TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja Tulostavoitesopimus 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille

Transkriptio

1 TULLIN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja Tulostavoitesopimus 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille Tammikuu 2014

2

3 Valtiovarainministeriön ja Tullin välinen STRATEGIA-ASIAKIRJA

4

5 Sisältö STRATEGIA-ASIAKIRJA Tullin strategiaperusta Tullin strateginen tahtotila Tullin organisaatio ja ydinprosessit Organisaatio Tullin toimintaprosessit Tullin toimintaympäristö Hallitusohjelman vaikutukset Tullin toimintaan Valmisteverotus Venäjä Harmaa talous ja sisäinen turvallisuus Sähköinen asiointi Palveluverkosto ja elinkeinoelämän tarpeet Hallinnon kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka Muut toimintaympäristövaikutukset EU-lainsäädännön muutokset ja EU-laajuiset tietojärjestelmät EU:n sisäisen turvallisuuden strategia EU:n kriisinhallinta Internetkaupan yleistyminen kolmansista maista Kemikaalien valvontavelvoitteet Maailman tullijärjestö WCO Tullin toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Tullin tavoitteet suunnittelukaudelle Tullin perustoimintaan liittyvät tavoitteet Tulli sujuvoittaa ulkomaankauppaa Tulli kantaa verot ja maksut tehokkaasti Tulli suojaa yhteiskuntaa...20

6 4.2 Tullin kehittämiseen liittyvät tavoitteet Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen: Toiminnan tehostaminen Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen Yhteistyön kehittäminen Resurssit Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Kehykset Allekirjoitukset...27 TULOSTAVOITESOPIMUS 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille Yleistä Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Toiminnallinen tehokkuus Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet Resurssit Henkilötyövuodet Määrärahakehykset Sopimuksen voimassaolo ja seuranta Allekirjoitukset...45

7 7 1 Tullin strategiaperusta 1.1 Tullin strateginen tahtotila Suomen Tulli on monialainen palvelu- ja lainvalvontaorganisaatio, varmistaa kansainvälisen tavarakaupan sujuvuuden ja oikeellisuuden, on sisäisen turvallisuuden viranomainen. Tullin tehtävät Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta ja muista tullitoimenpiteistä sekä sen mukaan kuin erikseen säädetään, toimittaa valmisteverotus, autoverotus sekä maahantuotavien tavaroiden arvolisäverotus, valvoa valtion etua ja oikeutta, estää ja paljastaa tullirikoksia ja suorittaa niiden esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullin strategia Tullin toiminta perustuu kolmeen perusstrategiaan: Asiakasstrategia määrittää asiakaslähtöisen toimintatavan ja sen keinoina ovat asiakasryhmittely, palvelut ja palveluprosessit sekä asiakastiedon ja laadun hallinta. Valvontastrategia määrittää, miten valvotaan kohderyhmien toiminnan lainmukaisuutta, suojataan yhteiskuntaa ja torjutaan tullirikollisuutta. Tullivalvonta kohdistuu tavara- ja liikennevirtoihin ja rikostorjunta kohdistuu rikollisiin ja näiden muodostamiin organisaatioihin. Resurssistrategia määrittää henkilöstön, tietohallinnon ja viestinnän kehittämisen painopisteet ja se tukee asiakas- ja valvontastrategioiden toteuttamista.

8 8 Tullin arvot Tullin arvoja ovat ammattitaitoisuus, luotettavuus, palveluhalukkuus ja yksilön arvostus. Arvot on muodostettu vuorovaikutuksessa koko henkilöstön kanssa. Ammattitaitoisuus tunnemme omat tehtäväalueemme ja niiden muodostaman osan kokonaisuudesta tunnemme tervettä ylpeyttä työstämme ja osaamisestamme sovellamme lainsäädäntöä oikein ja yhdenmukaisesti toimintamme on oma-aloitteista ja yhteistyökykyistä, ja haluamme kehittää ammattitaitoamme Luotettavuus kohtelemme henkilöstöä, asiakkaita ja kaikkia sidosryhmiä oikeudenmukaisesti olemme luotettavia sanoissa ja teoissa olemme lahjomattomia pyrimme kerralla oikeaan lopputulokseen Palveluhalukkuus tarjoamme asiantuntevaa ja hyvää palvelua sisäisille ja ulkoisille asiakkaille sekä kaikille sidosryhmille panostamme asiakastyytyväisyyteen palveluketjun kaikissa vaiheissa palvelumme on oikeudenmukaista ja asiantuntevaa sekä ennakoitavaa olemme avoimia tietojen antamisessa ja tiedottamisessa Yksilön arvostus kohtelemme muita samalla tavalla kuin toivomme itseämme kohdeltavan välitämme toisistamme tukemalla ja kannustamalla kohtelemme kaikkia tasapuolisesti olemme avoimia ja empaattisia ja annamme palautetta 1.2 Tullin organisaatio ja ydinprosessit Organisaatio Tullin organisaatio uudistetaan vastaamaan nykyistä paremmin sähköisen asioinnin ja liikkuvan valvonnan tarpeita kehittyvän tekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Nykyinen Tullihallitus ja tullipiirit lakkautettaisiin ja tilalle muodostettaisiin Tulli -niminen virasto. Tavoitteena on, että uusi organisaatio on toiminnassa vuoden 2012 puolivälissä.

9 9 Tulli Tullin pääjohtaja Sisäinen tarkastus Oikeudelliset asiat Valtion edunvalvonta Kansainvälisten asioiden sihteeristö Hallinto Ulkomaankauppa ja verotus Valvonta Tulliyksiköt Koulutus Tietohallinto Asiakasneuvonta Sähköinen palvelukeskus Riskianalyysikeskus Rikostorjunta Helsingin tulli Lentotulli Kotkan tulli Viestintä Autoverotus Yritystarkastuskeskus Valmisteverotus Tullilaboratorio Vaalimaan tulli Nuijamaan tulli Imatran tulli Hallintopalvelut, toimipisteet: Helsinki, Turku, Lappeenranta, Tornio Lupakeskus Tilastointi Veronkanto Maarianhaminan tulli Turun tulli Tornion tulli Tullin tehtävät järjestettäisiin kolmen osaston (ulkomaankauppa- ja verotusosaston, valvonta-osaston ja hallinto-osaston) ja niihin kuuluvien valtakunnallisten toimintojen sekä tulliyksiköt nimisen yksikön hoidettaviksi. Valtakunnallisia toimintoja olisivat operatiiviset tehtäväkokonaisuudet, jotka on toiminnan valtakunnallisen luonteen vuoksi mahdollista järjestää yhden johdon alaisuuteen. Tulliyksiköihin sijoittuisivat paikkasidonnaiset operatiiviset ajoneuvo-, matkustajaja tavaravalvontaan ja selvitykseen sekä asiakaspalveluun liittyvät tehtävät. Tulliyksiköitä on kaavailtu olevan yhdeksän: Helsingin tulli, Turun tulli, Lentotulli, Tornion tulli, Kotkan tulli, Maarianhaminan tulli, Vaalimaan tulli, Nuijamaan tulli ja Imatra- Niiralan tulli. Tulliyksiköiden henkilöstö voisi suorittaa tehtäviä toimipaikassa, johon heidät on sijoitettu, mutta sen lisäksi tarvittaessa laajemminkin. Tulliyksiköiden ja niihin kuuluvien tullihenkilöiden toimintapiiri ei olisi alueellisesti rajattu Tullin toimintaprosessit Tullille on keskitetty kansainvälisen tavarakaupan selvitys- ja valvontatehtävät, jotka tulli hoitaa yhdessä ja samassa prosessissa ja yhdellä monitaitoisella henkilökunnalla. Tulli valvoo tavaravirtojen laillisuutta ja oikeellisuutta asiakkaiden ilmoituksiin sekä hankittuun muuhun tietoon perustuen. Verojen täysimääräinen kanto varmistetaan ajantasaisella vakuus- ja maksuseurannalla. Samalla varmistetaan, että markkinoille ei tullin valvomalla alueella pääse yrityksiä, jotka pyrkisivät verot maksamatta jättämällä saamaan laitonta hyötyä. Tietoa käsitellään riskianalyysiin ja valintaan perustuen yhä enemmän sähköisiä menettelyjä hyödyntäen ja rikostorjunnan alueella tiedustelukeinoin. Viranomaisyhteistyö useilla eri sektoreilla on toiminnan tuloksellisuuden kannalta keskeistä. Tullin toimintakonsepti, joka käsittää asioinnin, valvonnan ja itsenäisen rikostutkinnan on konseptina tehokas. Se mahdollistaa osaamisen tehokkaan käytön prosessin eri vaiheissa. Päätehtävien yhteydessä Tullin prosessit kattavat 11 ministeriön alaan kuuluvien säännösten toimeenpanoa.

10 10 Taulukossa on esitetty keskeisiä Tullille osoitettuja valvontaan liittyviä tehtäviä. VM Verohallinto Vientivalvonta, yritystarkastus, harmaa talous SM Poliisi Rajavartiolaitos PTR, Rikostorjunta, LIPRE, aseet, räjähteet, käteinen raha Passintarkastus LVM TraFi Raskaan liikenteen valvonta Satamissa noudatettavat turvatoimet MMM EVIRA MAVI FEOGA, elintarvikkeet Kasvi- ja eläintaudit UM Kauppapoliittinen ja poliittinen osasto Kaksikäyttötuotteet ml. joukkotuhoaseet Kv. Kaupan säädökset, esim. tullausarvo, alkuperä STM FIMEA VALVIRA STUK Tekijänoikeusjärjestöt Museovirasto SYKE Öljysuojarahasto Lääkkeet Alkoholi, tupakka Säteilevät aineet OKM Tekijänoikeudet Kulttuuriesineet YM Jätteet, kemikaalit, CITES Öljysuojamaksu TEM TUKES PRH Kemikaalit, kulutustavarat, räjähdysaineet Teollisoikeudet, markkinavalvonta PLM PLM Puolustustarvikkeet OM Valtakunnansyyttäjänvirasto Rikostorjunta ja syyteasiat Tullilla on laaja suora valmistelu- ja seurantayhteistyö eri ministeriöiden ja virastojen kanssa, koska Tulli toteuttaa monen eri sektorin lainsäädäntöä ja niiden päävastuulla olevia politiikka-alueita. Yhteistyöalueita ovat mm. tavarakaupan ja menettelyjen kauppapolitiikkaan liittyvät asiat, rajat ylittävät liikenteen sujuvuuteen ja viranomaistoimiin liittyvät kysymykset, lainsäädännön valmisteluyhteistyö tulliin, valmisteveroihin ja autoverotukseen liittyvissä kysymyksissä ja menettelyissä. Tullilainsäädännön ja sen soveltamisen sekä sähköisten ratkaisujen osalta Tulli osallistuu laaja-alaisesti työskentelyyn komission työryhmissä. Tulli vastaa myös linkittyneenä alusliikenteen valvontaan väylämaksun kannosta.

11 11 2 Tullin toimintaympäristö 2.1 Hallitusohjelman vaikutukset Tullin toimintaan Hallitusohjelman linjaukset tukevat Tullin nykyistä toimintapolitiikkaa ja ovat linjassa Tullin asiakasstrategian ja valvontastrategian sekä resurssistrategian kanssa. Seuraavat hallitusohjelman kohdat sekä niihin liitetyt tavoitteet ovat tullitoiminnan kannalta ohjelmakaudella keskeisiä Valmisteverotus Merkittävimmät mahdolliset muutokset kohdistuvat valmisteverotukseen sekä verokantojen muutoksina että veropohjan laajentamisena ja muutaman uuden veron käyttöönottoon, joitten osalta vaikutuksia Tulliin ei hallitusohjelman kirjauksen perusteella pystytä vielä arvioimaan. Verokantojen muutokset merkitsevät lisätyötä. Veropohjan mahdollinen laajentaminen, riippuen siitä miten toteutetaan, vaatii panostusta valmisteverojen tietojärjestelmään uudistamiseen. Muut resurssivaikutukset tulee arvioida. Verotusjärjestelmän uudistaminen pitäisi voida käynnistää pikaisesti, jotta muutokset voidaan toteuttaa asianmukaisesti verotulot ja hyvä palvelu varmistaen Venäjä Hallitusohjelmassa on lukuisia kohtia, jotka liittyvät Venäjään ja joilla on merkitystä Tullin kannalta: EU-politiikan alueella todetaan itäisen kumppanuuden vahvistaminen tärkeäksi. Kahdenvälisesti vahvistetaan suhteita Venäjän kanssa. Hallitus toimii aktiivisesti EU:n Venäjän politiikan kehittämisessä. Suomi tukee Venäjän lähentymistä Eurooppaan ja integroitumista kansainväliseen sopimusjärjestelmään. Venäjä on kasvava markkina-alue suomalaisten yritysten investoinneille sekä investointitavaroiden ja palveluiden viennille. Hallitus varmistaa hyvät liikenneyhteydet Venäjän suuntaan. Tullitoiminnan alueella Tulli on sekä kahdenvälisesti että EU-Venäjä -yhteistyössä toiminut aktiivisesti todettujen tavoitteiden mukaisesti. Hallitusohjelman kirjaus edellyttää, että toimintaa jatketaan ja edelleen tehostetaan. Olennaiset tavoitteet liittyvät rajainfrastruktuurin kehittämiseen ja toimivuuden parantamiseen, sähköisen tiedonsiirron edistämiseen ja rajanylityksen sekä koko logistisen ketjun sujuvoittamiseen.

12 12 Toisena päälohkona on yhteistyö valvonnan ja rikostorjunnan alalla. Tulli tulee edelleen hyödyntämään hallitusohjelmaan kirjattua lähialueyhteistyön rahoitusta tarjolla olevissa puitteissa sekä hyödyntämään ENPI-rahoituksen mahdollisuuksia. Valmistautuminen mahdolliseen viisumivapauteen edellyttää suunnitelmien laatimista ja tarvittavien panostusten arvioimista rajainfrastruktuurin ja toimintamallien kehittämiseen sekä lisääntyvän liikenteen (sekä matkustajat että tavaraliikenne) edellyttämään henkilöstön lisäämiseen Harmaa talous ja sisäinen turvallisuus Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimet ovat vahvasti esillä hallitusohjelmassa. Tullin rooli harmaan talouden torjunnassa on tuotu selkeästi esiin, mikä merkitsee mm. yhteistyön syventämistä verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön kanssa, osallistumista aktiivisesti VI talousrikostorjuntaohjelman toteuttamiseen ja panostamista valmisteverotukseen liittyvän harmaan talouden torjuntaan. Tullin toimintamalli tukee harmaan talouden torjuntaa ilmoitusmenettelyn, vakuusjärjestelyn, riskianalyysin, valvonnan, jälkitarkastuksen ja rikostorjunnan muodostaman kokonaisuuden keinoin. Toimintamallilla varmistetaan, ettei Tullin kantaminen verojen osalta synny juurikaan verojäämiä eikä markkinoille pääse yrityksiä, jotka saavuttavat laittoman kilpailuedun jättämällä verot maksamatta ja siten heikentävät laillisesti toimivien yritysten kilpailuedellytyksiä. Tavoitteena on myös rikosvastuun toteutuminen ja tehokas rikoshyödyn takaisinsaanti. Hallitusohjelmassa tuodaan esille tarve tietojen nykyistä laajempaan käyttöön eri viranomaisten kesken harmaan talouden torjunnassa. Tullilla on sekä tietotarpeita että tietoja, joita voitaisiin nykyistä laajemmin antaa muiden viranomaisten käyttöön. Yhteistyötahoja ovat perinteisen PTR-viranomaisten lisäksi erityisesti Verohallinto ja ulosottoviranomainen. Hallitusohjelmassa edellytetty PTR-yhteistyö toteutuu Tullin tullivalvonnassa ja rikostorjunnassa. Sisäisen turvallisuuden III ohjelma, terrorismin torjunnan strategia ja mm. joukkotuhoaseiden valvonta ovat Tullin kannalta keskeisiä ohjenuoria ja tehtäviä. Tulli toteuttaa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valvomalla kuljetusketjujen lainmukaisuutta ja turvallisuutta sekä torjumalla tullirikollisuutta. Ministeriöiden ja virastojen yhteistyötä näiden asioiden valmistelussa tulisi edelleen syventää ja parantaa. Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta parannetaan tehostamalla viranomaistyötä ja ottamalla käyttöön pilottiprojektin parhaat käytännöt Sähköinen asiointi Tulli on kehittänyt sähköisiä palveluja sekä omaehtoisesti että EU:n yhteisten määritysten ja vaatimusten perusteella. Tulli-ilmoittaminen sekä ulkomaankaupan tilastoilmoittaminen ovat käytännössä kokonaan sähköisen asioinnin piirissä, kuitenkin niin, että myös paperipohjainen ilmoittaminen ja asiointi toimipaikassa on mahdollista. EU:n laajuisten järjestelmien vaatimuksena on niiden yhteensopivuus ja käyttöönotto sovitussa aikataulussa. Sähköisen ilmoittamisen pakollisuutta tulee tarkastella ja huomioida siinä ainakin kolme hallitusohjelmaan sisältyvää kohtaa, joista ensimmäinen koskee yhteispalvelupisteitten hyödyntämistä ja toinen oikeutta hyvään hallintoon koko maassa ja ruotsinkielisen palvelun turvaamiseen sekä kolmantena sähköisten palvelujen esteettömyys.

13 Alue, joka tulisi voida ottaa sähköisen asioinnin piiriin pikaisesti, on valmisteverotus. Myös autoverotuksen rekisteröimättömien asiakkaiden autoverotusprosessia tulee kehittää. Sähköisen asioinnin osalta tulee huomioida tullitoiminnan EU-perustaisuus, joka merkitsee sitä, että EU-maiden järjestelmien tulee täyttää EU-vaatimukset, olla keskenään yhteensopivat ja ne tulee toteuttaa määritetyn aikataulun mukaisesti. Lisäksi EU tarjoaa ja tullee jatkossa tarjoamaan nykyistä enemmän yhteisiä palveluja. Hallitusohjelma edellyttää myös sähköisen laskutuksen käyttöönottoa Palveluverkosto ja elinkeinoelämän tarpeet Hallitusohjelmassa tuodaan esille elinkeinoelämän toimintaedellytyksen vahvistaminen, viennin merkitys, hyvän hallinnon merkitys ja palvelujen saatavuus. Hallitusohjelmassa todetaan: Vahvuuksiimme kuuluvat myös hyvätasoinen infrastruktuuri, vakaa ja turvallinen yritysympäristö sekä sujuva, luotettava ja palveluhenkinen hallinto. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen merkitsee Tullille palvelujen kehittämistä monikanavaisesti päätavoitteen ollessa, että kaikki palvelut olisivat saatavissa sähköisesti ja eri asiakasryhmien tarpeitten mukaisesti vaihtoehtoisilla sähköisillä asiointitavoilla. Neuvontapalveluja on kehitettävä saman periaatteen mukaisesti. Sähköisen asioinnin käyttöaste pyritään saamaan mahdollisimman korkeaksi. Laaja-alaista tullin yhteistyötä asiakasyhteistyöryhmissä jatketaan tavoitteena tiedon välitys uudistuksista sekä toimijoiden näkemysten kuuleminen ja huomioiminen toiminnassa ja uudistuksia suunniteltaessa Hallinnon kehittäminen ja henkilöstöpolitiikka Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja kannustavalla sekä osallistavalla työilmapiirillä parannetaan tuottavuutta ja luodaan edellytyksiä henkilöstön jaksamiselle ja työhyvinvoinnin edistämiselle. Johtamista ja esimiesosaamista parannetaan. Valtion työnantajapolitiikan kehittämisen tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen. työnantajana. Tulli jatkaa aktiivista työhyvinvoinnin sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämistä sekä uudistaa palkkausjärjestelmäänsä. 2.2 Muut toimintaympäristövaikutukset Hallitusohjelmassa olevien toimintaympäristövaikutusten lisäksi Tullin toimintaan vaikuttavat seuraavat toimintaympäristömuutokset EU-lainsäädännön muutokset ja EU-laajuiset tietojärjestelmät EU:n uutta tullikoodeksia, joka määrittää EU:n tullimenettelyn perusteet sekä sähköisen toimintaympäristön kehittämisvaatimukset, joudutaan muuttamaan ennen sen kaavailtua voimaantuloa (6/2013), koska lainsäädäntö tulee saattaa vastaamaan Lissabonin sopimuksen vaatimuksia ja toisaalta asetettu tavoite e-tulliohjelman mukaiseen sähköiseen toimintaympäristöön siirtymisestä on osoittautunut käytännössä aikataulullisesti liian kunnianhimoiseksi.

