Paikallisdemokratian viikko Tiedotustilaisuus Kuntatalossa Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto

Transkriptio

1 Tietoa kuntien tarjoamista tiedottamis-, osallistumis- ja vaikuttamistavoista ja palautekanavista sekä muita valikoituja myyttejä ja faktoja kuntademokratiasta Paikallisdemokratian viikko Tiedotustilaisuus Kuntatalossa Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto

2 Myytti: Kunnilla ei ole tarjota kunnon osallistumis- ja vaikuttamistapoja? Ote Sastamalan kotisivulta:

3 Kunnissa käytössä olevat kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavat (käytössä % vastanneista kunnista, N=202) Kuntalaistilaisuudet Asiakaskyselyt Yhdistysten ja järjestöjen kuuleminen Kuntalaispalaute hallinnolle Kuntalaiskyselyt Luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle Yhteissuunnittelutilaisuudet Keskustelupalsta internetissä Kuntalaishaastattelut Kansalaisraadit, verkkovaltuustot Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.

4 Kunnissa käytössä olevat kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavat. (käytössä % vastanneista kunnista kuntakokoluokittain, N=202) alle 5000 as as as as Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu as yli as Kaikki kunnat Kuntalaistilaisuudet Asiakaskyselyt Kuntalaispalaute hallinnolle Kuntalaiskyselyt Luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle Yhteissuunnittelutilaisuudet Keskustelupalsta internetissä Kuntalaishaastattelut Kansalaisraadit, verkkovaltuustot

5 Esimerkkejä kuntien itse mainitsemista, käytössään olevista kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavoista Ns. järjestöparlamentti (Lemi) Nuorisovaltuustot, vanhus- ja vammaisneuvostot, kylien neuvottelukunnat, mökkiläisfoorumit (Viitasaari) Ikäihmisten kuuleminen ja ikäohjelman yhteiskehittäminen (Oulu) Sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Kuusamo) Vapaa-ajan asukkaille tehtävät kyselyt (Rautjärvi) Yrittäjien aamukahvitilaisuudet kuukausittain (Kaustinen) Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu Tampere:

6 Nastola: Viitasaari: Alavus: Espoo: Sastamala:

7 Kunnissa käytössä olevat tiedottamiskanavat (käytössä % vastanneista kunnista, N=202) Kunnan internet-sivut Tiedotustilaisuudet Yhteispalvelupiste, kirjasto, koulut ym Kuntapalvelujen esitteet kotitalouksiin Kunnan tiedotuslehti Kuntasivut paikallislehdissä Kylä- ja kaupunginosatilaisuudet Kunnan infopisteet / ostoskeskusten Viranhaltijoiden järjestämät Sosiaalisen median kanavat Paikallisradio / kaapelitelevisio Johtavien luottamushenkilöiden Lähiötuvat, asukastalot Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.

8 Kunnissa käytössä olevat tiedottamistavat. (käytössä % vastanneista kunnista kuntakokoluokittain, N=202) alle yli Kaikki kunnat Kuntapalvelujen esitteet kotitalouksille Kunnan tiedotuslehti Kuntasivut paikallislehdissä Kylä- ja kaupunginosatilaisuudet Kunnan infopisteet/ ostoskeskusten ilmoitustaulut Viranhaltijoiden järjestämät keskustelutilaisuudet Sosiaalisen median kanavat Johtavien luottamushlöiden kuulemiskierrokset Lähiötuvat, asukastalot N= Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.

9 Esimerkkejä kuntien itse mainitsemista, käytössään olevista tiedottamisen tavoista kaupungintalon avoimet ovet (Haapavesi) asukasyhteyshenkilö (Lappeenranta) ns. torikokoukset (Luoto) yrityskahvit (Humppila) suorakirjeet kuntalaisille (Lapua) kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (Alavus) Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.

10 Kunnissa käytössä olevat palautekanavat (käytössä % vastanneista kunnista, N=202) Palaute sähköpostilla Henkilökohtainen suora palaute Palaute kunnan internet-sivuilla 66 Paikallis-/aluelehtien yleisönosastot 57 Aloitelaatikko 18 Paikallisradio/kaapelitelevisio Palautepuhelin 3 1, Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.

11 Esimerkkejä kuntien itse mainitsemista, käytössään olevista palautekanavista keskustelupalstat (Sastamala) tavallinen kirjeposti (Lumijoki, Sodankylä) paikallislehden tekstiviestikopit (Loimaa) kunnan postilaatikot kunnanviraston ja yhteispalvelupisteen oven pielissä (Hämeenkoski) asiakasfoorumi-toiminta (Pirkkala) Ranuan aloitelaatikko: Pirkkalan asiakasfoorumi: Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.

12 Kunnan koolla on väliä kun on kyse kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavista Pienessä kunnassa vaikuttaminen kunnan päätöksentekoon on helppoa. Kaikki valtuutetut ja hallituksen jäsenet sekä viranhaltijat ja työntekijät ovat tuttuja kuntalaisille ja tuttuja keskenään. Vaikuttaminen on siten suoraa ja sitä tapahtuu jatkuvasti. (Pyhäntä)

13 ARTTU-Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011: Kaikkiaan noin 15 erilaista osallistumis- ja vaikuttamistapaa -> käyttö -> arviot vaikuttavuudesta

14 Osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttöaktiivisuuden ja vaikuttavuusarvioiden yhteistarkastelu 2011 Käyttö - Käyttö + Vaikuttavuus Yleisönosastokirjoittelu Kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet - Kunnan järjestämät keskustelutilaisuudet Rahananto paikalliseen kysymykseen liittyvään kampanjaan Vetoomuksen allekirjoittaminen Palautteenanto palveluista Vaikuttavuus + Sosiaalinen media Asiakas-/käyttäjäkyselyt Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön Kunnanosa-/kylätoiminta Valitus tai oikaisuvaatimus Kuntalaisaloitteet Päiväkodin, koulun tms vanhempainillat Talkootyö Vuorovaikutusta sisältäviä vaikuttamistapoja! Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan Yhdistysosallistuminen Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym

15 Havaintoja erilaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen käytöstä: Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta (82%) on käyttänyt vähintään yhtä osallistumis- tai vaikuttamistapaa. Vajaa viidennes (18%) ei ole käyttänyt ainuttakaan osallistumis- tai vaikuttamistapaa. Kaiken kaikkiaan osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttö on vähentynyt vuodesta Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym

16 Havaintoja osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuutta kunnan päätöksentekoon koskevista arvioista: *Vajaa puolet (48%) kuntalaisista suhtautuu ennemmin positiivisesti kuin kriittisesti osallistumistapojen vaikuttavuuteen *Usko osallistumistapojen vaikuttavuuteen on heikentynyt vuodesta 2008, jolloin positiivisesti suhtautuvien osuus oli runsas puolet (52%). Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym

17 Myytti: Kuntalaisaloitteilla ei ole mitään virkaa?

18 Kuntalaisaloitteet suomalainen innovaatio - lakisääteinen oikeus v alkaen Kunnissa tehdään keskimäärin 8 aloitetta per vuosi. Noin seitsemässä kymmenestä kunnasta on tehty korkeintaan viisi (5) aloitetta vuoden aikana. Noin viidesosassa kuntia ei ole tehty yhtäkään aloitetta ,8 7,2 7,3 8,6 8,4 Aloitemäärissä on paikoin suuriakin kuntakohtaisia vaihteluita, myös samankokoisten kuntien välillä ,3 8,4 Vuonna 2011 aloitteiden määrä kunnissa vaihteli välillä Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin Lähde: Suomen Kuntaliitto

19 Hyviä kuntalaisaloitekäytäntöjä Hyviä esimerkkejä kunnista: Siuntio Tuusula Kauniainen Kuntalaisaloite.fi palvelu alkaen 19

20 Kuntalaisten aloitteet voivat kanavoitua kunnalliseen päätöksentekoon myös valtuustoaloitteiden kautta. kunnissa tehtiin v keskimäärin 10 valtuustoaloitetta. Valtuustoaloitteiden määrä vaihteli kunnittain välillä. Aloitteiden määrä vaihteli alle 5000 as. kuntien keskimäärin neljästä (4) yli as. kuntien keskimäärin 55 aloitteeseen. Aloitemäärissä on paikoin suuriakin kuntakohtaisia vaihteluita myös samankokoisten kuntien välillä. Valtuustoaloitteita tehdään vaalivuonna muita vuosia enemmän ,7 9,3 10,4 10,2 12,4 12,4 11, Kunnissa tehdyt valtuustoaloitteet vuosina keskimäärin Lähde: Suomen Kuntaliitto

21 Hyviä valtuustoaloitekäytäntöjä Hyviä esimerkkejä kunnista: Tuusula Hämeenlinna Nurmijärvi Kauniainen Loviisa Vaasa Tampere Pirkkala 21 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

22 Myytti: Äänestäminen ei enää juurikaan kiinnosta kansalaisia?

23 100 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa , % % % 90 Äänestysprosentti ,0 71,3 66,2 74,8 79,3 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 55,9 58,6 61,2 58, Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä, % 18,3 38,1 34,9 37,7 39,1 39,9 42,4 Kuntavaalit yksipäiväisiksi v vaaleista lukien ,3 6,8 8,0 9, Lähde: Tilastokeskus / Kuntaliitto

24 95 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa ja 2000-luvulla SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI ,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi ,9 67,6 71,2 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 69,5 61,2 73,5 65,8 64,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2009 Norja 2011 Suomi * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v tavallisesta poiketen samanaikaisesti Lähteet: Pohjoismaiden vaalitilastot / MPS, Kuntaliitto

25 Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Vastausten %-jakaumat v Faktaa: 1996* % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä neutraali eri mieltä *vuoden 1996 kyselyssä kysymysmuotoilu oli äänestäminen ainut keino vaikuttaa Lähteet: KuntaSuomi 2004 ja ARTTU-kuntalaiskyselyt / Kuntaliitto, Pekola-Sjöblom 2012 ym.

26 Myytti: Valtuusto on kunta pienoiskoossa?

27 Ehdokkaiden ja valtuutettujen taustat Ehdokkaaksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin kuntalaiset keskimäärin Valtuutetuiksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin ehdokkaat keskimäärin Valtuustoissa yliedustettuja ovat: Miehet Keski-ikäiset Perheelliset Työlliset; julkisella sektorilla työskentelevät ja yrittäjät Koulutetut Hyvätuloiset Kantasuomalaiset 27 [pvm]

28 Kuntaliiton tiedote : Kolmannes suomalaisista kiinnostuneita kunnallisesta luottamustehtävästä. ARTTU-Kuntalaiskyselyn 2011 osatuloksia..

29 Myytti: Kokopäiväisiä luottamushenkilöitä ei meillä tarvita?

30 Luottamushenkilöiden ajankäyttö ja jatkoaikeet Keskeiset havainnot ja johtopäätökset: Luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Yli asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenen viikkotyömäärä vastaa puolipäivätyötä. Suurin osa (64 %) luottamushenkilöistä kokee, että luottamustehtävien hoito vie sopivasti aikaa. Luottamushenkilöiden halukkuus asettua ehdolle seuraavissa kunnallisvaaleissa on lisääntynyt vuodesta 1995, mutta kokemukset luottamustehtävän kuormittavuudesta syövät jatkohaluja. Lähde: Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki Kysely luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille 40 ARTTU-kunnassa syksyllä (VILU-kyselytutkimus)

31 Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012.

32 Koko- tai osa-aikaiset luottamushenkilöt yleistyvät etenkin suurissa kunnissa Pormestari» Tampere» Pirkkala Apulaispormestari» Tampere (4 kpl, päätoimisia) Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja» Turku Helena Rissanen, Pirkkala» Lahti» Oulu» Pori (linjattu, päätetään 2014) Minna Arve, Turku Ilkka Viljanen, Lahti Osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja» Hämeenlinna» Rovaniemi» Järvenpää» Espoo (varapj) Osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja» Hämeenlinna Riikka Moilanen, Oulu

33 Muissa Pohjoismaissa kokopäiväisiä luottamushenkilöitä valtaosassa kuntia Ruotsi: Kommunalråd lähes kaikissa kunnissa, 4v. Ainoastaan 21 kunnassa (7%) ei ollut kokopäivätoimista poliitikkoa vuonna Norja: Ordförer, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, yleensä kokopäivätoiminen, 4v. Tanska: Borgmästare, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, kokopäiväinen luottamustehtävä 4v. 33 [pvm] Kuntaliitto / mps

34 Myytti: Kuntien luottamushenkilöt nostavat huimia kokouspalkkioita?

35 Luottamushenkilöpalkkioista vuonna 2013* Valtuutetun kokouspalkkio: Keskimäärin noin 71 euroa / kokous vaihteluväli: pienin 15 euroa (Vehmaa), suurin 355 euroa (Helsinki) Valtuuston puheenjohtajan kokouspalkkio: Keskimäärin noin 102 euroa / kokous vaihteluväli: pienin 23 euroa (Vehmaa), suurin 470 euroa (Helsinki) Luottamushenkilöt maksavat palkkioistaan yleensä ns. puolueveroa omalle puolueelleen. Suuruus vaihtelee puolueittain ja kunnittain *Kuntaliiton palkkiokysely, ennakkotieto, tiedot n. 90 prosentista kunnista

36 Myytti: Kuntien työntekijät päättävät itse omista asioistaan?

37 Valtuutettujen työnantajasektori 2009 (%) 23% 37 [pvm]

38 Valtuutettujen työnantajasektori (%) Yksityinen Kuntasektori yht oma kunta muu kunta tai ky kunnan määräysvallassa oleva yhteisö / säätiö kunnallinen liikelaitos Muu taho Valtio Yhdistys/järjestö/ kirkko 38 [pvm] Lähde: Kuntaliitto

39 Myytti: Nuoria ei kunnallispolitiikka kiinnosta?

40 18-29-vuotiaiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valtuutetuista kuntavaaleissa ,6 % 10,0 % 5,7 % 40 [pvm]

41 Myytti: Eläkeläiset valtaavat valtuustot?

42 Valtuutettujen ikäjakauma v. 2013, % v v. 26% v v v. Yli 64-vuotiaiden osuus valituista vuosien kuntavaaleissa, % ,0 3,9 5,7 7,8 12,2 42 [pvm] Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, SLP

43 Myytti: Naisten ja miesten tasa-arvo on jo saavutettu kunnallispolitiikassa?

44 Naisten osuus valituista valtuutetuista kuntavaaleissa , % ,7 14,7 18,1 22,2 25,2 27,2 30,0 31,5 34,4 36,4 36,7 36, [pvm] Lähde: Tilastokeskus

45 Naiset ovat selvästi aliedustettuja hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoissa Hallitusten puheenjohtajat Valtuustojen puheenjohtajat 45 [pvm]

46 Kuntademokratiatiedon keskus Kattavaa tietoa kuntademokratiasta Kunnat.netissä Demokratia ja osallisuus Kuntavaali- ja demokratiatilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot Karttapalvelu Kuntanavigaattori mm. äänestysaktiivisuus ja valtuustopaikat puolueittain, myös monipuolisesti eri indikaattoreita Kunnittaisia aikasarjoja Kuntakuvaaja-palvelussa sisältää mm. kunnittaiset aikasarjat ehdokasmääristä ja äänestysprosenteista 46