muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja

Transkriptio

1 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta Rakenteesta eroja eri kouluilla, oman alan käytänteet otettava huomioon Loogisesti etenevä ja selkeä Pieni tiivistelmä saattaisi olla hyvä luvun lopussa, jos pitkät luvut. Erillinen alaluku tai irrallinen kappale Erilaisia ohjeita olemassa: alussa johdantokappale vai ei. Yleensä hyvä tekstuaalisesti, koska helpottaa lukijaa. Johdantotekstissä, mitä luvussa on, muttei sisältöasiaa. Jos ei ole johdantokappaletta, otsikoinnin erityisen tärkeää olla informatiivista. Ensimmäinen virke vie asiaan. Pääotsikot riittävän erilaisia Lukujen keskinäinen tasapaino säilyttävä, jos tekstiä muokkaa tai asia siirtyy eri kohtaan Yleiset alaotsikot, etteivät rajoita sisältöä liikaa, ei liian tiukka, tutkimussuunnitelman rakenne, ideat otsikossa ja asiat tekstissä Menetelmäkohdan paikka riippuu työstä Helposti seurattava, yhdestä asiasta toiseen, vaikea hahmottaa alussa, looginen järjestys, kaikki liittyy kaikkeen Jos vertailua, yhteenvetokappale tästä Elää matkan varrella Mikä omaa, mikä teoriaa? Luontevaa, jos taustoitus ja kokeellinen osa Työn luonne määrää sisällysluettelon muodon, hyvä tehdä aluksi niin työ samalla hahmottuu Toisto ei välttämättä paha toistaa alaotsikoissa Ei mielellään hankalia teknisiä termejä tai lyhenteitä Visuaalinen tasapaino, tasot näkyviin Ei liian lyhyitä alalukuja Mistä löytyy tulokset ja johtopäätökset, käytävä ilmi esim. yläotsikoilla selväksi Otsikon vastattava sisältöä Lyhyet otsikot, ei koko asiaa otsikkoon Johdantokappale ennen alalukuja jakaa ohjeistuksia, jotkut valvojat/ohjaajat eivät halua, jotkut pitävät suositeltavana Asian ehdoilla mennään, mutta tasapaino lukujen välillä pyrkimyksenä

2 Ei alaotsikon nimeksi samaa kuin yläotsikko paitsi jos täsmentää Pitääkö mahtua yhdelle sivulle? Riippuu alaotsikoiden määrästä Samat asiasisällöt samaan lukuun Kuvailuvuus läpi koko luettelon, suoraan asiaan esim. mikä teoria muokattavuus ja päivitys koko ajan matkan varrella aluksi raakile; työväline > lopullinen versio lukujen järjestys loogiseksi, johdonmukainen lukijan kannalta alaotsikot korkeintaan 3 mutta ei ehdoton sääntö, työvaiheessa enemmän englanninkieliset termit vaikeita; jos edes loppuosa suomeksi, sanaa voi taivuttaa; ei vakiintumattomia käännöksiä, koska eivät avaudu lukijalle laitoskohtaisia sääntöjä, mutta ennen johdantoja tulevat yleensä eivät tule sisällysluetteloon esim. lyhenneluettelo kun lyhenne esiintyy ensimmäistä kertaa esim. johdannossa ok, niin avataan väliotsikoita, jotka eivät näy sisällysluettelossa, harkitusti; luetelmat & ryhmittelyt myös mahdollisia; kappaleen alussa sisältöä selittävä virke, joka toimii kuten otsikko. informatiiviset mieluummin kuin kaunokirjalliset otsikot 3. tason otsikon alla olevan tekstin laajuus noin 2-3 kappaletta, 1/3-1/2 sivua, lista voi olla tätä lyhyempi lihavointia voidaan käyttää visuaalisena tehosteena, ei merkitä sisällysluetteloon työn aikainen sisällysluettelo voi olla jopa kolme sivua pitkä, lopullinen mielellään tätä lyhyempi ohjeita noudattamalla työn rakenteesta tulee hyvä standardit helpottavat työtä ohjeita noudatetaan työn ehdoilla, jos niistä on tarve poiketa, näin tehdään otsikoiden miettiminen alussa on hankalaa, otsikointi tehdään uusiksi lopussa otsikoiden pitäisi olla tasapainoisia (pituus, muotoilu, ytimekkyys, informatiivisuus) visuaaliseen ilmeeseen, tekstin asetteluun kannattaa kiinnittää huomiota (sisennykset) pääluvun otsikon on oltava ymmärrettävä, kokonaisuuden on tultava ilmi TUTKIMUSSUUNNITELMA muoto riippuu siitä, kenelle kirjoitetaan lähestymistapa ja malli tärkeä kuvata, jos kirjallisuuspohjainen työ tehty itselle omaan käyttöön, ei avaudu ulkopuolisille, mutta perustelut silti hyödyllisiä kirjoittaa auki (jotta itsekin ymmärtää) suunnittelun apuväline vaiko ulkopuolisille suunniteltu aikataulutus tärkeä osa riskinarviointi ja varasuunnitelma, itsestä riippumattomat tekijät hyvä miettiä etukäteen jäsentely menetelmistä visuaalinen kaavio

3 pääasia tai pääongelma eli mihin keskitytään aikataulu ja tehtävä sekä työvaiheet rajaus tärkeä lähteiden käytön suunnittelu, jos löytyy liian vähän, aihetta voi ehkä laajentaa käyttötarkoitus määrää laajuuden ja vaikuttaa sisältöön alkuvaiheessa ei täsmää todellisuuden kanssa, koska tietämys aiheesta vielä vähäinen apuna kun esitellään sidosryhmille erilainen riippuen kohderyhmästä netistä löytyy erilaisia malleja auttaa oman työn suunnittelussa projektisuunnitelman malli on erilainen JOHDANTO ensimmäinen luku yleisellä tasolla, ei liikaa taustaa > seuraavaan lukuun ei liian pitkiä lauseita, muttei töksähtelevää. Sisäkkäin upotetut sivulauseet sekoittavat lukijaa. Lukijan taluttaminen kädestä pitäen, hellän dynaamisesti asiaan johdatteleva Ei tutkimuskysymystä heti alkuun, mutta jonkun myöhemmän kappaleen alkuun Alaotsikot? Joo, jos pitkä johdanto-osa. Kirjoitusvaiheessa auttaa jäsentämään ja voi poistaa lopullisesta. kirjoitetaanko ensimmäisenä vai viimeisenä? Molemmat ok, mutta lopuksi hahmottuu kirjoitettava uudelleen. Raakileversiot toimivat suunnitelmina. Muuttuu monta kertaa työn aikana. Kannattaa avata työn aihe heti aluksi, jotta palvelee lukijaa parhaiten. 10% tuntuu liian pitkältä, ei liikaa asiaa ainoastaan tärkeät elementit. Taustalukuun jos uhkaa tulla liian pitkä. Saako olla viitteitä? Yleiset säännöt pätevät. Ei sisällä välttämättä niin yleistä asiaa, ettei viitteitä tarvita. ei liian lyhyitä lukuja, ylimääräiset sisältöluvun puolelle ei liikaa taustaa, jotta päästään asiaan ja tutkimuskysymyksiin miksi on tärkeää ja mitä on taustalla jos useampi sivu niin alaotsikot tarpeen

4 jos tehdään yritykselle, mainitaanko. Tutkimusprojekti, onko oleellista, haluaako yritys tulla mainituksi, ei yksiselitteistä vastausta kaikki virkkeet johtavat kohti tutkimuskysymystä empiirinen osuus mainittava 1-3 sivua kovin lyhyt, ehkä 2-4 sivua jos työ on 60 s alussa kannattaa kirjoittaa monenlaiset asiat johdantoon ja myöhemmin siirtää muualle, jos uhkaa tulla liian pitkä tai sopii paremmin myöhempiin lukuihin mikä on teoreettinen kehys, tavoite selvä itselle tyyli ei luettelomainen tai myyntipuffi - napakkaa tekstiä, kiinnostavuus sisällön kautta, miksi aihe on kiinnostava DI-töissä johdanto voi olla niin pitkä, että tarvitaan väliotsikointia, kanditöissä ei voidaan kirjoittaa aluksi tutkimussuunnitelman pohjalta kirjoitetaan lopuksi uudestaan lukijan on tarkoitus pysyä fokusoituneena välttämättömin sisältö pidetään johdannossa, tausta-asiat voidaan siirtää kakkoslukuun asiat esitetään ytimekkäämmin johdannossa, asiaan palataan tarkemmin myöhemmin tekstissä johdannon tarkoitus on herättää kiinnostusta tekstin on syytä olla selkeää, jotta asiasisältö nousee esiin kielellisiä kikkoja on syytä välttää TIIVISTELMÄ pituudesta ristiriitaisia ohjeita, 100 sanaa lyhyt, myös riippuu kielestä. Tavallinen sanaa suomenkielisessä, annettu tila kannattaa käyttää. viimeisenä ei saa pihdata tietoa, mainos painottuu tuloksiin ja yhteenvetoon tai uuteen metodiin kirjoitetaan viimeisenä ehkä myös helpoin silloin kirjoittaa ei samanlaisia lauseita kuin johdannossa lukija turhautuu termit toistuvat väistämättä tieteellisessä tekstissä, toisto ei paha tiivistelmä suomeksi (ruotsiksi) ja englanniksi, onko käännös vai uusi versio

5 mahduttava yhdelle sivulle; todella tiivis vaikea saada mahtumaan kaikki tärkeä avainsanat otsikkoa täydentäen painottuen aiheeseen, teoriaan ja tuloksiin ei omia mielipiteitä ei kuvata prosessia lyhenteet? Voi käyttää jos oleellista yritykset haluavat ettei liian informatiivinen