KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIAVERTAILU Kangasalan kunta
|
|
- Ilmari Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIAVERTAILU Kangasalan kunta
2 1 LÄHTÖTIEDOT Laskentatyökalu Energiatehokkuustarkastelussa on käytetty apuna VTT:n vuonna 2012 julkaisemaa, Excel- ohjelmassa toteutettua KURKE- työkalua, joka on tarkoitettu alueen energiankulutuksen- ja tuotannon, sekä päästöjen arviointiin. Lamminrahkan osayleiskaavan ehdotusvaihtoehtoja tarkasteltaessa sekä lähtötiedot että tulokset ovat vielä epätarkkoja ja suuntaa-antavia, mutta tarkastelun avulla saadaan selville vaihtoehtojen välisiä eroja. KURKE- työkalulla tehdyssä tarkastelussa painottuvat erityisesti eri rakennustyyppien energiatehokkuudet, joita on arvioitu Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimallissa (REMA), sekä palveluiden sijainti suhteessa asukkaisiin. Laskelmissa osayleiskaavan asuntoalueet A1 (tehokas asuntoalue), A2 (keskitehokas asuntoalue) ja A3 (matalan tehokkuuden asuntoalue) on jaettu tarkastelua varten kerrostalomaiseen ja pientalomaiseen rakentamiseen niin, että kussakin vaihtoehdossa A1- alueella kerrostalomaista ra- kentamista on 80% ja pientalomaista 20%, A2- alueella kerrostalomaista rakentamista on 30% ja pientalomaista 70%, ja A3- alueella pientalomaista rakentamista on 100% koko sta. Prosenttiosuudet on arvioitu laskentatyökalua varten, ja ne ovat karkea yleistys toteutuvasta alueesta, sillä rakennustyyppien kirjo alueella tulee olemaan paljon suurempi. Esimerkiksi pientalomainen rakentaminen voi pitää sisällään townhouseja ja yhteen kytkettyjä pientaloja, jotka todellisuudessa ovat energiatehokkaampia, kuin perinteiset pientalot. Lähtötiedoiksi syötetään kerrostalojen ja pientalojen asukasmäärän ja -väljyyden lisäksi alueen kokonaistehokkuusluku, tietoja liittyen alueen sijaintiin ja kaupunkiseudun kokoon, sekä tärkeimpien palveluiden (päivittäistavarakaupat, päiväkoti, koulu, joukkoliikenteen pysäkit) etäisyys asukkaista. Laskentatyökaluun voidaan syöttää myös tietoja alueella tapahtuvasta energiantuotannosta tuulivoiman, aurinkosähkökennojen ja aurinkokeräinten muodossa. Ote KURKE- laskentatyökaluun syötettävistä lähtötiedoista. Kuvankaappaus vaihtoehdosta A. 2
3 Aluetehokkuus Energiatehokkuuden laskennassa tarkastellaan kerrostalojen ja pientalojen asukasmääriä, asumisväljyyttä, sekä työpaikkojen määriä. Kokonaisasukasmäärä kussakin vaihtoehdossa on sama: noin 8000 asukasta. Työpaikkojen määrä vaihtelee hieman enemmän: Vaihtoehto A:ssa työpaikkoja on eniten, 1432, B:ssä 1310 ja C:ssä Työpaikkojen väljyys on kussakin ehdotuksessa sama: 75m 2 / työntekijä. Vaihtoehto C:n työpaikka-alue (TP) on hieman pienempi, kuin muissa, ja B:ssä on yhdistetty työpaikka- ja asuinalue (TPA). Vaihtoehtojen tiiveyserot syntyvät suunnittelualueiden kokonaispinta-aloista, sekä eri tehokkuuksisten asuntoalueiden A1, A2 ja A3 keskinäisistä suhteista. Vaihtoehto A on alueena kaikkein väljin: sen kokonaisala on 188 ha (korttelialueet + viheralue), ja korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala 110 ha (ilman viheralueita). Koko alueen aluetehokkuuden keskiarvo vaihtoehdossa on 0,29. Vaihtoehto B on hieman tiiviimpi: koko alueen pinta-ala on 157 ha, ja korttelialueiden pinta-ala 98 ha. Aluetehokkuuden keskiarvo vaihtoehdossa on 0,32. Tiiviimpien asuinalueiden (A1 ja A2) osuus koko alueesta on suurempi kuin A:ssa, kun taas pientalovaltaisten asuinalueiden (A3) osuus on huomattavasti muita pienempi. Vaihtoehto C on kaikkein tiivein koko alueen ollessa 136 ha ja korttelialueiden pintaalan 70 ha. Koko alueen tehokkuus on 0,38. Vaihtoehto C:ssä tiiviimpien alueiden suhde väljempiin alueisiin on A:n ja B:n välissä, ja kaupunkipuistoksi varattujen lähivirkistysalueiden määrä kaupunkirakenteen keskellä on pienin. A suunnittelualueen pinta-ala korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) koko alueen pinta-ala (korttelialueet + viheralue) korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu k.a. koko alueen aluetehokkuuden k.a. B C 316 ha 110 ha 188 ha 0,50 0,29 asukkaita asumisen k-m 2 työpaikkoja toimitilojen k-m 2 suunnittelualueen pinta-ala korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) koko alueen pinta-ala (korttelialueet + viheralue) korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu k.a. koko alueen aluetehokkuuden k.a. 316 ha 98 ha 157 ha 0,52 0,32 asukkaita asumisen k-m 2 työpaikkoja toimitilojen k-m 2 suunnittelualueen pinta-ala korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) koko alueen pinta-ala (korttelialueet + viheralue) 316 ha 70 ha 136 ha korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu k.a. koko alueen aluetehokkuuden k.a. 0,54 0,38 asukkaita asumisen k-m 2 työpaikkoja toimitilojen k-m 2 3
4 Kerrostalomaisuus / pientalomaisuus Kun asuntoalueiden kerrostalojen ja pientalojen kerrosaloja tarkastellaan yllä esiteltyjen kertoimien avulla osayleiskaavaluonnoksen raportissa annettujen aluekohtaisten asukasmäärien pohjalta, saadaan prosenttiosuudet kerrostalomaisen ja pientalomaisen rakentamisen kerrosaloista suhteessa koko alueen an (toimistorakentamista lukuunottamatta). Vaihtoehto B on tarkastelussa kaikkein kerrostalovaltaisin, kun annetuilla lähtöarvoilla 63% kaikesta asuntorakentamisesta on kerrostalomaista. Vaihtoehto C:ssä kerrostalomaista rakentamista on 52% ja A:ssa 45% asuntorakentamisen sta. A on tarkastelussa laskettu pientalovaltaiseksi pientalorakentamisen suuremman prosenttiosuuden takia, ja B ja C kerrostalovaltaisiksi kerrostalorakentamisen suuremman osuuden takia. Näistä eroista johtuvat suurimmat erot vaihtoehtojen välillä tarkasteltaessa lämpö- ja sähköenergian kulutusta sekä siirtohäviöitä. Alueen sijainti ja etäisyys palveluihin Alueen keskustaajamaksi on tarkastelussa otettu Tampere, jolloin Lamminrahka sijoittuu laskentatyökalussa osaksi yli asukkaan taajaman joukkoliikennevyöhykettä. Etäisyydet päivittäistavarakauppaan, supermarketiin, koululle ja käytetyimmälle joukkoliikenteen pysäkille on laskettu niin, että suurin osa alueen asukkaista jää tietyn etäisyyden sisälle palvelusta. Vaihtoehto A levittäytyy suurimmalle alueelle, jolloin suurin osa asukkaista on alle 1 km päässä palveluista. Vaihtoehto B levittyy myös suurelle alueelle, mutta sijoittuu tiiviimmin alueen pääkadun läheisyyteen, jolloin noin kilometrin päähän suurimmasta keskuksesta voidaan järjestää esimerkiksi toinen joukkoliikenteen pysäkki, päiväkoti ja pieni päivittäistavarakauppa. Näin osa palveluista sijoittuu alle 500 m päähän suurimmasta osasta asukkaita, ja osa palveluista alle kilometrin päähän suurimmasta osasta asukkaita. Vaihtoehto C on kaikkein kompaktein, jolloin suurin osa asukkaista sijoittuu alle 500m etäisyydelle alueen kaikista palveluista. A Kerrostalot Pientalot Yht. A1 %-osuus 80% 20% asukkaita A2 %-osuus 30% 70% asukkaita A3 %-osuus 0% 100% asukkaita yht. %-osuus 45% 55% asukkaita B kerrostalot pientalot yht. A1 %-osuus 80% 20% asukkaita A2 %-osuus 30% 70% asukkaita A3 %-osuus 0% 100% asukkaita yht. %-osuus 63% 37% asukkaita C Kerrostalot Pientalot Yht. A1 %-osuus 80% 20% asukkaita A2 %-osuus 30% 70% asukkaita A3 %-osuus 0% 100% asukkaita yht. %-osuus 52% 48% asukkaita
5 Kaaviokuva palveluiden sijainnista suhteessa asukkaisiin. Sisempi ympyrä (katkoviiva) on säteeltään 300m ja ulompi 500m. A B C TP - työpaikka-alue TPA - sekoittunut asuin- ja työpaikka-alue A1 - tehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,6-0,7) A2 - keskitehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,3-0,59) A3 - matalatehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,15-0,29) koulu + päiväkoti päiväkoti (varaus) joukkoliikenteen pääpysäkki pääkatu (katutyyppi A) kokoojakatu (katutyyppi B) katu (katutyyppi C) 5
6 2 TULOKSET Energiatehokkuustarkastelun tulokset voidaan jakaa kahteen osaan, joissa kussakin yksi vaihtoehto nousee ylitse muiden. Eroja eri vaihtoehtojen välillä siis on, mutta ne ovat hyvin pieniä. Lukujen sijaan tärkeämpää onkin huomata, mistä erot johtuvat, ja miten tästä tehtäviä johtopäätöksiä voidaan käyttää hyödyksi jatkosuunnittelussa. Lämpö- ja sähköenergia Tarkasteltaessa rakennusten lämpö- ja sähköenergian kulutusta ehdotus B nousee tehokkaimmaksi. Vaihtoehto C kuluttaa 4% B:tä enemmän, ja A 9% B:tä enemmän lämpöenergiaa henkilöä kohden. Sähköenergiaa C kuluttaa 8% B:tä enemmän, ja A 14% B:tä enemmän henkilöä kohden. Kaukolämpöverkon siirtohäviöt ovat myös vaihtoehto B:ssä pienimmät. C:ssä häviötä on 4% B:tä enemmän ja A:ssa jopa 242% B:tä enemmän. Erot energiankulutuksessa johtuvat lähinnä kerrostalomaisen ja pientalomaisen rakentamisen määrien eroista eri luonnosvaihtoehdoissa. Alla olevan taulukon avulla lasketut eri rakennustyyppien energiankulutusarvot siirtyvät suoraan tarkasteltaviin luonnosvaihtoehtoihin niiden sisältämien rakennustyyppien perusteella, jolloin tarkastelussa annetuilla arvoilla kaikkein kerrostalovaltaisin vaihtoehto B on myös tehokkain. Vastaavasti vaihtoehto C sijoittuu tarkastelussa toiseksi ja A viimeiseksi ollen alueista kaikkein pientalovaltaisin. Liikenne Liikenteen energiankulutuksen vertailussa on tarkasteltu alueen sijaintia ja erityisesti keskeisten palveluiden sijaintia suhteessa alueen asukkaisiin. Tässä tarkastelussa vaihtoehto C osoittautuu odotetusti tehokkaimmaksi, (joskin erittäin pienellä marginaalilla), sillä sen kompaktiuden takia useimmat alueen asukkaat sijoittuvat n. 500 metrin säteelle alueen keskuksesta. Vaihtoehto B:ssä liikennepolttoaineiden energiankulutus henkilöä kohden on n. prosentin suurempi, kuin C:ssä. Erot vaihtoehto A:han ovat sen sijaan suuremmat. A:ssa liikennepolttoaineiden energiankulutus on n. 6% C:tä suurempi henkilöä kohden. KURKE- työkalu ei huomioi kunnallisverkon pituutta, mutta liikenneverkon pituudet vaihtoehdoissa ennakoivat laskelmien kanssa samaa tulosta. Vaihtoehto A:ssa pää- ja kokoojakatujen yhteenlaskettu pituus on 9,5 km, B:ssä 7,8 km, ja C:ssä 7,6 km. Suuntaa-antavat energiankulutukset eri rakennustyypeille (kwh/k-m 2 ) KURKE- työkalussa. Lähde: Rakennuskannan energiatehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimalli (REMA) 6
7 A B C Vertailtavien vaihtoehtojen energiantarpeet henkilöä ja kerrosneliötä kohden vuodessa. 7
8 3 YHTEENVETO Suurimmat erot kaikkien vaihtoehtojen välillä syntyivät kerrostalomaisen rakentamisen osuudesta koko sta. Koska jako kerrostaloihin ja pientaloihin on tarkastelussa näin karkea, tulisi jatkokehittelyssä miettiä, millaisia rakennustyyppejä näiden kahden ääripään väliltä kannattaisi suosia niin, että energiankulutuksen kannalta heikoimmin suoriutuvaa perinteistä omakotitalorakentamista voitaisiin korvata tehokkaammilla pientalorakentamisen tyypeillä, esimerkiksi kytketyillä pientaloilla, townhouseilla tai kaupunkivilloilla. Toisaalta voidaan tutkia, kuinka tehokkaaseen kerrostalomaiseen rakentamiseen voitaisiin saada enemmän pientaloissa arvostettuja puolia, kuten omia ulkotiloja ja mahdollisuus puutarhaan suurten puolilämpimien parvekkeiden tai monipuolisten yhteispihojen muodossa. On toki otettava huomioon, että kerrostalojen ja pientalojen väliset erot energiankulutuksessa tulevat uusien rakennusmääräysten- ja tekniikoiden myötä kaventumaan seuraavien vuosikymmenten kuluessa (ks. REMA- taulukko), mutta tiiviimmän rakentamisen etuna on pelkkien rakennustyyppien lisäksi myös esimerkiksi kunnallistekniikan tehokkuus, jota ei tässä tarkasteltu. Lisäksi tarkastelusta voidaan huomata, että vaihtoehto A:n väljä, pientalovaltainen rakenne aiheuttaa myös kaupunkirakenteen leviämisen suurelle alueelle, mikä johtaa kasvaneisiin välimatkoihin alueella. Vaihtoehto A:ssa palvelut ovatkin keskimäärin kauimpana asukkaista, mikä tekee siitä myös liikenteen energiankulutuksen kannalta heikoimman vaihtoehdon C:n ja B:n ollessa huomattavasti tehokkaampia. B:n ja C:n välillä tehokkuuseroihin liikenteen osalta vaikuttaa huomattavasti se, saadaanko alueelle toinen, pienempi keskus päätien varteen, niin kuin tarkastelussa on otaksuttu, vai ovatko palvelut keskittyneet vain yhteen keskukseen, jolloin nyt energiatehokkaasta B:stä tulisi liikenteellisesti A:han verrattava vaihtoehto. C:n etuna on sen kompakti rakenne, jolloin vain yhdellä keskuksella palvelut saadaan lähelle asukkaita. 8
9 LIITE: OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTOJEN ENERGIATEHOKKUUSLASKELMIEN TULOKSET (KURKE- LASKENTATYÖKALU) Liitteessä esitellyt tulokset perustuvat olemassaoleviin excel- tiedostoihin: KURKE_lamminrahka_OYK_A KURKE_lamminrahka_OYK_B KURKE_lamminrahka_OYK_C Tiedostot ovat saatavilla pyynnöstä. 9
10 OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTO A TULOKSET KURKE- LASKENTATYÖKALUSTA 10
11 11
12 OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTO B TULOKSET KURKE- LASKENTATYÖKALUSTA 12
13 13
14 OSAYLEISKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTO C TULOKSET KURKE- LASKENTATYÖKALUSTA 14
15 15
16 TYÖRYHMÄ Kangasalan kunta Markku Lahtinen / kaavoitusarkkitehti / kaavoitus Jenni Joensuu-Partanen / yleiskaavasuunnittelija / kaavoitus Serum Arkkitehdit Oy Vesa Humalisto / projektinjohtaja ja suunnittelija Miika Vuoristo / suunnittelija Kangasalan kunta/ Kaavoitus Serum arkkitehdit Oy Nilsiänkatu F 6 FIN Helsinki Finland
LASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
Lisätiedot8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
LisätiedotJyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS
Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS 26.8.2010 2 Sisältö 1 Kauramäen suunnittelun lähtökohdat...3 2 Ideasuunnitelman sisältö...3 2.1 Suunnitelman pääperiaatteet...3
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotKEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotHämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013
Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen
Lisätiedot1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVATYÖ YLEISÖTILAISUUS KLO TUUSULAN KUNNANTALO
LAHELANPELTO II ASEMAKAAVATYÖ YLEISÖTILAISUUS 18.6.2013 KLO 17.30- TUUSULAN KUNNANTALO COPYRIGHT PÖYRY 18.6.2013 1 COPYRIGHT PÖYRY 2 COPYRIGHT PÖYRY 3 COPYRIGHT PÖYRY PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE 4 17
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotGIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin
GIS-pohjainen toimintamalli henkilöautoliikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin ILKA-hankkeen tuloksia Heidi Määttä-Juntunen Projektipäällikkö Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA) Maantieteen laitos
LisätiedotKOTKAN KAAVOITUKSESSA OLEVIEN ASUINALUEIDEN LIIKENTEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU. Esa Partanen & Antti Harju Kotkan kaupunki, kaavoitus 4.12.
KOTKAN KAAVOITUKSESSA OLEVIEN ASUINALUEIDEN LIIKENTEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU Esa Partanen & Antti Harju Kotkan kaupunki, kaavoitus 4.12.2013 Arviointimenetelmä Tarkastelu tehtiin KURKE-työkalulla
LisätiedotMelumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo
Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotKokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa
Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotHöljäkän kylän keskustan osayleiskaava
1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen
LisätiedotKAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA
KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA SARI NIEMI IISALMEN KAUPUNKI 8.5.2012 Safa-palkinto 2011 Omaleimaisuutta ja perinteitä vaalivasta yhdyskuntasuunnittelusta IISALMI KUOPIO 85
LisätiedotKempeleen keskustan kaavarunko. Yleisötilaisuus,
Kempeleen keskustan kaavarunko Yleisötilaisuus, 19.05.2017 SUUNNITTELUN NÄHTÖKOHDAT Kempeleen kunta järjesti Kempeleen kuntakeskuksen kaavoitus- ja tontinluovutuskilpailun keväällä 2016 Ollakan alueelle.
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotRAISION KAUPUNKI MERI-NUORIKKALA 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. KAUPUNGINOSA (NUORIKKALA)
RAISION KAUPUNKI MERI-NUORIKKALA 2 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9. KAUPUNGINOSA (NUORIKKALA) RAISION KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS MAANKÄYTTÖPALVELUT 2.10.2012
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖLLITIEN-RÖMMINKADUN-KELHOSTENKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (OSA KORTTELEISTA 731, 750, 714 JA 430)
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 17.3.2016 / 6.4.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖLLITIEN-RÖMMINKADUN-KELHOSTENKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (OSA KORTTELEISTA 731, 750, 714 JA 430) KUVA 1 Suunnittelualueen
LisätiedotKANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LEMETYN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LINKOSUO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.3.2015 ASEMAKAAVAN NUMERO 750 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LEMETTY KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotAk-330 Kemmolan asemakaava
Ympäristövirasto / TL 12.03.2013 sivu 1/7 Ak-330 Kemmolan asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisestä tiedosta,
LisätiedotVT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN
1 VT4:N MUUTOKSIIN LIITTYVÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 6.6.2016/tark. 15.8.2016 2. 1. KUVA 1 Suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit on osoitettu
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotLINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502
ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita
Lisätiedot1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavoitushanke on mukana Lempäälän kunnan kaavoitusohjelmassa 2013.
1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Sääksjärven asemakaava, Kurrenkujan alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)
LisätiedotVantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa
Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476
LisätiedotUrban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa
Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset
LisätiedotKotkan Haminan seudun energiavahvuuksien huomiointi strategisessa yleiskaavassa. Kaavaselostuksen liite X x
Kotkan Haminan seudun energiavahvuuksien huomiointi strategisessa yleiskaavassa Kaavaselostuksen liite X x.2.2017 1 Seudun energiavahvuuksien huomiointi strategisessa yleiskaavassa (1) Aihe: Arviointikriteeri
LisätiedotRANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden
LisätiedotLausunto Asemakaavan muutosluonnoksesta Kiveriön (5.) kaupunginosa, kortteli 933, tontit 9 ja 10, Hirsimetsäntie 5 ja 7, A-2701
Lausunto HAMELY/534/2018 08.05.2018 Julkinen Häme Ympäristöyksikkö Lahden kaupunki Maankäyttö ja aluehankkeet diaari.teky@lahti.fi paivi.airas@lahti.fi Viite lausuntopyyntö 25.4.2018 Lausunto Asemakaavan
LisätiedotKOUHINRANNAN ASEMAKAAVA
LIITE kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 4 / 1.11.2017 / Asia nro 40 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee: Pirkkalan kylän määräaloja 79-428-2-72-M501
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Karhulan alueen asemakaava 1 (6) 12.8.2019 Kontiolahti, Lehmo Karhulan alueen asemakaava (OAS) n tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotOJALAN OSAYLEISKAAVA KESKUSTAN IDEASUUNNITELMA Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy / Ramboll Finland Oy
OJALAN OSAYLEISKAAVA KESKUSTAN IDEASUUNNITELMA 30.12.2013 Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy / Ramboll Finland Oy Tampereen kaupunki Ojalan keskustan ideasuunnitelma Maankäyttösuunnitelma 30.12.2013 Suunnittelualue
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotEnergiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014
Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Römmi-Likolahden kaupunginosassa noin kahden kilometrin päässä Äänekosken keskustasta luoteeseen.
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 17.3.2016 / 6.4.2016 / 10.8.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖLLITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (OSA KORTTELEISTA 731, 750, 714 JA 430, KORTTELI 435) KUVA 1 Suunnittelualueen
LisätiedotI L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A
I L M A N L A A D U N H U O M I O I N T I L Ä N S I V Ä Y L Ä N V A R R E N K A A V O I T U K S E S S A Kuva Arkkitehtitoimisto HKP Oy HSY:N KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA -SEMINAARI
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
LisätiedotSörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16
Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
LisätiedotPauli Rikaniemi - Lohjan kaupunki - Ympäristötoimi - Kaavoitus MOISION- JA PAPPILANPELTO
Pauli Rikaniemi - Lohjan kaupunki - Ympäristötoimi - Kaavoitus MOISION- JA PAPPILANPELTO 30.8.2013 SISÄLLYSLUETTELO: 1. kansi 2. sisällysluettelo 3. johdanto 4.-5. ehdotus a: ruudut 6.-7. ehdotus b: kylä
LisätiedotJärvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi
Järvenpään yleiskaava 2040 Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi 26.4.2018 Arvioinnin lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan rakennemallivaihtoehtojen (4 kpl) liikenteellinen vaikutusarviointi
LisätiedotÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:
ÄÄNEKOSKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 3.11.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT: ASEMAKAAVAN KUMOAMISEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 3. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotNiittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula
Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Oulun kaupunki Ins. (AMK) Tiina Kumpula 12.8.2014 Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, 12.8.2014 2
LisätiedotMYLLYLÄ KORTTELI 0608
ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.
LisätiedotPohjoiset suurkaupungit
Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla
Lisätiedotruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee
Oulua ilmasta ruskotunturi ja ouluzone Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- 7 kilometrin päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Oulun ydinkeskustasta, poistetun käytöstä ja maisemoitavan poistetun ja
Lisätiedot5/13 Ympäristöministeriön asetus
5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotVuosaaren Meri-Rastilan Länsiranta
Vuosaaren Meri-Rastilan Länsiranta Helsingin Kaupunkisuunnitteluvirasto Viitesuunnitelma maamerkkikorttelia varten 10.4.2012 Serum arkkitehdit Oy Nilsiänkatu 11-13 F 6 FIN-00510 Helsinki Finland www.serum.fi
LisätiedotMELLUNKYLÄN RENESSANSSI
MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet
LisätiedotTUULIVOIMAPUISTO Ketunperä
Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015
LisätiedotASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET
KARVIAN KIRKONKYLÄN KORTTELEITA 82, 83 JA M-ALUETTA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (Västilän asuin-alueen asemakaava) ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELIT 95, 96, 97, 98, 99, 100,101 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEET
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotOsallistumis ja arviointisuunnitelma
ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotHANKEKORTTI Ahjolan päiväkoti
41 Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013 2018 Liite 4. 1/23 HANKEKORTTI 3.4.2013 Ahjolan päiväkoti Nykytilanne Hoitopaikkojen määrä 28 Melulähde Pispalan valtatie Keskimääräinen vuorokausiliikenne 19
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS HUUTIJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, YLÄVAINIONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 770 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE HUUTIJÄRVI/33 KORTTELI 3108
LisätiedotPENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36
ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotKAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA
KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva
LisätiedotLIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.
1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/1907/10.02.03/2014 VP 47/21.10.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYLÄSAAREN 34. KAUPUNGINOSAN KYLÄSAARENTIEN, KIVININTIEN, VANHAINKODINTIEN JA LAUNAISTENTIEN LÄHIYMPÄRISTÖ 1. ASEMAKAAVA 609
Lisätiedot