Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus"

Transkriptio

1 Katsaus Pertti Kirkinen Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus Kallista leikkiä vai yhä tarkempaa diagnostiikkaa? Kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus täydentävät kaksiulotteisella ultraäänitutkimuksella saatavaa tietoa sikiön epämuodostumista, erityisesti luustosta, selkäydinkanavasta, kasvoista, raajoista ja sydämestä. Todennäköisesti nämä tekniikat helpottavat ja nopeuttavat myös sikiöiden seulontatutkimuksia, mutta menetelmien tarkoituksenmukainen käyttö vaatii koulutusta ja lisäselvittelyjä. Tutkimuksissa pitää noudattaa kansainvälisiä suosituksia, jotka korostavat lääketieteellistä tarkoitusta ja sisältöä. K aikukuvaus on tärkein sikiön terveydentilan tutkimuskeino. Kaksiulotteinen (2D) reaaliaikainen kuvaus vakiintui 30 vuotta sitten kaikututkimuksen perusmenetelmäksi, jota täydensivät verenkierron dopplertutkimukset. Kolmiulotteisen (3D) kuvan muodostaminen sikiöstä mahdollistui 1980-luvun lopulla, mutta kuvaus oli hidasta ja epätarkkaa. Tietojenkäsittelytekniikan nopea kehitys yhdessä useiden teknisten parannuskeinojen kanssa paransivat kuvan laatua ja nopeuttivat oleellisesti tutkimusta 1990-luvun lopulta alkaen. Tällöin sikiön kolmiulotteinen kuva voitiin toistaa lähes reaaliaikaisena, ja tuloksena oli televisiokuvamainen esitys liikkuvasta sikiöstä, 4D-kuva. Tämä tekniikka on herättänyt suurta kiinnostusta sekä obstetrikoissa että odottavissa perheissä. Tutkimuksen kysyntä ja laitteistojen myynti on joka puolella maailmaa lisääntymässä nopeasti. Kaikututkimukselle pitää kansainvälisten suositusten mukaisesti olla lääketieteellinen perustelu. Potilaiden ja lääkäreiden kiinnostusta ja syitä 3D/4D-tekniikan käyttöön on kyseenalaistettu nimenomaan tutkimuksen tarpeen ja aiheiden osalta. Eräissä maissa menetelmä on levinnyt muuhun kuin lääketieteelliseen käyttöön, pelkäksi sikiön valokuvaukseksi. Onko kyseessä pelkkä uteliaisuuden tyydyttäminen elämysmatkailu kohdun sisälle vai onko menetelmästä todellista lääketieteellistä hyötyä? Mistä 3D/4D-tutkimuksessa on kysymys? 3D-tutkimuksessa saadaan kohteen tilavuuden käsittävä tiedosto, jota voidaan tarkastella eri suunnista ja muokata monipuolisesti elimien tiettyjä ominaisuuksia etsien. Toistettaessa nopeasti kohteen tilavuuden kaikulöydös hetkestä toiseen saadaan 4D-tutkimuksessa esille havainnollinen, lähes reaaliaikainen vaikutelma kohteen dynamiikasta. Obstetriikassa tämä on yleisimmin samaistettu sikiön ilmeiden sekä suun, raajojen ja silmien liikkeiden seuraamiseen. Mahdollisuus kuvata sikiön rakennetta monesta suunnasta on kuitenkin huomattavasti laajempi asia kuin keskittyminen pinta-anatomiaan ja sen muutoksiin. Seurattaessa sikiön kasvojen pintakaiuista tulevaa kuvaa voidaan tarkastella vaikkapa sydämen eri osien rakennetta ja toimintaa hetkestä toiseen. Obstetrisissa kaikukuvauslaitteissa on yleensä mahdollista käyttää molempia tekniikoita, yhdistettyä 3D/4D-tutkimusta, ja ne kaikki soveltuvat myös tavalliseen Duodecim 2008;124:

