SOTILASAIKAKAUSLEHTI. Logistiikkalaitos Tutkimuslaitos Tiedustelulaitos Johtamisjärjestelmäkeskus Palvelukeskus KESÄ-HEINÄKUU

Transkriptio

1 SOTILASAIKAKAUSLEHTI KESÄ-HEINÄKUU Esittelyssä Puolustusvoimien: Logistiikkalaitos Tutkimuslaitos Tiedustelulaitos Johtamisjärjestelmäkeskus Palvelukeskus

2 SISÄLTÖ N:o 944 Julkaisija Upseeriliitto ry vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Jari Rantala Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin - Ville Viita Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa juha.halminen@kolumbus.fi Pääkirjoitukset 1. EU vai NATO uhka Venäjälle? 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Hallitusohjelman silmänkääntötemppu 7 Jari Rantala, puheenjohtaja Artikkelit Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen 500 päivää 9 Kaarle Lagerstam, eversti, ST Logistiikkalaitos puolustusmateriaalin omistaja 15 Mikko Taussi, everstiluutnantti Puolustusvoimien palvelukeskus yhteisten tukipalveluiden tuottaja 19 Timo Viinikainen, eversti Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalalla 50 Mikko Heiskanen, eversti Mikko Soikkeli, eversti Puolustusvoimien tiedustelulaitos 55 sotilastiedustelun tuki Sakari Wallinmaa, eversti Tilaushinnat Vuosikerta 65 EUR. Irtonumero 8 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) elopuro@upseeriliitto.fi Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esittelyjuliste. Kuva: Puolustusvoimat Palstat Kolumni Pekka Visuri 23 Paraatit propagandatilaisuuksina Oskari 21 Viestisuunnistusta kela p********! Uusiin tehtäviin Ville Viita 25 AO-Paino, Mikkeli

3 6-7 / Kirjat Sampo Ahto 43 - Mikko Karjalainen: Ylipäällikön päiväkäskyt - Pentti Airio: Aseveljeys. Saksalaiset ja suomalaiset Itä-Lapissa Dietmar Neutatz: Träume und Alpträume. Uutisia historiasta Ohto Manninen 47 Vänrikki Jarmo Soinisen Tihvinän reissu 1941 Polttopiste Juha-Antero Puistola 58 Baltian kylmä rauha Sotatekniikka Jyri Kosola 60 Supertaistelija astuu yli inhimillisen Upseeriliitto tiedottaa The Finnish Defence Research Agency, FDRA Colonel, Doctor of Military Science Kaarle Lagerstam The Finnish Defence Forces Logistics Command Defence materiel and ownership Lieutenant Colonel Mikko Taussi The Finnish Defence Forces Shared Services Centre provides help desk services Colonel Timo Viinikainen The Defence Forces' Reform and the C5 Agency Colonel Timo Heiskanen Colonel Mikko Soikkeli The Finnish Defence Intelligence Agency, FDIA The home of military intelligence Colonel Sakari Wallinmaa Tietoa sotilaseläkejärjestelmän tilanteesta 31 Pääsihteerin palsta 32 Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa Pääluottamusmiehen palsta I 34 Viisautta vesille... Pääluottamusmiehen palsta II 36 Kriisinhallinta ei ole talkootyötä Akava: Viime hallituskauden palkka- ja veropolitiikka ei kohdellut kaikkia palkansaajaryhmiä tasapuolisesti 38 Konttaisella lomailee huippupaikassa edullisesti 40 Muutoksia golfin pelaamiseen Vierumäellä 41 Upseeriliiton yhteystiedot 42 Upseeriliiton toimisto on suljettu Hyvää kesää jäsenille ja kaikille lehden lukijoille. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

4 ... a sound decision Maritime security is a question of best technologies and systems. ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy provides Integrated Mission Systems to navies, coast guards and other operators of integrated systems, from large bridge systems to one-console systems consisting of navigation, mission management systems and communications (multi-link functionality available) integrated with customer tailored systems. ATLAS Integrated Mission System AIMS onboard the Finnish Border Guard OPV Turva ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy CEO Jaakko Savisaari Hiomotie 32, Helsinki, Finland Mobile jaakko.savisaari@atlas-elektronik.com ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 EU vai NATO uhka Venäjälle? Venäjä julkaisi viime vuoden joulukuussa uuden sotilasdoktriinin, jossa se määritteli valtion virallisesti hyväksymät näkemykset Venäjän Federaation aseellisen puolustuksen valmisteluista ja toteutuksesta. Tällaisella julkisella doktriinilla on oma roolinsa Venäjän strategisessa kommunikaatiossa. Venäjällä on myös turvaluokiteltu analyysi turvallisuustilanteesta ja strategia omien turvallisuustavoitteidensa saavuttamiseksi. Doktriinissa Venäjä korostaa toimintansa lainmukaisuutta perustaen sen maansa perustuslakiin ja yleisesti hyväksyttyihin kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja normeihin. Näin saadaan kaikki toimet näyttämään lainmukaisilta. Venäjä on luonut mallin sotilaallisesta vaarasta suursotaan saakka. Doktriini mainitsee ensimmäisenä vaaratekijänä Pohjois-Atlantin Liiton (Nato) voiman kasvattamisen ja sille annetut globaalit toiminnot, joita toteuttaessaan se loukkaa kansainvälistä oikeutta, Nato-maiden sotilaallisen infrastruktuurin lähentymisen kohti Venäjän Federaation rajoja mukaan lukien Naton laajentuminen. Tätä Naton laajentumista ja voiman kasvattamista Venäjä onkin käyttänyt retoriikassaan puolustaessaan toimiaan Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Nato on nostettu suurimmaksi uhaksi, jolla Venäjän sotilaallinen toiminta ja suorituskyvyn kasvattaminen on perusteltu. Mutta onko Nato todella Venäjälle suurin uhka? Venäjä on varmasti tarkkaan analysoinut Naton poliittisen ja sotilaallisen suorituskyvyn. Se on saanut käsityksen siitä, kuinka valmiita Nato-maat ovat osallistumaan sotilasoperaatioihin. Esimerkkejä löytyy Libyasta, Syyriasta ja Ukrainasta. Venäjällä tuskin vakavasti uskotaan, että Nato-maat yhdessä päättäisivät hyökkäystoimista sitä vastaan. Sotilaallisesti Venäjää ei tällä hetkellä uhkaa mikään, mutta taloudellisesti kyllä. Maa ei ole kyennyt uudistamaan öljy- ja maakaasuvetoista talouttaan ja maalle asetetut talouspakotteet ovat syventäneet kriisiä. Venäjän retoriikassa länsimaat ovat tietoisesti pyrkineet heikentämään Venäjän taloutta. Ukrainan sodan yksi keskeisistä syistä on maan pyrkimys EU-jäsenyyteen, mikä romuttaisi Venäjän pyrkimykset vahvistaa Euraasian tulliliittoa ja vaikeuttaisi kaasu- ja öljyputkien rakentamista Eurooppaan, joiden tavoitteena on lisätä Euroopan maiden riippuvuutta venäläisestä energiasta. Venäjän sotilasdoktriinissa toisena vaaratekijänä on tilanteen epävakautuminen eri maissa ja alueilla ja globaalin ja alueellisen tasapainotilan horjuttaminen. Venäjän tavoittelema taloudellinen tasapainotila on horjunut, eikä näköpiirissä ole sen korjaantuminen. Talouden romahdus Venäjällä voi johtaa sisäisiin levottomuuksiin, kapinaliikkeiden aktivoitumiseen ja maan ajautumiseen hajoamistilaan. Venäjä ei voi tehdä Euroopan unionista suurinta vaaraa ja uhkaa, mutta Natosta sellainen voidaan tehdä. Venäjän nykyisellä sotilaallisella voimannäytöllä, Krimin valtauksella, Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisella ja sotilaallisen suorituskyvyn kasvattamisella sekä Naton laajentumisen kritisoimisella on sotilaallista ulottuvuutta laajempi ja tärkeämpi fokus. Venäjälle yhtenäinen EU, joka laajentuu entisten neuvostotasavaltojen alueelle, on suurempi uhka kuin Nato. Neuvostoliitto ja Itä-Euroopan maat eivät hajonneet sotilaallisen uhan vuoksi vaan kyvyttömyyteen vastata läntisen maailman taloudelliseen kehitykseen. Tämä uhkaa nyt Venäjää ja sen viimeisiä liittolaisia. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

