Ote tutkimusraportista joka julkaistaan kokonaisuudessaan syksyn 2013 aikana

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ote tutkimusraportista joka julkaistaan kokonaisuudessaan syksyn 2013 aikana"

Transkriptio

1 Ote tutkimusraportista joka julkaistaan kokonaisuudessaan syksyn 2013 aikana Piipponen Sirkka-Liisa & Pekola-Sjöblom Marianne (toim.) 2013: KUNTADEMOKRATIA JA JOHTAMINEN VALTUUSTOKAUDELLA (julkaistaan Kuntaliiton Acta-sarjsa marrkuussa 2013) LUKU 4: Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja palautetavat Marianne Pekola-Sjöblom 4.1. Taustaa Kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ja voimakkuus riippuvat paitsi kunkin omaehtoisesta aktiivisuudesta myös kunnan toiminnan avoimuudesta ja kunnsa vallitsevta toiminta- ja päätöksentekokulttuurista. Myös lainsäädännöllä pyritään osaltaan luomaan ja vahvistamaan osallistumisen edellytyksiä. Perustuslaissa todetaan, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslaki sisältää myös useita muita lakipykäliä, jotka koskevat osallistumista ja vaikuttamista. Lain 14 pykälässä säädetään vaali- ja osallistumisoikeuksista kunnta mm. seuraavti: Jokaisella Suomen kansalaisella ja masa vakinaisesti uvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Kuntalain (365/1995) neljänteen lukuun on koottu kunnan ukkaiden osallistumisoikeuteen liittyviä säännöksiä, jotka osin lähtevät kuntalaisten oikeuksista, osin kunnan velvollisuuksista. Luku sisältää lakipykälät äänioikeudesta ja äänestysoikeudesta, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, aloiteoikeudesta, tiedottamisesta, kunnallisesta kansanäänestyksestä sekä kansanäänestysaloitteesta. Oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevat säännökset löytyvät erillisestä kokonaisuudesta kuntalain luvusta 11. Hallintolaissa (434/2003), jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoioissa, säännellään mm. ian vireilläolon ilmoittamisesta ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta. Kuntalain ja hallintolain lisäksi myös erillislaeissa on säännöksiä tiedonsaannista ja osallistumisesta, joista mainittakoon mm. maankäyttö- ja rakennuslaki sekä nuorisolaki. Julkisuuslaissa eli laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säädetään julkisuusperiaatteen ensisijaisuudesta, mikä edellyttää, että kunnan toiminta on mahdollisimman avointa. Laki sähköisestä ioinnista viranomaistoiminnsa (13/2003), jonka tarkoituksena on lisätä ioinnin sujuvuutta ja joutuisuutta sekä tietoturvallisuutta, sisältää mm. sähköisten iointipalvelujen järjestämistä koskevaa sääntelyä. * Tässä luvussa selvitetään kuntalaisten osallistumis-, vaikuttamis- ja palautemahdollisuuksia kuntien näkökulmta; millaisia tiedottamisen kanavia, kuntalaismielipiteiden kartoittamistapoja ja palautteen antamisen kanavia kunnissa on käytössä. Edellä mainittujen lisäksi tarktellaan lähemmin kuntalaisaloitteita. Tulokset perustuvat pääisa kuntien hallintojohtajille keväällä 2012 tehdyn kyselyjen vtauksiin.

2 4.2. Tiedottamisen kanavat kunnissa Kuntalain 29 pykälän mukaan kunnan on tiedotettava ukkailleen kunnsa vireillä olevista ioista, niitä koskevista suunnitelmista, ioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Lakipykälä sisältää myös toteamuksen, että ukkaille on tiedotettava, millä tavoin ioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. Kunta kuitenkin itse päättää tiedottamisen laajuudesta ja tavoista. Kuntalain 50 pykälässä todetaan puolestaan, että valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin mm. tiedottamisesta. Kuntaliiton vuonna 2012 kyselystä saatujen tietojen mukaan käytännössä katsoen kaikilla kunnilla on nykyisiä omaa kuntaa ja sen toimintoja esittelevät kotisivut. Sen lisäksi valtaossa kuntia (86%) järjestetään tiedotustilaisuuksia, joiden kautta kuntalaisilla on mahdollisuus saada suoraa informaatiota kunnsa kulloinkin vireillä olevista suunnitelmista ja valmistelusta. Kylä- ja kaupunginosatilaisuuksia on sen sijaan järjestetty vain neljässä kymmenestä kunnta. Myös viranhaltijoiden järjestämät keskustelufoorumit ja johtavien luottamushenkilöiden kuulemiskierrokset ovat vähemmän käytettyjä tiedottamisen väyliä; ensin mainittua tapaa on käytetty runsasa kolmanneksessa vtanneita kuntia (35%) ja jälkimmäistä alle viidenneksessä (17%). Lähiötuvat, uktalot tai vtaavat ovat puolestaan hyvin harvoin käytettyjä kanavia kunnan ja kuntalaisten välillä. (kuvio 1) Kuvio 1. Kunnissa käytettyjen erilaisten tiedottamisen kanavien yleisyys kunnissa valtuustokaudella (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Hallintojohtajakysely 2012 Runsasa kuudessa kymmenestä kunnta käytetään tiedottamisen kanavina yhteispalvelupisteitä, kirjtoja ja kouluja. Nämä voivat toimia niin yhdensuuntaista tiedottamista kuin vuorovaikutteisuutta kuntalaisten kanssa sisältävinä kanavina. Pääsääntöisesti yhdensuuntaisiksi tiedottamisen tavoiksi on kunnan internet-sivujen lisäksi luokiteltavissa kotitalouksiin jaettavat kuntapalveluja esittelevät esitteet (55%), kunnan tiedotuslehti (45%), paikallislehtien sisältämät kuntivut (41%) sekä kunnan infopisteet ja/tai ostoskeskusten ilmoitustaulut (37%). Toistaiseksi vähän käytetyt sosiaalisen median kanavat ja paikallisradio tai kaapelitelevisio edustaa potentiaalista vuorovaikutteisuutta sisältäviä tiedottamista. (kuvio 1) Kyselyyn vtanneet kunnat ovat maininneet myös muun musa seuraavia muita tiedottamisen kanavia: - kaupungintalon avoimet ovet (Haapavesi) - ukyhteyshenkilö (Lappeenranta) - ns. torikokoukset (Luoto) - yrityskahvit (Humppila)

3 - suorakirjeet kuntalaisille (Lapua) - kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (Alavus) Kuntalaisille järjestettävät tilaisuudet voivat koskea joitain tiettyjä teemoja kuten kouluverkkoioita ja maankäyttöä. Tilaisuuksia voidaan järjestää myös kohdennetusti, esimerkiksi uusille ukkaille. Taulukko 1. Kunnissa käytettyjen erilaisten tiedottamisen kanavien yleisyys kunnissa valtuustokaudella kuntakokoluokittain tarkteltuna (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 alle yli Kaikki kunnat Kunnan internet-sivut Tiedotustilaisuudet Yhteispalvelupiste, kirjto, koulut Kuntapalvelujen esitteet kotitalouksille Kunnan tiedotuslehti Kuntivut paikallislehdissä Kylä- ja kaupunginosatilaisuudet Kunnan infopisteet/ ostoskeskusten ilmoitustaulut Viranhaltijoiden järjestämät keskustelutilaisuudet Sosiaalisen median kanavat Paikallisradio/kaapelitelevisio Johtavien luottamushenkilöiden kuulemiskierrokset Lähiötuvat, uktalot N= Erilaisia tiedottamisen kanavia on lähes poikkeuksetta käytetty yleisimmin suurimmissa kunnissa. Tiedottamiskanavien käyttö yleistyy usein selvästi yli ukkaan kunnissa. Poikkeuksen tästä yleisestä trendistä tekee paikallislehtien käyttö, mikä on yleisintä pienimmissä alle 5000 ukkaan kunnissa. Johtavien luottamushenkilöiden kuulemistilaisuudet sen sijaan ovat käytössä ukkaan kunnissa useammin kuin sitä pienemmissä ja suuremmissa kunnissa. Luottamushenkilöiden kuulemistilaisuuksia järjestetään vtausten mukaan tyypillisesti esimerkiksi kuntaliitoksen toteuttaneissa kunnissa kuten muun musa Kouvolsa, Salossa ja Lappeenrannsa. (taulukko 1) Taulukko 2. Kunnissa käytettyjen erilaisten tiedottamiskanavien yleisyys valtuustokaudella Kuntakokoluokittainen tarktelu. (N=202) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Kuntakokoluokka tiedottamiskanavien vaihteluväli N= lkm keskimäärin min - max alle , , , , , yli , Kaikki kunnat 6, Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kyselyyn vtanneissa 202 kunnsa on käytössä keskimäärin kuusi erilaista tiedottamiskanavaa, vaihdellen yhdestä kolmeentoista kanavaan. Kuntakokoluokittain tarkteltuna tiedottamiskanavien määrä vaihtelee puolestaan alle ukkaan kuntien keskimäärin viidestä tavta suurimpien, yli ukkaan kaupunkien

4 runsaeen kymmeneen erilaiseen tiedottamisen kanavaan. Käytettyjen tiedottamiskanavien määrät lisääntyvät erityisesti yli ukkaan kunnissa. (taulukko 2) Kuntakokoluokkien sisäiset vaihtelut niin tiedottamiskanavien yleisyydessä yleensä ottaen kuin myös yksittäisen kartoittamistavan kohdalla voivat olla kuitenkin suuria. Laajimmat tiedottamiskanavien määrät löytyvät kyselyyn vtanneiden kunnista Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä, Lappeenrannta ja Hämeenlinnta Kuntalaismielipiteiden kartoittamistavat kunnissa Kuntaliiton kyselyssä kartoitettiin kuntien käyttämien tiedottamiskanavien lisäksi myös kuntalaismielipiteiden kartoittamistapoja. Kyselyn kysymysmuotoilu on seuraava: Millä tavoin kunnsanne on kartoitettu kuntalaisten mielipiteitä. Valmiita vtausvaihtoehtoja oli tarjolla 10 kappaletta, lisäksi oli mahdollista nimetä jokin muu kuin listsa mainittu tapa. Vtausvaihtoina kussakin kohdsa oli ei tai kyllä. Koska kyselykohtiin vtanneiden kuntien määrä vaihteli 131:sta 184:ään, mikä on selvästi vähemmän kuin koko kyselyyn vtanneiden joukko, on kysymyskohta analysoitu niin, että kyllä-vtaukset on lkettu kaikista kyselyyn vtanneista 202 kunnta. Tulosten mukaan kuntalaistilaisuudet edustavat yleisintä tapaa kartoittaa kuntalaismielipiteitä. Niitä järjestetään kahdekssa kymmenestä kyselyyn vtanneesta kunnta. Useampi kuin kaksi kolmesta kunnta käyttää myös yhdistysten ja järjestöjen kuulemisia (74%) sekä iakkyselyjä (71%) kuntalaisten näkemysten kartoittamiseen. Yli puolet kunnista kerää kuntalaispalautetta hallinnolle sekä tekee iakkyselyjen lisäksi myös kuntalaiskyselyjä. Vajaa puolet kunnista käyttää kuntalaismielipiteiden kartoittamiseen luottamushenkilöiden jalkauttamista kentälle. Yhteissuunnittelutilaisuuksia järjestetään noin kolmossa kuntia. Sen sijaan yhä edelleen vain harvsa kunnsa käytettyjä kuntalaismielipiteiden kartoitustapoja ovat keskustelupalsta internetissä (15%), kuntalaishatattelut (12%) sekä kansalaisraadit ja verkkovaltuustot (5%). (kuvio 2) Kuvio 2. Kunnissa käytettävien erilaisten kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen yleisyys valtuustokaudella (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Hallintojohtajakysely 2012

5 Kyselyyn vtanneet kunnat ovat maininneet myös muun musa seuraavia muita käytössään olevia kuntalaismielipiteiden kartoitustapoja: - ns. järjestöparlamentti (Lemi) - nuorisovaltuustot, vanhus- ja vammaisneuvostot, kylien neuvottelukunnat, mökkiläisfoorumit (Viitaari) - ikäihmisten kuuleminen ja ikäohjelman yhteiskehittäminen (Oulu) - sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Kuusamo) - vapaa-ajan ukkaille tehtävät kyselyt (Rautjärvi) - yrittäjien aamukahvitilaisuudet kuukausittain (Kaustinen) Erilaisista kuntalaismielipiteiden kartoittamistavoista kuntalaistilaisuuksia, iakkyselyjä, yhdistysten ja järjestöjen kuulemisia sekä kuntalaispalaute hallinnolle on käytössä enemmistössä kuntia kuntakoosta riippumatta, samaten kuntalaiskyselyjä aivan pienintä kuntakokoluokkaa lukuun ottamatta. Taulukko 3. Kunnissa käytettävien erilaisten kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen yleisyys kunnissa valtuustokaudella kuntakokoluokittain tarkteltuna (% kyselyyn vtanneista kunnista, N=202). Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 alle yli Kaikki kunnat Kuntalaistilaisuudet Asiakkyselyt Yhdistysten ja järjestöjen kuuleminen Kuntalaispalaute hallinnolle Kuntalaiskyselyt Luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle Yhteissuunnittelutilaisuudet Keskustelupalsta internetissä Kuntalaishatattelut Kansalaisraadit, verkkovaltuustot Muista tavoista luottamushenkilöiden jalkautumista kentälle käytetään enemmistössä yli ukkaan kuntia ja yhteissuunnittelutilaisuuksia yli ukkaan kunnissa. Keskustelupalstat internetissä ja kuntalaishatattelut edustavat tapoja, jotka ovat suurimpia kaupunkeja lukuunottamatta suhteellisen vähäisesti käytössä. Niitäkin vähäisemmin vielä toistaiseksi on ollut käytössä kansalaisraadit ja verkkovaltuustot. Taulukko 4. Kunnissa käytössä olevien erilaisten kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen yleisyys v Kuntakokoluokittainen tarktelu. (lkm, N=202) Kuntakokoluokka Kartoittamistapojen vaihteluväli N= lkm keskimäärin min - max alle , , , , , yli , Kaikki kunnat 4,

6 Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kyselyyn vtanneissa kunnissa on käytössä keskimäärin viisi erilaista kuntalaisten kartoittamistapaa. Niitä käytetään sitä enemmän, mitä suuremmta kunnta on kyse, vaihdellen pienimpien kuntien keskimäärin neljästä tavta suurimpien kaupunkien keskimäärin seitsemään tapaan. Kuntakoon ja yksittäisen kartoittamistavan yleisyyden välisessä yhteydessä voi olla kuitenkin suurtakin vaihtelua. Vaihtelut ko. tapojen käytössä näkyvät paitsi kuntakokoluokkien välillä myös kuntakokoluokkien sisällä samansuuruisia kuntia verrattaessa. Eniten, kaikkiaan 10 erilaista kuntalaismielipiteiden kartoittamistapaa löytyy kuntien omien ilmoitusten perusteella Tampereelta, Lappeenrannta ja Hämeenkyröstä. (taulukko 4) 4.4. Palautekanavat kunnissa Kuntalaistilaisuuksissa, erilaisissa kuulemisissa, yhteissuunnittelutilaisuuksissa ym. vtaavissa kuntalaismielipiteitä kartoittavissa yhteyksissä kunta saa kuntalaisiltaan näkemyksiä, evästyksiä ja kysymyksiä kunnan toimintaan liittyvistä kysymyksistä. Kunnissa kerätään kuntalaispalautetta lisäksi säännöllisesti myös muutoin kuin iak- ja kuntalaiskyselyjen kautta. Kunnille keväällä 2012 tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin erilaisten käytettyjen tiedottamiskanavien ja kuntalaismielipiteiden kartoittamistapojen lisäksi myös erilaisten palautekanavien käytön yleisyydestä. Kysymys oli muotoiltu seuraavanlaisesti: Mitkä seuraavista tavoista antaa palautetta viranhaltijoille ja luottamushenkilöille on käytössä / hyödynnetään kunnsanne? Kysymyksessä annettiin seitsemän valmista palautekanava vaihtoehtoa, joista vtaajaa pyydettiin valitsemaan kolme yleisintä. Lisäksi oli mahdollista itse ilmoittaa mahdollisen muun käytössä olevan kanavan. Kuvio 3. Kunnissa käytettävien erilaisten palautekanavien yleisyys valtuustokaudella Niiden kuntien osuus, joissa ko. palautekanava kuuluu kolmen yleisimmin joukkoon. (%, N=202). Lähde: Hallintojohtajakysely 2012 Lähes kaikissa kunnissa on käytössä palautekanavana sekä sähköposti että henkilökohtainen suora palaute. Kolmanneksi yleisimmäksi palautekanavaksi nousi palautteen antaminen kunnalle kunnan internet-sivuston kautta. Tämä pätee kahteen kolmesta kunnta. Edellä lueteltua kolmea palautekanavaa hieman harvemmin yleisimmin käytössä olevia palautetapoja edustaa paikallis-/aluelehtien yleisönostot (57%). Aloitelaatikko, paikallisradio/kaapelitelevisio sekä palautepuhelin lukeutuvat ylipäätään harvemmin käytössä oleviin palautekanaviin, ja vielä harvemmin edustavat tyypillisimpiä palautekanavia kunnissa. Kyselyyn vtanneet kunnat ovat maininneet myös muun musa seuraavia muita palautekanavia: - keskustelupalstat (Stamala) - tavallinen kirjeposti (Lumijoki, Sodankylä) - paikallislehden tekstiviestikopit (Loimaa) - kunnan postilaatikot kunnanvirton ja yhteispalvelupisteen oven pielissä (Hämeenkoski)

7 - iakforum-toiminta (Pirkkala) Taulukko 5. Kunnissa käytettävien erilaisten palautekanavien yleisyys kunnissa valtuustokaudella kuntakokoluokittain tarkteltuna (%, N=202). Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 alle yli Kaikki kunnat Henkilökohtainen suora palaute Palaute sähköpostilla Palaute kunnan internetsivuilta Paikallis-/aluelehtien yleisönostot Aloitelaatikko Palautepuhelin Paikallisradio/kaapelitelevisio ,5 N Kunnissa yleisimmin käytettyjen palautekanavien kohdalla ei ole nähtävissä erityisen merkittäviä vaihteluita erikokoisten kuntien keskuudessa. Palautteen anto suoraan tai sähköpostitse ovat kuntakoosta riippumatta hyvin kattavti käytettyjä palautetapoja. Myös kunnan internetsivustojen kautta sekä paikallis-/aluelehtien yleisönostojen kautta saatava palaute on kolmen yleisimmän palautekanavan joukossa kunkin kokoluokan kunnissa. Kyselyyn vtanneista kunnista peräti 67 valitsi erilaisista palautekanavista kolmen yleisimmän sijta neljästä seitsemään palautekanavaa. Vtanneista kunnista Stamalan vtauksessa oli valittu kaikki seitsemän listattua palautekanavaa. Turku, Hirvensalmi ja Kajaani olivat puolestaan valinneet seitsemästä palautekanavta kuusi. Toisessa ääripäässä kolme kuntaa oli valinnut vain yhden palautekanavan: yhdessä kunnsa henkilökohtaisen suoran palautteen ja kahdessa muussa kunnsa palautteen sähköpostitse Esimerkkejä kuntien kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistapojen edistämisestä Kunnille annettiin keväällä 2012 toteutetussa ns. faktakyselyssä mahdollisuus kertoa myös vapati oman kunnan kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Seuraavsa valotetaan muutamin konkreettisin, erikokoisten kuntien arkea kuvaavin esimerkein. Tekstit ovat suoria lainauksia kuntien antamista vtauksista. Monet pienet kunnat viittaavat vtauksissaan kuntalaisten suorat yhteydenotot päättäjiin. Pienessä kunnsa vaikuttaminen kunnan päätöksentekoon on helppoa. Kaikki valtuutetut ja hallituksen jäsenet sekä viranhaltijat ja työntekijät ovat tuttuja kuntalaisille ja tuttuja keskenään. Vaikuttaminen on siten suoraa ja sitä tapahtuu jatkuvti. (Pyhäntä) Karstula (4500.): Vuonna 2010 toteutettiin Ideamylly 2010, jossa saatiin kuntalaisista ja sidosryhmiltä satoja esityksiä (kirjoitettuna 15 sivua). Ne on kaikki käyty läpi, huomioitu Karstula-strategia 2015 laatimisessa, kunnan talousarviossa sekä muutoinkin jatkotyöstetty kuntaorganisaatiossa. Kärsämäki (2800.): Yrittäjille kerran kuussa iltacaffe-ajankohtaisia ioita, matkailuyrittäjille 3 kertaa vuodessa ajankohtaisilta, vaalitentit kulloisissakin eduskunta- ja kunnallisvaaleissa, kunnanjohtajan kuukausitapaamiset kuntalaisille, avoimet ovet -päivä kerran vuodessa.

8 Rautjärvi (3800.): Kunnanhallituksen ja johtavien viranhaltijoiden kyläkierrokset. Kunnan esittelypiste kylämessuilla. Kunnan esittely- ja palautepiste kesätorilla. Sosiaali- ja terveystoimikunnan kuntalaispalautepäivät, 2 päivää vuonna Asukkaiden, yrittäjien ja yhdistysten yhteinen suunnitteluilta learning cafe -toimintamallilla kylän kehittämishankkeeseen liittyen. Kuntauudistukseen liittyvä info ja nuorten kuuleminen sähköisellä kyselyllä peruskoulun luokkien ja lukion oppilaille, sekä avoin sähköinen kysely kunnan nettisivuilla. Viitaari (7100.): Kesäukkaiden palautetta otetaan vtaan ja käydään vuoropuhelua kaupungin edustajien kanssa mökkiläisfoorumissa. Nuoret antavat palautetta nuorisovaltuuston ja kummivaltuutettujen kautta. Vanhus- ja vammaisneuvostot toimivat aktiivisesti ja antavat palautetta. Kyläyhdistykset antavat palautetta kaksi kertaa vuodessa pidettävissä kyläilloissa. Kuntalaiset antavat palautetta n. kerran vuodessa pidettävissä demokratiailloissa. Yrittäjät antavat palautetta yrittäjien ja kaupungin yhteisen yrittäjätoimikunnan kautta. Ntola ( ): Kunnsa otettiin käyttöön syyskuussa 2011 kuntalaisten internet-pohjainen ideointijärjestelmä nimeltään Idearumpu. Em. järjestelmän käyttö on ollut alusta lähtien hyvin suosittua. Parhaat ideat palkitaan. Kuntalaisaloitejärjestelmä on yhä perinteisellä mallilla. Suurissa kunnissa ja kaupungeissa sekä kuntajaon muutoksia toteuttaneissa kunnissa osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittämiseen panostetaan usein monipuolisesti ja systemaattisesti. Espoo ( ): Espoon tavat toimia mm. seuraavti: (Kuntalain mukainen) Aloite kunnan toimintaa koskevissa ioissa ja oikaisuvaatimus päätöksistä; Asukillat; Asukkyselyt; Asiakkyselyt; Asiakraadit; Espoon kaupungin internet sivut Nuorten aloitekanava; Yhteys suoraan tavatessa, puhelimella, kirjeitse tai sähköpostilla; Vanhusneuvosto; Nuorisovaltuusto; Vammaisneuvosto; Monikulttuuriiain neuvottelukunta; Ta-arvotoimikunta; Johtokunnat; Oppilparlamentit; Asukfoorumit; Asukyhdistykset; Paikallisyhdistykset; Seurat. Tavoitteena on kehittää Espoota entistä uk- ja iaklähtöisemmäksi. Menetelmiä ja käytänteitä kehitetään jatkuvti (esim. työpajat, iakraadit, nettikyselyt ja keskustelut, turvallisuus- ja kaavakävelyt jne.) Asukfoorumit ovat avoimia ukiltoja. Asukfoorumitoiminta on kuntalaisten vapaaehtoiseen aktiivisuuteen perustuvaa uktoimintaa oman alueensa kehittämisen ja hyvinvoinnin puolesta. Asukfoorumit eivät ole löyhälläkään lenkillä sidoksissa kaupungin luottamushenkilöorganisaatioon. Ne ovat siis verrattavissa esimerkiksi paikallisiin omakoti- tai kaupunginosayhdistyksiin, mutta edustavat alueellisesti laajempaa ukpohjaa, eli koko suuraluetta. Tärkeä osa toimintaa on toimia yhteistyössä kaikkien suuralueella toimivien uktahojen ja yhdistysten kanssa. Jyväskylä ( ): Käytössä olevia osallistamismuotoja on mm. maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvissä suunnittelussa sekä isojen hankkeiden eri vaiheissa. Kuntajoen muutoksen jälkeen on järjestetty säännöllisesti kylä- ja uinaluekuulemisia. Perustettu vanhusraati, päivähoitoraati, kansalaisraateja jne. Merkittävin osallistamisen uusi muoto oli 2011 toteutettu Kaupungin Kang (vanhan tehdalueen suunnittelu työpaikka-, uin- ja virkistysalueeksi). Mallia jatketaan vtaavissa hankkeissa. Lappeenranta ( ): Toteutettu laaja "Asukkaiden Lappeenranta"-ohjelma. Perustettu 7 alueraatia ja toimeenpantu kymmeniä ukkaiden tekemiä aloitteita. Lisätty sähköistä viestintää ja palautteen antomahdollisuuksia. KH ettanut oman lähiötoimikunnan, jonka yhtenä tehtävänä välittää ukviestejä kaupungin organisaatiolle. Kuntalaisten edustajat mukana aluekeskusten kehittämistyöryhmissä.

9 Rovaniemi ( ): Rovaniemen kaupungissa on ukiamies, joka toimii linkkinä kaupungin ja kyläyhdistysten/uktoimikuntien välillä. Kylien ja kaupunginosien kuulemistilaisuudet ovat säännönmukaisia. Kaavoitus järjestää lukuisia työpajoja alueilla, joissa on meneillään kaavan laatiminen. Suunnitteilla on ottaa käyttöön sähköinen osallistumisympäristö (olemme mukana VM:n Sadehankkeessa). Yläkemijoen aluelautakunta on toiminut jo 20 vuotta ja sen mallin mukaista toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi haja-utusalueille ympäri kaupunkia. Kaupunki perusti tämän vuoden alusta uuden oman tiedotuslehden. WWW-sivujen kautta voi saada tietoa ja antaa palautetta. Rovaniemellä toimii seuraavia foorumeita: ikäihmisten neuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto, ICTfoorumi, matkailufoorumi. 4.6 Kunnalliset kansanäänestykset kuntalaisen lakisääteisenä vaikuttamistapana Neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuonna Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan ukkaista. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Suomen tapaan myös Ruotsin, Norjan ja Islannin kuntalaeissa on säännelty kunnallisesta kansanäänestyksestä, Tansksa sen sijaan ei. Nykyisen kuntalain mukaan kunnallista kansanäänestystä ei voida järjestää kunnallis- eikä valtiollisten vaalien eikä valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kansanäänestys vtaa menettelytavaltaan kunnallisvaaleja, mikä tekee järjestelmästä kalliin ja hankalan toteuttaa. Käynnissä olevan kuntalain uudistuksen yhteydessä on esillä lainsäädännön muutos, joka mahdollistaisi kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisen muiden vaalien yhteydessä (Valtiovarainministeriö 2013). Vuosien aikana on järjestetty yhteensä 60 kunnallista kansanäänestystä, joista kahdeksan valtuustokaudella (taulukko x). Valtaosa kaikista kunnallisista kansanäänestyksistä on koskenut kuntaliitoksia. Valtuustokauden kansanäänestyksistä kuntaliitoksia koski seitsemän ja yksi koski kaupungin nimeä. Kunnalliset kansanäänestykset ovat luonteeltaan neuvoa-antavia. Valtuuston päätös noudatti kansanäänestyksen tulosta kaikkiaan kahdekssa kymmenestä tapauksesta. Valtuustokaudella valtuuston päätös oli äänestystuloksen vtainen kahdessa tapauksessa. Kunnallisissa kansanäänestyksissä äänestysaktiivisuus on yleensä korkea. Koko kaudella se on vaihdellut vuonna 1992 Lohjan kaupungin tiejärjestelyjä koskevan kansanäänestyksen 38,9 prosentista vuonna 2003 Mietoisissa järjestetyn, kuntaliitosta Mynämäen kanssa koskevan kansanäänestyksen 87,2 prosenttiin. Valtuustokaudella äänestysaktiivisuus kunnallisessa kansanäänestyksessä vaihteli puolestaan Nummi-Pusulan vuoden 2011 äänestyksen 53,7 prosentista Oravaisten vuoden 2010 äänestyksen 80,2 prosenttiin.

10 Taulukko 6. Kunnalliset kansanäänestykset valtuustokaudella Lähde: Oikeusministeriö Ajankohta Aihe Äänestys % Tulos (% kyllä ja ei) Valtuuston päätös Artjärvi kuntaliitos 73,2 Orimattila 68 Iitti 26 Oravainen kuntaliitos 80,2 kyllä: 53,8 ei: 44,3 Vöyri- Maksamaa kuntaliitos 66,8 kyllä: 76,3 ei: 17,4 Hollola kuntaliitos 63,4 kyllä: 15,3 ei: 83,1 Vähäkyrö kuntaliitos 63,8 kyllä: 48,5 ei: 49,1 Länsi- Turunmaa Nummi- Pusula kaupungin nimi 71,6 Parainen: 57,7 Länsi-Turunmaa: 40, kuntaliitos 53,7 kyllä: 55,2 ei: 42,7 Siuntio kuntaliitos 66,5 kyllä: 34,3 ei: 63,5 Tuloksen mukainen Päätös: Liitos Orimattilan kanssa 2011 Tuloksen mukainen Liitos Vöyri- Maksamaan kanssa 2011 Tuloksen mukainen Tuloksen mukainen Tuloksen vtainen Liitos Oravaisten kanssa 2011 ei liitosta Liitos Vaan kanssa 2013 Tuloksen mukainen Nimenmuutos Parainen 2012 Tuloksen mukainen Tuloksen vtainen. HAO määräsi valituksen johdosta päätöksen täytäntöönpanokieltoon. Liitos Lohjan kanssa 2013 Liitos Lohjan kanssa ei toteutunut Kuntalaisten mielipiteet kunnallisista kansanäänestyksistä Vaikka kuntalaiset pitävät kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä vaikuttamistapana, toivovat he myös mahdollisuutta äänestää kunnallisissa kansanäänestyksissä. Kuntalaiskyselyissä iaa kartoitettiin väittämän Tärkeimmistä ioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys välityksellä. Viime valtuustokaudella vuosina 2008 ja 2011 tehdyissä kyselyissä runs puolet kuntalaisista (52%) näkee kunnalliset kansanäänestykset tärkeinä, vtaavti neljännes (24%) ei. Kansanäänestystä toivotaan selvästi enemmän kuin aiemmalla seurantajaksolla Vuonna 2004 kansanäänestystä kannattavien oli alimmillaan, vain runs kolmannes (35%) kuntalaisista % 20 % 40 % 60 % % vtanneista 80 % 100 % samaa mieltä ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä Kuvio 4. Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Tärkeimmistä ioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys. Vtausten %-jakaumat vuosina 2008 ja (N= väh ) Lähteet: ARTTU-kuntalaiskyselyt 2008 ja Asiaa kartoitettiin menneellä valtuustokaudella myös ARTTU-päättäjäkyselyssä vuonna Kuntien luottamushenkilöistä eli kuntalaisia selvästi harvempi, toisin sanoen vain runs viidennes (27%) kannatti kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä.

11 4.7 Aloiteoikeus kuntalaisen lakisääteisenä vaikuttamistapana Kuntalaisten aloiteoikeus on yksi konkreettinen kuntalain säännös, jonka avulla kunnan ukkaille turvataan oikeus tehdä kunnalleen aloitteita sen toimintaan liittyvissä ioissa. Kuntalaisten aloiteoikeudella on takanaan pitkä historia, sillä siitä säädettiin ensi kerran jo vuoden 1976 kunnallislaissa. Silloista kuntalakia valmistellut Kunnallishallintokomitea (1973) piti ukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien painottamista itseisarvona, siitä huolimatta, että aloiteoikeuden konkreettista hyötyä pidettiin vähäisenä suhteessa ioiden valmistelun työmäärään. Vuoden 1995 kuntalakiin ei tehty varsinaisia aloiteoikeuteen liittyviä muutoksia. Viranomaisten velvoitteet sen sijaan lisääntyivät jonkin verran. Kuntalaisaloitetta on pidetty perinteisesti suomalaisena erikoisuutena, ja sitä on jopa aikanaan kutsuttu Euroopan komission Alueiden komitean luettelossa eurooppalaisista paikallisista hallinnon innovaatiosta suomalaiseksi innovaatioksi. Ruotsissa keskusteltiin ja valmisteltiin aloiteoikeuden sisällyttämisestä kuntalakiin pitkään. Ruotsalaiset kunnat ovatkin voineet ottaa aloiteoikeuden käyttöön vta vuodesta 2002 lähtien. Norjsa aloiteoikeutta koskeva kuntalain pykälä tuli voimaan heinäkuussa 2003 eli puolitoista vuotta Ruotsin jälkeen. Tanskan kuntalaki ei sen sijaan edelleenkään sisällä kuntalaisten aloiteoikeutta. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita valtuuston jäsenten kautta. Norjan kuntalain mukaan kuntalaiset voivat kaikissa kunnissa tehdä kuntalaisaloitteita samalla tavoin kuin Suomessakin. Ruotsissa sitä vtoin kunnanvaltuusto voi itse päättää ottaako käyttöön kuntalaisaloitteen. Vuoden 2007 tiedon mukaan kaksi kolmesta Ruotsin kunnta, ts. 194 kuntaa, sekä vajaa puolet maakäräjistä on ottanut käyttöön aloitejärjestelmän. Ruotsissa vuonna 2004 tehdyn selvityksen mukaan vajaa kolmannes (30%) aloitteista johtaa positiiviseen päätökseen. Vtaavaa selvitystä ei ole tehty Suomessa. Kuntaliiton tekemien kartoitusten mukaan kuntalaisaloitteita on valtuustokauden aikana tehty aikaisempien vuosien tapaan vähäisessä määrin. Samalla kuntalaisaloitteiden määrä on pysynyt hyvinkin stabiilina keskimäärin kahdekssa aloitteessa kuntaa kohti per vuosi. Määrä on pysynyt stabiilimpina kuin edellisellä valtuustokaudella. Viime valtuustokauden viimeiseltä vuodelta 2012 ei vielä ole lukumääräistä tietoa käytettävissä, mutta on oletettavaa, että aloitteiden määrä kyseisenä vaalivuonna on noussut edellisvuosista ainakin hieman aivan kuten oli nähtävissä valtuustokauden viimeisen vuoden osalta ,8 7,2 7, ,6 8,4 8,3 8, Kuvio 5. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrä keskimäärin vuosina (%, N=max 229). Lähde: Hallintojohtajakyselyt 2010 ja 2012 Kuntalaisaloitteiden määrä on keskimäärin sitä suurempi mitä ukmäärältään suuremmta kunnta on kyse. Alle ukkaan kunnissa aloitteita tehtiin vuoden 2011 aikana keski-

12 määrin vajaat kolme aloitetta, yli ukkaan kunnissa keskimäärin 71. Kuntakohtaiset erot vaihtelevat suuresti tehtyjen aloitteiden määrän osalta, myös samankokoisten kuntien välillä. (taulukko 5) Taulukko 7. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrät erikokoisissa kunnissa keskimäärin vuonna (N=196) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Kuntakokoluokka Aloitteiden lkm keskimäärin vaihteluväli N= min - max alle , , , , , yli , Kaikki kunnat 8, Valtaossa kuntia, noin seitsemässä kymmenestä kunnta, on tehty korkeintaan viisi aloitetta vuoden aikana. Noin viidesossa kuntia ei ole tehty yhtäkään kuntalaisaloitetta. Nämä kunnat ovat alle ukkaan kuntia. Vajasa kymmenesossa kuntia on tehty vuosittain yli 20 aloitetta. Yli 50 aloitetta on tehty kahdesta kolmeen prosenttiin kunnista. (taulukko 6) Taulukko 8. Kunnissa tehtyjen kuntalaisaloitteiden määrät vuosina (N=196) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Aloitteiden määrä 2008, 2009, 2010, 2011, % kunnista % kunnista % kunnista % kunnista 0 kpl kpl kpl kpl kpl yli 50 kpl Yhteensä Vtanneiden kuntien määrä 100 % 100 % 100% 100 % Kuntalaisaloitteiden aihealueet Kuntalaisaloitteita tehdään tyypillisesti omaa lähiympäristöään koskevista ioista. Yleisimmin niiden on todettu käsittelevän teknisiä palveluja. Vuoden 2011 kyselyn mukaan tekniset palvelut lukeutuvat kolmen yleisimmän hallinnonalan joukkoon peräti 63 prosentissa kyselyyn vtanneista kunnista ja 76 prosentissa niistä kunnista, joissa on tehty ko. vuonna vähintään yksi kuntalaisaloite. (taulukko 7) Aloitteen aiheena on muu musa liikenneturvallisuus (nopeusrajoitukset, hidteet, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katuvalaistus), katujen ylläpito, puistot, liikuntapaikat. Muut hallinnonalat mainitaan kolmen yleisimmän kuntalaisaloitteiden hallinnonalan teknistä sektoria selvästi harvemmin. Sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi tyypillisimmin aloitteita noin neljässä kymmenestä kunnta. Aloitteet koskevat esimerkiksi kouluverkon säilymistä, koulukuljetuksia tai kirjtoautoja. Sosiaalitoimi nousee kolmen yleisimmän hallinnonalan joukkoon joka neljännessä kunnsa ja terveydenhuolto joka viidennes-

13 sä kunnsa. Useat kuntalaisaloitteet koskevat lten kotihoidon tuen kuntalisää ja vanhusten palveluja. (taulukko 7) Hallintoa ja päätöksentekoa edustava aihe, kuntaliitosten selvittäminen, on ollut niinikään usean aloitteen aiheena, joko sen tarpeellisuuden puolesta tai sen tekemättä jättämisestä. Taulukko 9. Kuntalaisaloitteiden yleisimmät aihealueet / hallinnonalat kunnissa Niiden kuntien osuus, jotka nimenneet ko. hallinnonalan kuntalaisaloitteiden kolmen yleisimmin edustaman hallinnonalan joukkoon.* (% vtanneista, N= xxx) Lähde: Kuntaliiton hallintojohtajakysely 2012 Hallinnonala Kunnat, jotka nimenneet ko. Kunnat, jotka nimenneet N hallinnonalan kolmen yleisimmän joukkoon (kaikki kyselyyn vtanneet kunnat) ko. hallinnonalan kolmen yleisimmän joukkoon (kunnat, joissa tehty vähintään yksi aloite vuonna 2011) Tekniset palvelut (121) Sivistys-, kulttuuri- ja (75) vapaa-ajan palvelut Sosiaalitoimi (49) Terveydenhuolto (39) Hallinto ja päätöksenteko (35) Koulutuspalvelut (26) Jokin muu (6) Kaikki kunnat (159) *Tarkka kysymysmuotoilu: Mihin hallinnonalaan kuntalaisaloitteissa käsiteltävät iat pääisa kuuluvat? Valitkaa kolme yleisintä. Kuntalaisaloitteet kuntalaisten näkökulmta Osana KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelmaa ( ) ja Par-arviointitutkimusohjelmaa (ARTTU) on Kuntaliiton toimesta tehty laajoja kuntalaiskyselyjä vuosina 1996, 2000, 2004, 2008 ja Kuntalaiskyselyissä on kartoitettu erilaisten suorien vaikuttamistapojen käytön yleisyyttä kuntalaisten keskuudessa sekä arviota vaikuttamistapojen vaikuttavuudesta kunnan päätöksentekoon. Kuntalaisaloitteet edustavat yhtä systemaattisesti kartoitettua suoraa vaikuttamistapaa. Kyselyjen mukaan kuntalaisaloite on jatkuvti kuulunut vähäisimmin käytettyjen suorien vaikuttamistapojen joukkoon; vain kolmesta neljään prosenttia kyselyihin vtanneista kuntalaisista on ilmoittanut tehneensä kuntalaisaloitteen. (Pekola-Sjöblom 2011, 2013) Kuvio 6. Ne kuntalaiskyselyyn vtanneet, jotka ilmoittaneet tehneensä kuntalaisaloitteen v. 2000, 2004, 2008 ja (%, N= ) Lähteet: KuntaSuomi 2004-kuntalaiskyselyt 2000 ja 2004, ARTTU-kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011.

14 Kuntalaisaloitteen vaikuttavuus jakaa mielipiteet; noin neljännes pitää hyvänä vaikuttamistapana ja runs neljännes ta huonona vaikuttamistapana. Kuntalaisaloitteen tehneet pitävät aloitteen tekemistä parempana vaikuttamistapana kuin ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta aloitteen tekemisestä. (emt.) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä vaikuttamistapa Ei hyvä, ei huono vaikuttamistapa Kuvio 7. Kuntalaisten näkemykset kuntalaisaloitteiden vaikuttamisen tehokkuudesta kunnan päätöksentekoon. Vtausten %-jakaumat v. 2000, 2004, 2008 ja (N= ) Arviot kuntalaisaloitteen vaikuttavuudesta vaihtelevat jonkin verran vtaajan taustan mukaan Kuntalaisaloitetta hyvänä vaikuttamistapana pitäviä ovat erityisesti naiset, alle 30-vuotiaat, suomenkieliset, vähän koulutetut, opiskelijat, lapsia/omaista/kotia hoitavat, kunnsa tai kuntataustaisessa organisaatiossa työskentelevät lapsiperheelliset kuntalaiset. (emt.) 4.9 Tiivistelmä ja johtopäätökset Tässä luvussa on selvitetty kuntalaisten osallistumis-, vaikuttamis- ja palautemahdollisuuksia kuntien näkökulmta. Tarktelussa ovat olleet kuntien tarjoamat tiedottamisen kanavat, kuntalaismielipiteiden kartoittamistavat sekä palautteen antamisen kanavat. Tulokset perustuvat pääosin kuntien hallintojohtajille keväällä 2012 tehdyn kyselyn vtauksiin. Ko. kysymyspattereita ei ole sisältynyt Kuntaliiton aiemmin tekemiin hallintojohtajakyselyihin, minkä takia näiden kysymysten osalta puuttuu ajallinen vertailu. Näiden lisäksi on tarkteltu yhtä kuntalaissa säädeltyä kuntalaisten suoraa osallistumiskanavaa eli kuntalaisaloitteita. Tarktelua on tehty sekä kuntien että kuntalaisten näkökulmta. Enemmistössä kuntia on käytetty tiedottamisen kanavina kunnan internet-sivuja, tiedotustilaisuuksia, yhteispalvelupisteitä (ml kouluja ja kirjtoja) sekä kotitalouksille jaettavia kuntapalvelujen esitteitä. Sitä vtoin muun musa sosiaalisen median kanavat ja paikallisradio ovat vähemmän käytettyjä tiedottamisen muotoja. Oletettavaa kuitenkin, on että varsinkin sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt ja lisääntyy merkittävästi kunnissa jo lähivuosien aikana. Kuntalaismielipiteitä kartoitetaan kunnissa erityisesti kuntalaistilaisuuksien, iakkyselyjen sekä yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen kautta. Enemmistössä kuntia myös kuntalaispalaute hallinnolle ja kuntalaiskyselyt ovat olleet käytössä viime valtuustokaudella. Sitä vtoin internetin keskustelupalstat, kuntalaishatattelut, kansalaisraadit ja verkkovaltuustot ovat olleet edelleen vähän käytettyjä tapoja kuulla kuntalaisten mielipiteitä.

15 Kuntien palautekanavien joukossa sähköpostipalaute ja henkilökohtainen suora palaute ovat ylivoimaisesti yleisimpiä palautekanavia lähes kaikkien kuntien mielestä. Yli puolet kunnista on nostanut myös kunnan internet-sivujen sekä paikallis-/aluelehtien yleisönostojen kautta tulevan palautteen yleisimpien palautekanavien joukkoon. Kunnallisia kansanäänestyksiä on sen koko voimsaoloaikana tehty kaikkiaan 60, joista valtuustokaudella kahdeksan. Kunnallisia kansanäänestyksiä on käytetty lähes yksinomaan kuntaliitosioissa. Vain kuudessa tapauksessa (10%) on ollut kyse muusta kuin mielipiteen ilmaisusta suunniteltuun kuntaliitokseen. Äänestysaktiivisuus on yleensä melko korkeata ja valtuustojen päätökset ovat pääsääntöisesti noudattaneet neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulosta. Enemmistö kuntalaisista näkee suotavana kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä päätettäessä tärkeimmistä ioista. Vuosina 2008 ja 2011 tehdyissä kuntalaiskyselyissä 52 prosenttia antoi kannatuksensa kansanäänestysten järjestämiselle. Kuntalaisaloitteet ovat edelleen vähän käytetty vaikuttamisen muoto - siitäkin huolimatta, että se on ollut kuntalaisten lakisääteinen oikeus jo vuodesta 1976 lukien. Kuntalaisaloitteiden keskimäärät ovat nousseet 2000-luvulla yllättävänkin vähän, ja edelleen vuonna 2011 aloitteita on tehty keskimäärin vain runsaat kahdeksan per kunta. Näyttäisikin siltä, että kuntalaisaloite on edelleen melko tuntematon vaikuttamisen kanava. Erilaiset tiedottamisen, kuntalaismielipiteen kartoittamisen sekä palautteenkeruun kanavat ovat tyypillisesti sitä runsaammin ja laaja-alaisemmin käytettävissä mitä suuremmta kunnta on kyse. Tämä on hyvin ymmärrettävää, koska kuntalaisten ja kunnan (päättäjien) välinen etäisyys kvaa kuntakoon kvaessa. jolloin tarvitaan henkilökohtaisten ja suorien kontaktien lisäksi enemmän systemaattista väylänrakentamista kunnan ja kuntalaisten välille. Kuitenkin on huomattava, että kuntien välillä on eroja paitsi erikokoisten kuntien välillä myös samankokoisten kuntien kesken. Tässä luvussa on kuntien välisiä vaihteluita avattu paitsi tiltollisin taulukoin myös esittelemällä erikokoisissa kunnissa käytössä olevia kuntalaistiedottamisen ja -vaikuttamisen muotoja. Nostetuista esimerkeistä käy hyvin ilmi, että suurten kaupunkien lisäksi myös monessa ukluvultaan pienessä kunnsa on tehty ja tehdään monipuolista työtä kuntalaisten äänen kuuluville saattamiseksi. Kuntalaisten ja kunnan välisen vuorovaikutuksen sekä osallistumis- ja vaikuttamistapojen kehittäminen on kaiken kaikkiaan jatkuvaa työtä, ja edustaa työsarkaa, jossa tuskin koskaan maailmaa saadaan tehtyä valmiiksi.

Luku 4. Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja palautetavat

Luku 4. Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja palautetavat 44 Marianne Pekola-Sjöblom Luku 4. Kunnan tarjoamat osallistumis-, vaikuttamis- ja palautetavat 4.1 Taustaa Kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tavat ja aktiivisuus riippuvat paitsi kunkin omaehtoisesta

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille

Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Kuntien tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamistavat kuntalaisille Ennakkotuloksia kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista kunnissa nykyisellä valtuustokaudella kartoittavasta faktakyselystä 2015 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11. Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö - Forskningschef

Lisätiedot

Paikallisdemokratian viikko Tiedotustilaisuus Kuntatalossa Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto

Paikallisdemokratian viikko Tiedotustilaisuus Kuntatalossa Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Tietoa kuntien tarjoamista tiedottamis-, osallistumis- ja vaikuttamistavoista ja palautekanavista sekä muita valikoituja myyttejä ja faktoja kuntademokratiasta Paikallisdemokratian viikko 14.-20.10.2013

Lisätiedot

Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista, oikaisuvaatimuksista ja kunnallisvalituksista

Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista, oikaisuvaatimuksista ja kunnallisvalituksista Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista, oikaisuvaatimuksista ja kunnallisvalituksista Kuntamarkkinat 10.9.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitto, Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Tietoja aloitteista,

Lisätiedot

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 14.9.2017 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina Kysymysmuotoilu: Seuraatko kuntasi toimintaa

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1. KUNTALAISTEN SALLISUUS TULEVAISUUDESSA Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013 - Edustuksellinen - Suora - Käyttäjälähtöinen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1 Kolme roolia Porin seutu Karhukunnat Henna

Lisätiedot

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat Mikko Nislin 5.6.2013 Kuntalaisten osallisuus Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 950 kuntalaista (18v

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa Demokratiapäivä 17.10.2017 Rinnakkaisseminaari 3: Maakunnat ja demokratia Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö 1 Maakuntavaalit Hallitusohjelman

Lisätiedot

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista

Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä.

Mahdollisuus valita kunnan järjestämä verorahoitteinen palvelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä. Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta

Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta Osallisuuden ja demokratian kehittäminen osana kuntalain kokonaisuudistusta Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys Selvitysryhmän 6. kokous 10.12.2013 Hankasalmi Anni Antila, FCG Konsultointi Oy Jyväskylän

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1. KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013 - Edustuksellinen - Suora - Käyttäjälähtöinen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1 Kolme roolia Porin seutu Karhukunnat Henna

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaiset ja suorat osallistumis-/vaikuttamistavat - erilaisten osallistumis-/vaikuttamistapojen käyttö - arviot osallistumis-/vaikuttamistapojen

Lisätiedot

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa Hyviä käytäntöjä Suomessa Kuntatalo 14.3.2017 Ritva Pihlaja Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Maakuntalaki HE 2.3.2017 Maakuntien ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella.

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05. Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.09.2015 Sivu 1 / 1 2581/07.02.01/2015 289 Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh. 050 525 2706 etunimi.e.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa Sakari Kela 14.9.2017 Kunnan olemassaolon tarkoitus? Edellytysten luominen kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumisen ja vaikuttamisen toteutumiselle.

Lisätiedot

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet

Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Luonnos uudeksi kuntalaiksi Asukkaiden osallistumisoikeudet Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Tampere 15.5.2014 Riitta Myllymäki johtava lakimies 1 Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaisten näkemyksiä palvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksesta ja kuntaliitoksista Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Marianne

Lisätiedot

Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4

Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Sirkka-Liisa Piipponen,

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä

Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä Kuntavaalit 2017: Pikakatsaus kuntavaalituloksiin ARTTU2-kuntien vinkkelistä ARTTU2-kuntaseminaari 24.5.2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Valtuustokoot: Vaaleissa valittujen valtuutettujen

Lisätiedot

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45

Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Kuntalaisten mielipiteitä ja mielikuvia kunnasta ARTTU2-ohjelman tietoisku Kuntamarkkinoilla to 10.9.2015 klo 9.00-9.45 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta:

Lisätiedot

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET

KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET OIKEUSMINISTERIÖ 2.11.2012 KUNNALLISET KANSANÄÄNESTYKSET Äänestyspäivä Kunta Asia Kysymys Tulos (%) Äänestysprosentti 1991 12.5. Tuusula Tiesuunnitelma Järvenpääntien leventäminen 10.11. Konginkangas Kuntaliitos

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten osallistumisesta ja vaikuttamisesta sekä niihin liittyvistä muutoksista vuosina 2008-2011. Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Valtuustokoko Manner-Suomen kunnissa

Valtuustokoko Manner-Suomen kunnissa Valtuustokoko Manner-Suomen kunnissa Tietoja kuntien valtuustojen koosta v. 2013 Vertailutietoa aikaisempiin valtuustokausiin Valtuustokokoon vaikuttavat tekijät Joulukuu 2012 Sirkka-Liisa Piipponen, tilastotutkija

Lisätiedot

Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 2017

Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 2017 Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 17 Liite mediatiedotteeseen 29.3.17 Vastanneita 4 086. Tiedonkeruu jatkuu huhtikuuhun asti. Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2015

Kuntalaistutkimus 2015 Kuntalaistutkimus 2015 Tulosmaistiaisia kyselyn ennakkoaineistosta 29.5.2015 KUNTASEMINAARI 3.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö KUNTALAISTUTKIMUS 2015: Jatkoa ARTTU- ja KuntaSuomi 2004

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa Osallisuussuunnitelma valmisteluajalle LUONNOS 7.11.2017 VATE 14.11.2017 Minna Laitila Sisällys 1. JOHDANTO 2. ASUKKAIDEN OSALLISUUS 3. OSALLISUUDEN

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2017

Kuntalaistutkimus 2017 Kuntalaistutkimus 2017 Ensimmäisiä maistiaisia kyselyn lopullisesta vastausaineistosta KUNTASEMINAARI 24.5.2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ * Kyselyn toteutus ja vastausaktiivisuus

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys. Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys. Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvitys Vaihtoehdot kuntalaisten kuulemiseen kuntaliitosprosessissa Demokratiatyöryhmä 10.12.2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kuntalaisten kuuleminen - vaihtoehdot

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan

Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan Kunnanhallitus 151 15.06.2015 Aloite neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Iitin kunnan siirtämisestä Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan 579/00.00.00/2015 Kunnanhallitus 151 Iitin

Lisätiedot

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Sipoo Kunta 2011 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi.

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 20 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Äänekoski Kunta 20 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Päättäjätutkimus 2015

Päättäjätutkimus 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kuntapäättäjien mielipiteet - Jäsenmäärältään pienemmästä ja suuremmasta valtuustosta - Valtuuston valitsemasta ja suoralla vaalilla valittavasta pormestarista. Päättäjätutkimus 2015

Lisätiedot

Missä menet kuntauudistus? Lapset ja nuoret uudistuksen pyörteessä

Missä menet kuntauudistus? Lapset ja nuoret uudistuksen pyörteessä Missä menet kuntauudistus? Lapset ja nuoret uudistuksen pyörteessä Elämänkaariset palvelut kunnille 2020 Tieteiden talo 28.5.2014 Inga Nyholm, neuvotteleva virkamies, HT Valtiovarainministeriö Kuntarakennelaki

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2011

Kuntalaistutkimus 2011 Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten ja osallistumisesta ARTTUtutkimuskunnissa 2011 sekä muutoksista 2008-2011. ARTTU-alueseminaarit lokakuussa 2012 SEINÄJOKI 24.10.2012 Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

NUMMI-PUSULAN KUNNAN TULEVAISUUDEN KUNTARAKENNE Tutkimusraportti

NUMMI-PUSULAN KUNNAN TULEVAISUUDEN KUNTARAKENNE Tutkimusraportti NUMMI-PUSULAN KUNNAN TULEVAISUUDEN KUNTARAKENNE Tutkimusraportti Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimuspäällikkö Juuso Heinisuo Kehittämiskumppani ratkaisevissa kysymyksissä. Innolink Research Oy 2010 Tutkimuksesta

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 22 Asianro 3546/03.00/2014 Lausunnon antaminen kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

I ARTTU-kuntalaistutkimuksen satoa

I ARTTU-kuntalaistutkimuksen satoa I ARTTU-kuntalaistutkimuksen satoa Kuntalaisten arviot kotikunnasta sekä samaistuminen alueellisiin kokonaisuuksiin Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista Kuntalaisten luottamus kunnalliseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh

Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh Ohje 1 / 5 Vaikuttamistoimielinten toimintaohjeet kh 23.10.2017 Alaotsikko Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsiperheraati Elinkeinoasioiden raati Kylä- ja kaupunginosaraati Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä

Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä Kunnalliset ja maakunnalliset vammaisneuvostot uudessa lainsäädännössä Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 14.12.2017 Suvi Savolainen 1 15.12.2017 Etunimi Sukunimi Kunnalliset vammaisneuvostot 2 15.12.2017

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen Kunnanhallitus 194 31.10.2016 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja valtuuston työjärjestyksestä sekä luottamushenkilöiden palkkioista päättäminen 497/00.01.01/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016

Lisätiedot

On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja

On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Mitä mieltä olet seuraavista oman kuntasi päätöksentekoon ja päättäjiin liittyvistä väittämistä? Arvioi väittämiä asteikolla

Lisätiedot

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Neuvotteleva virkamies, HT Inga Nyholm Valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Edustuksellisen

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2011

Kuntalaistutkimus 2011 Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten mielipiteistä ja osallistumisesta ARTTU-tutkimuskunnissa 2011 sekä muutoksista 2008-2011. ARTTU-alueseminaarit lokakuussa 2012 KUOPIO 26.10.2012 Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

KH 6 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Peter Stenvall, peter.stenvall(at)sipoo.fi

KH 6 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Peter Stenvall, peter.stenvall(at)sipoo.fi Valtuusto 4 30.01.2017 Esitys uudeksi hallintosäännöksi 13/00.01.01/2012 KH 6 Kunnanhallitus 12.1.2016 Valmistelija: kunnansihteeri Peter Stenvall, peter.stenvall(at)sipoo.fi Uusi kuntalaki (410/2015)

Lisätiedot

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet

Lisätiedot