METSÄKONEASENTAJA KOULUTUKSEN SELVITYSTYÖ METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ - HANKKEELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄKONEASENTAJA KOULUTUKSEN SELVITYSTYÖ METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ - HANKKEELLE"

Transkriptio

1 METSÄKONEASENTAJA KOULUTUKSEN SELVITYSTYÖ METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ - HANKKEELLE Mikko Saarimaa Opinnäytetyö Huhtikuu 2007 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2 Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö Saarimaa Mikko Sivumäärä 29 Kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka METSÄKONEASENTAJA KOULUTUKSEN SELVITYSTYÖ METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ HANKKEELLE Koulutusohjelma ammatillinen opettajakolutus Työn ohjaaja(t) Burns Eila Toimeksiantaja(t) METSÄKONEASENTAJAN ÄLYKÄS JA VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ HANKE Tiivistelmä Metsäkoneasentajakoulutus vaatii runsaasti kehittämistä, koska nykyjärjestelmien ymmärtäminen vaatii uuden tyyppisiä vian diagnosointi-, mittaus-, ongelmanratkaisu- ja asennustaitoja. Alan ongelmana on puute oppimista, opiskelua ja opetusta tukevista ympäristöistä, järjestelmistä, moderneista opiskelumenetelmistä ja kohdennetusta oppimateriaalista. Yhtenä lähestymistapana teemaan on hyödyntää virtuaalitodellisuusmenetelmiä, dynaamista reaaliaikasimulointia, mukautuvia oppimateriaaleja, älykkäitä tutorointiratkaisuja sekä Internet -pohjaisia ratkaisuja. Metsäkoneasentaja koulutuksen selvitys työ metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö -hankkeelle oli tarpeellinen, koska Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimossa on suuntautunut metsäkoneasentaja opetukseen ja opetuksen kehittämiseen. Koulutuksen selvitys työssä kartoitetaan opetuksen laajempi sisältö ja siten asentajakoulutuksen kokonaisuus, niin opetuksen, kuin sen suunnittelun osa-aluilta. Tämä työ on suunnattu hankkeen kaikille sidosryhmille. Työn tavoitteena on saada selville asentajakoulutuksen pedagoginen viitekehys, johon hankeen kehitys voi tukeutua, lisäksi työn tarkoitus on koota ja herättää sekä ideoita että kysymyksiä, jotta työn tulos olisi kaikille hankkeen osapuolille mahdollisimman hyödyllinen. Luku 1 kuvaa johdannon. Luvussa 2 hahmotetaan metsäkoneasentajakoulutusta ja pedagogista viitekehystä, johon projektissa kehitettävän oppimisympäristön olisi vastattava. Luku 3 kuvaa virtuaalista oppimisympäristöä, luku 4 metsäkoneasentaja koulutusta, luku 5 hiljaisen tiedon osuutta projektiin. Luku 6 sisältää pohdinnat. Avainsanat (asiasanat) hiljainentieto, oppimisympäristö, metsäkoneasentajakoulutus Muut tiedot

3 3 Author(s) Type of Publication Development project report Saarimaa Mikko Pages 29 Language Finnish Confidential Title Until SURVEY ON FOREST MACHINE MECHANIC EDUCATION FOR THE FOREST MACHINE MECHANIC S INTELLIGENT AND VIRTUAL LESRNING ENVIRONMENT PROJECT Degree Programme teacher education Tutor(s) Burns Eila Assigned by PROJCKT FOR FOREST MACHINE MECHANIC S INTELLIGENT AND VIRTUAL LEARNING ENVIRONMENT Abstract The challenge for forest machine mechanic education needs developing because understanding of digital management, control and measurement system requires new kind of diagnostic skills, measurement, troubleshooting and assembling. One way to help to arrange forest machine mechanic training is to use virtual and intelligent learning environment were instructor is able to give task description, plan the learning process, publish the task, guide, arrange debrief and evaluate the result with help of the tools of virtual learning environment. The main objective of this thesis was to move the forest machine mechanic education to virtual and intelligent environment within forest machine mechanic -project. The thesis was needed because Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo is being directed in to the forest machine mechanic teaching and developing of it. The thesis will map out the content of the training and provides a holistic point of view to forest machine education from the teaching and planning perspectives. The thesis is an open document for all interest group in this project. The main objective of this thesis was to get information of forest machine mechanic education of today. The one of the biggest challenge of the thesis was to find a pedagogical frame work on which the education could based on. Also the meaning of this thesis is to awaken questions and ideas of the project and its usefulness for all project participants. Chapter 1 of the thesis is description. Chapter 2 defines the forest machine mechanic education and the pedagogical frame work for it. Chapter 3 is a description of virtual learning environment, chapter 4 describes the forest machine mechanic education and chapter 5 relations of tacit knowledge of the project. Chapter 6 contains discussion. Keywords tacit knowledge, e-learning environment, forest machine mechanic Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 4 1. Johdanto Työn sisältö ja tarkoitus Hankkeen tarkoitus Hankkeen toimijat METSÄKONEASENTAJAKoulutus Virtuaalinen oppimisympäristö Metsäkoneasentajaopetuksen tarpeita Koulutuksen suunnittelu Opetuksen suunnittelu ja toteutus Tilat, välineet ja oppimateriaalit: Ohjaus Arviointi Opiskelu Oppiminen Opetuksen tarpeita oppimisympäristöä ajatellen Metsäkoneasentajan hiljainen tieto POHDINNAT...26 LÄHTEET...29

5 5 1. JOHDANTO 1.1 Työn sisältö ja tarkoitus Aiheena metsäkoneasentaja koulutuksen selvitys työ metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö -hankkeelle oli tarpeellinen itselleni, koska nykyinen työnkuvani Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Valtimolla on suuntautunut metsäkoneasentaja opetukseen. Työ on varsin mielenkiintoinen ja antaa pedagogisesti varsin kattavan pohjan jatkaa työtäni asentajaopetuksen parissa. Koulutuksen selvitystyössä täytyi tutkia opetuksen laajempi sisältö ja ymmärtää siten asentajakoulutuksen laajuus ja kokonaisuus, niin opetuksen, kuin sen suunnittelun osa-alueilta. Tämä työ on suunnattu hankkeen kaikille sidosryhmille. Työn tavoitteena on saada selville asentajakoulutuksen pedagoginen viitekehys, johon hankeen kehitys voi tukeutua, lisäksi työ tarkoitus on koota ja herättää sekä ideoita että kysymyksiä, jotta työn tulos olisi kaikille hankkeen osapuolille mahdollisimman hyödyllinen. 1.2 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tavoitteena on kehittää toisen asteen ammatilliseen metsäkoneasentajakoulutukseen älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö, jonka avulla koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja alan houkuttelevuutta voidaan tukea. Oppimisympäristö perustuu hydrauliseen reaaliaikasimulointiin ja asiaan liittyviin sekä virtuaalisiin että käsitteellisiin malleihin (Hankesuunnitelma 2006). Lisäksi tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokeneiden asentajien osaamista mallintava tuki ja monipuolistaa kehitettävällä ympäristöllä koulutusorganisaation ja opettajan työvälinevalikoimaa vastaamaan toimialan koulutushaasteisiin. Hankkeessa korostuu tulosten maastoutus ja levitys

6 laajemmin teknologia teollisuuteen ja muiden toimialojen hyödynnettäviksi (Hankesuunnitelma 2006) Hankkeen toimijat Hankkeen koordinaattorina ja hallinnoijana toimii Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo. Hankkeen kehitystyö tapahtuu pääosin Tampereen Teknisen yliopiston hypermedialaboratorion, sekä hydrauliikan- ja automaatiolaitoksessa. Koulutusyhteistyössä ovat mukana metsäkoneopetusta ja koneopetusta antavat oppilaitokset. Hankkeen päärahoittajana toimii opetushallitus opetusministeriön välityksellä.

7 7 2. METSÄKONEASENTAJAKOULUTUS Metsäkoneasentajakoulutus vaatii runsaasti kehittämistä, koska nykyjärjestelmien ymmärtäminen vaatii uuden tyyppisiä vian diagnosointi-, mittaus-, ongelmanratkaisu- ja asennustaitoja. Alan ongelmana on puute oppimista, opiskelua ja opetusta tukevista ympäristöistä, järjestelmistä, moderneista opiskelumenetelmistä ja kohdennetusta oppimateriaalista. Yhtenä lähestymistapana teemaan on hyödyntää virtuaalitodellisuusmenetelmiä, dynaamista reaaliaikasimulointia, mukautuvia oppimateriaaleja, älykkäitä tutorointiratkaisuja sekä Internet -pohjaisia ratkaisuja. Kehitettävää oppimisympäristöä voidaan tarkastella laajemmin simulaattoripohjaisen opetuksen näkökulmasta, vaikka kyseessä ei ole täydellinen metsäkoneasentajan hydrauliikkasimulaattori. Simulaattorikoulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ennakoivan sisäisen mallin muodostumista siten, että sillä olisi siirrettävyyttä toimintaan aidossa toimintaympäristössä ja että se sisältää myös yhteisöllisiä piirteitä. Usein kiinnostus keskittyy varsinaiseen opiskeluun simulaattorilla, simulaattorin aitouteen, teknologisiin valintoihin ja kustannussäästöihin. Kyseessä on kuitenkin yhteys laajempaan ja kokonaisvaltaiseen koulutuksen kehittämiseen, joista muodostuu lisäarvoa myös koulutus- ja ohjausprosesseihin sekä koulutuksen vaikuttavuuteen (Ranta 2003). Simulaattoripohjaisesta opiskelusta tulisi muodostua lisäarvoa myös opetussuunnitelman tulkintaan ja toteutukseen, ohjaukseen, opiskelijaarviointeihin, opiskelumenetelmien valintaan, aitojen tapausten hyödyntämiseen, opiskelun laatuun sekä monipuolisten havainnollistusmenetelmien hyödyntämiseen, teorian ja käytännön välisen yhteyden tukemiseen (vrt. Ranta 2003). Näin voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida simulaattorien tuomaa lisäarvoa. Pelkkä simulaattori tai oppimisympäristö ei ratkaise kaikkia koulutuksen tarpeita tai ongelmia.

8 8 Simulaattorit liittyvät laitteiden, koneiden ja järjestelmien toimintaprosessien mahdollisuuksien ja rajoitteiden koulutukseen. Näitä kaikkia tekijöitä yhdistää modernin tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen. Esimerkiksi koneiden ohjaus- ja hallinta tapahtuu digitaalisen tietoliikennejärjestelmän avulla, mikä avaa mahdollisuuksia mallintaa ja arvioida eritasoisten henkilöiden toimintamalleja prosessidatasta analysoidun informaation avulla. Myös simulaattori voi kerätä ja analysoida prosessidataa opiskelijaopettajavuorovaikutuksen tueksi. Järjestelmän keräämä informaatio esitetään mielekkäällä tavalla käyttäjälle. Näihin voidaan liittää myös automaattisia arviointijärjestelmiä sekä nauhoitettujen toimintojen arviointeja, jotka tukevat opiskelijan oman toiminnan arviointia. Esimerkiksi metsäkonesimulaattoreissa hyödynnetään prosessidataa näytöissä, raporteissa ja tulosteissa. Opiskelija ja/tai ohjaaja voi seurata tiettyjen koneen osien toiminta-aikoja, tuottavuutta, kolhuja, oppimiskäyrää, kuormaimen nivelten yhtäaikaista käyttöä sekä ajankäyttöä. Älykkäät tutorointijärjestelmät tuovat lisämahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen, kun osa ohjauksesta ja palautteesta toteutetaan koneen päättelyn ja älykkäiden piirteiden avulla. Tähän liittyy myös kokeneen toimijan näkyvän toiminnan sekä hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen ja mallinnus. Tutor tarvitsee kokeneen asentajan mallin päättelyn ja toiminnan tueksi. Kuvassa 2.1. on esitetty simulaattoripohjaisen opiskelun liittyviin näkökulmia, joita osaltaan voidaan hyödyntää jäsentämään eri toimijoiden ja koulutukseen liittyvien ulottuvuuksien tarkasteluun.

9 9 TOIMIJAYHTEISÖ KOULUTUS LISÄARVO, VAIKUTTAVUUS OPETUS OPISKELU OPPIMINEN LÄPÄISEVÄ KEHITYS, TUTKIMUS SIMULAATTORI, TEKNOLOGIA Kuva 2.1. Näkökulmia simulaattoripohjaisen opiskelun toteuttamiseen (Ranta 2003). Tässä hankkeessa keskitymme opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukemiseen. Koulutuksen suunnittelun ja hallinnon näkökulmasta kehitettävä oppimisympäristö tarjoaa työvälineen välineen monipuolistaa ja muokata vallitsevia käytäntöjä. Tarkoituksena ei ole korvata kaikkea asentajaopetusta virtuaalisilla ratkaisuilla. Perinteisillä ratkaisumalleilla ja käytännöillä on varmasti sovelluskohteita myös tulevaisuudessa. Opettaja voi suunnitella, monipuolistaa ja uudistaa opetusta. Lisäksi kouluttajan työvälineet tarjoavat asentajaopettajille uusia mahdollisuuksia havainnollistaa, monipuolistaa tehtäviä, tarjota mukautettua oppimateriaalia, yhdistää teoriaa ja käytäntöä, tuottaa ja hallita harjoitustehtäviä sekä saada mielekkäitä arviointiratkaisuja ja -tietoa.

10 10 3. VIRTUAALINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Hankkeessa kehitetään oppimisympäristöä metsäkoneasentajakoulutuksen kehitykseen. Käsitteelle oppimisympäristö on muodostunut eri yhteyksissä erilaisia merkityksiä. Tästä johtuen on perusteltua määritellä tässä yhteydessä sen merkitys. Oppimisympäristö tai Tellan, Uusikylä ja Atjosen mukaan opiskeluympäristö, on oppimistarkoitukseen erityisesti suunniteltu ja toteutettu kokonaisuus, joka edellyttää sekä materiaalisia että ei-materiaalisia ratkaisuja. Yhdyssanan ympäristö-osa viittaa siihen, ettei pelkästään opettaja opeta, vaan monet muut järjestelyt tuottavat tuloksia." (Uusikylä & Atjonen 2000, 133.) Kiteytetysti voidaan todeta, että opetussuunnitelman tavoitteisiin ja siitä tehtyyn tulkintaan perustuvasta oppimistarkoitukseen suunnitellussa opiskeluympäristössä on mahdollista syntyä oppimista. Oppimista ei voida kuitenkaan pitää taattuna. (vrt. Uusikylä & Atjonen 2000, 13) Virtuaalitodellisuuteen pohjautuva opiskeluympäristö voidaan määritellä tarkoituksenmukaisia pedagogisia ratkaisuja, virtuaalitodellisuusmenetelmiä sekä mahdollisesti tietoverkkoja hyödyntävää opiskelua tukevaa ympäristöä. Määritelmästä havaitaan, että ei ole yhtä ainoata opetuksen toimintamallia, vaan opetussuunnitelman rajaamien moduulien ja tavoitteiden perusteella valitaan perustellut menetelmät, ryhmäkoot, harjoitustehtävät, yhteys esim. maasto-opetukseen sekä riittävä ohjausresursointi. Simulaattoripohjaisessa opiskelussa voidaan hyödyntää opiskelijakeskeisiä ongelmapohjaisia ja ongelmalähtöisiä menetelmiä, jolloin opiskelijat hyödyntävät simulaattoreita ongelmanratkaisuprosessin tukena ja ratkaisumallien arvioinnissa. Perinteisiä menetelmiä voidaan myös perustellusti hyödyntää. Käytännön sovellutuksen toteuttaminen vaatii huolellista määrittelyä, suunnittelua, kartoitusta, kehityspalavereja sekä opetuskokeiluja. (Ranta 2003) Lehtinen (2001) on koonnut tietokoneavusteisen oppimisympäristön suunnitteluun pedagogisia ohjeita, joiden avulla voidaan metsäkoneasentajan virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelua jäsentää.

11 11 1. Opiskelija ymmärtää, että vastaavat ongelmatilanteet voidaan kohdata oikeassa työssä. 2. Opiskelijoilla tulisi olla riittävä mielikuvan rakentamisen tuki, jotta he pystyvät ratkaisemaan ongelman ilman liian suurta kognitiivista kuormaa. 3. Opiskelijoilla tulisi olla joustavia mahdollisuuksia liikkua konkreettisten tapausten ja teoreettisten mallien välillä. 4. Ympäristössä tulisi olla palautejärjestelmä, joka rohkaisee opiskelijoita reflektoimaan omia ratkaisumalleja. 5. Oppimisympäristön tulisi tukea opiskelija-opiskelija ja opiskelijaopettaja vuorovaikutusta. 6. Tietokoneavusteisen ympäristön tulisi olla integroitu osa koko koulutuskontekstia. Kouluttajalla tulee olla välineitä, joiden avulla hän suunnittelee ja ohjaa harjoitusten toteutusta. Tekninen kehitys on tuonut yhä monipuolisempia mahdollisuuksia kouluttajalle suunnitella, muokata ja hallita ympäristön tekijöitä kuten harjoituskohteen sijaintia ja ominaisuuksia, vaativuutta, vuorovaikutusmahdollisuuksia, jaettuja yhteistoiminnallisia ympäristöjä, aikaulottuvuutta ja ympäristön dynaamista käyttäytymistä vaikka aloittelijan opiskeluun soveltuvaksi. Simulaattoriympäristö on erinomainen harjoitusympäristö, koska sitä voidaan muokata, päivittää, hallita sekä sen avulla voidaan toistaa, seurata, arvioida, nauhoittaa ja kehittää harjoituksia. Kehittyvä teknologia mahdollistaa yhä monipuolisempien jaettujen yhteistoiminnallisten simulaatioiden kehittämisen. Tämä luo mielenkiintoisia mahdollisuuksia kehittää toimijayhteisön yhteisiä toimintamalleja organisaatioiden sisäisen ja myös eri toimipisteiden välisen vuorovaikutuksen. Kehitettävältä ympäristöltä odotetaan selkeitä lisäarvoja. Mitä lisäarvoa oppimisympäristö mahdollistaa? Seuraavassa on kuvattu muutamia tutkimuksissa havaittuja lisäarvoja. 1. Turvallisuus 2. Toistettavuus

12 12 3. Kustannushyöty 4. Harjoitusten ajoitus ja hallittavuus 5. Harjoiteltavan tehtävän sovittaminen opiskelijan osaamiseen 6. Toimintaan lisättävät vihjeet ja palaute 7. Simulaattorin hyödyntäminen nauhoituksissa ja opiskelijan osaamisen arvioinnissa 8. Opetuksen ja ohjauksen mahdollinen automatisointi 9. Kestävän kehityksen periaatteiden huomiointi (Ranta 2003) Oppimisen tukeminen on varsin haastavaa. Tieto- ja viestintäteknologian opetuksen tutkimuksessa on tunnistettu kognitiivisten työvälineiden mahdollisuudet. Kognitiivisiksi työkaluiksi määritellään sekä henkiset että tietotekniset välineet, jotka tukevat, ohjaavat ja laajentavat käyttäjiensä ajattelu- ja oppimisprosesseja (Multisilta, 1997). Tässä yhteydessä tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologia välineitä, joiden avulla opiskelija voi harjoittaa ajatteluaan, jotka mahdollistavat tiedon prosessoinnin ja tiedon rakentamisen. Kognitiiviset työkalut voidaan jakaa neljään eri ryhmään sen mukaan, millaista toimintaa ne tukevat: työkaluihin, jotka tukevat kognitiivisia prosesseja kuten muistia ja metakognitiota, työkaluihin, jotka jakavat kognitiivista kuormaa tarjoamalla tukea matalamman tason kognitiivisille taidoille (esim. laskin), jolloin voimavaroja jää korkeamman tason ajattelulle, työkaluihin, jotka mahdollistavat oppijoiden ohjaamisen sellaiseen kognitiiviseen toimintaan, johon he eivät muuten osallistuisi, työkaluihin, jotka mahdollistavat oppijoiden muodostaa ja testata hypoteeseja ongelmanratkaisutilanteissa. Virtuaaliympäristöissä ja simulaattoripohjaisissa ympäristöissä voidaan em. jaottelun mukaisia periaatteita tukea monipuolisesti. Monipuolisten havainnollistusten, navigoinnin tuen, mukautuvien näkymien, kuvakulmien,

13 yhteistoiminnallisten virtuaalityötilojen sekä prosessidatan keruun ja analyysin avulla voidaan opiskeluprosessia ja näin välittyneesti myös oppimista tukea. 13 Metsäkoneasentajan osaaminen edustaa varsin moniulotteista kokonaisuutta. Tämän osaamisen kehittäminen vaatii tarkoituksenmukaisia ympäristöjä, mielekkäitä tehtäviä sekä toimijayhteisön palautetta. Opetuksen suunnittelu monimutkaisten aihepiireihin toteutukseen on erittäin vaativaa. Lehtinen on koonnut pedagogisia ohjeita (Lehtinen 2001). Haasteellisuuden ja monimutkaisuuden kohtaaminen opiskelun alussa Tarkoituksenmukainen yhdistelmä asiantuntijan ohjausta ja omatoimista tutkimista Aitojen ongelmien ja käsitteellisen päättelyn yhdistely Tehtävään liittyvän sosiaalisen vuorovaikutuksen tuki Monipuolisten havainnollistusten tarjoaminen Ongelmanratkaisu riippuu merkittävästi opiskelijoiden kyvystä ymmärtää teoriaa ja periaatteita ilmiön takana. Simuloidut tapaukset tai ongelmakuvaukset tulee esittää aidosti. Koulutuksen kehittäminen onnistuu yleisten periaatteiden pohjalta tietylle tasolle, mutta vasta alan erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistamisen jälkeen on mahdollista kehittää todellista lisäarvoa tuottavia ratkaisuja.

14 14 4. METSÄKONEASENTAJAOPETUKSEN TARPEITA Metsäkoneasentajaopetuksella on yleisesti tunnistettavia ominaisuuksia mutta myös useita erityispiirteitä. Seuraavassa on listattu asentajaopetuksen keskeisiä tarpeita ja niiden ratkaisumalleja. 4.1 Koulutuksen suunnittelu Koulutussuunnittelija määrittelee asentajaopiskelijaryhmän mukaisesti opiskelutilat, asentajaopettajan, ajankohdan ja seuraa, että onko tarvittava konekalusto käytössä. Asentajaopetus toimii metsäkonekuljettajakoulutuksen rinnalla. Kuljettajakoulutus on suuruudeltaan moninkertainen, joten nämä tarpeet vaikuttavat merkittävästi toteutukseen. Lisäksi metsäkonekuljettajakoulutukseen kuuluu asentajakoulutukseen liittyviä aihepiirejä. Suunnitteluongelmaan vaikuttaa myös puute oppimisympäristöistä ja suunnittelupäätöksien pohjautuminen tilan mukaan. Metsäkonesimulaattoreilla voidaan toteuttaa osa asentajakoulutukseen liittyvistä aihepiireistä, mutta simulaattoreita on varsin rajallinen määrä ja niiden käyttöaste kuljettajakoulutuksessa on suuri (Korhonen 2006). Opetussuunnitelma toimii opetusta joustavasti ohjaavana tekijänä. Opetussuunnitelman toteutumista käytännössä on koulutussuunnittelun avulla haastavaa kattavasti huomioida hallitila ja konekaluston käyttötarpeet vaikuttavat myös investointitarpeisiin. Mikäli osa opetusta voidaan toteuttaa virtuaalisin ratkaisuin, tämä vaikuttaa konekaluston kuormitusmäärään. Opettajat voivat olla samoja koko opintojakson ajan, mutta varsin yleisesti kaksi tai useampi opettaja vastaa toteutuksesta. Tällöin opettajat suunnittelevat yhdessä toteutuksen. Metsäkoneopetus on vahvasti riippuvainen myös sääolosuhteista, konekannan käyttöasteesta ja useiden opiskelijaryhmien muuttuvista tarpeista. Näin ollen opetuksen kokonaissuunnittelu pitkälle eteenpäin on hankalaa.

15 15 Haasteellisuutta lisää myös se, että käytännön harjoituksia on vaativaa toteuttaa, koska koneisiin ja järjestelmiin on haastavaa tuottaa aidon kaltaisia vikoja. Metsäkonekuljettajaopetuksessa tulee tasaisesti korjaustarpeita, joita voidaan hyödyntää, mutta systemaattista osaamisen kehittämisen mukaista toimintaa on vaikea toteuttaa. Aloitteleva opiskelija voi joutua kohtaamaan erittäin haastavia ongelmia. Tällöin korjausvastuu ja- toiminnot siirtyy opettajalle, joka on pois varsinaisesta opetuksesta. Ammatillisen koulutuksen näytöt aiheuttavat myös haasteen. Miten näyttökokeisiin voidaan toteuttaa aidon kaltaisia ongelmatilanteita? Oikean koneen muokkaaminen aitoon vikatilaan on usein vaativaa, jopa mahdotonta sekä työlästä. Tämä aiheuttaa sen, että näytöt perustuvat liikaa vain tietylle alueelle ja osa työssä vaadittavasta osaamisesta jää tämän vuoksi kohtaamatta. Ammatillisen koulutuksen näytöt tulivat nuorisoasteella voimaan v alusta (Nevalainen 2007). Koulutussuunnittelija tarvitsisi monipuolisia mahdollisuuksia asentajakoulutuksen toteuttamiseen. Lisäksi monimuoto-opiskelun mahdollisuudet toisivat joustavuutta esimerkiksi teoriaopetuksen ja käytännön yhdistämiseen. Tällä hetkellä teoriaopetus tapahtuu luokassa ja käytännön harjoitukset pääsääntöisesti korjaushallilla tai maastossa. Koulutussuunnittelijan tulisi voida luottaa, että asentajaopetussuunnitelman mukaiset moduulit voidaan opiskella. 4.2 Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opettajat vastaavat yksin tai varsin usein yhdessä toisten opettajien kanssa opetuksen toteutuksesta. Opettajien yhteissuunnittelun ja koulutussuunnittelijan ohjaamien resurssien avulla suunnitellaan varsinainen opintojakson toteutus. Opettajilla on varsin laajat mahdollisuudet muokata opetustaan. Opetusta eheytetään kuljettajakoulutuksesta vastaavien käytännön harjoitusten opettajien kanssa ( metsäopettajat ). Systemaattista tämä ei kuitenkaan ole ja riippuu opettajasta ja erityisesti konekannasta.

16 16 Opettajat voivat hankkia käytännön harjoituksiin metsäkoneen tai -koneita opetuksen tueksi sopimalla asiasta kuljettajaopetuksesta vastaavien opettajien ( metsäopettaja ) kanssa. Tämä on usein varsin työlästä ja vaatii monen tekijän yhdistämistä esim. koneen lavettikuljetus. Koneen hyödyntäminen mahdollistaa opetuksen toteutuksen aitojen ongelmien perusteella ja tarjoaa motivoivan ympäristön. Yhteistyöstä syntyy myös synergiaetuja kuljettajakoulutuksen kanssa, kun varsin usein opettajaa kuormittavaa korjaustyötä voidaan jakaa asentajaopetuksen kanssa. Opettajien tavoitteena on saada konekalustoa säännöllisesti myös hallille metsästä tutkittaviksi. Toinen mahdollisuus on toimia vahvasti metsäopetuksen kanssa linkittyneenä eli hyödynnetään tilanteita, jolloin jokin kone tuodaan koululle korjattavaksi, jonkin sopivan vian tai ongelman takia. Tällöin voidaan hyödyntää todellisia ongelmatilanteita ja niiden ratkaisumalleja/-vaihtoehtoja. Näitä tilanteita varten opetussuunnitelman ja koulutussuunnittelun saa ja sen pitääkin pystyä joustamaan. Maastossa käyntejäkin pyritään järjestämään. Opettaja kokoaa vaihtelevasta materiaalikokonaisuudesta mielekkään kokonaisuuden. Tarjolla on kaaviokuvia, animaatioita, kaksiulotteisia halkileikkauskuvia, halkaistuja tai purettavia komponentteja. Oppilaitoksissa on myös esim. laitevalmistajan toimittamia moottoreita. Keskeinen ongelma on, että opettajan on haastavaa havainnollistaa järjestelmän osan tai kokonaisuuden toimintaperiaate eli miten järjestelmä toimii. Uusissa metsäkoneissa digitaalinen ohjaus lisääntyy ja järjestelmä muuttuu yhä modulaarisemmaksi. Tällöin myös järjestelmän läpinäkyvyys ja tekninen vihjeistys vähenee. Lisäksi ongelmana on se, että tietyn moduulin toimintaperiaatetta on erittäin vaikea päätellä, koska niissä on liikesalaisuuksia ja tai järjestelmän kaaviokuvaustavat eivät ulkoista riittävästi valintojen perusteita. Opettaja joutuu kuvittelemaan kaaviosta toimintaperiaatteen ja kertomaan piirtäen tai kuvauksia hyödyntäen prosessin etenemisen. Tämä tieto on muodostunut paljolti kuulemalla muilta, itse päättelemällä tai osallistumalla laitevalmistajien koulutukseen. Näin ollen on vaarana, että opiskelijoille ei muodostu riittävän yleistä ja systemaattista käsitystä toimintaperiaatteesta.

17 17 Kaavion lukua harjoitellaan paljon. Näissä lukuharjoituksissa tai yleensäkin koneen toiminnan selittämisessä, kaavion avulla tulee käsiteltyä enemmän koneen toimintakokonaisuuksia. Tämä voi alkaa esimerkiksi sähkökaavion tutkimisella ja kun sähköjärjestelmä on hahmotettu, voidaan tutkia mittalaitteen toiminnan vaikutus kyseiseen asiaan. Tästä jatkekaan hydrauliikkajärjestelmän puolelle tutkimaan sen vaikutusalueet, eli tavoitteena on hahmottamaan kokonaisvaltaisesti koneen/laitteen toimintaa. Tässäkin asiassa opetussuunnitelman joustavuus on tärkeä. 4.3 Tilat, välineet ja oppimateriaalit Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat ovat varsin usein toiminta- ja käytäntöorientoituneita, jolloin käytännöistä irrotetun teorian ja käsitteellisen tason merkitys saattaa jäädä puutteellisesti hallituksi. Lisäksi hyvin usein työelämässä nousee käytännön vaatimukset. Kuitenkin molempia näkökulmia tarvitaan ja tämä yhteys nousee yhä merkittävämpään asemaan kun modernin teknologisen kehityksen muutos ja sen vauhti ovat suuria. Asentajaopetus toteutetaan pääsääntöisesti luokkatilassa, korjaushallilla tai maastossa. Käytössä on pääasiassa laitevalmistajien tarjoamia opetusta ja opiskelua tukevia tarpeita. Opettajalla on teoriaopetuksessa havainnollistuskäytössään yleisiä komponentteja, jotka on halkileikattu tai purettavissa. Lisäksi käytössä on kaavioita ja myös tietokonepohjaisia ohjelmistoja. Koulutussimulaattorit tarjoavat etenkin hallinta- ja ohjausjärjestelmän säätämiseen lukuisia mahdollisuuksia. Oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien puute vaivaa asentajakoulutusta. Teknologian nopea kehittyminen vaikuttaa oppikirjojen ja oppimateriaalien päivitykseen. Lisäksi metsäkoneasentajan alalla ei ole riittävää volyymia, jotta ajantasaista ja syvällistä oppimateriaalia olisi kannattavaa kustantaa. Konevalmistajat tarjoavat omaa materiaalia sähköisessä ja osittain painetussa muodossa. Ongelmana on se, että kukin konevalmistaja tarkastelee asennus-

18 ja huoltotoimintaa oman organisaation näkökulmasta, kuten on luontevaa. Yleisemmän näkökulman ja periaatteiden opetus vaatii opettajalta paljon omaa työtä. 18 Internetin välityksellä on mahdollisuus löytää osaksi ajantasaista materiaalia, mutta niitä ei ole linkitetty opetussuunnitelman mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi ongelmana on sähköisten oppimateriaalikirjastojen ja esimerkiksi julkaisujärjestelmien puute. Oppilaitoksilla on käytössä verkkooppimisympäristöjä, joiden avulla voidaan opintojakson/kurssin sisältöjä ja toimintoja hallita. Opettaja voi niiden avulla esittää sisältöjä, linkittää oppimateriaalia, määritellä tehtäviä ja tarjota yhteistoiminnallisia kommunikointivälineitä. Ongelmana on se, että ympäristöt ovat teksti- ja kirjoituspainotteisia. Vuorovaikutteisia tehtäviä tai ohjausta tarjoavia välineitä ei juuri ole. 4.4 Ohjaus Opettajan on vaikea toteuttaa ohjauspäätöksiä, koska opiskelijan kokonaisvaltaisesta osaamisesta on haastavaa saada ulkoistuksia. Ongelman toiminnallisen korjauksen ja mittausten tasolla vihjeistyksiä on mahdollista saada, mutta käsitteellisen ymmärryksen ongelmat eivät kokonaisvaltaisesti hahmotu. Teoriaopetuksessa on mahdollista saada kaaviotasoa selittämällä ja perustelulla opiskelijan ymmärrystasosta vihjeistystä. Ongelmana on myös se, että opiskelijalta edellytetään samalla usein myös toiminnan samanaikaista kuvittelua. Prosessi on varsin kuormittava. Opettajalle on muodostunut pitkän kokemuksen myötä automatisoitunutta ymmärrystä, jota on vaikea opetuksen aikana tuoda esiin. Opiskelijoilla on nämä alueet vasta harjaantumassa, joten tiettyjen välivaiheiden esiintuominen opetuksessa ja ohjauksessa olisi erittäin tärkeää. Toisaalta suuri kokemus antaa näkökulman, jotta opettaja osaa tunnistaa yleisimpiä ongelmia tai väärinymmärryksiä, joita voidaan ennakoida tai harjaannuttaa.

19 4.5 Arviointi 19 Opetuksen arviointi tapahtuu pääsääntöisesti teoriakokeiden, käytännön harjoitusten seurannan ja asennustehtävänäyttöjen avulla. Ammatillisen koulutuksen näyttökokeita järjestetään koulutuksen aikana useamman kerran, mutta ammatilliset aineet on järjestetty yhdelle viikolle, jolloin opiskelijoiden tulee näyttää osaamisensa useammalla ns. näyttörastilla esim. sähkö-, hydrauliikka, mittaus- ja mittalaitetehtävä. Näissä on mahdollisesti kaksi tai useampi tehtävää/rastia, joissa opiskelijalla on mahdollisuus valita itselleen paras/helpoin vaihtoehto. Näytön suorittamiseen on aikaa esim. 45 min, jonka aikana tulee suoriutua tehtävästä. 4.6 Opiskelu Opiskelu tapahtuu teoriaopetuksen ja käytäntöjen yhdistelmänä koulutussuunnittelijan ja opettajan valintojen mukaisesti. Teoriaopetuksessa koko ryhmä opiskelee yhdessä. Opettaja-opiskelija vuorovaikutus on keskeisin muoto. Pienryhmätyöskentelyä tai ongelmapohjaisia menetelmiä hyödynnetään teoriaopetuksessa varsin harvoin. Tätä vaikeuttaa mielekkäiden oppimisympäristöjen ja teoreettisten tehtäväkuvausten puute. Keskeinen pullonkaula on siinä, että opettaja joutuu kuvittelemaan ja kuvaamaan järjestelmän prosesseja. Tällöin näihin pohjautuvia esim. ongelmapohjaisia toteutuksia on haastavaa toteuttaa. Opiskelussa korostuu tekeminen ja käden taidot. Konkreettiset kunnossapitotoimenpiteet harjaannuttavat opiskelijoita keskeisiin työn vaatimuksiin. Asentajan tulee osata käytännössä korjata, huoltaa ja tarkistaa metsäkoneen järjestelmä. Lisäksi hänen tulee osata käytännön tasolla toteuttaa vianrajaus, päättely, kaavionluku, mittaukset, tarkistukset, ja korjaustoimenpiteiden valinnat. Järjestelmien toimintaperiaatteiden. komponenttien ja keskeisten ilmiöiden ymmärrys korostuu tulevaisuudessa. Näiden osaamisalueiden tuki tapahtuu pääsääntöisesti opettajan toimesta mutta myös työssäoppimisessa tapahtuvan ohjauksen perusteella. Opiskelija on varsin riippuvainen opettajan asiantuntemuksesta, tavoiteasetannasta, ja

20 osaamisen ajantasaisuudesta, koska oppimateriaalia on vähän tai se on varsin kirjavaa. Asiantunteva, helposti lähestyttävä ja monipuolisen opetustaidon osaava asentajaopettaja on välttämätön koulutuksen ehto. Haastavaa on, kuinka toteutetaan usean opettajan yhteistyö. Kokeneet opettajat voivat yhteissuunnittelun avulla muokata opiskelukäytäntöjä. 20 Vertaisopiskelua eli samantasoisilta opiskelijoilta oppimista on mahdollista toteuttaa, mutta se on usein varsin haastavaa, koska samoja harjoitustehtäviä on vaikea toteuttaa samanaikaisesti. Harjoitustehtävien toistaminen on varsin hankalaa, koska etenkin moniin korjausprosesseihin liittyy paljon aikaa vieviä rutiinitoimenpiteitä. Tämä hankaloittaa ongelmanratkaisumallissa mahdollisesti ilmenneen väärinymmärryksen korjaamista toiminnan kautta. Opiskeluprosessissa on myös mukana osaamisen jatkuva arviointi eli opiskelijat tietävät, että opettaja arvioi osaamisen kehittymistä seurannan ja havaintojen avulla. Tämä on hyvä tapa, koska pistemäiseen arviointiin kohdistuu jännittämistä tai hyvin rajatulle alueelle kohdentuvaa arviointia. Toisaalta tämä saattaa ohjata opiskelijaa etenemään hyvin tarkkaan opetettujen vaiheiden perusteella ja tällöin oppimisen ja ohjauksen kannalta mielekkäitä virheitä voidaan vältellä. Näin mielikuvasta voi opiskelun myötä rakentua mekaanisista toimintoketjuista muodostuvia tilannesidonnaisia ratkaisumalleja ilman tarvittavaa ymmärrystä. Toisaalta opettajalla on erittäin paljon mahdollisuuksia kaavionluvun ja ratkaisun perustelujen avulla saada aikaan takaisin kytkentää. Opiskelijoiden kirjallinen tuottaminen ei ole kaikista luontevinta tai mielekkäintä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö opiskelijalla olisi mahdollisuuksia kuvata käsitteellisesti, toiminnallisesti ja perustellen toimintojaan. Metsäkoneiden kehittyneet diagnosointijärjestelmät tarjoavat opiskelijoille raporttien ja koostettujen näkymien avulla vianetsintään yksiselitteisen kuvauksen vian kohdentumisesta ja tietyllä tasolla prosessin vaiheesta. Esimerkiksi harjoitustehtäväkuvauksissa näitä voidaan perustellusti käyttää,

21 Oppiminen Oppimisympäristön määrityksen mukaisesti oppimista voidaan tukea opetuksen ja opiskelun avulla, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu opiskelijan omasta toimesta ja se on varsin vaikeasti ohjattavissa. Kuten opetusosuudessa todettiin, opettaja vastaa hyvin paljon järjestelmän prosessikuvauksen havainnollistuksesta. Tämä on ainoita väyliä, joilla opiskelijalla on mahdollisuus jäsentää aihepiiriä ja rakentaa mielikuvaansa. Oppimisprosessi on varsin kuormittava, koska opiskelijan pitää samanaikaisesti pitää mielessään kaaviokuva, käsitteet, käytännön toiminta ja kuunnella opettajan esitystä. Metsäkoneopetuksessa kuulee varsin usein oppimisperiaatteen, että silmä oppii ja kantapään kautta oppii. Tämä korostaa varsin paljon kokemuksen merkitystä. Havaintojen ohjaamista ja rajaamista harjoitellaan välittyneesti aihepiiriin sisään rakennettuna, mutta systemaattista toimintatapaa tai pedagogista menetelmää tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja olennaisen informaation poiminnassa ei ole. Kognitiivisten työvälineiden käytön mahdollisuuksien käyttö on vähäistä tai niiden olemassaoloa ei ole syvemmin tiedostettu. Vianetsintätaitojen eli ongelmanratkaisustrategioiden kehittyminen on eräs keskeinen asentajaopetuksen opetussuunnitelman osa. Opetuksessa korostuu ns. peukalosäännöt eli heuristiikat. Vian puolittaminen, poissulkeminen ja vianratkaisun päätöskaaviot ovat runsaasti käytössä. Opiskelijan oman ongelmanratkaisustrategian kehittyminen tapahtuu rinnalla, mutta kohdennetusta tuesta ei ole täyttä varmuutta. Opiskelijat joutuvat muistamaan hyvin paljon monen tasoisia asioita, koska monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa edellytetään sisällön, menetelmien ja ajatteluprosessien hallintaa. Muistikuormituksella rajoitetaan myös oppimisprosessia merkittävästi. Opiskelijoilla on varsin vähän

22 muistikuormitusta vähentäviä välineitä. Lisäksi tätä haittaa se, ettei asioita mielellään kirjoiteta systemaattisesti muistiin. 22 Oman oppimistyylin kehittäminen tapahtuu välillisesti, mikäli aiemmin tarpeissa määritellyt osatekijät voidaan toteuttaa. Opiskelijan oppimistyylin kuvaaminen ja kehittäminen suoraan vaatii erityisiä muita toimenpiteitä. Opiskelijoiden tulisi tiedostaa oppimisprosessin peruspiirteet, hallinnan perusteet ja mahdollisuudet. 4.8 Opetuksen tarpeita oppimisympäristöä ajatellen Opettajat tarvitsevat opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi metsäkoneen kokonaisjärjestelmän teoriaopetusta ja käytännön harjoituksia tukevan oppimisympäristön. Opetussuunnitelman tulkintaa tukevan järjestelmän avulla opettajat voivat suunnitella systemaattisemmin toteutusta. Lisäksi kommunikointi ja vuorottelu kollegan kanssa helpottuvat. Yhtenäinen kokonaisjärjestelmä kokoaa keskeisen välineistön yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin suunnittelu helpottuu. Opiskeltavien aihepiirien toteutusta voidaan tarvittaessa toistaa, muokata ja hallita, koska opetukseen liittyvät tapahtumat ja välineet tallennetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Opettajien keskinäisen työnjaon toteutus ja kommunikointi vaativat välineistöä. Opettajien pedagogisten opintojen kautta käsitykset ovat jäsentyneet, mutta vallitsevat käytännöt eivät kattavasti yhdisty pedagogisiin periaatteisiin. Opettajien pedagogista tietämystä ja monimuotoisten opetusmenetelmien käyttöä on perusteltua kehittää, kun toimintaa tukevia ratkaisumalleja ja välineistöä on kehitetty. Uusien oppimisympäristöjen käyttöönotto edellyttää opettajien perehdyttämiskoulutusta. Lisäksi asentajaopetuksen didaktisia käytäntöjä on perusteltua kehittää vastaamaan ajan haasteita. Opettaja kaipaa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen välineitä, joiden avulla voi toteuttaa teoriaopetusta ja käytännön harjoituksia oppimisaihioperiaatteen mukaisesti. Oppimisaihioilla tarkoitetaan digitaalista

23 23 oppimateriaalia ja opiskelukokonaisuuteen liittyviä välineitä, jotka voivat olla monenmuotoisia ja soveltuu useisiin eri opetustilanteisiin. Oppimisaihioilla ymmärretään yleisesti tieto- ja viestintäteknologiaa välityksellä helposti jaettavia, uudelleen käytettäviä, yhdisteltäviä ja räätälöitäviä tietyn aihepiirin oppimateriaaleja. Oppimisaihion yleinen määritelmä on vasta muotoutumassa. Tässä hankkeessa oppimisaihioajattelua sovelletaan useilla eri tavoilla. Ympäristöstä voidaan hyödyntää havainnollistajana, toimintamallina, toiminnan jäsentäjänä, harjoitustehtäväkuvauksena, ohjeistuksena, reflektoinnin tukena tai esimerkiksi yhteistoiminnallisen kehitystehtävän pohjaesityksenä. Niiden avulla voidaan toistaa tietyn tilanteen tai harjoitustehtävän läpikäynti useiden ryhmien osalta.

24 24 5. METSÄKONEASENTAJAN HILJAINEN TIETO Kokemus on keskeinen hiljaisen tiedon käsite. Ruohotien (1996) mukaan hiljainen tieto on tietoa, joka sisältyy kokemuksiin. Se on henkilökohtaista, on juurtunut syvästi toimintaan ja on tiukasti sidoksissa sitoutumisen asteeseen Hän jakaa piilevän, hiljaisen tiedon kahteen ulottuvuuteen. 1. Kognitiivinen ulottuvuus auttaa meitä havaitsemaan ja määrittelemään maailmaa. Kyseinen piilevän tiedon ominaisuus pitää sisällään perinteitä, tuttuja ja yhteisesti hyväksyttyjä havaitsemisen tapoja (paradigmoja), uskomuksia, oletuksia ja mentaalisia malleja. 2. Tiedon tekninen ulottuvuus. Se muodostuu tilannekohtaisista taidoista ja tietämyksestä. Piilevän tiedon tekninen ulottuvuus saattaa olla kätevimmin ilmaistavissa kuin kognitiivinen ulottuvuus. Paradoksaalista on kuitenkin se, että juuri erityisen taitamisemme alueet siirtyvät automaatioina ja rutiineina tiedostamattomiksi, so. piileviksi varannoiksi. Taidon aistimusta ja laatua ei voi koskaan pukea sanoiksi, ja kuitenkin tosiasia on, että taito on tietoinen. (Ruohotie 1996, 13) Hiljainen tieto on vahvasti henkilökohtaista, vaikeata kuvata tai esittää formaalilla tavalla. Siihen liittyy vahvasti heuristiikat nk. peukalosäännöt, tilanteen lähestymistavat ja tiedostamattomat arvot. Pitkän kokemuksen omaava asiantuntija osaa ratkaista monimutkaisia ongelmia nopeammin ja tehokkaammin kuin muut. Ekspertin osaaminen ei ole vain suuri ja älykäs tietovarasto täynnä informaatiota. Ekspertit osaavat hyödyntää informaatiota monimutkaisten ongelmien lähestymisessä ja ratkaisumalleissa. Asiantuntijan virtuoosimainen tietotaito aloittelijaan verrattuna on selkeimmin havaittavissa päätöksenteon ja päätösten laadussa. (Awad ja Ghazir 2001). Asentajien toimintakulttuuri korostaa tekemällä oppimista. Perinteinen mestarioppipoikamalli vallitsee osaamisen kehittymisen periaatteena. Mallissa on paljon hyvää, mutta vaatii myös kriittistä tarkastelua tässä yhteydessä. Tieto-

25 25 ja viestintäteknologian intensiivinen hyödyntäminen metsäkoneiden hallinta-, ohjaus- ja mittausjärjestelmissä edellyttää merkittävästi järjestelmien kaaviontason hallintaa. Yhä suurempi osa järjestelmän toiminnoista tapahtuu digitaalisen ohjauksen avulla. Tällöin järjestelmän näkyvä osuus on rajallisempi kuin aiemmin, jolloin myös käsitteellinen ymmärrys korostuu. Haastavaa tässä on ajattelutapojen, ongelman lähestymistapojen (heuristiikat) ja tarkkaavaisuuden kohdentamisprosessin ulkoistaminen siten, että opiskelija oppisi näitä nk. metakognitiivisia taitoja esim. oman toiminnan arviointi ja muutos. Lisäksi ongelma on se, miten opiskelija oppisi kehittämään käsitteellistä mallia toimintaa tukevaksi käyttöteoriaksi. Kokeneella asentajalla on em. ominaisuudet ovat automatisoituneet pitkän kokemuksen myötä hiljaiseksi tiedoksi, jota on vaikea kertoa sanoin. Lisäksi automatisoitunut toiminta on siirtynyt tasolle, jossa monet rutiinit toteutetaan ilman päätöksentekoprosessien tietoista kuormitusta. Näiden rutiinien vaatiman päätöksentekoprosessin kartoittaminen on erittäin haastavaa. Päätöksentekijällä eli tässä tapauksessa metsäkoneasentajalla on päätöstilanteessa jokin tavoite esim. vika, jonka hän pyrkii saavuttamaan, eli löytämään vian. Hänellä on myös useampia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden avulla hän voi koettaa realisoida tavoitettaan, eli vianhakumalleja. Ajattelun kannalta erityisen tärkeää on ihmisen tiedonkäsittelyn ominaisuus ja sen valikoivuus. Päätöksentekijän on kyettävä erottamaan toisistaan oleellinen ja epäoleellinen, jotta hän ei käyttäisi resurssejaan epätarkoituksenmukaisesti.

26 26 6. POHDINNAT Metsäkoneasentajakoulutuksen kehittäminen, kuten varmaan muukin koulutuksen kehittäminen on haastavaa puuhaa. Pitää pystyä kartoittamaan opetuksen opiskelun ja oppimisen tarpeet niin nykypäivänä, kuin tulevaisuudessakin. Metsäkoneasentaja tekee valintoja suuresta määrästä tietoa pyrkiessään vianratkaisutavoitteeseen. Tästä voidaan tunnistaa suuri määrä hiljaisena tietona olevia automatisoituneita tarkkaavaisuuden suuntaamis- ja informaationprosesseja. Miten tämä päättelyketju etenee, on eräs asentajan hiljaisen tiedon keruun avainkysymys? Osaavista metsäkoneasentajista on suuri pula. Lisäksi koulutukseen hakevien määrä on ollut viime vuosina vähäinen. Aivan viime vuosina on ammatillisen koulutuksen vetovoima kasvanut. Alan haasteena on saada asentajakoulutuksen vetovoimaa kasvatettua. Myös alan imago vaatii kehittämistä. Opettajalla tulisi olla käytössään monipuolista, opetukseen soveltuvaa ja teknisiin järjestelmiin integroituvaa oppimateriaalia, jota on mahdollista päivittää, muokata, linkittää ja muokata. Materiaalin tulisi olla käytettävissä useissa eri järjestelmissä. Materiaalin siirto, tallennus ja metatietokuvaus tulisi olla yksinkertaista ja selkeää. Oppimisaihioperiaatteen mukaan multimediaaineistot tulisivat olla uudelleen käytettäviä, modulaarisia, opetuksellisen sisällön ja/tai tavoitteiden mukaisesti rajattuja sekä tarjota opetussuunnitelman tavoitteisiin soveltuvia piirteitä. Eräs suuri puute on käsitteellisen mallin ja käytännön toiminnan opetus ammatillisen koulutukseen soveltuvalla tavalla. Opettajilla ei ole käytössään kokonaisjärjestelmää, jonka avulla voitaisiin tietystä prosessin vaiheesta tai ongelmatilanteesta saada tuotettua erilaisia havainnollistuksia (esim. kaaviokuva, prosessikuvaus, halkileikkaus ja aidon järjestelmän simuloitu

27 toiminta), joita voitaisiin hidastaa, vaiheistaa, pysäyttää ja nopeuttaa. Lisäksi saman tilanteen tarkastelu eri näkökulmista olisi mielenkiintoista ja haastavaa. 27 Oppimisen tueksi tarvitaan kognitiivisia työvälineitä, joiden avulla opiskelija voi saada tukea, ohjausta ja ajattelun laajentamista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus läpikäydä itsenäisesti ja/tai ohjatusti harjoitustehtävän toteutusprosessi. Nauhoitteet, lokidata, toiminnasta analysoidut kuvaajat ja useat kuvakulmat tarjoavat esimerkinomaisia mahdollisuuksia. Näyttökokeiden laadintaan, hallintaan ja arviointiin pitäisi löytää moderneja ratkaisuja. Mielekkäiden ja aidon kaltaisten ongelmatilanteiden rakentamiseen on sekä ammatillisissa näytöissä että perusopetuksessa suuri tarve. Opiskelijan toiminnan tuki, seuranta ja arviointitieto ovat merkittävä lisä. Näyttökokeiden dokumentointi ja tehtävän toteutuksen yhteinen läpikäynti nostavat esiin paljon tarpeita. Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet kannattaa tarkistaa huolellisesti, jotta opiskeluprosessin laatua ja tehokkuutta voidaan kehittää. Oppimisympäristöjen käytettävyys on tärkeä kartoittaa käyttäjäkeskeisten menetelmien ja käytettävyysperiaatteiden mukaisesti. Metsäkoneasentajaopetuksessa on selkeä tarve dynaamisten ilmiöiden havainnollistamiseen. Harjoitustehtävien laadintaan, määritykseen, muokkaukseen, hallintaan, opiskeluprosessin seurantaan ja arviointiin pitäisi kehittää teknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä. Lisäksi mukautuvat oppimateriaalit ja harjoitustehtävän mukaiset näkymät mahdollistaisivat opetuksen toteutukselle rutiineja helpottavia mahdollisuuksia. Opetuksessa ja ohjauksessa voitaisiin hyödyntää älykästä tutorointijärjestelmää, jolloin opettajan resursseja voitaisiin kohdentaa ainakin osin opetuksen monimuotoistamiseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja oppijakeskeisten työtapojen hyödyntämiseen.

28 28 Koulutuksen, opetuksen, opiskelun ja oppimisen yhdistävää ideaaliteoriaa tai käytäntöä on erittäin vaikea luoda. Opetussuunnitelma, toteutussuunnitelma, koulutuksen tarpeet, toimintaympäristö, resurssit, sisällöt, osaaminen ja koulutus- ja ohjausprosessit määrittävät yleiset käyttötavat. Opettajien oppimisen ohjaamisen koulutusta on perusteltua kehittää edelleen. Hankkeen etenemiseen tämän koulutuksen selvitystyön jälkeen on järkevää panostaa hiljaisentiedon etsimiseen kokeneilta asentajilta. Täten voidaan peilata koulutuksen tarkoituksen mukaisuutta kehitettävää oppimisympäristöä ajatellen. Tämän työn merkitys minulle opettajana on ollut asentajakoulutuksen kokonaisuuden ja laajuuden ymmärtäminen. Työ on ollut todella hedelmällistä, koska olen selvittänyt koulutusta, niin opettajan ja opiskelijan, kuin myös koulutuksen suunnittelijan näkökulmista. Työ on myös lähentänyt meitä Pohjois-Karjalan ammattiopiston asentajaopettajia, kun työtä tehdessäni olemme keskustelleet ja pohtineet koulutuksen näkökulmia sekä käytännön järjestelyjä.

29 29 LÄHTEET Awad, E., Ghaziri, H. (2004) Knowledge Management. Prentice Hall. Hankesuunnitelma. (2006). Metsäkoneasentajan älykäs ja virtuaalinen oppimisympäristö hanke. Hankevaiheiden A ja B integrointi. Korhonen Aulis. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo, aikuispuolen linjajohtaja, asiantuntijahaastattelu Valtimolla Lehtinen E. (2001) Pedagogical guidelines for designing computer-based learning environment for complex learning. PEG eds. Ruokamo H. et al. Multisilta, J. (1997). Miltä näyttää www-maailma oppimisympäristönä, kirjassa Verkkopedagogiikka, Edita, Helsinki, sivut Nevalainen Pekka. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo, lehtori, valtakunnallisen opintosuunnitelmatyöryhmän jäsen, asiantuntijahaastattelu Valtimolla Ranta, P. (2003). Virtuaalitodellisuus opiskeluympäristönä loppuraportti. Tampereen yliopisto/tietoyhteiskuntainstituutti. [http://www.uta.fi/laitokset/isi/julkaisut/virtuaalitodellisuus_opiskeluymp_loppu raportti.pdf] Ruohotie, P., Honka, J. toim. (1996). Osaamisen kehittäminen organisaatiossa. Rt Consulting Team. Seinäjoki. Uusikylä, K., Atjonen, P. (2000). Didaktiikan perusteet.

Simulaattoriavusteisten teknologioiden käyttö koulutuksessa

Simulaattoriavusteisten teknologioiden käyttö koulutuksessa 1 Simulaattoriavusteisten teknologioiden käyttö koulutuksessa TTS, Raskaan kaluston simulaatioseminaari Pekka Ranta Smart Simulators -tutkimusryhmä 2 Smart Simulators -tutkimusryhmä Dynaamisten järjestelmien

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä

Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä 1 INFRA 2010-ohjelma: Osaamisklubi 15.11.2005 Tieto- ja viestintäavusteisen opetuksen mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä Pekka Ranta TTY/ pekka.a.ranta@tut.fi. TTY:n Hypermedialaboratorion Tutkimus-

Lisätiedot

METVIRO-seminaari Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa

METVIRO-seminaari Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa METVIRO-seminaari Virtuaaliympäristöt koneasentajakoulutuksessa 3.2.2009, TTY Uuden sukupolven tuotteet ja koulutus kansainvälisessä toimintaympäristössä - Poralaitesimulaattori koulutuksen tukena Mika

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maarakennusalan työproseseihin liittyvän koulutuksen kehittäminen modernin opetusteknologian tuella

Maarakennusalan työproseseihin liittyvän koulutuksen kehittäminen modernin opetusteknologian tuella 1 INFRA 2010-ohjelma: Osaamisklubi 13.2.2006 Maarakennusalan työproseseihin liittyvän koulutuksen kehittäminen modernin opetusteknologian tuella Pekka Ranta TTY/ Pentti Parviainen Työtehoseura Esityksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Esitys koostuu. Projektiyhteistyö. Metsäkonekoulutuksen haasteita. Simulaattoripohjaisen opiskelun kehittäminen

Esitys koostuu. Projektiyhteistyö. Metsäkonekoulutuksen haasteita. Simulaattoripohjaisen opiskelun kehittäminen Hypermedian vierailuluento 25.11.2004 Opiskeluympäristöjen sisältömateriaalituotannon ja ohjelmistokehityksen mahdollisuuksia ja rajoitteita Opiskeluympäristö Siirtovaikutus Esitys koostuu Metsäkonesimulaatio-opetuksen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä Leena Kärkkäinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tikkurila, 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnitelu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Asiakaslähtöinen valmistaminen LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Jyväskylän Optima-päivä 14.5.2009. Birgitta Mannila, Jyväskylän ammattiopisto

Jyväskylän Optima-päivä 14.5.2009. Birgitta Mannila, Jyväskylän ammattiopisto Oppimispelit Jyväskylän Optima-päivä 14.5.2009 Birgitta Mannila, Jyväskylän ammattiopisto LUMA näkyväksi 2002-2005 PedaGames 2005-2007 Game Bridge 2008-2010 Analogia TYÖELÄMÄ autenttisuus TOIMINTA- KOKONAISUUDET

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke

MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - - 1 (4) - - - 4.2.17 Tallennetuotanto Ammattitaitovaatimukset osaa tallentaa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja kolmiulotteisia malleja laatukriteerien mukaisesti käsitellä kaikkia aineistolajeja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: Opiskeli arvioi oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta.

Lisätiedot