2 2D-tutkimukseen. Näillä menetelmillä tutkitaan sikiön rakennetta, hyvinvointia, kasvua, istukkaa, napanuoraa, lapsivettä, kohdunkaulaa ja kohtulihasta. Epämuodostumien diagnostiikka 2D- ja 3D/4D-menetelmillä 2D-tutkimuksen tarkkuudesta sikiödiagnostiikassa on runsaasti kokemuksia, ja laajoja aineistoja on tutkittu. Epämuodostumadiagnoosien seulonnoissa keskushermostoepämuodostumista voidaan todeta toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana yli 80 %, ruoansulatuskanavan ja virtsateiden epämuodostumista yli 60 % ja sydänanomalioista noin 40 % (Grandjean ym. 1999). Hyvällä kokemuksella ja hyvillä laitteilla päästään selvästi parempaan tarkkuuteen (Tegnander ym. 2006). 3D/4D-tekniikan arvosta epämuodostumadiagnostiikassa on paljon tapauskohtaisia havaintoja, mutta laajempi tieto menetelmän kokonaishyödystä on niukkaa. Tilanne muistuttaa jossain määrin kardiotokografian tuloa obstetriikkaan; uusi ja ilmeisen hyödyllinen tutkimusväline levisi kliiniseen käyttöön ilman edeltävää systemaattista hyötyanalyysiä. Menetelmän integroiduttua klinikkaan ei enää ole helppoa tehdä satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta sen todellisesta uutuusarvosta. Laitteistojen kehitys on ollut viime vuosina niin nopeaa, ettei ole kovin mielekästä verrata nyt ja esimerkiksi 5 7 vuotta sitten saatuja tuloksia, joten luotettavaa ja ajanmukaista tietoa asiasta on vähän. Yleensä tilanne on se, että 2D-tutkimuksessa havaitaan sikiön rakenteen poikkeavuus, potilas lähetetään 3D/4D-tutkimukseen, ja tämän lisätutkimuksen löydösten antamaa diagnostista lisäarvoa tuodaan esille. Taulukossa 1 on esitetty tähänastisia kokemuksia 3D/4D-menetelmän antamasta lisäarvosta sikiön epämuodostumien diagnostiikassa. Näiden tutkimusten ja yksittäisten tapausselostusten perusteella korostuu 3D/4D-tekniikan käyttökelpoisuus sikiön kasvojen, luuston, raajojen ja selkäydinkanavan diagnostiikassa. Ero 2D-tutkimuksen tarkkuuteen ei toisaalta ole toistaiseksi ollut kovin merkittävä. Tutkimukset korostavat, että 3D/4D-menetelmää tulee pitää 2D-kuvausta täydentävänä keinona. Käytännössä tehdäänkin useimmiten siten, että potilas tutkitaan ensiksi huolellisesti 2D-menetelmällä ja vasta tämän jälkeen jatketaan 3D/4D-kuvauksella, vaikka jo alun perin olisi ollut käytettävissä 3D/4D-laite. Näin on Taulukko 1. Kaksi- ja kolmiulotteisten menetelmien vertailua sikiödiagnostiikassa. Vain osassa julkaisuista on raportoitu sensitiivisyys- ja spesifisyysluvut. Julkaisu Aineisto Menetelmä Tulokset Arvio 3D:n merkityksestä Kurjak ym julkaisua bibliografinen analyysi Concalves ym epämuodostumaa 2D:n ja 3D:n vertailu 3D:n sensitiivisyys 92,2 % ja spesifisyys 76,4 % 2D:n sensitiivisyys 96, 1 % ja spesifisyys 72,7 % Merz ja Welter epämuodostumaa 2D:n ja 3D:n vertailu 3D hyvä kasvojen, selkäydinkanavan ja luuston epämuodos- lisätutkimuksia tarvitaan tumien selvittelyssä 3D antaa lisäinformaatiota 61 %:ssa tapauksista; 4 %:ssa diagnoosi vain 3D:llä Xu ym epämuodostumaa 2D:n ja 3D:n vertailu 3D:n sensitiivisyys 94 %, 2D:n 79 % Schaarf ym epämuodostumaa 2D:n ja 3D:n vertailu 3D huonompi 30 %:ssa tapauksista ja parempi 1 tapauksessa Dyson ym epämuodostumaa 2D:n ja 3D:n vertailu 3D antoi lisäinformaatiota 51 %:ssa ja muutti hoitoa 5 %:ssa tapauksista sama käyttöarvo 3D täydentävä menetelmä 3D täydentävä menetelmä 3D-kuvan laatu huono 3D täydentävä menetelmä 1002 P. Kirkinen

3 myös toimittu useimmissa taulukossa 1 mainituissa tutkimuksissa. 3D/4D-kuvauksen hyödystä riskittömien raskaana olevien naisten malformaatioseulonnassa ei ole tutkimustietoa. 3D/4D-tutkimuksen lääketieteellisen käytön muut mahdollisuudet Kiistaton merkitys on 3D/4D-tekniikan mahdollistamalla tilavuusmittauksella, jota on hyödynnetty lähinnä tieteellisessä tutkimuksessa. Sikiön keuhkojen tilavuusmittaus palleatyrän ja keuhkohypoplasian arvioinnissa on kliinisessä käytössä (Moeglin ym 2005). Sikiön painon arviointi, maksan, reiden alueen, aivojen ja istukan tilavuuden määritys sekä lapsiveden määrän mittaus ovat myös 3D/4D-metodin kliinisiä sovelluksia, joita tosin ei vielä tunneta kovin laajasti. On kehitetty lukuisia uusia tapoja käsitellä 3D/4D-menetelmällä kohteesta saatua informaatiota. Näitä kuvanmuokkauksen tapoja ovat muun muassa luista tulevien, ympäristöön nähden voimakkaampien kaikujen korostaminen tai nesteonteloista tai verisuonista tulevien, ympäristöön verrattuna heikompien kaikualueiden esittäminen havainnollisina. Luuston ja verisuonten löydös korostuu muokatussa kuvassa (kuva 1). Lapsiveden ja ihon rajapinnan korostaminen valokuvamaisesti on mahdollista, ja tämä onkin leimannut 3D/4D-tutkimuksen pelkäksi sikiön ulkonäön tutkimukseksi. Toisaalta kasvojen ja myös sikiön muun pinta-anatomian esimerkiksi raajojen virheasentojen tutkimuksella on myös diagnostista arvoa. Sikiön kromosomipoikkeavuuksiin liittyy useita kaikututkimuksessa näkyviä, sikiön rakennetta muuttavia löydöksiä, joita ei voida kuitenkaan pitää selkeinä epämuodostumina. Näistä niskapoimun ja fronto-maksillaarikulman mittaus sekä sydämen ja peritoneaaliontelon kaikutiivistymien ja nenäluun havaitseminen on mahdollista 2D-tutkimuksessa mutta ilmeisen nopeampaa ja helpompaa, jos 3D/4D-tutkimuksen mahdollisuuksia osataan hyödyntää. Sikiön korvan lyhyys on uusin 21-trisomian liitännäislöydös, ns. trisomiamarkkeri, jota ei voida mitata 2D-tutkimuksella (Kurjak ym. 2007). Kallon luiden saumojen ja aukileiden tutkimus on mahdollista 3D-tekniikalla mutta ei 2D-menetelmin. Mahdollisuus tarkastella tutkittavaa kohdetta mistä tahansa suunnasta sen jälkeen, kun kohteen koko tilavuudesta on saatu tiedosto, on avuksi silloin, kun 2D-kuvauksella ei päästä kuvaamaan sikiötä halutusta suunnasta ja tärkeä anatominen alue jää sikiön muiden osien tai äidin lantion luiden taakse katvealueelle. Näissä tilanteissa 3D/4D-tutkimus on todettu hyödylliseksi sikiön niskapoimun mittauksessa ja rakenteiden tarkassa kuvauksessa, esimerkiksi kun halutaan loppuraskauden aikana sikiön aivojen sagittaalinen leike corpus callosumin tai vermis cerebellin kuvantamiseksi tai arvioidaan spinaalikanavan rakennetta (kuva 2). Sikiön kaulan A B A B Kuva 1. Kolmiulotteinen kuva sikiön kasvojen pinnasta. 3Dkuva (A) ja samasta tiedostosta muokkauksella korostettu kasvojen luuston kuva (B), jossa erottuvat ylä- ja alaleuka, nenäluu ja otsaluu. Kuva 2. Sikiön spinaalikanavan pitkittäiskuvia: A) kaksiulotteinen ja B) kolmiulotteinen erityistekniikalla (C-plane) otettu kuva. Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus 1003

4 Kuva 3. Sikiön kaulan alueen kuvia. Oikealla alhaalla kolmiulotteinen pintakuva, jossa näkyy kaulan ja kilpirauhasen alue. Muut kuvat ovat kaksiulotteisia. elimiä on helpompi kuvata 3D/4D-menetelmällä kuin 2D-tekniikalla (kuva 3). Sikiön sydäntä koskevan kolmiulotteisen datan käsittelyä varten on kehitetty erikoisohjelmia, joilla havainnollistetaan sydämen rakennetta ja toimintaa. Tällainen on STIC-menetelmä, jossa muodostetaan kolmiulotteinen malli usean sykejakson informaatiota yhdistämällä. Näiden erityisohjelmien diagnostinen käyttökelpoisuus on parempi kuin 2D-tutkimuksen, mutta ne vaativat hyvää osaamista (Bennasar ym 2007). Tietokonetomografiaa vastaava 3D-kaikudatan käsittely sekä elimien verisuonituksen ja nesteonteloiden havainnollinen kuvantaminen ovat myös 3D/4D-tekniikan mahdollisuuksia (kuva 4). 4D-tekniikkaa voidaan käyttää helpottamaan ja nopeuttamaan kohdunsisäisiä toimenpiteitä (Kim ym. 2005). Sikiön silmäluomien, suun, kielen ja raajojen liikkeitä 4D-kuvassa on kartoitettu pyrkimyksenä löytää menetelmä sikiön uni-valvetilan analysointiin ja mahdollisen neurologisen sairauden tai hypoksian vaikutuksen toteamiseksi (Kurjak ym. 2007). Näin on saatu tietoa sikiön käyttäytymisestä koko raskauden ajalta, mutta toistaiseksi näillä tutkimuksilla ei ole ollut diagnostista arvoa. 3D/4D-tutkimuksesta voisi olettaa olevan hyötyä määritettäessä bioprofiilin mittauksen yhteydessä sikiön jäntevyyttä liikkeiden ja raajojen kärkiosien asennon perusteella. Asiaa ei ole kuitenkaan toistaiseksi tutkittu. A B Kuva 4. Sikiön pään poikkileikkaus, jossa todetaan aivokammioiden laajentuma. A) Kaksiulotteinen kuva, B) inversiomuokkauksella kuvattu nestesisältöinen aivokammiorakenne P. Kirkinen

5 Kolmiulotteisen datan jälkikäsittelyn ja sähköisen konsultaation etuja on korostettu puhuttaessa 3D/4D-menetelmästä. Toistaiseksi tiedostojen jälkikäsittely ja muokkaus, samoin kuin datan siirto muille asiantuntijoille sähköisesti, rajoittunevat tieteelliseen tutkimukseen. Käytännössä ei tähän aikaa vievään keinoon ole potilastyössä paljoa mahdollisuutta. Miksi potilaat haluavat 3D/4D-tutkimuksia, ja miten he kokevat tutkimuksen? Hyvissä kuvausolosuhteissa saa kokenut 3D/4Dlaitteen käyttäjä esille havainnollisen pintakuvan sikiöstä. Tämä on yleensä maallikolle selkeästi ymmärrettävämpi kuin 2D-tutkimuksen halkileikkaus sikiön anatomiasta. Tampereella on menossa kyselytutkimus, jossa yksityissektorin itse maksavilta potilailta kysytään syitä 3D/4Dtutkimukseen tulolle sekä heidän odotuksiaan ja kokemuksiaan tutkimuksesta (I. Riippa ja P. Kirkinen, julkaisematon aineisto). Taulukossa 2 on tiivistelmä 40 ensimmäisen potilaan palautteista. Potilaiden kokemukset olivat myönteisiä. Tutkimusta pidettiin havainnollisena, mutta keskeistä oli halu sikiön terveydentilan lääketieteelliseen selvittämiseen. Vain puolet perheistä oli varautunut poikkeavan löydöksen mahdollisuuteen. Sikiön sukupuoli kiinnosti valtaosaa tutkituista Taulukko 2. Yksityisesti 3D/4D-tutkimukseen hakeutuneiden 40 potilaan tutkimussyyt ja potilaiden kokemukset (I. Riippa ja P. Kirkinen, julkaisematon aineisto). Äitien ilmoittamia syitä tulla tutkimukseen %»Onko kaikki hyvin?» 78 (kysymys ilman riskiä lisääviä tekijöitä) Oma halu nähdä sikiön ulkonäkö 65 Miehen tai lasten halu nähdä sikiö 38 Riskiraskaus 14 Toisen lääkärin mielipide 10 (muualla tehdyssä tutkimuksessa epäilty poikkeavuutta) Raskautta komplisoiva oire 8 Halu tietää sikiön sukupuoli 60 Äiti varautunut poikkeavan löydöksen mahdollisuuteen 53 Kokemus Havainnollisempi ja enemmän tietoa antava kuin 95 2D -tutkimus Vastasi äidin odotuksia 63 Tutkimus liian kallis 35 Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus ja lähes jokainen halusi DVD-tallenteen tutkimuksesta. Äidin ja sikiön kiintymyssuhteen muodostuminen on odotusajan fysiologinen ilmiö, jolla on vaikutusta myös lapsen myöhempään hyvinvointiin. Noin 8 %:lla äideistä tämä prosessi on häiriytynyt, esimerkiksi depression, sosiaalisten olosuhteiden tai perhesuhdeongelmien takia (Campbell 2006). Aiemmin on havaittu, että tavallinen 2D-tutkimus raskauden viikoilla tehostaa äidin ja sikiön kiintymyssuhteen vahvistumista (Fletcher ja Evans 1983). Taulukossa 3 on esitetty tuloksia 3D/4D-tutkimuksen vaikutuksista tämän suhteen kehittymiseen verrattuna 2D-tutkimukseen. Näissä selvityksissä ei ole toistaiseksi havaittu selkeää hyötyä 3D/4D-kuvauksesta ainakaan ennen viimeistä raskauskolmannesta. Sen sijaan on saatu viitteitä siitä, että kokemus molemmista tekniikoista voi vaikuttaa positiivisesti äidin terveyskäyttäytymiseen raskauden aikana (Sedgmen ym. 2006). Raskauden alkupuoliskolla sikiössä on vielä embryonaalisia piirteitä ja luustosta tulevat vahvat kaiut korostuvat, ja tästä syystä on jopa suhtauduttu varauksin 3D/4Dlöydösten esittämiseen siinä vaiheessa perheelle (Campbell 2006, Kurjak ym 2007). Obstetrinen 3D/4D-tutkimus Suomessa Keskussairaaloiden ylilääkäreille syyskuussa 2007 tehdyn tiedustelun mukaan 14:ssä maamme keskus- ja yliopistosairaalan naistentautien ja synnytysklinikassa (klinikoita kaikkiaan 21) on yksi tai useampia 3D/4D-laitteita, neljässä hankintaprosessi on meneillään ja kolme ei aio lähiaikoina tällaista laitetta hankkia ja (I. Riippa ja P. Kirkinen, julkaisematon aineisto). Toisaalta vain kolmessa yliopistosairaalassa ja yhdessä keskussairaalassa laitteiden 3D/4Dominaisuuksia on hyödynnetty päivittäin ja valtaosassa neljässätoista kahdestakymmenestäyhdestä harvemmin kuin kerran viikossa. Laitteet ovat siten pääasiassa 2D-käytössä klinikkojen rutiinityössä, eikä niiden erikoisominaisuuksia osata tai ehditä käyttää yleisimpien riskiryhmien rutiinitutkimuksissa. Toisaalta laitteiden tekniset edut ovat kiistattomia: kuvan hyvä tarkkuus jo 2D-käytössä ja erityis- 1005

6 Taulukko 3. Odottavan perheen kokemus 3D/4D-tutkimuksesta. Julkaisu Aineisto ja menetelmä Tulokset ja päätelmät Ji ym Rustico ym D- ja 50 3D-tutkimuspotilasta Kyselytutkimus 50 2D- ja 48 3D/4D-tutkimuspotilasta MAAS-kyselytutkimus (Maternal Antenatal Attatchment Scale; vakioitu psykologinen menetelmä) Sedgmen ym D- ja 30 3D-tutkimuspotilasta, h Vakioidut psykologiset kyselytutkimukset (Child Schema Questionnaire, MAAS) ennen kaikututkimusta ja sen jälkeen Positiivinen kokemus molemmissa tutkimuksista Äidin ja lapsen kiintymyssuhde parempi 3D:n jälkeen Positiivinen kokemus yli 90 %:lla, ei eroja 2D- ja 3D/4D-ryhmien välillä Äidin ja lapsen kiintymyssuhde parani molemmissa ryhmissä 70 %:lla Äidin ja lapsen kiintymyssuhde parani molemmissa ryhmissä, ei eroja 2D- ja 3D-menetelmien välillä tarkoituksiin saatavilla olevat ohjelmat, joilla saadaan 2D-kuvaa täydentävää informaatiota. Lääketieteellinen, diagnostinen hyöty rajoittuu toistaiseksi varsin rajalliseen riskiryhmään ja koskee isojen keskussairaaloiden ja yliopistosairaaloiden lähetepoliklinikkoja. 3D/4D-tekniikka helpottaisi ja nopeuttaisi osaavissa käsissä myös rutiinimaista obstetrista kaikututkimusta. Volyymi- ja verenkiertomittaukset ja sikiön sydämen rakenteen puoliautomaattinen seulontamainen tutkimus näillä erikoistekniikoilla voivat olla rutiinia nopeammin kuin osamme odottaakaan. Kysymykseksi jää siten se, onko ollut järkevää investoida julkisella sektorilla näin paljon suhteellisen vähäisessä käytössä oleviin, laitteen hintaa % lisääviin tekniikoihin vai olisiko pitänyt tyytyä 2D-laitteisiin? Asia sivuaa obstetrikkojen ja muun kaikututkimuksia tekevän henkilökunnan koulutusta ja potilaiden tiettyjä odotuksia ja on myös jossain määrin imagokysymys laitteiden nykyisen nopean kehityksen aikana. Hyvä koulutus lisäisi valmiuksia hyödyntää 3D/4D-tekniikkoja harvinaisten riskitapausten lisäksi myös rutiinimaiseen tutkimukseen ja seulontoihin. Tämä tekniikka on saanut yleismaailmallisesti niin suuren huomion, että todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua on vaikea ostaa obstetrista kaikukuvauslaitetta ilman 3D/4D-ohjelmia. Nykyiset oppivuodet, joiden aikana kallis laite on eräiltä osin alikäytössä, voitaneen hyväksyä valmentautumisena tulevaa hyötykäyttöä varten. Yksityissektorille 3D/4D laitteita on hankittu Suomessa kolmisenkymmentä. Potilaiden kiinnostus tulevan lapsen ulkonäköön ja ominaisuuksiin on eräs kysyntää lisäävä tekijä, mutta kuten tässä artikkelissa aiemmin todettiin, tärkeintä potilaiden mielestä on sikiön terveydentilan mahdollisimman tarkka selvittäminen. Yksityissektorin potilaat näyttävät itse asiassa odottavan 3D/4D-tutkimukselta enemmän tietoa sikiön terveydestä kuin rutiinimaiselta 2D-tutkimukselta. Vaikka saatava lisäinformaatio ei ole taulukon 1 tietojen valossa kovin suuri, käytännössä yksityissektorin 3D/4D-tutkimuksen tekee ainakin Suomessa tällä hetkellä kaikudiagnostiikkaan hyvin perehtynyt obstetrikko ja tutkimus perusteellisen sikiön rakenteen ja hyvinvoinnin kattaa selvittämisen. Yksityispuolella tällaista seulontatutkimuspotilasta kohden on mahdollista käyttää minuuttia. Sairaalan kiireisessä poliklinikkatyössä tähän on vaikeampi päästä. Siten potilaiden odotukset eivät ole täysin perusteettomia. Vuoden 2009 jälkeen kunnille pakollisen keskiraskauden kaikukuvausseulonnan voi odottaa paljastavan 2D-ja 3D/4D-tekniikkojen käyttöarvon pienen riskin potilaiden raskausseulonnoissa. Osa seulonnoista tullaan ulkoistamaan ja osa tehdään kuntien omissa yksikköissä. Osa tehdään 2D-tekniikalla ja osassa tutkimusta voidaan täydentää 3D/4D-tekniikoilla. Kaikille seulontoja tekeville yksiköille tulee pakollinen laadunvalvonta, joka tietyn potilasmäärän jälkeen osoittaa eri tekniikkojen käyttöarvon tutkivan yksikön taitotiedon luokittelun ohella P. Kirkinen

