Julkisen alan tiedottajat ry:n (JAT) toimintakertomus vuodelta 2011

Transkriptio

1 Julkisen alan tiedottajat ry:n (JAT) toimintakertomus vuodelta 2011 Julkisen alan tiedottajat ry:n eli JATin 18. toimintavuosi oli aktiivinen ja monipuolinen. Toiminnan tavoitteena oli yhdistyksen toimintaperiaatteiden mukaisesti tukea jäsenistön ammatillista kehittymistä ja verkostoitumista. Jäsenistölle järjestettiin vuoden aikana yhteensä yhdeksän vierailua viestinnällisesti mielenkiintoisiin organisaatioihin. Niiden lisäksi vuoteen sisältyivät perinteiseen tapaan Tammibileet, Viestintäpäivät ja osallistuminen Markkinointiviestinnän viikolle. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi poikkeuksellisesti kaksi opintomatkaa, toinen Lontooseen ja toinen Tallinnaan. Lontoon opintomatkan oli alun perin määrä toteutua jo joulukuussa 2010, mutta matka siirtyi Finnairin matkustamohenkilökunnan lakon vuoksi helmikuuhun Vuoden aikana toteutettiin jälleen myös Viestinnän ammattilaiset -tutkimus, jonka suunnitteluun ja kustannuksiin JAT osallistui yhteistyössä muiden viestintäalan yhdistysten kanssa. Tutkimus on Suomen laajin viestinnän asiantuntijoiden työnkuvan kartoitus, jonka tuloksia jäsenet voivat hyödyntää esimerkiksi miettiessään oman toimenkuvansa kehittämistä tai palkkausta. Hallitus informoi jäsenistöä yhdistyksen toiminnasta ja markkinoi tulevia tapahtumia painettujen jäsentiedotteiden, -sähköpostilistan sekä Jat.fi -verkkosivuston kautta. Painetut jäsentiedotteet julkaistiin myös sähköisessä muodossa Jat.fi -sivustolla. Jäsenhankintaa tehostettiin vuoden aikana JATin uudistetun ilmeen ja jäsenten verkostojen avulla. Vuoden lopulla käynnistettiin rekrytointikampanja, jossa jokaiselle kaksi uutta jäsentä yhdistykseen rekrytoineelle jäsenelle hankittiin kaksi Finnkinon elokuvalippua. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa eli heinäkuuta lukuun ottamatta kerran kuukaudessa. Yhdistyksen talous oli toimintavuoden aikana hyvä. 1. Jäsenistö JATin jäsenistä noin puolet työskentelee valtionhallinnossa ja noin 40 prosenttia kuntasektorilla. Noin 10 prosenttia jäsenistöstä toimi viestintätehtävissä yleishyödyllisissä yhdistyksissä, seurakunnissa tai yliopistoissa. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2011 lopussa oli 484 (460 vuoden 2010 lopussa). Vuoden aikana hyväksyttiin 70 uutta jäsentä (53 vuonna 2010), ja yhdistyksestä eronneita oli 46 (36 vuonna 2010). Jäsenmaksun muistutuslaskun lähettäminen poiki kuukauden kuluessa parikymmentä eroilmoitusta, mikä pitkälti selittää eroilmoitusten määrän nousun edelliseen vuoteen verrattuna. Eroamisen syynä oli useimmiten eläkkeelle siirtyminen. Muita syitä olivat muun muassa siirtyminen pois julkisen alan viestintätehtävistä. Jäseniä muistutettiin säännöllisesti yhteystietojen ajan tasalla pitämisestä, jotta jäsentiedotteet ja sähköpostilistan viestit sekä jäsenmaksulaskut saavuttaisivat ajallaan koko jäsenistön. Epäselviä osoitteita tarkistettiin ja korjattiin myös jäsenmaksujen perinnän yhteydessä. Jäsenmaksulasku lähetettiin 7.6. postitetun jäsenviestin välissä yhteensä 480 jäsenelle. Jäsenmaksun maksamisesta muistutettiin myös itse jäsenviestissä. Eräpäivä oli 1.7. Osalla jäsenistä

2 työnantaja maksaa jäsenmaksun, jos työnantajalle lähetetään asiasta erillinen lasku. Tällaisia laskuja lähetettiin myöhemmin jäsenten pyynnöstä 55 jäsenen työnantajalle. Marraskuussa 2011 maksamatta oli edelleen 218 jäsenmaksua. Muistutukset maksuista lähetettiin ao. jäsenten sähköpostiosoitteisiin, ja tämän jälkeen maksuja kertyikin niin, että vuoden lopussa maksamatta oli enää 117 maksua. Ainakin yhtenä syynä maksujen laiminlyöntiin lienee se, että jäsen on joko vaihtanut työpaikkaa tai jäänyt eläkkeelle tai virkavapaalle, eikä ole muistanut ilmoittaa asiasta yhdistykselle, ja laskut eivät tästä syystä tavoita ollenkaan vastaanottajaa. Tästä merkkinä on se, että marraskuussa sähköpostitse lähetetyistä 218 viestistä 34 palautui takaisin lähettäjälle. Yhteystietojensa muuttumisesta ilmoitti vuonna 2011 noin 67 henkilöä (60 vuonna 2010). Tavoite jäsenrekisterin ylläpidon ja jäsenmaksujen perinnän ulkoistamisesta ei toteutunut, koska markkinoilta ei ole toistaiseksi onnistuttu löytämään toimijaa, jolla olisi kiinnostusta tarjota näitä palveluja kohtuuhintaan JATin kaltaiselle suhteellisen pienelle yhdistykselle. 2. Vuosikokous 2011 Vuosikokous järjestettiin Viestintäpäivien yhteydessä Avia Collegessa Vantaalla. Kokoukseen osallistui 23 jäsentä, ja kokouksessa käytiin aktiivista keskustelua yhdistyksen toiminnasta. Jäsenmaksun suuruudeksi vahvistettiin 30 euroa, eli jäsenmaksu pysyi edellisten vuosien tasolla. Yhdistyksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin Sirpa Lotsari ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Emmi Hyvönen, Päivi Kari, Seija Kauppinen, Pirkko-Liisa Merikoski, Katri Myllykoski, Eeva Penttilä, Tuija Ruoho, Terhi Unhola, Tiina Vahtokari ja Hannu Waher sekä varajäseniksi Helena Berg ja Marika Leed. Yhdistyksen toiminnantarkastajiksi valittiin Leena-Maija Jyllikoski ja Leena Saarinen sekä varatoiminnantarkastajiksi Aino-Marja Kontio ja Hannele Sallinen. 3. JATin hallitus Varsinaiset jäsenet: Emmi Hyvönen, viestintäpäällikkö, Jyväskylän kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Päivi Kari, viestintäpäällikkö, Kilpailuvirasto Seija Kauppinen, viestintäpäällikkö, Kansaneläkelaitos Kela Sirpa Lotsari, verkkopäätoimittaja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Pirkko-Liisa Merikoski, tiedottaja, Espoon kaupunki, tekninen ja ympäristötoimi Katri Myllykoski, ylitarkastaja, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Eeva Penttilä, viestintäasiantuntija, Valtiokonttori Tuija Ruoho, tiedottaja, HSL Helsingin seudun liikenne Terhi Unhola, viestintäpäällikkö, Vantaan kaupunki, sivistystoimi Tiina Vahtokari, viestintäpäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki Hannu Waher, viestintäsuunnittelija, Turun kaupunki Varajäsenet: Helena Berg, viestintäpäällikkö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marika Leed, verkkoviestinnän kehittämispäällikkö, Kansaneläkelaitos Kela Hallituksen jäsenten vastuualueet: Puheenjohtaja Sirpa Lotsari Varapuheenjohtaja Katri Myllykoski Sihteeri Tuija Ruoho Taloudenhoitaja Päivi Kari

3 Jäsensihteeri ja jäsenistön sähköpostilistan ylläpitäjä Emmi Hyvönen Verkkosivuston päätoimittaja Eeva Penttilä Jäsenviestin toimitussihteeri Emmi Hyvönen Hallitus kokoontui Kelassa, Kilpailuvirastossa, 9.3. Valtiokonttorissa, Evirassa, Espoon kaupungin tiloissa, Vantaan kaupungin sivistysvirastossa, Ravintola Vaakunan kabinetissa, Helsingin seudun liikenteen tiloissa, Vantaan kaupungin sivistysvirastossa, Kelassa ja Ravintola Sunnissa. Varsinaisten kokousten lisäksi pidettiin Markkinointiviestinnän viikon yhteydessä keskustelu- ja ideointi-ilta ravintola Wellamossa Lisäksi järjestettiin joitakin tapahtumien suunnittelupalavereja, joihin osallistui vain osa hallituksen jäsenistä. Hallitus laati toimintansa jämäköittämiseksi JATin hallituksen huoneentaulun, johon on koottu yhteiset sopimukset kokouskäytännöistä ja muista pelisäännöistä. 4. Jäsentoiminta 2011 Vuoden päätapahtumia olivat edellisvuosien tapaan Tammibileet, kaksipäiväiset Viestintäpäivät, ulkomaan opintomatkat sekä osallistuminen Markkinointiviestinnän viikon ammattilaistapahtumaan Tammibileet Vuosi käynnistyi perinteiseen tapaan Tammibileillä, joita vietettiin Kaapelitehtaan Hima & Salissa 20. tammikuuta. Herkullisen illallisen ja keskustelujen lisäksi viihdykettä tarjosivat yllätysesiintyjät Improsiskot sekä Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti Lontoon opintomatka Lontoon opintomatka monipuolisine ohjelmineen onnistuttiin matkan viivästymisestä huolimatta toteuttamaan miltei suunnitellusti. Jattilaiset pääsivät tutustumaan muun muassa Transport of Londonin organisaatioon, liikennepolitiikkaan ja viestintään. Suomen suurlähettilään residenssissä opintomatkalaisille esiteltiin Finpron ja Suomen ulkoministeriön toimintaa Lontoossa. British Councilin yhteydessä toimivan ajatushautomon Counterpointin johtaja valotti brittiläisen yhteiskunnan tuoreita tapahtumia ja niiden seurauksia. Lisäksi mielenkiintoista kuultavaa tarjosi orjuutta vastustavan Anti Slavery -järjestön mediaviestinnän ja lobbauksen esittely Viestintäpäivät Viestintäpäivät järjestettiin Vantaalla Viestintäpäivien esitykset pidettiin Aviapolis-alueella Helsinki Vantaan lentoasemalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Ensimmäisen päivän ohjelmaa seurattiin Finavian Avia Collegessa ja toisen päivän ohjelma järjestettiin Helsinki Airport Congress -kokouskeskuksessa. Ensimmäisen päivän illanvietto keräsi osallistujat Viihdekeskus Flamingoon, johon Vantaan kaupunki oli järjestänyt seminaarilaisille hienoa ohjelmaa, mukaan lukien vauhdikkaan humoristisen lyhytfiktiofilmin JATin hallituksen toiminnasta. Päivien teemana oli Briljantti brändi ja mahtava maine entä etiikka ja avoimuus. Ensimmäisen päivän teemoina olivat brändi, maine, etiikka ja julkisuuslain velvoitteet. Vantaan kaupunki esitteli osallistujille brändin rakentamista Vantaa is not only a dream -videon avulla. Samasta teemasta jatkoi maabrändivaltuuskunnan asiantuntijana toiminut SEK & GREYn toimitusjohtaja Marco Mäkinen, joka antoi Jattilaisille tehtäväksi tehdä yhdessä eli pyytää ihmiset mukaan ratkaisemaan ongelmia ja lopettaa yksisuuntainen tiedottaminen. Toimittaja Olli Ainola kävi läpi valtionhallinnon uutta viestintäsuositusta viestinnän luotettavuuden näkökulmasta. Päivään sisältyneen paneelikeskustelun veti viestintäkonsultti Ulpu Iivari. Toisena päivänä perehdyttiin käytännön kriisiviestintään sekä teorian ja esimerkkien että julkishallintoa varten kehitetyn seurantatyökalun avulla. Päivän aloitti perehdytys lentokentän turvallisuuden moniin tekijöihin. Puheenvuoroja käyttivät lentoaseman johtaja sekä Liikkuvan poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edustajat. Lisäksi Liikenteen

4 turvallisuusvirasto Trafi esitteli viestintäänsä. Käytännön kriisiviestintätapauksesta kertoi Finavian viestintäpäällikkö Leena Huhtamaa, joka kertasi kevään 2010 tapahtumia, kun Islannin tuhkapilvi haittasi Euroopan lentoliikennettä. Jyväskylän yliopiston tutkija Pauliina Palttala esitteli julkiselle sektorille rakennettua, maksutonta kriisiviestinnän arviointityökalua. Päivien päätteeksi Pohjoisrannan hallituksen puheenjohtaja Jouni Heinonen muistutti jattilaisia, että jokaisesta kriisistä voi tulla mainekriisi, jos tilanne hoidetaan huonosti Markkinointiviestinnän viikko JAT osallistui Helsingin Wanhassa Satamassa järjestettyyn Markkinointiviestinnän viikon ammattilaistapahtumaan. JAT oli mukana Viestintä-seminaarin ohjelman suunnittelussa ja lisäksi yhdistyksellä oli tapahtumassa oma messuosasto, jolla esiteltiin yhdistyksen toimintaa. Tapahtuman järjestivät Helsingin Messut Oy ja Markkinointiviestintätoimistojen liitto MTL yhteistyössä JATin, ProComin sekä Viesti ry:n kanssa. JAT tiedotti tapahtumasta jäsenistölle Jäsenviestissä, sähköpostilistalla ja verkkosivustollaan. Ammattilaistapahtuma oli edellisvuoden tapaan kaksipäiväinen, ja ohjelmassa oli viisi eri teemoihin keskittyvää seminaaria: viestintä, media, brändi, trendi ja myynti. JATin puheenjohtaja Sirpa Lotsari toimi Viestintä-seminaarin iltapäiväosuuden puheenjohtajana tapahtuman toisena päivänä Tallinnan opintomatka Toimintavuoden varsinainen ulkomaan opintomatka suuntautui Tallinnaan. Viron poliisin ja Kapon eli salaisen poliisin viestinnästä vastaavat kertoivat jattilaisille kriisiviestinnästä, josta yhtenä esimerkkinä oli Pronssisoturi-patsaskiista. Pääministerin kanslian viestintäosastolla kuultiin Viron kriisiviestinnän ohjeistuksesta ja sosiaali- ja terveysministeriössä ajankohtaisista viestinnän haasteista. Tallinnan yliopiston viestinnän laitoksella yksi aiheista oli sosiaalisen median hyödyntäminen julkisella sektorilla. Vierailulla tutustuttiin myös Tallinnan kaupungin viestintään ja paikallistelevision toimintaan. Hallituksen kanssa ohjelman suunnitteluun osallistui FCG Consulting/Taina Karhu, joka myös vastasi matkan järjestelyistä Jäsenvierailut Vuoden aikana järjestettiin yhdeksän jäsenvierailua, jotka suuntautuivat monipuolisesti erilaisiin viestinnän kannalta mielenkiintoisiin organisaatioihin. Vierailujen osallistujamäärät vaihtelivat alle kymmenestä reilusti yli kahteenkymmeneen. Vierailuja ja muita jäsentapahtumia järjestettiin noin kerran kuukaudessa. Osallistujamäärät jäsenvierailuilla ja -tilaisuuksissa vuonna 2011: jäsenvierailu KansalaisAreenaan, 7 osallistujaa Tammibileet, 25 osallistujaa jäsenvierailu Kansaneläkelaitokselle, 13 osallistujaa Lontoon opintomatka, 23 osallistujaa Viestintäpäivät, ensimmäisenä päivänä 60 osallistujaa ja toisena jäsenvierailu Inforiin, esittelyssä ComBaro, 27 osallistujaa 4.5. jäsenvierailu Kemikaalivirastoon, 17 osallistujaa Kesäretki Tuusulaan, 19 osallistujaa jäsenvierailu Suomen Pankkiin, 25 osallistujaa jäsenvierailu Sitraan, 20 osallistujaa jäsenvierailu World Design Capitaliin, 13 osallistujaa Tallinnan opintomatka, 21 osallistujaa jäsenvierailu Kuntaliittoon, 18 osallistujaa

5 Joidenkin jäsentapahtumien yhteydessä on ollut ongelmana, että tilaisuuteen ilmoittautuneita jäseniä on jäänyt saapumatta paikalle. Tämä on tilaisuuden järjestäjien kannalta ikävä tilanne, kun on varauduttu toteutuvaa suurempaan vierailijaryhmään. Lisäksi siitä saattaa aiheutua JATille turhia kustannuksia. Vuoden aikana otettiin Tammibileiden ja Tuusulan kesäretken yhteydessä käyttöön menettely, jossa osallistujilta perittiin 20 euron osallistumismaksu, ja osallistumismaksuja on tarkoitus periä tulevaisuudessakin yhdistykselle kustannuksia aiheuttavien tapahtuminen yhteydessä. Maksun toivotaan kannustavan jäsenistöä todella osallistumaan niihin tilaisuuksiin, joihin he ovat ilmoittautuneet. Osallistumismaksun periminen yhdistykselle kustannuksia aiheuttavista tapahtumista on perusteltua myös tasapuolisuuden näkökulmasta. Tapahtumat järjestetään usein pääkaupunkiseudulla ja niihin voivat käytännössä osallistua vain lähiseudulla asuvat jäsenet. Tapahtumiin osallistujat saisivat ilman osallistumismaksuja ylimääräistä etua verrattuna muualla Suomessa asuviin. 5. Jäsenviestintä Jäsenviestinnässä käytettiin useita kanavia: verkkosivusto painettu jäsenkirje, sähköpostilista sekä erilaiset tilaisuudet. Lisäksi tuotettiin uusien jäsenien rekrytoimiseksi esite Sinustako uusi jattilainen? Painetusta nelivärisestä jäsenkirjeestä julkaistiin vuoden aikana kolme numeroa. Jäsenkirjeen sisältö tuotettiin suurimmaksi osaksi hallituksen voimin. Taitosta sekä painatuksen ja postituksen koordinoinnista vastasi Emmi Hyvönen. Painatus- ja postituspaikkana toimi Vidois Oy Heinolassa. Yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus lähettää jäsenviestin mukana esitteitä tai muuta materiaalia korvausta vastaan. Korvaussumma käytetään jäsenviestien painatus- ja postituskustannusten kattamiseen. Vuoden aikana maksullisia liitteitä lähetettiin jäsenviestin mukana neljä kappaletta. Verkkosivustolla julkaistiin tietoja JATin toiminnasta. Myös jäsenistön yhteystietojen päivittäminen onnistuu verkon kautta. Toiminnasta kiinnostuneet pystyvät lähettämään netin kautta jäsenhakemuksen. Sivuston päivittämisestä vastasi yhdistyksen verkkosivuston päätoimittaja Eeva Penttilä sekä nettiryhmän jäsen Tiina Vahtokari. Sivusto sijaitsee East Oy:n palvelimella. Jäsenistön sähköpostilistan kautta tiedotettiin tilaisuuksista ja muista ajankohtaisista asioista tarpeen mukaan. Listalle lähetettiin vuoden aikana kolmisenkymmentä viestiä, joihin koottiin tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja tilaisuuksista. Käytössä oli myös hallituksen jäsenten oma sähköpostilista. Listojen ylläpito hankitaan Planeetta Internet Oy:ltä. 6. JATin ansiomerkit JATin vuoden 2011 ansiomerkki luovutettiin Viestintäpäivien yhteydessä kahdelle ansioituneelle, pitkän linjan jattilaiselle. JATin kultaisen ansiomerkin saivat Helsingin kaupunginorkesterin tiedotuspäällikkö Marianna Kankare-Loikkanen ja Verohallinnon viestintäpäällikkö Pirjo Korvola. Marianna Kankare-Loikkanen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn Helsingin kaupunginorkesterin viestinnän ja markkinoinnin parissa. Kaupunginorkesterin näkyvyys ja vaikuttavuus on hänen ansiostaan toteutettu pienillä resursseilla taitavasti. Kankare-Loikkanen on aktiivinen verkostoituja ja yhteistyökumppani sekä mestarillinen sidosryhmäsuhteiden ylläpitäjä. Hän on ansioitunut myös JATin hallituksen jäsenenä. Pirjo Korvola vastasi yli 10 vuoden ajan Verohallinnon viestinnästä. Tuona aikana Verohallinnon organisaatio ja palvelut kehittyivät voimakkaasti. Kansalaisten syvään juurtunut näkemys verottajasta byrokraattisena virkamiehenä uudistui perin pohjin. Nykyään Verohallinto nähdään modernisti palve-

6 levana laitoksena, joka on useilla alueilla kehityksen kärjessä julkishallintoa uudistettaessa. Viestinnälliset haasteet olivat muutostilanteissa suuria, mutta Pirjo Korvolan johdolla niistä selviydyttiin esimerkillisesti. Hän oli alusta alkaen avainasemassa Internetin käyttöönotossa ja on tehnyt merkittävän työn Vero.fi-sivuston kehittämisessä. 7. Graafisen ilmeen uudistus Vuonna 2011 hallitus vei loppuun keväällä 2010 aloitetun ilmeuudistuksen, jonka toteuttajaksi hallitus valitsi caps LOCK HELSINKI -nimisen yhden miehen eli Sami Korhosen mainostoimiston. Valinnassa painoivat sekä hinta, että toimiston verkossa olevien referenssitöiden luovat ideat ja toteutus. Ilmeuudistuksen lopullinen suunnittelukustannus oli runsaat euroa. Syksyllä 2010 JAT sai käyttöönsä uuden logon, uudella ilmeellä toteutetun roll-upin, kirjanmerkin sekä Jäsenviestin uudistetun taittopohjan. Taittopohjaa hyödynnettiin ensimmäisen kerran Markkinointiviestinnän viikon ammattilaistapahtumaan toteutetussa Jäsenviestin erikoispainoksessa, jossa teemana oli Sinustako uusi jattilainen? Siinä avattiin uuden ilmeen tarina ja aloiteltiin myös tehostettua rekrytointia. Loppuvuodesta 2010 päädyttiin toteuttamaan Jat.fi-sivustolle vain kevyt ilmeuudistus (logo ja värit). Varsinainen uudistus päätettiin toteuttaa myöhemmin rakenne- ja julkaisujärjestelmäuudistuksen yhteydessä. Keväällä 2011 hallitus hyväksyi esitteen taittopohjan ja ilmeen sähköiselle uutiskirjeelle. Sinustako uusi jattilainen? -esite julkaistiin syyskuussa 2011 Markkinointiviestinnän viikon ammattilaistapahtumassa. Samassa tapahtumassa JATin osasto oli ensimmäistä kertaa täysin uuden ilmeen mukainen. Hallitus etsi teknistä ratkaisua sähköisen uutiskirjeen toteuttamiseksi, mutta ei löytänyt tyydyttävää ratkaisua. Sen tähden hanketta päätettiin siirtää siten, että sen toteuttamista mietittäisiin Jat.fi-sivuston uudistuksen yhteydessä. 8. Viestinnän ammattilaiset tutkimus JAT osallistui Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksen suunnitteluun ja kustannuksiin yhteistyössä ProComin, Viesti ry:n, Kirkon tiedotuskeskuksen ja Suomen IR-yhdistyksen kanssa. Tutkimuksen toteutti viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, jossa siitä vastasi tutkimusjohtaja Jouni Kivikoski. Viestinnän ammattilaiset -tutkimus on Suomen laajin viestinnän asiantuntijoiden työnkuvan kartoitus, joka on toteutettu vuodesta 1983 lähtien joka toinen vuosi. Tällä kertaa tutkimuksen erityisteemoja olivat osaamisalueet, työnkuvan muutos sekä viestinnän mittarit. Elo syyskuussa 2011 nettikyselynä tehdyn tutkimuksen kohderyhmä koostui toimeksiantajien jäsenistä, mukana oli yritys- ja yhteisöviestinnän ammattilaista. Vastaajia oli ja kokonaisvastausprosentti oli 41. Jattilaisten vastausprosentti oli 50,9 eli toiseksi korkein. Tutkimukseen vastasi 242 jäsentä. JATin toiminta sai keskiarvona kouluarvosanan 7,80. Vastanneet toivovat jäsentilaisuuksia eniten aiheista viestinnän mittaaminen, työyhteisöviestintä, vaikuttamisviestintä/lobbaus, sosiaalinen media ja muutosviestintä. Yksi kysymyksistä oli Mitä hyvää JATin toiminnassa on? Seuraavassa pari sitaattia, joissa kiteytyvät useampienkin vastaajien esiin nostamat asiat: - JAT tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia kollegojen kanssa, laadukkaita opintomatkoja ja hyödyllisiä tutustumiskäyntejä. Jäsenmaksu on edullinen verrattuna tarjontaan. - Koulutuspäivät, hinta-laatusuhde kunnossa. Hyviä jäsentapaamisia! Tutkimuksessa kysyttiin, miten JATin toimintaa voisi kehittää. Eniten vastaajat toivoivat toiminnan hajauttamista myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle

7 Tuloksia esiteltiin jäsenistölle JATin Jäsenviestissä sekä Viestintäpäivillä. Raportti ja puheenjohtajan kommentinomainen yhteenveto JATin tuloksista ovat luettavissa myös jat.fi-sivustolla kohdassa Tietopankki. 9. Talous Yhdistyksen tulos vuodelta 2011 oli merkittävästi parempi kuin kahtena edellisenä vuonna ja parempi kuin talousarviota tehtäessä oli oletettu. Vuosina 2009 ja 2010 toiminnasta kertyi alijäämää yhteensä ,72 euroa, nyt ylijäämää kertyi ,52 euroa. Ero talousarvion loppusummaan (+ 100 euroa) johtui ennen muuta kahdesta seikasta: siitä, ettei talousarvioon kirjattua www-julkaisujärjestelmän uudistamista ehditty toteuttaa (varaus ) sekä siitä, että Viestintäpäivien kulut jäivät juhlaillallisesta tehdyn reklamaation vuoksi merkittävästi arvioitua pienemmiksi. Myös Lontoon opintomatkasta jäi kulujen vähentämisen jälkeen ylijäämää, vaikka tavoitteena onkin järjestää opintomatkat omakustannushintaan. Syynä tähän oli muun muassa se, että osaa alkuperäisestä matkaohjelmasta ei pystytty enää toteuttamaan, kun matka siirtyi Finnairin lakon vuoksi joulukuusta 2010 helmikuuhun Kustannuksia pienensi myös se, että matkanjärjestäjänä toiminut FCG tarjosi osallistujille osan ohjelmasta. Jäsenmaksuja kertyi jäsenmäärän kasvusta huolimatta arvioitua ( ) vähemmän eli vain euroa. Maksukertymä on selvästi pienentynyt sen jälkeen, kun maksuja alettiin periä ilman "virallista" maksulomaketta: kaksi vuotta sitten maksuja kertyi euroa ja vuosi sitten euroa. Jäsenmaksujen perinnästä ei toisaalta muutoksen jälkeen ole ollut ylimääräisiä kuluja, koska hallitus on itse huolehtinut perinnästä. Taseen loppusumma (47 322,52 ) osoittaa, että yhdistyksen taloudellinen asema on kahtena edellisenä vuotena syntyneistä suunnitelluista alijäämistä huolimatta edelleen hyvä. Yhdistyksen rahat ja pankkisaamiset kasvoivat vuoden aikana ,92 eurolla, ja ne ovat nyt yhteensä ,22 euroa. Rahoista euroa talletettiin Nordean 12 kk:n määräaikaiselle sijoitustilille, jonka kiinteä korko on 2,60 prosenttia. Yhdistykselle avattiin lisäksi Tuottotili, jonka korko oli 0,896 prosenttia. Tilille voi tallettaa ja siltä voi nostaa varoja vapaasti. Molempiin tileihin on käyttöoikeus puheenjohtajalla ja taloudenhoitajalla. Samalla päätettiin luopua paperisesta tiliotteesta ja tilata sen sijaan konekielinen tiliote verkkopankkiin. Syksyllä avatun uuden Tuottotilin saldo oli vuoden lopussa ,62 euroa; siitä 20,62 euroa oli kertynyttä korkoa. Käyttötilillä, josta maksetaan kaikki juoksevat kulut, oli lisäksi 7 275,60 euroa.