SOTILASAIKAKAUSLEHTI. Logistiikkalaitos Tutkimuslaitos Tiedustelulaitos Johtamisjärjestelmäkeskus Palvelukeskus KESÄ-HEINÄKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTILASAIKAKAUSLEHTI. Logistiikkalaitos Tutkimuslaitos Tiedustelulaitos Johtamisjärjestelmäkeskus Palvelukeskus KESÄ-HEINÄKUU 6-7 2015"

Transkriptio

1 SOTILASAIKAKAUSLEHTI KESÄ-HEINÄKUU Esittelyssä Puolustusvoimien: Logistiikkalaitos Tutkimuslaitos Tiedustelulaitos Johtamisjärjestelmäkeskus Palvelukeskus

2 SISÄLTÖ N:o 944 Julkaisija Upseeriliitto ry 90. vuosikerta ISSN Vastaava päätoimittaja Martti Lehto gsm , Fax (014) Toimitussihteeri, lehden taitto sekä keltaisten sivujen päätoimittaja Marko Varama puh (09) , gsm Toimittajat 2. pääkirjoitus - Jari Rantala Kirjallisuus -Sampo Ahto Historia - Ohto Manninen Uusiin tehtäviin - Ville Viita Polttopiste Juha-Antero Puistola Sotatekniikka - Jyri Kosola Toimitus Laivastokatu 1 b Helsinki Puh (09) , Fax (09) Ilmoitustilan myynti Juha Halminen puh (09) , gsm fax (09) Kielotie 47, Vantaa Pääkirjoitukset 1. EU vai NATO uhka Venäjälle? 5 Martti Lehto, päätoimittaja 2. Hallitusohjelman silmänkääntötemppu 7 Jari Rantala, puheenjohtaja Artikkelit Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen 500 päivää 9 Kaarle Lagerstam, eversti, ST Logistiikkalaitos puolustusmateriaalin omistaja 15 Mikko Taussi, everstiluutnantti Puolustusvoimien palvelukeskus yhteisten tukipalveluiden tuottaja 19 Timo Viinikainen, eversti Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalalla 50 Mikko Heiskanen, eversti Mikko Soikkeli, eversti Puolustusvoimien tiedustelulaitos 55 sotilastiedustelun tuki Sakari Wallinmaa, eversti Tilaushinnat Vuosikerta 65 EUR. Irtonumero 8 EUR Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Toimituksen sihteeri Erja Elopuro (09) tai (09) Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kansikuva: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esittelyjuliste. Kuva: Puolustusvoimat Palstat Kolumni Pekka Visuri 23 Paraatit propagandatilaisuuksina Oskari 21 Viestisuunnistusta kela p********! Uusiin tehtäviin Ville Viita 25 AO-Paino, Mikkeli

3 6-7 / Kirjat Sampo Ahto 43 - Mikko Karjalainen: Ylipäällikön päiväkäskyt - Pentti Airio: Aseveljeys. Saksalaiset ja suomalaiset Itä-Lapissa Dietmar Neutatz: Träume und Alpträume. Uutisia historiasta Ohto Manninen 47 Vänrikki Jarmo Soinisen Tihvinän reissu 1941 Polttopiste Juha-Antero Puistola 58 Baltian kylmä rauha Sotatekniikka Jyri Kosola 60 Supertaistelija astuu yli inhimillisen Upseeriliitto tiedottaa The Finnish Defence Research Agency, FDRA Colonel, Doctor of Military Science Kaarle Lagerstam The Finnish Defence Forces Logistics Command Defence materiel and ownership Lieutenant Colonel Mikko Taussi The Finnish Defence Forces Shared Services Centre provides help desk services Colonel Timo Viinikainen The Defence Forces' Reform and the C5 Agency Colonel Timo Heiskanen Colonel Mikko Soikkeli The Finnish Defence Intelligence Agency, FDIA The home of military intelligence Colonel Sakari Wallinmaa Tietoa sotilaseläkejärjestelmän tilanteesta 31 Pääsihteerin palsta 32 Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa Pääluottamusmiehen palsta I 34 Viisautta vesille... Pääluottamusmiehen palsta II 36 Kriisinhallinta ei ole talkootyötä Akava: Viime hallituskauden palkka- ja veropolitiikka ei kohdellut kaikkia palkansaajaryhmiä tasapuolisesti 38 Konttaisella lomailee huippupaikassa edullisesti 40 Muutoksia golfin pelaamiseen Vierumäellä 41 Upseeriliiton yhteystiedot 42 Upseeriliiton toimisto on suljettu Hyvää kesää jäsenille ja kaikille lehden lukijoille. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

4 ... a sound decision Maritime security is a question of best technologies and systems. ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy provides Integrated Mission Systems to navies, coast guards and other operators of integrated systems, from large bridge systems to one-console systems consisting of navigation, mission management systems and communications (multi-link functionality available) integrated with customer tailored systems. ATLAS Integrated Mission System AIMS onboard the Finnish Border Guard OPV Turva ATLAS ELEKTRONIK Finland Oy CEO Jaakko Savisaari Hiomotie 32, Helsinki, Finland Mobile ATLAS ELEKTRONIK FINLAND A company of the ATLAS ELEKTRONIK Group

5 EU vai NATO uhka Venäjälle? Venäjä julkaisi viime vuoden joulukuussa uuden sotilasdoktriinin, jossa se määritteli valtion virallisesti hyväksymät näkemykset Venäjän Federaation aseellisen puolustuksen valmisteluista ja toteutuksesta. Tällaisella julkisella doktriinilla on oma roolinsa Venäjän strategisessa kommunikaatiossa. Venäjällä on myös turvaluokiteltu analyysi turvallisuustilanteesta ja strategia omien turvallisuustavoitteidensa saavuttamiseksi. Doktriinissa Venäjä korostaa toimintansa lainmukaisuutta perustaen sen maansa perustuslakiin ja yleisesti hyväksyttyihin kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja normeihin. Näin saadaan kaikki toimet näyttämään lainmukaisilta. Venäjä on luonut mallin sotilaallisesta vaarasta suursotaan saakka. Doktriini mainitsee ensimmäisenä vaaratekijänä Pohjois-Atlantin Liiton (Nato) voiman kasvattamisen ja sille annetut globaalit toiminnot, joita toteuttaessaan se loukkaa kansainvälistä oikeutta, Nato-maiden sotilaallisen infrastruktuurin lähentymisen kohti Venäjän Federaation rajoja mukaan lukien Naton laajentuminen. Tätä Naton laajentumista ja voiman kasvattamista Venäjä onkin käyttänyt retoriikassaan puolustaessaan toimiaan Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Nato on nostettu suurimmaksi uhaksi, jolla Venäjän sotilaallinen toiminta ja suorituskyvyn kasvattaminen on perusteltu. Mutta onko Nato todella Venäjälle suurin uhka? Venäjä on varmasti tarkkaan analysoinut Naton poliittisen ja sotilaallisen suorituskyvyn. Se on saanut käsityksen siitä, kuinka valmiita Nato-maat ovat osallistumaan sotilasoperaatioihin. Esimerkkejä löytyy Libyasta, Syyriasta ja Ukrainasta. Venäjällä tuskin vakavasti uskotaan, että Nato-maat yhdessä päättäisivät hyökkäystoimista sitä vastaan. Sotilaallisesti Venäjää ei tällä hetkellä uhkaa mikään, mutta taloudellisesti kyllä. Maa ei ole kyennyt uudistamaan öljy- ja maakaasuvetoista talouttaan ja maalle asetetut talouspakotteet ovat syventäneet kriisiä. Venäjän retoriikassa länsimaat ovat tietoisesti pyrkineet heikentämään Venäjän taloutta. Ukrainan sodan yksi keskeisistä syistä on maan pyrkimys EU-jäsenyyteen, mikä romuttaisi Venäjän pyrkimykset vahvistaa Euraasian tulliliittoa ja vaikeuttaisi kaasu- ja öljyputkien rakentamista Eurooppaan, joiden tavoitteena on lisätä Euroopan maiden riippuvuutta venäläisestä energiasta. Venäjän sotilasdoktriinissa toisena vaaratekijänä on tilanteen epävakautuminen eri maissa ja alueilla ja globaalin ja alueellisen tasapainotilan horjuttaminen. Venäjän tavoittelema taloudellinen tasapainotila on horjunut, eikä näköpiirissä ole sen korjaantuminen. Talouden romahdus Venäjällä voi johtaa sisäisiin levottomuuksiin, kapinaliikkeiden aktivoitumiseen ja maan ajautumiseen hajoamistilaan. Venäjä ei voi tehdä Euroopan unionista suurinta vaaraa ja uhkaa, mutta Natosta sellainen voidaan tehdä. Venäjän nykyisellä sotilaallisella voimannäytöllä, Krimin valtauksella, Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisella ja sotilaallisen suorituskyvyn kasvattamisella sekä Naton laajentumisen kritisoimisella on sotilaallista ulottuvuutta laajempi ja tärkeämpi fokus. Venäjälle yhtenäinen EU, joka laajentuu entisten neuvostotasavaltojen alueelle, on suurempi uhka kuin Nato. Neuvostoliitto ja Itä-Euroopan maat eivät hajonneet sotilaallisen uhan vuoksi vaan kyvyttömyyteen vastata läntisen maailman taloudelliseen kehitykseen. Tämä uhkaa nyt Venäjää ja sen viimeisiä liittolaisia. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

6

7 Uhkakuva, josta kirjoitin edellisessä Sotilasaikakauslehdessä näyttäisi toteutuvan. Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin (Puolustuksen pitkän aikavälin haasteet, 2014) esityksen mukaisesti. Mutta samalla hallitus on sitoutunut noudattamaan julkisen talouden kehyspäätöstä. Tuo päätös sisältää leikkauksia, jotka koskevat myös puolustusvoimia. Kohdennettava määräraha on tarkoitettu materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseen, eli materiaalin hankkimiseen. Samaan aikaan ollaan leikkaamassa toimintamenomäärärahoja, joilla puolustusvoimat toteuttaa päivittäiset tehtävänsä sotilaallinen harjoittelu ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen mukaan luettuina. Hallitusohjelmassa on sitouduttu uskottavaan puolustuskykyyn seuraavilla teksteillä. Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa. Hallitus varmistaa kertausharjoitusten riittävän määrän. Lisäksi vapaaehtoisten harjoitusten ja reservin omaehtoisen koulutuksen edellytykset turvataan. Puolustusvoimat on juuri saanut päätökseen mittavan uudistuksen, jossa organisaatiota leikattiin vähentämällä esikuntia, joukko-osastoja ja henkilöstöä. Tavoitteena oli päästä tehtävien ja resurssien tasapainoon. Samaan aikaan uudistuksen kanssa tulivat suuret säästöt, jotka pakottivat leikkaamaan materiaalihankinnoista, vähentämään kertausharjoitukset lähes nollaan, vähentämään varusmiesten harjoittelua, merivoimien alusten liikkumista ja Hornetien lentotunteja. Tänä vuonna on päästy tilanteeseen, Hallitusohjelman silmänkääntötemppu jossa toiminta ja harjoittelu on voitu nostaa välttämättömälle minimitasolle. Mikäli suunnitellut leikkaukset toteutetaan, se edellyttää toiminnan vähentämistä tai rahoituksen siirtämistä materiaalihankinnoista toimintaan. Kumpikin ratkaisu on turmiollinen puolustuskyvylle. Alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta ei voida tinkiä ja kaiken lisäksi se toiminta on lisääntynyt merkittävästi niin merellä kuin ilmassakin. Puolustuskyvyn ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa, sitä ei luoda tuosta vain, sitä ei ole myytävänä kaupan hyllyllä. Puolustuskyky ei ole pelkkää materiaalia, vaan materiaaliakin tärkeämpää on tahto ja halu sekä osaaminen. Näistä varsinkin osaaminen vaatii oppimista ja harjoittelua. Hienoinkaan kalusto ei auta, jos sitä ei osata käyttää. Hallitusohjelman julkaisun yhteydessä tuotiin selkeästi esiin, että säästöt eivät koske puolustusta. Niin ohjelman tekstikin toteaa Hallitus korottaa puolustusmäärärahoja esityksen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, jos suunnitellut leikkaukset toteutuvat. Määrärahat eivät nouse esitettyä 150 miljoonaa, sillä tuon kohdennuksen vastapainona vähennetään kymmeniä miljoonia. Tätä kirjoitettaessa ovat hallituspuolueiden puheenjohtajat esittäneet erilaisia ja jopa eriäviä kommentteja asiasta. Uudella puolustusministeri Jussi Niinistöllä (ps) näyttää olevan kivinen tie edessään, jotta hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet saavutettaisiin. Ne edellyttävät, että puolustusmäärärahojen kokonaisuutta korotetaan suunnitellulla 150 miljoonalla, eikä toimintamenoja leikata. PUHEENJOHTAJALTA SOTILASAIKAKAUSLEHTI

8

9 Kuvassa kirjoittaja eversti, ST, Kaarle Lagerstam, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja ja Suomi-konepistooli, T&K-toiminnan maineikkain tuote. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen 500 päivää Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen arki on ensisijassa kädet savessa työtä, jossa toteutetaan sotavarustuksen, uusien toimintaperiaatteiden tai henkilöstön arviointia ja testaamista. Tätä perustyötä toki tukee pienemmällä panoksella tieteelliset vaatimukset kaikin puolin täyttävä tutkimustoiminta. Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin puolustusvoimauudistuksen ensimmäisessä aallossa. Yleistilannetta ensimmäisen vuoden jälkeen voisi kuvailla seuraavasti: - Tutkimuslaitos saavutti täyden toimintakyvyn jo kesällä Puolustusvoimien tilauksia on enemmän kuin ehditään tekemään - Tutkimuslaitoksella on korkeatasoinen henkilöstö, jossa yhdistyy sopivalla tavalla innokkuus ja vuosikymmenien kokemus - Tutkimuslaitteet ovat hyvässä kunnossa ja nykyaikaisia - Laitoksella on hyvät toimitilat sen kolmessa toimipaikassa (Ylöjärvi, Riihimäki ja Tuusula) Haluamme olla ensisijassa tutkimuslaitos, joka on maanpuolustuksen tiukan ytimen paras asiantuntija. Samalla ymmärrämme, että monimutkaisten tehtävien tekemiseksi Puolustusvoimien tutkimuslaitos tarvitsee vankan yhteistoimintaverkoston, johon kuuluu niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin tutkimuslaitoksia ja puolustusteollisuuden yrityksiä Miksi tutkimuslaitos perustettiin? Tutkimus- ja kehittämistyön merkitys on puolustusvoimissa aina yleisellä tasolla tunnustettu, mutta sen asema päätöksenteon tukena on jäänyt monelle epäselväksi. T&K -toiminnan merkitys tulee ilmi, kun miettii sitä, miten kävisi, jos T&K -toimintaa ei olisi. Seurannaisvaikutuksina olisi todennäköisesti: - Sotavarustehankinnat eivät perustuisi kunnon testeihin vaan valmistajan väitteisiin järjestelmien suorituskyvystä - Taktiikka olisi ulkomaista lainaa tai perustuisi mielipiteisiin - Sotavarustuksen elinajan määrittäisivät valmistajan ilmoitukset eikä välineiden todellinen testattu kunto - Sodan ja rauhan ajan tehtäviin valittaisiin henkilöstöä ilman, että valinnat perustuisivat tutkimuksella todennettuihin vaatimuksiin SOTILASAIKAKAUSLEHTI

10 Vanha puolustusvoimauudistusta edeltänyt T&K-kenttä ei ollut syntynyt suuren suunnitelman kautta, vaan tietotarpeet olivat synnyttäneet pieniä ja keskikokoisia yksiköitä eri puolelle Suomea luvun alussa tilanne oli seuraavanlainen: - Useista hyvin toimivista tutkimusyksiköistä huolimatta T&K kenttä kokonaisuutena ei toiminut optimaalisesti. - Erityisesti puolustusvoimallisen tutkimusjohdon puute ja tutkijoiden jakautuminen kymmeniin pieniin T&K-yksiköihin vaikeutti toimintaa. - Materiaalin, henkilöstön ja taktiikan kehittäminen oli eriytetty omiin putkiinsa. Puolustusvoimauudistuksessa tutkimustoiminnan uudistamiselle asetettiin kovat vaatimukset: - On luotava kyky tukea johdon päätöksentekoa puolustusjärjestelmän kehittämisessä - On kyettävä edelleen tuottamaan keskeiset T&K-palvelut - On saavutettava vähintään 15 % henkilöstösäästöt Lyhyesti sanoen siis vähemmällä enemmän. Muutoksen pääkohdiksi perusteellisen valmistelun jälkeen muovautuivat: - Keskitetään tutkimustoiminnan johto-osat ml. tekninen tutkimustoiminta Pääesikuntaan suunnittelupäällikön alaisuuteen - Luodaan koko puolustusvoimia palveleva tutkimuslaitos, joka kykenee antamaan kokonaisvaltaisen ratkaisun materiaalia, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita koskeviin ongelmiin - Säilytetään puolustushaaroilla niiden erityispiirteiden vaatima tutkimus- ja kehittämistoiminta Koko tutkimuskenttä uusiksi Perusajatus oli lisätä T&K -toiminnan tehoa keskitetyllä ohjauksella, josta vastaa pääesikunnan suunnitteluosasto. Kaikki T&K-toimijat saavat puolustusvoimien toimintasuunnitelmassa varsin yksityiskohtaiset tehtävät, jotka perustuvat puolustusvoimien joukkojen ja esikuntien tietotarpeisiin. Toiminta on täysin asiakaslähtöistä. T&K ei puuhaa omiaan vaan tekee mitä tilataan. Omiakin ideoita ja innovaatioita toki tulee olla, mutta näille ideoille on löydettävä asiakas puolustusvoimista. Kun Puolustusvoimien tutkimuslaitos perustettiin , lakkautettiin samalla Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos, Maanpuolustuskorkeakoulun käyttäytymistieteenlaitos ja Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus sekä Merivoimien tutkimuslaitos. Merivoimien tutkimuslaitoksen ohjus- ja häivetutkimus siirtyi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen, mutta mm. vedenalaista sodankäyntiä ja laivatekniikkaa koskevat osuudet hoitaa Merisotakoulu. Muutos viimeisteltiin vuoden 2015 alussa, kun maavoimien aselajikoulujen tutkimus- ja kehittämis- 10

11

12 osat koottiin Maasotakoulun johtoon. Ilmavoimien T&K-toiminta taas keskitettiin Pirkkalaan Satakunnan lennostoon. Henkilöstövähennykset toteutetaan karsimalla erityisesti tutkimushallintotehtäviä, mutta myös vähemmän tärkeitä tutkimustehtäviä. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen T&K-toimintaan käytetään noin 340 henkilövuotta, jolla toteutetaan noin 300 pientä tai suurta tutkimustehtävää. Rahaa toimintaan kuluu palkat mukaan lukien noin 35 miljoonaa vuodessa. Voimavarat ovat kansainvälisesti vertailtuna todella pienet. Liiallinen tutkimuksesta säästäminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä tutkimukseen panostaminen voi olla avain todella merkittäviin säästöihin. Tutkimuslaitos haluaa nousta puolustuksen tukipilariksi Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tavoitteena on tulla puolustuksen kehittämisen vankaksi tukipilariksi, joka tuottaa kokonaisvaltaisen tietopohjan johdon päätöksille. Tätä työtä tekemässä on 200 henkilön hyvin koulutettu joukko, joka on jaettu viiteen omaleimaiseen osastoon. Yhdistämällä osastojen osaamisen laitos kykenee vastaamaan vaativiinkin kokonaisvaltaisiin tutkimuskysymyksiin, jotka käsittelevät materiaalia, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita. Riihimäelle on sijoitettu kaksi osastoa. Täysin uutta kykyä edustaa doktriiniosasto, joka on rakennettu erityisesti luomaan johdolle tietopohja tärkeiden ja vaikeiden päätösten tekemiseksi. Se toimii strategisen ja operatiivisen tason taistelukeskuksena tiiviissä yhteistoiminnassa puolustushaarojen kanssa. Pääosa laitoksen noin 30 upseerista palvelee doktriiniosastolla. Siellä tarvitaan ensi sijassa erinomaisia sotilaita, joilla myös kynä pysyy kädessä. Informaatioyhteiskunnan asevoimia tukee informaatiotekniikan osasto. Sen tehtävänä on luoda tieteellinen osaamispohja tiedustelun, vaikuttamisen ja johtamisjärjestelmien käytölle. Osastoon kuuluu myös uusi tietosodankäynnin tutkimusala. Taistelun ytimessä on asevaikutus, joka on Ylöjärven kahden osaston erikoisalaa. Asetekniikan osasto tutkii ja testaa panssarointia, aseiden vaikutusta ja häiveominaisuuksia. Räjähde- ja suojelutekniikan osaston tekemisen keskiössä on erilaiset räjähteet, joiden kunto usein määrittää asejärjestelmän käyttöiän. Kansainvälisestikin korkealaatuinen suojelualan tutkimus- ja koetoiminta luo perustan toiminnalle taisteluaseiden vaikutuspiirissä, mutta samalla tukee koko yhteiskunnan varautumista säteilyn ja kemiallisten aineiden aiheuttamiin uhkatilanteisiin. Ihmisen toimintakyky on koneiden kehittyessä usein asejärjestelmän suorituskykyä eniten rajoittava tekijä. Toimintakykyosasto toteuttaa henkilöstön toimintakyvyn testausta ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa Tuusulassa. Uusina toiminta-alueina ovat mm. laaja-alaiset taistelijan erityisesti fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koskevat kenttätutkimukset. Niissä katsotaan, miten suomalaiset kestäisivät kriisin ja sodan rasituksia. Maanpuolustuskorkeakoulu ja tutkimuslaitos taistelijaparina Maanpuolustuskorkeakoulun haasteena on perinteisesti ollut riittävien resurssien suuntaaminen tutkimustoimintaan, kun sen päähuomion on vienyt sankkojen opiskelijajoukkojen opetus. Tilaustutkimusten pääosa onkin nyt keskitetty selkeästi Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeänä tehtävänä on edelleen luoda koko sotatieteelliselle tutkimukselle perusta laadukkaalla julkisella perustutkimuksella. Tutkimuslaitoksen Tutkimuslaitoksen testien perusteella uudet aerosoliräjähteet tekevät elämän hankalaksi. Kuva: PVTUTKL 12

13 Arkipäivä tutkimuslaitoksella on usein testien suunnittelua ja toteutusta, joiden perusteella tehdään miljoonien sotavarustehankintoja. Tässä panssarinläpäisykokeen valmistelua koeammunta-alueella. Kuva: PVTUTKL perustuote taas on turvaluokiteltu raportti, joka tukee uuden sotavarustuksen hankintaa tai strategista ja operatiivista suunnittelua. Maanpuolustuskorkeakoulu ja Puolustusvoimien tutkimuslaitos muodostavat hyvän taistelijaparin. Tutkimuslaitos tukee Maanpuolustuskorkeakoulua opetuksessa ja opinnäytteiden ohjaamisessa. Maanpuolustuskorkeakoulu taas luo perustutkimuksellaan vankan pohjan tutkimuslaitoksen soveltavalle tutkimukselle ja kasvattaa uusia sotatieteilijöitä. Molemmat tukevat toisiaan tilaustutkimusten toteuttamisessa. Märehtimätöntä toimintaa Tutkimustoiminnalle on luotu säästöaikojen supistettu, mutta ensimmäisen kerran puolustusvoimien historiassa kokonaisvaltaisesti suunniteltu rakenne. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen toiminnan avulla puolustusvoimat saa erinomaisia tutkimuspalveluja ja siinä on ainekset todelliseksi menestystarinaksi. Kyse ei ole vain omasta mielipiteestäni, sillä koko tutkimuskenttään kohdistettiin sisäinen tarkastus vuoden 2015 alussa. Perusrakenne havaittiin hyvin toimivaksi ja pelättyjä päällekkäisyyksiä ei löytynyt. Me otamme työn alle teidän tehtävänne, emme jää tuleen makaamaan tai märehtimään tutkimuksen ja selvityksen periaatteellisia rajapintoja. Meiltä syntyy resursseihin nähden paras mahdollinen tulos määräaikaan ja määrämuodossa. SOTILASAIKAKAUSLEHTI

14

15 Mikko Taussi Everstiluutnantti Hallinto-osaston päällikkö Logistiikkalaitos puolustusmateriaalin omistaja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on kaikissa valmiustiloissa ja toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen rakentamiselle ja käytölle. Logistiikkalaitos ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyvyn sekä materiaalin käyttökelpoisuuden. Logistiikkalaitos on puolustusvoimien materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, terveydenhuollon järjestämisestä, ympäristöasioista ja tilahallinnasta vastaava Pääesikunnan alainen tulosyksikkö. Puolustusvoimauudistukseen laadittu toimintakäsikirja määrittelee edelleen, että Puolustusvoimien logistiikkalaitos omistaa puolustusvoimien sotavarustuksen ja erikseen määritettävän materiaalin. Uudistusta toimeenpantaessa keskusteltiin useissa yhteyksissä siitä, mitä materiaalin omistajuus tarkoittaa. Samanlaista vuoropuhelua käytiin maavoimien huoltojärjestelmän uudistuksessa vuoden 2008 alussa. Silloin asia jäi hieman keskeneräiseksi. Tässä kirjoituksessa pohditaan omistajuuteen liittyviä piirteitä erityisesti sotavarusteiden osalta. Omistajuus luo turvallisuutta Logistiikkalaitos kohdentaa sotavarusteet rauhan ajan joukko-osastoille ja puolustusvoimien sodan ajan joukoille Pääesikunnan ja puolustushaaraesikuntien antamin perustein. Määrällisen tarpeen tyydyttämisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että käyttäjä voi luottaa materiaalin tarkoituksenmukaisuuteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen. Asevelvollisten koulutustapahtuma voi olla mielekäs vain, jos materiaali tukee ammattitaitoisten kouluttajien johtamien harjoituksien tavoitteita. Vähätellä ei sovi myöskään materiaalin toimintavarmuuden vaikutusta iskuportaan rynnäkön onnistumiseen sodan melskeissä. Logistiikkalaitos vastaa siitä, että sen luovuttamat sotavarusteet ovat toimivia ja käyttöturvallisia. Lisäksi logistiikkalaitos seuraa ja kerää kokemuksia käytön aikana sotavarusteista saaduista havainnoista. Mikäli varusteiden toimivuus ja käyttöturvallisuus eivät vastaa asetettuja vaatimuksia, logistiikkalaitos ryhtyy toimenpiteisiin materiaalin kunnon palauttamiseksi määritettyyn tasoon. Käyttöturvallisuutta luotaessa ja ylläpidettäessä otetaan laaja-alaisesti huomioon materiaalin mahdolliset riskit niin käyttäjille itselleen ja niiden vaikutuspiirissä olevil- SOTILASAIKAKAUSLEHTI

16 Maalla. le ihmisille kuin omaisuudelle. Myös käytön ja kunnossapidon vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon. Käyttöturvallisuuden luomisessa keskeinen rooli on logistiikkalaitoksen Järjestelmäkeskuksella. Sen eri osastot ovat erikoistuneet laaja-alaisesti vastuualueidensa järjestelmiin, varusteisiin ja materiaaliin sekä niihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Järjestelmäkeskus ottaa huomioon materiaalihankintojen valmisteluvaiheessa lainsäädännön vaatimukset ja soveltamisalat. Järjestelmäkeskus määrittää perusteet materiaalin turvalliselle käytölle niiltä osin, kuin lainsäädäntö ei puolustusvoimien toiminnan erityispiirteiden ja sotavarusteiden osalta aseta turvallisuusvaatimuksia. Hankintojen toteutusvaiheessa logistiikkalaitos testaa sotavarusteiden toimivuuden ja käyttöturvallisuuden, josta se antaa suorituskykyvastuulliselle puolustushaaralle vakuudeksi teknisen hyväksynnän sekä määrittää sotavarusteen ominaisuuksista johtuvat käyttöohjeet ja -rajoitukset. Näiden vahvistuslausumien perusteella suorituskykyvastuullinen puolustushaara hyväksyy järjestelmät ja sotavarusteet käyttöön. Sotavarusteiden käyttöä varten annetaan myös ohjeistus siitä, kuinka sotavarusteita tulisi käyttää oikein, jotta ne säilyisivät mahdollisimman hyvin käyttökuntoisina niille suunnitellun elinjakson ajan. Käyttäjän vastuuntuntoinen asenne ja huolellinen materiaalin käyttö ovat keskeisiä tekijöitä sotavarusteiden kunnon säilymisessä. Logistiikkalaitos kehittää lisäksi sotavarusteiden suorituskykyä osajärjestelmien ja teknologioiden kehittymisen myötä. Sotavarusteiden käytön aikana havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin reagoidaan välittömästi. Järjestelmäkeskus, yhdessä suorituskykyvastuullisen kanssa, voi antaa materiaaliin Merellä. ja toimintaan kohdistuvia käyttörajoitteita, materiaalin tarkastus- ja korjausmääräyksiä tai asettaa materiaalin käyttökieltoon ja määrätä ne evakuoitavaksi tarkoituksenmukaiseen korjaukseen. Materiaaliturvallisuuden huolehtimisvastuu säilyy koko elinjakson ajan logistiikkalaitoksella. Käytön päätyttyä logistiikkalaitos vastaa sotavarusteiden asianmukaisesta jälkikäsittelystä myymällä, purkamalla ja uusiokäyttämällä tai hävittämällä materiaali. Omistajuus on omaisuudesta huolehtimista Puolustusvoimien irtain omaisuus kohdennetaan omaisuuslaskennassa jatkossa puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalle. Tämän kaltaista menettelyä on osin noudatettu jo pitkään, koska viime vuosina ei ole tehty hallintoyksikkökohtaisia tilinpäätöksiä. Omaisuuskirjanpidon keskittäminen Logistiikkalaitoksen esikuntaan yksinkertaistaa kirjanpidon menettelyjä sekä tehostaa resurssien käyttöä. Järjestelmäkeskus toimii esikunnan asiantuntijana materiaalin 16

17 elinjakson hallinnassa ja poistolaskennan määrittämisessä teknisille käyttöjaksoille. Puolustusvoimien palvelukeskus tukee logistiikkalaitosta omaisuuskirjanpidon toteutuksessa laatimalla puolustusvoimien tilinpäätöksen ja kirjaamalla omaisuuskirjanpidon tositteet. Toimintojen keskittäminen mahdollistaa puolustusvoimien johdolle parhaan tilannekuvan muodostamisen. Keskitetyllä omistajuudella kyettäisiin parhaiten varmistamaan se, että sotavarusteita käytetään ja ylläpidetään lainsäädäntömme mukaisesti mahdollisimman tuottavalla tavalla. Puolustusvoimien toiminta ja omaisuuden käyttötarkoitus huomioiden tuo tuottavuusvaade täyttynee, kun materiaalista huolehditaan esimerkiksi taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Taloudellinen materiaalin käyttö tarkoittaa muun muassa sitä, että käytössä on vain kulloinkin koulutuksessa ja valmiudessa tarvittava osa sotavarusteista. Turhaa käyttöä sekä kulumista ja rikkoutumista pyritään siis välttämään. Käyttämätön osa materiaalista tulee vastaavasti varastoida niin, että varastoimisjaksojen aikana materiaali säilyisi mahdollisimman alkuperäisessä tai Ilmassa kohti kansainvälistä tehtävää Henkilöstön huolto ja kunnossapito on on osa logistiikkaa. varastoonpanon aikaisessa kunnossa. Kustannustehokkuus on painopisteessä, kun tehdään materiaalin elinjakson eri vaiheissa tarvittavia toimenpiteitä. Näissä noudatetaan yleisiä liiketalouden periaatteita, kuten pyritään keskitettyyn toimintaan, poistamaan päällekkäisyyksiä sekä tekemään kerralla suuria toimenpidesarjoja. Omaisuuskirjanpidolla todennetaan hankintaan varatulla rahoituksella saatu materiaalinen tai immateriaalinen vastine sekä hankintojen kirjanpidollinen arvo. Puolustusvoimien omaisuusluokkia ovat käyttöomaisuus, vaihto- ja rahoitusomaisuus sekä maanpuolustuskalusto. Kaksi ensimmäistä näkyvät puolustusvoimien taseessa ollen julkista tietoa, mutta maanpuolustuskalusto on sen ulkopuolella. Maanpuolustuskalustoa hallitaan silti samoin periaattein. Maanpuolustuskalustoon kuuluvat tavarat, jotka on suunniteltu sotilaalliseen käyttöön, kuten aseet ja ampumatarvikkeet. Maanpuolustuskaluston ja sotavarustuksen keskinäistä yhteyttä monimutkaistaa se, että sotavarusteet jakaantuvat sekä maanpuolustuskalustoon että normaaliin käyttö- ja vaihto-omaisuuteen. Näin ollen sotavarusteista osa on taseessa ja osa taseen ulkopuolella. Sotavarustehankinnoista maanpuolustuskalustoon kuuluva materiaali hankitaan ns. puolustushankintarahoilla (18. mom) ja muut toimintamenorahoituksella. Joissain yhteyksissä on arvioitu, että maanpuolustuskaluston uushankinta-arvo olisi noin 20 miljardia euroa. Myös materiaalikirjanpidon toteuttamista tulee tarkastella rinnan omaisuuskirjanpidon kehittämisen kanssa. Pääperiaatteena tullee jatkumaan, että materiaalikirjanpitoa toteutetaan kaikissa hallintoyksiköissä jatkossakin. Materiaalikirjanpidolla SOTILASAIKAKAUSLEHTI

18 varmistetaan, että hallintoyksikölle tai sodan ajan joukolle luovutettu materiaali on joukon hallussa. Materiaalikirjanpito on keskeinen lähtökohta hallintoyksikön materiaaliin kohdistuvalle sisäiselle valvonnalle. Puolustusvoimien materiaalin hallinta, niin omaisuus- kuin materiaalinkirjanpitokin, toteutetaan pääosin PVSAP-järjestelmällä, mikä mahdollistaa puolustusvoimallisesti yhtäläiset toimintatavat. Omaisuutemme on yhteinen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamisen päämääränä on mahdollistaa puolustusvoimien ydintehtävien - Suomen sotilaallisen puolustamisen, viranomaisten tukemisen sekä osallistumisen kansainväliseen kriisinhallintaan toteuttaminen 2020-luvulla. Näiden tehtävien tukemiseksi tulee kehittää toimintamalleja, jotka tukevat toisaalta suorituskykyjemme rakentamista ja ylläpitoa sekä toisaalta yhteiskuntavastuutamme. Logistiikkalaitoksen perustamisella selkeytetään puolustusvoimien hallintotasojen rooleja niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät keskitetään pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin ja logistiikan järjestelyjen johtaminen keskitetään logistiikkalaitokseen. Puolustusvoimauudistuksen jälkeen kaikki puolustusvoimalliset logistiset toimijat ovat yhden johtoportaan johdossa, mikä takaa edellytykset logistiikan laajaalaiseen ja yhtenäiseen kehittämiseen. Materiaalin omistajuus siitä seuraavine vastuineen on yksi keskeinen osa logistiikan järjestelyjä. Logistiikkalaitoksen asema materiaalin omistajana ei millään tavoin kiistä pääesikunnan ja puolustushaarojen johtavaa asemaa sotavarusteiden kehittämisessä, niiden käyttöperiaatteiden määrittelyssä sekä materiaalin varsinaisessa käytössä normaalioloissa tai sodan aikana. Logistiikkalaitos luo osaltaan mahdollisuuden onnistua. Sotavarusteiden kohdentamisen ja sodan ajan joukkojen varustamisen onnistumiseksi logistiikkalaitoksella on mahdollisuus puuttua kaikkeen puolustusvoimien eri varastoissa olevaan materiaaliin. Laaja-alainen toimintavapaus Pääesikunnan käskyjen ja puolustushaaraesikuntien antaman ohjauksen perusteella mahdollistaa parhaan lopputuloksen saavuttamisen. Myös materiaalisen suorituskyvyn ylläpito, ennakoiva kunnossapito sekä vauriokorjauksista johtuvat materiaalivaihdot edellyttävät sekä yksilöseurattavan että runsaslukuisen materiaalin keskitettyä kierrätystä. Logistiikkalaitos kantaa yhteiskuntavastuunsa ensisijaisesti veronmaksajillemme. Näiden on kyettävä luottamaan siihen, että hankittu sotavarustus pidetään toimintakykyisenä suunnitellun elinjakson ajan ja että se on otettavissa suorituskykyisenä käyttöön kriisin aikana. Keskitetty omistajuus on yksi mahdollistajan työkalu. Kalusto tuodaan erilaisin välinein etulinjaan asti. 18

19 Timo Viinikainen Eversti Puolustusvoimien palvelukeskuksen johtaja Puolustusvoimien palvelukeskus yhteisten tukipalveluiden tuottaja Puolustusvoimien palvelukeskus (PVPALVK) perustettiin Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaikille hallintoyksiköille yhteisiä tukipalveluita, joita ovat henkilöstö- ja talousalan tehtävät, tiedonhallinnan tehtävät sekä oppimisympäristö- ja kuvapalvelut. Ajatus hallintopalveluiden keskittämisestä ei sinällään ole uusi eikä poikkeuksellinen. Valtionhallinnossa vastaavaa keskittämistä on tehty jo useilla hallinnonaloilla, eikä asia ole puolustushallinnollekaan vieras. Puolustusvoimien taloushallinnon tehtäviä keskitettiin aikanaan Puolustushallinnon palvelukeskukseen (PHPK), joka myöhemmin liittyi osaksi PALKEET organisaatiota. Myös muissa asevoimissa on siirrytty keskitettyyn palvelutuotantoon, muun muassa Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Syynä keskittämiselle on poikkeuksetta toiminnan tehostaminen ja vapautuvien resurssien kohdentaminen ydintehtäviin. Puolustusvoimien uudistuksessa tukipalveluiden uudelleen järjestelylle annettiin lisäksi tehtäväksi palveluiden keskittäminen ja automatisointi, toimintatapojen yhtenäistäminen ja hallinnon keventäminen. Keskitetty hallinto, hajautettu tuotanto Palvelukeskuksen pääpaikka on Joensuu, jonne sijoittuu johdon ja kanslian lisäksi talous- ja matkapalveluyksikkö, pääosa henkilöstöpalveluyksiköstä sekä osa tiedonhallintayksiköstä, yhteensä 120 tehtävää. Tuusulassa on osa tiedonhallinnan yksikköä, oppimis- ja kuvapalveluyksikkö sekä henkilöstöpalveluyksikön kansainvälisessä tehtävässä toimivan henkilöstön hallinnolliset tukipalvelut. Tampereelle sijoittuu osa tiedonhallintayksikköä, ja lisäksi Puolustusvoimien palvelupiste jatkaa toimintaansa jakautuneena Tampereelle ja Mikkeliin. Valtakunnallinen ulottuvuus taataan eri joukko-osastoissa ja laitoksissa olevalla hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii Palvelukeskuksen ohjauksessa. Toimiminen useilla eri toimipaikoilla ei ole itsetarkoitus, mutta käytettävissä olevilla järjestelmillä voidaan maantieteellisestä hajanaisuudesta aiheutuvia haittoja vähentää. Puolustusvoimien tukipalveluiden keskittäminen ei rajoitu Puolustusvoimien palvelukeskuksen toimintatapojen määrittelyyn. Keskitetysti tuotettavat palvelut edellyt- SOTILASAIKAKAUSLEHTI

20 Puolustusvoimien palvelukeskuksen organisaatio tävät muutoksia toimintaan; samalla tavalla kuin ennen ei kyetä enää toimimaan. Valtaosa muutoksista keskittyy toimialojen asiantuntijoille, esikuntien henkilöstölle, mutta osa ulottuu meihin kaikkiin. Muutoksia on jokapäiväisissä asioissa, kuten matkustamisessa, hankintatoiminnassa ja henkilöasioiden hoidossa. Palvelua lähellä ja kaukana Yksittäiselle käyttäjälle muutos näkyy sähköisen asioinnin lisääntymisenä. Uudet palvelut tuodaan käyttäjälle sähköisinä lomakkeina, joiden varmistuksena toimii puhelinpalvelu. Palvelupyyntöjä keskitetään tiketöintijärjestelmään, jolloin vähennetään aikaa vievää asiakirjojen laatimista ja käsittelyä. Puolustusvoimien palvelupiste muodostettiin siirtämällä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelupiste palvelukeskukseen ja laajentamalla sen tehtäväkenttää. Palvelupiste ottaa nyt vastaan vikailmoitusten ja tietoteknisten palvelupyyntöjen lisäksi myös muita palvelupyyntöjä. Näitä ovat esimerkiksi matkanvaraukset, henkilötietojen muutokset tai vaikkapa puolustusvoimien asunnon haku. Valikoima laajenee sitä mukaa kuin palvelupyynnöt ennätetään sähköistää ja niiden tukitoiminta järjestää. Uudistuksen tarkoitus ei ole sitoa puolustusvoimien henkilöstöä tietokoneeseen, vaan mahdollistaa palvelujen parempi saatavuus. Harva enää käy hoitamassa asioitaan pankissa tai matkatoimistossa, kaupassakäynninkin voi jo korvata verkkopalveluilla. Vaikka sähköistä asiointia suositaan, ei lähitukea unohdeta. Henkilöstö- ja talousasioiden laadukas käsittely varmistetaan joukko-osastojen ja laitoksien hallintopalveluhenkilöstöllä, joka toimii Palvelukeskuksen ohjauksessa. Talouden, henkilöstöasioiden ja asiakirjahallinnon lähimmät osaajat löytyvät edelleen omasta joukko-osastosta. Henkilöstöpalveluyksikkö tukee palvelussuhteen eri vaiheissa Puolustusvoimien ulkoisen rekrytoinnin valmistelee henkilöstöpalveluyksikön rekrytointisektori. Sektori vastaa uuden henkilöstön rekrytoinnista, pl. kadetit. Vuosittain näitä rekrytointeja arvioidaan olevan noin 500, mihin viittaa myös alkuvuonna jo käynnistyneet yli 100 rekrytointia. Tehtävään sisältyy myönteisen työnantajakuvan luominen ja ylläpitäminen. Rekrytointi käynnistyy hallintoyksikön tilauksesta, josta Palvelukeskus koostaa hakuilmoituksen. Saaduista hakemuksista rekrytointisektori seuloo tehtävään sopivimmat vaihtoehdot, jotka kutsutaan hallintoyksikköön haastateltavaksi. Lopullisen valinnan tekee aina hallintoyksikkö. Palvelussuhdeasunto- ja virkistysaluesektori hallinnoi puolustus- 20

21 toimivien osalta. Samalla pyritään muokkaamaan toimintatapoja yhtenäiseksi kotimaassa käytettävien kanssa, jolloin ulkomailla työskentely ei edellyttäisi merkittävää hallinnollisten toimintatapojen opiskelua. Talous- ja matkapalveluyksikkö tarkastaa ja hyväksyy laskut CISSI on muutakin kuin vikailmoitusjärjestelmä. Pääesikunnan henkilöstöosasto ohjaa PVPALVK palvelussuhdeneuvontasektoria. voimien yli kahtatuhatta palvelussuhdeasuntoa sekä kolmea valtakunnallista virkistysaluetta. Neljän henkilön sektori korvasi aiemmat varuskunnalliset huoneistolautakunnat, kaikki asunnon vuokraus- ja jälleenvuokrauspäätökset tehdään nyt Joensuussa. Aiemmin Maavoimien esikunnan tekemä virkistysalueiden hallinnointitoiminnallisuus siirrettiin lähes sellaisenaan samalla osaksi sektorin toimintaa. Valtakunnallisesti palvelussuhdeneuvontaa ja -koulutusta antoivat aiemmin Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen asiantuntijat, nyttemmin toiminta on siirretty Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Samalla hallintomallia yksinkertaistettiin siten, että hallintoyksiköt voivat tukeutua suoraan Palvelukeskukseen kierrättämättä asiaa puolustushaaraesikunnan kautta. Palvelukeskus pitää kuitenkin puolustushaaran tietoisena antamistaan suosituksista. Yli kuusi kuukautta ulkomailla palvelevan henkilöstön hallinnolliset tukipalvelut siirrettiin Tiedustelukeskuksesta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta tuotettavaksi Palvelukeskuksessa. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ulkomaan palvelussa Puolustusvoimien talouden organisointi muuttui voimakkaasti uudistuksessa. Henkilöstöstä vähennettiin noin kolmannes, toinen kolmannes keskitettiin Puolustusvoimien palvelukeskukseen ja viimeinen kolmannes jäi hallintoyksiköihin. Puolustushaarojen maksupisteet lakkautettiin, jolloin ohjausrakenne madaltui. Voimakkaasti vähennetyllä henkilömäärällä ei ole enää mahdollista toimia kuten ennen uudistusta, toiminnan on muututtava. Muutosta terävöitettiin uudistamalla puolustusvoimien taloussääntö, jolla mahdollistetaan mahdollisimman suoraviivainen, mutta lainmukainen toiminta. Yksittäisen työntekijän osalta konkreettisin muutos tapahtui matkapalveluissa, joissa siirryttiin sähköiseen asiointiin. Aiemmin hallintoyksiköissä tehdyt matkavaraukset ja asiatarkastus keskitettiin palvelukeskukseen. Esimiehen roolia sitoutumisessa matkan kustannuksiin terävöitettiin; hyväksymällä matkaesityksen hyväkstään kaikki siitä aiheutuvat kustannukset ja sen, mistä kustannukset maksetaan. Tämän vuoksi virkamatkaesityksessä on matkustajan kyettävä esittämään kaikki matkan liittyvät kustannustekijät sekä tiliöintitiedot. Asiatarkastuksessa esimiehen hyväksymää matkaesitystä verrataan toteumaan. Vuodenvaihteessa otettiin käyttöön myös matkatilitoiminnallisuus sekä lisättiin maksuaikakortin SOTILASAIKAKAUSLEHTI

22 käyttöä matkustamiseen liittyvien kustannusten maksamisessa. Näillä toimenpiteillä mahdollistettiin noin tilauksettoman laskun käsittelyn siirtäminen hallintoyksiköistä Puolustusvoimien palvelukeskukseen. Menojen- ja tulojenkäsittelysektorilla asia tarkastetaan ja hyväksytään hallintoyksiköiden osto- ja myyntilaskut. Kuten matkoissa, myös muissa laskuissa korostuu alkuvaiheen toiminta. Hankinnassa on kyettävä kirjaamaan, mistä lasku maksetaan. Kun tuote saapuu, on kyettävä tekemään tavaran tai palvelun vastaanotto. Palvelukeskus tarkastaa, että saapunut lasku vastaa tilausta ja toimitusta, eli lasku on aiheellinen ja oikein. Kirjanpitosektori saa tietonsa tehdyistä tiliöinneistä. Se laatii tarvittavat muistiotositteet sekä valmistelee kaikkien hallintoyksiköiden ja puolustusvoimat -tiliviraston kirjanpidon numerotiedot tulosraportteihin ja tilinpäätökseen. Hallintoyksiköt laativat edelleen itse tekstiosuudet raportteihinsa kuvaten, mitä käyttöön osoitetuilla määrärahoilla on saatu aikaan. Tiedonhallintayksikkö ohjaa tiedonkäsittelyä Johtamisjärjestelmäalalla puolustusvoimien uudistus merkitsi kolmen toimijan mallia. Logistiikkalaitos vastaa järjestelmien kehittämisestä ja elinkaaresta, johtamisjärjestelmäkeskus järjestelmien teknisestä ylläpidosta ja PVPALVK järjestelmissä olevan tiedon ylläpidosta, loppukäyttäjän ohjauksesta ja asianhallinnasta. Tiedonhallintayksikkö rakentuu Tampereelle aiemmin Materiaalilaitokseen kuuluneesta SAP-osaamiskeskuksesta, Tuusulassa yksikköön liitettiin entisen Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen kehittämisosasto ja lisäosaamista hankittiin rakentamalla yksikön kolmas tiedonhallinnan osa Joensuuhun. Lisäksi puolustushaarojen ja laitosten asiakirjahallintopäälliköt keskitettiin asianhallintasektoriksi Tampereelle. Asianhallintapäälliköt ohjaavat puolustusvoimien arkistotoimea ja dokumenttien hallintaa. Sen lisäksi, että tiedonhallintayksikkö keskittyy eri järjestelmissä olevan tiedon ylläpitoon, on sillä merkittävä rooli hallinnollisen toiminnan ja järjestelmien kehittämisessä ja jalkauttamisessa. Uutta oppimaan Oppimis- ja kuvapalveluyksikkö muodostettiin Täydennyskoulutusja kehittämiskeskuksen tuotantoosaston rungolle. Yksikkö palasi Sörnäisistä takaisin Tuusulaan, josta se lähti edellisessä organisaatiomuutoksessa. Yksikkö vastaa puolustusvoimien audio-, video- ja graafisesta oppimateriaalituotannosta. Tunnetuimpia työn jälkiä ovat painetut ohjesäännöt ja oppaat sekä lukuisat kansainvälisestikin palkitut opetusvideot. Yksikköön kuuluu myös Puolustusvoimien kuvakeskus ammattikuvaajineen. Opetusmateriaalituotantoa seuraaville ikäluokille Painetun materiaalin rinnalle on yhä vahvemmin noussut digitaalisen materiaalin hyödyntäminen. Uutena sektorina yksikköön muodostettiin oppimisympäristösektori, joka ylläpitää ja kehittää puolustusvoimien verkko-opiskelumahdollisuuksia. Keskiössä on luonnollisesti PV- MOODLE, jonka kursseja käyttävät palkatun henkilöstön lisäksi varusmiehet ja reserviläiset. Vain muutos on pysyvää Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustamisesta on kulunut vasta vajaa puoli vuotta, joten on ennenaikaista tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä toiminnan vaikutuksista. Yllätys ei ole, että uusien toimintatapojen omaksuminen on verkkaista, vanhasta luopuminen tuskallista. Vaikka tietojärjestelmiä ja palveluita pyritään asiakaslähtöisesti kehittämään helppokäyttöisemmiksi, ei muutoksia voi jäädä odottelemaan. Yhteistä niille, jotka ovat selvinneet muutoksessa kivuttomimmin, on oma aktiivisuus ja keskittyminen ohjeiden mukaiseen toimintaan. Jopa tukipalveluissa tärkeää on tulikaste; onnistunut suoritus alkuun, minkä jälkeen seuraavat ovat jo helpompia. 22

23 Paraatit propagandatilaisuuksina Viime viikkoina on Suomessa käyty kummallista keskustelua propagandasta. Monille tuntuu olevan uusi asia, että konfliktitilanteissa kaikki osapuolet kiihdyttävät mielipiteisiin vaikuttamista eli propagandaa, eikä se ole harvinaista normaalissa tiedotus- ja suhdetoiminnassakaan. Teknologia tietysti kehittyy, mutta propagandan periaatteissa turvaudutaan yhä vanhoihin kikkoihin, ehkä vain nimityksiä vaihtaen. Propagandafilmeissä ja televisiolähetyksissä on jo kohta vuosisadan käytetty samantapaisia tehokeinoja. Poimin tähän kolme esimerkkiä suurten joukkotapahtumien kuvaamisesta. Kaikkien propagandaelokuvien äidiksi on sanottu Leni Riefenstahlin Tahdon riemuvoittoa (Triumph des Willens), joka kertoi Nürnbergin puoluepäivistä vuonna Todettakoon samalla, että Olavi Paavolainen kuvasi kirjassaan Kolmannen valtakunnan vieraana puoluepäiviä olympiavuonna Riefenstahlin filmi on nykyajan katsojalle ehkä hiukan hidastempoinen ja maalaileva, mutta kannattaa kiinnittää huomiota sen perussanomaan. Keskeistä oli natsihallinnon kansanomaisuuden korostaminen: Johtaja Adolf Hitler laskeutui pilvistä kaarrellen Junkersillaan kansan pariin, vaikka häntä myös kuvattiin seisomassa korokkeella valtavan Zeppelin-kentän reunalla. Puoluepäiviltä Riefenstahl poimi kansanomaisia yksityiskohtia, kuten pitkähkön jakson kenttäkeittiöiltä tai valtakunnan työpalvelun miesten lapiosulkeisen, ja kontrastiksi näytti sitten viivasuoria rivistöjä ja kymmeniä tuhansia natsitervehdykseen kohoavia käsiä. Tahdon riemuvoiton julistus oli: Mikään ei ole meille mahdotonta. Palautan sitten mieleen CNN:stä näkemäni monituntisen ja ammattitaidolla tehdyn suoran lähetyksen Barack Obaman virkaanastujaisista tammikuussa Hänen vaalitunnuksensa oli ollut Yes we can!, ja myös puheissa luvattiin suurta muutosta, erityisesti Irakin ja Afganistanin sotien pikaista lopettamista. Pekka Visuri Eversti Washingtonissa näyteltiin todellinen spektaakkeli, sillä paikalla oli ennätysmäisen suuri ja monenkirjava yleisö, ja televisiolähetyksistä tuli kaikkien aikojen katsotuin tapahtuma. Tuore presidentti piti Capitol-kukkulalla toivoa, vapautta ja tasavertaisuutta korostaneen puheensa, ja lähti sitten kävelemään parin kilometrin matkan Pennsylvania Avenueta kohti Valkoista taloa. Purevasta tuulesta ja pakkasesta huolimatta tunnelma kadun verralla oli innostunut. Se varmaankin piti myös hehkeän keltaiseen kävelypukuun pukeutunen Michelle Obaman lämpöisenä presidentillä oli sentään päällään paksu ulsteri. Kolmantena näytteenä otan voitonpäivän paraatin Moskovasta 9. toukokuuta. Katselin sitä RT:n suorasta lähetyksestä. Oli tietysti odotettavissa, että näyttävyyden eteen oli tehty valtavasti työtä, mutta silti se yllätti monenlaisia paraateja nähneet tarkkailijat. Lyhyesti sanottuna sekä paraati että sen televisiointi olivat alallaan huippuluokkaa. Oli myös ennakolta tiedossa, että uutta sotakalustoa vyöryy silmien eteen melkoisia määriä, ja sotatekniikasta kiinnostuneet ovat tutkiskelleet kuvia ahkerasti. Mutta televisiossa häikäisivät nimenomaan ihmiset. Minkäänlaista virhettä ei näkynyt toisiaan seuraavien marssiosastojen ojennuksissa tai muissa suorituksissa. Melkoisen osan ajasta kamera näytti Kiinan ja Venäjän presidenttejä kommentoimassa toisilleen paraatin kulkua. Jos tarkoitus oli osoittaa, että meitä vastaan ei kannata lähteä sotimaan, vaikutelma meni perille. Ja samalla haluttiin ehkä kertoa, että länsijohtajien boikoteista ei ole niin väliä, kun suurista Aasian maista tulleet arvovieraat ja hyvin trimmatut sotilasosastot edustivat maailman uusia valtakeskuksia. Näyttävät paraatit ja joukkokokoukset ovat aina olleet valtiollisen propagandan kovaa ydintä. Elokuvien ja television aikakaudella niiden teho on jopa moninkertaistunut. Kysymys ei kuitenkaan ole uusista periaatteista vaan tekniikoista. Propaganda on monipuolista ja alati kehittyvää, joten sen torjuntaakin pitäisi tutkia ja opiskella perusteellisesti ja monelta kannalta. KOLUMNI SOTILASAIKAKAUSLEHTI

24 OSKARI Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin. UPSEERILIITON JÄSENEDUT 2015: Maksuton esitutkimus (arvo 95 ) -5% laser- ja linssileikkauksen hinnasta Ryhmäalennus -10 % kun ryhmään kuuluu vähintään 3 hlö ja toimenpiteet varataan samalla kerralla Mainitse varausta tehdessäsi Upseeriliiton jäsenyys ja varaudu esittämään jäsenkorttisi. NÄET KYLLÄ ERON. Laserleikkaus - Linssileikkaus - Kaihileikkaus Tutustu palveluihimme 24

25 Uusiin tehtäviin... Everstiluutnantti Mikko KURKO Operatiivisen osaston päälliköksi Porin prikaatiin ja Satakunnan pioneeri ja viestipataljoonan komentajaksi Everstiluutnantti Petteri KAJANMAA Erityistehtävään Maanpuolustuskorkeakouluun Kapteeni Antti RAJAHALME Erityistehtävään (opisk. Norwegian Defence Staff College) kv-hallinnoitavat sektorille PE:n kansliaan Eversti Sampo ESKELINEN Erityistehtävään suunnitteluosastoon Pääesikuntaan ja Pääesikunnan suunnittelupäälliköksi Majuri Timo RONKAINEN Erityistehtävään johdon tukiosastolle PE:n kansliaan 1.6. ja Puolustusvoimain komentajan adjutantiksi Komentaja Kari HUHTALA Erityistehtävään Rannikkoprikaatin esikuntaan ja esikuntapäälliköksi Komentaja Jukka ALAVILLAMO Operaatiivisen osaston päälliköksi Rannikkoprikaatiin Everstiluutnantti Aki ALHO Erityistehtävään (opisk. Kings College, Russian Institute) kv-hallinnoitavat sektorille PE:n kansliaan Everstiluutnantti Kari NISULA Maasotalinjan pääopettajaksi Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun Everstiluutnantti Petri OLLI Operatiivisen osaston päälliköksi Maasotakouluun Everstiluutnantti Jukka SEPPÄ Pääopettajaksi Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun Everstiluutnantti Petteri KURKINEN Osastoesiupseeriksi (kriisinhallinta-alan johtaja) operatiiviselle osastolle Pääesikuntaan SOTILASAIKAKAUSLEHTI

26 Uusiin tehtäviin... Everstiluutnantti Teemu NURMELA Satakunnan jääkäripataljoonan komentajaksi Porin prikaatiin Everstiluutnantti Rainer KUOSMANEN Operatiivisen sektorin johtajaksi suunnitteluosastoon Maavoimien esikuntaan Komentaja Mika IMMONEN Erityistehtävään Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen Everstiluutnantti Mikael LAINE Parolan huoltopataljoonan komentajaksi Panssariprikaatiin Everstiluutanatti Markku VIITASAARI Strategisen osaston päälliköksi Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen Everstiluutnantti Harri WESTERLUND Osastoesiupseeriksi (NATO, POLSOT) suunnitteluosaston kansainväliselle sektorille Pääesikuntaan Everstiluutnantti Seppo VAINIO Erikoistutkijaksi (konseptit ja käyttöperiaatteet) doktriiniosastolle Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen Everstiluutnantti Pasi HIRVONEN Tutkimusjohtajaksi suunnitteluosastoon Maavoimien esikuntaan Everstiluutnantti Mikko-Petteri MONOLA Opettajaksi (opetusryhmän johtaja/ EUK/Maasotalinja) Sotataidon laitokselle Maanpuolustuskorkeakouluun Everstiluutnantti Aki MUSTONEN Apulaisosastopäälliköksi operatiiviseen osastoon Porin prikaatiin Everstiluutnantti Markku PUUSTINEN Osaston johtajaksi (sotataidon ja kouluttamisen opettajaryhmä) koulutuskeskukseen Maasotakouluun Everstiluutnantti Simo PESU Erikoistutkijaksi Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSTOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYT

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSTOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1 (7) PUOLUSTUSVOIMIEN TUTKIMUSTOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS JA SEN TAVOITEEET Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN 1 (11) PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄN UUDELLEENJÄRJESTÄMINEN 1 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS JA SEN TAVOITTEET Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Teemme asiat erilailla.

Teemme asiat erilailla. Teemme asiat erilailla. Teemme asiat erilailla Olemme yksityinen turvallisuusalan koulutuksen järjestäjä. Toimintamme perustuu monipuoliseen kokemukseen eri toimialojen turvallisuuden ja riskienhallinnan

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Missä toimimme? Mitä teemme?

Missä toimimme? Mitä teemme? Missä toimimme? Mitä teemme? Maavoimien Materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa asioidaan esikuntien kautta: Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Maavoimien Materiaalilaitos on Maavoimien

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Miljardiluokan tuottavuusloikka reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Reaaliaikainen talous uusi paradigma Keskeiset piirteet: Internal 1. Automatisoidaan kaupallisia ja hallinnollisia tietovirtoja maksimaalisesti

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot