskartoituksessa vuonna 2010 havaitut puutteet poistetaan Informaatio Seisakkeen uudeksi nimeksi muutetaan Tornion rautatieasema. Tornion kaupunki tekee asiasta virallisen esityksen Liikennevirastolle, joka tekee asiasta päätöksen. Liikenneviraston päätöksen jälkeen Tornio Itäinen -nimitys korvataan kaikissa Liikenneviraston, VR:n, kaupungin ym. opastus-, informaatio-, aikataulu-, kartta- ja lipunmyyntijärjestelmissä nimellä Tornio/Tornion rautatieasema. Vastaavasti vanha Tornion rautatieasema poistetaan kaikista asiakkaalle näkyvistä järjestelmistä. Vanhan rautatieaseman katolta poistetaan Rautatieasema-kyltti ja aseman seinältä poistetaan vanha infokehys ja muu henkilöjunaliikenteeseen viittaava materiaali. Tornion kaupungin keskeiselle alueelle laaditaan ja toteutetaan kokonaisvaltainen viitoitussuunnitelma, joka sisältää myös opastuksen rautatieseisakkeelle integroituna muuhun viitoitukseen (tiet, kadut ja pyörätiet). Suunnitelmassa kartoitetaan nykytilanne ja sen pohjalta laaditaan nykyohjeiden mukainen kattava viitoitussuunnitelma erityisesti valtateiden 21 ja 29 osalta. Yksinkertaisimmillaan suunnitelma voidaan laatia päivittämällä vuonna 2010 laadittu Tornion viitoituksen yleissuunnitelma.

23 21 Seisakkeen laiturialueelle tai paikoitusalueelta seisakkeelle johtavan kulkuväylän läheisyyteen asennetaan taustavalaistu aikataulukaappi, jossa on valaistu i-kuutio. Aikataulukaapin hoidosta ja ylläpidosta sekä avainten jakelusta tehdään toimijoiden välille sopimus. Kaappiin sijoitettava asiakasinformaatio koostuu ainakin seuraavista: - voimassa olevat juna-aikataulut - ohjeet matkalipun ostamisesta - lähialuekartta - TornioHaparanda opaskartta - tietoa liityntäliikenteestä sekä yhteystiedot (ainakin taksi) - tiedot kunnossapitäjästä - hätäkeskuksen numero - myös QR-koodit ovat toivottavia (mobiilipalvelut) Asemanimikylttien määrää lisätään siten, että ne on mahdollista nähdä kaikista vaunuista junan ollessa pysähdyksissä. Aikataulukaapin yhteyteen asennetaan sähköinen näyttö, jossa esitetään lähtevät junat sekä poikkeusaikatilannetietoa. Nykyisin käytössä olevat näytöt edellyttävät kiinteän data- ja sähköyhteydet, joten niiden asentaminen seisakkeelle ei nykyisellä käyttöasteella ole tarkoituksenmukaista. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi langaton mini-näyttö, joka on tällä hetkellä laitevalmistajalla testattavana. Sektorointi ja raidenäyttö asetetaan pidemmän aikavälin tavoitteeksi ja toteutetaan, mikäli matkustajamäärät lisääntyvät nykyisestä. Tornion ja Haaparannan kaupungit huolehtivat kotisivuillaan esitettävän henkilöjuna- ja liityntäliikennettä koskevan tiedon ajankohtaisuudesta ja paikkansapitävyydestä yhdessä VR:n kanssa. Tietoa jaetaan alueen oppilaitoksille sekä majoitus- ja matkailuyrityksille. Valmistuvalle Matkakeskukselle toteutetaan lipunmyynti ja aikatauluneuvonta. Matkakeskukselle asennetaan sähköinen monitori(t), jossa esitetään lähtevät junat sekä liityntäliikenteen aikataulut ja yhteys-/tilaustiedot. Junien tietojen esittämisessä voidaan hyödyntää Liikenneviraston aikataulupalvelun beta-versiota. Matkakeskuksella osoitetaan opastein liityntäliikennettä varten pysäkkialue. VR täydentää kotisivuilleen Matkahuollon Tornion asiamiespisteen lipunmyyntipaikaksi. Lipunmyyntiä koskevat yhteystiedot sekä lähialuekartta täydennetään myös VR:n www-sivuille Tornion seisakkeen yhteyteen. Kaikki informaatio pyritään toteuttamaan vähintään kahdella, mutta mieluummin vähintään kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Liityntäpysäköinti ja kulkuväylät Pysäköintialue ja sinne johtava katuyhteys suunnitellaan ja toteutetaan toiminnallisesti uudelleen. Tarvittaessa pysäköintialuetta laajennetaan. Alueelle osoitetaan liityntäpysäköintialue, johon merkitään paikat henkilöautoille sekä vähintään kaksi invapaikkaa. Osa pysäköintipaikoista voidaan harkinnan mukaan varustaa lämpötolpilla (pitkäaikainen pysäköinti). Pyöräpaikkoja toteutetaan alle 50 metrin etäisyydelle laitureista vähintään 10 kpl. Pyöräpaikkojen tulee olla runkolukituspaikkoja ja katettuja. Taksille osoitetaan oma jättö- ja noutoalue (merkitty tolppa, jossa tilausnumero). Tilaus- ja mahdollisen liityntäliikenteen linja-autoille varataan riittävän suuri tila sekä turvallinen kääntömahdollisuus. Liityntäliikenteen odotusalue varustetaan vähintään penkillä, mutta harkinnan mukaan myös katoksella ja roska-astialla. Mahdollinen katos varustetaan aikataulukehyksellä. Pysäköintialueen valaistuksella varmistetaan, että alueelle ei jää pimeitä alueita. Kulkuyhteydet pysäköintialueelta laiturille ja päinvastoin opastetaan. Pysäköintialueelta toteutetaan opastus katuverkolle. Toteutetaan katu- ja kevyen liikenteen yhteys Kivirannalta radan ali nykyisten kaavavarausten mukaisesti Torpinkadun jatkeena.

24 22 Liityntäliikenne Tornion Taksi järjestää seisakkeen taksitolpalle aina vähintään yhden taksin valmiiksi odottamaan saapuvaa junaa. Käynnistetään kutsuohjattu liityntäliikenne kaikille saapuville ja lähteville junille alkuun kokeiluluontoisesti heti TornioHaparanda Matkakeskuksen valmistuttua välillä Matkakeskus seisake. Reitillä voi olla sovitut kiinteät pysäkit, reitti voi olla kokonaan kutsuohjautuva tai se voi olla jotain em. ääripäiden väliltä. Tarvittaessa liikenne voi jatkaa Matkakeskukselta Haaparannalle. Luulaja-Haaparanta henkilöjunaliikenteen käynnistyessä on tärkeää, että liityntäliikenteellä korvataan puuttuva henkilöjunayhteys valtakunnan rajan yli. Liityntäliikenne voidaan toteuttaa joko takseilla tai kaupunkilinjalla. Liityntäliikenteestä tiedotetaan liikennöitsijän, kaupunkien ja VR:n sivuilla sekä Matkakeskuksessa. Lisäksi on hyvä informoida asiasta isoimpia työpaikkoja ja oppilaitoksia sekä majoitus- ja matkailuyrityksiä. VR ilmoittaa muutokset aikatauluissa liityntäliikenteestä vastaavalle taholle riittävän ajoissa. Seisakkeella järjestetään liityntäliikenneopastus laiturialueelta alkaen. Jatkossa Matkakeskus toimii Tornio-Haaparanta alueen henkilöliikenteen solmupisteenä. Järjestämällä liityntäyhteys seisakkeen ja Matkakeskuksen välille rakentuu samalla myös matkaketju laajemminkin seisakkeen ja alueen muiden henkilöliikenteen solmupisteiden, kuten Kemin rautatieasema, Kemi-Tornion lentoasema ja Luulajan rautatie- ja lentoasema, välille. Kunnossapito Laiturialueen ja pysäköintialueen kunnossapidosta sovitaan Liikenneviraston ja Tornion kaupungin kesken (säännöllinen siivous ja jätehuolto, lumenpoisto, liukkaudentorjunta, vihertyöt, huolto- ja korjaustyöt). Pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan kameravalvonta.

25 Liikennevirasto Tornion kaupunki Haaparannan kaupunki VR-Yhtymä Oy RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 23 Taulukko 5. Toimenpideohjelma Rahoittaja-/vastuutaho Ajoitus Toimenpide Sähköistäminen Tornion ja Kolarin ratojen sähköistyksen edistäminen edunvalvonta, tuotekortti Henkilöliikennepaikan nimen muutos Nimen vaihtaminen Tornio Itäinen -> Tornio Esitys ja virallinen päätös Alikulku Katu- ja kevyen liikenteen yhteys Yhteys radan ali Torpinkadun jatkeena kaavavarausten mukaisesti Liikenneviraston henkilöliikennepaikkojen palvelutasoluokittelun edellyttämät toimenpiteet Laiturit laituripituus 450 m Laiturikalusteet kello Esteettömyys esteettömyyskartoituksessa todetut puutteet Informaatio seisakkeella uudet asemanimikyltit taustavalaistu aikataulukaappi langaton mininäyttö () sektorointiopastus ja raidenäyttö aseman ympäristön lähialuekartta informaatio, henkilöjunaliikenne informaatio, liityntäliikenne paikallisopastus (INFO + kartta) Liityntäpysäköinti invapaikat väh. 2 kpl katetut pyörien runkolukituspaikat väh. 10 kpl opastus p-alueelta laiturille ja katuverkolle valaistuksen parantaminen laituri- ja pysäköintialueella Liityntäliikenne liityntäliikenneopastus laiturialueelta taksitolppa penkki + mahd. katos Muut toimenpiteet Informaatio matkustajien sijoittumisen ohjaus junassa (kuulutukset ym.) Tornio Itäinen korvaaminen järjestelmissä nimellä Tornio vanhan rautatieaseman kyltin ym. poisto viitoitussuunnitelman päivittäminen ja toteutus ajantasainen informaatio henkilöjuna- ja liityntäliikenteestä Matkakeskuksen palvelut (lipunmyynti, neuvonta, opasteet) Liityntäliikenne liityntäliikenteen järjestäminen liityntäliikenneinformaatio Liityntäpysäköinti ja kulkuväylät pysäköintialueen ja katuväylän kehittämissuunnitelma Kunnossapito siivous, jätehuolto, lumenpoisto, liukkaudentorjunta, ym. kameravalvonta

26 1-1 LIITE 1 TORNION VIITOITUKSEN YLEISSUUNNITELMA 2010

27 1-2 [Tet]

28 2-3 LIITE 2 ASUKASKYSELY TORNION RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISESTÄ

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen. Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen Liite 1 Palvelutasovaatimukset esimerkkiasemilla 2 Sisällys Palvelutasovaatimukset... 3 Minimipalvelutasotavoitteet... 3 Esimerkkiasemien luokittelu...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1. Palvelun kuvaus 1(15) 1 Cityliikenteen linjat Cityliikenteen linjojen

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Julkinen VR:n matkatoimistoverkkokauppa jälleenmyyjille

Julkinen VR:n matkatoimistoverkkokauppa jälleenmyyjille VR:n matkatoimistoverkkokauppa jälleenmyyjille Ohjeet matkatoimistoille 2016 Sisältö Tärkeimmät yhteystiedot matkatoimistoille, reittiverkosto Kotimaan kaukoliikenteen lipputuotteet matkatoimistoverkkokaupassa:

Lisätiedot

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria!

Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä

MUISTIO. Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET. 1. Lähtökohdat. 2. Vastausten osuus kunnan oppilasmäärästä MUISTIO Projekti Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma Liikenneturvallisuuskysely KOULULAISET Päivämäärä 06/06/2013 1. Lähtökohdat Kempeleen ja Lumijoen liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen vuosittaisessa asiakaskyselyssä paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet, sekä yhteydet

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k Lentoyhtiöiden tukeminen markkinointiresurssit matkan ideointi myynti matkan suunnittelu PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k reittikehitys lentokapasiteetti täyttöaste Hanne Junnilainen

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla. TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Saavutettavuus ja käytettävyys terminaalialueilla TKK, Sotera Päivi Aro, Ira Verma Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on pääkaupunkiseudun vireillä olevien hankkeiden,

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

LAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS

LAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS 25.6.2014 LAPPEENRANTA PYÖRÄILYN PÄÄREITTIEN VIITOITUS LS-00 - TYÖSELITYS VIITOITUSSUUNNITELMA Työssä laadittiin viitoitussuunnitelma pyöräilyn pääverkolle. Suunnitelman tavoitteena oli luoda pyöräilyn

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2011 1 (5) 430 Lausunto Tarja Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee Siltamäen liikuntapuiston parkkipaikan laajentamista HEL 2011-000931 T 08 01 03 Päätös päätti

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

LAKEUDEN HENKILÖLIIKENNETOIMIJA TOIMIJAMALLIN PILOTOINTI HENKILÖLIIKENNESUUNNITTELUSSA HENKILÖLIIKENTEEN HALLINNAN TEHOSTAMISEKSI LAKEUDEN KUNNISSA

LAKEUDEN HENKILÖLIIKENNETOIMIJA TOIMIJAMALLIN PILOTOINTI HENKILÖLIIKENNESUUNNITTELUSSA HENKILÖLIIKENTEEN HALLINNAN TEHOSTAMISEKSI LAKEUDEN KUNNISSA LAKEUDEN HENKILÖLIIKENNETOIMIJA TOIMIJAMALLIN PILOTOINTI HENKILÖLIIKENNESUUNNITTELUSSA HENKILÖLIIKENTEEN HALLINNAN TEHOSTAMISEKSI LAKEUDEN KUNNISSA HENKILÖLIIKENNETOIMIJA Mukana Muhos (hakija) Kempele

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Toimintaympäristö muuttuu

Toimintaympäristö muuttuu Toimintaympäristö muuttuu Miten järjestetään liikkumispalvelut Lapin asukkaille ja alueella matkustaville? Maaseudun liikkumispalvelut -työpaja 24.10.2016 Sisältö Toimintaympäristön osatekijöitä Liikkumispalvelujen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Solmu-pilottikohteet Solmu-päätösseminaari 8.2.2017 2 Esittäjän nimi Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen väliset vaihdot HAASTE: Joukkoliikenteen järjestäminen on usean

Lisätiedot

Rakenna juuresi Hennaan Suvi Nirkko

Rakenna juuresi Hennaan Suvi Nirkko Rakenna juuresi Hennaan 20.6.2016 Suvi Nirkko Henna kartalla Hennan kehitys vuosina 1998-2016 1998 Oikoradan suunnittelu 2004 Ohitusraiteet Hennaan 2007 SRV Orimattilan kaupungin kumppaniksi 2008 Maakuntakaavaan

Lisätiedot

Kuljetuspalvelu (färdtjänst)

Kuljetuspalvelu (färdtjänst) Kuljetuspalvelu (färdtjänst) 2016-03-24 Erityinen joukkoliikenteen muoto Voimassa 1.10.2015 alkaen TEKNISKA KONTORET 2 (6) Färdtjänst Sisältö Tervetuloa matkustajaksi 2 Matkustustavat 3 Päätöksesi saattaa

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Sähköautot osana tulevaisuuden liikennejärjestelmää

Sähköautot osana tulevaisuuden liikennejärjestelmää Sähköautot osana tulevaisuuden liikennejärjestelmää Tulevaisuuden liikenne -seminaari Ravintola Kerubi Joensuu Laura Poskiparta 19.11.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Sähköautot ja ladattavat hybridit

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta

VAMPO-seminaari. VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta VAMPO-seminaari VR:n vammaispalvelut Rautatieyrityksen kokemuksia EU:n rautatievastuuasetuksesta Pia-Mari Sotavalta Palvelun kehityspäällikkö VR-Yhtymä Oy 3.6.2015 Matkustajien oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko? RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS 2016 - kiekko vai kolikko? RANTAKATU muuttui maksulliseksi kesällä 2015 TAUSTAA Rantakatu 1999 Keskustan vahvoista pääkauppakaduista Rantakatu on leveä ja yksisuuntainen.

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot