Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen
|
|
- Jaana Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1. Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen - Ammatillisen koulutuksen keskeisten piirteiden sekä oman alan ja sen tutkintokohtaisten tavoitteiden tuntemus - Työssäoppimisen suunnittelu ja toteuttaminen työpaikalla - Työpaikalta edellytettävät laatuvaatimukset ja oppimisympäristöjen kehittäminen
2 8 Tri / Lis. Ylemmät korkeakoulututkinnot AMK-jatkotutkinnot Työkokemus Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Lukiokoulutus Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammatillinen peruskoulutus Ammatilliset perustutkinnot Ammattilliset oppilaitokset Oppisopimuskoulutus Työkokemus Näyttötutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Ammatilliset perustutkinnot Perusopetus Oppivelvollisuus Ikä Työkokemus Esiopetus peruskouluissa ja päiväkodeissa 6 KUVIO 1: Suomen koulutusjärjestelmä
3 momutoko 1.1 Ammatillinen peruskoulutus 9 Tehtävät ja tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeelliset tiedot ja taidot sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998) Ammatillinen perustutkinto Ammatillista peruskoulutusta järjestetään käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Ammatillisia perustutkintoja on Suomessa kaikkiaan 52, ja niissä on erilaisia koulutusohjelmia yhteensä 113 ( Liitteestä 1 voit tarkistaa mitä perustutkintoja ja koulutusohjelmia Seinäjoen koulutuskeskus, Härmänmaan ammattiinstituutti ja Kurikan ammattioppilaitos tarjoavat. (LIITE 1). Tutkinnot antavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan tehtäviin ja lisäksi erikoistuneemman osaamisen jollakin ammattialan osa- alueella. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tuottaa yleisen jatko-opinto-oikeuden. (OPM:n asetus 216/2001.) Ammattitaitotavoitteiden rinnalla koulutuksen keskeisenä tavoitteena on nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavatkin ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa opiskelijoille sellaisia valmiuksia, että he pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tuleekin antaa opiskelijalle valmiuksia: kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen elinikäiseen oppimiseen työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen (Opetushallitus 2001, 10.) Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, joka jakautuu seuraavasti: 90 ov ammatillisia opintoja ja niitä tukevaa työssäoppimista 20 ov yhteisiä opintoja 10 ov vapaasti valittavia opintoja (yksi opintoviikko (ov) vastaa noin 40 tunnin työpanosta).
4 10 Tutkintoon kuuluvat ammatilliset opinnot on muodostettu työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Niitä tukevia yhteisiä opintoja (yht. 20 ov) kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa ovat: äidinkieli yhteiskunta-, yritys- ja toinen kotimainen kieli työelämätieto vieras kieli taide ja kulttuuri matematiikka liikunta ja terveystieto fysiikka ja kemia (Valtioneuvoston päätös 213/1999.) Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 2-3 vuotta. Ylioppilaiden koulutusaika on 0,5-1 vuotta lyhyempi lukio-opintojen hyväksilukemisen vuoksi. Kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat saattavat tarvita opiskeluunsa enemmän aikaa. Oppilaitoksessa, oppisopimuksella vai näyttötutkintona? Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa joko oppilaitos muotoisena tai oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen, jonka koulutuksenjärjestäjä vahvistaa. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Oppilaitoksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen määräykseen Valtioneuvosto päättää ammatillisen koulutuksen yleisistä tavoitteista, tutkintojen rakenteesta ja yhteisistä opinnoista. Opetusministeriö (OPM) päättää tarkemmin tutkinnoista ja niiden laajuudesta. Opetus- hallitus (OPH) antaa valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet, joissa määritetään opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetus- suunnitelman perusteet (OPS) on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan nämä tavoitteet ja sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien ja tasa-arvon sekä opetuksellisen yhtenäisyyden ja laadun, samoin kuin oikeusturvanäkökohtien toteutuminen. ( Koulutuksen järjestäjä laatii OPH:n määräyksen pohjalta opetus- suunnitelman, jossa määritetään oppilaitoksessa tavoiteltava osaaminen sekä yhteiset periaatteet ja menettelytavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Ammatillisiin perustutkintoihin liitetään 2006 syksyllä ammattiosaamisen näytöt, jotka ovat yhteistyössä työelämän kanssa järjestettäviä opinnäytteitä opiskelijan osaamisen tasosta (kts. kohta 1.4). Näytöillä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työssäoppimisjaksojen aikana. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa ammatillisen lisäkoulutuksen näyttötutkintoina. HOPS on jokaiselle opiskelijalle erikseen laadittava kirjallinen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. HOPSn perustana ovat oppilaitoksen opetussuunnitelma, opiskelijan aikaisemmat opinnot sekä tavoitteet. Henkilökohtainen opetussuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. HOPSiin määritellään opintojen suoritusjärjestys, opintojen sisällöt sekä yksilöllinen koulutusaika.
5 momutoko Opintojen muodostuminen Opinnot muodostuvat yhtä aihekokonaisuutta käsittelevistä opintokokonaisuuksista, jotka koostuvat pienemmistä asiakokonaisuuksista eli opintojaksoista. Opintojaksot ovat yhden tai useamman opintoviikon laajuisia. Opintojaksojen arvosanoista muodostuu opintokokonaisuuden arvosana, joka merkitään tutkintotodistukseen. Etäopetusta on mahdollista hyödyntää sellaisten opintojaksojen opetuksessa, jotka eivät edellytä opiskelijan läsnäoloa. Etäopetusta käytetään yksilöllisesti lähinnä silloin, kun opiskelijalla on sairauden tai poissaolojen takia jäänyt opintosuorituksia suorittamatta. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa tehtäviä, jotka hän suorittaa ja palauttaa sovitulla tavalla. 11 Opintojen mitoituksen perusyksikkö on opintoviikko (ov), joka vastaa keskimäärin opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta eli opettajan ohjaamaa ns. lähiopetusta sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Opiskelussa hyödynnetään monimuoto-opiskelua, jossa yhdistyvät lähiopetus, itsenäinen työskentely ja etäopetus. Lähiopetus on opettajan ohjaamaa opetusta, joka voi tapahtua esim. luokkahuoneessa tai työn äärellä, joko ryhmäopetuksena tai yksilöllisesti opiskelijan tarpeen mukaan. Opetettava asia vaikuttaa siihen, kuinka paljon lähiopetusta käytetään. Opiskelussa painotetaan opiskelijan itseohjautuvuutta. Opintoihin sisältyy merkittävä määrä opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Se saattaa olla tiedon etsintää eri lähteistä (kirjat, lehdet, internet, haastattelut), kirjallisen materiaalin laadintaa tai tehtäviä, tutustumiskäyntejä, työtehtävien ja harjoitusten tekemistä yms. Itsenäisen työskentelyn tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa elinikäistä oppimista varten. Koulussa opiskelu tapahtuu usein ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Yhteistoiminnallinen oppiminen on tavallista ryhmätyötä pidemmälle viety oppimisen muoto, jossa opiskelijat oppivat tietojen, taitojen ja ongelmanratkaisun lisäksi myös yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa opiskelijaryhmälle annetaan tehtäväksi selvittää jokin opittavana oleva uusi asia. Opiskelijat toimivat ryhmässä erilaisissa rooleissa, kuten esimerkiksi aloitteen tekijä, kirjuri, rohkaisija, kriitikko, ymmärtämisen tarkistaja tai tarkkailija. Tehtävä jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Ryhmällä on yhteisvastuu jäsentensä oppimisesta, jokainen opiskelija on velvollinen opettamaan muille oman osuutensa yhteisestä asiasta. Lopuksi ryhmät opettavat oppimansa asiat muille ryhmille. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppija - harjoittelee yhteistoimintaa erilaisissa ryhmissä työskennellen - sitoutuu työhön ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen - vastaa omasta ja opiskelutovereidensa oppimisesta - huolehtii saamastaan erityisvastuusta - arvioi ja kehittää työskentelyään (Koppinen & Pollari 1995, 8-47.)
6 12 Opiskelu oppilaitoksissa Opiskelussa yhdistyvät teoria ja käytännön harjoittelu. Myös teoriaosuudet ovat yleensä käytännönläheisiä ja liittyvät työn tekemiseen. Opiskelun tukena käytetään erilaisia oppimismenetelmiä, mm. - luennot - kirjalliset tehtävät - tentit - tekemällä oppiminen yksin ja ryhmässä - projektit Opintoihin sisältyy opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus. Opinnäytetyö koostuu käytännön työstä ja siihen liittyvästä kirjallisesta osuudesta. Työssä korostetaan suunnitelmallisuutta, vastuuntuntoa, taloudellisuutta, tehokkuutta, kannattavuutta. Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä työssäoppimispaikkaan, jolloin työnantaja /yritys voi hyödyntää opiskelijan osaamista ja tietotaitoa.
7 momutoko 1.2 Työssäoppiminen osana ammatillista koulutusta 13 Työssäoppiminen perustuu lakiin ja asetukseen Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja opetussuunnitelmaa. Työssäoppimisesta on säädetty koululainsäädännössä. Kaikkiin tutkintoihin tulee sisältyä vähintään 20 opintoviikon (ov) eli n. ½ vuoden laajuinen työssäoppiminen, joka toteutetaan työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua, jonka laajuus on yhteensä vähintään 20 opintoviikkoa. Tavoitteena on, että opiskelija oppii aidoissa työelämän tilanteissa osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Työssäoppimisen tavoitteet ja mahdollisuudet Työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän työssäoppimisen tarkoituksena on lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta sekä yhteistyötä oppilaitosten ja työ- sekä elinkeinoelämän välillä. Työssäoppiminen helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia ja opiskelijoiden työllistymistä. Ammattiin valmistuvat nuoret saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppiminen syventää ammatillista osaamista ja edistää nuorten välitöntä työllistymistä ja helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä ja lisää työmarkkinatietoutta. Työssäoppimisen tavoitteena on tehdä tutuksi työelämän pelisääntöjä ja toimintatapoja, ehkäistä syrjäytymistä ja mahdollistaa opettajien ja asiantuntijoiden vaihtoa. Lisäksi työssäoppiminen vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Tavoitteet asetetaan työpaikan edustajan, opettajan ja opiskelijan yhteistyönä. Työssäoppimisesta on hyötyä kaikille osapuolille, se tarjoaa monia mahdollisuuksia niin työpaikalle, opiskelijalle kuin oppilaitoksellekin. Työssäoppiminen yrityksen ja sen henkilöstön mahdollisuutena saada osaavaa ja työpaikalle soveltuvaa työvoimaa vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun kehittää työpaikan oppimiskulttuuria ja kaikkien työntekijöiden kouluttautumista hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja (esim. opinnäytetyö, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö) oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatusmaailmaa edistää elinikäistä oppimista työpaikoilla
8 Työssäoppiminen on työnantajan kannalta myös verkostoitumista! 14 Työssäoppiminen opiskelijan ammatillisessa kasvussa tukee ajanmukaista ammattitaidon oppimista aidoissa ja erilaisissa oppimis- ja työympäristöissä saada tukea ammatilliseen kasvuun ja erikoistumiseen syventää ammatillista osaamista ja saada ajanmukaisia työelämävalmiuksia tutustua työelämän pelisääntöihin ja työtapoihin kehittää vuorovaikutustaitoja ja saada monipuolisia kontakteja kehittää vastuuntuntoa työstä ja opiskelusta sekä lisätä opiskelumotivaatiota kohottaa opiskelijan itsetuntoa ja itsenäistä toimintaa itsenäistyä opettaa markkinoimaan omaa osaamistaan -> työllistyä Työssäoppiminen oppilaitoksen ja opettajan resurssina vahvistaa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyötä ja koulutuksen suunnittelua monipuolistaa oppimisympäristöjä mahdollistaa harvinaisten koneiden ja laitteiden sekä uuden teknologian käytön parantaa koulutuksen tunnettavuutta työelämässä pitää yllä ja kehittää opettajien ammattitaitoa monipuolistaa opiskelijan arviointia. Työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyö Työssäoppimisen onnistunut toteutus ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä ja vuorovaikutusta työpaikan ja oppilaitoksen välillä. Työssäoppimisen onnistumisesta ovat vastuussa opiskelija, oppilaitos ja ohjaava opettaja sekä työpaikka ja työpaikkaohjaaja. Yhteistyö käsittää mm. työssäoppimisen yhteistyöstä sopimisen (puitesopimus) työssäoppimisen tavoitteista ja sisällöistä sopimisen (koulutussopimus) työssäoppimisen käytäntöjen järjestelyt (työajat, ruokailut, työvaatetus jne.) työssäoppimisen ohjaamisesta sopiminen: - työpaikkaohjaajan nimeäminen - ohjaavan opettajan nimeäminen työssäoppimisen arviointi ja palautekeskustelut Yhteistyö voi tuoda esiin asioita, jotka tulee huomioida työssäoppimisen kehittämiseksi. Asioita voivat olla mm. työpaikkaohjaajakoulutustarpeet oppilaan valmentaminen ennen työssäoppimisjaksoa tarvittavat turvakoulutukset jne.
9 momutoko Missä ja milloin? Työssäoppimispaikkoina voivat toimia sekä yksityinen että julkinen sektori. Työssäoppimispaikaksi soveltuu asetuksen mukaan sellainen työpaikka, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa tarpeellinen työvälineistö ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan osoittaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Työssäoppiminen tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Työssäoppiminen voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa jaksossa ja se voidaan jaksottaa opiskeluajan eri opintovuosille. Usein työssäoppimisjaksot painottuvat kuitenkin opintojen loppupuolelle. Tavoitteena ovat ammatin oppimisen kannalta riittävän pitkät työssäoppimisen jaksot. Opintojen alussa jaksot voivat olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkäkestoisia, jolloin opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppiminen toteutetaan pääsääntöisesti lukuvuoden aikana (poikkeuksena ovat kaksoitutkinnonsuorittajat, jotka työssäoppivat pääsääntöisesti kesällä ja lomien aikana) TOPS TOPS on työssäoppimisjakson alussa opiskelijalle laadittava Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma, jonka laadintaan osallistuvat opiskelija, oppilaitoksen yhteyshenkilö ja työnantaja. TOPS:n avulla yksilöllistetään opiskelu. Työpaikalla suoritettavat opintojaksot, niiden keskeiset tavoitteet, konkreettiset tehtävät ja laajuus sovitaan yhdessä ja opettaja kirjaa ne opintojaksokuvauksiksi. Nämä kuvaukset muodostavat TOPSn kirjallisen dokumentin. Tavoitteet määritellään niin konkreettisesti, että sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja tietävät, mitä opiskelijan tulee osata työssäoppimisjakson päätyttyä. On tärkeää, että tavoitteet ovat selkeät sekä opiskelijalle että hänen kanssaan työskenteleville. Tavoitteisiin vaikuttavat mm. opiskelijan opintovaihe, ammattialakohtaiset tavoitteet, työpaikan tarjoamat mahdollisuudet sekä opiskelijan omat tavoitteet ja valmiudet. TOPSia voidaan tarkentaa työssäoppimisjakson edistyessä. Lähtökohtana työssäoppimisen suunnitelmaa laadittaessa on, että oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa.
10 16 TOPS TOPSn toteutumista seurataan arviointikeskusteluissa sekä opiskelijan työssäoppimispäiväkirjan, mahdollisten oppimistehtävien ja portfolion avulla. Opiskelijan yksilölliset tavoitteet Oppilaitoksen OPS Työelämän ammattitaitovaatimukset KUVIO 2: Työssäoppimisen henkilökohtainen opetus- ja opiskelusuunnitelma TOPSn laatiminen on tärkeätä, sillä sen avulla todetaan sopijaosapuolet työjärjestelyt: ruokailu, työmatkat, työvaatetus, salassapitovelvollisuus todetaan erityiset työturvallisuusseikat selkiytetään ja konkretisoidaan opiskelun tavoitteet työpaikalla varmistetaan kirjallisesti, että opiskelijan toimenkuva kattaa opetussuunnitelman sisällöt varmistetaan opiskelun suunnitelmallisuus yksilöllistetään opinnot (opiskelijan omat oppimistavoitteet) selkiytetään arviointia
11 momutoko 1.4 Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa ammattiosaamisensa käytännön työtehtäviä tekemällä. 17 Ammattiosaamisen näytössä opiskelija näyttää osaamistaan, ei osaamattomuuttaan Ammattiosaamisen näytöt ja muu arviointi Laadukas opetus, ohjaus ja työssäoppiminen Toimiva koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Monipuoliset työelämäyhteydet ja muut verkostot Opetussuunnitelman perusteet N Ä Y T T Ö Suunnittelu Näytön antamisen mahdollisuuden esittäminen työpaikalla (opettaja, opiskelija) Näyttötehtävästä sopiminen: HOPS, kansalliset näyttöaineistot Näyttötehtävän ja - ympäristön sopivuus OPS:n ammatillisiin kokonaisuuksiin Näytön ajankohdan sopiminen, ohjeistukseen ja materiaaliin tutustuminen Toteutus HOPS / TOPS Harjaantuminen Opiskelija saa ohjeistuksen tehtävään Opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä = ammattiosaamisen näyttö Näyttöä ohjaavat ja seuraavat työelämän edustaja ja/tai opettaja Näyttö voidaan tarvittaessa keskeyttää Arviointi Palaute- ja arviointikeskustelu: kuinka hyvin OPS:n mukainen ja keskeinen ammatillinen osaaminen on saavutettu Opiskelija, opettaja, työpaikkaohjaaja Mahdollisuus korottaa arvosanaa Hyväksytty näyttö: Näyttötodistus KUVIO 3: Näytön rakenteen prosessikaavio Ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan ja ops:n perusteiden toteutumisen arviointia Hallituksen esityksen mukaan ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa. käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjen arvioinnissa korostuvat käytännön osaaminen ja työelämän edustajien rooli. Ammattiosaamisen näytöt ovat osa opetussuunnitelman perusteiden mukaista ammatillista koulutusta ja opiskelijan arviointia. Näytöt ovat työtilanteita, jotka koulutuksen järjestäjä ja työelämän edustajat yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. Opiskelija osoittaa Jokaisen ammatillisen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen tulee osoittaa ja arvioida ammattiosaamisen näytössä. Näytöt liitetään osaksi opintoja koko koulutuksen ajalle ja niiden määrä voi vaihdella perustutkinnoittain, koulutusohjelmittain ja yksiköittäin.
12 18 Ammattiosaamisen näyttöihin sisältyy ennakko-ohjaus, toteutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointikeskustelu, palautteen kerääminen ja arvioinnin dokumentointi. Ammattiosaamisen näytöt opiskelija antaa kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista. Ammattiosaamisen näyttö annetaan yhdestä tai useammasta opintokokonaisuudesta kerrallaan tai osasta opintokokonaisuutta. Useamman opintokokonaisuuden yhteisestä näytöstä on selvittävä arviointi opintokokonaisuuksittain. Vastaavasti osanäytöistä kootaan opintokokonaisuuden kokonaisarviointi. Näytöt parantavat ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä koulutuksen työelämävastaavuutta edistämällä opiskelijoiden siirtymistä koulutuksesta työelämään yhtenäistämällä opiskelijoiden arviointia tuottamalla koulutuksen paikalliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön arviointi- ja palautetietoa oppimistuloksista, opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näytöistä opiskelijalle annetaan näyttötodistus, joka on osa tutkintotodistusta. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä, mutta näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen puheenjohtaja. Näytöt toteutetaan Opetushallituksen päättämien tutkintokohtaisten opetussuunnitelman perusteiden ja kansallisten näyttöaineistojen pohjalta. (Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmien perusteet ja kansalliset näyttöaineistot löytyvät Internetistä osoitteesta Opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat näytöt yhdessä. Koulutuksen järjestäjät varmistavat näytöillä ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta ja laatua sekä saavat palautetta opetuksen ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseksi. Kansallinen oppimistulosten arviointi tapahtuu tulevaisuudessa ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteuttaminen Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan toimialakohtaisissa kehittämisryhmissä sekä toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työelämässä työssäoppimisen yhteydessä. Tarvittaessa osa ammattiosaamisen näytöistä voidaan toteuttaa oppilaitoksessa. Valittaessa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamispaikkaa ja tapaa, työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä vastaava opettaja varmistaa, että työssäoppimispaikalla on sellaiset valmiudet ja mahdollisuudet, että siellä voidaan toteuttaa näyttöjä.
13 momutoko Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä koulutuksen järjestäjän vastuut: asettaa näyttöjä varten toimielimen/-elimet, voi olla myös usean järjestäjän yhteinen (AKL 25 a ) määrää opetussuunnitelmassaan ammattiosaamisen näytöistä päättää tarkemmin toimielimen muista tehtävistä, toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimielimen jäsenille maksettavista palkkioista (AKL 25 a ) tekee päätöksen osaamisen tunnustamisesta (AKL 30 ) tiedottaa opinnoista (AKA 3 ) Toimielin Näyttöjen toteuttamisesta vastaavat koulutuksen järjestäjät. Työelämäyhteistyötä varten jokainen koulutuksen järjestäjä asettaa toimielimen, joka valvoo ja ohjaa näyttötoimintaa. Toimielin voi olla monialainen, alakohtainen, tutkintokohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Toimielimessä ovat jäseninä koulutuksen järjestäjän, opettajien, asianomaisen alan elinkeino- ja työelämän sekä opiskelijoiden edustajat. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Toimielimen lain mukaisena tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, sekä määrätä näyttöjen arvioijat. Toimielin päättää näyttöjen arvioinnin suorittavista henkilöistä. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät, koskevat oikaisuvaatimukset, jotka ennen lainmuutoksen voimaantuloa ovat olleet lääninhallitusten tehtävinä. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimitetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt ja hän ei voi olla toimielimen puheenjohtajana. Hänellä on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimielimen käsitellessä opiskelijan arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Toimielimen jäsenten esteellisyyteen sovelletaan hallintolain :ssä säädettyjä esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmässä toimielimen vastuut: hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista valvoo näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista käsittelee opiskelijan arviointia, muutkin kuin näyttöjä, koskevat oikaisuvaatimukset puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistuksen Työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevat sopimukset Työpaikalla tapahtuvan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen osapuolten tehtävistä ja vastuista, opiskelijan ohjauksesta sekä osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen välisessä asiakirjassa, Sopimus työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä 19
14 20 koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä (Liite 4). Sopimuksen neuvottelee ennen työssäoppimisen tai ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista koulutuksen järjestäjän edustaja tai oppilaitoksen edustaja. Työssäoppimisen kestosta ja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ajoituksesta ja järjestämisestä sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavoista sovitaan opiskelijan, ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan allekirjoittamassa asiakirjassa, Sopimus opiskelijan työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen osaamisen näytöistä (Liite 5). Tämän sopimuksen työpaikkaohjaaja tai ammattiosaamisen näyttöjen arvioijana allekirjoittavan henkilön on täytettävä ammattiosaamisen toimielimen asettamat osaamisvaatimukset. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöistä vastaava opettaja varmistaa osaamisen ja neuvottelee kyseisen sopimuksen. Näiden sopimusten liitteenä on oltava Toteuttamissuunnitelma työssäoppimisen ja ammatti- osaamisen näyttöjen tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja opiskelijan arvioinnista arviointikriteereineen (liite 6). Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Toimielin voi päättää, että arviointiin osallistuvat kaikki määrätyt oppilaitoksen opettajat tai nimeltä mainitun yrityksen työpaikkaohjaajat tai suoraan nimetä arvioinnista päättävät henkilöt määräajaksi tai toistaiseksi. Toimielin voi päättää, että opettaja tai työelämän edustaja voi päättää arvosanasta yksin. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa käytetään samaa asteikkoa kuin opintosuoritusten arvioinnissa. Erityisopetuksessa näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvan muun henkilön kuin opettajan pätevyydestä säädetään asetuksen 11 :ssä siten, että tällä tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Pätevyyden riittävyydestä ei ole annettu asetuksessa olevaa säännöstä tarkempia määräyksiä, joten se jää koulutuksen järjestäjän harkintaan. Arvioijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain :ssä säädettyä. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista enemmän kohdassa 4 Työssäoppimisen arviointi s. 59.
15 momutoko TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 21
16 TAULUKKO 1: Opetussuunnitelmaperusteiden ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen eroja 22
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotMuutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotArvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotOpiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotOpiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen
Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen
LisätiedotTODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
LisätiedotTyössäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011
Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotKANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA
ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA Ammatillinen peruskoulutus 21.3.2013 Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen
Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset
LisätiedotOpiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja
Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV
TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotOpas työssäoppimisen ohjaamiseen
Opas työssäoppimisen ohjaamiseen ESR-Momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojekti SEINÄJOEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Tämä teos on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston myöntämällä tuella. Teoksen
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015
Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus. Lauri Kurvonen
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus - Työssäoppimisen tavoitteet vs. toteutus Lauri Kurvonen 14.5.2011 Sisällys Mitä on hyvä työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas
Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotOpetusneuvos Pirjo Väyrynen Perehdytystilaisuus Helsinki, Oulu
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI: TIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ Millaista tietoa arviointijärjestelmä tuottaa oppimistuloksia logistiikan, sosiaali- ja terveysalan, kone- ja metallialan sekä hotelli-
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä
ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
LisätiedotOPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotVAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen
LisätiedotTYÖPAIKKAOHJAAJA. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
TYÖPAIKKAOHJAAJA momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältö Työssäoppiminen ja ammatillinen koulutus Ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen käytännössä ja osapuolten
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 787/2014 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotOpetussuunnitelma alkaen
Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET
TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON
LisätiedotVapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa
Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
LisätiedotLUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi
N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
Lisätiedot7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi
LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotMILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?
MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön
LisätiedotARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila
ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotSastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO
Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen
LisätiedotUusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista. Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö monipuolistaa osaamisen hankkimista Opetusneuvos Elise Virnes Kuhmo-talo 18.9.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta,
LisätiedotTyöväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin
Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotTutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011
KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN
LisätiedotTODISTUS AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN, 20 0V 40 OV. Opinnot Opintojen laajuus Arvosana
MALLI 1. ESIMERKKILÄN SEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ ESIMERKKILÄN AMMATTIOPPILAITOS TODISTUS Tiiti Tokko (300681-6148) on suorittanut AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN
LisätiedotTutkinnon muodostuminen
Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta
LisätiedotG. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov
G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
Lisätiedot