OJALAN OSAYLEISKAAVA KESKUSTAN IDEASUUNNITELMA Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy / Ramboll Finland Oy

Transkriptio

1 OJALAN OSAYLEISKAAVA KESKUSTAN IDEASUUNNITELMA Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy / Ramboll Finland Oy

2

3 Tampereen kaupunki Ojalan keskustan ideasuunnitelma Maankäyttösuunnitelma Suunnittelualue Ojalan ydinalueelle on määrä sijoittua n uutta asukasta. Ideasuunnitelman alueelle, jonka laajuus on n. 55 ha, tästä määrästä sijoittuu n asukasta. Keskeisten kerrostalovaltaiseen rakentamiseen varattavien alueiden pinta-ala on alustavasti n. 20 ha. Ojalan alue muodostaa yhdessä eteläpuolella olevan Lamminrahkan uuden asuinalueen kanssa yhteensä n asukkaan kokonaisuuden. Palvelut Palveluiltaan Ojalan alue tukeutuu suurelta osin eteläpuoleiseen Lamminrahkan keskustaan, jonne sijoittuu kattavampi lähipalvelujen keskittymä. Nopeat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräilyreitit Lamminrahkan palveluihin ovat Ojalan asukkaille tärkeitä. Tehokkaimmin rakennetut asuinkorttelit sijoittuvat siten, että etäisyys Lamminrahkan keskustaan olisi edullinen. Ojalaan muodostuu myös oma, pieni keskusta, jonne sijoittuu pieni määrä yksityisiä ja julkisia lähipalveluja. Palvelut sijoittuvat turvallisesti ja sujuvasti jalan ja pyörällä saavutettaviksi. Joukkoliikenteen pysäkki sijoittuu myös lähipalvelujen kohdalle. Alueen ytimeen varataan tilaa kivijalkaliikkeille. Alueen asukasmäärä mahdollistaa lähikaupan sijoittumisen keskustaan. Maankäyttösuunnitelmassa kivijalkapalveluille edulliset korttelit on esitetty C-merkinnällä. Ojalaan sijoittuu myös päiväkoti sekä lk koulu (Y-merkintä). Lähipalveluihin liittyy saumattomasti alueen asukaspuisto, jonne varataan tilaa pelikentälle. Seudullisen ulkoilureitin ja asukaspuiston liitoskohtaan sijoittuu ulkoilumaja. Alueen olosuhteiden vaikutus maankäyttöratkaisuun Ojalan alueen ominaisuuksia ovat vaihtelevat maastonmuodot ja moninaiset luontoarvot. Alue ei myöskään kärsi liikenteen meluongelmista ja siellä on runsaasti virkistysmetsäksi soveltuvia alueita. Luonnonoloiltaan tärkeimmät osa-alueet sijoittuvat Ojalan keskustan itäpuolelle Halimasjärven ympäristöön ja Ojalan asuinalueen pohjoispuolella Olkahisenlahden murroslaaksoon. Rakentamisen kannalta otollisimmat alueet ovat alavien kosteiden alueiden välillä olevat itä-länsisuuntaiset selänteet. Keskustan etelä-itäpuolella Lamminrahkan laaja suoalue muodostaa luontevan reunan rakentamiselle. Alueen rakentamisella korostetaan maaston korkeusvaihteluita (korkein rakentaminen korkeimmalle selännevyöhykkeelle). Samoin maiseman rakennetta pyritään korostamaan vaalimalla alavampia alueita rajaavia jyrkkärinteisiä metsäalueita. Erityisesti keskelle sijoittuvan asukaspuiston reunat toteutetaan tiiviisti rakentamisen rajaamina. Avoimemmat suoalueet tarjoavat laajoja näkymiä suljettujen metsäalueiden vastapainoksi. Luonnonarvot ja heikommin rakennettavat painanne- ja rinnevyöhykkeet muodostavat alueelle luontevan viherrakenteen. Alaville alueille sijoittuu hulevesien hallintaan varattavat viivytysalueet. Alustaviin osayleiskaavan maankäyttövarauksiin nähden huomattava osa rakentamiseen varatuista alueista on osoitettu viheryhteyksiksi rakentamisen tiivistyessä kapeammalle vyöhykkeelle. Ratkaisu mahdollistaa läheisen yhteyden asuinkorttelien ja luonnonympäristön välille. Alueen houkuttelevuuden kannalta runsaat lähiulkoilun mahdollisuudet on syytä hyödyntää ja suoraa yhteyttä asunnoista viheralueille korostaa suunnittelun edetessä. Ulkoilureiteistä on muodostettavissa asuinalueiden välille ja keskelle eri pituisia ja eri vuodenaikoina palvelevia kierroksia. Lamminrahkan suolta Olkahisenlahdelle kulkee historiallinen turveradan linja, joka erottuu vielä hyvin maastossa. Linja muodostaa keskusta-aluetta jäsentaävän viheryhteyden. Ojalan ja Lamminrahkan asuinalueiden välillä kulkee seudullisesti merkittävä viher-/ekologinen yhteys ja keskeinen ulkoiluyhteys. Viheryhteyden leveys täsmentyy Lamminrahkan alueen maankäyttötarpeiden tarkentuessa, alustavasti yhteydelle on varattu n. 200 metrin levyinen vyöhyke. Suunnittelutyön kuluessa on myös tutkittu asuntorakentamiselle varatun alueen ulottamista lähemmäksi Lamminrahkan korttelialueita, mutta johtopäätösmallissa rakentamiselle varattu alue on säilytetty ennallaan. Joukkoliikenteen ratkaisut Suunnittelmissa varaudutaan siihen, että kaupunkiraitiotie on tulevaisuuden joukkoliikennemuoto Tampereen keskustasta Lamminrahkaan ja Ojalaan keskustaan. Pääkadulle varataan tilaa raitiotien rakentamiseen. Raititien pysäkki tulee sijoittumaan alueen ytimeen keskeiselle aukiolle, jonka lisäksi toinen pysäkki tulee palvelemaan Ojalan itäosien maankäyttöä. Ennen raitiotieyhteyden toteutumista alueen joukkoliikenne perustuu bussilinjoihin. Keskusta-alueen rakentamisvyöhykkeen kapeuden ansiosta asunnoista on lyhyet etäisyydet pääkadun joukkoliikennepysäkeille mahdollistaen korkean palvelutason. Esitetyillä kahdella pysäkillä kattavuus (300 m) on 75 % suunnittelualueen asukkaista. 3

4 Kaupunkikuva ja korttelirakenne Alueen korttelirakenne perustuu pihapiireihin, joihin sijoittuu kerrostalo- ja pientalorakentamista. Pihapiireistä pyritään muodostamaan toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia. Pihapiirien laajuus mahdollistaa luonnonpiirteiden ja puuston säilyttämisen myös alueen sisällä. Mittakaavallisesti alueen rakentaminen tiivistyy ja kerrosluku kasvaa pääkatua ja alueen ydintä kohden, jossa kerroslukumäärä on enintään viisi paikoin korosteena voi rakentaminen olla korkeampaakin. Rakentaminen korostaa alueen olevaa topografiaa. Raitiotievarauksen johdosta pääkatu toteutuu keskustan itäosassa erityisen leveänä, jolloin sitä reunustavien rakennusten on hyvä olla volyymiltaan riittävän suuria. Pääkadun varressa asuntojen eteen varataan tilaa katutason kaupunkimaisille, asuntokohtaisille pihatiloille. Katutasoon on pyrittävä eri keinoin tuomaan toimintoja ja vältettävä suljettuja julkisivuja. Alueen pienimuotoiseen palvelutarjontaan ja luonnonläheiseen tunnelmaan nähden ydinalueen julkisia tiloja ja oleskelualueita ei ole syytä ylimitoittaa. Suunnitelmissa oleva aukioalue voidaan toteuttaa puistomaisena oleskelutilana, joka palvelisi myös siihen liittyvää päiväkotia ja alakoululaisia. Liikenne Alueen liikenteellisenä ja eri liikkumismuotojen solmukohtana on keskustan ytimessä oleva aukio. Keskeiset julkiset tilat ja puistoalueet muodostavat yhdessä lähipalvelujen kanssa Ojalaan pienen, tiiviin ytimen, jossa korostuvat jalankulun ja pyöräilyn ensisijaisuus. Autoliikennettä alueelta halutaan suunnata pääasiassa Lamminrahkan kautta kohti Tampereen keskustaa. Katuyhteyttä Aitolahdentielle ei alueen rakenteessa korosteta. Ydinalueen pääkatu muodostaa silmukan, jota voidaan hyödyntää bussiliikenteessä. Ratkaisuissa on pyritty siihen, että pääkatuverkon lisäksi ydinalueen toteuttaminen ei vaatisi suurta määrää katuverkkoa. Katuverkon määrä kasvaa, mikäli päädytään AO-rakentamisen lisäämiseen alueella. Asukaspysäköinti tukeutuu ensisijaisesti maantasossa oleviin ratkaisuihin, sillä rakenteellisen ratkaisut nostanevat kustannustason liian korkeaksi alueen sijaintiin nähden. Usempaa korttelia palvelevan keskitetyn laitoksen rakentamista voidaan jatkosuunnittelussa tutkia, mutta sen haasteena on vaiheittain toteutettavuus. Laitosvaihtoehdoissa tulee pyrkiä hyödyntämään alueen korkeuseroja pitkien ramppien välttämiseksi. Autopaikkojen mitoituksessa on jatkossa tutkittava, keventääkö tavoitetilanteen mukainen raitiotien toteuttaminen tai mahdollinen keskitetty laitosratkaisu mitoitusnormia (tässä suunnitelmassa oletusnormi on 1 ap/80-90 k-m²).asuntojen määrään perustuvassa mitoitusarvioissa keskimääräisenä asuntokokona on ollut h-m². Energia Alue voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. Paikallisten täydentävien energiaratkaisujen mahdollistaminen on syytä huomioida asemakaavoitusvaiheessa. Laajat piha-alueet mahdollistavat korttelikohtaisten maalämpökaivojen sijoittamisen. Aurinkoenergian hyödyntäminen on huomioitavissa rakennusmassojen suuntaamisessa ja kattomuodon vallinnassa. Kaavoituksessa ja jatkosuunnittelussa olisi suositeltavaa jättää tilaa ja mahdollisuuksia erilaisten energiaratkaisujen toteuttamiselle: nykytilanteessa on vaikea ennakoida energiatuotantoa koskevien määräysten ja normien muutosten vaikutusta energiaratkaisun valintaan. Mitoitus Alueen rakentamistehokkuus vaihtelee välillä 0,25 0,8. Kortteleissa, joissa on keskustatyyppisiä palveluja ja optio rakenteelliseen pysäköintiin, tehokkuus voi olla suurempi. Esitetyillä rakentamisen tehokkuuksilla alustavalle suunnittelualueelle on sijoittettavissa asukasta ( 50 k-m²/asukas). Rakentamisen tehokkuutta rajaa osaltaan autopaikkojen sijoittaminen maantasoratkaisuina. Samoin osayleiskaavan asuinaluevarauksista laajoja osia osoitetaan viheralueeksi sekä ekologisille yhteyksille. Lähtökohtainen asukastavoite on toteutettavissa edellyttäen, että merkittävä osuus rakentamisesta on kerrostaloja ( suunnitelmassa osuus n. 40 % kokonaismäärästä). Vaihtoehtoisesti pientalorakentamisen tehokkuutta kortteleissa olisi kasvatettava. Huomioitavaa on, että raitiotien päätepysäkin lähikortteleista vain osa kuuluu tämän suunnitelman rajaukseen. Pysäkin ympäristöä on syytä rakentaa tehokkaasti myös rajauksen ulkopuolelle jääneillä alueilla. Korttelimerkintä Rakennusoikeus (k-m²) Asukkaita (50 k-m²/asukas) A AP AK C as+2000 palvelut/liikkeet 200 Yhteensä:

5 5

6 6

7 7

8 8