6

7 Uhkakuva, josta kirjoitin edellisessä Sotilasaikakauslehdessä näyttäisi toteutuvan. Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti. Mutta samalla hallitus on sitoutunut noudattamaan julkisen talouden kehyspäätöstä. Tuo päätös sisältää leikkauksia, jotka koskevat myös puolustusvoimia. Kohdennettava määräraha on tarkoitettu materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen, eli materiaalin hankkimiseen. Samaan aikaan ollaan leikkaamassa toimintamenomäärärahoja, joilla puolustusvoimat toteuttaa päivittäiset tehtävänsä sotilaallinen harjoittelu ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen mukaan luettuina. Hallitusohjelmassa on sitouduttu uskottavaan puolustuskykyyn seuraavilla teksteillä. Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan. Puolustusvoimat on juuri saanut päätökseen mittavan uudistuksen, jossa organisaatiota leikattiin vähentämällä esikuntia, joukko-osastoja ja henkilöstöä. Tavoitteena oli päästä tehtävien ja resurssien tasapainoon. Samaan aikaan uudistuksen kanssa tulivat suuret säästöt, jotka pakottivat leikkaamaan materiaalihankinnoista, vähentämään kertausharjoitukset lähes nollaan, vähentämään varusmiesten harjoittelua, merivoimien alusten liikkumista ja Hornetien lentotunteja. Tänä vuonna on päästy tilanteeseen, Hallitusohjelman silmänkääntötemppu jossa toiminta ja harjoittelu on voitu nostaa välttämättömälle minimitasolle. Mikäli suunnitellut leikkaukset toteutetaan, se edellyttää toiminnan vähentämistä tai rahoituksen siirtämistä materiaalihankinnoista toimintaan. Kumpikin ratkaisu on turmiollinen puolustuskyvylle. Alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta ei voida tinkiä ja kaiken lisäksi se toiminta on lisääntynyt merkittävästi niin merellä kuin ilmassakin. Puolustuskyvyn ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa, sitä ei luoda tuosta vain, sitä ei ole myytävänä kaupan hyllyllä. Puolustuskyky ei ole pelkkää materiaalia, vaan materiaaliakin tärkeämpää on tahto ja halu sekä osaaminen. Näistä varsinkin osaaminen vaatii oppimista ja harjoittelua. Hienoinkaan kalusto ei auta, jos sitä ei osata käyttää. Hallitusohjelman julkaisun yhteydessä tuotiin selkeästi esiin, että säästöt eivät koske puolustusta. Niin ohjelman tekstikin toteaa Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja esityksen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat. Määrärahat eivät nouse esitettyä 150 miljoonaa, sillä tuon kohdennuksen vastapainona vähennetään kymmeniä miljoonia. Tätä kirjoitettaessa ovat hallituspuolueiden puheenjohtajat esittäneet erilaisia ja jopa eriäviä kommentteja asiasta. Uudella puolustusministeri Jussi Niinistöllä (ps) näyttää olevan kivinen tie edessään, jotta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet saavutettaisiin. Ne edellyttävät, että puolustusmäärärahojen kokonaisuutta korotetaan suunnitellulla 150 miljoonalla, eikä toimintamenoja leikata. PUHEENJOHTAJALTA SOTILASAIKAKAUSLEHTI

8

9 Kuvassa kirjoittaja eversti, ST, Kaarle Lagerstam, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja ja Suomi-konepistooli, T&K-toiminnan maineikkain tuote. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen 500 päivää Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen arki on ensisijassa kädet savessa työtä, jossa toteutetaan sotavarustuksen, uusien toimintaperiaatteiden tai henkilöstön arviointia ja testaamista. Tätä perustyötä toki tukee pienemmällä panoksella tieteelliset vaatimukset kaikin puolin täyttävä tutkimustoiminta. Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin puolustusvoimauudistuksen ensimmäisessä aallossa. Yleistilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen voisi kuvailla seuraavasti: - Tutkimuslaitos saavutti täyden toimintakyvyn jo kesällä Puolustusvoimien tilauksia on enemmän kuin ehditään tekemään - Tutkimuslaitoksella on korkeatasoinen henkilöstö, jossa yhdistyy sopivalla tavalla innokkuus ja vuosikymmenien kokemus - Tutkimuslaitteet ovat hyvässä kunnossa ja nykyaikaisia - Laitoksella on hyvät toimitilat sen kolmessa toimipaikassa (Ylöjärvi, Riihimäki ja Tuusula) Haluamme olla ensisijassa tutkimuslaitos, joka on maanpuolustuksen tiukan ytimen paras asiantuntija. Samalla ymmärrämme, että monimutkaisten tehtävien tekemiseksi Puolustusvoimien tutkimuslaitos tarvitsee vankan yhteistoimintaverkoston, johon kuuluu niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin tutkimuslaitoksia ja puolustusteollisuuden yrityksiä Miksi tutkimuslaitos perustettiin? Tutkimus- ja kehittämistyön merkitys on puolustusvoimissa aina yleisellä tasolla tunnustettu, mutta sen asema päätöksenteon tukena on jäänyt monelle epäselväksi. T&K -toiminnan merkitys tulee ilmi, kun miettii sitä, miten kävisi, jos T&K -toimintaa ei olisi. Seurannaisvaikutuksina olisi todennäköisesti: - Sotavarustehankinnat eivät perustuisi kunnon testeihin vaan valmistajan väitteisiin järjestelmien suorituskyvystä - Taktiikka olisi ulkomaista lainaa tai perustuisi mielipiteisiin - Sotavarustuksen elinajan määrittäisivät valmistajan ilmoitukset eikä välineiden todellinen testattu kunto - Sodan ja rauhan ajan tehtäviin valittaisiin henkilöstöä ilman, että valinnat perustuisivat tutkimuksella todennettuihin vaatimuksiin SOTILASAIKAKAUSLEHTI

10 Vanha puolustusvoimauudistusta edeltänyt T&K-kenttä ei ollut syntynyt suuren suunnitelman kautta, vaan tietotarpeet olivat synnyttäneet pieniä ja keskikokoisia yksiköitä eri puolelle Suomea luvun alussa tilanne oli seuraavanlainen: - Useista hyvin toimivista tutkimusyksiköistä huolimatta T&K kenttä kokonaisuutena ei toiminut optimaalisesti. - Erityisesti puolustusvoimallisen tutkimusjohdon puute ja tutkijoiden jakautuminen kymmeniin pieniin T&K-yksiköihin vaikeutti toimintaa. - Materiaalin, henkilöstön ja taktiikan kehittäminen oli eriytetty omiin putkiinsa. Puolustusvoimauudistuksessa tutkimustoiminnan uudistamiselle asetettiin kovat vaatimukset: - On luotava kyky tukea johdon päätöksentekoa puolustusjärjestelmän kehittämisessä - On kyettävä edelleen tuottamaan keskeiset T&K-palvelut - On saavutettava vähintään 15 % henkilöstösäästöt Lyhyesti sanoen siis vähemmällä enemmän. Muutoksen pääkohdiksi perusteellisen valmistelun jälkeen muovautuivat: - Keskitetään tutkimustoiminnan johto-osat ml. tekninen tutkimustoiminta Pääesikuntaan suunnittelupäällikön alaisuuteen - Luodaan koko puolustusvoimia palveleva tutkimuslaitos, joka kykenee antamaan kokonaisvaltaisen ratkaisun materiaalia, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita koskeviin ongelmiin - Säilytetään puolustushaaroilla niiden erityispiirteiden vaatima tutkimus- ja kehittämistoiminta Koko tutkimuskenttä uusiksi Perusajatus oli lisätä T&K -toiminnan tehoa keskitetyllä ohjauksella, josta vastaa pääesikunnan suunnitteluosasto. Kaikki T&K-toimijat saavat puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa varsin yksityiskohtaiset tehtävät, jotka perustuvat puolustusvoimien joukkojen ja esikuntien tietotarpeisiin. Toiminta on täysin asiakaslähtöistä. T&K ei puuhaa omiaan vaan tekee mitä tilataan. Omiakin ideoita ja innovaatioita toki tulee olla, mutta näille ideoille on löydettävä asiakas puolustusvoimista. Kun Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin , lakkautettiin samalla Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos, Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteenlaitos ja Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus sekä Merivoimien tutkimuslaitos. Merivoimien tutkimuslaitoksen ohjus- ja häivetutkimus siirtyi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen, mutta mm. vedenalaista sodankäyntiä ja laivatekniikkaa koskevat osuudet hoitaa Merisotakoulu. Muutos viimeisteltiin vuoden 2015 alussa, kun maavoimien aselajikoulujen tutkimus- ja kehittämis- 10

11

12 osat koottiin Maasotakoulun johtoon. Ilmavoimien T&K-toiminta taas keskitettiin Pirkkalaan Satakunnan lennostoon. Henkilöstövähennykset toteutetaan karsimalla erityisesti tutkimushallintotehtäviä, mutta myös vähemmän tärkeitä tutkimustehtäviä. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen T&K-toimintaan käytetään noin 340 henkilövuotta, jolla toteutetaan noin 300 pientä tai suurta tutkimustehtävää. Rahaa toimintaan kuluu palkat mukaan lukien noin 35 miljoonaa vuodessa. Voimavarat ovat kansainvälisesti vertailtuna todella pienet. Liiallinen tutkimuksesta säästäminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä tutkimukseen panostaminen voi olla avain todella merkittäviin säästöihin. Tutkimuslaitos haluaa nousta puolustuksen tukipilariksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tavoitteena on tulla puolustuksen kehittämisen vankaksi tukipilariksi, joka tuottaa kokonaisvaltaisen tietopohjan johdon päätöksille. Tätä työtä tekemässä on 200 henkilön hyvin koulutettu joukko, joka on jaettu viiteen omaleimaiseen osastoon. Yhdistämällä osastojen osaamisen laitos kykenee vastaamaan vaativiinkin kokonaisvaltaisiin tutkimuskysymyksiin, jotka käsittelevät materiaalia, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita. Riihimäelle on sijoitettu kaksi osastoa. Täysin uutta kykyä edustaa doktriiniosasto, joka on rakennettu erityisesti luomaan johdolle tietopohja tärkeiden ja vaikeiden päätösten tekemiseksi. Se toimii strategisen ja operatiivisen tason taistelukeskuksena tiiviissä yhteistoiminnassa puolustushaarojen kanssa. Pääosa laitoksen noin 30 upseerista palvelee doktriiniosastolla. Siellä tarvitaan ensi sijassa erinomaisia sotilaita, joilla myös kynä pysyy kädessä. Informaatioyhteiskunnan asevoimia tukee informaatiotekniikan osasto. Sen tehtävänä on luoda tieteellinen osaamispohja tiedustelun, vaikuttamisen ja johtamisjärjestelmien käytölle. Osastoon kuuluu myös uusi tietosodankäynnin tutkimusala. Taistelun ytimessä on asevaikutus, joka on Ylöjärven kahden osaston erikoisalaa. Asetekniikan osasto tutkii ja testaa panssarointia, aseiden vaikutusta ja häiveominaisuuksia. Räjähde- ja suojelutekniikan osaston tekemisen keskiössä on erilaiset räjähteet, joiden kunto usein määrittää asejärjestelmän käyttöiän. Kansainvälisestikin korkealaatuinen suojelualan tutkimus- ja koetoiminta luo perustan toiminnalle taisteluaseiden vaikutuspiirissä, mutta samalla tukee koko yhteiskunnan varautumista säteilyn ja kemiallisten aineiden aiheuttamiin uhkatilanteisiin. Ihmisen toimintakyky on koneiden kehittyessä usein asejärjestelmän suorituskykyä eniten rajoittava tekijä. Toimintakykyosasto toteuttaa henkilöstön toimintakyvyn testausta ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa Tuusulassa. Uusina toiminta-alueina ovat mm. laaja-alaiset taistelijan erityisesti fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koskevat kenttätutkimukset. Niissä katsotaan, miten suomalaiset kestäisivät kriisin ja sodan rasituksia. Maanpuolustuskorkeakoulu ja tutkimuslaitos taistelijaparina Maanpuolustuskorkeakoulun haasteena on perinteisesti ollut riittävien resurssien suuntaaminen tutkimustoimintaan, kun sen päähuomion on vienyt sankkojen opiskelijajoukkojen opetus. Tilaustutkimusten pääosa onkin nyt keskitetty selkeästi Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeänä tehtävänä on edelleen luoda koko sotatieteelliselle tutkimukselle perusta laadukkaalla julkisella perustutkimuksella. Tutkimuslaitoksen Tutkimuslaitoksen testien perusteella uudet aerosoliräjähteet tekevät elämän hankalaksi. Kuva: PVTUTKL 12

13 Arkipäivä tutkimuslaitoksella on usein testien suunnittelua ja toteutusta, joiden perusteella tehdään miljoonien sotavarustehankintoja. Tässä panssarinläpäisykokeen valmistelua koeammunta-alueella. Kuva: PVTUTKL perustuote taas on turvaluokiteltu raportti, joka tukee uuden sotavarustuksen hankintaa tai strategista ja operatiivista suunnittelua. Maanpuolustuskorkeakoulu ja Puolustusvoimien tutkimuslaitos muodostavat hyvän taistelijaparin. Tutkimuslaitos tukee Maanpuolustuskorkeakoulua opetuksessa ja opinnäytteiden ohjaamisessa. Maanpuolustuskorkeakoulu taas luo perustutkimuksellaan vankan pohjan tutkimuslaitoksen soveltavalle tutkimukselle ja kasvattaa uusia sotatieteilijöitä. Molemmat tukevat toisiaan tilaustutkimusten toteuttamisessa. Märehtimätöntä toimintaa Tutkimustoiminnalle on luotu säästöaikojen supistettu, mutta ensimmäisen kerran puolustusvoimien historiassa kokonaisvaltaisesti suunniteltu rakenne. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toiminnan avulla puolustusvoimat saa erinomaisia tutkimuspalveluja ja siinä on ainekset todelliseksi menestystarinaksi. Kyse ei ole vain omasta mielipiteestäni, sillä koko tutkimuskenttään kohdistettiin sisäinen tarkastus vuoden 2015 alussa. Perusrakenne havaittiin hyvin toimivaksi ja pelättyjä päällekkäisyyksiä ei löytynyt. Me otamme työn alle teidän tehtävänne, emme jää tuleen makaamaan tai märehtimään tutkimuksen ja selvityksen periaatteellisia rajapintoja. Meiltä syntyy resursseihin nähden paras mahdollinen tulos määräaikaan ja määrämuodossa. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

14

15 Mikko Taussi Everstiluutnantti Hallinto-osaston päällikkö Logistiikkalaitos puolustusmateriaalin omistaja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen rakentamiselle ja käytölle. Logistiikkalaitos ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvyn sekä materiaalin käyttökelpoisuuden. Logistiikkalaitos on puolustusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta vastaava Pääesikunnan alainen tulosyksikkö. Puolustusvoimauudistukseen laadittu toimintakäsikirja määrittelee edelleen, että Puolustusvoimien logistiikkalaitos omistaa puolustusvoimien sotavarustuksen ja erikseen määritettävän materiaalin. Uudistusta toimeenpantaessa keskusteltiin useissa yhteyksissä siitä, mitä materiaalin omistajuus tarkoittaa. Samanlaista vuoropuhelua käytiin maavoimien huoltojärjestelmän uudistuksessa vuoden 2008 alussa. Silloin asia jäi hieman keskeneräiseksi. Tässä kirjoituksessa pohditaan omistajuuteen liittyviä piirteitä erityisesti sotavarusteiden osalta. Omistajuus luo turvallisuutta Logistiikkalaitos kohdentaa sotavarusteet rauhan ajan joukko-osastoille ja puolustusvoimien sodan ajan joukoille Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien antamin perustein. Määrällisen tarpeen tyydyttämisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että käyttäjä voi luottaa materiaalin tarkoituksenmukaisuuteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asevelvollisten koulutustapahtuma voi olla mielekäs vain, jos materiaali tukee ammattitaitoisten kouluttajien johtamien harjoituksien tavoitteita. Vähätellä ei sovi myöskään materiaalin toimintavarmuuden vaikutusta iskuportaan rynnäkön onnistumiseen sodan melskeissä. Logistiikkalaitos vastaa siitä, että sen luovuttamat sotavarusteet ovat toimivia ja käyttöturvallisia. Lisäksi logistiikkalaitos seuraa ja kerää kokemuksia käytön aikana sotavarusteista saaduista havainnoista. Mikäli varusteiden toimivuus ja käyttöturvallisuus eivät vastaa asetettuja vaatimuksia, logistiikkalaitos ryhtyy toimenpiteisiin materiaalin kunnon palauttamiseksi määritettyyn tasoon. Käyttöturvallisuutta luotaessa ja ylläpidettäessä otetaan laaja-alaisesti huomioon materiaalin mahdolliset riskit niin käyttäjille itselleen ja niiden vaikutuspiirissä olevil- SOTILASAIKAKAUSLEHTI

16 Maalla. le ihmisille kuin omaisuudelle. Myös käytön ja kunnossapidon vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon. Käyttöturvallisuuden luomisessa keskeinen rooli on logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskuksella. Sen eri osastot ovat erikoistuneet laaja-alaisesti vastuualueidensa järjestelmiin, varusteisiin ja materiaaliin sekä niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Järjestelmäkeskus ottaa huomioon materiaalihankintojen valmisteluvaiheessa lainsäädännön vaatimukset ja soveltamisalat. Järjestelmäkeskus määrittää perusteet materiaalin turvalliselle käytölle niiltä osin, kuin lainsäädäntö ei puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden ja sotavarusteiden osalta aseta turvallisuusvaatimuksia. Hankintojen toteutusvaiheessa logistiikkalaitos testaa sotavarusteiden toimivuuden ja käyttöturvallisuuden, josta se antaa suorituskykyvastuulliselle puolustushaaralle vakuudeksi teknisen hyväksynnän sekä määrittää sotavarusteen ominaisuuksista johtuvat käyttöohjeet ja -rajoitukset. Näiden vahvistuslausumien perusteella suorituskykyvastuullinen puolustushaara hyväksyy järjestelmät ja sotavarusteet käyttöön. Sotavarusteiden käyttöä varten annetaan myös ohjeistus siitä, kuinka sotavarusteita tulisi käyttää oikein, jotta ne säilyisivät mahdollisimman hyvin käyttökuntoisina niille suunnitellun elinjakson ajan. Käyttäjän vastuuntuntoinen asenne ja huolellinen materiaalin käyttö ovat keskeisiä tekijöitä sotavarusteiden kunnon säilymisessä. Logistiikkalaitos kehittää lisäksi sotavarusteiden suorituskykyä osajärjestelmien ja teknologioiden kehittymisen myötä. Sotavarusteiden käytön aikana havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Järjestelmäkeskus, yhdessä suorituskykyvastuullisen kanssa, voi antaa materiaaliin Merellä. ja toimintaan kohdistuvia käyttörajoitteita, materiaalin tarkastus- ja korjausmääräyksiä tai asettaa materiaalin käyttökieltoon ja määrätä ne evakuoitavaksi tarkoituksenmukaiseen korjaukseen. Materiaaliturvallisuuden huolehtimisvastuu säilyy koko elinjakson ajan logistiikkalaitoksella. Käytön päätyttyä logistiikkalaitos vastaa sotavarusteiden asianmukaisesta jälkikäsittelystä myymällä, purkamalla ja uusiokäyttämällä tai hävittämällä materiaali. Omistajuus on omaisuudesta huolehtimista Puolustusvoimien irtain omaisuus kohdennetaan omaisuuslaskennassa jatkossa puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalle. Tämän kaltaista menettelyä on osin noudatettu jo pitkään, koska viime vuosina ei ole tehty hallintoyksikkökohtaisia tilinpäätöksiä. Omaisuuskirjanpidon keskittäminen Logistiikkalaitoksen esikuntaan yksinkertaistaa kirjanpidon menettelyjä sekä tehostaa resurssien käyttöä. Järjestelmäkeskus toimii esikunnan asiantuntijana materiaalin 16

17 elinjakson hallinnassa ja poistolaskennan määrittämisessä teknisille käyttöjaksoille. Puolustusvoimien palvelukeskus tukee logistiikkalaitosta omaisuuskirjanpidon toteutuksessa laatimalla puolustusvoimien tilinpäätöksen ja kirjaamalla omaisuuskirjanpidon tositteet. Toimintojen keskittäminen mahdollistaa puolustusvoimien johdolle parhaan tilannekuvan muodostamisen. Keskitetyllä omistajuudella kyettäisiin parhaiten varmistamaan se, että sotavarusteita käytetään ja ylläpidetään lainsäädäntömme mukaisesti mahdollisimman tuottavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminta ja omaisuuden käyttötarkoitus huomioiden tuo tuottavuusvaade täyttynee, kun materiaalista huolehditaan esimerkiksi taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Taloudellinen materiaalin käyttö tarkoittaa muun muassa sitä, että käytössä on vain kulloinkin koulutuksessa ja valmiudessa tarvittava osa sotavarusteista. Turhaa käyttöä sekä kulumista ja rikkoutumista pyritään siis välttämään. Käyttämätön osa materiaalista tulee vastaavasti varastoida niin, että varastoimisjaksojen aikana materiaali säilyisi mahdollisimman alkuperäisessä tai Ilmassa kohti kansainvälistä tehtävää Henkilöstön huolto ja kunnossapito on on osa logistiikkaa. varastoonpanon aikaisessa kunnossa. Kustannustehokkuus on painopisteessä, kun tehdään materiaalin elinjakson eri vaiheissa tarvittavia toimenpiteitä. Näissä noudatetaan yleisiä liiketalouden periaatteita, kuten pyritään keskitettyyn toimintaan, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä tekemään kerralla suuria toimenpidesarjoja. Omaisuuskirjanpidolla todennetaan hankintaan varatulla rahoituksella saatu materiaalinen tai immateriaalinen vastine sekä hankintojen kirjanpidollinen arvo. Puolustusvoimien omaisuusluokkia ovat käyttöomaisuus, vaihto- ja rahoitusomaisuus sekä maanpuolustuskalusto. Kaksi ensimmäistä näkyvät puolustusvoimien taseessa ollen julkista tietoa, mutta maanpuolustuskalusto on sen ulkopuolella. Maanpuolustuskalustoa hallitaan silti samoin periaattein. Maanpuolustuskalustoon kuuluvat tavarat, jotka on suunniteltu sotilaalliseen käyttöön, kuten aseet ja ampumatarvikkeet. Maanpuolustuskaluston ja sotavarustuksen keskinäistä yhteyttä monimutkaistaa se, että sotavarusteet jakaantuvat sekä maanpuolustuskalustoon että normaaliin käyttö- ja vaihto-omaisuuteen. Näin ollen sotavarusteista osa on taseessa ja osa taseen ulkopuolella. Sotavarustehankinnoista maanpuolustuskalustoon kuuluva materiaali hankitaan ns. puolustushankintarahoilla (18. mom) ja muut toimintamenorahoituksella. Joissain yhteyksissä on arvioitu, että maanpuolustuskaluston uushankinta-arvo olisi noin 20 miljardia euroa. Myös materiaalikirjanpidon toteuttamista tulee tarkastella rinnan omaisuuskirjanpidon kehittämisen kanssa. Pääperiaatteena tullee jatkumaan, että materiaalikirjanpitoa toteutetaan kaikissa hallintoyksiköissä jatkossakin. Materiaalikirjanpidolla SOTILASAIKAKAUSLEHTI

18 varmistetaan, että hallintoyksikölle tai sodan ajan joukolle luovutettu materiaali on joukon hallussa. Materiaalikirjanpito on keskeinen lähtökohta hallintoyksikön materiaaliin kohdistuvalle sisäiselle valvonnalle. Puolustusvoimien materiaalin hallinta, niin omaisuus- kuin materiaalinkirjanpitokin, toteutetaan pääosin PVSAP-järjestelmällä, mikä mahdollistaa puolustusvoimallisesti yhtäläiset toimintatavat. Omaisuutemme on yhteinen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen päämääränä on mahdollistaa puolustusvoimien ydintehtävien - Suomen sotilaallisen puolustamisen, viranomaisten tukemisen sekä osallistumisen kansainväliseen kriisinhallintaan toteuttaminen 2020-luvulla. Näiden tehtävien tukemiseksi tulee kehittää toimintamalleja, jotka tukevat toisaalta suorituskykyjemme rakentamista ja ylläpitoa sekä toisaalta yhteiskuntavastuutamme. Logistiikkalaitoksen perustamisella selkeytetään puolustusvoimien hallintotasojen rooleja niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskitetään pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin ja logistiikan järjestelyjen johtaminen keskitetään logistiikkalaitokseen. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen kaikki puolustusvoimalliset logistiset toimijat ovat yhden johtoportaan johdossa, mikä takaa edellytykset logistiikan laajaalaiseen ja yhtenäiseen kehittämiseen. Materiaalin omistajuus siitä seuraavine vastuineen on yksi keskeinen osa logistiikan järjestelyjä. Logistiikkalaitoksen asema materiaalin omistajana ei millään tavoin kiistä pääesikunnan ja puolustushaarojen johtavaa asemaa sotavarusteiden kehittämisessä, niiden käyttöperiaatteiden määrittelyssä sekä materiaalin varsinaisessa käytössä normaalioloissa tai sodan aikana. Logistiikkalaitos luo osaltaan mahdollisuuden onnistua. Sotavarusteiden kohdentamisen ja sodan ajan joukkojen varustamisen onnistumiseksi logistiikkalaitoksella on mahdollisuus puuttua kaikkeen puolustusvoimien eri varastoissa olevaan materiaaliin. Laaja-alainen toimintavapaus Pääesikunnan käskyjen ja puolustushaaraesikuntien antaman ohjauksen perusteella mahdollistaa parhaan lopputuloksen saavuttamisen. Myös materiaalisen suorituskyvyn ylläpito, ennakoiva kunnossapito sekä vauriokorjauksista johtuvat materiaalivaihdot edellyttävät sekä yksilöseurattavan että runsaslukuisen materiaalin keskitettyä kierrätystä. Logistiikkalaitos kantaa yhteiskuntavastuunsa ensisijaisesti veronmaksajillemme. Näiden on kyettävä luottamaan siihen, että hankittu sotavarustus pidetään toimintakykyisenä suunnitellun elinjakson ajan ja että se on otettavissa suorituskykyisenä käyttöön kriisin aikana. Keskitetty omistajuus on yksi mahdollistajan työkalu. Kalusto tuodaan erilaisin välinein etulinjaan asti. 18

19 Timo Viinikainen Eversti Puolustusvoimien palvelukeskuksen johtaja Puolustusvoimien palvelukeskus yhteisten tukipalveluiden tuottaja Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK) perustettiin Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaikille hallintoyksiköille yhteisiä tukipalveluita, joita ovat henkilöstö- ja talousalan tehtävät, tiedonhallinnan tehtävät sekä oppimisympäristö- ja kuvapalvelut. Ajatus hallintopalveluiden keskittämisestä ei sinällään ole uusi eikä poikkeuksellinen. Valtionhallinnossa vastaavaa keskittämistä on tehty jo useilla hallinnonaloilla, eikä asia ole puolustushallinnollekaan vieras. Puolustusvoimien taloushallinnon tehtäviä keskitettiin aikanaan Puolustushallinnon palvelukeskukseen (PHPK), joka myöhemmin liittyi osaksi PALKEET organisaatiota. Myös muissa asevoimissa on siirrytty keskitettyyn palvelutuotantoon, muun muassa Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Syynä keskittämiselle on poikkeuksetta toiminnan tehostaminen ja vapautuvien resurssien kohdentaminen ydintehtäviin. Puolustusvoimien uudistuksessa tukipalveluiden uudelleen järjestelylle annettiin lisäksi tehtäväksi palveluiden keskittäminen ja automatisointi, toimintatapojen yhtenäistäminen ja hallinnon keventäminen. Keskitetty hallinto, hajautettu tuotanto Palvelukeskuksen pääpaikka on Joensuu, jonne sijoittuu johdon ja kanslian lisäksi talous- ja matkapalveluyksikkö, pääosa henkilöstöpalveluyksiköstä sekä osa tiedonhallintayksiköstä, yhteensä 120 tehtävää. Tuusulassa on osa tiedonhallinnan yksikköä, oppimis- ja kuvapalveluyksikkö sekä henkilöstöpalveluyksikön kansainvälisessä tehtävässä toimivan henkilöstön hallinnolliset tukipalvelut. Tampereelle sijoittuu osa tiedonhallintayksikköä, ja lisäksi Puolustusvoimien palvelupiste jatkaa toimintaansa jakautuneena Tampereelle ja Mikkeliin. Valtakunnallinen ulottuvuus taataan eri joukko-osastoissa ja laitoksissa olevalla hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii Palvelukeskuksen ohjauksessa. Toimiminen useilla eri toimipaikoilla ei ole itsetarkoitus, mutta käytettävissä olevilla järjestelmillä voidaan maantieteellisestä hajanaisuudesta aiheutuvia haittoja vähentää. Puolustusvoimien tukipalveluiden keskittäminen ei rajoitu Puolustusvoimien palvelukeskuksen toimintatapojen määrittelyyn. Keskitetysti tuotettavat palvelut edellyt- SOTILASAIKAKAUSLEHTI

20 Puolustusvoimien palvelukeskuksen organisaatio tävät muutoksia toimintaan; samalla tavalla kuin ennen ei kyetä enää toimimaan. Valtaosa muutoksista keskittyy toimialojen asiantuntijoille, esikuntien henkilöstölle, mutta osa ulottuu meihin kaikkiin. Muutoksia on jokapäiväisissä asioissa, kuten matkustamisessa, hankintatoiminnassa ja henkilöasioiden hoidossa. Palvelua lähellä ja kaukana Yksittäiselle käyttäjälle muutos näkyy sähköisen asioinnin lisääntymisenä. Uudet palvelut tuodaan käyttäjälle sähköisinä lomakkeina, joiden varmistuksena toimii puhelinpalvelu. Palvelupyyntöjä keskitetään tiketöintijärjestelmään, jolloin vähennetään aikaa vievää asiakirjojen laatimista ja käsittelyä. Puolustusvoimien palvelupiste muodostettiin siirtämällä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelupiste palvelukeskukseen ja laajentamalla sen tehtäväkenttää. Palvelupiste ottaa nyt vastaan vikailmoitusten ja tietoteknisten palvelupyyntöjen lisäksi myös muita palvelupyyntöjä. Näitä ovat esimerkiksi matkanvaraukset, henkilötietojen muutokset tai vaikkapa puolustusvoimien asunnon haku. Valikoima laajenee sitä mukaa kuin palvelupyynnöt ennätetään sähköistää ja niiden tukitoiminta järjestää. Uudistuksen tarkoitus ei ole sitoa puolustusvoimien henkilöstöä tietokoneeseen, vaan mahdollistaa palvelujen parempi saatavuus. Harva enää käy hoitamassa asioitaan pankissa tai matkatoimistossa, kaupassakäynninkin voi jo korvata verkkopalveluilla. Vaikka sähköistä asiointia suositaan, ei lähitukea unohdeta. Henkilöstö- ja talousasioiden laadukas käsittely varmistetaan joukko-osastojen ja laitoksien hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii Palvelukeskuksen ohjauksessa. Talouden, henkilöstöasioiden ja asiakirjahallinnon lähimmät osaajat löytyvät edelleen omasta joukko-osastosta. Henkilöstöpalveluyksikkö tukee palvelussuhteen eri vaiheissa Puolustusvoimien ulkoisen rekrytoinnin valmistelee henkilöstöpalveluyksikön rekrytointisektori. Sektori vastaa uuden henkilöstön rekrytoinnista, pl. kadetit. Vuosittain näitä rekrytointeja arvioidaan olevan noin 500, mihin viittaa myös alkuvuonna jo käynnistyneet yli 100 rekrytointia. Tehtävään sisältyy myönteisen työnantajakuvan luominen ja ylläpitäminen. Rekrytointi käynnistyy hallintoyksikön tilauksesta, josta Palvelukeskus koostaa hakuilmoituksen. Saaduista hakemuksista rekrytointisektori seuloo tehtävään sopivimmat vaihtoehdot, jotka kutsutaan hallintoyksikköön haastateltavaksi. Lopullisen valinnan tekee aina hallintoyksikkö. Palvelussuhdeasunto- ja virkistysaluesektori hallinnoi puolustus- 20

21 toimivien osalta. Samalla pyritään muokkaamaan toimintatapoja yhtenäiseksi kotimaassa käytettävien kanssa, jolloin ulkomailla työskentely ei edellyttäisi merkittävää hallinnollisten toimintatapojen opiskelua. Talous- ja matkapalveluyksikkö tarkastaa ja hyväksyy laskut CISSI on muutakin kuin vikailmoitusjärjestelmä. Pääesikunnan henkilöstöosasto ohjaa PVPALVK palvelussuhdeneuvontasektoria. voimien yli kahtatuhatta palvelussuhdeasuntoa sekä kolmea valtakunnallista virkistysaluetta. Neljän henkilön sektori korvasi aiemmat varuskunnalliset huoneistolautakunnat, kaikki asunnon vuokraus- ja jälleenvuokrauspäätökset tehdään nyt Joensuussa. Aiemmin Maavoimien esikunnan tekemä virkistysalueiden hallinnointitoiminnallisuus siirrettiin lähes sellaisenaan samalla osaksi sektorin toimintaa. Valtakunnallisesti palvelussuhdeneuvontaa ja -koulutusta antoivat aiemmin Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijat, nyttemmin toiminta on siirretty Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Samalla hallintomallia yksinkertaistettiin siten, että hallintoyksiköt voivat tukeutua suoraan Palvelukeskukseen kierrättämättä asiaa puolustushaaraesikunnan kautta. Palvelukeskus pitää kuitenkin puolustushaaran tietoisena antamistaan suosituksista. Yli kuusi kuukautta ulkomailla palvelevan henkilöstön hallinnolliset tukipalvelut siirrettiin Tiedustelukeskuksesta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta tuotettavaksi Palvelukeskuksessa. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ulkomaan palvelussa Puolustusvoimien talouden organisointi muuttui voimakkaasti uudistuksessa. Henkilöstöstä vähennettiin noin kolmannes, toinen kolmannes keskitettiin Puolustusvoimien palvelukeskukseen ja viimeinen kolmannes jäi hallintoyksiköihin. Puolustushaarojen maksupisteet lakkautettiin, jolloin ohjausrakenne madaltui. Voimakkaasti vähennetyllä henkilömäärällä ei ole enää mahdollista toimia kuten ennen uudistusta, toiminnan on muututtava. Muutosta terävöitettiin uudistamalla puolustusvoimien taloussääntö, jolla mahdollistetaan mahdollisimman suoraviivainen, mutta lainmukainen toiminta. Yksittäisen työntekijän osalta konkreettisin muutos tapahtui matkapalveluissa, joissa siirryttiin sähköiseen asiointiin. Aiemmin hallintoyksiköissä tehdyt matkavaraukset ja asiatarkastus keskitettiin palvelukeskukseen. Esimiehen roolia sitoutumisessa matkan kustannuksiin terävöitettiin; hyväksymällä matkaesityksen hyväkstään kaikki siitä aiheutuvat kustannukset ja sen, mistä kustannukset maksetaan. Tämän vuoksi virkamatkaesityksessä on matkustajan kyettävä esittämään kaikki matkan liittyvät kustannustekijät sekä tiliöintitiedot. Asiatarkastuksessa esimiehen hyväksymää matkaesitystä verrataan toteumaan. Vuodenvaihteessa otettiin käyttöön myös matkatilitoiminnallisuus sekä lisättiin maksuaikakortin SOTILASAIKAKAUSLEHTI

22 käyttöä matkustamiseen liittyvien kustannusten maksamisessa. Näillä toimenpiteillä mahdollistettiin noin tilauksettoman laskun käsittelyn siirtäminen hallintoyksiköistä Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Menojen- ja tulojenkäsittelysektorilla asia tarkastetaan ja hyväksytään hallintoyksiköiden osto- ja myyntilaskut. Kuten matkoissa, myös muissa laskuissa korostuu alkuvaiheen toiminta. Hankinnassa on kyettävä kirjaamaan, mistä lasku maksetaan. Kun tuote saapuu, on kyettävä tekemään tavaran tai palvelun vastaanotto. Palvelukeskus tarkastaa, että saapunut lasku vastaa tilausta ja toimitusta, eli lasku on aiheellinen ja oikein. Kirjanpitosektori saa tietonsa tehdyistä tiliöinneistä. Se laatii tarvittavat muistiotositteet sekä valmistelee kaikkien hallintoyksiköiden ja puolustusvoimat -tiliviraston kirjanpidon numerotiedot tulosraportteihin ja tilinpäätökseen. Hallintoyksiköt laativat edelleen itse tekstiosuudet raportteihinsa kuvaten, mitä käyttöön osoitetuilla määrärahoilla on saatu aikaan. Tiedonhallintayksikkö ohjaa tiedonkäsittelyä Johtamisjärjestelmäalalla puolustusvoimien uudistus merkitsi kolmen toimijan mallia. Logistiikkalaitos vastaa järjestelmien kehittämisestä ja elinkaaresta, johtamisjärjestelmäkeskus järjestelmien teknisestä ylläpidosta ja PVPALVK järjestelmissä olevan tiedon ylläpidosta, loppukäyttäjän ohjauksesta ja asianhallinnasta. Tiedonhallintayksikkö rakentuu Tampereelle aiemmin Materiaalilaitokseen kuuluneesta SAP-osaamiskeskuksesta, Tuusulassa yksikköön liitettiin entisen Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämisosasto ja lisäosaamista hankittiin rakentamalla yksikön kolmas tiedonhallinnan osa Joensuuhun. Lisäksi puolustushaarojen ja laitosten asiakirjahallintopäälliköt keskitettiin asianhallintasektoriksi Tampereelle. Asianhallintapäälliköt ohjaavat puolustusvoimien arkistotoimea ja dokumenttien hallintaa. Sen lisäksi, että tiedonhallintayksikkö keskittyy eri järjestelmissä olevan tiedon ylläpitoon, on sillä merkittävä rooli hallinnollisen toiminnan ja järjestelmien kehittämisessä ja jalkauttamisessa. Uutta oppimaan Oppimis- ja kuvapalveluyksikkö muodostettiin Täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen tuotantoosaston rungolle. Yksikkö palasi Sörnäisistä takaisin Tuusulaan, josta se lähti edellisessä organisaatiomuutoksessa. Yksikkö vastaa puolustusvoimien audio-, video- ja graafisesta oppimateriaalituotannosta. Tunnetuimpia työn jälkiä ovat painetut ohjesäännöt ja oppaat sekä lukuisat kansainvälisestikin palkitut opetusvideot. Yksikköön kuuluu myös Puolustusvoimien kuvakeskus ammattikuvaajineen. Opetusmateriaalituotantoa seuraaville ikäluokille Painetun materiaalin rinnalle on yhä vahvemmin noussut digitaalisen materiaalin hyödyntäminen. Uutena sektorina yksikköön muodostettiin oppimisympäristösektori, joka ylläpitää ja kehittää puolustusvoimien verkko-opiskelumahdollisuuksia. Keskiössä on luonnollisesti PV- MOODLE, jonka kursseja käyttävät palkatun henkilöstön lisäksi varusmiehet ja reserviläiset. Vain muutos on pysyvää Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustamisesta on kulunut vasta vajaa puoli vuotta, joten on ennenaikaista tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä toiminnan vaikutuksista. Yllätys ei ole, että uusien toimintatapojen omaksuminen on verkkaista, vanhasta luopuminen tuskallista. Vaikka tietojärjestelmiä ja palveluita pyritään asiakaslähtöisesti kehittämään helppokäyttöisemmiksi, ei muutoksia voi jäädä odottelemaan. Yhteistä niille, jotka ovat selvinneet muutoksessa kivuttomimmin, on oma aktiivisuus ja keskittyminen ohjeiden mukaiseen toimintaan. Jopa tukipalveluissa tärkeää on tulikaste; onnistunut suoritus alkuun, minkä jälkeen seuraavat ovat jo helpompia. 22

23 Paraatit propagandatilaisuuksina Viime viikkoina on Suomessa käyty kummallista keskustelua propagandasta. Monille tuntuu olevan uusi asia, että konfliktitilanteissa kaikki osapuolet kiihdyttävät mielipiteisiin vaikuttamista eli propagandaa, eikä se ole harvinaista normaalissa tiedotus- ja suhdetoiminnassakaan. Teknologia tietysti kehittyy, mutta propagandan periaatteissa turvaudutaan yhä vanhoihin kikkoihin, ehkä vain nimityksiä vaihtaen. Propagandafilmeissä ja televisiolähetyksissä on jo kohta vuosisadan käytetty samantapaisia tehokeinoja. Poimin tähän kolme esimerkkiä suurten joukkotapahtumien kuvaamisesta. Kaikkien propagandaelokuvien äidiksi on sanottu Leni Riefenstahlin Tahdon riemuvoittoa (Triumph des Willens), joka kertoi Nürnbergin puoluepäivistä vuonna Todettakoon samalla, että Olavi Paavolainen kuvasi kirjassaan Kolmannen valtakunnan vieraana puoluepäiviä olympiavuonna Riefenstahlin filmi on nykyajan katsojalle ehkä hiukan hidastempoinen ja maalaileva, mutta kannattaa kiinnittää huomiota sen perussanomaan. Keskeistä oli natsihallinnon kansanomaisuuden korostaminen: Johtaja Adolf Hitler laskeutui pilvistä kaarrellen Junkersillaan kansan pariin, vaikka häntä myös kuvattiin seisomassa korokkeella valtavan Zeppelin-kentän reunalla. Puoluepäiviltä Riefenstahl poimi kansanomaisia yksityiskohtia, kuten pitkähkön jakson kenttäkeittiöiltä tai valtakunnan työpalvelun miesten lapiosulkeisen, ja kontrastiksi näytti sitten viivasuoria rivistöjä ja kymmeniä tuhansia natsitervehdykseen kohoavia käsiä. Tahdon riemuvoiton julistus oli: Mikään ei ole meille mahdotonta. Palautan sitten mieleen CNN:stä näkemäni monituntisen ja ammattitaidolla tehdyn suoran lähetyksen Barack Obaman virkaanastujaisista tammikuussa Hänen vaalitunnuksensa oli ollut Yes we can!, ja myös puheissa luvattiin suurta muutosta, erityisesti Irakin ja Afganistanin sotien pikaista lopettamista. Pekka Visuri Eversti Washingtonissa näyteltiin todellinen spektaakkeli, sillä paikalla oli ennätysmäisen suuri ja monenkirjava yleisö, ja televisiolähetyksistä tuli kaikkien aikojen katsotuin tapahtuma. Tuore presidentti piti Capitol-kukkulalla toivoa, vapautta ja tasavertaisuutta korostaneen puheensa, ja lähti sitten kävelemään parin kilometrin matkan Pennsylvania Avenueta kohti Valkoista taloa. Purevasta tuulesta ja pakkasesta huolimatta tunnelma kadun verralla oli innostunut. Se varmaankin piti myös hehkeän keltaiseen kävelypukuun pukeutunen Michelle Obaman lämpöisenä presidentillä oli sentään päällään paksu ulsteri. Kolmantena näytteenä otan voitonpäivän paraatin Moskovasta 9. toukokuuta. Katselin sitä RT:n suorasta lähetyksestä. Oli tietysti odotettavissa, että näyttävyyden eteen oli tehty valtavasti työtä, mutta silti se yllätti monenlaisia paraateja nähneet tarkkailijat. Lyhyesti sanottuna sekä paraati että sen televisiointi olivat alallaan huippuluokkaa. Oli myös ennakolta tiedossa, että uutta sotakalustoa vyöryy silmien eteen melkoisia määriä, ja sotatekniikasta kiinnostuneet ovat tutkiskelleet kuvia ahkerasti. Mutta televisiossa häikäisivät nimenomaan ihmiset. Minkäänlaista virhettä ei näkynyt toisiaan seuraavien marssiosastojen ojennuksissa tai muissa suorituksissa. Melkoisen osan ajasta kamera näytti Kiinan ja Venäjän presidenttejä kommentoimassa toisilleen paraatin kulkua. Jos tarkoitus oli osoittaa, että meitä vastaan ei kannata lähteä sotimaan, vaikutelma meni perille. Ja samalla haluttiin ehkä kertoa, että länsijohtajien boikoteista ei ole niin väliä, kun suurista Aasian maista tulleet arvovieraat ja hyvin trimmatut sotilasosastot edustivat maailman uusia valtakeskuksia. Näyttävät paraatit ja joukkokokoukset ovat aina olleet valtiollisen propagandan kovaa ydintä. Elokuvien ja television aikakaudella niiden teho on jopa moninkertaistunut. Kysymys ei kuitenkaan ole uusista periaatteista vaan tekniikoista. Propaganda on monipuolista ja alati kehittyvää, joten sen torjuntaakin pitäisi tutkia ja opiskella perusteellisesti ja monelta kannalta. KOLUMNI SOTILASAIKAKAUSLEHTI

24 OSKARI Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin. UPSEERILIITON JÄSENEDUT 2015: Maksuton esitutkimus (arvo 95 ) -5% laser- ja linssileikkauksen hinnasta Ryhmäalennus -10 % kun ryhmään kuuluu vähintään 3 hlö ja toimenpiteet varataan samalla kerralla Mainitse varausta tehdessäsi Upseeriliiton jäsenyys ja varaudu esittämään jäsenkorttisi. NÄET KYLLÄ ERON. Laserleikkaus - Linssileikkaus - Kaihileikkaus Tutustu palveluihimme 24

25 Uusiin tehtäviin... Everstiluutnantti Mikko KURKO Operatiivisen osaston päälliköksi Porin prikaatiin ja Satakunnan pioneeri ja viestipataljoonan komentajaksi Everstiluutnantti Petteri KAJANMAA Erityistehtävään Maanpuolustuskorkeakouluun Kapteeni Antti RAJAHALME Erityistehtävään (opisk. Norwegian Defence Staff College) kv-hallinnoitavat sektorille PE:n kansliaan Eversti Sampo ESKELINEN Erityistehtävään suunnitteluosastoon Pääesikuntaan ja Pääesikunnan suunnittelupäälliköksi Majuri Timo RONKAINEN Erityistehtävään johdon tukiosastolle PE:n kansliaan 1.6. ja Puolustusvoimain komentajan adjutantiksi Komentaja Kari HUHTALA Erityistehtävään Rannikkoprikaatin esikuntaan ja esikuntapäälliköksi Komentaja Jukka ALAVILLAMO Operaatiivisen osaston päälliköksi Rannikkoprikaatiin Everstiluutnantti Aki ALHO Erityistehtävään (opisk. Kings College, Russian Institute) kv-hallinnoitavat sektorille PE:n kansliaan Everstiluutnantti Kari NISULA Maasotalinjan pääopettajaksi Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun Everstiluutnantti Petri OLLI Operatiivisen osaston päälliköksi Maasotakouluun Everstiluutnantti Jukka SEPPÄ Pääopettajaksi Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun Everstiluutnantti Petteri KURKINEN Osastoesiupseeriksi (kriisinhallinta-alan johtaja) operatiiviselle osastolle Pääesikuntaan SOTILASAIKAKAUSLEHTI

26 Uusiin tehtäviin... Everstiluutnantti Teemu NURMELA Satakunnan jääkäripataljoonan komentajaksi Porin prikaatiin Everstiluutnantti Rainer KUOSMANEN Operatiivisen sektorin johtajaksi suunnitteluosastoon Maavoimien esikuntaan Komentaja Mika IMMONEN Erityistehtävään Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen Everstiluutnantti Mikael LAINE Parolan huoltopataljoonan komentajaksi Panssariprikaatiin Everstiluutanatti Markku VIITASAARI Strategisen osaston päälliköksi Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen Everstiluutnantti Harri WESTERLUND Osastoesiupseeriksi (NATO, POLSOT) suunnitteluosaston kansainväliselle sektorille Pääesikuntaan Everstiluutnantti Seppo VAINIO Erikoistutkijaksi (konseptit ja käyttöperiaatteet) doktriiniosastolle Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen Everstiluutnantti Pasi HIRVONEN Tutkimusjohtajaksi suunnitteluosastoon Maavoimien esikuntaan Everstiluutnantti Mikko-Petteri MONOLA Opettajaksi (opetusryhmän johtaja/ EUK/Maasotalinja) Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun Everstiluutnantti Aki MUSTONEN Apulaisosastopäälliköksi operatiiviseen osastoon Porin prikaatiin Everstiluutnantti Markku PUUSTINEN Osaston johtajaksi (sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmä) koulutuskeskukseen Maasotakouluun Everstiluutnantti Simo PESU Erikoistutkijaksi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen