METSÄKONEASENTAJA KOULUTUKSEN SELVITYSTYÖ METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ - HANKKEELLE

Transkriptio

1 METSÄKONEASENTAJA KOULUTUKSEN SELVITYSTYÖ METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ - HANKKEELLE Mikko Saarimaa Opinnäytetyö Huhtikuu 2007 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2 Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö Saarimaa Mikko Sivumäärä 29 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka METSÄKONEASENTAJA KOULUTUKSEN SELVITYSTYÖ METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ HANKKEELLE Koulutusohjelma ammatillinen opettajakolutus Työn ohjaaja(t) Burns Eila Toimeksiantaja(t) METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ HANKE Tiivistelmä Metsäkoneasentajakoulutus vaatii runsaasti kehittämistä, koska nykyjärjestelmien ymmärtäminen vaatii uuden tyyppisiä vian diagnosointi-, mittaus-, ongelmanratkaisu- ja asennustaitoja. Alan ongelmana on puute oppimista, opiskelua ja opetusta tukevista ympäristöistä, järjestelmistä, moderneista opiskelumenetelmistä ja kohdennetusta oppimateriaalista. Yhtenä lähestymistapana teemaan on hyödyntää virtuaalitodellisuusmenetelmiä, dynaamista reaaliaikasimulointia, mukautuvia oppimateriaaleja, älykkäitä tutorointiratkaisuja sekä Internet -pohjaisia ratkaisuja. Metsäkoneasentaja koulutuksen selvitys työ metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö -hankkeelle oli tarpeellinen, koska Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimossa on suuntautunut metsäkoneasentaja opetukseen ja opetuksen kehittämiseen. Koulutuksen selvitys työssä kartoitetaan opetuksen laajempi sisältö ja siten asentajakoulutuksen kokonaisuus, niin opetuksen, kuin sen suunnittelun osa-aluilta. Tämä työ on suunnattu hankkeen kaikille sidosryhmille. Työn tavoitteena on saada selville asentajakoulutuksen pedagoginen viitekehys, johon hankeen kehitys voi tukeutua, lisäksi työn tarkoitus on koota ja herättää sekä ideoita että kysymyksiä, jotta työn tulos olisi kaikille hankkeen osapuolille mahdollisimman hyödyllinen. Luku 1 kuvaa johdannon. Luvussa 2 hahmotetaan metsäkoneasentajakoulutusta ja pedagogista viitekehystä, johon projektissa kehitettävän oppimisympäristön olisi vastattava. Luku 3 kuvaa virtuaalista oppimisympäristöä, luku 4 metsäkoneasentaja koulutusta, luku 5 hiljaisen tiedon osuutta projektiin. Luku 6 sisältää pohdinnat. Avainsanat (asiasanat) hiljainentieto, oppimisympäristö, metsäkoneasentajakoulutus Muut tiedot

3 3 Author(s) Type of Publication Development project report Saarimaa Mikko Pages 29 Language Finnish Confidential Title Until SURVEY ON FOREST MACHINE MECHANIC EDUCATION FOR THE FOREST MACHINE MECHANIC S INTELLIGENT AND VIRTUAL LESRNING ENVIRONMENT PROJECT Degree Programme teacher education Tutor(s) Burns Eila Assigned by PROJCKT FOR FOREST MACHINE MECHANIC S INTELLIGENT AND VIRTUAL LEARNING ENVIRONMENT Abstract The challenge for forest machine mechanic education needs developing because understanding of digital management, control and measurement system requires new kind of diagnostic skills, measurement, troubleshooting and assembling. One way to help to arrange forest machine mechanic training is to use virtual and intelligent learning environment were instructor is able to give task description, plan the learning process, publish the task, guide, arrange debrief and evaluate the result with help of the tools of virtual learning environment. The main objective of this thesis was to move the forest machine mechanic education to virtual and intelligent environment within forest machine mechanic -project. The thesis was needed because Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo is being directed in to the forest machine mechanic teaching and developing of it. The thesis will map out the content of the training and provides a holistic point of view to forest machine education from the teaching and planning perspectives. The thesis is an open document for all interest group in this project. The main objective of this thesis was to get information of forest machine mechanic education of today. The one of the biggest challenge of the thesis was to find a pedagogical frame work on which the education could based on. Also the meaning of this thesis is to awaken questions and ideas of the project and its usefulness for all project participants. Chapter 1 of the thesis is description. Chapter 2 defines the forest machine mechanic education and the pedagogical frame work for it. Chapter 3 is a description of virtual learning environment, chapter 4 describes the forest machine mechanic education and chapter 5 relations of tacit knowledge of the project. Chapter 6 contains discussion. Keywords tacit knowledge, e-learning environment, forest machine mechanic Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 4 1. Johdanto Työn sisältö ja tarkoitus Hankkeen tarkoitus Hankkeen toimijat METSÄKONEASENTAJAKoulutus Virtuaalinen oppimisympäristö Metsäkoneasentajaopetuksen tarpeita Koulutuksen suunnittelu Opetuksen suunnittelu ja toteutus Tilat, välineet ja oppimateriaalit: Ohjaus Arviointi Opiskelu Oppiminen Opetuksen tarpeita oppimisympäristöä ajatellen Metsäkoneasentajan hiljainen tieto POHDINNAT...26 LÄHTEET...29

5 5 1. JOHDANTO 1.1 Työn sisältö ja tarkoitus Aiheena metsäkoneasentaja koulutuksen selvitys työ metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö -hankkeelle oli tarpeellinen itselleni, koska nykyinen työnkuvani Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla on suuntautunut metsäkoneasentaja opetukseen. Työ on varsin mielenkiintoinen ja antaa pedagogisesti varsin kattavan pohjan jatkaa työtäni asentajaopetuksen parissa. Koulutuksen selvitystyössä täytyi tutkia opetuksen laajempi sisältö ja ymmärtää siten asentajakoulutuksen laajuus ja kokonaisuus, niin opetuksen, kuin sen suunnittelun osa-alueilta. Tämä työ on suunnattu hankkeen kaikille sidosryhmille. Työn tavoitteena on saada selville asentajakoulutuksen pedagoginen viitekehys, johon hankeen kehitys voi tukeutua, lisäksi työ tarkoitus on koota ja herättää sekä ideoita että kysymyksiä, jotta työn tulos olisi kaikille hankkeen osapuolille mahdollisimman hyödyllinen. 1.2 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tavoitteena on kehittää toisen asteen ammatilliseen metsäkoneasentajakoulutukseen älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö, jonka avulla koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja alan houkuttelevuutta voidaan tukea. Oppimisympäristö perustuu hydrauliseen reaaliaikasimulointiin ja asiaan liittyviin sekä virtuaalisiin että käsitteellisiin malleihin (Hankesuunnitelma 2006). Lisäksi tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokeneiden asentajien osaamista mallintava tuki ja monipuolistaa kehitettävällä ympäristöllä koulutusorganisaation ja opettajan työvälinevalikoimaa vastaamaan toimialan koulutushaasteisiin. Hankkeessa korostuu tulosten maastoutus ja levitys

6 laajemmin teknologia teollisuuteen ja muiden toimialojen hyödynnettäviksi (Hankesuunnitelma 2006) Hankkeen toimijat Hankkeen koordinaattorina ja hallinnoijana toimii Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo. Hankkeen kehitystyö tapahtuu pääosin Tampereen Teknisen yliopiston hypermedialaboratorion, sekä hydrauliikan- ja automaatiolaitoksessa. Koulutusyhteistyössä ovat mukana metsäkoneopetusta ja koneopetusta antavat oppilaitokset. Hankkeen päärahoittajana toimii opetushallitus opetusministeriön välityksellä.

7 7 2. METSÄKONEASENTAJAKOULUTUS Metsäkoneasentajakoulutus vaatii runsaasti kehittämistä, koska nykyjärjestelmien ymmärtäminen vaatii uuden tyyppisiä vian diagnosointi-, mittaus-, ongelmanratkaisu- ja asennustaitoja. Alan ongelmana on puute oppimista, opiskelua ja opetusta tukevista ympäristöistä, järjestelmistä, moderneista opiskelumenetelmistä ja kohdennetusta oppimateriaalista. Yhtenä lähestymistapana teemaan on hyödyntää virtuaalitodellisuusmenetelmiä, dynaamista reaaliaikasimulointia, mukautuvia oppimateriaaleja, älykkäitä tutorointiratkaisuja sekä Internet -pohjaisia ratkaisuja. Kehitettävää oppimisympäristöä voidaan tarkastella laajemmin simulaattoripohjaisen opetuksen näkökulmasta, vaikka kyseessä ei ole täydellinen metsäkoneasentajan hydrauliikkasimulaattori. Simulaattorikoulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ennakoivan sisäisen mallin muodostumista siten, että sillä olisi siirrettävyyttä toimintaan aidossa toimintaympäristössä ja että se sisältää myös yhteisöllisiä piirteitä. Usein kiinnostus keskittyy varsinaiseen opiskeluun simulaattorilla, simulaattorin aitouteen, teknologisiin valintoihin ja kustannussäästöihin. Kyseessä on kuitenkin yhteys laajempaan ja kokonaisvaltaiseen koulutuksen kehittämiseen, joista muodostuu lisäarvoa myös koulutus- ja ohjausprosesseihin sekä koulutuksen vaikuttavuuteen (Ranta 2003). Simulaattoripohjaisesta opiskelusta tulisi muodostua lisäarvoa myös opetussuunnitelman tulkintaan ja toteutukseen, ohjaukseen, opiskelijaarviointeihin, opiskelumenetelmien valintaan, aitojen tapausten hyödyntämiseen, opiskelun laatuun sekä monipuolisten havainnollistusmenetelmien hyödyntämiseen, teorian ja käytännön välisen yhteyden tukemiseen (vrt. Ranta 2003). Näin voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida simulaattorien tuomaa lisäarvoa. Pelkkä simulaattori tai oppimisympäristö ei ratkaise kaikkia koulutuksen tarpeita tai ongelmia.

8 8 Simulaattorit liittyvät laitteiden, koneiden ja järjestelmien toimintaprosessien mahdollisuuksien ja rajoitteiden koulutukseen. Näitä kaikkia tekijöitä yhdistää modernin tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen. Esimerkiksi koneiden ohjaus- ja hallinta tapahtuu digitaalisen tietoliikennejärjestelmän avulla, mikä avaa mahdollisuuksia mallintaa ja arvioida eritasoisten henkilöiden toimintamalleja prosessidatasta analysoidun informaation avulla. Myös simulaattori voi kerätä ja analysoida prosessidataa opiskelijaopettajavuorovaikutuksen tueksi. Järjestelmän keräämä informaatio esitetään mielekkäällä tavalla käyttäjälle. Näihin voidaan liittää myös automaattisia arviointijärjestelmiä sekä nauhoitettujen toimintojen arviointeja, jotka tukevat opiskelijan oman toiminnan arviointia. Esimerkiksi metsäkonesimulaattoreissa hyödynnetään prosessidataa näytöissä, raporteissa ja tulosteissa. Opiskelija ja/tai ohjaaja voi seurata tiettyjen koneen osien toiminta-aikoja, tuottavuutta, kolhuja, oppimiskäyrää, kuormaimen nivelten yhtäaikaista käyttöä sekä ajankäyttöä. Älykkäät tutorointijärjestelmät tuovat lisämahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen, kun osa ohjauksesta ja palautteesta toteutetaan koneen päättelyn ja älykkäiden piirteiden avulla. Tähän liittyy myös kokeneen toimijan näkyvän toiminnan sekä hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen ja mallinnus. Tutor tarvitsee kokeneen asentajan mallin päättelyn ja toiminnan tueksi. Kuvassa 2.1. on esitetty simulaattoripohjaisen opiskelun liittyviin näkökulmia, joita osaltaan voidaan hyödyntää jäsentämään eri toimijoiden ja koulutukseen liittyvien ulottuvuuksien tarkasteluun.

9 9 TOIMIJAYHTEISÖ KOULUTUS LISÄARVO, VAIKUTTAVUUS OPETUS OPISKELU OPPIMINEN LÄPÄISEVÄ KEHITYS, TUTKIMUS SIMULAATTORI, TEKNOLOGIA Kuva 2.1. Näkökulmia simulaattoripohjaisen opiskelun toteuttamiseen (Ranta 2003). Tässä hankkeessa keskitymme opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukemiseen. Koulutuksen suunnittelun ja hallinnon näkökulmasta kehitettävä oppimisympäristö tarjoaa työvälineen välineen monipuolistaa ja muokata vallitsevia käytäntöjä. Tarkoituksena ei ole korvata kaikkea asentajaopetusta virtuaalisilla ratkaisuilla. Perinteisillä ratkaisumalleilla ja käytännöillä on varmasti sovelluskohteita myös tulevaisuudessa. Opettaja voi suunnitella, monipuolistaa ja uudistaa opetusta. Lisäksi kouluttajan työvälineet tarjoavat asentajaopettajille uusia mahdollisuuksia havainnollistaa, monipuolistaa tehtäviä, tarjota mukautettua oppimateriaalia, yhdistää teoriaa ja käytäntöä, tuottaa ja hallita harjoitustehtäviä sekä saada mielekkäitä arviointiratkaisuja ja -tietoa.

10 10 3. VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Hankkeessa kehitetään oppimisympäristöä metsäkoneasentajakoulutuksen kehitykseen. Käsitteelle oppimisympäristö on muodostunut eri yhteyksissä erilaisia merkityksiä. Tästä johtuen on perusteltua määritellä tässä yhteydessä sen merkitys. Oppimisympäristö tai Tellan, Uusikylä ja Atjosen mukaan opiskeluympäristö, on oppimistarkoitukseen erityisesti suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus, joka edellyttää sekä materiaalisia että ei-materiaalisia ratkaisuja. Yhdyssanan ympäristö-osa viittaa siihen, ettei pelkästään opettaja opeta, vaan monet muut järjestelyt tuottavat tuloksia." (Uusikylä & Atjonen 2000, 133.) Kiteytetysti voidaan todeta, että opetussuunnitelman tavoitteisiin ja siitä tehtyyn tulkintaan perustuvasta oppimistarkoitukseen suunnitellussa opiskeluympäristössä on mahdollista syntyä oppimista. Oppimista ei voida kuitenkaan pitää taattuna. (vrt. Uusikylä & Atjonen 2000, 13) Virtuaalitodellisuuteen pohjautuva opiskeluympäristö voidaan määritellä tarkoituksenmukaisia pedagogisia ratkaisuja, virtuaalitodellisuusmenetelmiä sekä mahdollisesti tietoverkkoja hyödyntävää opiskelua tukevaa ympäristöä. Määritelmästä havaitaan, että ei ole yhtä ainoata opetuksen toimintamallia, vaan opetussuunnitelman rajaamien moduulien ja tavoitteiden perusteella valitaan perustellut menetelmät, ryhmäkoot, harjoitustehtävät, yhteys esim. maasto-opetukseen sekä riittävä ohjausresursointi. Simulaattoripohjaisessa opiskelussa voidaan hyödyntää opiskelijakeskeisiä ongelmapohjaisia ja ongelmalähtöisiä menetelmiä, jolloin opiskelijat hyödyntävät simulaattoreita ongelmanratkaisuprosessin tukena ja ratkaisumallien arvioinnissa. Perinteisiä menetelmiä voidaan myös perustellusti hyödyntää. Käytännön sovellutuksen toteuttaminen vaatii huolellista määrittelyä, suunnittelua, kartoitusta, kehityspalavereja sekä opetuskokeiluja. (Ranta 2003) Lehtinen (2001) on koonnut tietokoneavusteisen oppimisympäristön suunnitteluun pedagogisia ohjeita, joiden avulla voidaan metsäkoneasentajan virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelua jäsentää.

11 11 1. Opiskelija ymmärtää, että vastaavat ongelmatilanteet voidaan kohdata oikeassa työssä. 2. Opiskelijoilla tulisi olla riittävä mielikuvan rakentamisen tuki, jotta he pystyvät ratkaisemaan ongelman ilman liian suurta kognitiivista kuormaa. 3. Opiskelijoilla tulisi olla joustavia mahdollisuuksia liikkua konkreettisten tapausten ja teoreettisten mallien välillä. 4. Ympäristössä tulisi olla palautejärjestelmä, joka rohkaisee opiskelijoita reflektoimaan omia ratkaisumalleja. 5. Oppimisympäristön tulisi tukea opiskelija-opiskelija ja opiskelijaopettaja vuorovaikutusta. 6. Tietokoneavusteisen ympäristön tulisi olla integroitu osa koko koulutuskontekstia. Kouluttajalla tulee olla välineitä, joiden avulla hän suunnittelee ja ohjaa harjoitusten toteutusta. Tekninen kehitys on tuonut yhä monipuolisempia mahdollisuuksia kouluttajalle suunnitella, muokata ja hallita ympäristön tekijöitä kuten harjoituskohteen sijaintia ja ominaisuuksia, vaativuutta, vuorovaikutusmahdollisuuksia, jaettuja yhteistoiminnallisia ympäristöjä, aikaulottuvuutta ja ympäristön dynaamista käyttäytymistä vaikka aloittelijan opiskeluun soveltuvaksi. Simulaattoriympäristö on erinomainen harjoitusympäristö, koska sitä voidaan muokata, päivittää, hallita sekä sen avulla voidaan toistaa, seurata, arvioida, nauhoittaa ja kehittää harjoituksia. Kehittyvä teknologia mahdollistaa yhä monipuolisempien jaettujen yhteistoiminnallisten simulaatioiden kehittämisen. Tämä luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia kehittää toimijayhteisön yhteisiä toimintamalleja organisaatioiden sisäisen ja myös eri toimipisteiden välisen vuorovaikutuksen. Kehitettävältä ympäristöltä odotetaan selkeitä lisäarvoja. Mitä lisäarvoa oppimisympäristö mahdollistaa? Seuraavassa on kuvattu muutamia tutkimuksissa havaittuja lisäarvoja. 1. Turvallisuus 2. Toistettavuus

12 12 3. Kustannushyöty 4. Harjoitusten ajoitus ja hallittavuus 5. Harjoiteltavan tehtävän sovittaminen opiskelijan osaamiseen 6. Toimintaan lisättävät vihjeet ja palaute 7. Simulaattorin hyödyntäminen nauhoituksissa ja opiskelijan osaamisen arvioinnissa 8. Opetuksen ja ohjauksen mahdollinen automatisointi 9. Kestävän kehityksen periaatteiden huomiointi (Ranta 2003) Oppimisen tukeminen on varsin haastavaa. Tieto- ja viestintäteknologian opetuksen tutkimuksessa on tunnistettu kognitiivisten työvälineiden mahdollisuudet. Kognitiivisiksi työkaluiksi määritellään sekä henkiset että tietotekniset välineet, jotka tukevat, ohjaavat ja laajentavat käyttäjiensä ajattelu- ja oppimisprosesseja (Multisilta, 1997). Tässä yhteydessä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologia välineitä, joiden avulla opiskelija voi harjoittaa ajatteluaan, jotka mahdollistavat tiedon prosessoinnin ja tiedon rakentamisen. Kognitiiviset työkalut voidaan jakaa neljään eri ryhmään sen mukaan, millaista toimintaa ne tukevat: työkaluihin, jotka tukevat kognitiivisia prosesseja kuten muistia ja metakognitiota, työkaluihin, jotka jakavat kognitiivista kuormaa tarjoamalla tukea matalamman tason kognitiivisille taidoille (esim. laskin), jolloin voimavaroja jää korkeamman tason ajattelulle, työkaluihin, jotka mahdollistavat oppijoiden ohjaamisen sellaiseen kognitiiviseen toimintaan, johon he eivät muuten osallistuisi, työkaluihin, jotka mahdollistavat oppijoiden muodostaa ja testata hypoteeseja ongelmanratkaisutilanteissa. Virtuaaliympäristöissä ja simulaattoripohjaisissa ympäristöissä voidaan em. jaottelun mukaisia periaatteita tukea monipuolisesti. Monipuolisten havainnollistusten, navigoinnin tuen, mukautuvien näkymien, kuvakulmien,

13 yhteistoiminnallisten virtuaalityötilojen sekä prosessidatan keruun ja analyysin avulla voidaan opiskeluprosessia ja näin välittyneesti myös oppimista tukea. 13 Metsäkoneasentajan osaaminen edustaa varsin moniulotteista kokonaisuutta. Tämän osaamisen kehittäminen vaatii tarkoituksenmukaisia ympäristöjä, mielekkäitä tehtäviä sekä toimijayhteisön palautetta. Opetuksen suunnittelu monimutkaisten aihepiireihin toteutukseen on erittäin vaativaa. Lehtinen on koonnut pedagogisia ohjeita (Lehtinen 2001). Haasteellisuuden ja monimutkaisuuden kohtaaminen opiskelun alussa Tarkoituksenmukainen yhdistelmä asiantuntijan ohjausta ja omatoimista tutkimista Aitojen ongelmien ja käsitteellisen päättelyn yhdistely Tehtävään liittyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tuki Monipuolisten havainnollistusten tarjoaminen Ongelmanratkaisu riippuu merkittävästi opiskelijoiden kyvystä ymmärtää teoriaa ja periaatteita ilmiön takana. Simuloidut tapaukset tai ongelmakuvaukset tulee esittää aidosti. Koulutuksen kehittäminen onnistuu yleisten periaatteiden pohjalta tietylle tasolle, mutta vasta alan erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistamisen jälkeen on mahdollista kehittää todellista lisäarvoa tuottavia ratkaisuja.

14 14 4. METSÄKONEASENTAJAOPETUKSEN TARPEITA Metsäkoneasentajaopetuksella on yleisesti tunnistettavia ominaisuuksia mutta myös useita erityispiirteitä. Seuraavassa on listattu asentajaopetuksen keskeisiä tarpeita ja niiden ratkaisumalleja. 4.1 Koulutuksen suunnittelu Koulutussuunnittelija määrittelee asentajaopiskelijaryhmän mukaisesti opiskelutilat, asentajaopettajan, ajankohdan ja seuraa, että onko tarvittava konekalusto käytössä. Asentajaopetus toimii metsäkonekuljettajakoulutuksen rinnalla. Kuljettajakoulutus on suuruudeltaan moninkertainen, joten nämä tarpeet vaikuttavat merkittävästi toteutukseen. Lisäksi metsäkonekuljettajakoulutukseen kuuluu asentajakoulutukseen liittyviä aihepiirejä. Suunnitteluongelmaan vaikuttaa myös puute oppimisympäristöistä ja suunnittelupäätöksien pohjautuminen tilan mukaan. Metsäkonesimulaattoreilla voidaan toteuttaa osa asentajakoulutukseen liittyvistä aihepiireistä, mutta simulaattoreita on varsin rajallinen määrä ja niiden käyttöaste kuljettajakoulutuksessa on suuri (Korhonen 2006). Opetussuunnitelma toimii opetusta joustavasti ohjaavana tekijänä. Opetussuunnitelman toteutumista käytännössä on koulutussuunnittelun avulla haastavaa kattavasti huomioida hallitila ja konekaluston käyttötarpeet vaikuttavat myös investointitarpeisiin. Mikäli osa opetusta voidaan toteuttaa virtuaalisin ratkaisuin, tämä vaikuttaa konekaluston kuormitusmäärään. Opettajat voivat olla samoja koko opintojakson ajan, mutta varsin yleisesti kaksi tai useampi opettaja vastaa toteutuksesta. Tällöin opettajat suunnittelevat yhdessä toteutuksen. Metsäkoneopetus on vahvasti riippuvainen myös sääolosuhteista, konekannan käyttöasteesta ja useiden opiskelijaryhmien muuttuvista tarpeista. Näin ollen opetuksen kokonaissuunnittelu pitkälle eteenpäin on hankalaa.

15 15 Haasteellisuutta lisää myös se, että käytännön harjoituksia on vaativaa toteuttaa, koska koneisiin ja järjestelmiin on haastavaa tuottaa aidon kaltaisia vikoja. Metsäkonekuljettajaopetuksessa tulee tasaisesti korjaustarpeita, joita voidaan hyödyntää, mutta systemaattista osaamisen kehittämisen mukaista toimintaa on vaikea toteuttaa. Aloitteleva opiskelija voi joutua kohtaamaan erittäin haastavia ongelmia. Tällöin korjausvastuu ja- toiminnot siirtyy opettajalle, joka on pois varsinaisesta opetuksesta. Ammatillisen koulutuksen näytöt aiheuttavat myös haasteen. Miten näyttökokeisiin voidaan toteuttaa aidon kaltaisia ongelmatilanteita? Oikean koneen muokkaaminen aitoon vikatilaan on usein vaativaa, jopa mahdotonta sekä työlästä. Tämä aiheuttaa sen, että näytöt perustuvat liikaa vain tietylle alueelle ja osa työssä vaadittavasta osaamisesta jää tämän vuoksi kohtaamatta. Ammatillisen koulutuksen näytöt tulivat nuorisoasteella voimaan v alusta (Nevalainen 2007). Koulutussuunnittelija tarvitsisi monipuolisia mahdollisuuksia asentajakoulutuksen toteuttamiseen. Lisäksi monimuoto-opiskelun mahdollisuudet toisivat joustavuutta esimerkiksi teoriaopetuksen ja käytännön yhdistämiseen. Tällä hetkellä teoriaopetus tapahtuu luokassa ja käytännön harjoitukset pääsääntöisesti korjaushallilla tai maastossa. Koulutussuunnittelijan tulisi voida luottaa, että asentajaopetussuunnitelman mukaiset moduulit voidaan opiskella. 4.2 Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opettajat vastaavat yksin tai varsin usein yhdessä toisten opettajien kanssa opetuksen toteutuksesta. Opettajien yhteissuunnittelun ja koulutussuunnittelijan ohjaamien resurssien avulla suunnitellaan varsinainen opintojakson toteutus. Opettajilla on varsin laajat mahdollisuudet muokata opetustaan. Opetusta eheytetään kuljettajakoulutuksesta vastaavien käytännön harjoitusten opettajien kanssa ( metsäopettajat ). Systemaattista tämä ei kuitenkaan ole ja riippuu opettajasta ja erityisesti konekannasta.

16 16 Opettajat voivat hankkia käytännön harjoituksiin metsäkoneen tai -koneita opetuksen tueksi sopimalla asiasta kuljettajaopetuksesta vastaavien opettajien ( metsäopettaja ) kanssa. Tämä on usein varsin työlästä ja vaatii monen tekijän yhdistämistä esim. koneen lavettikuljetus. Koneen hyödyntäminen mahdollistaa opetuksen toteutuksen aitojen ongelmien perusteella ja tarjoaa motivoivan ympäristön. Yhteistyöstä syntyy myös synergiaetuja kuljettajakoulutuksen kanssa, kun varsin usein opettajaa kuormittavaa korjaustyötä voidaan jakaa asentajaopetuksen kanssa. Opettajien tavoitteena on saada konekalustoa säännöllisesti myös hallille metsästä tutkittaviksi. Toinen mahdollisuus on toimia vahvasti metsäopetuksen kanssa linkittyneenä eli hyödynnetään tilanteita, jolloin jokin kone tuodaan koululle korjattavaksi, jonkin sopivan vian tai ongelman takia. Tällöin voidaan hyödyntää todellisia ongelmatilanteita ja niiden ratkaisumalleja/-vaihtoehtoja. Näitä tilanteita varten opetussuunnitelman ja koulutussuunnittelun saa ja sen pitääkin pystyä joustamaan. Maastossa käyntejäkin pyritään järjestämään. Opettaja kokoaa vaihtelevasta materiaalikokonaisuudesta mielekkään kokonaisuuden. Tarjolla on kaaviokuvia, animaatioita, kaksiulotteisia halkileikkauskuvia, halkaistuja tai purettavia komponentteja. Oppilaitoksissa on myös esim. laitevalmistajan toimittamia moottoreita. Keskeinen ongelma on, että opettajan on haastavaa havainnollistaa järjestelmän osan tai kokonaisuuden toimintaperiaate eli miten järjestelmä toimii. Uusissa metsäkoneissa digitaalinen ohjaus lisääntyy ja järjestelmä muuttuu yhä modulaarisemmaksi. Tällöin myös järjestelmän läpinäkyvyys ja tekninen vihjeistys vähenee. Lisäksi ongelmana on se, että tietyn moduulin toimintaperiaatetta on erittäin vaikea päätellä, koska niissä on liikesalaisuuksia ja tai järjestelmän kaaviokuvaustavat eivät ulkoista riittävästi valintojen perusteita. Opettaja joutuu kuvittelemaan kaaviosta toimintaperiaatteen ja kertomaan piirtäen tai kuvauksia hyödyntäen prosessin etenemisen. Tämä tieto on muodostunut paljolti kuulemalla muilta, itse päättelemällä tai osallistumalla laitevalmistajien koulutukseen. Näin ollen on vaarana, että opiskelijoille ei muodostu riittävän yleistä ja systemaattista käsitystä toimintaperiaatteesta.

17 17 Kaavion lukua harjoitellaan paljon. Näissä lukuharjoituksissa tai yleensäkin koneen toiminnan selittämisessä, kaavion avulla tulee käsiteltyä enemmän koneen toimintakokonaisuuksia. Tämä voi alkaa esimerkiksi sähkökaavion tutkimisella ja kun sähköjärjestelmä on hahmotettu, voidaan tutkia mittalaitteen toiminnan vaikutus kyseiseen asiaan. Tästä jatkekaan hydrauliikkajärjestelmän puolelle tutkimaan sen vaikutusalueet, eli tavoitteena on hahmottamaan kokonaisvaltaisesti koneen/laitteen toimintaa. Tässäkin asiassa opetussuunnitelman joustavuus on tärkeä. 4.3 Tilat, välineet ja oppimateriaalit Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat ovat varsin usein toiminta- ja käytäntöorientoituneita, jolloin käytännöistä irrotetun teorian ja käsitteellisen tason merkitys saattaa jäädä puutteellisesti hallituksi. Lisäksi hyvin usein työelämässä nousee käytännön vaatimukset. Kuitenkin molempia näkökulmia tarvitaan ja tämä yhteys nousee yhä merkittävämpään asemaan kun modernin teknologisen kehityksen muutos ja sen vauhti ovat suuria. Asentajaopetus toteutetaan pääsääntöisesti luokkatilassa, korjaushallilla tai maastossa. Käytössä on pääasiassa laitevalmistajien tarjoamia opetusta ja opiskelua tukevia tarpeita. Opettajalla on teoriaopetuksessa havainnollistuskäytössään yleisiä komponentteja, jotka on halkileikattu tai purettavissa. Lisäksi käytössä on kaavioita ja myös tietokonepohjaisia ohjelmistoja. Koulutussimulaattorit tarjoavat etenkin hallinta- ja ohjausjärjestelmän säätämiseen lukuisia mahdollisuuksia. Oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien puute vaivaa asentajakoulutusta. Teknologian nopea kehittyminen vaikuttaa oppikirjojen ja oppimateriaalien päivitykseen. Lisäksi metsäkoneasentajan alalla ei ole riittävää volyymia, jotta ajantasaista ja syvällistä oppimateriaalia olisi kannattavaa kustantaa. Konevalmistajat tarjoavat omaa materiaalia sähköisessä ja osittain painetussa muodossa. Ongelmana on se, että kukin konevalmistaja tarkastelee asennus-

18 ja huoltotoimintaa oman organisaation näkökulmasta, kuten on luontevaa. Yleisemmän näkökulman ja periaatteiden opetus vaatii opettajalta paljon omaa työtä. 18 Internetin välityksellä on mahdollisuus löytää osaksi ajantasaista materiaalia, mutta niitä ei ole linkitetty opetussuunnitelman mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi ongelmana on sähköisten oppimateriaalikirjastojen ja esimerkiksi julkaisujärjestelmien puute. Oppilaitoksilla on käytössä verkkooppimisympäristöjä, joiden avulla voidaan opintojakson/kurssin sisältöjä ja toimintoja hallita. Opettaja voi niiden avulla esittää sisältöjä, linkittää oppimateriaalia, määritellä tehtäviä ja tarjota yhteistoiminnallisia kommunikointivälineitä. Ongelmana on se, että ympäristöt ovat teksti- ja kirjoituspainotteisia. Vuorovaikutteisia tehtäviä tai ohjausta tarjoavia välineitä ei juuri ole. 4.4 Ohjaus Opettajan on vaikea toteuttaa ohjauspäätöksiä, koska opiskelijan kokonaisvaltaisesta osaamisesta on haastavaa saada ulkoistuksia. Ongelman toiminnallisen korjauksen ja mittausten tasolla vihjeistyksiä on mahdollista saada, mutta käsitteellisen ymmärryksen ongelmat eivät kokonaisvaltaisesti hahmotu. Teoriaopetuksessa on mahdollista saada kaaviotasoa selittämällä ja perustelulla opiskelijan ymmärrystasosta vihjeistystä. Ongelmana on myös se, että opiskelijalta edellytetään samalla usein myös toiminnan samanaikaista kuvittelua. Prosessi on varsin kuormittava. Opettajalle on muodostunut pitkän kokemuksen myötä automatisoitunutta ymmärrystä, jota on vaikea opetuksen aikana tuoda esiin. Opiskelijoilla on nämä alueet vasta harjaantumassa, joten tiettyjen välivaiheiden esiintuominen opetuksessa ja ohjauksessa olisi erittäin tärkeää. Toisaalta suuri kokemus antaa näkökulman, jotta opettaja osaa tunnistaa yleisimpiä ongelmia tai väärinymmärryksiä, joita voidaan ennakoida tai harjaannuttaa.

19 4.5 Arviointi 19 Opetuksen arviointi tapahtuu pääsääntöisesti teoriakokeiden, käytännön harjoitusten seurannan ja asennustehtävänäyttöjen avulla. Ammatillisen koulutuksen näyttökokeita järjestetään koulutuksen aikana useamman kerran, mutta ammatilliset aineet on järjestetty yhdelle viikolle, jolloin opiskelijoiden tulee näyttää osaamisensa useammalla ns. näyttörastilla esim. sähkö-, hydrauliikka, mittaus- ja mittalaitetehtävä. Näissä on mahdollisesti kaksi tai useampi tehtävää/rastia, joissa opiskelijalla on mahdollisuus valita itselleen paras/helpoin vaihtoehto. Näytön suorittamiseen on aikaa esim. 45 min, jonka aikana tulee suoriutua tehtävästä. 4.6 Opiskelu Opiskelu tapahtuu teoriaopetuksen ja käytäntöjen yhdistelmänä koulutussuunnittelijan ja opettajan valintojen mukaisesti. Teoriaopetuksessa koko ryhmä opiskelee yhdessä. Opettaja-opiskelija vuorovaikutus on keskeisin muoto. Pienryhmätyöskentelyä tai ongelmapohjaisia menetelmiä hyödynnetään teoriaopetuksessa varsin harvoin. Tätä vaikeuttaa mielekkäiden oppimisympäristöjen ja teoreettisten tehtäväkuvausten puute. Keskeinen pullonkaula on siinä, että opettaja joutuu kuvittelemaan ja kuvaamaan järjestelmän prosesseja. Tällöin näihin pohjautuvia esim. ongelmapohjaisia toteutuksia on haastavaa toteuttaa. Opiskelussa korostuu tekeminen ja käden taidot. Konkreettiset kunnossapitotoimenpiteet harjaannuttavat opiskelijoita keskeisiin työn vaatimuksiin. Asentajan tulee osata käytännössä korjata, huoltaa ja tarkistaa metsäkoneen järjestelmä. Lisäksi hänen tulee osata käytännön tasolla toteuttaa vianrajaus, päättely, kaavionluku, mittaukset, tarkistukset, ja korjaustoimenpiteiden valinnat. Järjestelmien toimintaperiaatteiden. komponenttien ja keskeisten ilmiöiden ymmärrys korostuu tulevaisuudessa. Näiden osaamisalueiden tuki tapahtuu pääsääntöisesti opettajan toimesta mutta myös työssäoppimisessa tapahtuvan ohjauksen perusteella. Opiskelija on varsin riippuvainen opettajan asiantuntemuksesta, tavoiteasetannasta, ja

20 osaamisen ajantasaisuudesta, koska oppimateriaalia on vähän tai se on varsin kirjavaa. Asiantunteva, helposti lähestyttävä ja monipuolisen opetustaidon osaava asentajaopettaja on välttämätön koulutuksen ehto. Haastavaa on, kuinka toteutetaan usean opettajan yhteistyö. Kokeneet opettajat voivat yhteissuunnittelun avulla muokata opiskelukäytäntöjä. 20 Vertaisopiskelua eli samantasoisilta opiskelijoilta oppimista on mahdollista toteuttaa, mutta se on usein varsin haastavaa, koska samoja harjoitustehtäviä on vaikea toteuttaa samanaikaisesti. Harjoitustehtävien toistaminen on varsin hankalaa, koska etenkin moniin korjausprosesseihin liittyy paljon aikaa vieviä rutiinitoimenpiteitä. Tämä hankaloittaa ongelmanratkaisumallissa mahdollisesti ilmenneen väärinymmärryksen korjaamista toiminnan kautta. Opiskeluprosessissa on myös mukana osaamisen jatkuva arviointi eli opiskelijat tietävät, että opettaja arvioi osaamisen kehittymistä seurannan ja havaintojen avulla. Tämä on hyvä tapa, koska pistemäiseen arviointiin kohdistuu jännittämistä tai hyvin rajatulle alueelle kohdentuvaa arviointia. Toisaalta tämä saattaa ohjata opiskelijaa etenemään hyvin tarkkaan opetettujen vaiheiden perusteella ja tällöin oppimisen ja ohjauksen kannalta mielekkäitä virheitä voidaan vältellä. Näin mielikuvasta voi opiskelun myötä rakentua mekaanisista toimintoketjuista muodostuvia tilannesidonnaisia ratkaisumalleja ilman tarvittavaa ymmärrystä. Toisaalta opettajalla on erittäin paljon mahdollisuuksia kaavionluvun ja ratkaisun perustelujen avulla saada aikaan takaisin kytkentää. Opiskelijoiden kirjallinen tuottaminen ei ole kaikista luontevinta tai mielekkäintä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö opiskelijalla olisi mahdollisuuksia kuvata käsitteellisesti, toiminnallisesti ja perustellen toimintojaan. Metsäkoneiden kehittyneet diagnosointijärjestelmät tarjoavat opiskelijoille raporttien ja koostettujen näkymien avulla vianetsintään yksiselitteisen kuvauksen vian kohdentumisesta ja tietyllä tasolla prosessin vaiheesta. Esimerkiksi harjoitustehtäväkuvauksissa näitä voidaan perustellusti käyttää,

21 Oppiminen Oppimisympäristön määrityksen mukaisesti oppimista voidaan tukea opetuksen ja opiskelun avulla, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu opiskelijan omasta toimesta ja se on varsin vaikeasti ohjattavissa. Kuten opetusosuudessa todettiin, opettaja vastaa hyvin paljon järjestelmän prosessikuvauksen havainnollistuksesta. Tämä on ainoita väyliä, joilla opiskelijalla on mahdollisuus jäsentää aihepiiriä ja rakentaa mielikuvaansa. Oppimisprosessi on varsin kuormittava, koska opiskelijan pitää samanaikaisesti pitää mielessään kaaviokuva, käsitteet, käytännön toiminta ja kuunnella opettajan esitystä. Metsäkoneopetuksessa kuulee varsin usein oppimisperiaatteen, että silmä oppii ja kantapään kautta oppii. Tämä korostaa varsin paljon kokemuksen merkitystä. Havaintojen ohjaamista ja rajaamista harjoitellaan välittyneesti aihepiiriin sisään rakennettuna, mutta systemaattista toimintatapaa tai pedagogista menetelmää tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja olennaisen informaation poiminnassa ei ole. Kognitiivisten työvälineiden käytön mahdollisuuksien käyttö on vähäistä tai niiden olemassaoloa ei ole syvemmin tiedostettu. Vianetsintätaitojen eli ongelmanratkaisustrategioiden kehittyminen on eräs keskeinen asentajaopetuksen opetussuunnitelman osa. Opetuksessa korostuu ns. peukalosäännöt eli heuristiikat. Vian puolittaminen, poissulkeminen ja vianratkaisun päätöskaaviot ovat runsaasti käytössä. Opiskelijan oman ongelmanratkaisustrategian kehittyminen tapahtuu rinnalla, mutta kohdennetusta tuesta ei ole täyttä varmuutta. Opiskelijat joutuvat muistamaan hyvin paljon monen tasoisia asioita, koska monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa edellytetään sisällön, menetelmien ja ajatteluprosessien hallintaa. Muistikuormituksella rajoitetaan myös oppimisprosessia merkittävästi. Opiskelijoilla on varsin vähän

22 muistikuormitusta vähentäviä välineitä. Lisäksi tätä haittaa se, ettei asioita mielellään kirjoiteta systemaattisesti muistiin. 22 Oman oppimistyylin kehittäminen tapahtuu välillisesti, mikäli aiemmin tarpeissa määritellyt osatekijät voidaan toteuttaa. Opiskelijan oppimistyylin kuvaaminen ja kehittäminen suoraan vaatii erityisiä muita toimenpiteitä. Opiskelijoiden tulisi tiedostaa oppimisprosessin peruspiirteet, hallinnan perusteet ja mahdollisuudet. 4.8 Opetuksen tarpeita oppimisympäristöä ajatellen Opettajat tarvitsevat opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi metsäkoneen kokonaisjärjestelmän teoriaopetusta ja käytännön harjoituksia tukevan oppimisympäristön. Opetussuunnitelman tulkintaa tukevan järjestelmän avulla opettajat voivat suunnitella systemaattisemmin toteutusta. Lisäksi kommunikointi ja vuorottelu kollegan kanssa helpottuvat. Yhtenäinen kokonaisjärjestelmä kokoaa keskeisen välineistön yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin suunnittelu helpottuu. Opiskeltavien aihepiirien toteutusta voidaan tarvittaessa toistaa, muokata ja hallita, koska opetukseen liittyvät tapahtumat ja välineet tallennetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Opettajien keskinäisen työnjaon toteutus ja kommunikointi vaativat välineistöä. Opettajien pedagogisten opintojen kautta käsitykset ovat jäsentyneet, mutta vallitsevat käytännöt eivät kattavasti yhdisty pedagogisiin periaatteisiin. Opettajien pedagogista tietämystä ja monimuotoisten opetusmenetelmien käyttöä on perusteltua kehittää, kun toimintaa tukevia ratkaisumalleja ja välineistöä on kehitetty. Uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto edellyttää opettajien perehdyttämiskoulutusta. Lisäksi asentajaopetuksen didaktisia käytäntöjä on perusteltua kehittää vastaamaan ajan haasteita. Opettaja kaipaa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen välineitä, joiden avulla voi toteuttaa teoriaopetusta ja käytännön harjoituksia oppimisaihioperiaatteen mukaisesti. Oppimisaihioilla tarkoitetaan digitaalista

23 23 oppimateriaalia ja opiskelukokonaisuuteen liittyviä välineitä, jotka voivat olla monenmuotoisia ja soveltuu useisiin eri opetustilanteisiin. Oppimisaihioilla ymmärretään yleisesti tieto- ja viestintäteknologiaa välityksellä helposti jaettavia, uudelleen käytettäviä, yhdisteltäviä ja räätälöitäviä tietyn aihepiirin oppimateriaaleja. Oppimisaihion yleinen määritelmä on vasta muotoutumassa. Tässä hankkeessa oppimisaihioajattelua sovelletaan useilla eri tavoilla. Ympäristöstä voidaan hyödyntää havainnollistajana, toimintamallina, toiminnan jäsentäjänä, harjoitustehtäväkuvauksena, ohjeistuksena, reflektoinnin tukena tai esimerkiksi yhteistoiminnallisen kehitystehtävän pohjaesityksenä. Niiden avulla voidaan toistaa tietyn tilanteen tai harjoitustehtävän läpikäynti useiden ryhmien osalta.

24 24 5. METSÄKONEASENTAJAN HILJAINEN TIETO Kokemus on keskeinen hiljaisen tiedon käsite. Ruohotien (1996) mukaan hiljainen tieto on tietoa, joka sisältyy kokemuksiin. Se on henkilökohtaista, on juurtunut syvästi toimintaan ja on tiukasti sidoksissa sitoutumisen asteeseen Hän jakaa piilevän, hiljaisen tiedon kahteen ulottuvuuteen. 1. Kognitiivinen ulottuvuus auttaa meitä havaitsemaan ja määrittelemään maailmaa. Kyseinen piilevän tiedon ominaisuus pitää sisällään perinteitä, tuttuja ja yhteisesti hyväksyttyjä havaitsemisen tapoja (paradigmoja), uskomuksia, oletuksia ja mentaalisia malleja. 2. Tiedon tekninen ulottuvuus. Se muodostuu tilannekohtaisista taidoista ja tietämyksestä. Piilevän tiedon tekninen ulottuvuus saattaa olla kätevimmin ilmaistavissa kuin kognitiivinen ulottuvuus. Paradoksaalista on kuitenkin se, että juuri erityisen taitamisemme alueet siirtyvät automaatioina ja rutiineina tiedostamattomiksi, so. piileviksi varannoiksi. Taidon aistimusta ja laatua ei voi koskaan pukea sanoiksi, ja kuitenkin tosiasia on, että taito on tietoinen. (Ruohotie 1996, 13) Hiljainen tieto on vahvasti henkilökohtaista, vaikeata kuvata tai esittää formaalilla tavalla. Siihen liittyy vahvasti heuristiikat nk. peukalosäännöt, tilanteen lähestymistavat ja tiedostamattomat arvot. Pitkän kokemuksen omaava asiantuntija osaa ratkaista monimutkaisia ongelmia nopeammin ja tehokkaammin kuin muut. Ekspertin osaaminen ei ole vain suuri ja älykäs tietovarasto täynnä informaatiota. Ekspertit osaavat hyödyntää informaatiota monimutkaisten ongelmien lähestymisessä ja ratkaisumalleissa. Asiantuntijan virtuoosimainen tietotaito aloittelijaan verrattuna on selkeimmin havaittavissa päätöksenteon ja päätösten laadussa. (Awad ja Ghazir 2001). Asentajien toimintakulttuuri korostaa tekemällä oppimista. Perinteinen mestarioppipoikamalli vallitsee osaamisen kehittymisen periaatteena. Mallissa on paljon hyvää, mutta vaatii myös kriittistä tarkastelua tässä yhteydessä. Tieto-

25 25 ja viestintäteknologian intensiivinen hyödyntäminen metsäkoneiden hallinta-, ohjaus- ja mittausjärjestelmissä edellyttää merkittävästi järjestelmien kaaviontason hallintaa. Yhä suurempi osa järjestelmän toiminnoista tapahtuu digitaalisen ohjauksen avulla. Tällöin järjestelmän näkyvä osuus on rajallisempi kuin aiemmin, jolloin myös käsitteellinen ymmärrys korostuu. Haastavaa tässä on ajattelutapojen, ongelman lähestymistapojen (heuristiikat) ja tarkkaavaisuuden kohdentamisprosessin ulkoistaminen siten, että opiskelija oppisi näitä nk. metakognitiivisia taitoja esim. oman toiminnan arviointi ja muutos. Lisäksi ongelma on se, miten opiskelija oppisi kehittämään käsitteellistä mallia toimintaa tukevaksi käyttöteoriaksi. Kokeneella asentajalla on em. ominaisuudet ovat automatisoituneet pitkän kokemuksen myötä hiljaiseksi tiedoksi, jota on vaikea kertoa sanoin. Lisäksi automatisoitunut toiminta on siirtynyt tasolle, jossa monet rutiinit toteutetaan ilman päätöksentekoprosessien tietoista kuormitusta. Näiden rutiinien vaatiman päätöksentekoprosessin kartoittaminen on erittäin haastavaa. Päätöksentekijällä eli tässä tapauksessa metsäkoneasentajalla on päätöstilanteessa jokin tavoite esim. vika, jonka hän pyrkii saavuttamaan, eli löytämään vian. Hänellä on myös useampia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden avulla hän voi koettaa realisoida tavoitettaan, eli vianhakumalleja. Ajattelun kannalta erityisen tärkeää on ihmisen tiedonkäsittelyn ominaisuus ja sen valikoivuus. Päätöksentekijän on kyettävä erottamaan toisistaan oleellinen ja epäoleellinen, jotta hän ei käyttäisi resurssejaan epätarkoituksenmukaisesti.

26 26 6. POHDINNAT Metsäkoneasentajakoulutuksen kehittäminen, kuten varmaan muukin koulutuksen kehittäminen on haastavaa puuhaa. Pitää pystyä kartoittamaan opetuksen opiskelun ja oppimisen tarpeet niin nykypäivänä, kuin tulevaisuudessakin. Metsäkoneasentaja tekee valintoja suuresta määrästä tietoa pyrkiessään vianratkaisutavoitteeseen. Tästä voidaan tunnistaa suuri määrä hiljaisena tietona olevia automatisoituneita tarkkaavaisuuden suuntaamis- ja informaationprosesseja. Miten tämä päättelyketju etenee, on eräs asentajan hiljaisen tiedon keruun avainkysymys? Osaavista metsäkoneasentajista on suuri pula. Lisäksi koulutukseen hakevien määrä on ollut viime vuosina vähäinen. Aivan viime vuosina on ammatillisen koulutuksen vetovoima kasvanut. Alan haasteena on saada asentajakoulutuksen vetovoimaa kasvatettua. Myös alan imago vaatii kehittämistä. Opettajalla tulisi olla käytössään monipuolista, opetukseen soveltuvaa ja teknisiin järjestelmiin integroituvaa oppimateriaalia, jota on mahdollista päivittää, muokata, linkittää ja muokata. Materiaalin tulisi olla käytettävissä useissa eri järjestelmissä. Materiaalin siirto, tallennus ja metatietokuvaus tulisi olla yksinkertaista ja selkeää. Oppimisaihioperiaatteen mukaan multimediaaineistot tulisivat olla uudelleen käytettäviä, modulaarisia, opetuksellisen sisällön ja/tai tavoitteiden mukaisesti rajattuja sekä tarjota opetussuunnitelman tavoitteisiin soveltuvia piirteitä. Eräs suuri puute on käsitteellisen mallin ja käytännön toiminnan opetus ammatillisen koulutukseen soveltuvalla tavalla. Opettajilla ei ole käytössään kokonaisjärjestelmää, jonka avulla voitaisiin tietystä prosessin vaiheesta tai ongelmatilanteesta saada tuotettua erilaisia havainnollistuksia (esim. kaaviokuva, prosessikuvaus, halkileikkaus ja aidon järjestelmän simuloitu

27 toiminta), joita voitaisiin hidastaa, vaiheistaa, pysäyttää ja nopeuttaa. Lisäksi saman tilanteen tarkastelu eri näkökulmista olisi mielenkiintoista ja haastavaa. 27 Oppimisen tueksi tarvitaan kognitiivisia työvälineitä, joiden avulla opiskelija voi saada tukea, ohjausta ja ajattelun laajentamista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus läpikäydä itsenäisesti ja/tai ohjatusti harjoitustehtävän toteutusprosessi. Nauhoitteet, lokidata, toiminnasta analysoidut kuvaajat ja useat kuvakulmat tarjoavat esimerkinomaisia mahdollisuuksia. Näyttökokeiden laadintaan, hallintaan ja arviointiin pitäisi löytää moderneja ratkaisuja. Mielekkäiden ja aidon kaltaisten ongelmatilanteiden rakentamiseen on sekä ammatillisissa näytöissä että perusopetuksessa suuri tarve. Opiskelijan toiminnan tuki, seuranta ja arviointitieto ovat merkittävä lisä. Näyttökokeiden dokumentointi ja tehtävän toteutuksen yhteinen läpikäynti nostavat esiin paljon tarpeita. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet kannattaa tarkistaa huolellisesti, jotta opiskeluprosessin laatua ja tehokkuutta voidaan kehittää. Oppimisympäristöjen käytettävyys on tärkeä kartoittaa käyttäjäkeskeisten menetelmien ja käytettävyysperiaatteiden mukaisesti. Metsäkoneasentajaopetuksessa on selkeä tarve dynaamisten ilmiöiden havainnollistamiseen. Harjoitustehtävien laadintaan, määritykseen, muokkaukseen, hallintaan, opiskeluprosessin seurantaan ja arviointiin pitäisi kehittää teknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä. Lisäksi mukautuvat oppimateriaalit ja harjoitustehtävän mukaiset näkymät mahdollistaisivat opetuksen toteutukselle rutiineja helpottavia mahdollisuuksia. Opetuksessa ja ohjauksessa voitaisiin hyödyntää älykästä tutorointijärjestelmää, jolloin opettajan resursseja voitaisiin kohdentaa ainakin osin opetuksen monimuotoistamiseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja oppijakeskeisten työtapojen hyödyntämiseen.

28 28 Koulutuksen, opetuksen, opiskelun ja oppimisen yhdistävää ideaaliteoriaa tai käytäntöä on erittäin vaikea luoda. Opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma, koulutuksen tarpeet, toimintaympäristö, resurssit, sisällöt, osaaminen ja koulutus- ja ohjausprosessit määrittävät yleiset käyttötavat. Opettajien oppimisen ohjaamisen koulutusta on perusteltua kehittää edelleen. Hankkeen etenemiseen tämän koulutuksen selvitystyön jälkeen on järkevää panostaa hiljaisentiedon etsimiseen kokeneilta asentajilta. Täten voidaan peilata koulutuksen tarkoituksen mukaisuutta kehitettävää oppimisympäristöä ajatellen. Tämän työn merkitys minulle opettajana on ollut asentajakoulutuksen kokonaisuuden ja laajuuden ymmärtäminen. Työ on ollut todella hedelmällistä, koska olen selvittänyt koulutusta, niin opettajan ja opiskelijan, kuin myös koulutuksen suunnittelijan näkökulmista. Työ on myös lähentänyt meitä Pohjois-Karjalan ammattiopiston asentajaopettajia, kun työtä tehdessäni olemme keskustelleet ja pohtineet koulutuksen näkökulmia sekä käytännön järjestelyjä.

29 29 LÄHTEET Awad, E., Ghaziri, H. (2004) Knowledge Management. Prentice Hall. Hankesuunnitelma. (2006). Metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö hanke. Hankevaiheiden A ja B integrointi. Korhonen Aulis. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo, aikuispuolen linjajohtaja, asiantuntijahaastattelu Valtimolla Lehtinen E. (2001) Pedagogical guidelines for designing computer-based learning environment for complex learning. PEG eds. Ruokamo H. et al. Multisilta, J. (1997). Miltä näyttää www-maailma oppimisympäristönä, kirjassa Verkkopedagogiikka, Edita, Helsinki, sivut Nevalainen Pekka. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo, lehtori, valtakunnallisen opintosuunnitelmatyöryhmän jäsen, asiantuntijahaastattelu Valtimolla Ranta, P. (2003). Virtuaalitodellisuus opiskeluympäristönä loppuraportti. Tampereen yliopisto/tietoyhteiskuntainstituutti. [ raportti.pdf] Ruohotie, P., Honka, J. toim. (1996). Osaamisen kehittäminen organisaatiossa. Rt Consulting Team. Seinäjoki. Uusikylä, K., Atjonen, P. (2000). Didaktiikan perusteet.