7 Lisähyöty 3D/4D-tutkimuksesta Toistaiseksi 3D/4D-tutkimuksen antama lisähyöty verrattuna 2D-tutkimukseen on pienen riskin potilailla ja seulonnoissa siinä määrin vähäinen, ettei ole perusteita vaatia tälle tutkimukselle suurempaa sairausvakuutuskorvausta kuin muille raskaana olevien potilaiden kaikututkimuksille. Toisaalta korvausta ei voitane evätä siksi, että käytetään uutta tekniikkaa, jos tutkimukseen on aihetta. Pelkkä sikiön muotokuvaus ilman tarkoitusta selvittää sikiön terveydentila on hyvän uuden menetelmän väärinkäyttöä, eikä se ole eettisesti hyväksyttävää toimintaa. Jos julkisella puolella on jo tehty riittävän laadukas sikiön rakenteen 2D-seulontatutkimus, ei yksityispuolella pitäisi enää tehdä uutta tutkimusta ilman jotain uutta, lääketieteellistä syytä. Ongelmana on toistaiseksi se, että kaikututkimusten laadunvarmistusta ja valvontaa ei vielä ole sen enempää julkisella kuin yksityiselläkään puolella. Siten on vaikea arvioida jossain toisessa paikassa tehdyn tutkimuksen tasoa potilaan halutessa tulla tarkistuttamaan aikaisempia löydöksiä tai silloin, kun edellinen tutkimus on jättänyt hänelle epätietoisuutta tai ei muulla tavoin ole vastannut hänen odotuksiaan. Ei ole mitenkään tuomittavaa, jos potilaat haluavat saada tulevan lapsensa ulkonäöstä käsityksen ja dokumentin, kunhan muistetaan 3D/4D-tutkimuksesta annetut kansainväliset turvallisuutta ja käyttöä koskevat suositukset sekä osataan informoida perhettä menetelmän epätarkkuuksista. Samoin on hyvä tietää, ettei kuvaruudulla näkyvä 3D/4D-löydös ole välttämättä täysin sama kuin jonka saisimme visuaalisella sikiön tarkastelulla. European Federation of Societies for Ultrasound in Medicine and Biology (www.efsumb.com) on antanut suosituksen linjaamaan 3D/4D-tekniikalla tehtäviä sikiötutkimuksia. Sen mukaan tutkimuksen tarkoituksena pitää aina olla lääketieteellinen arvio raskaudesta. Vanhemmille voidaan antaa kuvia ja tallenteita sikiöstä, ellei niiden teko pitkitä sikiön altistusaikaa eikä vaadi suositusarvoja ylittävää ultraäänienergian käyttöä. Tutkimusta tekevän henkilön pitää aina olla lääketieteelliseltä kannalta riittävän perehtynyt sikiö- ja kaikututkimusdiagnostiikkaan. Vastaavia suosituksia ovat antaneet mm Sveitsin ja Yhdysvaltojen gynekologiyhdistykset sekä FDA. Lopuksi 3D/4D-tekniikoiden merkitystä obstetriikassa ei ole kattavasti tutkittu eikä ehkä pystytäkään selvittämään kontrolloiduilla ja prospektiivisilla tutkimuksilla. Kuitenkaan 3D/4D-tutkimuksen olemassaoloa ja etuja ei voida kiistää. Menetelmää ei myöskään pidä aliarvioida siksi, että tieto sen hyödyistä on vielä niukkaa ja tutkimusta on käytetty paramedisiinisiin tarkoituksiin. 3D/4D-tutkimuksella on lääketieteellistä merkitystä epämuodostumien selvittelyssä 2D-tutkimusta täydentävänä keinona. Toinen lääketieteellinen hyöty tulee 3D/4D-erikoistekniikoista mm. sydämen, verenkierron ja luuston tutkimisessa. Näiden oikea käyttö vaativassa sikiödiagnostiikassa on ehkä jopa tärkeämpää kuin 3D/4D-peruskuvaus. Siten 3D/4D-tutkimuksen voidaan katsoa olevan osa vaativaa sikiödiagnostiikkaa tekevän yksikön palveluista. 3D/4D-tekniikkojen kysyntä ja kilpailu tällä alueella ovat stimuloineet laitteistojen valmistajia kehittämään yhä erotuskykyisempiä ja monipuolisempia sikiötutkimukseen soveltuvia ohjelmia. Tieteellinen tutkimus näiden erityistekniikoiden hyödystä on hyvin vilkasta. Sikiön elinten tilavuutta, verisuonitusta sekä sydämen rakennetta ja toimintaa tutkitaan näillä teknii- y d i n a s i a t Raskauden 3D/4D-kaikututkimus lisääntyy ja monipuolistuu nopeasti Dokumentoitua tietoa uuden menetelmän lisähyödystä on vähän Sikiön 3D/4D-kaikututkimukselle pitää olla aina lääketieteellinen aihe Raskauden kolmi- ja neliulotteinen kaikututkimus 1007

8 koilla yhä monipuolisemmin. Oikein käytettynä 3D/4D menetelmä todennäköisesti nopeuttaisi ja tarkentaisi sikiöseulontoja, varsinkin jos seulontojen piiriin sisällytetään trisomioiden kaikumarkkereiden tarkka tutkimus. Jos 3D/4D-laitteisiin ei tulevaisuudessa tarvitse investoida 2D-tutkimusta enempää (eli peruslaitteet on varustettu 3D/4D-tekniikalla), tutkimus tehdään riittävällä perehtyneisyydellä, tutkimusaika ei pitene diagnostisen tarkoituksen vaatimaa aikaa pidemmäksi ja lähtökohtana ovat medisiiniset tarkoitusperät, on hyväksyttävää täyttää odottavan perheen toiveet nähdä havainnollisia kuvia tulevasta lapsesta. Suomalaisessa praktiikassa ei ole näyttöä siitä, että sikiön sukupuolen kertomisella olisi vahingollisia vaikutuksia, jos vanhemmat haluavat asian tietää. Sukupuolen määritys ei kuitenkaan saisi pidentää tutkimusaikaa, ellei asialla ole lääketieteellistä merkitystä. 3D/4D-tekniikoiden obstetrinen käyttö on saanut rasitteekseen epäilyn ei-lääketieteellisistä tarkoituksista, ja sillä perusteella tekniikkaa on pidetty turhana. Menetelmää arvioitaessa tulee ottaa huomioon sen tarjoamat hyödyt kuvan laadussa ja monipuolisuudessa. On todennäköistä, että tämä tekniikka kehittyy edelleen ja parantaa kaikukuvauksella saatavan informaation tarkkuutta ja monipuolisuutta. Uuden tekniikan järkevä käyttö on indikaatioiden määrityksen ohella koulutuskysymys. Olisi vahinko, ellei 3D/4D-laitteita hyödynnettäisi täysimittaisesti sen jälkeen, kun ne on kalliilla hinnalla hankittu. Tällainen laite ei ole leikkikalu vaan oikein käytettynä erinomainen sikiötutkimuksen väline. Kirjallisuutta Bennasar M, Olivalla A, Del Rio M, ym. Early fetal echocardiography with STIC technology. Ultrasound Obstet Gynecol 2007;21:625. Campbell S. Opinion: 4D and prenatal bonding: still more questions than answers. Ultrasound Obstet Gynecol 2006;27: Concalves L, Nien J, Espinoza J, ym. What does 2-dimensional imaging add to 3- and 4-dimensional obstetric ultrasonography? J Ultrasound Med 2006;25: Dyson R, Pretorius D, Budorick N, ym: Three-dimensional ultrasound in the evaluation of fetal anomalies. Ultrasound Obstet Gynecol 2000;16: Fletcher J, Evans M. Sounding Boards: Maternal bonding in early fetal ultrasound examinations. N Engl J Med 1983;308: Grandjean H, Larroque D, Levi S. The performance of routine ultrasonographic screening of pregnancies in the Eurofetus study. Am J Obstet Gynecol 1999;181: Ji EK, Pretorius D, Newton R, Uyan K, Hull A, Hollenbach K, Nelson T. Effects of ultrasound on maternal-fetal bonding: a comparison of two- and three-dimensional imaging. Ultrasound Obstet Gynecol 2005;25: Kim S, Won H, Lee P, Kim A. Four-dimensional ultrasound quidance of prenatal invasive procedures. Ultrasound Obstet Gynecol 2005; 26: Kurjak A, Miscovic B, Andonotopo W, Stajonevic M, Azumendi G, Vrcic H. How useful is 3D and 4D ultrasound in perinatal medicine? J Perinat Med 2007;35: Merz E, Welter C. 2D and 3D ultrasound in the evaluation of normal and abnormal fetal anatomy in the second and third trimesters in a level III center. Ultraschall Med 2005;26:9 16. Moeglin D, Talmant C, Duyme M, Lopez A. Fetal lung volumetry using two- and three-dimensional ultrasound. Ultrasound Obstet Gynecol 2005;25: Rustico M, Mastromatteo C, Grigio M, Maggioni C, Gregori D, Nicolini U. Two-dimensional vs. two-plus four-dimensional ultrasound in preganany and the effect of maternal emotional status: a randomized study. Ultrasound Obstet Gynecol 2005;25: Scharf A, Ghazwiny F, Steinborn A, Baier P, Sohn C. Evaluation of twodimensional versus three-dimensional ultrasound in obstetric diagnostics: a prospective study. Fetal Diagn Ther 2001;16: Sedgmen B, McMahon C, Cairns D, Benzie R, Woodfield R. The impact of two-dimensional versus three-dimensional ultrasound exposure on maternal-fetal attachment and maternal health behaviour in pregnancy. Ultrasound Obstet Gynecol 2006;27: Tegnander E, Williams W, Johansen O, Blaas H, Eik-Nes S. Prenatal detection of heart defects in a non-selected population of fetuses - detection rates and outcome. Ultrasound Obstet Gynecol 2006;27: Xu H, Zhang Q, Lu M, Xiao X. Comparison of two-dimensional and threedimensional sonography in evaluating fetal malformations. J Clin Ultrasound 2002;30: PERTTI KIRKINEN, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja TAYS:n naistenklinikka PL 2000, Tampere Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista 1008

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING

NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT NON-INVASIVE-PRENATAL TESTING NIPT perustuu äidin veressä olevan sikiöperäisen soluvapaan DNA:n tutkimiseen ja seulonta kattaa sikiön 21-trisomian (Downin syndrooma), 18-trisomian, 13-trisomian

Lisätiedot

LASTA ODOTTAVAN PERHEEN NÄKÖKULMA 3D/4D- ULTRAÄÄNITUTKIMUKSEEN

LASTA ODOTTAVAN PERHEEN NÄKÖKULMA 3D/4D- ULTRAÄÄNITUTKIMUKSEEN LASTA ODOTTAVAN PERHEEN NÄKÖKULMA 3D/4D- ULTRAÄÄNITUTKIMUKSEEN Ilona Riippa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Tampereen Yliopisto Lääketieteen laitos RIIPPA

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Raskausajan ultraääniseulonnat

Raskausajan ultraääniseulonnat Raskausajan ultraääniseulonnat Maija-Riitta Ordén LT, perinatologi Naistentautien ja synnytysklinikka KYS Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Maija-Riitta Ordén 1 Luennon tavoitteena Mitä hyötyä

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien

Kaikukuvausta on käytetty sikiön poikkeavuuksien KATSAUS Sikiön niskaturvotus ja kromosomihäiriöt Pekka Taipale, Vilho Hiilesmaa, Riitta Salonen ja Pekka Ylöstalo Sikiön normaalia runsaamman niskaturvotuksen osoittaminen kaikukuvauksella emätinanturia

Lisätiedot

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit

Sikiön kromosomipoikkeavuuksien. seulonta. Riskien suuruutta kuvaavat kortit Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta Riskien suuruutta kuvaavat kortit Näiden korttien avulla voidaan raskaana oleville havainnollistaa kromosomipoikkeavuuksien seulontaa. Kaikki kortit esittävät tilannetta

Lisätiedot

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään Sikiödiagnostiikkaa II Sikiötutkimusnäytteet Dos. Hannele Laivuori Biomedicum 21.8.2012 III Neuvonta Lääketieteellinen genetiikka L3, syksy 2012 IV Eettisiä ja sosiaalisia

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa

Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön kehityshäiriöiden seulonta alkuraskaudessa Sikiön 21-trisomian seulonta äidin verinäytteestä ensimmäisen raskauden kolmanneksen aikana (raskausviikot 11.-12.) (S -Tr1Seul no 4548) Yleistä Raskauksien

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen

Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila

Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Sikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen

Sikiön 21-trisomian seulontakeinot. Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen Katsaus Sikiön 21-trisomian seulontakeinot Mervi Päkkilä, Marko Niemimaa, Pertti Kirkinen ja Markku Ryynänen Sikiödiagnostiikan seulontatutkimukset tulevat siirtymään ensimmäiselle raskauskolmannekselle,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Rutiininomainen kaikututkimus raskauden aikana

Rutiininomainen kaikututkimus raskauden aikana Rutiininomainen kaikututkimus raskauden aikana Yhteenveto ja johtopäätökset SBU:n (Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik) raportista n:o 139 "Rutinmässig ultraljudsundersökning under graviditet",

Lisätiedot

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan

Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan Kustannustehokas menetelmä osteoporoosin point-ofcare diagnostiikkaan 26.11.2013 Ossi Riekkinen, tj. Bone Index Oy Osteoporoosi Osteoporoosi = luukato sairaus Luun määrä vähenee ja luun rakenne heikkenee

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista: 53

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto

Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista. www.helsinki.fi/yliopisto Koulutuksen ja opetuksen sidonnaisuuksista www.helsinki.fi/yliopisto Ei sidonnaisuuksia Sisältö 1. Lääketieteen perusopetus 2. Ammatillinen jatkokoulutus 3. Jatko- ja täydennyskoulutus 4. Opettajien sidonnaisuudet

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS

Hyvä leikkauskertomus. Sari Koivurova OYS Hyvä leikkauskertomus GKS-päivät 23.9.2010 Sari Koivurova OYS Potilasasiakirjalainsäädäntö Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994) - velvollisuus laatia ja säilyttää potilasasiakirjat

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet ALKUPERÄISTUTKIMUS Alkuraskauden seerumiseulonta Helsingissä: tulokset ja äitien mielipiteet Riitta Salonen, Ursula Turpeinen, Laina Kurki, Mari Lappalainen, Pirkko Ämmälä, Vilho Hiilesmaa, Kari Teramo,

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5 Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

Mannermainen suunnistus

Mannermainen suunnistus Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Mannermainen suunnistus Kompassi, rastinotto, reitinvalinta Antti Harju 18.12.2011 1 Mannermaiset maastot Mikä mannermaisissa maastoissa on erilaista,

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!

Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot