(paikallislehden tekstaripalstalta)

Transkriptio

1 Meillä täällä Eurocityssä on kaksikin hulppeaa rautatieasemaa. Haaparannan asema on lasten kokoontumispaikkana ja Tornion asema komeljanttarien kokoontumispaikkana. Junaa matkustajat saavat odottaa kaupungin takaisessa pensikossa, maitolavamaisessa katoksessa! Mutta tämähän onkin Eurocityä tämä! (paikallislehden tekstaripalstalta) ASUKASKYSELY TORNION RAUTATIESEISAKKEEN KEHITTÄMISESTÄ Perustietoja Kysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla internet-kyselynä ajalla Kyselystä tiedotettiin Tornion ja Haaparannan kotisivuilla, joilta oli linkit kyselyyn, sekä TornioHaparanda info-lehdessä. Hankkeen käynnistymisestä ja kyselystä laadittiin myös tiedote paikalliselle medialle, joista osa uutisoi asiasta. Kysely toteutettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Tornion kaupungin sivuilla kysely oli suomeksi. Haaparannan sivuilla kyselyyn pystyi vastaamaan suomeksi tai ruotsiksi. Vastauksia tuli yhteensä 47, joista suomeksi 39 ja ruotsiksi kahdeksan. Osa vastaajista ei ollut vastannut kaikkiin kysymyksiin. Vastaajista 27 (57 %) oli naisia ja 18 (40 %) miehiä. Kahdeksan vastaajaa (17 %) oli iältään vuotiaita, 30 vastaajaa (64 %) vuotiaita ja kahdeksan (17 %) yli 65-vuotiaita. Alle 16- vuotiailta ei tullut vastauksia. Vastaajista suurin osa (27 / 57 %) oli työssäkäyviä. Seitsemän (15 %) vastaajaa ilmoitti olevansa koululainen tai opiskelija, kahdeksan (17 %) eläkeläinen ja neljä (9 %) tilapäisesti poissa työelämästä. Suomeksi vastanneista 31 ilmoitti kotikunnakseen Tornion ja seitsemän jonkun muun suomalaisen kunnan Kemi-Tornio alueen ulkopuolelta. Ruotsiksi vastanneista seitsemän kotikunta oli Haaparanta ja yhden Kemi. Näin ollen vastaajista 66 % oli torniolaisia ja 15 % haaparantalaisia. Ulkopaikkakuntalaisia sitoi suunnittelualueeseen eniten matkailu, mutta myös opiskelu ja työssäkäynti tai se, että vastaaja oli kotoisin alueelta. Matkustus ja tietoisuus Tornio Itäinen seisakkeesta Vastaajista suurin osa (72 %) ilmoitti matkustavansa junalla muutaman kerran vuodessa. Tätä useammin ilmoitti matkustavansa vain 13 % vastaajista ja loput harvemmin tai ei ollenkaan. Suomeksi vastanneista puolet (19) ilmoitti käyttävänsä Tornion seisaketta ja puolet (19) ei. Ruotsiksi vastanneista (8) yksikään ei käytä Tornion seisaketta. 85 % vastanneista ilmoitti käyttävänsä Kemin asemaa (suomi: 35/38, ruotsi: 5/8), joka vastausten perusteella on alueen käytetyin rautatieasema. Myös Oulun, Luulajan ja Bodenin asemia käytettiin, mutta vähäisessä määrin (1-5 vastausta asemaa kohden). Eräs vastaaja ilmoitti käyttävänsä Haaparannan ja Tornion asemia eli ilmeisesti hän ei tiennyt, että niillä ei liikennöi henkilöjunia. Kaksi vastaaja ei käyttänyt junaa. Tornion seisakkeen käyttäjistä 74 % (14/19) ilmoitti käyttäneensä seisaketta viime talven aikana kerran muutaman kerran. Vain yksi vastaaja käytti seisaketta säännöllisesti kuukausittain. Vastaajista, jotka eivät olleet käyttäneet Tornion seisaketta koskaan (28) kahdeksan (29 %) ei tiennyt, missä seisake sijaitsee. Epätietoisuus oli selvästi suurempaa ruotsiksi vastanneiden joukossa, joista peräti 5/8 (63 %) ei tiennyt seisakkeen sijaintia. Syyt seisakkeen käyttämättömyyteen olivat moninaiset (kuvat 1 ja 2),

2 mutta selkeimmät syyt olivat tarjonnan vähyys ja aikataulujen sopimattomuus sekä hankalasti löydettävissä oleva informaatio. Myös heikko varustelutaso ja turvattomuus vaikuttivat lähes puolella vastaajista. Neljä vastaajaa (joista yksi ulkopaikkakuntalainen) ei edes ollut tiennyt, että Torniossa on seisake, jossa matkustajajunat pysähtyvät. Toisaalta Tornion seisakkeen käyttäjätkään eivät olleet tyytyväisiä. Peräti 17 vastaajaa 19:sta (89 %) ei ollut tyytyväinen seisakkeen nykyiseen varustelutasoon ja kunnossapitoon. Kuva 1. Miksi ette käytä seisaketta? (N = 19) Kuva 2. Varför använder ni inte hållplatsen? (N = 8)

3 Seisakkeen nykytila ja kehittämistarpeet Vastaajilta kysyttiin, mistä he olivat saaneet tietoa, kuulleet tai lukeneet seisakkeesta. Vastaukset painottuivat suomen- ja ruotsinkielisissä kyselyissä eri tavalla. Suomeksi vastanneiden (39) tärkeimmät lähteet olivat katuopasteet (38 %), VR (36 %) sekä omat tuttavat (33 %), kun taas ruotsiksi vastanneilla (8) lehdet ja radio (38 %) (kuvat 3 ja 4). Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastaus. Kuva 3. Mistä olette kuulleet, lukeneet tai muuten saaneet tietoa seisakkeesta? (N = 39) Kuva 4. Var har ni hört, läst eller annars fått veta om hållplatsen? (N = 8)

4 Peräti 87 % vastaajista (46) ilmoitti, että tietoa seisakkeesta, sen olemassaolosta, pysähtyvistä junista ja palveluista on saatavissa liian vähän. Seuraavassa poimintoja tarkentavista avoimista vastauksista: Seisakkeen olemassaolosta ei edes tiedä mitään jollei ole tarkkana aikataulukoissa. Opastus paikkakunnalla on aika onnetonta ja huomaamatonta. Lipunostojen yhteydessä ei ole saanut minkäänlaista infoa, onko mahdollista mennä Tornioon asti. Myöskään VR:n sivuilla asia ei ole näkyvästi esillä. Seisakkeelta löytyy erittäin harvoin ajan tasalla oleva paperiaikataulu. Silloin, kun aikataulu on löytynyt, se on ollut joko vain yhdessä katoksessa tai näyttänyt pelkästään etelän suuntaan menevät junat (ei pohjoiseen meneviä). Seisakkeelle tarvittaisiin kunnollinen valaistu informaatiotaulu parkkipaikalta laiturille kulkevan kävelytien varteen, jossa olisi ajan tasalla oleva aikataulu, Tornion ja Haaparannan kartta ja tietoa jatkoyhteyksistä taksilla ja bussilla (ja jatkossa junalla, mikäli ruotsalaiset junat alkavat pysähtyä Haaparannassa). Esimerkiksi vanhan rautatieaseman katolla lukee hämäävästi rautatieasema ja kun sinne menee, niin siellä on kosteuden runtelemat laput, että junat eivät pysähdy täällä. Ja lipunmyyntiä ei ole. Myös seisakkeella on todella vähän tietoa yhtään mistään. Tulee sellainen kuva, että junamatkustus on Torniossa päättynyt lättähattujen lopetettua liikennöinnin. Ei ainakaan VR:n konduktööreillä. Helmikuussa matkustin Helsingistä kotiin Tornioon. Olin ostanut lipun Kemiin, koska en tiennyt junan menevän Kolariin. Junassa sanoin konduktöörille, että jäänkin pois junasta Torniossa ja maksan Kemi-Tornio välin hänelle. Konduktööri vastasi, ettei juna pysähdy Torniossa. Muutaman kerran olen sattunut löytämään VR:n sivuilta tietoa aikatauluista, mutta aina en jaksa kuluttaa aikaani sen etsimiseen. Eivätkä löytämäni ajat seisakkeelle ole edes sopineet itselleni. Julkisen liikenteen yhteyksistä seisakkeelle voisi kertoa selkeämmin internet-sivuilla ja seisakkeella: mitkä Kaupunkilinjan vuorot sopivat liityntäyhteydeksi millekin junavuorolle/junavuorolta ja mille junavuoroille ei ole julkisen liikenteen yhteyttä; taksinumero nähtäville internetiin seisakkeen tietojen yhteyteen. Katuopastusta piti hyvänä ja riittävänä vain kolme vastaajaa 46:sta (6 %). 19 vastaajaa (41 %) antoi arvosanan välttävä ja 24 vastaajaa (52 %) arvosanan huono. Seuraavassa poimintoja tarkentavista avoimista vastauksista:

5 Esim. Kromitien liikenneympyrään junankuvaa ja sen lakkautetun aseman opasteet ovat edelleen olemassa johtamassa harhaan. Ensimmäisellä kerralla oli hakemisessa. Opasteet ovat esim. valtateiden varsilla varsin pienet ja vaatii tarkkaavaisuutta, jotta ne huomaa. Seisakkeesta ei tiedä edes torniolaiset ja se on ihan mahdoton löytää! Edes viereiset liikkeet eivät osanneet neuvoa sinne ensimmäisellä kerralla, kun etsin sitä. Paremmat opasteet kaupungista ja Raumon suunnasta! Lisäksi seisaketta ei oltu aurattu talvella ja pimeässä meinattiin ajaa laiturilta suoraan raiteille! Varsinaiselta asemalta ei ole opastusta. Vastaajat toivoivat seisakkeelle parempaa varustelutasoa ja palveluita (kuvat 5 ja 6). Kaikki esitetyt vaihtoehdot saivat useita ääniä, mutta tärkeimmiksi 42 vastaajaa (kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto) nostivat liityntäyhteydet (taksi ja bussi), niitä koskevan informaation sekä kellon. Noin puolet vastaajista piti tärkeänä selkeää tietoa aikatauluista ja lipunmyynnistä sekä sektoriopasteita. Myös TornioHaparanda opaskarttaa sekä parempaa valaistusta seisakkeelle toivoi lähes puolet vastaajista. Kuva 5. Mitä muita palveluja tai varusteita toivoisitte seisakkeelle? (N = 38)

6 Kuva 6. Vad skulle ni önska att det fanns för service och utrustning utöver de befintliga? (N = 4) Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaamuotoisesti varustelutasosta ja palveluista. Näistä toiveista osa, kuten istutukset ja siivous, ovat hyvinkin toteutettavissa, osa selkeästi ylimitoitettuja seisakkeen nykyistä käyttöä ajatellen. Seuraavassa poimintoja tarkentavista avoimista vastauksista: Polku radan yli Kivirannalle suoraan. Tarpeeksi pitkä laituri, ettei tarvitse hyppiä hankeen kuten useasti on pitänyt. Kahvila ja lipunmyynti. Ennen kaikkea toivoisin parempia junayhteyksiä. Lippuautomaatti. Viihtyisyyttä lisääviä istutuksia, lapsille mahdollisesti leikkipaikka. Tupakointikielto katoksien alla ja infoa roskaamisesta (alueen siivousta). Rakennus jossa voisi odottaa, vastaanottaa junasta tulijoita. Lämmin tila.

7 Alueen junaliikenteen ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittäminen koettiin erittäin tärkeänä. Jopa 26 vastaajaa 47:stä (55 %) oli käyttänyt kyselyn lopussa annettua mahdollisuutta kirjoittaa kehittämisehdotuksia ja palautetta. Selkeästi tärkeimpänä nähtiin junayhteyksien tarjonnan lisääminen sekä rautatieaseman käyttöön ottaminen seisakkeen sijaan. Seuraavassa poimintoja vastauksista: Seisakkeelle olisi ehdottomasti saatava vähintäänkin raidemonitorit ja parempi opastus kaupungilta seisakkeelle. Junavuoroja pitäisi olla ympärivuotisesti ja yöjunien lisäksi myös päiväjunia. Toivon, että junat pysähtyisivät tulevaisuudessa Tornion rautatieasemalla. Se on sen verran keskeisellä paikalla, että siitä on helppo erkaantua eri suuntiin. Myös siitä näkyvä kaunis näkymä Tornion kaupunkiin on tärkeä mainosvaltti Torniolle! Yksinkertaisesti: Palautetaan vanha, upean historian omaava, huippu paikalla oleva rautatieasema takaisin käyttökuntoon! Ei voi olla mahdotonta nykyaikana keksiä ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin, jotka sen estävät. Ei ole oikein, että menettäisimme rautatieasemankin vielä Haaparannalle. Häpeällistä. Se raha mikä tuolle naurettavalle "Siperian metsätaival seisakkeelle" kylvettäisiin, pantaisiin vanhan ehostamiseen; ei pitäisi edes muuta vaihtoehtoa pohtia! Tornion kaupungin tulisi vaikuttaa siihen, että ruotsalaisten suunnittelema junayhteys vaihtuvaraideleveyksisellä kalustolla Luulajasta Ouluun toteutuisi tai ainakin suomalainen paikallisjunayhteys Kemistä tai Oulusta Haaparantaan palautettaisiin. Tällä olisi olennainen merkitys Tornion ja Haaparannan kilpailukyvylle, koska junayhteys on bussiliikennettä selvästi mukavampi, selkeämpi, nopeampi ja "statukseltaan" korkeampi matkustusmuoto. Junaliikenne houkuttelee paljon sellaisia matkustajia, jotka eivät normaalisti bussiliikennettä käytä. Tornioon tulisi saada parempia junayhteyksiä (esim. taajamajuna Tornio/Haparanda-Kemi välille) ennen kaikkea silloin, jos Ruotsin puoleinen junaliikenne käynnistyy Haaparannalta Luulajaan. Nykyinen palvelutaso on kauniisti sanottuna täysin riittämätöntä. Junayhteys Tornio-Rovaniemi-Tornio -välille olisi hyvä juttu. Myös Tornio-Oulu-Tornio välille olisi hyvä saada päivittäinen junayhteys. Kunnon katokset ja liitäntäkuljetukset eri puolille kaupunkia. VR:n sivustoille korjaus, että voi ostaa lipun Tornion itäiseltä asemalta lähtevään tai tulevaan junaan. Vanha juna asema käyttöön ja enemmän liityntäyhteyksiä. Kiskobussi Tornio - Kemi -välille, jolla jatkoyhteydet etelän junille, ja päinvastoin. Kiskobussi tulisi lähteä Tornion rautatieasemalta, jonne linja-autoyhteydet poikkeaisivat.

8 Olisi vain paljon helpompi, jos junaan voisi hypätä rautatieasemalta, kun sellainen kaupungissa on. Seisake noin syrjässä ja junayhteyksien vähyys ei kasvata junamatkustajien määrää ollenkaan. Jos ja kun seisakkeen toimintaa päätetään jatkaa Torpissa, olisi siellä hyvä olla edes lippuautomaatti. Kysely hyvä, jos sen tuomia kehittämisideoita toteutetaan. Paras mahdollinen vaihtoehto on tuoda Tornio Pohjoinen käyttöön. Rautatieasema on iso osa kaupunkikuvaa. Rakennus on kaunis ja siitä helpot yhteydet keskustaan ja muualle. Nämä uudistukset voisi suosiolla tehdä suoraan varsinaiselle asemalle, että täpäkät säästyisi, eikä turhaan investoida "metsään". Tornio yhdessä Haaparannan kanssa on ainutlaatuinen raja-alue. Julkisivu on tärkeää ensivaikutelmassa. Olennaisinta on se, että Tornio-Itäiseltä lähteville ja sinne tuleville junavuoroille saataisiin joukkoliikenneyhteys Tornion keskustaan. Fungerande järnvägstrafik är en förutsättning för städerna för att de kan behålla nuvarande innevånare samt locka nya. Persontrafiken från övriga orten i både Sverige/Finland måste börja så snart som möjligt. Arbeta för att få regionaltågsförbindelser till Oulu! Enklare tåg, äldre "blå vagnar" och utan restaurangvagn. Bättre för miljön för bussen och bekvämare! I Oulu möjlighet att ansluta till tåg till resten av Finland!! Torneå järnvägsstation skall användas som järnvägsstation där tågen skall stanna.