14 14 Uudistukset tulevat sovellettavaksi asteittain ja niiden täytäntöönpano ulottuu myös hallitusohjelmakauden yli. Säännösuudistukset sekä niihin perustuvat tietojärjestelmäuudistukset ovat sekä sisällöltään että aikataulultaan suoraan Suomea velvoittavia. Tulli osallistuu laajasti säännösten, menettelyjen ja tietojärjestelmämääritysten suunnitteluun ja toimeenpanoon sekä arviointiin. Sähköiseen toimintamalliin siirtyminen aiheuttaa myös asiakkaille tietojärjestelmäkustannuksia sekä edellyttää toimintatapojen uudistamista niin Tullissa kuin asiakaskunnassa. EU-tietojärjestelmäyhteistyössä Suomen tullin tavoitteena on tietojärjestelmien mahdollisimman laaja yhteiskäyttöisyys. EU:ssa päätettävät tietojärjestelmäratkaisut ovat ajankohtaisia ja yhteiskäyttöisyyden toteutumisen kannalta ratkaisevia ja ne vaikuttavat Suomen tulliselvityksen perusjärjestelmien arkkitehtuuriin ja toteutustapaan sekä pitemmän päälle syntyviin kustannuksiin. Yhteiskäyttöisyyden saavuttaminen on kuitenkin epävarmaa. Toimivan tietoverkon merkitys on jo nykyisin erityisen keskeinen tullitoiminnassa, jossa lähes kaikki yritysasiointi on sähköistä. Häiriöt sanomanvälityksessä aiheuttavat välittömiä häiriöitä toimitusketjuille ja lisäävät selvitystyötä. Jatkossa sähköisen asioinnin toimivuuden ja tietoverkkojen häiriöriskin minimoinnin merkitys korostuu entisestään. Sekä yrityksissä että Tullissa mahdollisuus toimia varamenettelynä paperimenettelyssä heikkenee entisestään toimipaikkaverkoston, henkilöstön vähenemisen sekä vanhakantaisen teknisen osaamisen ja välineistön poistuessa asteittain. Tullitoiminta perustuu reaaliaikaiseen sanomailmoittamiseen ja sanomien automaattiseen käsittelyyn ja riskiperusteiseen puuttumiseen. Tavaran kulku yhteisössä perustuu tullivalvonta-käsitteelle: Tavara on tullivalvonnassa, kunnes se on luovutettu vapaaseen liikkeeseen tai muuhun lopulliseen tarkoitukseensa. Siihen asti tavarasta tulee antaa tullille ilmoitukset, jonka perusteella Tulli tietää kuka vastaa (verottamattomasta) tavarasta ja missä tulliselvityksen vaiheessa se on. Tavaraa ei voi asettaa seuraavaan tulliselvitysvaiheeseen, ellei tulli ole hyväksynyt menettelyä koskevaa ilmoitusta. Tämän vuoksi sanomaliikenteen toimivuus on tärkeää koko toiminnan sekä siihen sitoutuvien kustannusten minimoimiseksi. Uudistettuun tullikoodeksiin sisältyvät EU:n laajuinen keskitetty tullaus, Single Window ratkaisut rajat ylittävän tavaraliikenteen muodollisuuksien hoitamiseksi sekä hyväksytyn talouden toimijan AEO:n asema, joka takaa yksinkertaistettuja tullimenettelyjä koskevien lupien saamisen muita nopeammin ja/tai helpotuksia turvallisuuteen liittyvissä tarkastuksissa. EU-tasolla on kehitteillä Self-Assessment -toimintamalli, jossa auktorisoitu toimija (AEO) ilmoittaa kuukausittain Tullille itse määrittämänsä tullivelan suuruuden. Auktorisointi, yritystarkastukset ja muu valvonta perustuu toimijan raha- ja liiketoimintaprosesseihin. Toimintamallia tukemaan luodaan samanaikaisesti järjestelmäperusteinen tarkastusmenetelmä (systems based approach) EU:n sisäisen turvallisuuden strategia EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamiseksi on vahvistettu Europolin vakavan rikollisuuden uhka-arvioon perustuva monivuotinen ohjelma. Se sisältää useita painopistealueita mm. konteissa tapahtuvan salakuljetuksen, rajojen yli liikkuvat rikollisryhmät sekä synteettisten huumausaineiden kaupan. Tulli osallistuu EU:n sisäisen turvallisuuden koordinointikomitean työhön ja painopistealueille laadittujen toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa.

15 EU:n sisäisen turvallisuuden strategian toteuttamista tukee EU:n tullien yhteinen turvallisuus- ja vaarattomuusriskianalyysi. Riskianalyysi toteutetaan EU:n ulkorajoilla yhtenäisin menetelmin ja perustuen jäsenmaiden ja komission yhdessä sopimiin riskisääntöihin ja sillä tavoitellaan mm. yhteisön kansalaisten hengen ja terveyden suojelemista sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä. Toiminta perustuu EU:n riskienhallintakehykseen, joka koostuu kolmesta elementistä; EU:n yhteiset liikennemuotokohtaiset riskisäännöt, jäsenvaltioiden Tullien välinen riskitiedonvaihto ja jäsenvaltioiden ja komission yhdessä määrittelemät valvonnan painopistealueet EU:n kriisinhallinta EU:n kriisinhallintaan liittyvä yhteistyö ja toiminnan kehittäminen vaikuttavat Tulliin. Kriisinhallinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä jäsenvaltioiden tullien ja komission välistä järjestelyä, jolla varmistetaan, että laajojen ja vakavien uhkien (esim. ydinonnettomuudet, pandemiat, saastuneiden elintarvikkeiden laaja leviäminen) toteutuessa Tullien välinen tiedonvaihto ja reagointi on asianmukaista ja viivytyksetöntä Internetkaupan yleistyminen kolmansista maista Internet on tuonut kiellettyjen tuotteiden markkinat kaikkien ulottuville. Esimerkiksi väärennetyt lääkkeet ja muuntohuumeet saapuvat Suomeen postiliikenteessä, jota Tulli valvoo läpivalaisun ja huumekoirien avulla ja suorittamalla laboratorioanalyysejä. Kaupankäynti tapahtuu sähköisillä markkinoilla ja myyjäpuoli on poikkeuksetta sijoittautunut ulkomaille (ja yleensä EU-alueen ulkopuolelle) Kemikaalien valvontavelvoitteet EU:n ja kansallista kemikaalilainsäädäntöä on uudistettu ja se on havaittu haastavaksi erityisesti markkinoille saattamista koskevien velvoitteiden osalta. Kemikaalien valvonta liittyy myös akkreditointi- ja markkinavalvonta-asetuksen valvontaan. Uusi lainsäädäntö vahvistaa tullin roolia tuotteiden turvallisuuden valvonnassa ja yhteistyössä markkinavalvontaviranomaisten kanssa. Vanhan kemikaalilain korvaavan kemikaalilain voimaantulo riippuu EU:n uudesta biosidiasetuksesta, joka tulee voimaan näillä näkymin syyskuussa Maailman tullijärjestö WCO Tulli osallistuu aktiivisesti Maailman tullijärjestön työhön. Järjestö on ainoa kansainvälinen järjestö, joka keskittyy tullitoimintaan ja on tunnustettu globaalisti tullin äänitorvena. Järjestön tavoitteena on globaalissa toimintaympäristössä muun muassa tullistandardien kehittäminen, tullimenettelyjen yksinkertaistaminen ja harmonointi, tavarankuljetusketjujen turvallisuus, tuloksekas ja kohdehakuinen tullin valvontatoiminta ja tulliosaamisen ja tullien toimintakyvyn kehittäminen. Järjestö myös ylläpitää kansainvälistä harmonoitua tavaranimikkeistöä, joka on tavaraluokittelun perusta, ja hallinnoi WTO-sopimuksen tullausarvoon ja alkuperäsääntöihin liittyviä teknisiä seikkoja.

16 16

17 17 3 Tullin toimintaan liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriölle on asetettu seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Valtion velkasuhde käännetään laskuun Verotuloja lisätään ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Menojen kasvua rajoitetaan ja uusia menosäästöjä saadaan aikaan Kunta- ja palvelurakenne uudistetaan Verotusta kehitetään ja muita rakenteellisia toimia toteutetaan tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä Julkisten palveluiden vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tuottavuutta parannetaan Valtiokonsernin johtamista, ohjausta ja rakenteita uudistetaan Valtiovarainministeriö asettaa tullilaitokselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa Asiakasvaikuttavuutta parannetaan sähköisiä palveluita kehittämällä Verotulojen kertymä turvataan ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Vuosille laadittu sisäisen turvallisuuden ohjelma toimeenpannaan käytäntöön Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan

18 18

19 19 4 Tullin tavoitteet suunnittelukaudelle 4.1 Tullin perustoimintaan liittyvät tavoitteet Tullin perustoiminnan asiakas- ja valvontastrategian keskeiset strategiset tavoitteet tukevat valtiovarainministeriön Tullille asettamien vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista tarkemmista ja hallituskautta lyhytkestoisimmista toimenpiteistä ja seurannassa käytettävien mittareiden tavoitetasoista sovitaan strategisen asiakirjan liitteenä olevassa vuosittain päivitettävässä tulossopimuksessa. EU-tasolla on käynnissä Performance Measurement hanke, jossa kehitetään EUtasoisia mittareita tullitoiminnan vaikuttavuuteen liittyen. Tulli on ollut mukana hankkeessa ja Tullin tavoitteet ovat linjassa myös EU-tasoisten tavoitteiden ja mittareiden kanssa Tulli sujuvoittaa ulkomaankauppaa Tulli varmistaa EU-laajuisten sähköisten palveluiden käyttöönoton edellytetyssä aikataulussa. Hallitusohjelmakaudella tarjotaan saataville kaikki palvelut ja asiakasneuvonta sähköisten palvelukanavien kautta. Tulli pyrkii löytämään eri asiakasryhmille sopivia ja yritysten kustannuksia säästäviä toimintatapoja. Asiakasyhteistyöllä edistetään yritysten valmiuksia hoitaa tulli- ja verotusvelvoitteensa ja edistetään elinkeinoelämän ja viranomaisten vuorovaikutusta. Tulli myötävaikuttaa osaltaan yhden ikkunan ja yhden pysähdyksen toimintatapojen käyttöönottoon yritysten ja viranomaisten välisessä asioinnissa. Ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten palveluverkko pidetään riittävän kattavana, jotta ulkomaankaupan asiantuntemusta on saatavilla kohtuullisella odotusajalla ja ainakin suurimmilla yrityspaikkakunnilla. Palvelut järjestetään niin, että yritykset voivat hoitaa ulkomaankaupan kuljetukset niille sopivana ajankohtana ja siten, että tullitoimenpiteiden vuoksi tarpeettomilta odotusajoilta ja ylimääräisiltä ajomatkoilta vältytään. Keskeisimmät mittarit: Asiakkaiden odotusaika palvelupisteissä Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä Sähköisten ilmoitusten osuus kaikista tulliselvitykseen liittyvistä ilmoituksista Sähköisten palveluiden käytettävyys asiakkaille Sähköisen palvelukeskuksen käsittelyaika sanomien käsittelyssä

20 Tulli kantaa verot ja maksut tehokkaasti Tulli kantaa oikea-aikaisesti ja oikeamääräisinä ulkomaankauppaan ja tavaroiden valmistukseen liittyvät tullit, verot ja maksut hyödyntäen sähköisiä asiointikanavia ja järjestelmiä. Vakuusjärjestelmällä ja maksunseurannalla turvataan täysimääräinen veronkanto ja samalla estetään laitonta etua tavoittelevien toimiminen markkinoilla. Keskeisimmät mittarit: Asiakastyytyväisyys auto- ja valmisteverotuksessa Sähköisten ilmoitusten osuus auto- ja valmisteveroilmoituksista Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista verotusmuodoittain Oikaistujen verotuspäätösten osuus verotusmuodoittain Käytettyjen autojen veroilmoitusten käsittelyajan mediaani Autoverotuksen oikaisujen käsittelyaika Verokontrollin osuvuus ja vaikuttavuus Tulli suojaa yhteiskuntaa Tullin lainvalvonta perustuu kansainvälisen tavaraliikenteen erityisosaamiseen, moderniin teknologiaan ja valvontaviranomaisten yhteistyöhön. Tulli on vahva toimija vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja liiketoiminnan yhteydessä tapahtuvan rikollisuuden torjunnassa. Tullivalvonta toimii tehokkaasti ja kohdehakuisesti haittaamatta normaalia liikennettä hyödyntämällä teknistä välineistöä ja valvontateknologiaa. Tulli estää harmaata taloutta sekä organisaation sisäisellä valvonnan, tulliselvityksen ja verotuksen yhteistyöllä että yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, siten, että onnistutaan torjumaan sekä verotusjärjestelmän puitteissa, että sen ulkopuolella toimivaa harmaata taloutta ja verorikollisuutta. Tulli edistää sisäistä turvallisuutta muiden turvallisuusviranomaisten kanssa kansallisesti ja EU-laajuisesti. Tulli suojaa kansalaisia ja ympäristöä estämällä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia uhkia tavaraliikenteessä. Keskeisimmät mittarit: Tullin paljastamien rikosten määrä ja selvittämistaso Tullin takaisin saama rikoshyöty ja tullirikostorjunnan vaikuttavuus Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastettujen erien lukumäärä ja osuvuus Tullivalvonnan tarkastusten lukumäärä ja osuvuus 4.2 Tullin kehittämiseen liittyvät tavoitteet Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen: Toiminnan tehostaminen Tulli täyttää sille asetettavat tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet ja henkilötyövuositavoitteet, mikä edellyttää niiden ottamista huomioon kaikessa toiminnan kehittä-

21 misessä toiminnallinen tehokkuus on tulos mm. organisaation, johtamisen, tietojärjestelmien, toimitilojen ja prosessien onnistuneesta kehittämisestä. Tulli toteuttaa valtiovarainministeriön asettamia pysyviä toimintamenosäästöjä, jotka edellyttävät mm. valtion yhteisten palveluiden käyttöä, hankintatoimen tehostamista, tilankäytön tehostamista ja matkustusmäärien vähentämistä ja etäyhteyksien käytön lisäämistä. 21 Keskeisimmät mittarit: Tuottavuusindeksi Taloudellisuusindeksi Henkilötyövuosimäärän kehitys tehtävittäin Valtiovarainministeriön asettamien pysyvien toimintamenosäästöjen mittarit Harmaantalouden torjunnan erityiset mittarit: Paljastettujen veropetosten lukumäärä Harmaan talouden paljastamisella strategia-kaudelta torjutut veromenetykset (vältetty verojen määrä ja perittyä saatu määrä) Takaisinsaatu rikoshyöty Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Tulli uudistaa organisaationsa palvelukyky- ja tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi Merkittävä kehittämishanke on Tullissa käynnistetty uuden organisaatiorakenteen suunnittelu. Valtiovarainministeriölle ehdotettu rakenne on kuvattu luvussa 1.2. Uudistuksesta saavutettavana hyötynä on Tullin vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvaminen mm. seuraavista syistä: tullipiirien poistumisen myötä hallinto kevenee, tullipiirien hallintorakenteen purkaminen säästää kustannuksia, resursseja voidaan kohdentaa joustavammin toiminnoittain ja alueellisesti, millä voidaan paremmin turvata keskeisten tehtävien suorittaminen niukkenevien resurssien aikana, operatiivinen toiminta korostuu, päätösvalta- ja vastuusuhteet selkiintyvät, Tullin tavoitteet, toiminta ja tulokset näkyvät valtakunnallisten kokonaisuuksien puitteissa, valtakunnalliset toiminnot turvaavat toiminnan yhdenmukaisuuden. Pyrkimyksenä on, että uusi organisaatiorakenne olisi voimassa mahdollisimman pian, mahdollisesti jo vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Organisaatiomuutos edellyttää lakimuutoksia, joiden aikataulusta muutoksen ajoittuminen on riippuvainen. Organisaatiomuutos toteutetaan alueelliset ja henkilöstöpoliittiset tarpeet huomioon ottaen. Valtakunnallisten toimintojen perustaminen ei merkitse henkilökunnan siirtämistä tai keskittämistä pääkaupunkiseudulle vaan toimintoja ja henkilökuntaa sijoitetaan niille paikkakunnille, joilla Tullilla on nykyisinkin merkittävää toimintaa ja missä Tullin palvelujen kysyntä on suurinta.

22 22 Tulli kehittää Itärajan ylityspaikkoja yhteistyöviranomaisten kanssa Suomen ja Venäjän välisten rajanylityspaikkojen kehittäminen on edellytys rajaliikenteen läpäisykyvyn ylläpitämiselle. Tullin kannalta kiireisimmät kohteet ovat Vaalimaan, Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen kehittäminen. Kauttakuljetus Suomen kautta Venäjälle on kasvanut voimakkaasti vuosituhannen alun ajan ja vuosina olleen taantuman aiheuttama notkahdus on kääntynyt selvään kasvuun, vaikkei huippuvuosien tasoa olla vielä saavutettu. Henkilöliikenteessä kasvu on ollut tasaisen vahvaa koko vuosituhannen alun ajan ja keskeisimpien rajanylityspaikkojen kapasiteetti on muodostumassa pullonkaulaksi. Mahdollinen viisumivapaus lisäisi merkittävästi henkilöliikennettä itärajan rajanylityspaikoilla. Vaalimaa on vilkkain Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista. Raha-asiainvaliokunta hyväksyi pitämässään kokouksessa Tullille valtuuden solmia vuokrasopimus Senaatti-kiinteistöjen kanssa Vaalimaan tulli- ja raja-aseman laajennuksesta, jossa eriytetään tavara- ja henkilöliikenne. Vaalimaan kehittämishanke on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, rakentaminen alkaa kesällä 2012 ja laajennuksen valmistumisajankohta on vuodenvaihde Imatran rajanylityspaikka on käynyt ahtaaksi erityisesti kasvaneelle henkilöliikenteelle. Kehittämissuunnitelmassa esitetään nykyinen tulli- ja raja-asema peruskorjattavaksi ja laajennettavaksi. Etelä-Karjalan liitto on varannut marraskuussa 2011 Imatran raja-aseman ja liikennejärjestelyiden kehittämiseen 11,1 me ENPI-rahoitusta Tullille, rajavartiostolle ja liikennevirastolle. Lopulliset päätökset rahoituksesta pystyttäneen tekemään keväällä 2012, minkä jälkeen hankkeen toteutus voisi käynnistyä. Tavara- ja henkilöliikenteen eriyttäminen on jo toteutettu Nuijamaalle, jonne valmistui vuonna 2006 uusi tulli- ja raja-asema. Nuijamaalla henkilöliikenteen tarkastuspisteitä tarvitaan lisää: Uusissa tarkastuspisteissä on voitava hyödyntää rajatarkastusautomatiikkaa, mikä ei ole kattavasti mahdollista nykyisissä tiloissa. Myös Nuijamaan laajennukseen Etelä-Karjalan liitto on varannut ENPI-rahoitusta yhteensä 2,4 me. Muita rajanylityspaikkoja, joille on tehty alustavia selvityksiä perusparannuksista ja laajennuksista, ovat Vartius, Raja-Jooseppi ja Parikkala. Tulli keskittää pääkaupunkiseudun toimintoja Pasilaan Tullin pääkaupunkiseudun toimistotiloja vaativia toimintoja (noin 750 htv) kootaan Pasilaan. Tavoitteena on sekä kehittää ja tehostaa toimintaprosesseja kokoamalla nykyisin eri toimipisteissä oleva henkilöstö samaan yhteyteen että lisätä toiminnallista ja toimitilatehokkuutta. Tulli kehittää toimintaprosesseja ja niiden vaatimia ICT-järjestelmiä Tulli panostaa edelleen tietojärjestelmäkehitykseen johtuen sekä kansallisista ja EUlähtöisistä lainsäädännön, toimintamallien ja teknologian muutoksista. Valmisteverotukseen on kehitettävä sähköinen asiointijärjestelmä samalla kun vanhentumassa oleva tietojärjestelmä täytyy uusia sitä tukevaksi (sen mukaisesti kuin valtiovarainministeriö linjaa). Vuosituhannen vaihteessa kehitetty tuontitullausjärjestelmä sitä tukevine taustapalveluineen on myös vanhenemassa sekä teknisesti että toiminnallisesti. EU:n lainsäädäntömuutokset edellyttävät tulliselvitysjärjestelmien kehittämistä mm. keskitetyn tullauksen, ns. self assessment -ilmoittamisen ja järjestelmäpohjaisen riskianalyysin ja tarkastuksen tueksi.

23 Valtion IT-strategian mukaisesti Tullissa otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteisiä ratkaisuja mm. työasemahankinnoissa, tietoliikenteessä ja käyttöpalveluissa. Tämä merkitsee samalla toimintatavan muutosta; Tulli keskittyy yhä enemmän toimintaa tukevien ICT-palveluiden suunnitteluun ja ICT-palvelutoimittajien ohjaamiseen Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen Tulli on hyvä työnantaja Tulli panostaa henkilöstön osaamisen ja esimiestyön kehittämiseen ja työhyvinvointiin toimintaympäristön ja toimintatapojen muutoksessa. Tullin tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja, jolla on motivoitunut, moniosaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Tulli uudistaa palkkausjärjestelmänsä vastaamaan toiminnan ja tehtävien muutosta ja rakenneuudistusta. Tullin rakenneuudistuksen osana varmistetaan, että johtamisjärjestelmät ovat toimivia. Esimiesten valmiuksia tuetaan tarvittavalla esimieskoulutuksella. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään ja työtyytyväisyyden kehitystä seurataan säännöllisesti. Keskeisimmät mittarit: Työhyvinvointi-indeksi (Työterveyslaitoksen tutkimus) Sairauspoissaolopäivien lukumäärä / HTV 1 3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus Työterveyspalvelujen nettokustannukset euroa / HTV Keskimääräinen eläköitymisikä Lähtövaihtuvuus-% Koulutustasoindeksi Koulutuspäivien lukumäärä / HTV 4.3 Yhteistyön kehittäminen Tulli tekee päivittäin yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tullin eri toimintojen kehittäminen ja pyrkiminen asetettuihin tavoitteisiin sisältää samalla poikkeuksetta myös yhteistyömuotojen kehittämisen. Tullille asetettujen vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti: Tulli kehittää yhteistyötä Verohallinnon kanssa harmaan talouden torjumiseksi Tulli käynnistää yhteistyön uuden harmaan talouden selvityskeskuksen kanssa asiakashallinnan, riskianalyysin, yritystarkastuksen ja talousrikostutkinnan tehtäväalueilla. Valmisteverotukseen liittyvät harmaan talouden ilmiöt ja niiden vaikuttavuus kartoitetaan yhteistyössä harmaan talouden selvitysyksikön kanssa. Tulli ja Verohallinto tarkastelevat yhteistyön parantamisella toteutettavissa olevia verovalvontaa tehostavia keinoja.

24 24 Tulli kehittää viranomaisyhteistyötä Tulli toimii edelleen aktiivisesti PTR-yhteistoiminnassa. PTR-yhteistoiminta tarkoittaa rikostorjuntaan, valvontatoimintaan tai kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän toimenpiteen suorittamista toisen PTR-viranomaisen puolesta tai apuna tämän tehtäväalueella sekä toimimista yhteistyössä PTR-viranomaisten yhteisellä tehtäväalueella. Tulli parantaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta viranomaisyhteistyöllä ja ottamalla käyttöön pilottiprojektin parhaat käytännöt. Tullin useiden eri ministeriöiden ja virastojen lukuun suorittaman valvonnan kohteet ja taso määritetään niiden kanssa sovittujen tavoitteiden ja Tullin riskianalyysin perusteella. Tulli toimii aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä Tulli toimii aktiivisesti EU:ssa ja Maailman tullijärjestössä Suomen tavoitteiden toteuttamiseksi liittyen erityisesti uusien yhteisten toimintaprosessien, standardien ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Tulli edistää mahdollisuuksiensa mukaisesti EU:n ja Venäjän sekä Suomen ja Venäjän välistä tulliyhteistyötä sähköisen tiedonsiirron, valvonnan ja rikostorjunnan alueella.

25 25 5 Resurssit 5.1 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Tullille asetettu HTV-tavoite ensi vuodelle on Valtioneuvosto on harmaan talouden ohjelmassa esittänyt Tullille 1 me vuosille , mikä käytetään noin 20 HTV:n lisähenkilöstön palkkaamiseen. Hallitusohjelman mukainen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma täsmentyy vasta keväällä 2012, jolloin myös selvinnee, luovutaanko HTV-tavoitteista ohjauskeinona ja tapahtuuko ohjaus jatkossa määrärahakehyksen kautta. 5.2 Kehykset Valtioneuvosto on asettanut tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti Tullille seuraavat kehykset: Talousarviomomentti Strategia-asiakirja on laadittu voimassaolevan kehyspäätöksen mukaisena. Jos määrärahakehyksissä tai toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia, niiden vaikutukset strategia-asiakirjaan arvioidaan osapuolten kesken.

26 26

27 27 6 Allekirjoitukset Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TULLI Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Erling Pääjohtaja Päivi Nerg Hallinto- ja kehitysjohtaja Hannu Lappi Johtaja

28 28

29 29 Valtiovarainministeriön ja Tullin välinen TULOSTAVOITESOPIMUS 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille

30 30

31 31 1 Yleistä Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa. Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullilla voi olla myös muita sille erikseen säädettäviä tai määrättäviä tehtäviä. Valtiovarainministeriö voi antaa Tullille selvitys-, kokeilu-, seuranta-, suunnitteluja muita vastaavia tehtäviä.

32 32

33 33 2 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriö asettaa tullilaitokselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa Asiakasvaikuttavuutta parannetaan sähköisiä palveluita kehittämällä Verotulojen kertymä turvataan ja harmaan talouden torjuntaa tehostetaan Tulli toteuttaa EU:n sisäisen turvallisuuden strategiaa ja valvoo kansainvälistä tavaraliikennettä Suomen sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan

34 34

35 35 3 Toiminnallinen tuloksellisuus 3.1 Tuotokset ja laadunhallinta Toteuma 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Tulliselvitys Asiakkaiden odotusaika fyysisissä palvelupisteissä enintään (minuuttia) Neuvonta- asiakastukipalveluiden odotusaika enintään (minuuttia) Asiakastyytyväisyys tulliselvityksessä 1) 3,8 4,0 4,0 Sähköisten ilmoitusten %-osuus 3) Saapuminen ja poistuminen Tuonti Vienti - tavanomainen vienti tax free vienti Passitus Varastointi Ahvenanmaan veroraja (FI) Sähköisten ilmoitusten käsittelyaika (%) Tuonnissa alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus Viennissä alle 1 h:ssa käsiteltyjen osuus Passituksessa alle 30 min käsiteltyjen osuus Sähköisessä palvelukeskuksessa ylösnousseiden ) 16 2) 14 2) 14 2) 14 2) tulli-ilmoitusten määrä enintään (%) Verotus Asiakastyytyväisyys 1) Valmisteverotuksessa 3,8 4,0 4,0 Autoverotuksessa 3,8 4,0 4,0 Sähköisten ilmoitusten osuus (%) Valmisteveroilmoitukset Valmisteverottomat siirrot Autoveroilmoitukset Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista (%) Tulliverotuksessa (tullit + alv) 0,14 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 Valmisteverotuksessa 0,06 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 Autoverotuksessa 0,03 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05 Merenkulkumaksuissa 0,14 0,05 0,05 0,05 0,05 0,05

36 36 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Oikaistujen ja tuomioistuimen muuttamien jälkikanto- sekä peruutus- ja palautuspäätösten osuus (%) Tulliverotuksessa (tullit + alv) 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 Autoverotuksessa 2,4 2,8 2,5 2,5 2,5 2,5 Muutettujen valmisteveropäätösten osuus kaikista 3,65 3,5 3,0 2,5 2,5 2,5 ensiverotuspäätöksistä (%) Käsittelyajat Autoverotuksessa - käteisasiakkaiden ajoneuvojen käsittelyajan mediaani (pv) - oikaisujen käsittelyaika (kk) Valmisteverotuksessa - asiakasaloitteisten oikaisu- ja jälkiverotushakemusten 2,5 3 2,5 2, ,0 keskimääräinen käsittelyaika (kk) Tullirikostorjunta 4) Tullin paljastamat rikokset (kpl) Tullin paljastamien rikosten selvittämistaso (%) 80,8 87,8 82,0 84,0 85,0 85,0 Tullin takaisin saama rikoshyöty (M ) vanha 1,8 2,9 3,0 Tullin takaisin saama rikoshyöty (M ) uusi 5) 26,1 35,9 22,0 24,0 26,0 28,0 Tullirikostorjunnan vaikuttavuus (M ) 44,3 44,9 30,0 33,0 36,0 40,0 Tuoteturvallisuusvalvonta Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan tarkastetut erät (kpl) Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuvuus (%) 22, Riskianalyysi 4) EU turvallisuus ja vaarattomuusriskianalyysi RIF (Suomen asettamat) (kpl) EU yhteinen riskienhallinta CRMS RIF (Suomen asettamat) (kpl) Saapuneista CRMS RIF ilmoituksista toimenpiteisiin johtaneet (poimintaehto, tavarantar- kastustoimeksianto, viranomaistiedonvaihto, haltuunotto, verotuspäätös) (%) Tarkastustoiminta Tullivalvonnan avainsuoritteet (kpl) Harmaan talouden torjunta 4) Laaditut ilmiöselvitykset, HTSY ja vlevoitteidenhoitoselvitykset (kpl) Harmaan talouden torjunta RIF (Suomen asettamat) (kpl) Saapuneista harmaan talouden torjunnan RIF ja AM ilmoituksista toimenpiteisiin johtaneet (poimintaehto, tavarantarkastustoimeksianto, viranomaistiedonvaihto, haltuunotto, verotuspäätös) (%) Yritys- ja asiakirjatarkastukset (kpl) Varastotarkastukset (kpl) Joista jälkikantoa (1 000 ) 150 (arvio) Paljastetut veropetosrikokset (kpl) Talousrikoksissa takaisin saatu rikoshyöty (M ) 7) 1,55 1,8 1,5 1,5 1,5 1,5

37 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Torjutut veromenetykset Yritys- ja asiakirjatarkastuksista seuraavat 20, jälkikannot (M ) 1) Asteikolla 1 5, tutkimus tehdään joka toinen vuosi. 2) Arvio, tarkennetaan vuosittain. 3) Vertailuluvuissa on mukana muitakin kuin varsinaisia ilmoitusten käsittelyvaiheita. 4) Tavoiteluvut vuosille on tarkistettu vuoden 2013 toteuma-arvion pohjalta. 5) Muutettu vastaamaan poliisin laskutapaa. Samalla vanhasta laskentamallista luovutaan tulevien vuosien osalta. 6) Harmaan talouden torjuntaohjelma on voimassa vuosina ) Perustuu aiempaan rikoshyödyn laskutapaan, koska nykymalli ei mahdollista tällä hetkellä talousrikosten erittelyä Toiminnallinen tehokkuus Toteuma 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Tuottavuusindeksi 1) 100,0 103,0 105,0 107,0 3) 3) Taloudellisuusindeksi 2) 100,0 98,0 97,0 96,0 3) 3) Toimitilamenot euroa / HTV ) ) 4) ) 3) Toimitilaneliömetrit / HTV Maksullisen toiminnan kannattavuus (%) julkisoikeudelliset suoritteet -10,0-10,0-10,0-10,0-10,0-10,0 liiketaloudelliset suoritteet 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 1) Suurempi parempi. 2) Pienempi parempi. 3) Lukuja ei ole ennakoitu kuin tämän hallituskauden ajan. 4) Toimitilamenot per HTV vuonna 2013 ja 2014 on laskettu vuoden ennakoitujen toimitilamenojen ja peruslaskelman mukaisen HTVmäärän mukaan menotaso per HTV kasvaa, koska toimitilamenot nousevat vuosittaisten indeksikorotusten myötä ja HTV-määrä alenee.

38 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Toteuma 2012 Tavoite 2013 Tavoite 2014 Alustava tavoite 2015 Alustava tavoite 2016 Alustava tavoite 2017 Työhyvinvointi-indeksi 13,1 13,1 13,1 (Työterveyslaitoksen tutkimus) 1) Esimiestoimintaindeksi 3,8 3,8 3,8 (Työterveyslaitoksen tutkimus) 2) Sairauspoissaolojen määrä (päivää / HTV) 12,4 12,0 11,5 11,0 10, päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä 3) 4,0 2,3 2,2 2,2 2,0 2,0 (päivää / HTV) Työterveyspalvelun bruttomenot (euroa / HTV) Keskimääräinen eläköitymisikä 63,0 63,0 63,0 63,0 63,0 63,0 Lähtövaihtuvuus (%) 3,1% 5,0% 5,0% 5,0% 5,0% 5,0% Koulutustasoindeksi (asteikko on 1,5 8) 4) 4,5 4,6 4,6 4,7 4,7 4,7 Koulutuspäiviä / HTV 7,2 8,0 8,0 8,0 8,0 8,0 1) Asteikolla 1 20 (Suomen keskiarvo oli 13,7). Tutkimus tehdään joka toinen vuosi; viimeisin tutkimus tehtiin keväällä ) Asteikolla 1 5. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi. 3) Luku haetaan Tahti-järjestelmästä alkaen 2012, jotta se on vertailukelpoinen muiden virastojen kanssa. 4) Asteikolla 1,5 8. Koulutustasoindeksi noussee hieman johtuen eläköityvien vanhojen työntekijöiden alhaisemmasta koulutustasosta tilalle palkattaviin nuoriin verrattuna. Taulukon lukuarvot ovat luonteeltaan enemmän seurantaindikaattoreita kuin tavoitelukuja, koska yksittäisten tavoitearvojen asettaminen mm. eläköitymisiälle, lähtövaihtuvuudelle ja koulutustasolle ja koulutuspäivien määrälle ei ole kovin mielekästä kyse on enemmän kehityksen seuraamisesta ja tarvittaessa suuntaamisesta haluttuun suuntaan kuin tietyn tavoiteluvun määrittämisestä. Inhimillisen pääoman seurantakohteet ja tavoitteet Inhimillinen pääoma Seurantakohde Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Innostava johtaminen ja esimiestyö Innostava johtaminen ja esimiestyö Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Mittari Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (VMbaro) Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (VMbaro) Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (VMbaro) Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (VMbaro) Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (VMbaro) Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (VMbaro) Sairauspoissaolojen väheneminen, työpäivää/htv (Tahti) Toteuma 2013 Tavoite ,6 3,1 2,9 3,2 2,7 3,2 3,2 3,2 2,9 3,4 3,5 3,5 12,0 11,0 Tullissa henkilöstön työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä on mitattu aikaisemmin Medivireen kehittämällä Terve Organisaatio kyselyllä ja viimeksi vuonna 2013 Työterveyslaitoksen kehittämällä Parempi työyhteisö -kyselyllä. Vuonna 2013 toteutettuun Parempi työyhteisö kyselyyn VM-baron inhimillisen pääoman mittarit otettiin sellaisenaan mukaan. Kysely tehdään joka toinen vuosi.