Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät"

Transkriptio

1 Raine Mäntysalo, Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen & Miska Simanainen Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 2 Acta nro 217

2 Raine Mäntysalo, Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen & Miska Simanainen Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Viiden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ja suunnitteluyhteistyö Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 2 SUOMEN KUNTALIITTO AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU YHDYSKUNTASUUNNITTELUN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS YTK HELSINKI 2010

3 TEKIJÄT Raine Mäntysalo Lasse Peltonen Vesa Kanninen Petteri Niemi Jonne Hytönen Miska Simanainen 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Suomen Kuntaliitto Helsinki 2010 Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Faksi (09) Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

4 3 Esipuhe Seutujen elinvoimaisuuden edellytyksiä ovat kuntalaisten arjen toimivuus, palveluiden saavutettavuus ja laadukas elinympäristö. Nämä toteutuvat vain, jos kunnat toimivat maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisessä ikään kuin kuntarajoja ei olisi. Kaupunkiseutujen yhteistyön kehittäminen on yksi Paras-hankkeen keskeisistä tavoitteista. Nykyinen taloustilanne ja ilmastonmuutoksen asettamat haasteet ovat lisänneet edelleen painetta seudullisten ratkaisujen löytämiseen. Seudullinen yhteistyö on osoittautunut odotetusti vaikeaksi. Taustalla ovat keskuskaupunkien ja kehyskuntien erilaiset toimintakulttuurit, maankäyttö- ja liikennepolitiikat ja erityisesti kuntien välinen kilpailu. Osa seuduista on kuitenkin pystynyt ylittämään keskinäisen kilpailun ja kuntien erilaisuuden asettamia kynnyksiä muita paremmin. Mitkä tekijät ovat tukeneet myönteistä kehitystä? Miten joillakin seuduilla on onnistuttu näkemään seudun yhteinen etu yksittäisten kuntien ohi? Tässä raportissa tarkastellaan viiden suuren ja keskikokoisen kaupunkiseudun strategista maankäytön suunnittelua ja päätöksentekoa sekä näiden kehitystä Parashankkeen aikana. Vaikka yhteistyöprosessit ovat seuduilla vielä kesken, tutkimuksella on voitu nostaa esiin uusia näkökulmia yhteistyöstä, sen haasteista ja edellytyksistä. Onnistumiseen vaikuttavia taustatekijöitä on käsitelty monipuolisesti. Tutkijat ovat piirtäneet havainnollisesti esiin toisaalta kilpailun ja epäluottamuksen ja toisaalta yhteisen tavoitteenasettelun ja luottamuksen kierteet. Avainasemaan yhteistyön onnistumisessa tutkimus nostaa kehyskunnat ja niiden tilanteen ymmärtämisen. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Hanke on saanut rahoituksensa Paras-arviointitutkimusohjelmasta (ARTTU). Kiitän niin tutkimuksen rahoittajia kuin tutkimuksen tekijöitä, professori Raine Mäntysaloa ja hänen motivoitunutta tutkimusryhmäänsä. Erityinen kiitos kuuluu tutkimuksen kohdekunnille ja haastatelluille henkilöille, jotka ovat antaneet tutkijoille mahdollisuuden mennä pintaa syvemmälle tässä vaikeassa ja aiemmin liiankin vähän tutkitussa aiheessa. Suomen Kuntaliitto Ritva Laine yliarkkitehti ARTTU-ohjelman Yhdyskuntarakenteen toimivuus -tutkimuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

5 4 ACTA

6 5 Sisältö Tiivistelmä 7 Resumé 9 Summary 11 1 Johdanto Paras-arviointitutkimusohjelma Paras-uudistuksen arvioijana Tutkimusohjelman toteuttamisen perusvalinnat ARTTU-tutkimusohjelman tutkimusvaiheet ja raportit YKS-ARTTU 19 2 Teoreettiset lähtökohdat Hajautuvan yhdyskuntarakenteen haaste Liikenteen ja maankäytön integroinnin tarve Yhdyskuntarakenteen ekotehokkuus Eheyttävä suunnitteluote Polkuriippuvuuden näkökulma Polkuriippuvuuden käsite Polkuriippuvuus ja yhdyskuntarakenne Yhteistyön edellytykset tutkimusongelmana 34 3 Tutkimusaineistot ja -menetelmät 37 4 Tapaustutkimukset Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne YKR-aineiston valossa Jyväskylä ja Uurainen YKR-analyysi Dokumenttianalyysi Haastattelut Yhteenveto Kuopio ja Siilinjärvi YKR-analyysi Dokumenttianalyysi Haastattelut Yhteenveto Oulu ja Haukipudas YKR-analyysi Dokumenttianalyysi 118 KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

7 Haastattelut Yhteenveto Turku ja Lieto YKR-analyysi Dokumenttianalyysi Haastattelut Yhteenveto Vaasa ja Mustasaari YKR-analyysi Dokumenttianalyysi Haastattelut Yhteenveto Päätelmät Yhteenveto havainnoista Paras-hankkeen ajoittuminen suhteessa kaupunkiseutujen kehitykseen Strategisia eroja Paras-puitelain tulkinnoissa Kilpailun ja yhteistyön kierteet Vaikutuksia yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja eheyteen Seudullisen tahtotilan merkitys Polkuriippuvuusanalyysi Teknologiset lukkiutumat: Autoriippuvuus polkuriippuvuutena Talous Maantiede Instituutiot Politiikka ja polkuriippuvuus Monien polkujen summa: Kasvavien tuottojen kehyskunta Polkuriippuvuus vuorovaikutuksessa Polkuriippuvuudesta irtautuminen? Johtopäätökset ja lähtökohdat jatkotutkimukselle 222 Lähteet 224 Kirjallisuus 224 Tutkimustapausten dokumenttiaineistot 229 Jyväskylän seutu 229 Kuopion seutu 230 Oulun seutu 231 Turun seutu 231 Vaasan seutu 232 Liite 1. YKR-aineiston sisältö 234 Liite 2. Haastattelurunko 235 ACTA

8 7 Tiivistelmä Raine Mäntysalo, Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen & Miska Simanainen (2010): Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät. Viiden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ja suunnitteluyhteistyö Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 2. Acta nro 217. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus & Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Raportti esittelee Kuntaliiton koordinoimaan Paras-arviointitutkimusohjelmaan (ARTTU) sisältyvän Yhdyskuntarakenteen toimivuus -modulin (YKS-ARTTU) tutkimustuloksia Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-hanke) käynnistysvaiheen ( ) osalta. Tutkimuksesta on vastannut Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) tutkimusryhmä Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen, Miska Simanainen ja Raine Mäntysalo viimeksi mainitun johdolla. Modulissa tarkastellaan Paras-hankkeen myötä esiin nousseita yhdyskuntasuunnittelun yhteistyön ja yhdyskuntarakenteen eheytymisen mahdollisuuksia ja esteitä viidellä suurella ja keskikokoisella kaupunkiseudulla. Kaupunkiseuduilla tutkitaan erityisesti kehitystä keskuskaupungin ja yhden kehyskunnan maankäytön toimintakulttuureissa. Myös kuntien keskinäisiä suhteita peilataan laajempaan kaupunkiseudun kehitykseen. Tutkitut keskuskaupunki-kehyskunta-parit ovat Jyväskylä/Uurainen, Kuopio/Siilinjärvi, Oulu/Haukipudas, Turku/Lieto ja Vaasa/Mustasaari. Tutkimus on toteutettu monimenetelmällisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa on tehty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR) hyödyntäviä yhdyskuntarakenteellisia analyyseja sekä suunnitelmien ja ohjelmien dokumenttianalyyseja. Luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja kaupunkiseutujen seudullisia toimijoita on haastateltu. Havaintoja esitellään sekä kultakin kaupunkiseudulta erikseen että niitä keskenään vertaillen. Tutkimus osoittaa, että kaikilla tutkituilla kaupunkiseuduilla taajamien keskimääräinen väentiheys on laskenut. Samalla työmatkojen keskipituudet ovat kasvaneet, samoin autoistumisaste. Kehitys on johtanut autoriippuvaisempaan seudulliseen yhdyskuntarakenteeseen, mikä eriarvoistaa alueita ja ihmisryhmiä palveluiden saavutettavuuden suhteen. Paras-puitelain väestöpohjavaatimukset eivät kuitenkaan sellaisenaan tue maantieteellisen näkökulman ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden huomioimista kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kuntien välinen seudullinen yhteistyö on avainasemassa maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden yhteensovittamisessa. KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

9 8 Tutkimuksessa todetaan, että muodollinen seutuhallinto ei takaa poliittista yhteistyökykyä tai yhteisen tahtotilan löytymistä kaupunkiseuduilla. Käytännön yhteistyötä tehdään seuduilla paitsi kuntien yhteisten tavoitteiden ajamiseksi, myös välttämättömyyden pakosta. Haasteena on päästä lyhytjänteisestä yhteensovittamisesta pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja suunniteltuun maankäyttöön. Yhtäältä todetaan pragmaattisen, viranhaltijavetoisen yhteistyön edistävän yhteisten seudullisten tavoitteiden asettamista. Toisaalta riskinä nähdään, että luottamushenkilöt sitoutuvat vain peruskunnan näkökulmaan ja jäävät seutuja koskevien asioiden kohdalla valmistelun ulkopuolelle. Keskuskaupungin näkökulmasta esitetyt, seudun toiminnallisuuteen perustuvat argumentit eivät edistä yhteistyötä, jos keskuskaupungin ja kehyskunnan välillä on luottamuspulaa, ja jos kehyskunta pystyy taloudellisesti selviytymään peruspalveluvelvoitteistaan. Hajarakentaminen on keskeinen ongelma, mutta sen taustasyyt ovat moniselitteisiä. Tätä ongelmaa on kyettävä lähestymään myös maaseutuvaltaisemman kehyskunnan näkökulmasta. Seudun kaikkien kuntien etuja yhdistävät avaukset ja visiointi edistävät luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. Seudullisen tahtotilan löytäminen on edellytys kilpailuasetelman ehkäisemiselle ja rakentavalle seutuyhteistyölle. Polkuriippuvuuden käsite muodostaa erityisen näkökulman, josta tutkittavia kaupunkiseutuja ja niiden keskuskaupunki-kehyskunta-pareja lähestytään. Se tarkoittaa, että kaupunkiseutujen reagointia Paras-hankkeeseen tutkitaan niiden lähihistorian suunnitteluyhteistyön, laadittujen suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden sekä yhdyskuntarakenteen muutoksen kehityspolkujen taustaa vasten. Onko näköpiirissä, että Paras-hankkeen myötä nämä polut alkavat muuttaa suuntaansa? Entä mitä tämä muutos merkitsisi yhdyskuntarakenteen toimivuudelle? Tutkimuksessa tunnistetaan keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteisessä suhteessa ilmentyviä yhteiskunnallis-teknologisia lukkiutumia, jotka liittyvät yhdyskunta- ja kuntarakenteisiin, kuntainstituutioon, maanomistukseen, talouteen ja politiikkaan. Tällaiset yhdyskuntasuunnittelua ja -kehitystä urauttaneet lukkiutumat vaikeuttavat Paras-hankkeen tavoitteiden toteuttamista kaupunkiseuduilla. Raportin lopun johtopäätökset pohjustavat Paras-ARTTU-ohjelman jälkimmäisessä vaiheessa ( ) tehtävää tutkimusta. Avainsanat: yhdyskuntarakenne, polkuriippuvuus, kaupunkiseutu, yhteistyö, kilpailu, tapaustutkimus ACTA

10 9 Resumé Raine Mäntysalo, Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen & Miska Simanainen (2010): Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät. Viiden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ja suunnitteluyhteistyö Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa. [Spänningar i relationerna mellan centralorten och kranskommunen. Samhällsstrukturen och planeringssamarbetet i fem stadsregioner i det inledande skedet av strukturprojektet.] Undersökningar inom programmet för utvärdering av strukturprojektet (ARTTU), nr 2. Acta nr 217. Centrum för urbana och regionala studier vid Aalto-universitetets tekniska högskola & Finlands Kommunförbund. Helsingfors. Rapporten presenterar resultat av modulen Fungerande samhällsstruktur inom ramen för Programmet för utvärdering av strukturprojektet (ARTTU). Programmet koordineras av Kommunförbundet och resultaten gäller kommun- och servicestrukturprojektets inledande skede ( ). För forskningen svarar en forskningsgrupp vid Centrum för urbana och regionala studier (YTK) vid Aalto-universitetets tekniska högskola Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen, Miska Simanainen och Raine Mäntysalo under den sistnämndas ledning. I modulen granskas utgående från strukturreformen möjligheter och hinder som kommit fram i fem stora och medelstora stadsregioner i fråga om samarbete kring samhällsplanering och förenhetligande av samhällsstrukturen. I stadsregionerna fokuserar forskningen särskilt på utvecklingen av praxis inom centralortens och en kranskommuns markanvändning. Även kommunernas inbördes förhållanden ses i ett större perspektiv mot bakgrunden av stadsregionens utveckling. De undersökta centralort kranskommunparen är Jyväskylä/Uurainen, Kuopio/Siilinjärvi, Uleåborg/Haukipudas, Åbo/Lundo och Vasa/Korsholm. Undersökningen är en multimetodologisk fallstudie. I undersökningen ingår analyser av den urbana och regionala samhällsstrukturen som genomförts med hjälp av uppföljningssystemet för samhällsstrukturen (YKR) och dokumentanalyser av planer och program. Förtroendevalda, tjänsteinnehavare och regionala aktörer i stadsregionerna har intervjuats. Observationerna presenteras både separat för varje stadsregion och som en jämförelse sinsemellan. Av undersökningen framgår att den genomsnittliga befolkningstätheten i alla undersökta stadsregioners tätorter har sjunkit. Samtidigt har arbetsresornas genomsnittliga längd ökat, likaså bilanvändningen. Detta har lett till en regional samhällsstruktur som är mer bilberoende vilket i sin tur leder till ojämlikhet mellan regioner och grupper av människor i fråga om tjänsternas tillgänglighet. Kraven på befolkningsunderlag i ramlagen för strukturreformen stöder inte i sig det geografiska perspektivet och beak- KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

11 10 tandet av en fungerande samhällsstruktur i kommun- och servicestrukturreformen. Regionalt interkommunalt samarbete har en nyckelposition när det gäller att samordna markanvändningen, boendet, trafiken och tjänsterna. I undersökningen konstateras att formell regionförvaltning inte garanterar politisk samarbetsförmåga eller en gemensam vision i stadsregionerna. Praktiskt samarbete utförs i regionerna förutom för gemensamma syften också av nödtvång. Utmaningen består i att från kortsiktig samordning övergå till långsiktigt samarbete och planerad markanvändning. Å ena sidan konstateras att ett pragmatiskt samarbete som leds av tjänsteinnehavare gör det lättare att sätta upp gemensamma regionala mål. Å andra sidan ses det som en risk att förtroendevalda engagerar sig uteslutande för primärkommunens perspektiv och står utanför beredningen av ärenden som gäller regionerna. Argument som framförs ur centralortsperspektiv utgående från regionens funktion främjar inte samarbetet om förtroendet brister mellan centralorten och kranskommunen och om kranskommunen ekonomiskt klarar av sina skyldigheter att tillhandahålla basservice. Spridd bebyggelse är ett centralt problem, men de bakomliggande orsakerna är av olika slag. Det här problemet måste man kunna närma sig även från en mer landsbygdspräglad kranskommuns synvinkel. Initiativ och visioner som är förenliga med regionens alla kommuners fördel främjar en förtroendefull atmosfär. En gemensam vision i regionen är en förutsättning för att förhindra en konkurrenssituation och skapa ett konstruktivt regionsamarbete. Begreppet stigberoende (path dependancy) skapar ett speciellt perspektiv utgående från vilket stadsregioner och deras centralorter kranskommuner kan studeras. Detta innebär att stadsregionernas reaktioner på strukturreformen undersöks mot bakgrund av planeringssamarbetet, uppgjorda planer, program och strategier i deras närhistoria samt de utvecklingsstigar förändringarna i samhällsstrukturen följt. Finns det några utsikter för att dessa stigar antar nya riktningar under strukturreformens gång? Och hur skulle denna förändring påverka samhällsstrukturens funktion? I undersökningen identifieras sociotekniska blockeringar som yppar sig i spänningar mellan centralorten och kranskommunen och som hänför sig till samhälls- och kommunstrukturerna, kommunen som institution, markägandet, ekonomin och politiken. Sådana blockeringar i fråga om samhällsplaneringen och samhällsutvecklingen gör det svårare att uppnå strukturreformens mål i stadsregionerna. Slutsatserna av rapporten ger underlag för forskningen i det senare skedet ( ) av programmet för utvärdering av strukturprojektet (ARTTU). Nyckelord: Samhällsstruktur, stigberoende, stadsregion, samarbete, konkurrens, fallstudie ACTA

12 11 Summary Raine Mäntysalo, Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen & Miska Simanainen (2010): Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät. Viiden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne ja suunnitteluyhteistyö Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa. [Tense relations between the central city and a surrounding municipality. Structure of and planning cooperation in five urban regions in the start-up phase of the project to restructure local government and services (PARAS project)]. Evaluation Research Programme ARTTU Studies No. 2. Acta Publications No Centre for Urban and Regional Studies at Aalto University School of Science and Technology & The Association of Finnish Local and Regional Authorities. Helsinki. This report presents the outcomes of the research module examining structural functionality of urban regions, carried out under the Evaluation Research Programme ARTTU coordinated by the Association of Finnish Local and Regional Authorities. These outcomes are related to the start-up phase ( ) of the project to restructure local government and services (PARAS project). The research was conducted by the members of a research group at the Centre for Urban and Regional Studies of Aalto University School of Science and Technology: Lasse Peltonen, Vesa Kanninen, Petteri Niemi, Jonne Hytönen, Miska Simanainen, and Raine Mäntysalo, head of the group. The module looks at opportunities for and obstacles to the integration of urban structure and cooperation in urban and (sub)regional planning, brought about by the PARAS project, in five large and mid-size urban regions in Finland. The special focus of the research on urban regions is the development in the land use policies of the region's central city and one of the surrounding municipalities. The relations between local authorities are also reviewed in the context of a wider development of urban regions. The following pairs consisting of a central city/surrounding municipality were studied: Jyväskylä/Uurainen, Kuopio/Siilinjärvi, Oulu/Haukipudas, Turku/Lieto and Vaasa/Mustasaari. The research was carried out using a multi-method case study approach. The research consisted of analyses of urban and regional structures and analyses of planning and programme documents. Local politicians and planners and regional actors were interviewed. Each urban region is observed separately, but also comparisons are made between the regions. The study shows that the average population density has fallen in all urban regions included in the study. At the same time, average commuting distances have increased and so has car use. In consequence, the regional urban structure is more dependent KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

13 12 on private cars, making regions and different population groups unequal in terms of service accessibility. The requirement of a minimum population base for service provision laid down in the Act on Restructuring Local Government and Services does not, as such, cause the geographic perspective or structural functionality of urban regions to be given more consideration in the implementation of the reform. Regional cooperation between local authorities has a key role in reconciling land use, housing, transportation and services. The research concludes that formal regional administration does not guarantee that local authorities in the urban regions have political will to cooperate or are capable of formulating a common vision. Regions engage in cooperation at practical level not only to pursue their common goals, but also because there is no other alternative. The challenge is to move away from short-term reconciliation to long-term cooperation and planned land use. The research shows, on the one hand, that pragmatic cooperation led by local planning officials helps set common regional goals. On the other hand, there is the risk that local elected representatives are only committed to the perspective of the local government and do not participate in the planning of issues that concern the whole urban region. Arguments that only represent the view of the region's central city and are based on the functionality of the urban region do not encourage cooperation if there is a lack of confidence between the central city and the surrounding municipality and if the latter has the economic means to fulfil its obligation to provide basic public services on its own. Spreading housing development is a central problem, but it is difficult to attribute one single reason for it. This problem should also be viewed from the perspective of surrounding municipalities with large rural areas. Openings and visions that are to the benefit of all the region s municipalities help establish a climate of confidence and trust. A common regional vision is a prerequisite for preventing competition and promoting positive and constructive cooperation. The concept of path dependency provides a special perspective through which urban regions and their central cities/surrounding municipalities can be approached. This means that the reactions of urban regions to the PARAS reform are viewed against their recent history of planning cooperation, their devised plans, programmes and strategies, and the development paths of changes in urban structure. Is it to be expected that these paths will start changing direction as the PARAS reform progresses? How would this change affect the structural functionality of urban regions? The research identifies socio-technological lock-ins caused by tense relations between the central city and a surrounding municipality, which are related to urban structures, the institutional aspects of the local government, land ownership, economy and politics. Such lock-ins hinder the emergence of a regional perspective in planning and development and impede the realisation of the PARAS objectives in urban regions. The conclusions drawn in the report lay a foundation for the research to be carried out in the latter stage of the Evaluation Research Programme ARTTU ( ). Key words: Urban structure, path dependency, urban region, cooperation, competition, case study ACTA

14 13 1 Johdanto 1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke on suurin ja laaja-alaisin maassamme käynnistetty, kuntiin ja kuntarakenteeseen kohdistuva yhteiskunnallinen uudistushanke. Paras-uudistusta ohjaava puitelaki, laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) vahvistettiin ja se astui voimaan Paras-uudistuksen puitelain tarkoituksena on ensimmäisen pykälän mukaisesti luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Edelleen puitelain ensimmäisessä pykälässä todetaan puitelain tarkoitukseksi seuraavaa: Puitelain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa (1, 3 mom.) luetellaan useita tärkeitä, uudistuksen mukaisten järjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavia seikkoja: palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä 1 Johdannon (pl. alaluku 1.2) ovat kirjoittaneet Pentti Meklin ja Marianne Pekola-Sjöblom. KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

15 14 saamelaisten kielelliset oikeudet ja oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan. Paras-uudistuksen yleisinä toteuttamisen keinoina puitelaissa (4 ) esitetään: kuntaliitokset, joilla vahvistetaan kuntarakennetta, kuntien yhteistoiminnan lisääminen, jolla vahvistetaan palvelurakenteita, toiminnan tuottavuuden parantaminen tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Puitelain tarkoitus ja keinot koskevat puitelain 2 :n mukaisesti maan kaikkia kuntia, siitäkin huolimatta, että kunnat ovat hyvin erilaisia. Kuntien erilaisuuden takia käytännön ratkaisut voivat kuitenkin olla erilaisia eri kunnissa. Paras-uudistuksen käynnistämisen taustalla ovat hallituksen esitykseen Eduskunnalle laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (155/2006) kirjatun mukaisesti kuntien toimintaympäristön muutokset, joiden todetaan edellyttävän kunta- ja palvelurakenteen muuttamista. Hallituksen esityksen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on turvata kuntien vastuulla olevien palvelujen saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Hallituksen esityksessä todetaan niin ikään, että palvelujen turvaamiseen on ryhdyttävä välittömästi, jotta palvelujen uudelleenjärjestelylle jää riittävästi aikaa. Paras-uudistuksen taustalla voidaan toisin sanoen tulkita olevan näkemys siitä, että kunnat eivät nykyisillä rakenteilla selviä tai selviytyvät huonosti tulevista tehtävistään. Näin ollen Paras-lain tavoitteena on eheä kuntarakenne ja elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta, jolla on riittävät edellytykset hoitaa tehtävänsä. Kunnilla on kolme keskeistä tehtävää: toimiminen demokraattisena, kuntalaisten monipuolista osallistumista tukevana yhteisönä (demokraattinen tehtävä), palvelujen järjestäminen kuntalaisille verorahoituksella (palvelujen järjestämistehtävä) sekä kunnan alueen kehittäminen kuntalaisten ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi (paikallistaloudellinen tehtävä). Paras-puitelain esittämiä keinoja yhdistävä ajatus on olettamus suuruuden tarjoamista hyödyistä, suuruuden ekonomiasta: suuremmat kunnat ja suuremmat yhteistyöorganisaatiot kykenevät käyttämään voimavaransa pienempiä tehokkaammin ja saavat samoilla voimavaroilla aikaan enemmän ja parempia palveluja. Kyseisen olettamuksen mukaan suurempi tai yhteistoiminnassa toimiva kunta voi myös tehokkaammin luoda edellytyksiä elinvoimaiselle ja toimintakykyiselle kunnalle. 1.1 Paras-arviointitutkimusohjelma Paras-uudistuksen arvioijana Jo Paras-uudistuksen käynnistysvaiheessa oli selvää, että mittavia uudistuksia tavoittelevassa pitkäkestoisessa uudistusprosessissa tarvitaan myös väliarviointia muutosprosessin suuntaamiseksi. Ulkopuolisen, pitkäjänteisen ja riippumattoman tahon toteuttaman ACTA

16 arviointitutkimuksen avulla nähtiin mahdolliseksi saada tietoa Paras-hankkeen muutosprosesseista, hankkeen myötä tapahtuvista todellisista muutoksista sekä muutosten vaikutuksista. Lisäksi arviointitutkimuksen nähtiin mahdollisuudeksi saada tietoa uudistuksen tuottamista mahdollisista odottamattomista sivuvaikutuksista ja saada vertailukelpoista tietoa eri toimijoiden näkökulmista. Kuntaliiton aloitteesta ja koordinoimana käynnistettiin vuonna 2007 Paras-hanketta arvioiva laaja-alainen, viisivuotinen tutkimusohjelma Paras-arviointitutkimusohjelma (ARTTU) 2. Ohjelman varsinainen tutkimus- ja rahoituskausi käsittää vuodet Tutkimusohjelma on valmisteltu ja käynnistetty yhteistyössä seitsemän ministeriön (liikenne- ja viestintä-, maa- ja metsätalous-, opetus-, sosiaali- ja terveys-, työ- ja elinkeino-, valtiovarain- sekä ympäristöministeriöt), Kunnallisen eläkevakuutuksen (Keva), seitsemän eri tutkimustahon (Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin ja Tampereen yliopistojen sekä Teknillisen korkeakoulun 3 ja Åbo Akademin) sekä tutkimusohjelmaan valittujen 40 tutkimuskunnan kanssa. Tutkimusohjelman rahoituksesta vastaavat Kuntaliitto yhdessä ministeriöiden, Kevan ja tutkimuskuntien kanssa. Tutkimusohjelman tarkoituksena on paitsi välittää tutkimustietoa myös ylläpitää ja vahvistaa vuoropuhelua tutkijoiden ja käytännön, erityisesti poliittisten päätöksentekijöiden välillä sekä kunnissa että yleisemmällä tasolla. Ohjelman tarkoituksena on tuottaa myös käytännön hyötyjä kunnille, erityisesti tutkimusohjelmaan osallistuville tutkimuskunnille Tutkimusohjelman toteuttamisen perusvalinnat Tutkimusohjelman toteuttamisessa on tehty muutamia perusvalintoja ja täsmennyksiä. Ensiksikin ohjelmassa on haluttu tarkastella uudistushankkeen prosesseja ja vaikutuksia Paras-lain esittämien keinojen mukaisesti. Tämän tarkastelun mahdollistamiseksi tutkimusohjelman tutkimuskohteiksi on valittu Paras-uudistusta erityyppisesti eteenpäin vieviä kuntia seuraavasti: Kuntaliitoskuntia eli kuntia, joissa on tehty kuntajaon muutoksia Paras-uudistus-hankkeen käynnistymisen jälkeen eli vuonna 2007 tai sen jälkeen. 2. Syvenevän yhteistyön kuntia, eli kuntia, jotka aikovat kuntajaon muutoksen sijaan vahvistaa kuntien yhteistoimintaa ainakin perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen osalta yhteistoimintaalueella, tai kokoamalla em. palvelut yhteen laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kanssa (terveys-/hyvinvointipiirit). 3. Kaupunkiseutukuntia, joita koskee puitelain 7 :n mukainen suunnitteluvelvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. 4. Muita kuntia, joissa palvelurakenneuudistukset ovat toimeenpanosuunnitelman mukaan kaavailtu toteutettavan ilman kuntaliitosta ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta. 2 Lisätietoja Paras-arviointitutkimusohjelmasta osoitteessa 3 Vuoden 2010 alusta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

17 16 Tutkimusohjelman laajuuden ja aikaisempien kokemusten perusteella tutkimusohjelmaan osallistuvaa tutkimuskuntajoukkoa on ollut välttämätöntä rajata, jotta tutkittaviin ilmiöihin päästään kiinni syvällisemmin. Toisaalta on nähty tärkeäksi, että tutkimuskohteet edustaisivat mahdollisimman hyvin maamme kuntakenttää. Näin ollen tutkimusohjelmaan on valittu erilaisia kriteerejä (edellä kuvatun Paras-uudistuksen etenemistä kuvaavan luokituksen lisäksi kuntakoko, maantieteellinen sijainti, maaseututyypitys, kielisuhteet, elinkeino- ja ikärakenne) käyttäen kaikkiaan 40 kuntaa (vuoteen 2009 asti 65 kuntaa), toisin sanoen 10 kuntaa kustakin ns. Paras-luokasta. 4 Paras-uudistuksen eri toteutustapoihin pohjautuvalla kuntavalinnalla oletetaan saatavan tietoa lain esittämisen keinojen käytön vaikutuksista. Tutkimusohjelmaan on valittu eri Paras-luokitusta syksyllä 2007 edustavat kunnat seuraavasti: 1. Kuntaliitoskunnat: Hämeenlinna, Kajaani, Kemiönsaari, Lappeenranta-Joutseno, Mänttä-Vilppula, Raasepori, Salo, Seinäjoki, Vöyri-Maksamaa ja Äänekoski. 2. Syvenevän yhteistyön kunnat: Halsua, Hamina, Harjavalta, Hirvensalmi, Hollola, Karkkila, Kitee, Lempäälä, Pudasjärvi ja Vimpeli. 3. Muut kunnat: Juuka, Kirkkonummi, Kotka, Kuusamo, Lapua, Pello, Pori, Sipoo, Sodankylä ja Varkaus. 4. Kaupunkiseutukunnat: Jyväskylä ja Uurainen, Kuopio ja Siilinjärvi, Oulu ja Haukipudas, Turku ja Lieto sekä Vaasa ja Mustasaari. Kuntavalinnan ja kuntien Paras-luokituksen osalta on huomattava, että luokat eivät ole toisiaan poissulkevia; ts. kunta voi kuulua useampaan kuntaluokkaan. Toinen huomion arvoinen seikka on, että tutkimuskuntien sijoitus Paras-luokkiin vastaa valintatilavaihetta syksyllä Ko. ajankohdan jälkeen kunnassa on voitu tehdä päätöksiä, jonka perusteella kunta kuuluukin johonkin toiseen kuin alkuperäiseen valintaluokkaan. Tämä on kuitenkin osa Paras-uudistuksen henkeä, ja on oletettavaa, että tutkimuskauden aikana tulee kunnissa tapahtumaan useita, kuntien sijoitusta em. luokituksella muuttavia muutoksia. Myös tutkimuskuntia koskevat, vuoden 2009 jälkeen mahdollisesti toteutettavat kuntaliitokset voivat muuttaa tutkimuskuntien rakennetta. Vuoden 2010 alussa Lappeenrannan kaupunkiin yhdistyi Ylämaan kunta ja Porin kaupunkiin Noormarkun kunta. Lisäksi vuoden 2010 tammikuuhun mennessä oli tiedossa Karttulan kunnan yhdistyminen Kuopion kaupunkiin vuonna 2011 sekä Yli-Iin kunnan yhdistyminen Oulun kaupunkiin vuonna Näiden lisäksi käynnissä on lukuisia ARTTU-tutkimuskuntia koskettavia kuntaliitosselvityksiä: Hamina-Virolahti- ja Kotka-Pyhtää -selvitysten lisäksi ainakin Oulun, Vaasan ja Lahden seuduilla. 4 Lisätietoja tutkimuskuntien valinnasta osoitteessa > Tutkimuskunnat > Tutkimuskuntien valintakriteerit ACTA

18 17 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasjärvi Haukipudas Oulu Vöyri-Maksamaa Halsua Mustasaari Vimpeli Vaasa Lapua Äänekoski Seinäjoki Uurainen Mänttä-Vilppula Varkaus Jyväskylä Kitee Pori Hirvensalmi Lempäälä Harjavalta Hämeenlinna Hollola Lappeenranta Lieto Karkkila Hamina Turku Salo Sipoo Kotka Kemiönsaari Raasepori Kirkkonummi Kajaani Juuka Siilinjärvi Kuopio Kuntarajat: Tilastokeskus Kuvio 1. Karttakuva Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuskunnista. Toista tutkimusohjelman perusvalintaa edustavat ne suunnat tai näkökulmat, joihin Paras-hankkeen toimenpiteillä oletetaan olevan vaikutuksia. Näitä tutkimusohjelmaan sisällytettyjä näkökulmia ovat demokratia ja johtaminen, kunnalliset palvelut (sosiaali, terveys ja koulutus), henkilöstö, kunta- ja paikallistalous sekä yhdyskuntarakenteen toimivuus. Lisäksi ohjelmakokonaisuuteen kuuluvat edellä erillishankkeina ja erillisrahoituksella toteutettuna/toteutettavina näkökulmina Paras-uudistuksen toimeenpanon suunnitteluvaiheen, kielellisten vaikutusten sekä tasa-arvovaikutusten arviointi. Eri näkökulmien selvittämisestä vastaavat yliopistot ja tutkimusyksiköt käyvät ilmi oheisesta kuviosta. KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

19 18 ERILLISHANKKEET UUDISTUKSEN TOIMEENPANO SUUNNITTELUVAIHEEN ARVIOINTI (päättynyt 3/09) LAPIN YLIOPISTO PALVELUT HENKILÖSTÖ TAMPEREEN YLIOPISTO, Työelämän tutkimuskeskus UUDISTUKSEN KIELELLISET VAIKUTUKSET (SpråKon) HELSINGIN YLIOPISTO, Svenska social- och kommunalhögskolan & ÅBO AKADEMI UUDISTUKSEN TASA-ARVOVAIKUTUKSET (TERTTU) ÅBO AKADEMI TALOUS TAMPEREEN YLIOPISTO, Taloustieteiden laitos & HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, Koulutuksen tutkimuslaitos YHDYSKUNTA- RAKENTEEN TOIMIVUUS AALTO-YLIOPISTO, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN ÅBO AKADEMI & KUNTALIITTO Kuvio 2. Paras-arviointitutkimusohjelman tutkimuskehikko. Kolmanneksi, tutkimusohjelman alkupuolella vahvistui käsitys, että lain mainitsemat keinot, toisin sanoen kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueiden perustaminen ja kaupunkiseutujen yhteistyö sinänsä ei vielä synnytä odotettuja hyötyjä. Ne ovat toiminnan organisoinnin välineitä, ilmirakenteita, ja tarjoavat siten ainoastaan kehittämispotentiaalia, joka kunnissa on otettava käyttöön esimerkiksi kuntaliitoksen jälkeen. Tutkimushankkeissa tarkastellaan erityisesti miten kunnat ovat ottaneet käyttöön tätä kehittämispotentiaalia vaikkapa keskittämällä palveluja tai muuttamalla palvelujen tuottamistapoja, ja miten näiden toimenpiteiden vaikutukset näyttäytyvät eri näkökulmista. Neljänneksi, alun perin ARTTU-tutkimusohjelman keskeisenä tarkoituksena oli selvittää Paras-uudistuksen vaikutuksia. Ohjelman aikana on tutkijoiden toimesta kuitenkin todettu, että kuntien arkielämässä tapahtuu samanaikaisesti monia muita asioita, jotka joko tukevat tai estävät Paras-hankkeen tavoitteiden toteutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi taloustaantuma tai kunnan eri toimialoilla tapahtuvat muut kehittämishankkeet. Käytännössä tapahtuneista muutoksista on hankala osoittaa, mikä johtuu Paras-uudistuksesta ja mikä muista syistä, eikä tällainen ole välttämätöntäkään. Vaikka ARTTU-tutkimusohjelmalla pyritään mahdollisuuksien mukaan selvittämään Paras-uudistuksen vaikutuksia, haetaan tutkimusohjelmalla vastausta ennen kaikkea seuraaviin yleisempiin kysymyksiin: ACTA

20 Tutkimusohjelman keskeisenä tutkimusmenetelmänä on monitahoarviointi. Tutkimusmenetelmät vaihtelevat kuitenkin eri tutkimusmoduleissa. Kyselyaineistoja käytetään erityisesti henkilöstön sekä demokratian ja johtamisen moduleissa. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden osion tarkastelun ytimen muodostavat asiakirja-aineistot ja haastattelut. Palvelujen ja talouden moduleissa ensisijaisina tutkimusaineistoina ovat tilastoaineistot ja kuntien asiakirjat ARTTU-tutkimusohjelman tutkimusvaiheet ja raportit Jotta voitaisiin selvittää kuntien tekemisiä ja tulkita niiden vaikutuksia Paras-hankkeen aikana, on Paras-arviointiohjelman tutkimustehtävänä ensimmäisellä tutkimuskaudella vuosina ollut uudistuksen lähtötilanteen kartoitus tutkimuskuntien osalta. Tutkimustiedot on kerätty pääosin vuosilta , mutta osa aineistosta, erityisesti ohjelman puitteissa toteutetut laajat kuntalais- ja henkilöstökyselyt ovat vuosilta 2008 ja Lähtötilanteen kartoitusta varten tilastotietoja on kerätty myös aikaisemmilta vuosilta sen vuoksi, että osa kunnista on tehnyt monia Paras-hankkeen hengen mukaisia ratkaisuja jo ennen vuotta Näissä kunnissa muutokset Paras-hankkeen tarkastelukaudella voivat olla vähäisiä. Tutkimushankkeen lopussa vuosina tehdään uudistuksen lopputilanteen kartoitus, jonka perusteella voidaan esittää vastauksia tutkimuksen pääkysymyksiin. Osassa tutkimusmoduleita tehdään alussa ja lopussa kysely tai haastatteluja ja osassa kootaan tilasto- ja asiakirja-aineistoa vuosittain koko hankkeen ajalta. Kukin tutkimusmoduli tuottaa kuntien alkutilanteen kartoituksesta oman raportin. Lisäksi ARTTU-ohjelman puitteissa tehdään alkutilanteesta eri tutkimusmodulien keskeiset tulokset ja johtopäätökset kokoava tulostiivistelmäraportti. Tutkimushankkeen lopussa kussakin modulissa tehdään loppuraportti, jossa pyritään antamaan vastauksia aiemmin esitettyihin ARTTU-tutkimuksen peruskysymyksiin. Käsillä olevassa raportissa esitellään Yhdyskuntarakenteen toimivuus modulin (YKS-ARTTU) tuloksia alkutilanteen kartoituksesta keskittyen kaupunkiseutukuntiin. 1.2 YKS-ARTTU Paras-puitelain 7 on edellyttänyt keskikokoisilta ja suurilta kaupungeilta yhteistyössä naapurikuntien kanssa laadittavaa seudullista suunnitelmaa ( mennessä) siitä, miten kuntarajat ylittäen parannetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteenso- 19 Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-hankkeen aikana tai mitä kunnissa on tapahtunut? Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla on eri tutkimusmodulien näkökulmista? Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Paras-uudistuksen erilaiseen etenemiseen eri kunnissa? Miten valtionohjaus on tukenut Paras-uudistuksen toimeenpanoa kunnissa? KESKUSKAUPUNGIN JA KEHYSKUNNAN JÄNNITTEISET KYTKENNÄT

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-OHJELMAN JATKOTYÖSKENTELYN ESITTELYÄ ARTTU-KUNTASEMINAARI 11.5.2010 Marianne Pekola-Sjöblom & Pentti Meklin Vaikka ARTTU-tutkimusohjelmalla pyritään mahdollisuuksien

Lisätiedot

Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto

Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto PARAS-ARTTU TUTKIMUSKUNNAT 2008-2012 Mustasaari Vaasa Pori Harjavalta Kemiönsaari Vöyri Vimpeli Lapua

Lisätiedot

Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät

Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät Paras-Arttu tutkimusohjelman yhdyskuntarakenteen toimivuus-moduli Alustavia tuloksia tutkimuksesta Raine Mäntysalo Professori, johtaja Aalto-yliopisto

Lisätiedot

ARTTU-Alueseminaari Seinäjoki

ARTTU-Alueseminaari Seinäjoki ARTTU-Alueseminaari Seinäjoki 24.102012 Paras-uudistuksen tarve ja tavoite > (liian) monisanainen kuvailu puitelaissa - Kunnat eivät tulevaisuudessa selviä nykyisillä rakenteillaan tehtävistään tai

Lisätiedot

Ajankohtaista ARTTU ohjelmasta. Kuntamarkkinat Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom

Ajankohtaista ARTTU ohjelmasta. Kuntamarkkinat Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Ajankohtaista ARTTU ohjelmasta Kuntamarkkinat 16.9.2010 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom OHJELMA 09:00 Seminaarin avaus Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto 09:05 Parasta Artun

Lisätiedot

Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU

Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Paneelikeskustelu: Kuntien eriytyvä kehitys riskit ja mahdollisuudet Kuntamarkkinat 15.9.2011 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntien eriytyvä kehitys riskit

Lisätiedot

ARTTU-Alueseminaari HOLLOLA

ARTTU-Alueseminaari HOLLOLA ARTTU-Alueseminaari HOLLOLA 25.10.2012 Paras-uudistuksen tarve ja tavoite > (liian) monisanainen kuvailu puitelaissa - Kunnat eivät tulevaisuudessa selviä nykyisillä rakenteillaan tehtävistään tai selviytyvät

Lisätiedot

ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010

ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010 Paras-arviointitutkimusohjelma (ARTTU) ARTTU-VILU Päättäjätutkimus Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely 2010 Kohdejoukkona ARTTU-tutkimuskuntien keskeiset luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat

Lisätiedot

ARTTU KUNTASEMINAARI LAPPEENRANNASSA 24.5.2011 OHJELMA

ARTTU KUNTASEMINAARI LAPPEENRANNASSA 24.5.2011 OHJELMA ARTTU KUNTASEMINAARI LAPPEENRANNASSA 24.5.2011 OHJELMA klo 9.45: Seminaarin avaus, Lappeenrannan kaupungin tervehdys Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen klo 10.05: Ajankohtaista ARTTU-ohjelmasta Marianne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa SOTEPA Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa SOTEPA Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksissa SOTEPA Sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa. Loppuraportti Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 25. Acta nro 245. Vuokko Niiranen,

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaisten näkemyksiä palvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksesta ja kuntaliitoksista Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Marianne

Lisätiedot

Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa Siv Sandberg, Åbo Akademi

Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa Siv Sandberg, Åbo Akademi Luottamushenkilö- vai viranhaltijavetoiset kunnat? Alueellinen ARTTU-kuntaseminaari Kuopiossa 26.10.2012 Siv Sandberg, Åbo Akademi Kunnallinen päätöksenteko on tuomittu epäonnistumaan? Dollery & Wallis

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2011

Kuntalaistutkimus 2011 Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten ja osallistumisesta ARTTUtutkimuskunnissa 2011 sekä muutoksista 2008-2011. ARTTU-alueseminaarit lokakuussa 2012 SEINÄJOKI 24.10.2012 Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

YKS-ARTTU-kaupunkiseutututkimuksen lähtökohdat ja keskeiset johtopäätökset

YKS-ARTTU-kaupunkiseutututkimuksen lähtökohdat ja keskeiset johtopäätökset YKS-ARTTU-kaupunkiseutututkimuksen lähtökohdat ja keskeiset johtopäätökset 1/5 Kaupunkiseudut hajautuvat: väestöntiheys laskussa Maankäyttöä kehitetään yhä kuntakeskeisesti, ei kaupunkiseutukokonaisuuksien

Lisätiedot

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU. ARTTU-KUNTASEMINAARI Kuntatalolla Esittelyssä Vöyri-Maksamaa

PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU. ARTTU-KUNTASEMINAARI Kuntatalolla Esittelyssä Vöyri-Maksamaa PARAS-ARVIOINTITUTKIMUSOHJELMA ARTTU ARTTU-KUNTASEMINAARI Kuntatalolla 17.12.2010 Esittelyssä Vöyri-Maksamaa Paras-ARTTU Tutkimuskunnat Vöyri-Maksamaa Mustasaari Vaasa Harjavalta Vimpeli Lapua Äänekoski

Lisätiedot

Kuntalaistutkimus 2011

Kuntalaistutkimus 2011 Kuntalaistutkimus 2011 Tutkimus kuntalaisten mielipiteistä ja osallistumisesta ARTTU-tutkimuskunnissa 2011 sekä muutoksista 2008-2011. ARTTU-alueseminaarit lokakuussa 2012 KUOPIO 26.10.2012 Marianne Pekola-Sjöblom

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Sipoo Kunta 2011 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi.

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 20 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Äänekoski Kunta 20 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Henkilöstötutkimus 2008

Henkilöstötutkimus 2008 T Joulukuu 2008 23/83/2008 Tampereen yliopisto Työelämän tutkimuskeskus Tutkija Risto Nakari 33014 Tampereen yliopisto Henkilöstötutkimus 2008 A Taustakysymyksiä (kysymykset 1 9) 1 Missä kunnassa työpaikkanne

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 950 kuntalaista (18v

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU ARTTU-kunnat Paras-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa. Mukaan on valittu kuntaliitoskuntia, yhteistyökuntia, kaupunkiseudun kuntia sekä muita kuntia.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ARTTU-SOTEPA-tutkimus

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ARTTU-SOTEPA-tutkimus ARTTU alueseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ARTTU-SOTEPA-tutkimus Professori Vuokko Niiranen SOTEPA- tutkimusryhmä: Vuokko Niiranen, Alisa

Lisätiedot

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Moderaattori: Arto Koski, erityisasiantuntija, Kuntaliitto ARTTU-päätösseminaari 13.12.2012 klo

Lisätiedot

Pentti Meklin (toim.)

Pentti Meklin (toim.) Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla

Lisätiedot

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018

ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 ARTTU STARTTI-seminaari 9.12.2014 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö ARTTU2 ohjelmapäällikkö Kuntakehitys,

Lisätiedot

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ARTTU-SOTEPA-tutkimus

Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ARTTU-SOTEPA-tutkimus ARTTU alueseminaari, Kuopio 26.10.2012 Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ARTTU-SOTEPA-tutkimus Professori Vuokko Niiranen SOTEPA- tutkimusryhmä: Vuokko Niiranen, Alisa

Lisätiedot

Tietoisku Sosiaali- ja terveyspalvelut murroksessa (ko?)

Tietoisku Sosiaali- ja terveyspalvelut murroksessa (ko?) KUNTAMARKKINAT Helsinki 12.9.2012 Tietoisku Sosiaali- ja terveyspalvelut murroksessa (ko?) SOTEPA- tutkimusryhmä: Vuokko Niiranen, Alisa Puustinen, Joakim Zitting ARTTU-arviointitutkimushanke: www.kunnat.net/arttu

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari 11.12.

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari 11.12. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014-2018 (ARTTU2) MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston

Lisätiedot

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella 11.4.2008 Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta:

Lisätiedot

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4. MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpaja 11.3.2015 klo 12.00-16.00 Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.15 MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpajan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi 13 051 kuntalaista eri puolilta Suomea.

Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi 13 051 kuntalaista eri puolilta Suomea. 13 000 vastaajan kuntalaiskysely: Kuntalaiset toivovat palveluihin valinnanvapautta ja joustavuutta (Kuntaliitto tiedottaa 20.3.2009) Kuntalaiset arvostavat kuntapalveluissa läheisyyttä, joustavuutta,

Lisätiedot

Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

Palvelujen käyttäjien ottaminen mukaan kunnan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä

Palvelujen säilyminen kunnan järjestämänä Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2017: Kysymysmuotoilu: Monissa kunnissa on käynnissä palveluihin liittyviä uudistuksia. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita oman kuntasi näkökulmasta?

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.

MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT. Skenaariotyöpaja klo Kuntaliitto, Kuntatalo B 4. MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpaja 11.3.2015 klo 12.00-16.00 Kuntaliitto, Kuntatalo B 4.15 MAL-YHTEISTYÖN JA HALLINNON KEHITTÄMISEN TULEVAISUUSKUVAT Skenaariotyöpajan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018

Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018 Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018 Yhteenveto kaikista vastauksista Jaana Halonen @HalonenJaana 6.5.2019 Seutubarometri kyselyn toteutus Suomen Kuntaliitto kartoitti kyselytutkimuksella kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaiset ja kuntapalvelut ARTTU-tutkimuskunnissa: Mielipiteet kunnallisveron korotuksesta palvelujen karsinnan sijaan Mielipiteet kunnan järjestämän

Lisätiedot

Lieve- ja hajarakentamisen kehitys. Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö

Lieve- ja hajarakentamisen kehitys. Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö Lieve- ja hajarakentamisen kehitys Erikoistutkija Mika Ristimäki SYKE / Rakennetun ympäristön yksikkö SYKE 7.6.2013 2 Määritelmiä Yhdyskuntarakenteen hajautumisella tarkoitetaan harvan taajama-alueen kasvua

Lisätiedot

Parasta Artun mitalla II ACTA 242. Pentti Meklin, Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 23

Parasta Artun mitalla II ACTA 242. Pentti Meklin, Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 23 ACTA 242 Pentti Meklin, Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 23 Pentti Meklin ja Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) Arviointia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja kehittämispotentiaalista

Lisätiedot

Luottamushenkilö ja viranhaltijakysely 2010

Luottamushenkilö ja viranhaltijakysely 2010 Luottamushenkilö ja viranhaltijakysely 2010 Tekijät: Siv Sandberg siv.sandberg@abo.fi, puh. 02 215 4562 Åbo Akademi, Valtiotieteiden laitos Mattias Karlsson mattias.karlsson@abo.fi Näpäytä solua ja valitse

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen

Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen Työn imua hyvällä henkilöstöjohtamisella: Henkilöstö strategisena resurssina (HSR)-tutkimus Terttu Pakarinen Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus Tutkimuksen tarkoitus ja hyöty Hyöty kunnille:

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu MAL: Seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä 4.5.2011 klo 9.00 12.00 MAL verkosto maankäytön, asumisen ja liikenteen aluelähtöistä kehittämistä. Toiminnan ja tulosten esittelyä, projektipäällikkö

Lisätiedot

OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia

OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia OSIO 2: Paras-uudistus kuntapäättäjien silmin - tutkimustuloksia Karkkilan valtuustoseminaari 12.4.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Esityksen sisällöstä III Päättäjäkyselyn tuloksia - Tietoja

Lisätiedot

Tutkimus- ja seurantaraportointi

Tutkimus- ja seurantaraportointi Tutkimus- ja seurantaraportointi Erityisasiantuntija Arto Koski Salon seudun monikuntaliitoksen infotilaisuus 11.12.2007 Kuntajakomuutoksen viisi (5) toiminta-askelmaa 5. Yhdistymisen toteuttaminen 4.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SIVISTYSKUNNAN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAEDELLYTYKSEN KUNTA- JA PAIKALLISTALOUDEN NÄKÖKULMA Lukiokoulutus

SIVISTYSKUNNAN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAEDELLYTYKSEN KUNTA- JA PAIKALLISTALOUDEN NÄKÖKULMA Lukiokoulutus SIVISTYSKUNNAN LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAEDELLYTYKSEN KUNTA- JA PAIKALLISTALOUDEN NÄKÖKULMA Lukiokoulutus ART TU2-KUNTASEMINAARI 15.12.2017 A R T T U 2 - T U T K I M U S K R I S T I I N A E N G B LO M - P

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen

Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen ARTTU kuntaseminaari Helsinki, 15.12.2011 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tutkimus kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimen johtamisen tilasta ja muutoksista Suomessa

Tutkimus kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimen johtamisen tilasta ja muutoksista Suomessa Tutkimus kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimen johtamisen tilasta ja muutoksista Suomessa Jyväskylän yliopisto, Rehtori-instituutti Pekka Kanervio ja Mika Risku Tutkimuksen tarkoitus kuvata

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma 2014-2018 (ART- TU2)

Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma 2014-2018 (ART- TU2) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 407/00.04.01/2015 118 Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tutkimusohjelma 2014-2018 (ART- TU2) Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen 8.4.2015:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kasvukivut

Kaupunkiseutujen kasvukivut ACTA 241 Jonne Hytönen, Raine Mäntysalo, Ilona Akkila, Vesa Kanninen ja Petteri Niemi (toim.) Kaupunkiseutujen kasvukivut II Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 22 Jonne Hytönen, Raine Mäntysalo, Ilona

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot