Ehdotus kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seusseurannassa käytettäviksi mittareiksi. Tuottavuusmittarit -työryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotus kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seusseurannassa käytettäviksi mittareiksi. Tuottavuusmittarit -työryhmän raportti"

Transkriptio

1 Ehdotus kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seusseurannassa käytettäviksi mittareiksi Tuottavuusmittarit -työryhmän raportti

2

3 Sisällys 1 Johdanto Työryhmän tehtävän täsmentäminen Tuottavuusmittarit -työryhmän ehdotukset kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seurannassa käytettäviksi mittareiksi Yleiset periaatteet Päivähoito Vanhainkotihoito Terveyskeskuksen vuodeosastolla Vanhusten palveluasuminen Kotihoito Perusopetus Lukio Kustannusvertailuista yhteistä tietopohjaa tuottavuuden parantamiseksi Ehdotukset jatkotyölle

4

5 5 1 Johdanto Tämä raportti on osa 20 kaupungin tuottavuushankkeen työtä. Tuottavuusohjelman mukainen yhteistyö toteutettiin kaupunkien vetäminä ns. kärkihankkeina, joista mittarikärkihanke oli yksi. Sen tavoitteena oli, että tuottavuusmittarit sisällytetään kuntien johtamisjärjestelmiin ja kehitetään yhteistyössä paremmin laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittari. Tämän vuonna 2010 Jyväskylän vedolla toteutetun kärkihankkeen tavoitteet olivat vaativia ja hanke jätti väliraportin syksyllä 2010 ja esitti samalla, että työtä jatketaan Kuntaliiton vetämänä maaliskuuhun Raportissaan syksyllä 2010 kärkihanke esitti, että tavoitteeksi asetetaan 1. yhdessä sovittavat tuottavuusmittaus/-mittarit sisällytetään 20 suurimman kaupungin vuoden 2012 talousarvioihin ja 2. tehdään kartoitus kuntien toimintaa ja taloutta koskevasta tilastoinnista sekä tehdyistä ja käynnissä olevista tuottavuusmittaushankkeista. Kartoituksen tuloksena tehdään arvio tilastoinnin ja tuottavuusmittaushankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista. Kuntaliiton vetämänä kärkihanke organisoitui työryhmäksi, jonka työskentelyyn osallistuivat: Jukka Öberg, Helsinki Pekka Heikkinen, Espoo Samuli Skyttä, Espoo Sari Mäntylä, Tampere Sanna Liljaranta, Tampere Pauli Outila, Vantaa, Jouko Virnes, Vantaa Lasse Leppä, Jyväskylä, Silja Ässämäki, Jyväskylä, Päivi Kokkonen, Lahti Riitta Holmström, Kuopio Henna Lempiäinen, Pori Tarja Saarelainen, Rovaniemi Janne Hyvärinen, Salo Hannele Savioja, valtiovarainministeriö Ville Salonen, valtiovarainministeriö

6 6 Työryhmän puheenjohtajana toimi Kauko Aronen Kuntaliitosta ja työryhmän ehdotukset kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seurannassa käytettäviksi mittareiksi valmisteli Tero Tyni Kuntaliitosta. Työryhmä katsoo kutakuinkin saavuttaneensa sille asetetut tavoitteet ja ehdottaa, että jo keväällä 2010 tehdään koelaskelmat kaupunkien tuottavuuden muutoksista tämän raportin luvussa 3 esitettävillä mittareilla. Koelaskelmissa saadaan tulokseksi kaupunkien tuottavuuden muutokset vuosien 2009 ja 2010 välillä ja tällä tavoin muodostuu pohjatieto seurata kaupunkien talousarvioihinsa tai omiin tuottavuusohjelmiinsa itse vuodelle 2012 asettamien tuottavuuden parantamistavoitteiden saavuttamista. Myös kaupunkien välinen tuottavuuskehityksen vertailu tulee mahdolliseksi. On huomattava, että tietopohja on antanut mahdollisuuden tällä tavoin mitata tuottavuuskehitystä tässä vaiheessa vain osassa kaupunkien palvelutuotantoa. Esimerkiksi terveyskeskusten palvelujen tuottavuuskehityksen vertailuun ei nähty mahdollisuuksia. Jatkotyölle on siis tarpeita.

7 7 2 Työryhmän tehtävän täsmentäminen Tavoitteen täsmentämisessä nojauduttiin Jukka Öbergin esittämään tuottavuusmittauksen sukupolvien luokitteluun. 1. sukupolvi: kustannusvertailut, 2. sukupolvi: kapeasti vain suoriteperusteista tuottavuutta mittaavat mittarit, joiden rinnalla on aina käytettävä laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita sen kontrolloimiseksi, että tuottavuuden parantamista ei tavoitella laadun tai vaikuttavuuden heikentymisen kustannuksella sekä 3. sukupolvi: kattavat laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottavat tuottavuusmittarit (esim. Helsingin matriisi, Kuntaliiton ja VATT:n yhteistyönä tehty vanhuspalvelujen tuottavuusmittari). Kärkihanketyön jatkon tavoitteenasetteluksi päätettiin kolme tavoitetta: 1. Tehdään kartoitus kustannusvertailuista ja niitä koskevassa raportoinnissa käydään läpi keskustelu kustannusvertailujen hyödyllisyydestä tuottavuuden parantamisen 2. Tavoitellaan sukupolven 2 mukaisia mittareita, vaikka vähitellen palveluittain tai palvelukokonaisuuksittain rakentuenkin. Tällaisen työn tuloksena jollakin mittarivalikoimalla voidaan arvioida vuoden 2012 talousarvioihin liitettävien tuottavuuden paranemistavoitteiden saavuttamista. 3. Tehdään ehdotus siitä, että pitemmällä aikavälillä tavoitellaan sukupolven 3 mukaisia mittareita ja varaudutaan tätä tavoitetta toteuttavaan kehittämistyöhön. Toisen sukupolven mukaiset tuottavuusmittarit rakennetaan Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston tiedonhankinnan pohjalta, sitä mahdollisuuksien mukaan täsmentäen (esim. päivähoito=> alle 3-vuotiaat eri tuotteena). Tehtävien parannusehdotusten on kuitenkin oltava realistisia, jotta uuden tiedonhankinnan tarve ei kasva liian raskaaksi. Tavoite voidaan asettaa seuraavasti: kaupungit asettavat vuoden 2012 talousarviossaan tuottavuuden parantamisen tavoitteen/tavoitteita palvelukokonaisuuksittain. Palveluvalikoiman ei tarvitse olla kattava heti aluksi. Näiden tavoitteiden seurannassa käytetään tässä työssä sovittavia tuottavuusmittareita. Mittarien käyttö voi alkaa heti, kun niistä on päästy yhteisymmärrykseen ja tarvittava kehittämis- ja määrittelytyö on tehty (koskien esim. vuotta 2009 ja 2010), mutta niiden avulla on tarkoitus seurata vuoden 2012 talousarvioihin liitettäviä tuottavuustavoitteita. Kapeisiin suoriteperustaisiin tuottavuusmittareihin on aina liitettävä laadun ja vaikuttavuuden indikaattoreiden seuranta sen kontrolloimiseksi, että tuottavuuden paraneminen ei tapahdu laadun ja vaikuttavuuden heikentymisen kustannuksella.

8 8

9 9 3 Tuottavuusmittarit työryhmän ehdotukset kaupunkien omien tuottavuustavoitteiden seurannassa käytettäviksi mittareiksi Yleiset periaatteet Mittarit pohjautuvat pitkälti talous- ja toimintatilaston luokituksiin, jolloin ne ovat likimain samoja tietoja, joiden perusteella Tilastokeskus tekee tilastoa kuntien ja kuntayhtymien tuottavuudesta. Kuitenkin mittareissa poiketaan joiltakin osin mainitusta tilastosta Yhteisesti sovittava tuottavuusmittaustulos julkistaan kunnittain ja tehtävittäin, kun Tilastokeskus julkistaa tiedot toimialoittain (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja opetuspalvelut) sekä kaikkien kuntien ja kuntayhtymien tiedot yhteenlaskettuna. Yhteisesti sovittavan tuottavuusmittarin rinnalle nostetaan laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita. Niiden tehtävien, joiden osalta riittävän hyvää tuottavuusmittaria ei ole, eikä sitä saada riittävän nopeasti tehtyä, osalta työryhmä ei esitä yhteistä tuottavuusmittaria. Esimerkiksi perusterveydenhuollon avohoidon käyntikustannuksen muuttuminen ja siitä tehtävä johtopäätös tuottavuuden muuttumisesta ei anna riittävää kuvaa toiminnan tuloksellisuuden muuttumisesta. Kunnat tekevät kustannustiedonkeruun ja toimittavat tiedot Kuntaliittoon kunkin vuoden huhtikuussa, Kuntaliitto kokoaa tiedot toukokuussa 2011, 2012, Tiedot kootaan myös vuosien 2009 ja 2010 osalta toukokuussa Laadittavaa yhteistä raporttia varten kunnat toimittavat Kuntaliittoon vuosittaiset yksikkökustannukset (nimellisin hinnoin) sekä samalla aiheeseen liittyvät laatumittarit. Kuntaliitto tekee varsinaisen tuottavuusluvun laskennan ja deflatoinnin (jotta varmistutaan, että deflatointi on samalla tavalla tehty). Jos kunta toimii jonkin tehtävän osalta yhteistoiminta-alueena, tiedot voi raportoida yhteistoiminta-alueen osalta, olennaista on että vertailuvuosina tiedot ovat samalta alueelta Kaikissa kunnissa ei ole kaikkia alla mainittuja tehtäviä omana tuotantona tai muuten palvelurakenteesta johtuen. Jos näin on, tietoja ei luonnollisesti raportoida siltä osin, vaan tiedot kerätään niiltä tehtäviltä, kuin on mahdollista. Yhteisesti sovittavassa mittaristossa tuottavuus arvioidaan deflatoidun yksikkökustannuksen muutoksena. Deflaattorina käytetään julkisen talouden kyseisen tehtävän kustannuskehitysindeksiä. Indeksi löytyy osoitteesta: tai osoitteesta: hakusanalla julkisten menojen hintaindeksi taulukot, josta valitaan Liitetaulukko 2. Kuntatalous tehtäväalueittain 2005=100.

10 10 Myös yhteisesti sovittavissa tuottavuusmittareissa, tarkastellaan vain kunnan omaa toimintaa, ei ostopalveluja. Yhteisesti sovittavaa tuottavuusmittausta pyritään laajentamaan myöhemmin myös ostopalveluihin. Yhteisesti sovittavat tuottavuusmittarit koskevat seuraavia tehtäväalueita: 1. päivähoito 2. vanhainkotihoito 3. hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla 4. vanhusten palveluasuminen 5. kotihoito 6. perusopetus 7. lukio-opetus. Lisäksi seurataan seuraavien tehtävä-alueiden kustannusten kehitystä: 8. Terveydenhuollon ikävakioidut terveydenhuollon kustannukset /asukas (suurten ja keskisuurten kaupunkien kustannusvertailut). 9. Lastensuojelun kustannukset /asukas, vastaavilla määrittelyllä kuin kuusikkokunnat (http://www.kuusikkokunnat.fi/sira_files/downloads/lastensuojelu/ls_2009.pdf) 10. Erikoissairaanhoito (sairaanhoitopiirien välinen vertailu) 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema sairaaloiden tuottavuustilasto Rinnalle Perfect hankkeen tuloksia hoitotoiminnan vaikuttavuudesta. Esim. yhden vuoden kuolleisuusluku: 3.1 Päivähoito MITTARI: Kunnallisen lasten päivähoidon laskennallisen lapsen suoritekustannus perhepäivähoidossa sekä päiväkotihoidossa ja niiden suoritekustannuksen deflatoitu muutos. Rinnalla laatumittarina palvelumuodon keskimääräinen asiakastyytyväisyys ja sen numeerisella asteikolla 1 5. Laskennallinen lapsi ja vertailtavat kustannukset määritellään kuten kuusikkokuntien kustannusvertailussa (www.kuusikkokunnat.fi päivähoito). Vertailussa rajautuu mm. leikkipuistotoiminnan, kerhotoiminnan tai avoimien päiväkotien kustannukset ja suoritteet. Deflaattorina käytetään tehtävän opetustoimi indeksipistelukujen muutosta. Kaupungin päivähoidon tuottavuusluvun laskemiseksi tarvitaan myös kunkin tuoteryhmän suoritemäärä. Ellei kunnassa tilastoida erikseen yli ja alle 3-vuotiaiden lasten määrää kunnallisessa päivähoidossa, käytetään kunnan järjestämän hoidon ikäjakaumaa talous- ja toimintatilaston mukaisena. JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Ostopalvelujen kustannuskehityksen vertaaminen vastaavalla tavalla kuin omassa tuotannossa Tarkempi tuotteistaminen vuorohoidon ja 1 vuotiaiden lasten osalta. Päivähoidon vaikuttavuusmittarin kehittäminen.

11 3.2 Vanhainkotihoito 11 MITTARI: RUG-painotetun asumisvuorokauden yksikkökustannus ja deflatoitu kustannuksen muutos. RUG-kertoimena käytetään kuntakohtaista tietoa, jos se saatavilla. Deflaattorina käytetään tehtävän sosiaalitoimi vuosittaista muutosta. Psykiatrinen laitoshoito voidaan rajata tarkastelun ulkopuolelle. Rinnalla vanhainkotihoidossa olevien asiakkaiden keskimääräinen RUG/RAVA-mittaustulos ja sen keskimääräinen vuosimuutos. JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Hyvinvointituottavuus (vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittaustulo) mahdollisimman useasta kunnista Yksityinen sektorin tuottavuusmittaustulos Laatumittareita. 3.3 Terveyskeskuksen vuodeosastolla MITTARI: Mieluummin RUG-painotetun tai vaihtoehtoisesti painottamattoman asumisvuorokauden yksikkökustannus ja deflatoitu kustannuksen muutos. RUG-kertoimena käytetään kuntakohtaista tietoa, jos se saatavilla. Deflaattorina käytetään tehtävän terveystoimi vuosittaista muutosta. Psykiatrinen laitoshoito voidaan rajata tarkastelun ulkopuolelle. Akuutti- ja kuntoutushoitoa ei eritellä, vaan ne käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Rinnalla vanhainkotihoidossa olevien asiakkaiden keskimääräinen RUG/RAVA-mittaustulos ja sen keskimääräinen vuosimuutos jos tieto on saatavilla. JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Hyvinvointituottavuus (vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittaustulo) mahdollisimman monesta kunnista Yksityinen ostopalvelujen tuottavuusmittaustulos Laatumittareita. 3.4 Vanhusten palveluasuminen MITTARI: Asumisvuorokauden yksikkökustannus ja sen deflatoitu muutos. Suositeltavaa on laskea kustannusluvut erikseen kevyelle, keskiraskaalle ja tehostetulle palveluasumiselle. Jos kunnassa käytetään jotain muuta luokitusta, käytetään sen mukaista yksikkökustannusta ja kunkin luokituksen keskimääräistä laatumittaustulosta. Rinnalla keskimääräinen toimintakyky (RAVA/RAI) ja sen muutos. Kaupungin palveluasumisen tuottavuusluvun laskemiseksi tarvitaan myös kunkin tuoteryhmän suoritemäärä.

12 12 JATKOKEHITETTÄVÄT MITTAUKSET: Hyvinvointituottavuus (vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuusmittaustulo) mahdollisimman useasta kunnista. Yksityinen ostopalvelujen tuottavuusmittaustulos. Laatumittareita. 3.5 Kotihoito MITTARI: Asiakkaan luona suoritetun työn tuntikustannus ja sen deflatoitu kustannusmuutos. Deflaattori: sosiaali- ja terveystoimen toimen kustannusmuutos. Asiakkaan luona tehtävään työhön kuuluu myös asiakkaan tietojen kirjaaminen järjestelmiin. Jos edellä mainittua ei erikseen seurata, tieto arvioidaan. Rinnalla laatumittarina Vanhuksen keskimääräinen toimintakyky (RAVA tai RAI) ja sen muutos. Vanhuskäyntien, vammaiskäyntien ja perhetyön osuus hoitokäynneistä 3.6 Perusopetus MITTARI: Yleissivistävän koulutuksen vertailutiedon kehittämishankkeen tuloksista, kokonaiskustannuksen /oppilas, brutto ja sen deflatoitu muutos (deflaattorina: opetuspalvelujen kustannusindeksi). Mittarista rajataan pois sairaalaopetuksen, vaikeimmin vammaisten sekä muiden vammaisten suoritteet ja kustannukset. Laatumittarina Keskimääräinen ryhmäkoko. Perusopetuksen päättäneistä hyväksyttiin koulutukseen, prosenttia. Perusopetuksen päättäneistä toisen asteen koulutukseen hakematta jättäneiden osuus. 3.7 Lukio MITTARI: Yleissivistävän koulutuksen vertailutiedon kehittämishankkeen tuloksista, yksikkökustannukset brutto, /oppilas ja niiden deflatoitu vuosimuutos (deflaattorina: opetuspalvelujen kustannusindeksi). Laatumittareina Lukiokoulutuksen kurssimäärä yhteensä /opiskelija. Yo-tutkinnon 3 vuodessa suorittaneiden prosenttiosuus. Yo-tutkinnossa hylättyjen prosenttiosuus /tutkintokerta. Yo-tutkinnon suorittaneiden arvosanapisteiden keskiarvo.

13 13 4 Kustannusvertailuista yhteistä tietopohjaa tuottavuuden parantamiseksi Kärkihanketyön jatkon tavoite oli tehdä kartoitus kustannusvertailuista ja niitä koskevassa raportoinnissa käydä läpi keskustelu kustannusvertailujen hyödyllisyydestä tuottavuuden parantamisen kannalta. Kärkihankkeessa on useasti todettu, että nämä ensimmäisen sukupolven mittarit eivät ole varsinaisia tuottavuusmittareita, vaan nimensä mukaisesti kustannusvertailuita. Tällaisella vertailutiedolla voi kuitenkin olla merkitystä tuottavuuden parantamisessa. Varteenotettava lähestymistapa voi perustua samoja palvelupaketteja samanlaisissa oloissa tuottavien kuntien ja mahdollisesti seutujen keskinäiseen vertailuun. Valtiovarainministeriön Peruspalvelut 2000-työryhmä totesi aiempiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksiin nojaten, että vertailukelpoisissakin oloissa kuntien palveluiden tehokkuus vaihtelee huomattavasti. Olennaista on löytää keskenään vertailukelpoiset kuntaryhmät ja etsiä näiden ryhmien sisällä kunkin palvelulohkon tehokkain vertailukunta sekä verrata muiden kuntien tehokkuutta tähän benchmarking-arvoon. Palveluiden tehokkuuserot voidaan tulkita myös säästöjen tai tuottavuuden parantamispotentiaaliksi. Jokaisen vertailutietoa käyttävän kaupungin ja koko kuntasektorin tuottavuutta vertailutietojen käyttö parantaa seuraavasti: Innovaation leviämisen nopeuttamisella ja vertailutietojen avulla voidaan nähdä, missä kunnissa ja millä sektoreilla voidaan saada hyötyä ottamalla käyttöön muualla jo omaksuttuja innovaatioita. Lisäksi on mahdollisuus soveltaa tehokkaasti ja ohjelmallisesti jäljessä tulijan edun periaatetta eli voidaan oppia edellä kävijöiltä. Vertaisoppiminen ja ohjattu verkostotyö ovat hyviä menetelmiä, joiden avulla kunnat voivat parantaa tuottavuuttaan esimerkiksi perusteetta keskimääräistä kalliimmiksi todettujen palvelujen kustannusten laskemiseksi lähemmäs oman alansa keskiarvoa. Tämä on kustannustehokas toimintamalli koko sektorin tuottavuuden kohottamiseen. Kuntaliiton erilaisia vertailutietopalveluita Audiator OY:n Balanceen sisältyvät vertailutiedot palvelutuotannon kustannuksista FCG:n kuntien säästöpotentiaalin analyysi Sote-yksikön kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia kuvaava vertailutietokanta ja vastaava yleissivistävän koulutuksen kustannuksista.

14 14 Kuntatalousyksikön tilastotietopalvelut, internet). Niin tytäryhtiöiden kuin liiton yksiöiden palvelut ovat ns. tilaajapohjaisia ja maksullisia. Kustannustiedot saadaan pääosin Tilastokeskukselta. Tilaajapohjaisuus mahdollistaa myös täydentävää tiedonhankintaa mm. suoritetietojen osalta. Tilaajapohjaisuus ja kohdejoukkojen keskinäinen samanlaisuus on mahdollistanut myös vertailutietopalvelun ympärille verkostoimisen, mikä on parantanut tiedon laatua ja auttanut hyvin kysymysten tekemistä, kuten esimerkiksi miksi meillä on muita kalliimmat palvelut? Kuutosten vertailutiedot ja raportit Kuusikko-työryhmä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille sekä päättäjille. Nettisivujen kautta toivotaan voitavan jakaa tietoa tehdyistä vertailuista Kuusikon kuntien ulkopuolelle kaikille sosiaali- ja terveystoimen alueella työskenteleville ja resursseista päättäville tahoille. Sivuilta on löydettävissä tietoa lasten päivähoidon, lasten sijaishuollon, vanhusten palvelujen, vammaispalvelujen, kehitysvammahuollon, toimeentulotuen sekä sosiaalityön alueilta. Vuonna 2010 toimivat seuraavat työryhmät Lasten päivähoidon Kuusikko-työryhmä, Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä, Kehitysvammahuollon Kuusikko-työryhmä, Vammaispalvelujen Kuusikko-työryhmä, Vanhuspalvelujen Kuusikko-työryhmä, Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen Kuusikkotyöryhmä, Päihdehuollon Kuusikko-työryhmä Esimerkkejä vertailun tuottamista tiedoista: Kehitysvammahuollon asiakaskohtaisten kustannusten kehitys Kunnallisen päiväkotihoidon deflatoitujen vuosikustannusten kehitys laskennallista lasta kohden vuosina suhteutettuna Viisikon aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2000 = 1 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset vastaavan ikäistä asukasta kohti vuonna 2009 (koko vuoden tieto, ikävakioitu ja ikävakioimaton) Esimerkit osoittavat, että vertailuissa käytettävät suhdeluvut ovat kustannusten ja kohdeväestön tai asiakaskunnan suhdelukuja. Ne eivät sisällä erilasia suoritteita eivätkä sisällä tuotoksen kuvaajia, joissa kokonaistuotos olisi rakennettu osatuotosten ryhmistä niitä painottamalla (kustannuspainot). Esimerkit ovat kehittyneitä kustannusvertailutietoja.

15 Kärkihankkeessa kartoitettu kaupunkien kustannusvertailutieto 15 Kaupungit seuraavat sovittujen palvelujen kustannuskehitystä mm. alla olevien mittareiden avulla. Tuottavuuskehitystä tulee kuitenkin tarkastella laajemmin ottaen huomioon tuotoksen standardointi sekä tuotosten laatu ja vaikuttavuus. 1. Perusopetus: / Perusopetuksessa oleva oppilas 2. Lukiokoulutus: / Lukiokoulutuksessa oleva opiskelija 3. Päivähoito: / Päivähoidossa olleiden lasten määrä 4. Perusterveydenhuolto: / Käynti 5. Perusterveydenhuolto: / Hoitopäivä 6. Erikoissairaanhoito: / Kaupungin asukas 7. Vanhuspalvelut: / Asiakas 8. Vammaispalvelut: / Asiakas 9. Toimeentulotuki / Kaupungin asukas 10. Lastensuojelu: / Asiakas 11. Ruokapalvelut: / Ateria 12. Kiinteistöpalvelut: / m2 / kk Teesejä kustannusvertailujen hyödyllisyydestä: Vaikka kärkihanketyöryhmän varsinainen tavoite toteutetaankin ja päästään eri palveluiden tuottavuuden mittaamiseen (2. sukupolven mittarit), sen rinnalla 1. sukupolven kustannusvertailutietojen käyttö on tuottavuuden parantamisen kannalta hyödyllistä. Kustannusvertailuja on hyvä tehdä keskenään vertailukelpoisissa kunta/kaupunkiryhmissä (kuutoset, suuret kaupungit, 20-suurinta). Kustannusvertailuihin on hyvä liitää tietoja tarkistava, laatupiirinä toimiva ja hyviä kysymyksiä esittävä verkostotyö (suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset, kuutosten toimialaryhmät). Kustannusvertailuja kehitetään edelleen tilaajapohjaisesti Kuntaliiton ja kuutosten yhteistyön piirissä.

16 16

17 17 5 Ehdotukset jatkotyölle 1. Yhteisesti hyväksyttyjen tuottavuusmittareiden tietotarpeet otetaan huomioon kuntatilastoinnin kehittämisessä. Näin saadaan mahdollisuus kattavuuteen koko kuntakentällä, ei vain 20 kaupungin joukossa. 2. Tilastokeskuksen tuottama kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaosto julkaistaan koko maasta tässä omaksutulla palveluryhmityksellä nykyisen sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, opetuspalvelut -luokituksen lisäksi. Näin saadaan mahdollisuus vertailla kaupunkien kehitystä koko maan kehitykseen. 3. Resursoidaan paremmin laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottavan tuottavuusmittarin kehittämistyö. Kehittämistyö voi ainakin osittain tapahtua Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Kuntaliiton yhteistyönä tekemän, vanhuspalvelujen tuottavuus -projektin laajentamisena ja yleistämisenä muihin palveluihin. Näin saadaan vähitellen syntymään 3 sukupolven mukainen kuntien tuottavuusmittaristo.

18

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Kunta-alan tuloksellisuustyö - järjestöjen yhteistyön lisäksi tuottavuustyö

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012. Kuntamarkkinat 2012 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Mittarit-kärkihankkeen sote tiedonkeruun tuloksia 2012 Kuntamarkkinat 2012 Sisällys Yleistä Tiedonkeruun tulokset» Lasten päivähoito» Vanhainkotihoito» Tk pitkäaikaishoito»

Lisätiedot

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari 3.5.2012 Kunta-alan tuloksellisuustyö

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011

Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta. Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Ajankohtaista sotetuottavuusmittauksesta Kuntamarkkinat, 14.9.2011 Luennon sisältö Yleistä Vanhustenhuollon tuottavuusmittaushanke 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittaushanke 15.9.2011 Kuntamarkkinat,

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0 1

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014

20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 14.11.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0

Lisätiedot

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/6 03.09.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2013 1 (13) 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2012 HEL 2013-010663 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijä Kustannusvertailun sisältö päättänee

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö

Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö Tuottavuusohjelman työsuunnitelman sisältö 1 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmat Hallitus linjasi politiikkariihessään 24.2.2009, että 20 suurinta kuntaa laatii palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat.

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen

Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen Mitä tarkoitetaan kuntatalouden tuottavuudella? Mikko Mehtonen Lyhyt käsitekertaus Tuottavuus = tuotos / panos» Paljonko panoksilla saadaan aikaiseksi tuotosta, yhdellä panoksella aikaansaatu tuotos» Kuvataan

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2015 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Mustijoki, Porvoo, Rauma, Rovaniemi,

Lisätiedot

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2011 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/5 18.11.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 23/2014 1 (11) 5 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 HEL 2014-009072 T 07 01 03 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Aineisto päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2013 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2012 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Kaupunkien vertailuun

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2012 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Suurten kaupunkien

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2010 Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Teija Mikkola Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kestävän kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden MITTAAMISEN KÄSIKIRJA

Kestävän kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden MITTAAMISEN KÄSIKIRJA Kestävän kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden MITTAAMISEN KÄSIKIRJA 2 Sisältö Ehdotukset/kannanotot Kunnille ja kuntayhtymille 3 Ehdotukset/kannanotot Kansallisille toimijoille 5 1. Taustaa 7 2. Kestävän

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

VATT TUTKIMUKSET. 160 Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa

VATT TUTKIMUKSET. 160 Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa VATT TUTKIMUKSET 160 Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa Aki Kangasharju Tero Tyni Teija Mikkola Tuomas Mänttäri Maija Valta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2007 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 14.9.08 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002

VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 VIIDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2002 16.12.2003 Aila Kumpulainen 1 Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Viisikko-työryhmän vanhuspalvelujen

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2006 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 12.10.07 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 160. Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 160. Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Tutkimukset 160 Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa Aki Kangasharju Teija Mikkola Tuomas Mänttäri Tero Tyni Maija Valta VATT Tutkimukset 160

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2005 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 30.11.06 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013

Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Teija Mikkola, Anu Nemlander, Tero Tyni Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset vuonna 2013 Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kainuu, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli,

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kuntien tuottavuusvertailu

Kuntien tuottavuusvertailu Kuntien tuottavuusvertailu Täyttö- ja tulkintaohjeet Sisällys 1. Tuottavuusvertailun tulkintaohjeita... 1 1.1 Tuottavuuden laskentaa... 1 1.2 Tuottavuusindeksi ja -muutos vuodessa... 1 1.3 Tuottavuussäästö...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Tavoitteita ja välituloksia

Tavoitteita ja välituloksia Vaikuttavuuden arviointia työllisyyspalvelujen toimintakykymittarilla Tavoitteita ja välituloksia Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Projektitutkija Elina Aaltio Vaikuttavuuden arviointi toimintakykymittarilla

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn tuottavuustietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 122 Opas

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Anssi Vartiainen Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Palvelujen odotekustannukset vuonna 2012. Joensuun selvitysalue yhdessä 14.6.2013 Heikki Miettinen

Palvelujen odotekustannukset vuonna 2012. Joensuun selvitysalue yhdessä 14.6.2013 Heikki Miettinen Palvelujen odotekustannukset vuonna 212 Joensuun selvitysalue yhdessä 14.6.213 Heikki Miettinen Odotekustannukset Mitkä olisivat nettokustannukset, jos ne olisivat vertailuryhmän tehokkaimpien tasolla?

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

Tutkimuskatsauksia HEIKKI HELIN. Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia 2009 8 HEIKKI HELIN Suurten suuret menot? Suurten kaupunkien palvelukustannukset 2008 ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-596-1 Kuva: Heikki Helin LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot