TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja Tulostavoitesopimus 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoitesopimus 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016"

Transkriptio

1 TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja Tulostavoitesopimus 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille Tammikuu 2013

2

3 Valtiovarainministeriön ja Tullin välinen STRATEGIA-ASIAKIRJA

4

5 Sisältö STRATEGIA-ASIAKIRJA Tullin strategiaperusta Tullin strateginen tahtotila Tullin organisaatio ja ydinprosessit Organisaatio Tullin toimintaprosessit Tullin toimintaympäristö Hallitusohjelman vaikutukset Tullin toimintaan Valmisteverotus Venäjä Harmaa talous ja sisäinen turvallisuus Sähköinen asiointi Palveluverkosto ja elinkeinoelämän tarpeet Hallinnon kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka Muut toimintaympäristövaikutukset EU-lainsäädännön muutokset ja EU-laajuiset tietojärjestelmät EU:n sisäisen turvallisuuden strategia EU:n kriisinhallinta Internetkaupan yleistyminen kolmansista maista Kemikaalien valvontavelvoitteet Maailman tullijärjestö WCO Tullin toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tullin tavoitteet suunnittelukaudelle Tullin perustoimintaan liittyvät tavoitteet Tulli sujuvoittaa ulkomaankauppaa Tulli kantaa verot ja maksut tehokkaasti Tulli suojaa yhteiskuntaa...18

6 4.2 Tullin kehittämiseen liittyvät tavoitteet Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen: Toiminnan tehostaminen Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen Yhteistyön kehittäminen Resurssit Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Kehykset Allekirjoitukset...25 TULOSTAVOITESOPIMUS 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille Yleistä Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnallinen tuloksellisuus Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet Toiminnallinen tehokkuus Suoritteet ja laadunhallinta Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Inhimillisen pääoman seurantakohteete ja tavoitteet Resurssit Henkilötyövuodet Määrärahakehykset Sopimuksen voimassaolo ja seuranta Allekirjoitukset...43

7 5 1 Tullin strategiaperusta 1.1 Tullin strateginen tahtotila Suomen Tulli on monialainen palvelu- ja lainvalvontaorganisaatio, varmistaa kansainvälisen tavarakaupan sujuvuuden ja oikeellisuuden, on sisäisen turvallisuuden viranomainen. Tullin tehtävät Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta ja muista tullitoimenpiteistä sekä sen mukaan kuin erikseen säädetään, toimittaa valmisteverotus, autoverotus sekä maahantuotavien tavaroiden arvolisäverotus, valvoa valtion etua ja oikeutta, estää ja paljastaa tullirikoksia ja suorittaa niiden esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullin strategia Tullin toiminta perustuu kolmeen perusstrategiaan: Asiakasstrategia määrittää asiakaslähtöisen toimintatavan ja sen keinoina ovat asiakasryhmittely, palvelut ja palveluprosessit sekä asiakastiedon ja laadun hallinta. Valvontastrategia määrittää, miten valvotaan kohderyhmien toiminnan lainmukaisuutta, suojataan yhteiskuntaa ja torjutaan tullirikollisuutta. Tullivalvonta kohdistuu tavara- ja liikennevirtoihin ja rikostorjunta kohdistuu rikollisiin ja näiden muodostamiin organisaatioihin. Resurssistrategia määrittää henkilöstön, tietohallinnon ja viestinnän kehittämisen painopisteet ja se tukee asiakas- ja valvontastrategioiden toteuttamista.

8 6 Tullin arvot Tullin arvoja ovat ammattitaitoisuus, luotettavuus, palveluhalukkuus ja yksilön arvostus. Arvot on muodostettu vuorovaikutuksessa koko henkilöstön kanssa. Ammattitaitoisuus tunnemme omat tehtäväalueemme ja niiden muodostaman osan kokonaisuudesta tunnemme tervettä ylpeyttä työstämme ja osaamisestamme sovellamme lainsäädäntöä oikein ja yhdenmukaisesti toimintamme on oma-aloitteista ja yhteistyökykyistä, ja haluamme kehittää ammattitaitoamme Luotettavuus kohtelemme henkilöstöä, asiakkaita ja kaikkia sidosryhmiä oikeudenmukaisesti olemme luotettavia sanoissa ja teoissa olemme lahjomattomia pyrimme kerralla oikeaan lopputulokseen Palveluhalukkuus tarjoamme asiantuntevaa ja hyvää palvelua sisäisille ja ulkoisille asiakkaille sekä kaikille sidosryhmille panostamme asiakastyytyväisyyteen palveluketjun kaikissa vaiheissa palvelumme on oikeudenmukaista ja asiantuntevaa sekä ennakoitavaa olemme avoimia tietojen antamisessa ja tiedottamisessa Yksilön arvostus kohtelemme muita samalla tavalla kuin toivomme itseämme kohdeltavan välitämme toisistamme tukemalla ja kannustamalla kohtelemme kaikkia tasapuolisesti olemme avoimia ja empaattisia ja annamme palautetta 1.2 Tullin organisaatio ja ydinprosessit Organisaatio Tullin organisaatio uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin sähköisen asioinnin ja liikkuvan valvonnan tarpeita kehittyvän tekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Nykyinen Tullihallitus ja tullipiirit lakkautettaisiin ja tilalle muodostettaisiin Tulli -niminen virasto. Tavoitteena on, että uusi organisaatio on toiminnassa vuoden 2012 puolivälissä.

9 7 Tulli Tullin pääjohtaja Sisäinen tarkastus Oikeudelliset asiat Valtion edunvalvonta Kansainvälisten asioiden sihteeristö Hallinto Ulkomaankauppa ja verotus Valvonta Tulliyksiköt Koulutus Tietohallinto Asiakasneuvonta Sähköinen palvelukeskus Riskianalyysikeskus Rikostorjunta Helsingin tulli Lentotulli Kotkan tulli Viestintä Autoverotus Yritystarkastuskeskus Valmisteverotus Tullilaboratorio Vaalimaan tulli Nuijamaan tulli Imatran tulli Hallintopalvelut, toimipisteet: Helsinki, Turku, Lappeenranta, Tornio Lupakeskus Tilastointi Veronkanto Maarianhaminan tulli Turun tulli Tornion tulli Tullin tehtävät järjestettäisiin kolmen osaston (ulkomaankauppa- ja verotusosaston, valvonta-osaston ja hallinto-osaston) ja niihin kuuluvien valtakunnallisten toimintojen sekä tulliyksiköt nimisen yksikön hoidettaviksi. Valtakunnallisia toimintoja olisivat operatiiviset tehtäväkokonaisuudet, jotka on toiminnan valtakunnallisen luonteen vuoksi mahdollista järjestää yhden johdon alaisuuteen. Tulliyksiköihin sijoittuisivat paikkasidonnaiset operatiiviset ajoneuvo-, matkustajaja tavaravalvontaan ja selvitykseen sekä asiakaspalveluun liittyvät tehtävät. Tulliyksiköitä on kaavailtu olevan yhdeksän: Helsingin tulli, Turun tulli, Lentotulli, Tornion tulli, Kotkan tulli, Maarianhaminan tulli, Vaalimaan tulli, Nuijamaan tulli ja Imatra- Niiralan tulli. Tulliyksiköiden henkilöstö voisi suorittaa tehtäviä toimipaikassa, johon heidät on sijoitettu, mutta sen lisäksi tarvittaessa laajemminkin. Tulliyksiköiden ja niihin kuuluvien tullihenkilöiden toimintapiiri ei olisi alueellisesti rajattu Tullin toimintaprosessit Tullille on keskitetty kansainvälisen tavarakaupan selvitys- ja valvontatehtävät, jotka tulli hoitaa yhdessä ja samassa prosessissa ja yhdellä monitaitoisella henkilökunnalla. Tulli valvoo tavaravirtojen laillisuutta ja oikeellisuutta asiakkaiden ilmoituksiin sekä hankittuun muuhun tietoon perustuen. Verojen täysimääräinen kanto varmistetaan ajantasaisella vakuus- ja maksuseurannalla. Samalla varmistetaan, että markkinoille ei tullin valvomalla alueella pääse yrityksiä, jotka pyrkisivät verot maksamatta jättämällä saamaan laitonta hyötyä. Tietoa käsitellään riskianalyysiin ja valintaan perustuen yhä enemmän sähköisiä menettelyjä hyödyntäen ja rikostorjunnan alueella tiedustelukeinoin. Viranomaisyhteistyö useilla eri sektoreilla on toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeistä. Tullin toimintakonsepti, joka käsittää asioinnin, valvonnan ja itsenäisen rikostutkinnan on konseptina tehokas. Se mahdollistaa osaamisen tehokkaan käytön prosessin eri vaiheissa. Päätehtävien yhteydessä Tullin prosessit kattavat 11 ministeriön alaan kuuluvien säännösten toimeenpanoa.

10 8 Taulukossa on esitetty keskeisiä Tullille osoitettuja valvontaan liittyviä tehtäviä. VM Verohallinto Vientivalvonta, yritystarkastus, harmaa talous SM Poliisi Rajavartiolaitos PTR, Rikostorjunta, LIPRE, aseet, räjähteet, käteinen raha Passintarkastus LVM TraFi Raskaan liikenteen valvonta Satamissa noudatettavat turvatoimet MMM EVIRA MAVI FEOGA, elintarvikkeet Kasvi- ja eläintaudit UM Kauppapoliittinen ja poliittinen osasto Kaksikäyttötuotteet ml. joukkotuhoaseet Kv. Kaupan säädökset, esim. tullausarvo, alkuperä STM FIMEA VALVIRA STUK Tekijänoikeusjärjestöt Museovirasto SYKE Öljysuojarahasto Lääkkeet Alkoholi, tupakka Säteilevät aineet OKM Tekijänoikeudet Kulttuuriesineet YM Jätteet, kemikaalit, CITES Öljysuojamaksu TEM TUKES PRH Kemikaalit, kulutustavarat, räjähdysaineet Teollisoikeudet, markkinavalvonta PLM PLM Puolustustarvikkeet OM Valtakunnansyyttäjänvirasto Rikostorjunta ja syyteasiat Tullilla on laaja suora valmistelu- ja seurantayhteistyö eri ministeriöiden ja virastojen kanssa, koska Tulli toteuttaa monen eri sektorin lainsäädäntöä ja niiden päävastuulla olevia politiikka-alueita. Yhteistyöalueita ovat mm. tavarakaupan ja menettelyjen kauppapolitiikkaan liittyvät asiat, rajat ylittävät liikenteen sujuvuuteen ja viranomaistoimiin liittyvät kysymykset, lainsäädännön valmisteluyhteistyö tulliin, valmisteveroihin ja autoverotukseen liittyvissä kysymyksissä ja menettelyissä. Tullilainsäädännön ja sen soveltamisen sekä sähköisten ratkaisujen osalta Tulli osallistuu laaja-alaisesti työskentelyyn komission työryhmissä. Tulli vastaa myös linkittyneenä alusliikenteen valvontaan väylämaksun kannosta.

11 9 2 Tullin toimintaympäristö 2.1 Hallitusohjelman vaikutukset Tullin toimintaan Hallitusohjelman linjaukset tukevat Tullin nykyistä toimintapolitiikkaa ja ovat linjassa Tullin asiakasstrategian ja valvontastrategian sekä resurssistrategian kanssa. Seuraavat hallitusohjelman kohdat sekä niihin liitetyt tavoitteet ovat tullitoiminnan kannalta ohjelmakaudella keskeisiä Valmisteverotus Merkittävimmät mahdolliset muutokset kohdistuvat valmisteverotukseen sekä verokantojen muutoksina että veropohjan laajentamisena ja muutaman uuden veron käyttöönottoon, joitten osalta vaikutuksia Tulliin ei hallitusohjelman kirjauksen perusteella pystytä vielä arvioimaan. Verokantojen muutokset merkitsevät lisätyötä. Veropohjan mahdollinen laajentaminen, riippuen siitä miten toteutetaan, vaatii panostusta valmisteverojen tietojärjestelmään uudistamiseen. Muut resurssivaikutukset tulee arvioida. Verotusjärjestelmän uudistaminen pitäisi voida käynnistää pikaisesti, jotta muutokset voidaan toteuttaa asianmukaisesti verotulot ja hyvä palvelu varmistaen Venäjä Hallitusohjelmassa on lukuisia kohtia, jotka liittyvät Venäjään ja joilla on merkitystä Tullin kannalta: EU-politiikan alueella todetaan itäisen kumppanuuden vahvistaminen tärkeäksi. Kahdenvälisesti vahvistetaan suhteita Venäjän kanssa. Hallitus toimii aktiivisesti EU:n Venäjän politiikan kehittämisessä. Suomi tukee Venäjän lähentymistä Eurooppaan ja integroitumista kansainväliseen sopimusjärjestelmään. Venäjä on kasvava markkina-alue suomalaisten yritysten investoinneille sekä investointitavaroiden ja palveluiden viennille. Hallitus varmistaa hyvät liikenneyhteydet Venäjän suuntaan. Tullitoiminnan alueella Tulli on sekä kahdenvälisesti että EU-Venäjä -yhteistyössä toiminut aktiivisesti todettujen tavoitteiden mukaisesti. Hallitusohjelman kirjaus edellyttää, että toimintaa jatketaan ja edelleen tehostetaan. Olennaiset tavoitteet liittyvät rajainfrastruktuurin kehittämiseen ja toimivuuden parantamiseen, sähköisen tiedonsiirron edistämiseen ja rajanylityksen sekä koko logistisen ketjun sujuvoittamiseen.

12 10 Toisena päälohkona on yhteistyö valvonnan ja rikostorjunnan alalla. Tulli tulee edelleen hyödyntämään hallitusohjelmaan kirjattua lähialueyhteistyön rahoitusta tarjolla olevissa puitteissa sekä hyödyntämään ENPI-rahoituksen mahdollisuuksia. Valmistautuminen mahdolliseen viisumivapauteen edellyttää suunnitelmien laatimista ja tarvittavien panostusten arvioimista rajainfrastruktuurin ja toimintamallien kehittämiseen sekä lisääntyvän liikenteen (sekä matkustajat että tavaraliikenne) edellyttämään henkilöstön lisäämiseen Harmaa talous ja sisäinen turvallisuus Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimet ovat vahvasti esillä hallitusohjelmassa. Tullin rooli harmaan talouden torjunnassa on tuotu selkeästi esiin, mikä merkitsee mm. yhteistyön syventämistä verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön kanssa, osallistumista aktiivisesti VI talousrikostorjuntaohjelman toteuttamiseen ja panostamista valmisteverotukseen liittyvän harmaan talouden torjuntaan. Tullin toimintamalli tukee harmaan talouden torjuntaa ilmoitusmenettelyn, vakuusjärjestelyn, riskianalyysin, valvonnan, jälkitarkastuksen ja rikostorjunnan muodostaman kokonaisuuden keinoin. Toimintamallilla varmistetaan, ettei Tullin kantaminen verojen osalta synny juurikaan verojäämiä eikä markkinoille pääse yrityksiä, jotka saavuttavat laittoman kilpailuedun jättämällä verot maksamatta ja siten heikentävät laillisesti toimivien yritysten kilpailuedellytyksiä. Tavoitteena on myös rikosvastuun toteutuminen ja tehokas rikoshyödyn takaisinsaanti. Hallitusohjelmassa tuodaan esille tarve tietojen nykyistä laajempaan käyttöön eri viranomaisten kesken harmaan talouden torjunnassa. Tullilla on sekä tietotarpeita että tietoja, joita voitaisiin nykyistä laajemmin antaa muiden viranomaisten käyttöön. Yhteistyötahoja ovat perinteisen PTR-viranomaisten lisäksi erityisesti Verohallinto ja ulosottoviranomainen. Hallitusohjelmassa edellytetty PTR-yhteistyö toteutuu Tullin tullivalvonnassa ja rikostorjunnassa. Sisäisen turvallisuuden III ohjelma, terrorismin torjunnan strategia ja mm. joukkotuhoaseiden valvonta ovat Tullin kannalta keskeisiä ohjenuoria ja tehtäviä. Tulli toteuttaa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valvomalla kuljetusketjujen lainmukaisuutta ja turvallisuutta sekä torjumalla tullirikollisuutta. Ministeriöiden ja virastojen yhteistyötä näiden asioiden valmistelussa tulisi edelleen syventää ja parantaa. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta parannetaan tehostamalla viranomaistyötä ja ottamalla käyttöön pilottiprojektin parhaat käytännöt Sähköinen asiointi Tulli on kehittänyt sähköisiä palveluja sekä omaehtoisesti että EU:n yhteisten määritysten ja vaatimusten perusteella. Tulli-ilmoittaminen sekä ulkomaankaupan tilastoilmoittaminen ovat käytännössä kokonaan sähköisen asioinnin piirissä, kuitenkin niin, että myös paperipohjainen ilmoittaminen ja asiointi toimipaikassa on mahdollista. EU:n laajuisten järjestelmien vaatimuksena on niiden yhteensopivuus ja käyttöönotto sovitussa aikataulussa. Sähköisen ilmoittamisen pakollisuutta tulee tarkastella ja huomioida siinä ainakin kolme hallitusohjelmaan sisältyvää kohtaa, joista ensimmäinen koskee yhteispalvelupisteitten hyödyntämistä ja toinen oikeutta hyvään hallintoon koko maassa ja ruotsinkielisen palvelun turvaamiseen sekä kolmantena sähköisten palvelujen esteettömyys.

13 Alue, joka tulisi voida ottaa sähköisen asioinnin piiriin pikaisesti, on valmisteverotus. Myös autoverotuksen rekisteröimättömien asiakkaiden autoverotusprosessia tulee kehittää. Sähköisen asioinnin osalta tulee huomioida tullitoiminnan EU-perustaisuus, joka merkitsee sitä, että EU-maiden järjestelmien tulee täyttää EU-vaatimukset, olla keskenään yhteensopivat ja ne tulee toteuttaa määritetyn aikataulun mukaisesti. Lisäksi EU tarjoaa ja tullee jatkossa tarjoamaan nykyistä enemmän yhteisiä palveluja. Hallitusohjelma edellyttää myös sähköisen laskutuksen käyttöönottoa Palveluverkosto ja elinkeinoelämän tarpeet Hallitusohjelmassa tuodaan esille elinkeinoelämän toimintaedellytyksen vahvistaminen, viennin merkitys, hyvän hallinnon merkitys ja palvelujen saatavuus. Hallitusohjelmassa todetaan: Vahvuuksiimme kuuluvat myös hyvätasoinen infrastruktuuri, vakaa ja turvallinen yritysympäristö sekä sujuva, luotettava ja palveluhenkinen hallinto. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen merkitsee Tullille palvelujen kehittämistä monikanavaisesti päätavoitteen ollessa, että kaikki palvelut olisivat saatavissa sähköisesti ja eri asiakasryhmien tarpeitten mukaisesti vaihtoehtoisilla sähköisillä asiointitavoilla. Neuvontapalveluja on kehitettävä saman periaatteen mukaisesti. Sähköisen asioinnin käyttöaste pyritään saamaan mahdollisimman korkeaksi. Laaja-alaista tullin yhteistyötä asiakasyhteistyöryhmissä jatketaan tavoitteena tiedon välitys uudistuksista sekä toimijoiden näkemysten kuuleminen ja huomioiminen toiminnassa ja uudistuksia suunniteltaessa Hallinnon kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja kannustavalla sekä osallistavalla työilmapiirillä parannetaan tuottavuutta ja luodaan edellytyksiä henkilöstön jaksamiselle ja työhyvinvoinnin edistämiselle. Johtamista ja esimiesosaamista parannetaan. Valtion työnantajapolitiikan kehittämisen tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen. työnantajana. Tulli jatkaa aktiivista työhyvinvoinnin sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämistä sekä uudistaa palkkausjärjestelmäänsä. 2.2 Muut toimintaympäristövaikutukset Hallitusohjelmassa olevien toimintaympäristövaikutusten lisäksi Tullin toimintaan vaikuttavat seuraavat toimintaympäristömuutokset EU-lainsäädännön muutokset ja EU-laajuiset tietojärjestelmät EU:n uutta tullikoodeksia, joka määrittää EU:n tullimenettelyn perusteet sekä sähköisen toimintaympäristön kehittämisvaatimukset, joudutaan muuttamaan ennen sen kaavailtua voimaantuloa (6/2013), koska lainsäädäntö tulee saattaa vastaamaan Lissabonin sopimuksen vaatimuksia ja toisaalta asetettu tavoite e-tulliohjelman mukaiseen sähköiseen toimintaympäristöön siirtymisestä on osoittautunut käytännössä aikataulullisesti liian kunnianhimoiseksi.

14 12 Uudistukset tulevat sovellettavaksi asteittain ja niiden täytäntöönpano ulottuu myös hallitusohjelmakauden yli. Säännösuudistukset sekä niihin perustuvat tietojärjestelmäuudistukset ovat sekä sisällöltään että aikataulultaan suoraan Suomea velvoittavia. Tulli osallistuu laajasti säännösten, menettelyjen ja tietojärjestelmämääritysten suunnitteluun ja toimeenpanoon sekä arviointiin. Sähköiseen toimintamalliin siirtyminen aiheuttaa myös asiakkaille tietojärjestelmäkustannuksia sekä edellyttää toimintatapojen uudistamista niin Tullissa kuin asiakaskunnassa. EU-tietojärjestelmäyhteistyössä Suomen tullin tavoitteena on tietojärjestelmien mahdollisimman laaja yhteiskäyttöisyys. EU:ssa päätettävät tietojärjestelmäratkaisut ovat ajankohtaisia ja yhteiskäyttöisyyden toteutumisen kannalta ratkaisevia ja ne vaikuttavat Suomen tulliselvityksen perusjärjestelmien arkkitehtuuriin ja toteutustapaan sekä pitemmän päälle syntyviin kustannuksiin. Yhteiskäyttöisyyden saavuttaminen on kuitenkin epävarmaa. Toimivan tietoverkon merkitys on jo nykyisin erityisen keskeinen tullitoiminnassa, jossa lähes kaikki yritysasiointi on sähköistä. Häiriöt sanomanvälityksessä aiheuttavat välittömiä häiriöitä toimitusketjuille ja lisäävät selvitystyötä. Jatkossa sähköisen asioinnin toimivuuden ja tietoverkkojen häiriöriskin minimoinnin merkitys korostuu entisestään. Sekä yrityksissä että Tullissa mahdollisuus toimia varamenettelynä paperimenettelyssä heikkenee entisestään toimipaikkaverkoston, henkilöstön vähenemisen sekä vanhakantaisen teknisen osaamisen ja välineistön poistuessa asteittain. Tullitoiminta perustuu reaaliaikaiseen sanomailmoittamiseen ja sanomien automaattiseen käsittelyyn ja riskiperusteiseen puuttumiseen. Tavaran kulku yhteisössä perustuu tullivalvonta-käsitteelle: Tavara on tullivalvonnassa, kunnes se on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tai muuhun lopulliseen tarkoitukseensa. Siihen asti tavarasta tulee antaa tullille ilmoitukset, jonka perusteella Tulli tietää kuka vastaa (verottamattomasta) tavarasta ja missä tulliselvityksen vaiheessa se on. Tavaraa ei voi asettaa seuraavaan tulliselvitysvaiheeseen, ellei tulli ole hyväksynyt menettelyä koskevaa ilmoitusta. Tämän vuoksi sanomaliikenteen toimivuus on tärkeää koko toiminnan sekä siihen sitoutuvien kustannusten minimoimiseksi. Uudistettuun tullikoodeksiin sisältyvät EU:n laajuinen keskitetty tullaus, Single Window ratkaisut rajat ylittävän tavaraliikenteen muodollisuuksien hoitamiseksi sekä hyväksytyn talouden toimijan AEO:n asema, joka takaa yksinkertaistettuja tullimenettelyjä koskevien lupien saamisen muita nopeammin ja/tai helpotuksia turvallisuuteen liittyvissä tarkastuksissa. EU-tasolla on kehitteillä Self-Assessment -toimintamalli, jossa auktorisoitu toimija (AEO) ilmoittaa kuukausittain Tullille itse määrittämänsä tullivelan suuruuden. Auktorisointi, yritystarkastukset ja muu valvonta perustuu toimijan raha- ja liiketoimintaprosesseihin. Toimintamallia tukemaan luodaan samanaikaisesti järjestelmäperusteinen tarkastusmenetelmä (systems based approach) EU:n sisäisen turvallisuuden strategia EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamiseksi on vahvistettu Europolin vakavan rikollisuuden uhka-arvioon perustuva monivuotinen ohjelma. Se sisältää useita painopistealueita mm. konteissa tapahtuvan salakuljetuksen, rajojen yli liikkuvat rikollisryhmät sekä synteettisten huumausaineiden kaupan. Tulli osallistuu EU:n sisäisen turvallisuuden koordinointikomitean työhön ja painopistealueille laadittujen toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa.

15 EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamista tukee EU:n tullien yhteinen turvallisuus- ja vaarattomuusriskianalyysi. Riskianalyysi toteutetaan EU:n ulkorajoilla yhtenäisin menetelmin ja perustuen jäsenmaiden ja komission yhdessä sopimiin riskisääntöihin ja sillä tavoitellaan mm. yhteisön kansalaisten hengen ja terveyden suojelemista sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä. Toiminta perustuu EU:n riskienhallintakehykseen, joka koostuu kolmesta elementistä; EU:n yhteiset liikennemuotokohtaiset riskisäännöt, jäsenvaltioiden Tullien välinen riskitiedonvaihto ja jäsenvaltioiden ja komission yhdessä määrittelemät valvonnan painopistealueet EU:n kriisinhallinta EU:n kriisinhallintaan liittyvä yhteistyö ja toiminnan kehittäminen vaikuttavat Tulliin. Kriisinhallinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä jäsenvaltioiden tullien ja komission välistä järjestelyä, jolla varmistetaan, että laajojen ja vakavien uhkien (esim. ydinonnettomuudet, pandemiat, saastuneiden elintarvikkeiden laaja leviäminen) toteutuessa Tullien välinen tiedonvaihto ja reagointi on asianmukaista ja viivytyksetöntä Internetkaupan yleistyminen kolmansista maista Internet on tuonut kiellettyjen tuotteiden markkinat kaikkien ulottuville. Esimerkiksi väärennetyt lääkkeet ja muuntohuumeet saapuvat Suomeen postiliikenteessä, jota Tulli valvoo läpivalaisun ja huumekoirien avulla ja suorittamalla laboratorioanalyysejä. Kaupankäynti tapahtuu sähköisillä markkinoilla ja myyjäpuoli on poikkeuksetta sijoittautunut ulkomaille (ja yleensä EU-alueen ulkopuolelle) Kemikaalien valvontavelvoitteet EU:n ja kansallista kemikaalilainsäädäntöä on uudistettu ja se on havaittu haastavaksi erityisesti markkinoille saattamista koskevien velvoitteiden osalta. Kemikaalien valvonta liittyy myös akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen valvontaan. Uusi lainsäädäntö vahvistaa tullin roolia tuotteiden turvallisuuden valvonnassa ja yhteistyössä markkinavalvontaviranomaisten kanssa. Vanhan kemikaalilain korvaavan kemikaalilain voimaantulo riippuu EU:n uudesta biosidiasetuksesta, joka tulee voimaan näillä näkymin syyskuussa Maailman tullijärjestö WCO Tulli osallistuu aktiivisesti Maailman tullijärjestön työhön. Järjestö on ainoa kansainvälinen järjestö, joka keskittyy tullitoimintaan ja on tunnustettu globaalisti tullin äänitorvena. Järjestön tavoitteena on globaalissa toimintaympäristössä muun muassa tullistandardien kehittäminen, tullimenettelyjen yksinkertaistaminen ja harmonointi, tavarankuljetusketjujen turvallisuus, tuloksekas ja kohdehakuinen tullin valvontatoiminta ja tulliosaamisen ja tullien toimintakyvyn kehittäminen. Järjestö myös ylläpitää kansainvälistä harmonoitua tavaranimikkeistöä, joka on tavaraluokittelun perusta, ja hallinnoi WTO-sopimuksen tullausarvoon ja alkuperäsääntöihin liittyviä teknisiä seikkoja.

16 14

17 15 3 Tullin toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriölle on asetettu seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Valtion velkasuhde käännetään laskuun Verotuloja lisätään ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Menojen kasvua rajoitetaan ja uusia menosäästöjä saadaan aikaan Kunta- ja palvelurakenne uudistetaan Verotusta kehitetään ja muita rakenteellisia toimia toteutetaan tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä Julkisten palveluiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tuottavuutta parannetaan Valtiokonsernin johtamista, ohjausta ja rakenteita uudistetaan Valtiovarainministeriö asettaa tullilaitokselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa Asiakasvaikuttavuutta parannetaan sähköisiä palveluita kehittämällä Verotulojen kertymä turvataan ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Vuosille laadittu sisäisen turvallisuuden ohjelma toimeenpannaan käytäntöön Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan

18 16

19 17 4 Tullin tavoitteet suunnittelukaudelle 4.1 Tullin perustoimintaan liittyvät tavoitteet Tullin perustoiminnan asiakas- ja valvontastrategian keskeiset strategiset tavoitteet tukevat valtiovarainministeriön Tullille asettamien vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista tarkemmista ja hallituskautta lyhytkestoisimmista toimenpiteistä ja seurannassa käytettävien mittareiden tavoitetasoista sovitaan strategisen asiakirjan liitteenä olevassa vuosittain päivitettävässä tulossopimuksessa. EU-tasolla on käynnissä Performance Measurement hanke, jossa kehitetään EUtasoisia mittareita tullitoiminnan vaikuttavuuteen liittyen. Tulli on ollut mukana hankkeessa ja Tullin tavoitteet ovat linjassa myös EU-tasoisten tavoitteiden ja mittareiden kanssa Tulli sujuvoittaa ulkomaankauppaa Tulli varmistaa EU-laajuisten sähköisten palveluiden käyttöönoton edellytetyssä aikataulussa. Hallitusohjelmakaudella tarjotaan saataville kaikki palvelut ja asiakasneuvonta sähköisten palvelukanavien kautta. Tulli pyrkii löytämään eri asiakasryhmille sopivia ja yritysten kustannuksia säästäviä toimintatapoja. Asiakasyhteistyöllä edistetään yritysten valmiuksia hoitaa tulli- ja verotusvelvoitteensa ja edistetään elinkeinoelämän ja viranomaisten vuorovaikutusta. Tulli myötävaikuttaa osaltaan yhden ikkunan ja yhden pysähdyksen toimintatapojen käyttöönottoon yritysten ja viranomaisten välisessä asioinnissa. Ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten palveluverkko pidetään riittävän kattavana, jotta ulkomaankaupan asiantuntemusta on saatavilla kohtuullisella odotusajalla ja ainakin suurimmilla yrityspaikkakunnilla. Palvelut järjestetään niin, että yritykset voivat hoitaa ulkomaankaupan kuljetukset niille sopivana ajankohtana ja siten, että tullitoimenpiteiden vuoksi tarpeettomilta odotusajoilta ja ylimääräisiltä ajomatkoilta vältytään. Keskeisimmät mittarit: Asiakkaiden odotusaika palvelupisteissä Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä Sähköisten ilmoitusten osuus kaikista tulliselvitykseen liittyvistä ilmoituksista Sähköisten palveluiden käytettävyys asiakkaille Sähköisen palvelukeskuksen käsittelyaika sanomien käsittelyssä

20 Tulli kantaa verot ja maksut tehokkaasti Tulli kantaa oikea-aikaisesti ja oikeamääräisinä ulkomaankauppaan ja tavaroiden valmistukseen liittyvät tullit, verot ja maksut hyödyntäen sähköisiä asiointikanavia ja järjestelmiä. Vakuusjärjestelmällä ja maksunseurannalla turvataan täysimääräinen veronkanto ja samalla estetään laitonta etua tavoittelevien toimiminen markkinoilla. Keskeisimmät mittarit: Asiakastyytyväisyys auto- ja valmisteverotuksessa Sähköisten ilmoitusten osuus auto- ja valmisteveroilmoituksista Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista verotusmuodoittain Oikaistujen verotuspäätösten osuus verotusmuodoittain Käytettyjen autojen veroilmoitusten käsittelyajan mediaani Autoverotuksen oikaisujen käsittelyaika Verokontrollin osuvuus ja vaikuttavuus Tulli suojaa yhteiskuntaa Tullin lainvalvonta perustuu kansainvälisen tavaraliikenteen erityisosaamiseen, moderniin teknologiaan ja valvontaviranomaisten yhteistyöhön. Tulli on vahva toimija vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja liiketoiminnan yhteydessä tapahtuvan rikollisuuden torjunnassa. Tullivalvonta toimii tehokkaasti ja kohdehakuisesti haittaamatta normaalia liikennettä hyödyntämällä teknistä välineistöä ja valvontateknologiaa. Tulli estää harmaata taloutta sekä organisaation sisäisellä valvonnan, tulliselvityksen ja verotuksen yhteistyöllä että yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, siten, että onnistutaan torjumaan sekä verotusjärjestelmän puitteissa, että sen ulkopuolella toimivaa harmaata taloutta ja verorikollisuutta. Tulli edistää sisäistä turvallisuutta muiden turvallisuusviranomaisten kanssa kansallisesti ja EU-laajuisesti. Tulli suojaa kansalaisia ja ympäristöä estämällä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia tavaraliikenteessä. Keskeisimmät mittarit: Tullin paljastamien rikosten määrä ja selvittämistaso Tullin takaisin saama rikoshyöty ja tullirikostorjunnan vaikuttavuus Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastettujen erien lukumäärä ja osuvuus Tullivalvonnan tarkastusten lukumäärä ja osuvuus 4.2 Tullin kehittämiseen liittyvät tavoitteet Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen: Toiminnan tehostaminen Tulli täyttää sille asetettavat tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet ja henkilötyövuositavoitteet, mikä edellyttää niiden ottamista huomioon kaikessa toiminnan kehittä-

21 misessä toiminnallinen tehokkuus on tulos mm. organisaation, johtamisen, tietojärjestelmien, toimitilojen ja prosessien onnistuneesta kehittämisestä. Tulli toteuttaa valtiovarainministeriön asettamia pysyviä toimintamenosäästöjä, jotka edellyttävät mm. valtion yhteisten palveluiden käyttöä, hankintatoimen tehostamista, tilankäytön tehostamista ja matkustusmäärien vähentämistä ja etäyhteyksien käytön lisäämistä. 19 Keskeisimmät mittarit: Tuottavuusindeksi Taloudellisuusindeksi Henkilötyövuosimäärän kehitys tehtävittäin Valtiovarainministeriön asettamien pysyvien toimintamenosäästöjen mittarit Harmaantalouden torjunnan erityiset mittarit: Paljastettujen veropetosten lukumäärä Harmaan talouden paljastamisella strategia-kaudelta torjutut veromenetykset (vältetty verojen määrä ja perittyä saatu määrä) Takaisinsaatu rikoshyöty Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Tulli uudistaa organisaationsa palvelukyky- ja tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Merkittävä kehittämishanke on Tullissa käynnistetty uuden organisaatiorakenteen suunnittelu. Valtiovarainministeriölle ehdotettu rakenne on kuvattu luvussa 1.2. Uudistuksesta saavutettavana hyötynä on Tullin vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvaminen mm. seuraavista syistä: tullipiirien poistumisen myötä hallinto kevenee, tullipiirien hallintorakenteen purkaminen säästää kustannuksia, resursseja voidaan kohdentaa joustavammin toiminnoittain ja alueellisesti, millä voidaan paremmin turvata keskeisten tehtävien suorittaminen niukkenevien resurssien aikana, operatiivinen toiminta korostuu, päätösvalta- ja vastuusuhteet selkiintyvät, Tullin tavoitteet, toiminta ja tulokset näkyvät valtakunnallisten kokonaisuuksien puitteissa, valtakunnalliset toiminnot turvaavat toiminnan yhdenmukaisuuden. Pyrkimyksenä on, että uusi organisaatiorakenne olisi voimassa mahdollisimman pian, mahdollisesti jo vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Organisaatiomuutos edellyttää lakimuutoksia, joiden aikataulusta muutoksen ajoittuminen on riippuvainen. Organisaatiomuutos toteutetaan alueelliset ja henkilöstöpoliittiset tarpeet huomioon ottaen. Valtakunnallisten toimintojen perustaminen ei merkitse henkilökunnan siirtämistä tai keskittämistä pääkaupunkiseudulle vaan toimintoja ja henkilökuntaa sijoitetaan niille paikkakunnille, joilla Tullilla on nykyisinkin merkittävää toimintaa ja missä Tullin palvelujen kysyntä on suurinta.

22 20 Tulli kehittää Itärajan ylityspaikkoja yhteistyöviranomaisten kanssa Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen kehittäminen on edellytys rajaliikenteen läpäisykyvyn ylläpitämiselle. Tullin kannalta kiireisimmät kohteet ovat Vaalimaan, Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen kehittäminen. Kauttakuljetus Suomen kautta Venäjälle on kasvanut voimakkaasti vuosituhannen alun ajan ja vuosina olleen taantuman aiheuttama notkahdus on kääntynyt selvään kasvuun, vaikkei huippuvuosien tasoa olla vielä saavutettu. Henkilöliikenteessä kasvu on ollut tasaisen vahvaa koko vuosituhannen alun ajan ja keskeisimpien rajanylityspaikkojen kapasiteetti on muodostumassa pullonkaulaksi. Mahdollinen viisumivapaus lisäisi merkittävästi henkilöliikennettä itärajan rajanylityspaikoilla. Vaalimaa on vilkkain Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista. Raha-asiainvaliokunta hyväksyi pitämässään kokouksessa Tullille valtuuden solmia vuokrasopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa Vaalimaan tulli- ja raja-aseman laajennuksesta, jossa eriytetään tavara- ja henkilöliikenne. Vaalimaan kehittämishanke on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, rakentaminen alkaa kesällä 2012 ja laajennuksen valmistumisajankohta on vuodenvaihde Imatran rajanylityspaikka on käynyt ahtaaksi erityisesti kasvaneelle henkilöliikenteelle. Kehittämissuunnitelmassa esitetään nykyinen tulli- ja raja-asema peruskorjattavaksi ja laajennettavaksi. Etelä-Karjalan liitto on varannut marraskuussa 2011 Imatran raja-aseman ja liikennejärjestelyiden kehittämiseen 11,1 me ENPI-rahoitusta Tullille, rajavartiostolle ja liikennevirastolle. Lopulliset päätökset rahoituksesta pystyttäneen tekemään keväällä 2012, minkä jälkeen hankkeen toteutus voisi käynnistyä. Tavara- ja henkilöliikenteen eriyttäminen on jo toteutettu Nuijamaalle, jonne valmistui vuonna 2006 uusi tulli- ja raja-asema. Nuijamaalla henkilöliikenteen tarkastuspisteitä tarvitaan lisää: Uusissa tarkastuspisteissä on voitava hyödyntää rajatarkastusautomatiikkaa, mikä ei ole kattavasti mahdollista nykyisissä tiloissa. Myös Nuijamaan laajennukseen Etelä-Karjalan liitto on varannut ENPI-rahoitusta yhteensä 2,4 me. Muita rajanylityspaikkoja, joille on tehty alustavia selvityksiä perusparannuksista ja laajennuksista, ovat Vartius, Raja-Jooseppi ja Parikkala. Tulli keskittää pääkaupunkiseudun toimintoja Pasilaan Tullin pääkaupunkiseudun toimistotiloja vaativia toimintoja (noin 750 htv) kootaan Pasilaan. Tavoitteena on sekä kehittää ja tehostaa toimintaprosesseja kokoamalla nykyisin eri toimipisteissä oleva henkilöstö samaan yhteyteen että lisätä toiminnallista ja toimitilatehokkuutta. Tulli kehittää toimintaprosesseja ja niiden vaatimia ICT-järjestelmiä Tulli panostaa edelleen tietojärjestelmäkehitykseen johtuen sekä kansallisista ja EUlähtöisistä lainsäädännön, toimintamallien ja teknologian muutoksista. Valmisteverotukseen on kehitettävä sähköinen asiointijärjestelmä samalla kun vanhentumassa oleva tietojärjestelmä täytyy uusia sitä tukevaksi (sen mukaisesti kuin valtiovarainministeriö linjaa). Vuosituhannen vaihteessa kehitetty tuontitullausjärjestelmä sitä tukevine taustapalveluineen on myös vanhenemassa sekä teknisesti että toiminnallisesti. EU:n lainsäädäntömuutokset edellyttävät tulliselvitysjärjestelmien kehittämistä mm. keskitetyn tullauksen, ns. self assessment -ilmoittamisen ja järjestelmäpohjaisen riskianalyysin ja tarkastuksen tueksi.

23 Valtion IT-strategian mukaisesti Tullissa otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteisiä ratkaisuja mm. työasemahankinnoissa, tietoliikenteessä ja käyttöpalveluissa. Tämä merkitsee samalla toimintatavan muutosta; Tulli keskittyy yhä enemmän toimintaa tukevien ICT-palveluiden suunnitteluun ja ICT-palvelutoimittajien ohjaamiseen Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen Tulli on hyvä työnantaja Tulli panostaa henkilöstön osaamisen ja esimiestyön kehittämiseen ja työhyvinvointiin toimintaympäristön ja toimintatapojen muutoksessa. Tullin tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja, jolla on motivoitunut, moniosaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Tulli uudistaa palkkausjärjestelmänsä vastaamaan toiminnan ja tehtävien muutosta ja rakenneuudistusta. Tullin rakenneuudistuksen osana varmistetaan, että johtamisjärjestelmät ovat toimivia. Esimiesten valmiuksia tuetaan tarvittavalla esimieskoulutuksella. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään ja työtyytyväisyyden kehitystä seurataan säännöllisesti. Keskeisimmät mittarit: Työhyvinvointi-indeksi (Työterveyslaitoksen tutkimus) Sairauspoissaolopäivien lukumäärä / HTV 1 3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus Työterveyspalvelujen nettokustannukset euroa / HTV Keskimääräinen eläköitymisikä Lähtövaihtuvuus-% Koulutustasoindeksi Koulutuspäivien lukumäärä / HTV 4.3 Yhteistyön kehittäminen Tulli tekee päivittäin yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tullin eri toimintojen kehittäminen ja pyrkiminen asetettuihin tavoitteisiin sisältää samalla poikkeuksetta myös yhteistyömuotojen kehittämisen. Tullille asetettujen vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti: Tulli kehittää yhteistyötä Verohallinnon kanssa harmaan talouden torjumiseksi Tulli käynnistää yhteistyön uuden harmaan talouden selvityskeskuksen kanssa asiakashallinnan, riskianalyysin, yritystarkastuksen ja talousrikostutkinnan tehtäväalueilla. Valmisteverotukseen liittyvät harmaan talouden ilmiöt ja niiden vaikuttavuus kartoitetaan yhteistyössä harmaan talouden selvitysyksikön kanssa. Tulli ja Verohallinto tarkastelevat yhteistyön parantamisella toteutettavissa olevia verovalvontaa tehostavia keinoja.

24 22 Tulli kehittää viranomaisyhteistyötä Tulli toimii edelleen aktiivisesti PTR-yhteistoiminnassa. PTR-yhteistoiminta tarkoittaa rikostorjuntaan, valvontatoimintaan tai kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toimenpiteen suorittamista toisen PTR-viranomaisen puolesta tai apuna tämän tehtäväalueella sekä toimimista yhteistyössä PTR-viranomaisten yhteisellä tehtäväalueella. Tulli parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta viranomaisyhteistyöllä ja ottamalla käyttöön pilottiprojektin parhaat käytännöt. Tullin useiden eri ministeriöiden ja virastojen lukuun suorittaman valvonnan kohteet ja taso määritetään niiden kanssa sovittujen tavoitteiden ja Tullin riskianalyysin perusteella. Tulli toimii aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä Tulli toimii aktiivisesti EU:ssa ja Maailman tullijärjestössä Suomen tavoitteiden toteuttamiseksi liittyen erityisesti uusien yhteisten toimintaprosessien, standardien ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Tulli edistää mahdollisuuksiensa mukaisesti EU:n ja Venäjän sekä Suomen ja Venäjän välistä tulliyhteistyötä sähköisen tiedonsiirron, valvonnan ja rikostorjunnan alueella.

25 23 5 Resurssit 5.1 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Tullille asetettu HTV-tavoite ensi vuodelle on Valtioneuvosto on harmaan talouden ohjelmassa esittänyt Tullille 1 me vuosille , mikä käytetään noin 20 HTV:n lisähenkilöstön palkkaamiseen. Hallitusohjelman mukainen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma täsmentyy vasta keväällä 2012, jolloin myös selvinnee, luovutaanko HTV-tavoitteista ohjauskeinona ja tapahtuuko ohjaus jatkossa määrärahakehyksen kautta. 5.2 Kehykset Valtioneuvosto on asettanut tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti Tullille seuraavat kehykset: Talousarviomomentti Strategia-asiakirja on laadittu voimassaolevan kehyspäätöksen mukaisena. Jos määrärahakehyksissä tai toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia, niiden vaikutukset strategia-asiakirjaan arvioidaan osapuolten kesken.

26 24

27

28 26

29 27 Valtiovarainministeriön ja Tullin välinen TULOSTAVOITESOPIMUS 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille

30 28

31 29 1 Yleistä Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta ja muista tullitoimenpiteistä sekä sen mukaan kuin erikseen säädetään, toimittaa valmisteverotus, autoverotus sekä maahantuotavien tavaroiden arvolisäverotus, valvoa valtion etua ja oikeutta, estää ja paljastaa tullirikoksia ja suorittaa niiden esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista.

32 30

33 31 2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriö asettaa tullilaitokselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa Asiakasvaikuttavuutta parannetaan sähköisiä palveluita kehittämällä Verotulojen kertymä turvataan ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Tulli toteuttaa EU:n sisäisen turvallisuuden strategiaa ja valvoo kansainvälistä tavaraliikennettä Suomen sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan

34 32

35 33 3 Toiminnallinen tuloksellisuus 3.1 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet 2013 Hanke Tullin organisaatiouudistuksen toimeenpano vuonna 2013 Harmaan talouden torjuntaohjelman toteuttaminen vuonna Harmaan talouden torjuntaohjelman lisäresurssit 1 me kohdistetaan noin 20 HTV:n rekrytointiin - Valmisteverotukseen liittyvät harmaan talouden ilmiöt ja niiden vaikuttavuus kartoitetaan yhteistyössä harmaan talouden selvitysyksikön kanssa Osallistuminen EU:n tullilainsäädännön uudistukseen ja siihen liittyvän tullin sähköistämishankkeen toteuttaminen Valmisteverotuksen sähköisen asiointijärjestelmän kehittäminen erikseen sovittavalla tavalla sekä uuden järjestelmän edellyttämien menettelysäännösten valmistelu Autoverotuksen käteisasiakkaiden verotusprosessin kehittäminen ja sen edellyttämien menettelysäännösten valmistelu Valmistautuminen valtion yhteisen talous- ja henkilöstöjärjestelmän KIEKUn käyttöönottoon Itärajan rajanylityspaikkojen ja -prosessien kehittäminen Strategia-asiakirjan tavoite, johon hanke liittyy Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen, palvelukyky, tehokkuus Yhteiskunnan suojaaminen, verotuksen oikeellisuuden varmistaminen, tasapuolisten kilpailuedellytysten takaaminen Ulkomaankaupan sujuvuus, palvelukyky Palvelukyky, tehokkuus Palvelukyky, tehokkuus Tehokkuus Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen, ulkomaankaupan sujuvuus

36 34 Tavoitteet vuodelle 2013 ja alustavat tavoitteet vuosille Toiminnallinen tehokkuus Toteuma 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 Alustava tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Tuottavuusindeksi 1) 100,0 102,9 106,0 3) 3) 3) Taloudellisuusindeksi 2) 100,0 98,9 96,4 3) 3) 3) Toimitilamenot euroa / HTV ) 3) 3) 3) Toimitilaneliömetrit / HTV ) 3) 3) Maksullisen toiminnan kannattavuus (%) julkisoikeudelliset suoritteet -21,7-10,0-10,0-10,0-10,0-10,0 liiketaloudelliset suoritteet 7,7 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 1) Suurempi parempi. 2) Pienempi parempi. 3) Johtuen vielä avoimista vaikuttavuus- ja tuottavuusohjelman tavoitteista vuosien tavoitearvojen ennakoiminen ei ole mahdollista. 4) Toimitilamenot per HTV vuonna 2013 on laskettu vuoden 2013 ennakoitujen toimitilamenojen ja Valtion talousarvioesityksessä ehdotetun HTV-määrän mukaan menotaso per HTV kasvaa, koska toimitilamenot nousevat vuosittaisten indeksikorotusten myötä ja HTV-määrä alenee Suoritteet ja laadunhallinta Toteuma 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 Alustava tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Tulliselvitys Asiakkaiden odotusaika fyysisissä palvelupisteissä enintään (minuuttia) Neuvonta- asiakastukipalveluiden odotusaika enintään (minuuttia) Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä 1) 3,6 3,8 4,0 Sähköisten ilmoitusten %-osuus 3 ) Saapuminen ja poistuminen Tuonti Vienti - tavanomainen vienti tax free vienti Passitus Varastointi Ahvenanmaan veroraja (FI) Sähköisten ilmoitusten käsittelyaika (%) Tuonnissa alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus Viennissä alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus Passituksessa alle 30 min käsiteltyjen osuus Sähköisessä palvelukeskuksessa ylösnousseiden tulli-ilmoitusten määrä enintään (%) ) 16 2) 14 2) 14 2) Verotus Asiakastyytyväisyys 1) Valmisteverotuksessa 3,8 3,8 4,0 Autoverotuksessa 3,2 3,8 4,0

37 Toteuma 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 Alustava tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Sähköisten ilmoitusten osuus (%) Valmisteveroilmoitukset Valmisteverottomat siirrot Autoveroilmoitukset Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista ( ) Tulliverotuksessa (tullit + alv) 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Valmisteverotuksessa 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Autoverotuksessa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Merenkulkumaksuissa 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Oikaistujen ja tuomioistuimen muuttamien jälkikanto- sekä peruutus- ja palautuspäätösten osuus (%) Tulliverotuksessa (tullit + alv) 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 Autoverotuksessa 3,3 3 2,8 2,5 2,5 2,5 Muutettujen valmisteveropäätösten osuus kaikista ensiverotuspäätöksistä (%) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 Käsittelyajat Autoverotuksessa - käteisasiakkaiden ajoneuvojen käsittelyajan mediaani (pv) oikaisujen käsittelyaika (kk) Valmisteverotuksessa - asiakasaloitteisten oikaisu- ja jälkiverotushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (kk) 3 3 2,5 2,0 2.0 Tullirikostorjunta 4) Tullin paljastamat rikokset (kpl) Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso (%) 83,7 84,0 87,8 86,9 86,0 85,7 Tullin takaisin saama rikoshyöty (M ) vanha 1,9 1,5 3,6 3,3 2,4 2,5 Tullin takaisin saama rikoshyöty (M ) uusi 5) 125,9 26,2 35,9 37,4 39,0 40,0 Tullirikostorjunnan vaikuttavuus (M ) 130,7 36,7 44,9 46,7 48,0 50,0 Tuoteturvallisuusvalvonta Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastetut erät (kpl) Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) Riskianalyysi EU turvallisuus ja vaarattomuusriskianalyysi RIF (Suomen asettamat) (kpl) EU yhteinen riskienhallinta CRMS RIF (Suomen asettamat) (kpl) Saapuneista CRMS RIF ilmoituksista toimenpiteisiin johtaneet (poimintaehto, tavaran- taarkastustoimeksianto, viranomaistiedonvaihto, haltuunotto, verotuspäätös) (%) Tarkastustoiminta Tullivalvonnan avainsuoritteet (kpl) (arvio)

38 36 Toteuma 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 Alustava tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Harmaan talouden torjunta 4) Laaditut ilmiöselvitykset, HTSY ja vlevoitteidenhoitoselvitykset (kpl) Harmaan talouden torjunta RIF (Suomen asettamat) (kpl) Saapuneista harmaan talouden torjunnan RIF ja AM ilmoituksista toimenpiteisiin johtaneet (poimintaehto, tavarantarkastustoimeksianto, viranomaistiedonvaihto, haltuunotto, verotuspäätös) (%) Yritys- ja asiakirjatarkastukset (kpl) 200 (arvio) Varastotarkastukset (kpl) 200 (arvio) Joista jälkikantoa (1 000 ) 150 (arvio) Paljastetut veropetosrikokset (kpl) Talousrikoksissa takaisin saatu rikoshyöty (M ) 7) 1,84 1,4 1,8 2,0 2,2 2,4 Torjutut veromenetykset Yritys- ja asiakirjatarkastuksista seuraavat jälkikannot (M ) 1) Asteikolla 1 5, tutkimus tehdään joka toinen vuosi. 2) Arvio, tarkennetaan vuosittain. 10 (arvio) ) Vertailuluvuissa on mukana muitakin kuin varsinaisia ilmoitusten käsittelyvaiheita. 4) Tavoitteet pohjautuvat edellisen viiden vuoden keskiarvoon poikkeuksellisten yksittäistapausten eliminoimiseksi. 5) Muutettu vastaamaan poliisin laskutapaa. Samalla vanhasta laskentamallista luovutaan tulevien vuosien osalta. 6) Harmaan talouden torjuntaohjelma on voimassa vuosina ) Perustuu aiempaan rikoshyödyn laskutapaan, koska nykymalli ei mahdollista tällä hetkellä talousrikosten erittelyä.

39 3.1.3 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen 37 Toteuma 2011 Tavoite 2012 Tavoite 2013 Alustava tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Työhyvinvointi-indeksi (Työterveyslaitoksen tutkimus) 1) 12,7 12,7 12,7 Esimiestoimintaindeksi (Työterveyslaitoksen tutkimus) 2) 3,4 3,4 3,5 Sairauspoissaolojen määrä (päivää / HTV) 12,7 12,5 12,0 11,5 11,0 10,5 1 3 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä 3) (päivää / HTV) 2,4 2,4 2,3 2,2 2,2 2,0 Työterveyspalvelun nettomenot (euroa / HTV) Keskimääräinen eläköitymisikä 63,0 63,0 63,0 63,0 63,0 Lähtövaihtuvuus (%) 5,0% 5,0% 5,0% 5,0% 5,0% Koulutustasoindeksi (asteikko on 1,5 8) 4) 4,5 4,5 4,6 4,6 4,7 4,7 Koulutuspäiviä / HTV 7,3 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 1) Asteikolla 1 20 (Suomen keskiarvo oli 13,7). Tutkimus tehdään joka toinen vuosi. 2) Asteikolla 1 5. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi. 3) Luku haetaan Tahti-järjestelmästä alkaen 2012, jotta se on vertailukelpoinen muiden virastojen kanssa. 4) Asteikolla 1,5 8. Koulutustasoindeksi noussee hieman johtuen eläköityvien vanhojen työntekijöiden alhaisemmasta koulutustasosta tilalle palkattaviin nuoriin verrattuna. Taulukon lukuarvot ovat luonteeltaan enemmän seurantaindikaattoreita kuin tavoitelukuja, koska yksittäisten tavoitearvojen asettaminen mm. eläköitymisiälle, lähtövaihtuvuudelle ja koulutustasolle ja koulutuspäivien määrälle ei ole kovin mielekästä kyse on enemmän kehityksen seuraamisesta ja tarvittaessa suuntaamisesta haluttuun suuntaan kuin tietyn tavoiteluvun määrittämisestä Inhimillisen pääoman seurantakohteet ja tavoitteet Inhimillinen pääoma Seurantakohde Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Innostava johtaminen ja esimiestyö Innostava johtaminen ja esimiestyö Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Mittari Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (VMbaro) Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (VMbaro) Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (VMbaro) Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (VMbaro) Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (VMbaro) Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (VMbaro) Sairauspoissaolojen väheneminen, työpäivää/htv (Tahti) Toteuma ,7 (2011) Arvio 2012 Tavoite 2013 Ennakolliset tavoitteet 2014, 2015, ,9-3,0 3,1 (2015) 3,0-3,0 3,2 (2015) 2,7-3,0 3,2 (2015) 3-3,0 3,2 (2015) 3,3-3,35 3,4 (2015) 3,4-3,41 3, ,5 11, ,5 Tullissa henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä on mitattu aikaisemmin Medivireen kehittämällä Terve Organisaatio kyselyllä ja viimeksi vuonna 2010 Työ-

Tullin näkökulma kuljetus(ketjun)turvallisuuteen

Tullin näkökulma kuljetus(ketjun)turvallisuuteen Tullin näkökulma kuljetus(ketjun)turvallisuuteen 2012 Erik Dannbäck erik.dannback@tulli.fi Tullivalvontapäällikkö Valvontaosasto Tullivalvonta ja tekniikka 2 Esityksen sisältö Missio Valvonnan ydintehtävät

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012

Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullialan ammattitutkinnon tiedotustilaisuus Riitta Paalanen 9.3.2012 Tullin koulutus riitta.paalanen@.fi 1 Tässä tilaisuudessa: Kerrotaan Tullin koulutustarjonnasta yrityksille ja muille sidosryhmille,

Lisätiedot

Suomen tulli 2014. Vuosikatsaus

Suomen tulli 2014. Vuosikatsaus Vuosikatsaus Suomen tulli edistää tavarakaupan sujuvuutta ja varmistaa sen oikeellisuuden kantaa tehokkaasti tavaraverot tarjoaa palveluita asiakaslähtöisesti suojaa yhteiskuntaa, ympäristöä ja kansalaisia.

Lisätiedot

TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoitesopimus 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017

TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoitesopimus 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017 TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoitesopimus 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Tammikuu 2014 Valtiovarainministeriön ja Tullin välinen STRATEGIA-ASIAKIRJA

Lisätiedot

TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoitesopimus 2012 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2013-2015

TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoitesopimus 2012 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2013-2015 TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoitesopimus 2012 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2013-2015 Helmikuu 2012 Valtiovarainministeriön ja Tullin välinen STRATEGIA-ASIAKIRJA

Lisätiedot

Suomen tulli. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunta. 29.8.2014 Tulli

Suomen tulli. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunta. 29.8.2014 Tulli Suomen tulli Rajat ylittävän rikollisuuden torjunta Tullin organisaatio Tullitoimipaikat 2014 Tullissa työskenteli vuoden 2013 lopussa 2 319 henkilöä. Naisten osuus oli 46 % ja miesten 54 %. Tullin toiminta-ajatus

Lisätiedot

TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2014

TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2014 TULLIN TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2014 12.4.2013 12.28.10 Tullilaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 4 162 400 euroa. Selvitysosa: Tulot perustuvat seuraaviin säädöksiin. 1) Tullilakiin (1446/1994)

Lisätiedot

Organisaatiouudistus uusien työtapojen mahdollistajana. Hannu Lappi johtaja Tulli

Organisaatiouudistus uusien työtapojen mahdollistajana. Hannu Lappi johtaja Tulli Organisaatiouudistus uusien työtapojen mahdollistajana Hannu Lappi johtaja Tulli 9.12.2014 1 Tullin organisaatio Hallintopalvelut: Henkilöstö-, talous- ja materiaalihallinto järjestelmät ja veroreskontra

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Jälkiseurantaraportti. Jälkiseurannan toteutus. Jälkiseurannan havainnot. Tullin tulostavoitteet. 25.9.2015 Dnro 369/54/2010 1 (6) Jakelussa mainitut

Jälkiseurantaraportti. Jälkiseurannan toteutus. Jälkiseurannan havainnot. Tullin tulostavoitteet. 25.9.2015 Dnro 369/54/2010 1 (6) Jakelussa mainitut 25.9.2015 Dnro 369/54/2010 1 (6) Jakelussa mainitut Tarkastuskertomus 1/2013 Tulli harmaan talouden torjujana Jälkiseurantaraportti Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Yhteistyöllä tuloksiincase

Yhteistyöllä tuloksiincase Yhteistyöllä tuloksiincase Tulli Tuloksilla johtaminen- Performance leadership seminaari 29.10. 2010 29.10.2010 Hannu Lappi 1 Suomen tulli on palvelu- ja lainvalvontaorganisaatio, joka Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TULLILAITOKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2011

VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TULLILAITOKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2011 1/17 TH 6/930/11 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TULLILAITOKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2011 2/17 TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2011...3 1. Tullilaitoksen strategiset linjaukset vuosille 2011-2015...3

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tullin verkkopalvelustrategia

Tullin verkkopalvelustrategia 1 Tullin verkkopalvelustrategia Vaikuttavuustavoitteiden asettaminen 16.1.2004 Tapani Seppänen HM&V Research Leena Kononen Tulli Jukka Kyhäräinen Tulli Riitta Paalanen Tulli Kommentoitu: Leena Honka, Jyrki

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Elävä kaupunki, turvallinen koti Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

MAKSUTAULUKKO. 3178 N:o 1193. Liite TULLITOIMENPITEET

MAKSUTAULUKKO. 3178 N:o 1193. Liite TULLITOIMENPITEET 3178 N:o 1193 Liite MAKSUTAULUKKO tullilaitoksen maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista I TULLITOIMENPITEET 1. Kulkuneuvoselvitys Lentoliikenne Kaupallisessa ulkomaanliikenteessä olevan ilma-aluksen

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Tullin vuosien 2014-2017 menokehykset

Tullin vuosien 2014-2017 menokehykset Esitys 1 (5) Tullihallitus 5.10.2012 Dnro 2/250/12 Valtiovarainministeriö Tullin vuosien 2014-2017 menokehykset Tulli toimittaa ohessa esityksensä vuosien 2014 2017 menokehyksistä. Esitys on valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Miten estää nuuskan laiton kauppa?

Miten estää nuuskan laiton kauppa? Miten estää nuuskan laiton kauppa? Seuraamukset nuuskan laittomasta maahantuonnista ja myynnistä Seppo Raitolahti Tulliylitarkastaja Valmisteverotus Ulkomaankauppa- ja verotusosasto 1 Veroseuraamukset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TULLIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

TULLIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 TULLIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 13.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO - 2-1 Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus 3 1.1.1 Toimintaympäristön keskeisimmät muutokset 3 1.1.2 Toiminnan keskeisimmät tulokset ja kehitys

Lisätiedot

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Museotoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys 1. ITE-nykykansantaiteen valtakunnallinen erikoismuseo kansainvälinen rooli public private partnership (MSL)

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

EU:n vientivalvonta ja pakotteet globaaleilla markkinoilla Tullin toiminta

EU:n vientivalvonta ja pakotteet globaaleilla markkinoilla Tullin toiminta EU:n vientivalvonta ja pakotteet globaaleilla markkinoilla Tullin toiminta Suomen Tulli Edistää ulkomaankaupan sujuvuutta, varmistaa säännösten noudattamisen ja turvaa osaltaan EU:n sisämarkkinoiden häiriöttömän

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot