Verkko opiskelumateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkko opiskelumateriaali 2011 2012"

Transkriptio

1 Laatutyö elintarvikeketjussa 1 Verkko opiskelumateriaali Kuluttaja Tuotteet ja palvelut Kauppa ja ravitsemispalvelut Kuljetus Teollisuus Laatutyö elintarvikeketjussa Panosteollisuus Maatila Tarpeet

2 Laatutyö elintarvikeketjussa 2 Laatutyö elintarvikeketjussa 1. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia Elintarvikeketjun merkitys Suomessa Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia ja sen tavoitteet Laatu ja sen toteuttaminen Mitä laadulla tarkoitetaan? Laadun toteuttamisen työkaluja Laadun toteutumisen seuranta Ympäristövastuu osana laatutyötä Työterveys ja turvallisuus osana laatutyötä Yhteenveto kokonaisvaltaisen laatutyön toteutuksesta ja seurannasta Laatutyö tuotantopanosteollisuudessa Rehujen laadunhallinta Siementuotannon laadunhallinta Lannoitteiden laadunhallinta Laatutyö maatiloilla Maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen laatujohtamisen menetelmillä Eläinten hyvinvointi ja terveydenhuolto Ympäristöasioiden merkitys kasvaa Laatutyö elintarviketeollisuudessa Sopimustuotanto Laadunvalvonta koostuu omavalvonnasta ja hyvistä tuotanto ja toimintatavoista Henkilökunnan osaaminen Tutkimus, tuotekehitys ja teknologian kehittäminen Ympäristöasiat ovat osa laatutyötä Laatutyö kuljetuksissa Eläinten kuljetus Elintarvikkeiden kuljetus Elintarvikekuljetuksia koskevia ohjeita ja lainsäädäntöä Kuljetusten ympäristökysymykset Laatutyö kaupassa Kuluttajan laatutietoisuus kasvaa koko ajan Omavalvonnan toteuttaminen kaupassa alan parhaat käytännöt ohjaamassa Työntekijöiden koulutus... 48

3 Laatutyö elintarvikeketjussa 3 8. Laatutyö ammattikeittiöissä Ruokapalvelujen yhteiset laatutyön tavoitteet ja käytännöt Omavalvonta Laatutyö kuluttajan näkökulmasta Elintarvikkeiden valinta kaupassa Laatua kotikeittiössä Sidosryhmien rooli elintarvikeketjun laatutyössä Tämän aineiston tuottamiseen on käytetty maa ja metsätalousministeriön tukea.

4 Laatutyö elintarvikeketjussa 4 1. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia 1.1 Elintarvikeketjun merkitys Suomessa Elintarvikeketju alkaa maatilalta ja ulottuu kuluttajan lautaselle asti. Ketjuun kuuluvat tuotantopanosteollisuus, tuottajat, elintarviketeollisuus, kauppa, ruokapalvelut ja kuluttaja. Myös elintarvikkeisiin liittyvä tutkimus, koulutus, neuvonta ja hallinto ovat osa ketjua. Elintarvikeketju Kuluttaja Tuotteet ja palvelut Kauppa ja ravitsemispalvelut Kuljetus Teollisuus Panosteollisuus Maatila Tarpeet Elintarvikeketju on osa toimivaa kansantaloutta. Kotimaisella elintarviketuotannolla on merkitystä sekä työllisyyden, aluetalouden, maaseudun elinvoimaisuuden että huoltovarmuuden näkökulmasta. Elintarvikeketju työllistää ja tuottaa hyvinvointia kansantaloudelle Elintarvikeketju on merkittävä työllistäjä. Maatalous työllisti suoraan vuonna 2010 noin henkeä, mikä on 3,4 % koko maan työllisestä työvoimasta, edellisvuodesta pudotusta tuli noin henkilöä. Maatalouden työllisten määrä on suurempi kuin alan osuus BKT:sta. Hankkimalla ostopanoksia maatalous työllistää muilla aloilla kuten teollisuudessa noin henkeä ja elintarviketeollisuudessa henkeä. Alkutuotannon ja jalostuksen merkitys työllistäjänä on viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt, mutta sen sijaan työpaikkoja on syntynyt elintarvikealalla kaupan ja ravitsemispalveluiden puolelle. Ravitsemispalvelut työllistivät vuonna 2009 noin henkeä ja päivittäistavarakauppa noin henkeä. (Niemi 2011, 9.) Elintarvikealalla toimii yritystä, joista pieniä, alle viiden hengen yrityksiä on 71 %. Elintarvikeala on merkittävä maaseudun työllistäjä, sillä yli 75 % alan yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Suuri osa elintarvikealan pienistä maaseutuyrityksistä toimii maatilojen yhteydessä jalostaen tilalla tuotettua raaka ainetta. (Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020, 2010, 51)

5 Laatutyö elintarvikeketjussa 5 Elintarviketalouden tuotannon arvo vuonna 2009 oli noin 24 mrd. euroa. Tämä on noin 14 % Suomen bruttokansantuotteesta. Kansantalouden kokonaisbruttokansantuote on vuoden 2008 arvion mukaan noin 173,3 mrd. euroa. Maa ja puutarhatalouden tuotannon arvo vuonna 2009 oli noin 5,9 mrd. euroa ja elintarviketeollisuuden noin 10,4 mrd. euroa. Elintarviketeollisuus on Suomen viidenneksi suurin teollisuudenala tuotannon bruttoarvolla ja arvonlisäyksellä mitattuna. Edelle menevät elektroniikka, metsä, metalli ja koneidenvalmistusteollisuus. (Niemi 2010, 11.) Muut alat 4,8 mrd. Maatalous 3,2 mrd. (esim. maatalouskauppa, liike elämän palvelut, kuljetus jne.) 18 % 13 % Elintarviketeollisuus 2,6 mrd. Elintarvikkeiden tuonti 3,4 mrd. Muu panostuonti 1,0 mrd. Tuoteverot 4,6 mrd. 15 % 4 % 20 % 10 % 12 % 8 % Elintarvikekauppa 2,7 mrd. Ravitsemistoiminta 1,9 mrd. Yhteensä 24,3 mrd Kuva 1. Arvio elintarviketalouden kokonaisrahavirroista vuonna Lähde: Niemi & Ahlstedt (toim.). Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Kotitalouksien menoista suhteessa yhä vähemmän kuluu elintarvikkeiden hankintaan Kotitalouksien ravintomenot asukasta kohden olivat vuonna Kotitalouksien kotiin hankkimiin elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin kohdistuneet menot käsittivät 13 % kotitalouksien kokonaismenoista. Elintarvikemenojen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on supistunut 2 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen (Tietohaarukka 2011.) Maatilojen lukumäärän kehitys ja alkutuotannon keskittyminen vaikuttavat aluetalouteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen Vuonna 2010 Suomessa oli tukea hakeneita maatiloja noin Tilamäärä on vähentynyt neljänneksen viidessätoista vuodessa, sillä ennen vuotta 1995 Suomessa oli vielä yli maatilaa. Tilamäärän vähentyessä tilojen keskikoko on kasvanut. Vuosina aktiivitilojen keskikoko on kasvanut 54 prosentilla 23 peltohehtaarista 35 hehtaariin. Tilojen keskikoko kasvaa kun pienemmät tilat lopettavat ja jatkavat maatilat lisäävät tuotantoa. Rakennekehitys on myös tehostanut toimintaa. Maatalouden kokonaistuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä keskimäärin nopeammin kuin muu elintarvikeketju. (Niemi 2011, 10, 37) Maatilojen tuotantorakenteessa on tapahtunut myös muutoksia. Kotieläintilojen määrä kaikista tiloista on vähentynyt ja kasvinviljelytilojen osuus on kasvanut tarkasteluvuodesta 1995 lähtien. Tuotanto on myös keskittynyttä siten, että suhteellisesti eniten kasvinviljelytiloja on Etelä Suomessa (75,4 %) ja vähiten Itä Suomessa (51,0 %). Lypsykarjatilat ovat taas jakautuneet kaikista tuotantosuunnista tasaisimmin maan eri osiin, mutta suhteellisesti eniten niitä on Itä ja Pohjois

6 Laatutyö elintarvikeketjussa 6 Suomessa noin 30 % osuudella kaikista tiloista. Sika ja siipikarjanlihantuotanto on keskittynyt Etelä ja Länsi Suomeen. Tuotannon keskittymiset tietyille alueilla johtuvat mm. luonnonolosuhteiden vaihteluista maan sisällä, teollisuuden keskittymisestä ja väestörakenteen alueellisista eroista. (Niemi 2011, 17.) Tuotantosuunta Pohjois Suomi Väli Suomi Itä Suomi Etelä Suomi Koko maa Kasvinviljely 54,2 % 64,6 % 51,0 % 75,4 % 65,9 % Lypsykarja Naudanliha Muu Sika Siipikarja 29,9 % 18,3 % 29,9 % 9,8 % 17,8 % 7,3 % 6,2 % 10,0 % 4,1 % 6,1 % 7,4 % 4,8 % 7,5 % 5,2 % 5,8 % 1,0 % 4,7 % 1,2 % 3,8 % 3,3 % 0,1 % 1,3 % 0,3 % 1,6 % 1,2 % NAUTS II mukaisen aluejaon suuralueet Uusimaa ja Ahvenanamaa on yhdistetty Etelä Suomeen. Kuva 2. Tukea saaneiden tilojen tuotantosuuntajakauma Suomessa vuonna Lähde: Niemi & Ahlstedt (toim.). Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Huoltovarmuus elintarvikehuollon turvaaminen keskeistä Elintarvikehuolto on määritelty kaikissa oloissa turvattavaksi yhteiskunnan elintärkeäksi toiminnoksi ja yhdeksi huoltovarmuuden painopistealaksi. Elintarvikehuollon tulee perustua kansalliseen maataloustuotantoon. Tämä edellyttää, että EU:n maatalouspolitiikkaan tulee pyrkiä vaikuttamaan niin, että tuotantoedellytykset Suomessa säilyvät. Alan yritysten huoltovarmuutta koordinoivat Huoltovarmuuskeskuksen perushuolto osasto, elintarvikehuoltosektori sekä sen alaiset poolit. Lähteet ja lisätietoja: Niemi & Ahlstedt (toim.) Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot Maatalouden tuotantorakenteen muutos. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul110_ SM2010.pdf Tietohaarukka Yrittäjyyden teemaryhmä Pietarinen (toimi.). Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma Maaseutu yhteistyöryhmän julkaisuja.

7 Laatutyö elintarvikeketjussa Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia ja sen tavoitteet Elintarvikeketjun kilpailukyvyn parantaminen muuttuvissa olosuhteissa Kun Suomi 1995 liittyi Euroopan Unioniin, elintarvikeketjun toimintaympäristö muuttui huomattavasti. Aikaisemmasta varsin suljetusta taloudesta siirryttiin välittömästi avoimeen kilpailutilanteeseen, jossa kotimarkkina koostui koko EU:sta. Tässä tilanteessa pohdittiin toimialan selviytymiskeinoja, sillä lisääntyvän tuonnin tiedettiin kiristävän hintakilpailua ja samalla kasvattavan kuluttajien kohtaamaa tarjontaa. Suomen elintarviketuotannossa tiedettiin olevan selkeitä vahvuuksia, joiden avulla suomalainen ruoka voisi entistä paremmin erottua. Näitä ylivoimatekijöitä ovat mm. puhdas maaperä, kylmän talven vaikutukset tuholaisten hallintaan ja siten torjunta aineiden käytön vähyyteen ja eläinten tautitilanteen hyvä hallinta. Kaikkien vahvuuksien tunnistamiseksi ja esille nostamiseksi tarvittiin koko ketjun yhteistyötä. Kiristyvän markkinatilanteen hallintaan ei enää riittänyt yksittäisten yritysten sisäiset tehostamiskeinot, vaan tarvittiin myös koko ketjun toiminnan analysointia ja koko pitkän prosessin tehokkuuden parantamista. Tämäkin onnistuu vain koko ketjun yhteistyönä. Koko ketjun toiminnan hallitsemisen ja kilpailukyvyn tehostamisen käytännön toteutuksen välineiksi valittiin maailmanlaajuisesti hyviksi todettujen laatutyökalujen (ks. luku 2.) käyttöönotto. Näin sai alkunsa elintarviketalouden kansallinen laatustrategia. Kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperään kasvaa Kuluttajien kiinnostus ruokaa ja sen tuottamista kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hyvän maun lisäksi kuluttajat arvostavat ruoan tuoreutta, turvallisuutta ja terveellisyyttä. Kuluttaja ei enää tyydy arvioimaan ostamaansa elintarviketta vain kädessään olevan tuotteen perusteella, vaan hän haluaa entistä enemmän tietoa tuotantoketjun toimintatavoista, joita ei ostetussa tuotteessa voi nähdä. Viime aikojen selvityksissä on todettu, että esimerkiksi elintarviketuotannon vastuullisuus 1 vaikuttaa aikaisempaa vahvemmin ihmisten ruokavalintoihin. Olennaista on, että toimintatavat on tarvittaessa pystyttävä näyttämään luotettavasti toteen. Kuluttajien kiinnostuksesta elintarvikkeiden alkuperään kertoo kasvava lähellä tuotetun ruuan kysyntä. Lähiruoan tuotannossa ja kulutuksessa käytetään oman alueen raaka aineita ja tuotantopanoksia edistäen samalla alueen taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoka koetaan tutuksi ja turvalliseksi ja sitä pidetään tuoreena, lisäksi lähellä tuotettuun ruokaan liittyy vahvasti ympäristönäkökulmia. Lisäaineita ja pakkaamista tarvitaan vähemmän, kun kuljetus ja säilytysaika ovat lyhyitä. Samalla myös ympäristö kuormittuu vähemmän. Kuluttajien kiinnostus ruokaan ja ruuan alkuperään näkyvät myös Kansallisessa ruokastrategiassa Huomisen ruoka, jossa kuluttajalähtöisyys on yksi keskeinen strategian painopiste. 1 Elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksia ovat ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus. Ks. julkaisu Sari Forsman Hugg et al Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisesta sisällön rakentamisen prosessista. Maa ja elintarviketalous 140. Vammalan Kirjapaino Oy

8 Laatutyö elintarvikeketjussa 8 Laatustrategian voima on yhteistyössä Laatustrategian laadinta käynnistettiin vuonna 1997 maa ja metsätalousministeriön koordinoimana. Mukana olivat kaikki elintarvikeketjun toimijat sekä ketjun kehittymiseen vaikuttavat sidosryhmät, joita ovat lakeja säätävät ja valvovat viranomaiset sekä alan koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tahot. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia on näiden toimijoiden yhdessä laatima ohjelma, jossa kuvataan elintarviketalouden visio, arvot, toiminta ajatus ja tavoitteet. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia 1. Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun toimintaan. Elintarvikeketjun kilpailukyky on vahva. Koko elintarviketalous tekee yhteistyötä kuluttajaa varten. 2. Toiminta ajatus Suomalainen elintarviketalous tarjoaa kuluttajalle turvallisia ja korkealaatuisia tuotteita ja palveluita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Koko elintarvikeketju kehittää yhteistyössä toimintaansa. Ketju toimii asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti ihmisiä, eläimiä ja luontoa kunnioittaen. 3. Arvot Asiakkaan tyytyväisyys - Kuluttajan tarpeet ja odotukset ohjaavat ketjun toimintaa. Ne täsmentyvät tuotteiksi ja palveluiksi ketjun eri vaiheiden yhteistyössä. Kannattavuus - Laatutyö vahvistaa yritysten ja koko elintarvikeketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta. Yhteiskuntavastuu - Elintarvikeketju noudattaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita ottaen huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. 4. Tavoitteet Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistaminen - Kilpailukyky syntyy toiminnan kokonaisuuden hallinnasta. Sen osa alueita ovat strateginen suunnittelu, johtaminen, asiakkuuksien valinta ja hallinta, tietojen ja tulosten kerääminen ja analysointi, osaamisen kehittäminen sekä prosessien hallinta. - Kustannustehokkaat prosessit yksittäisissä yrityksissä sekä koko ketjussa takaavat tuotteiden hintakilpailukyvyn ja menestymisen markkinoilla. - Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää lisätä elintarvikeketjun tuottavuuden kasvun edellytyksiä sekä koko elintarvikeketjun kattavia yhteistyömuotoja. Suomalaisen elintarviketalouden yhteiskuntavastuun vahvistaminen - Vastuullinen toiminta noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. - Vastuullisuus merkitsee elintarviketurvallisuuden rakentamista koko ketjuun, alkuperän ja laadun varmistamista, eettisten toimintaperiaatteiden noudattamista sekä mahdollisimman vähäistä ympäristökuormitusta. - Elintarvikeketjussa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. - Suomalaisen työn ja osaamisen merkitys kansantalouden kannalta mielletään tärkeäksi osaksi ketjun yhteiskunnallista vastuuta.

9 Laatutyö elintarvikeketjussa 9 Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailuedun vahvistaminen - Elintarvikeketjun kilpailuetu mitataan kuluttajan luottamuksella. - Kilpailuedun välineenä on tuotteeseen ja tuotantotapoihin perustuva tieto, jonka perusteella kuluttaja valitsee kotimaisen elintarvikkeen. - Kilpailuetuja ovat mm. tuotelaatuun ja jäljitettävyyteen liittyvät asiat. - Kilpailuedun vahvistaminen merkitsee siten kuluttajan luottamuksen säilyttämistä ja kasvattamista. Kuluttajien tietoisuuden vahvistaminen suomalaisen elintarvikeketjun toiminnasta - Kuluttajalle kerrotaan kotimaisen elintarvikeketjun toimintatavoista ja toiminnan kokonaisvaikutuksista. - Ostamalla Suomessa tehtyjä elintarvikkeita kuluttaja varmistaa, että elintarvikkeiden jalostusarvon hyöty jää kotimaahaan. - Kuluttajien on oltava tietoisia, että hyvä ruoka ei synny sattumalta eikä ilmaiseksi. - Valveutunut kuluttaja tunnistaa tuotteen alkuperän ja osaa valita itselleen laadukkaat tuotteet. Elintarviketalouden laatuportaat Elintarviketalouden kokonaisuudessa on eri tasoja, jotka säätelevät ketjun toimintaa ja siten syntyvien tuotteiden ja palveluiden laatua. Jotta näiden eri tasojen rooli selkeytyisi, niitä kuvaamaan laadittiin laatuporrasmalli. Eri portaiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta myös kansallisen laatustrategian rooli ja mahdollisuudet tulisivat selviksi. Elintarviketalouden laatu muodostuu kolmessa portaassa. Ensimmäisellä portaalla on elintarviketuotannon lakisääteinen laatu eli EU säädösten ja kotimaisten säädösten noudattaminen. Toisena portaana on koko elintarviketalouden kansallinen laatustrategia. Kansallisen laatustrategian yläpuolelle kukin yritys voi omien laatutavoitteidensa mukaisesti rakentaa yrityksen erityislaadun portaan. Laatuportaiden alin taso on pakollinen koko ketjussa. Seuraavaan tasoon on sitouduttu laatustrategian kautta. Laatustrategia on koko ketjun yhteinen sopimus siitä, mihin asioihin kaikki toimijat voivat ja haluavat sitoutua. Tästä tasosta on mahdollista laatia yhteisiä viestejä kuluttajille niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin, ja synnyttää kuluttajille mielikuva Suomessa tuotetuista elintarvikkeista. Ylimmällä tasolla jokainen yritys pyrkii luomaan tuotteisiinsa ja toimintaansa ylivoimaisuuksia, joihin kilpailijat eivät pysty. Kuva 3. Elintarviketalouden laatuportaat. Yritysten kilpailutekijät, tuotteiden ja palveluiden erityislaatu Elintarviketalouden yhteiset ja toimialojen laadun kehittämiseen ja varmistamiseen liittyvät toimenpiteet Lakisääteinen laatu

10 Laatutyö elintarvikeketjussa 10 Lakisääteinen laatu Lakisääteinen laatu eli EU säädösten ja kotimaisten säädösten noudattaminen muodostaa elintarvikeketjun laatutyön perustan. Kansalliseen elintarvikelainsäädäntöön kuuluvat esimerkiksi elintarvikelaki ja asetukset sekä niiden perusteella annetut päätökset. Säädökset yhdessä laadun valvonnan kanssa muodostavat laatuportaiden ensimmäisen askelman. Vaikka lainsääteiset vaatimukset saatetaan kokea kattaviksi ja varsin vaativiksi, on kuitenkin muistettava, että lakisääteisten vaatimusten toteuttaminen ei tuo tuotteille kilpailuetua ainakaan EU:ssa, jossa eri maiden lainsäädäntö on pitkälle harmonisoitu. Laatustrategian mukainen laatu Vasta toisella laatuportaalla syntyy lupauksia, jotka voivat erottaa suomalaisen tuotannon muiden maiden vastaavasta. Laatustrategian päätökset ja toimenpiteet kohdistuvatkin lakisääteisen laadun ylittävään työhön, jota tehdään vapaaehtoisin osapuolia sitovin sopimuksin. Näitä ovat mm. tuottajien sitoutuminen ympäristösopimuksiin ja kansallisen tason eläinterveydenhuollon sopimuksiin. Hyvän tuotantotavan ohjeistuksia on laadittu maito, liha, rehu, kasvis ja viljaketjulle. Yritysten ja tuotteiden erityislaatu Laatuportaiden kolmas taso syntyy silloin, kun yrityksen toimintaan tai lopputuotteeseen rakennetaan erityislaatua. Kolmas porras on se, joka on kuluttajalle näkyvin: tuotteet, tuotanto tai palvelu, johon sisältyy erityistä, yritysten omalla toiminnalla aikaan saatua laatua. Kolmannella portaalla pyritään tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle ja koko elintarviketalouden verkostolle. Lisäarvo asiakkaalle voi olla esimerkiksi tuotteiden tai tuotantotapojen erilaistaminen. Tuotantotavan erilaistamisella tarkoitetaan esimerkiksi ympäristönäkökohtien huomioon ottamista, tuotannon eettisyyttä, luonnonmukaisuutta tai paikallisen perinnekulttuurin hyödyntämistä. Laatustrategian kehittäminen Elintarvikealan kansallisen laatustrategian ensimmäinen versio ilmestyi vuonna On selvää, että toimintaympäristön muuttuessa koko ajan, myös strategia vaatii päivitystä. Strategian kehittämiseksi maa ja metsätalousministeriö on organisoinut erilaisia ketjusta koostuvia työryhmiä, joiden vastuulla on ollut strategian päivittäminen ja sen käytäntöön viemisen koordinointi. Alusta alkaen laatuketjulla on ollut johtoryhmä. Vuoden 2010 tammikuussa johtoryhmän tilalle nimitettiin elintarvikealan neuvottelukunta, jonka toimikausi päättyy Neuvottelukunta valmistelee kehittämisohjelman elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseksi Suomessa, sekä linjaa painopistealueet ketjun kehittämisen määrärahoille ja maa ja metsätalousministeriön ohjauksessa olevalle elintarvikealan tutkimukselle. Katso lisää: ja Laatunen uutiskirje (tilaus edellä mainitun sivuston kautta)

11 Laatutyö elintarvikeketjussa Laatu ja sen toteuttaminen 2.1 Mitä laadulla tarkoitetaan? Laadusta puhutaan jokapäiväisessä kielenkäytössä, mutta harvoin ajatellaan, mitä laatu oikeastaan tarkoittaa. Eri ihmisten mielissä sen sisältö on varmasti erilainen. Yksiselitteinen laadun määritteleminen onkin vaikeaa jos ei suorastaan mahdotonta. Tästä syystä, kun laadusta ja sen kehittämisestä puhutaan, on aina sovittava, mitä sillä kulloisessakin yhteydessä tarkoitetaan. Laatu määrittyykin helpoimmin niiden mallien ja työkalujen avulla, joita kehitystyössä käytetään. Laadulla ymmärrettiin pitkään ja ymmärretään usein edelleenkin lähinnä tuotteisiin liittyviä ominaisuuksia. Tämä tuotekeskeinen laatuajattelu on hyvinkin ymmärrettävä asiakkaan näkökulmasta. Asiakas ostaa tuotteen ja arvioi sen hyvyyttä eikä häntä välttämättä kiinnosta, miten lopputulokseen on päädytty. Yritysten kannalta tuotelaatuun keskittyvä ajattelu johtaa helposti kannattamattomaan toimintaan. Jos huomio kiinnittyy vain lopputuotteeseen eikä sen tuottamisen prosesseihin, saatetaan hukata aikaa ja resursseja valvontaan ja uudelleen tekemiseen. Tuloksena voi olla ristiriitainen tilanne, jossa asiakkaat ovat tyytyväisiä, mutta yrityksen tulos on huono. Organisaatioiden haasteena onkin toiminnan laadun kehittäminen niin, että haluttu lopputuote syntyy tehokkaasti aiheuttamatta turhia korjaus ja hylkäyskustannuksia. Vaikka yksipuolisessa asiakastyytyväisyyden korostamisessa piileekin riskinsä, asiakaslähtöinen toiminta ja asiakasta tyydyttävät tuotteet ja palvelut ovat kaiken liiketoiminnan lähtökohta. Asiakaslähtöisessä laatuajattelussa yritysten tehtävänä on tunnistaa valittujen asiakasryhmien tarpeet ja vastata niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksen tavoitteena on asiakkaiden tyytyväisyys ja sitä kautta kannattava liiketoiminta. Menestyvät yritykset kykenevät tunnistamaan asiakaskunnassaan piileviä tarpeita, sekä luomaan myös uusia tarpeita, joiden kautta yritysten kasvu on mahdollista. Nykyaikaisessa laatuajattelussa laatu onkin käsitteellisesti muuttunut tarkoittamaan kaikkea organisaation toimintaa tuotelaadusta kokonaisvaltaiseen liikkeenjohtamiseen. Enää ei riitä, että tehdään työt oikein, vaan on huolehdittava siitä, että tehdään oikeita töitä. Turhan työn tekeminen ei ole taloudellista, vaikka se tehtäisiin kuinka tehokkaasti. Oikeiden töiden tunnistaminen lähtee yrityksen päämääristä ja tavoitteista. Tämä taas edellyttää, että organisaatiossa kaikki tietävät, mitkä heidän työnsä tavoitteet ovat ja mikä merkitys heidän työllään on yrityksen kokonaisuuteen. Vain ne työt, joilla päämäärät ja tavoitteet toteutuvat, ovat tekemisen arvoisia. Oikeiden töiden tuloksena tulee syntyä automaattisesti oikeanlaatuisia tuotteita ja palveluita. Halutun laadun toteutumisessa on ensisijaisesti kysymys johtamisesta. Puhutaan kokonaisvaltaisesta laatujohtamisesta eli Total Quality Management (TQM). Laatuajattelun asiantuntijoiden mukaan laatu tarkoittaa esimerkiksi hyödykkeen sopivuutta käyttötarkoitukseensa J. Juran asiakkaan nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla W. Deming toiminnan ja tuotteiden virheettömyyttä eli vaatimusten ja normien mukaisuutta P.Crosby tuotteen tai palvelun kyky täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä tuottaa valmistajalleen voittoa. Laatu tuo tyytyväisyyttä ja rahaa M. Harry toiminnan laadun avulla jatkuvasti kilpailukykyisenä pysymistä muuttuvissa olosuhteissa T. Silén

12 Laatutyö elintarvikeketjussa Laadun toteuttamisen työkaluja Organisaatioiden toiminnan ja tuotteiden laadun hallintaan on kehitetty lukuisia työkaluja, joista mikään ei yksinään riitä kilpailukykyisen toiminnan aikaan saamiseen. Yrityksissä tuleekin tuntea näitä työkaluja laajasti ja soveltaa niitä omien tarpeidensa mukaan. Työkalujen lähtökohtina ovat erilaiset näkökulmat yrityksen toimintaan ja yrityksissä täytyy hallita useita eri työkaluja riippuen siitä, minkä sidosryhmän kanssa yritystoimintaa arvioidaan. Toisaalta ei ole järkevää ja tarpeellista luoda yritysten sisälle useita erilaisia järjestelmiä, vaan ymmärtää, että eri järjestelmät ovat toistensa sisällä. Työt tehdään kuitenkin vain kerran ja tekemisen tavan tulee täyttää eri näkökulmien vaatimukset. Päällekkäisten järjestelmien ongelma kohdataan mm. silloin, kun rakennetaan laatujärjestelmien lisäksi omavalvontajärjestelmiä, ympäristöjärjestelmiä, työterveysjärjestelmiä jne. Ongelma vältetään, kun ymmärretään, että kaikkien järjestelmien vaatimukset toteutetaan samanaikaisesti. Seuraavassa on käsitelty yleisimmin tunnetut laadun kehittämisen työkalut. Käsittelyjärjestys on laajimmista suppeampiin. Laatupalkinnot Laatuajattelun laajentuessa koskemaan kaikkea yritysten toimintaa yritykset tarvitsivat yhteisen mallin, jonka avulla kokonaisvaltaista laatutasoa voitiin arvioida ja kehittää luvulle saakka esimerkiksi elintarvikealalla oli totuttu arvioimaan vain välittömästi tuotantoon liittyviä toimintoja, koska haluttiin varmistua tuotelaadusta. Silloin ei juurikaan ajateltu, että tuotannosta kaukaisiksi koetuillakin toiminnoilla kuten esimerkiksi myynnillä, hallinnolla ja ylimmällä johdolla on merkitystä yrityksen laatutasoon luvun lopulla USA:ssa kehitettiin ensimmäinen maailmanlaajuisesti tunnettu laatupalkintomalli, joka tunnetaan nimellä Malcolm Baldrige National Quality Award. Sitä käytetään erittäin laajasti yritysten toiminnan arvioimiseen ja parantamiseen. Vastaavia malleja on kehitetty eri maissa ja tällä hetkellä Euroopan maissa käytetään yleisesti Euroopan laatupalkintomallia (EFQM). EFQM mallia ylläpitää European Foundation for Quality Management, jossa partnerina Suomesta on Laatukeskus (www.laatukeskus.fi). Laatupalkintomallien avulla yritykset voivat kattavasti arvioida omien toimintojensa vahvuuksia ja parantamistarpeita sekä laatia kehittämissuunnitelmia. Laatupalkintomallit eroavat muista yleisesti käytetyistä malleista kuten ISO 9001 standardista ennen kaikkea siinä, että niitä käytettäessä on arvioitava menettelytapojen lisäksi käytetyillä menettelytavoilla saavutettavia tuloksia. Näin ollen niillä on oikein käytettyinä välitön vaikutus yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen. Nykyisin laatupalkintomalleja kutsutaankin usein Business Excellence malleiksi. Malleihin on rakennettu luotettava arviointimenettely, jonka tuloksena yritys antaa toimintansa eri osa alueista pisteitä. Pisteiden avulla yritykset voivat verrata omaa tasoaan muihin yrityksiin. Pisteet ovat vertailukelpoisia myös eri toimialojen sekä erikokoisten yritysten välillä. Myös maatilojen ja muiden vastaavien yritysten käyttöön on kehitetty vastaava malli, joka on nimeltään Maatilan kilpailukykykriteeristö (www.proagria.fi). Yhteismitallisen pisteytyksen ansiosta laatupalkintomalleja käytetään eri maissa yrityksille suunnatuissa laatukilpailuissa. Suomessa järjestetään vuosittain yleinen kaikille organisaatioille tarkoitettu kilpailu, jonka organisoi Laatukeskus. ProAgria järjestää maatilayrityksille vastaavan kilpailun, jossa valitaan Vuoden Maatila. Laatupalkintomalleja voidaan käyttää myös koko elintarvikeketjun arviointiin ja kehittämiseen.

13 Laatutyö elintarvikeketjussa 13 Kuva 4. EFQM mallin rakenne TOIMINTA TULOKSET Johtajuus Henkilöstö Keskeiset suorituskykytulokset Toimintaperiaatteet ja strategia Prosessit Henkilöstötulokset Asiakastulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Lähde: The EFQM Excellence Model, Laatukeskus Excellence Finland ISO 9000 standardit Kansainvälisen kaupan ja vuorovaikutuksen lisääntyessä viime vuosikymmeninä syntyi tarve yhtenäisten laatujärjestelmästandardien luomiselle. Kansainvälisesti hyväksytyt standardit helpottivat yrityksiä ennen kaikkea silloin, kun valittiin raaka aineiden ja tavaroiden valmistajia. Tähän tarpeeseen laadittiin laajan yhteistyön tuloksena ISO 9000 standardit. Ensimmäiset versiot ilmestyivät 1980 luvun puolivälissä. Standardisarjassa on lukuisia eri standardeja ja ohjeistoja, joita yritykset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Varsinainen standardi on ISO 9001, joka on sarjan tunnetuin tuote. Viimeisin versio tästä standardista ilmestyi vuonna Tulee myös muistaa, että Kansainvälinen Standardisoimisliitto (International Organization for Standardisation), joka on vastuussa koko standardisarjasta, korjaa ja päivittää standardeja ja ohjeistoja koko ajan. Suomessa standardien kehittämisestä ja julkaisemisesta vastaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (www.sfs.fi). Vaikka kyseessä on standardi, se ei kuitenkaan määrittele tarkasti, miten yritysten tulee toimia. Standardi määrittelee ne asiat, jotka yrityksessä on oltava kunnossa ja jokaisessa yrityksessä suunnitellaan ja toteutetaan omat menettelyt kyseisten asioiden hallinnalle. Näin ollen ISO 9001 standardin mukaiset yritykset voivat erota toimintatavoiltaan hyvinkin paljon. ISO 9001 standardin peruslähtökohta on ollut ja on edelleenkin yrityksen asiakkaiden vakuuttaminen siitä, että asiakas saa sitä mitä hänelle on luvattu ja että toimittavalla yrityksellä on sellaiset sisäiset menettelytavat, esimerkiksi tuotekehitys ja alihankinta, joiden kautta myös asiakkaan muuttuvat tarpeet voidaan täyttää. Tästä syystä ISO 9001 ei ole paras mahdollinen malli koko yrityksen kilpailukyvyn kehittämiselle. Sen sisältö menee edellä kuvattujen laatupalkintomallien sisään ja kattaa sen osan yrityksen toiminnoista, joilla katsotaan olevan merkitystä asiakassuhteiden luomiselle ja kehittämiselle.

14 Laatutyö elintarvikeketjussa 14 Uusin ISO 9001 standardi sisältää vaatimuksen yrityksen prosessien ja niiden yhteenliittymisen kuvaamisesta. Yksi malli prosessien kuvaamisen lähtökohdaksi on esitelty alla olevassa kuvassa. Kuva 5. Yrityksen prosessikartta Arvot Visio Päämäärät Vuositason tavoitteet Talous Asiakas Tehokkuus Osaaminen Ympäristö TULOKSET Asiakasvaatimukset Suunnittelu Tuotanto Toimitus Asiakastyytyväisyys Oletetut Sovitut Prosessikartan eri osia kuvataan tarkemmin niin yksityiskohtaisiksi kuin toiminnan kehittäminen vaatii. Vaikka standardin tavoitteena on asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen, yrityksissä halutaan kuitenkin usein nähdä, että ISO 9001:n mukainen toiminta on riittävän kattavaa tuloksellisen toiminnan takaamiseksi ja että monien työkalujen hallinta on työlästä. Tämä seikka on johtanut siihen, että standardia ja varsinkin siihen liittyviä lisäohjeita (esim. ISO 9004) kehitetään suuntaan, joka pakottaa yritykset näyttämään entistä enemmän tuloksiaan ja niiden parantumista. Laatujärjestelmäsertifikaatti (ks. 2.3) ei kuitenkaan takaa sitä, että yritys on muilla mittareilla (taloudelliset mittarit, laatupalkintopisteet) mitattuna menestyvä. Kuva 6. ISO 9001 standardin sisältö Laadunhallintajärjestelmän jatkuva parantaminen Johdon vastuu Asiakkaat vaatimukset Resurssien hallinta Mittaus Analysointi Parantaminen Asiakkaat tyytyväisyys Tuotteen toteuttaminen Lähde: SFS EN ISO 9001

15 Laatutyö elintarvikeketjussa 15 Global Gap hyvät maataloustuotannon käytännöt Global Gap standardit ovat yksityisen sektorin vapaaehtoisesti laatimia tuotantotapavaatimuksia lähinnä raaka aineiden tuotannolle. Vaatimusten tavoitteena on osoittaa kuluttajille, että maataloustuotanto toimii eettisesti ja vastuullisesti. Vaatimuksissa keskitytään elintarviketurvallisuuden varmentamiseen, haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin sekä työntekijöiden ja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen. Global Gap tuotantotapavaatimuksia on tähän mennessä laadittu kasvi ja kotieläintuotantoon sekä kalatalouteen. Monet suuret eurooppalaiset kauppaketjut edellyttävät, että raaka aineen toimittajat ja valmistajat täyttävät Global Gap standardin vaatimukset ja ovat hakeneet tuotannolleen sertifikaatin. Suomessa on muutamia alkutuotannon toimijoita, jotka ovat hakeneet tuotannolleen Global Gap serfitikaatin ja muutamia henkilöitä, jotka ovat kouluttautuneet Global Gap:n vaatimalla tavalla ja hankkineet pätevyyden ja luvat toimia Global Gap auditoijina. Lisätietoja: Laatutarha ohjeisto Suomessa Kotimaiset Kasvikset ry:n hallinnoima Laatutarha ohjeisto on luotu puutarha ja peruna alalle yhteistyössä toimialojen ja päivittäistavarakaupan edustajien kanssa. Ohjeiston sisältö muistuttaa Global Gap vaatimuksia. Laatutarha ohjeisto on kuitenkin luotu suomalaisia viljelmille ja Global Gap vaatimuksista mukaan on poimittu parhaat sisällöt. Noudattamalla Laatutarhaohjeistoa toimija saa oikeuden käyttää tuotteissaan kotimaisuudesta ja ohjeiston mukaisesta tuotantotavan noudattamisesta kertovaa sirkkalehtilippua. Sirkkalehtilippua käyttävät tilat auditoidaan joka viides vuosi. Auditoijina toimivat tehtävään koulutetut puutarha ja perunaneuvojat. Lisätietoja: Kansalliset hyvät tuotantotavat Osana elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa Suomessa on laadittu eri tuotannonaloille hyvien tuotantotapojen malleja. Nyt mallien rakenteet ovat toisistaan poikkeavia, mutta niistä on mahdollista rakentaa yhtenäiset Global Gap standardien mukaiset suomalaista tuotantotapaa kuvaavat ohjeistukset. Kaikki tuotantotapaohjeistukset löytyvät verkosta. Lihantuotannon hyvät toimintatavat Sikaketju Lihantuotannon hyvät toimintatavat Nautaketju Lihantuotannon hyvät toimintatavat Broileriketju Maidontuotannon hyvät toimintatavat Hyvä tapa toimia lammasketjussa Viljan hyvät tuotanto ja varastointitavat Viljan_hyvaet_tuotantotavat_2006.pdf Hyvät teollisen rehuntuotannon toimintatavat Laatutarha ohjeistus ohjeisto

16 Laatutyö elintarvikeketjussa 16 INFO Kattava hyvän tuotantotavan kuvaus lihasiipikarjantuotannolle on Suomessa laadittu ensimmäisen kerran jo vuonna Uusi Euroopan Unionin neuvoston hyväksymä Broilereiden hyvinvointidirektiivi astui voimaan Suomessa vuonna 2010 ja sen myötä lihasiipikarjan tuotantotapavaatimuksiin tuli muutoksia. Uuden direktiivin vaatimusten mukaisesti päivitettävä tuotantotapakuvaus on saatavilla osoitteesta: INFO Hyvä tapa toimia lammasketjussa ohjeistus on osa elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa. Ohjeistuksessa käsitellään niitä lammastuotannon alueita, jotka vaikuttavat eläinten hyvinvointiin, lopputuotteiden laatuun sekä toimijoiden taloudelliseen tulokseen. Ohjeistus on tehty alan ja ketjun yhteisenä ponnistuksena, jotta suomalaista lampaanlihaa saataisiin tasaisesti markkinoille vastaamaan kuluttajien kysyntään ja tarpeisiin. Omavalvonta ja HACCP Elintarvikealalla yritysten itse tekemä omavalvonta on lakisääteistä toimintaa. Omavalvonnan tarkoitus on taata kuluttajille turvalliset tuotteet. Näin ollen omavalvonta kattaa ketjun eri osien tuotannon ja siihen välittömästi liittyvät toiminnot eli sen kokonaisuuden, jonka kautta tuotantoketjun hygieenisyys varmistetaan. Omavalvonta on siis osa ISO 9001 standardin vaatimuksia. Omavalvonnan ohjeistusta ja valvontaa hoitaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. HACCP Omavalvonnan oleellinen osa on riskien arviointi. Jo 1960 luvulta lähtien on elintarvikealan yrityksissä kautta maailman ollut käytössä HACCP riskien arviointimenettely. HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Points) menettely on järjestelmällistä prosessien riskien arviointia ja hallintaa. Peruslähtökohtana on prosessien kuvaaminen ja jokaisen prosessikohdan vaarojen arviointi (HA). Jos yrityksen toimintatavat mahdollistavat jonkin vaaratekijän toteutumisen, on ensin pohdittava, voidaanko riski välttää parantamalla toimintatapoja. Jos riski jää olemaan, tulee määritellä ne seurattavat ja mitattavat kriittiset ohjauspisteet (CCP), joissa mittaustulos kertoo, toteutuiko riski vai ei. Näistä mittauksista tulee pitää kirjaa, jotta pystytään jälkeenpäinkin osoittamaan viranomaisille ja tarvittaessa myös asiakkaille, että tuotantoprosessin riskit ovat olleet hallinnassa. HACCP järjestelmä sisältää myös vaatimuksen, että sen tehokkuutta tulee säännöllisesti arvioida. HACCP on kirjattu myös ISO standardiksi (ISO 22000) ja yritys voi halutessaan sertifioida järjestelmänsä (ks. 2.3). Omavalvonta ja HACCP ovat osa ISO 9001 standardin sisältöä. Jos standardin mukaiset prosessikuvaukset on tehty, niiden riskien arviointi on varsin yksinkertaista ja omavalvonta on osa laajempaa kokonaisuutta eikä erillinen järjestelmä.

17 Kuva 7. HACCP konseptin vaiheet Lähde: Jokipii, Pirjo Maatilayrityksen kilpailukyky, Tieto Tuottamaan 112. ProAgria Keskusten Liitto, Vantaa Laatutyö elintarvikeketjussa 17

18 Laatutyö elintarvikeketjussa Laadun toteutumisen seuranta Laadun monimutkaisuudesta johtuen sen sisältö rakentuu useasta eri näkökulmasta. Samoin sen arviointi ja arvioinnissa käytettävien työkalujen valinta on riippuvainen siitä, mistä näkökulmasta ja kenen vaatimuksista käsin laadun toteutumista seurataan. Elintarvikeketjussa laatua arvioidaan ennen kaikkea kahdesta näkökulmasta, elintarvikeketjun sisältä sekä sen ulkopuolelta. Ulkopuolisia arvioijia ovat lähinnä kuluttajat ja viranomaiset. Kuluttajien arvioinnit ovat varsin subjektiivisia suhteessa kuluttajan omaan mieltymykseen. Viranomaiset taas huolehtivat siitä, että tuotteet ja toiminta täyttävät lakien ja muiden säädösten vaatimukset. Seuranta elintarvikeketjun sisällä Laadun seuranta elintarvikeketjun sisällä varmistaa, että yritysten itselleen asettamat toiminnan ja tuotteiden laatutavoitteet täyttyvät. Mittareina toimivat kaikki yritysten johtamisessa käytettävät mittarit. Näitä ovat mm. taloudelliset mittarit, jotka mittaavat toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta sekä yksityiskohtaiset tuotteiden ominaisuuksista kertovat mittarit. Mittauksia tehdään yksityisten yritysten sisällä sekä yritysten välisessä toiminnassa. Kaikkien mittausten yhteisvaikutusta mittaavat parhaiten luvussa 2.2 kuvatut laatupalkintomittarit. Mallin vahvuus on mittauksesta saatava numerolla ilmaistava koko toiminnan taso. Mittaus antaa yritykselle tai mitattavalle ketjun osalle pistemäärän, joka on pistettä. Pisteet annetaan selkeän kriteeritön mukaan ja niissä otetaan huomioon liiketoiminnan luonne. Näin ollen pisteitä voidaan verrata erikokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten välillä. Pistetason kehittyminen antaa hyvän arvion yritysten kilpailukyvyn muutoksista. Mitattavien osa alueiden kehitys taas antaa selkeän viestin siitä, mitä asioita yrityksessä tai sen yhteistyössä muiden ketjun osien kanssa tulee parantaa ja vahvistaa. Mittauksen vahvuus on se, että noin puolet maksimipisteistä tulee yrityksen saavuttamista tuloksista. Toinen yritysten käyttämä laatutason yleinen seurantakäytäntö on ISO 9001 standardi. Standardi on alun perin rakennettu niin, että sen avulla yritykset voivat rakentaa laatujärjestelmänsä sekä arvioida sen toteutumista. Kuten edellisessä luvussa todettiin, standardin täyttyminen takaa sen, että asiakkaat saavat sellaisia tuotteita ja palveluita kuin heille on luvattu. Standardin täyttyminen ei siis vaadi erinomaisia tuloksia esimerkiksi yrityksen taloudessa. Riittää, että asiat tehdään niin kuin on sovittu. Toisaalta mikään ei estä yritysjohtoa käyttämästä ISO 9001 mukaisen laatujärjestelmän arviointituloksia yhdessä muiden mittareiden kanssa, kun tehdään yrityksen kehittämispäätöksiä. Näin laatujärjestelmän päivityskin tulee osaksi jokapäiväistä johtamista. ISO 9001 standardin myötä kehitettiin jo 1980 luvun lopulla sertifiointikäytäntö. Tällöin standardia alettiin käyttää niin sanotun kolmannen osapuolen arviointivälineenä ja sertifioinnista tulikin nopeasti leviävä käytäntö ja laaja liiketoiminta sertifiointilaitoksille. Sertifioinnissa yritys ostaa ulkopuoliselta yritykseltä standardiperusteisen arvioinnin ja saa siitä todistuksen eli sertifikaatin. Sertifikaatti kertoo, että yritys täyttää asiakkailleen antamansa lupaukset sekä noudattaa muita itselleen asettamiaan vaatimuksia. Sertifikaatti kertoo yrityksen toiminnan järjestelmällisyydestä mutta ei sen toiminnan tasosta. Vaikka sertifikaatti ei aina ole paras mahdollinen väline viestiä yrityksestä ulospäin, sen ylläpito on perusteltua yrityksen itsensä kannalta. Säännölliset ulkoiset arvioinnit ryhdistävät yrityksen toimintaa ja pitävät huolen siitä, että suunnitellut muutokset muuttuvat käytännön työksi. Vaikka useissa mittareissa on sekä vahvuuksia että heikkouksia, niiden käyttö eri tilanteissa on paikallaan. Kun kokonaisuutta mittaavien työkalujen (laatupalkinnot, ISO 9000 standardit kokonaisuudessaan) rinnalla käytetään omavalvonnan antamia välittömästi tuotelaatuun liittyviä tuloksia, saadaan hyvä mittaristo, jonka tuloksien perusteella voidaan tehdä kokonaisuuden kannalta oikeita päätöksiä.

19 Laatutyö elintarvikeketjussa 19 Seuranta ketjun ulkopuolella Järjestelmällinen toiminnan laadun seuranta elintarvikeketjun sisällä on välttämätöntä, jotta voidaan rakentaa uskottavat viestit ketjun ulkopuolelle. Kuluttajat seuraavat elintarvikkeiden laatua lähinnä arvioimalla ostamiansa tuotteita. Kuluttajien mielenkiinto on kuitenkin koko ajan laajentumassa. Enää pelkkä lopputuotteen hyvyys ei riitä, vaan tietoa halutaan kaikesta siitä, mitä tuotantoketjun eri vaiheissa on tapahtunut. Tällä hetkellä erityisesti toiminnan vastuullisuus, kuten ympäristövaikutukset sekä eläinten ja ihmisten kohtelu, ovat yhä kasvavan mielenkiinnon kohteina. Jotta ketjulla itsellään on riittävästi tietoa tuotantovaiheista, ketjussa tulee olla erilaisia tiedonkeruumenetelmiä. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi teollisuuden ja raaka ainetuotannon väliset laatusopimukset sekä niiden valvonta. Kansallisen laatustrategian yhteydessä kehitetään konkreettisia sisältöjä eri tuotannonalojen hyviksi tuotantotavoiksi (laatuportaiden toinen taso). Samassa yhteydessä luodaan tiedonkeruujärjestelmiä, joiden avulla voidaan hyvien tuotantotapojen toteutuminen todistaa. 2.4 Ympäristövastuu osana laatutyötä Ympäristöasioiden hallinta on keskeistä tämän päivän yritysten toiminnassa jo kannattavuuden vuoksi. Yrityksen konkreettisia ympäristötoiminnan painopisteitä voivat olla esimerkiksi veden ja energian säästäminen, jätevesikuormituksen vähentäminen, kuljetusten ja pakkausten ympäristövaikutusten minimointi sekä pakkausten kierrätettävyys. Parantamalla ympäristöasioiden hoitoa yritys voi pienentää esimerkiksi raaka aine, energia ja jätekustannuksia. Ympäristövaikutusten hallinta tehostui yrityksissä, kun ISO julkaisi kansainvälisen standardin ISO 14001, joka on luonteeltaan vastaava kuin ISO 9001 (www.sfs.fi). Ympäristöasioiden kokonaisvaltaista hallintaa kutsutaan ympäristöjohtamiseksi. Ympäristöjohtamisen keskeiset elementit ovat samat kuin johtamisessa yleensäkin: päämäärien ja tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä tulosten arviointi. Saavutetut tulokset johtavat uusiin tavoitteisiin ja toiminnan parantamiseen. Laatu ja ympäristöjärjestelmät on integroitava yhdeksi järjestelmäksi, jotta yrityksiin ei synny useita erilaisia päällekkäisiä järjestelmiä. Koska työt tehdään vain kerran, on tekemisessä otettava huomioon kaikki näkökulmat ja vaikutukset. Integrointi onnistuu automaattisesti, kun kaikki tavoitteet asetetaan samanaikaisesti ja prosessit suunnitellaan niin, että kaikki tavoitteet toteutuvat. ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ohella Euroopassa on käytössä EMASjärjestelmä. EMAS (the Eco Management and Audit Scheme) on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, joka perustuu EU:n asetukseen. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikessa toiminnassa. EMAS edellyttää julkisen ympäristöselonteon laatimista. ISO standardissa tätä vaatimusta ei ole. Kaikki yritykset eivät ole esimerkiksi kustannussyistä ympäristöjärjestelmäänsä sertifioineet, vaikka se olisikin käytössä. EMAS organisaatio sitoutuu ympäristölainsäädännön noudattamiseen, ympäristönsuojelunsa tason jatkuvaan parantamiseen ja julkiseen raportointiin ympäristöasioistaan.

20 Laatutyö elintarvikeketjussa Työterveys ja turvallisuus osana laatutyötä Ympäristöasioiden lisäksi yritysten toimintaan liittyvä eettisyys on viime vuosina korostunut. Eettisyyden yksi osa on yrityksissä työskentelevistä ihmisistä huolehtiminen. Työntekijäthän ovat yrityksen tärkein voimavara. Työterveys ja työturvallisuus ovat asioita, joiden avulla organisaatiot luovat perustan toiminnan jatkuvuudelle ja terveelle kehitykselle sekä vaikuttavat myönteisesti yrityksen imagoon. Työterveys ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän OHSAS avulla organisaatio voi hallita työterveys ja turvallisuusriskejään sekä parantaa terveys ja turvallisuustoiminnan tasoaan ja täyttää nykyisen työturvallisuuslain asettamat vaatimukset. Työterveys ja työturvallisuusasioiden kehittämisen malli on sama kuin laatu ja ympäristöasioiden kehittämisessä. Siihen liittyvät kiinteästi työterveys ja turvallisuuspolitiikka, päämäärät ja tavoitteet, toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä tulosten arviointi. Koko järjestelmän päämääränä on parantaa yrityksen työturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Toimiakseen kunnolla myös työterveys ja työturvallisuus täytyy rakentaa osaksi laatu ja ympäristöjärjestelmää. 2.6 Yhteenveto kokonaisvaltaisen laatutyön toteutuksesta ja seurannasta Työkalu Kattavuus Tavoite/käyttötarkoitus Käyttö mittarina ja osoituksena toiminnan tasosta Total Quality Management yrityksen tai ketjun kokonaisuus yritystoiminnan järjestelmällinen kehittäminen - on ensisijaisesti johdon työkalu, tuloksia käytetään yrityksen kehittämiseen laatupalkinnot (EFQM, MBA, (tavoitteet prosessittulokset parantaminen) - mittaa kokonaisuuden onnistumista (pisteet ) Maatilan kilpailukykykriteeristö) - vertailukelpoisuus toisiin yrityksiin helpottaa arviointia ja johdon päätöksentekoa ISO 9001 ISO HACCP (ISO 22000), omavalvonta kattaa ne toiminnot, jotka vakuuttavat asiakasta annettujen lupausten täyttymisestä, erityisesti myynti, tuotanto, tuotekehitys ja näihin liittyvä osaaminen tuoteturvallisuuteen liittyvät toiminnot prosessien riskien arviointi (tuoteturvallisuusriskit) ympäristövaikutusten arviointi, hallinta ja kehittäminen - asiakastyytyväisyys ja siten asiakassuhteen pysyvyys - tarkoitettu ensisijaisesti yritysten väliseen kauppaan - ei sovellu suoraan kuluttajaviestintään - varmistaa lopputuotteiden turvallisuuden - lakisääteinen vaatimus elintarvikealalla - voidaan käyttää myös muiden riskien (taloudelliset riskit, henkilöstöriskit) arvioimiseen - ympäristövaikutusten tunnistaminen - ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden asettaminen - prosessien suunnittelu niin, että sovitut ympäristövaikutukset toteutuvat - osoittaa asiakkaille, että yritys toimii niin kuin on sovittu - sertifikaatti mittaa sovittujen toimintatapojen toteutumista - sertifiointi arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttö johtamisen välineenä on rajallinen - osoittaa asiakkaille ja viranomaisille, että tuoteja tuotantohygienia on kunnossa - viranomaisvalvonta (hyväksytty/hylätty) - voidaan käyttää myös toimittajien arvioinnissa - sertifioitavissa ISO standardia vastaan - osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille, että yrityksen ympäristövaikutusten hallinta on järjestelmällistä - sertifikaatti mittaa sovittujen ympäristötoimenpiteiden toteutumista - sertifiointi arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttö johtamisen välineenä on rajallinen

21 Laatutyö elintarvikeketjussa 21 EMAS ympäristövaikutusten arviointi, hallinta ja parantaminen - ympäristövaikutusten tunnistaminen - ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden asettaminen - prosessien suunnittelu niin, että sovitut ympäristövaikutukset toteutuvat - julkinen ympäristövaikutusten raportointi - osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille, että yrityksen ympäristövaikutusten hallinta on järjestelmällistä - EMAS todentaminen mittaa sovittujen ympäristötoimenpiteiden toteutumista - todentaminen arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttö johtamisen välineenä on rajallinen OHSAS työterveyden ja työturvallisuuden arviointi ja hallinta - työterveyden ja työturvallisuuden nykytilan tunnistaminen - työterveyden ja työturvallisuuden päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - prosessien suunnittelu niin, että sovitut tavoitteet toteutuvat - osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille, että yrityksen työterveys ja turvallisuusasioiden hallinta on järjestelmällistä - sertifikaatti mittaa sovittujen työterveys ja turvallisuustoimenpiteiden toteutumista - sertifiointi arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttöjohtamisen välineenä on rajallinen GlobalGap Laatutarhaohjeistus tuotantotapavaatimukset eri tuotannonaloille Suomalaiseen Laatutarha ohjeistukseen on poimittu parhaat käytännöt Global Gap vaatimuksista. Ohjeisto on edellytys sirkkalehtilipun saamiselle - sisältää konkreettiset tuotantotapavaatimukset, joten sitä voidaan käyttää kaupan ehtona - osoittaa asiakkaille, että tuote on tuotettu Global Gap standardien mukaisesti - konkreettisen sisällön vuoksi yritys voi itse todentaa toimivansa standardien mukaisesti - voidaan myös sertifioida (Global Gap:n auktorisoima puolueeton sertifiointi)

22 Laatutyö elintarvikeketjussa 22 Esimerkki. Kotimaisen luomuporkkanan tie kaupan hyllylle. Laatutyöllä varmistetaan, että tilalla tehdään oikeita asioita Paavo Pulkkinen näkee laatutyön tärkeänä maatilan toiminnassa. On hyvä, että asiakas vaatii meiltä sovitut kriteerit täyttävän laatujärjestelmän noudattamista ja vielä hakemaan toiminnoillemme todennuksen. Meillä laatujärjestelmä on auditoitu Kotimaiset Kasvikset ry:n toimesta ja todisteeksi Laatutarha ohjeistuksen noudattamisesta meille on myönnetty Laatutarhasertifikaattti. Pulkkinen näkee, että sovitun laatujärjestelmän noudattaminen on tärkeää myös tilan toiminnan kannalta. Asioiden kirjaaminen varmistaa sen, että olemassa olevia hyviä käytäntöjä oikeasti noudetaan ja toimitaan niiden mukaisesti. Kesko edellyttää, että Pirkka tuotemerkin alla myytävät kotimaiset kasvikset on tuotettu Laatutarha ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistuksen noudattaminen ja auditoinnit takaavat tuotteen ostajalle sen, että kasvikset on tuotettu sovitulla tavalla ja tuote täyttää halutut laatukriteerit. Asiakasvaatimus oli yksi syy, miksi tuottaja lähti hakemaan tuotannolleen sertifikaattia. Tilan lähtökohdista Pulkkinen näkee laatutyön tärkeänä tilan toimintojen ohjaamisen välineenä. Laatutarha ohjeistuksesta saa hyviä elementtejä tilan toiminnan kehittämiseen ja ohjeita käytäntöjen kirjaamiseen. Monet laatutyössä tehtävät asiat ovat itsestään selviä ja ns. maalaisjärjellä tehtäviä asioita kuten koneiden huollot ja siivoukset. Pienten käytännön asioiden tarkalla kirjanpidolla kuitenkin varmistetaan se, että asiat todella tulevat ajallaan ja varmasti tehdyiksi. Tilan toimintojen kirjaamisesta ja kirjallisista työohjeista on myös suuri apu työntekijöiden perehdytyksessä. Alalla käytetään sesonkityövoimaa ja työntekijät vaihtuvat usein. Kun monet perehdytykseen tarvittavat asiat ovat yrittäjän oman pään lisäksi nyt myös paperilla, tilan toiminnot eivät sido yrittäjää tai työnjohtoa siinä määrin kuin ennen. Pulkkinen ei näe, että laatutyö olisi pelkästään yrittäjän aikaresursseista kiinni. Laatutyöllä voidaan ohjata toimintaa ja sen avulla varmistetaan, että tilalla tehdään oikeita asioita. Lainaukset luomuporkkanan tuottaja Paavo Pulkkinen Asiakasvaatimukset kulkevat ketjussa Asiakasvaatimus on se joka määrää, mitä tuotetta tuotetaan ja mikä myy. Asiakasvaatimukset kulkevat ketjussa alaspäin aina kuluttajalta eri ketjun osien kautta kaupasta teollisuuteen, teollisuudesta alkutuotantoon ja alkutuotannosta panosteollisuuteen asti. Kaupan asiakkaan asiakasvaatimus kohdistuu mm. tuotelaatuun ja turvallisuuteen. Tämän asiakasvaatimuksen täyttämisen kauppa pyrkii varmistamaan hankkimalla myyntiartikkeleita tietyt sovitut standardit täyttäviltä toimittajilta. Viime aikoina kuluttajat ovat tulleet koko ajan kiinnostuneemmiksi alkutuotannon olosuhteista. Kauppa ei aseta suoraan laatuvaatimuksia ketjun jonkun osan yli vaan asioi esimerkiksi lihantuotantoketjussa pääasiassa lihateollisuuden kanssa, joka taas asettaa vaatimuksia oman raakaaineen hankinnalle eli lihan alkutuotannolle. Kauppa voi kuitenkin vaikuttaa lihantuotannon olosuhteisiin ketjussa alaspäin asettamalla omiin teollisuuteen kohdistuviin asiakasvaatimuksiin vaatimuksia tietynlaisista tuotantotavoista. Toimimme laatuvaatimusten suhteen ketjussa Kun lähdetään hakemaan tavarantoimittajia Pirkka tuotemerkkiin, meillä on käytössä omat laatuvaatimukset, joissa edellytetään, että yrityksellä on sertifioitu laatujärjestelmä jonkin kansainvälisen CIES:n hyväksymän standardin mukaisesti. CIES 2 verkoston hyväksymiä standardeja ovat 2 CIES Consumer Goods Forum on kansainvälinen yhteistyöverkosto, jonka jäseninä on kuluttajakaupan yrityksiä yli 70 maasta. Verkoston tavoitteena on verkottaa jäseniään, toimia tiedon ja osaamisen välittäjä ja edistää yhtenäisten hyvin käytäntöjen omaksumista kuluttajakaupan alalla.

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia

Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia Turvallisen ruoan ja kestävän hyvinvoinnin tulevaisuus tehdään nyt! Strategia 2014 2020 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Toiminta-ajatus Evira edistää turvallisuutta, laatua ja luotettavuutta elintarvikeketjussa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja 2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Marjo Lukkari Jatkojalostus ja tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus

Marjo Lukkari Jatkojalostus ja tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus 1 Marjo Lukkari ESSEE 601M08 Jatkojalostus ja tuotteistaminen 0800675 Laatu ja turvallisuus 27.1.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO: Laatu- sekä tuoteturvallisuuskäsitteistöä... 3 Kokonaisvaltainen laatu... 3 Laatujohtaminen...

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Siirtymäajan toimenpiteet ja mitä päivittäminen vaatii Tärkeimmät muutokset ja

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta

Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Trafi edistää toimijoiden omaa vastuullisuutta Heidi Niemimuukko 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sisältö Trafin tahtotila Riski- ja suorituskykyperusteinen toimintatapa Turvallisuusjohtaminen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus

Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 21.11.2008 Kommenttipuheenvuoro Sirpa Kurppa MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus 1 Kommenteissa: Keskon sininen, Raision vihreä, MTK keltainen Juhlapuheista

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto

Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke 2015-2016 Eläinten terveys ETT ry hallinnoi ja

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja

Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa. Anne Terimo Kehitysjohtaja Hiilijalanjäljen laskenta oppimisprosessina ja osana ympäristövastuuta HK Ruokatalossa Anne Terimo Kehitysjohtaja 7.11.2012 Vastuullisuus HK Ruokatalossa HK Ruokatalo tuntee vastuunsa suurena valtakunnallisena

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot