Verkko opiskelumateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkko opiskelumateriaali 2011 2012"

Transkriptio

1 Laatutyö elintarvikeketjussa 1 Verkko opiskelumateriaali Kuluttaja Tuotteet ja palvelut Kauppa ja ravitsemispalvelut Kuljetus Teollisuus Laatutyö elintarvikeketjussa Panosteollisuus Maatila Tarpeet

2 Laatutyö elintarvikeketjussa 2 Laatutyö elintarvikeketjussa 1. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia Elintarvikeketjun merkitys Suomessa Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia ja sen tavoitteet Laatu ja sen toteuttaminen Mitä laadulla tarkoitetaan? Laadun toteuttamisen työkaluja Laadun toteutumisen seuranta Ympäristövastuu osana laatutyötä Työterveys ja turvallisuus osana laatutyötä Yhteenveto kokonaisvaltaisen laatutyön toteutuksesta ja seurannasta Laatutyö tuotantopanosteollisuudessa Rehujen laadunhallinta Siementuotannon laadunhallinta Lannoitteiden laadunhallinta Laatutyö maatiloilla Maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen laatujohtamisen menetelmillä Eläinten hyvinvointi ja terveydenhuolto Ympäristöasioiden merkitys kasvaa Laatutyö elintarviketeollisuudessa Sopimustuotanto Laadunvalvonta koostuu omavalvonnasta ja hyvistä tuotanto ja toimintatavoista Henkilökunnan osaaminen Tutkimus, tuotekehitys ja teknologian kehittäminen Ympäristöasiat ovat osa laatutyötä Laatutyö kuljetuksissa Eläinten kuljetus Elintarvikkeiden kuljetus Elintarvikekuljetuksia koskevia ohjeita ja lainsäädäntöä Kuljetusten ympäristökysymykset Laatutyö kaupassa Kuluttajan laatutietoisuus kasvaa koko ajan Omavalvonnan toteuttaminen kaupassa alan parhaat käytännöt ohjaamassa Työntekijöiden koulutus... 48

3 Laatutyö elintarvikeketjussa 3 8. Laatutyö ammattikeittiöissä Ruokapalvelujen yhteiset laatutyön tavoitteet ja käytännöt Omavalvonta Laatutyö kuluttajan näkökulmasta Elintarvikkeiden valinta kaupassa Laatua kotikeittiössä Sidosryhmien rooli elintarvikeketjun laatutyössä Tämän aineiston tuottamiseen on käytetty maa ja metsätalousministeriön tukea.

4 Laatutyö elintarvikeketjussa 4 1. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia 1.1 Elintarvikeketjun merkitys Suomessa Elintarvikeketju alkaa maatilalta ja ulottuu kuluttajan lautaselle asti. Ketjuun kuuluvat tuotantopanosteollisuus, tuottajat, elintarviketeollisuus, kauppa, ruokapalvelut ja kuluttaja. Myös elintarvikkeisiin liittyvä tutkimus, koulutus, neuvonta ja hallinto ovat osa ketjua. Elintarvikeketju Kuluttaja Tuotteet ja palvelut Kauppa ja ravitsemispalvelut Kuljetus Teollisuus Panosteollisuus Maatila Tarpeet Elintarvikeketju on osa toimivaa kansantaloutta. Kotimaisella elintarviketuotannolla on merkitystä sekä työllisyyden, aluetalouden, maaseudun elinvoimaisuuden että huoltovarmuuden näkökulmasta. Elintarvikeketju työllistää ja tuottaa hyvinvointia kansantaloudelle Elintarvikeketju on merkittävä työllistäjä. Maatalous työllisti suoraan vuonna 2010 noin henkeä, mikä on 3,4 % koko maan työllisestä työvoimasta, edellisvuodesta pudotusta tuli noin henkilöä. Maatalouden työllisten määrä on suurempi kuin alan osuus BKT:sta. Hankkimalla ostopanoksia maatalous työllistää muilla aloilla kuten teollisuudessa noin henkeä ja elintarviketeollisuudessa henkeä. Alkutuotannon ja jalostuksen merkitys työllistäjänä on viimeisen 15 vuoden aikana vähentynyt, mutta sen sijaan työpaikkoja on syntynyt elintarvikealalla kaupan ja ravitsemispalveluiden puolelle. Ravitsemispalvelut työllistivät vuonna 2009 noin henkeä ja päivittäistavarakauppa noin henkeä. (Niemi 2011, 9.) Elintarvikealalla toimii yritystä, joista pieniä, alle viiden hengen yrityksiä on 71 %. Elintarvikeala on merkittävä maaseudun työllistäjä, sillä yli 75 % alan yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Suuri osa elintarvikealan pienistä maaseutuyrityksistä toimii maatilojen yhteydessä jalostaen tilalla tuotettua raaka ainetta. (Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma 2020, 2010, 51)

5 Laatutyö elintarvikeketjussa 5 Elintarviketalouden tuotannon arvo vuonna 2009 oli noin 24 mrd. euroa. Tämä on noin 14 % Suomen bruttokansantuotteesta. Kansantalouden kokonaisbruttokansantuote on vuoden 2008 arvion mukaan noin 173,3 mrd. euroa. Maa ja puutarhatalouden tuotannon arvo vuonna 2009 oli noin 5,9 mrd. euroa ja elintarviketeollisuuden noin 10,4 mrd. euroa. Elintarviketeollisuus on Suomen viidenneksi suurin teollisuudenala tuotannon bruttoarvolla ja arvonlisäyksellä mitattuna. Edelle menevät elektroniikka, metsä, metalli ja koneidenvalmistusteollisuus. (Niemi 2010, 11.) Muut alat 4,8 mrd. Maatalous 3,2 mrd. (esim. maatalouskauppa, liike elämän palvelut, kuljetus jne.) 18 % 13 % Elintarviketeollisuus 2,6 mrd. Elintarvikkeiden tuonti 3,4 mrd. Muu panostuonti 1,0 mrd. Tuoteverot 4,6 mrd. 15 % 4 % 20 % 10 % 12 % 8 % Elintarvikekauppa 2,7 mrd. Ravitsemistoiminta 1,9 mrd. Yhteensä 24,3 mrd Kuva 1. Arvio elintarviketalouden kokonaisrahavirroista vuonna Lähde: Niemi & Ahlstedt (toim.). Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Kotitalouksien menoista suhteessa yhä vähemmän kuluu elintarvikkeiden hankintaan Kotitalouksien ravintomenot asukasta kohden olivat vuonna Kotitalouksien kotiin hankkimiin elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin kohdistuneet menot käsittivät 13 % kotitalouksien kokonaismenoista. Elintarvikemenojen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on supistunut 2 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen (Tietohaarukka 2011.) Maatilojen lukumäärän kehitys ja alkutuotannon keskittyminen vaikuttavat aluetalouteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen Vuonna 2010 Suomessa oli tukea hakeneita maatiloja noin Tilamäärä on vähentynyt neljänneksen viidessätoista vuodessa, sillä ennen vuotta 1995 Suomessa oli vielä yli maatilaa. Tilamäärän vähentyessä tilojen keskikoko on kasvanut. Vuosina aktiivitilojen keskikoko on kasvanut 54 prosentilla 23 peltohehtaarista 35 hehtaariin. Tilojen keskikoko kasvaa kun pienemmät tilat lopettavat ja jatkavat maatilat lisäävät tuotantoa. Rakennekehitys on myös tehostanut toimintaa. Maatalouden kokonaistuottavuus on kasvanut viime vuosikymmeninä keskimäärin nopeammin kuin muu elintarvikeketju. (Niemi 2011, 10, 37) Maatilojen tuotantorakenteessa on tapahtunut myös muutoksia. Kotieläintilojen määrä kaikista tiloista on vähentynyt ja kasvinviljelytilojen osuus on kasvanut tarkasteluvuodesta 1995 lähtien. Tuotanto on myös keskittynyttä siten, että suhteellisesti eniten kasvinviljelytiloja on Etelä Suomessa (75,4 %) ja vähiten Itä Suomessa (51,0 %). Lypsykarjatilat ovat taas jakautuneet kaikista tuotantosuunnista tasaisimmin maan eri osiin, mutta suhteellisesti eniten niitä on Itä ja Pohjois

6 Laatutyö elintarvikeketjussa 6 Suomessa noin 30 % osuudella kaikista tiloista. Sika ja siipikarjanlihantuotanto on keskittynyt Etelä ja Länsi Suomeen. Tuotannon keskittymiset tietyille alueilla johtuvat mm. luonnonolosuhteiden vaihteluista maan sisällä, teollisuuden keskittymisestä ja väestörakenteen alueellisista eroista. (Niemi 2011, 17.) Tuotantosuunta Pohjois Suomi Väli Suomi Itä Suomi Etelä Suomi Koko maa Kasvinviljely 54,2 % 64,6 % 51,0 % 75,4 % 65,9 % Lypsykarja Naudanliha Muu Sika Siipikarja 29,9 % 18,3 % 29,9 % 9,8 % 17,8 % 7,3 % 6,2 % 10,0 % 4,1 % 6,1 % 7,4 % 4,8 % 7,5 % 5,2 % 5,8 % 1,0 % 4,7 % 1,2 % 3,8 % 3,3 % 0,1 % 1,3 % 0,3 % 1,6 % 1,2 % NAUTS II mukaisen aluejaon suuralueet Uusimaa ja Ahvenanamaa on yhdistetty Etelä Suomeen. Kuva 2. Tukea saaneiden tilojen tuotantosuuntajakauma Suomessa vuonna Lähde: Niemi & Ahlstedt (toim.). Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2011 Huoltovarmuus elintarvikehuollon turvaaminen keskeistä Elintarvikehuolto on määritelty kaikissa oloissa turvattavaksi yhteiskunnan elintärkeäksi toiminnoksi ja yhdeksi huoltovarmuuden painopistealaksi. Elintarvikehuollon tulee perustua kansalliseen maataloustuotantoon. Tämä edellyttää, että EU:n maatalouspolitiikkaan tulee pyrkiä vaikuttamaan niin, että tuotantoedellytykset Suomessa säilyvät. Alan yritysten huoltovarmuutta koordinoivat Huoltovarmuuskeskuksen perushuolto osasto, elintarvikehuoltosektori sekä sen alaiset poolit. Lähteet ja lisätietoja: Niemi & Ahlstedt (toim.) Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot Maatalouden tuotantorakenteen muutos. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul110_ SM2010.pdf Tietohaarukka Yrittäjyyden teemaryhmä Pietarinen (toimi.). Maaseudun yrittäjyyden kehittämisohjelma Maaseutu yhteistyöryhmän julkaisuja.

7 Laatutyö elintarvikeketjussa Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia ja sen tavoitteet Elintarvikeketjun kilpailukyvyn parantaminen muuttuvissa olosuhteissa Kun Suomi 1995 liittyi Euroopan Unioniin, elintarvikeketjun toimintaympäristö muuttui huomattavasti. Aikaisemmasta varsin suljetusta taloudesta siirryttiin välittömästi avoimeen kilpailutilanteeseen, jossa kotimarkkina koostui koko EU:sta. Tässä tilanteessa pohdittiin toimialan selviytymiskeinoja, sillä lisääntyvän tuonnin tiedettiin kiristävän hintakilpailua ja samalla kasvattavan kuluttajien kohtaamaa tarjontaa. Suomen elintarviketuotannossa tiedettiin olevan selkeitä vahvuuksia, joiden avulla suomalainen ruoka voisi entistä paremmin erottua. Näitä ylivoimatekijöitä ovat mm. puhdas maaperä, kylmän talven vaikutukset tuholaisten hallintaan ja siten torjunta aineiden käytön vähyyteen ja eläinten tautitilanteen hyvä hallinta. Kaikkien vahvuuksien tunnistamiseksi ja esille nostamiseksi tarvittiin koko ketjun yhteistyötä. Kiristyvän markkinatilanteen hallintaan ei enää riittänyt yksittäisten yritysten sisäiset tehostamiskeinot, vaan tarvittiin myös koko ketjun toiminnan analysointia ja koko pitkän prosessin tehokkuuden parantamista. Tämäkin onnistuu vain koko ketjun yhteistyönä. Koko ketjun toiminnan hallitsemisen ja kilpailukyvyn tehostamisen käytännön toteutuksen välineiksi valittiin maailmanlaajuisesti hyviksi todettujen laatutyökalujen (ks. luku 2.) käyttöönotto. Näin sai alkunsa elintarviketalouden kansallinen laatustrategia. Kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperään kasvaa Kuluttajien kiinnostus ruokaa ja sen tuottamista kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hyvän maun lisäksi kuluttajat arvostavat ruoan tuoreutta, turvallisuutta ja terveellisyyttä. Kuluttaja ei enää tyydy arvioimaan ostamaansa elintarviketta vain kädessään olevan tuotteen perusteella, vaan hän haluaa entistä enemmän tietoa tuotantoketjun toimintatavoista, joita ei ostetussa tuotteessa voi nähdä. Viime aikojen selvityksissä on todettu, että esimerkiksi elintarviketuotannon vastuullisuus 1 vaikuttaa aikaisempaa vahvemmin ihmisten ruokavalintoihin. Olennaista on, että toimintatavat on tarvittaessa pystyttävä näyttämään luotettavasti toteen. Kuluttajien kiinnostuksesta elintarvikkeiden alkuperään kertoo kasvava lähellä tuotetun ruuan kysyntä. Lähiruoan tuotannossa ja kulutuksessa käytetään oman alueen raaka aineita ja tuotantopanoksia edistäen samalla alueen taloutta ja työllisyyttä. Lähiruoka koetaan tutuksi ja turvalliseksi ja sitä pidetään tuoreena, lisäksi lähellä tuotettuun ruokaan liittyy vahvasti ympäristönäkökulmia. Lisäaineita ja pakkaamista tarvitaan vähemmän, kun kuljetus ja säilytysaika ovat lyhyitä. Samalla myös ympäristö kuormittuu vähemmän. Kuluttajien kiinnostus ruokaan ja ruuan alkuperään näkyvät myös Kansallisessa ruokastrategiassa Huomisen ruoka, jossa kuluttajalähtöisyys on yksi keskeinen strategian painopiste. 1 Elintarvikeketjun vastuullisuuden ulottuvuuksia ovat ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, taloudellinen vastuu ja paikallisuus. Ks. julkaisu Sari Forsman Hugg et al Elintarvikeketjun vastuullisuus. Kuvaus vuorovaikutteisesta sisällön rakentamisen prosessista. Maa ja elintarviketalous 140. Vammalan Kirjapaino Oy

8 Laatutyö elintarvikeketjussa 8 Laatustrategian voima on yhteistyössä Laatustrategian laadinta käynnistettiin vuonna 1997 maa ja metsätalousministeriön koordinoimana. Mukana olivat kaikki elintarvikeketjun toimijat sekä ketjun kehittymiseen vaikuttavat sidosryhmät, joita ovat lakeja säätävät ja valvovat viranomaiset sekä alan koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tahot. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia on näiden toimijoiden yhdessä laatima ohjelma, jossa kuvataan elintarviketalouden visio, arvot, toiminta ajatus ja tavoitteet. Elintarviketalouden kansallinen laatustrategia 1. Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun toimintaan. Elintarvikeketjun kilpailukyky on vahva. Koko elintarviketalous tekee yhteistyötä kuluttajaa varten. 2. Toiminta ajatus Suomalainen elintarviketalous tarjoaa kuluttajalle turvallisia ja korkealaatuisia tuotteita ja palveluita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Koko elintarvikeketju kehittää yhteistyössä toimintaansa. Ketju toimii asiakaslähtöisesti ja kilpailukykyisesti ihmisiä, eläimiä ja luontoa kunnioittaen. 3. Arvot Asiakkaan tyytyväisyys - Kuluttajan tarpeet ja odotukset ohjaavat ketjun toimintaa. Ne täsmentyvät tuotteiksi ja palveluiksi ketjun eri vaiheiden yhteistyössä. Kannattavuus - Laatutyö vahvistaa yritysten ja koko elintarvikeketjun kilpailukykyä ja kannattavuutta. Yhteiskuntavastuu - Elintarvikeketju noudattaa kestävän kehityksen mukaisia periaatteita ottaen huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. 4. Tavoitteet Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistaminen - Kilpailukyky syntyy toiminnan kokonaisuuden hallinnasta. Sen osa alueita ovat strateginen suunnittelu, johtaminen, asiakkuuksien valinta ja hallinta, tietojen ja tulosten kerääminen ja analysointi, osaamisen kehittäminen sekä prosessien hallinta. - Kustannustehokkaat prosessit yksittäisissä yrityksissä sekä koko ketjussa takaavat tuotteiden hintakilpailukyvyn ja menestymisen markkinoilla. - Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseksi on tärkeää lisätä elintarvikeketjun tuottavuuden kasvun edellytyksiä sekä koko elintarvikeketjun kattavia yhteistyömuotoja. Suomalaisen elintarviketalouden yhteiskuntavastuun vahvistaminen - Vastuullinen toiminta noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. - Vastuullisuus merkitsee elintarviketurvallisuuden rakentamista koko ketjuun, alkuperän ja laadun varmistamista, eettisten toimintaperiaatteiden noudattamista sekä mahdollisimman vähäistä ympäristökuormitusta. - Elintarvikeketjussa huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. - Suomalaisen työn ja osaamisen merkitys kansantalouden kannalta mielletään tärkeäksi osaksi ketjun yhteiskunnallista vastuuta.

9 Laatutyö elintarvikeketjussa 9 Suomalaisen elintarvikeketjun kilpailuedun vahvistaminen - Elintarvikeketjun kilpailuetu mitataan kuluttajan luottamuksella. - Kilpailuedun välineenä on tuotteeseen ja tuotantotapoihin perustuva tieto, jonka perusteella kuluttaja valitsee kotimaisen elintarvikkeen. - Kilpailuetuja ovat mm. tuotelaatuun ja jäljitettävyyteen liittyvät asiat. - Kilpailuedun vahvistaminen merkitsee siten kuluttajan luottamuksen säilyttämistä ja kasvattamista. Kuluttajien tietoisuuden vahvistaminen suomalaisen elintarvikeketjun toiminnasta - Kuluttajalle kerrotaan kotimaisen elintarvikeketjun toimintatavoista ja toiminnan kokonaisvaikutuksista. - Ostamalla Suomessa tehtyjä elintarvikkeita kuluttaja varmistaa, että elintarvikkeiden jalostusarvon hyöty jää kotimaahaan. - Kuluttajien on oltava tietoisia, että hyvä ruoka ei synny sattumalta eikä ilmaiseksi. - Valveutunut kuluttaja tunnistaa tuotteen alkuperän ja osaa valita itselleen laadukkaat tuotteet. Elintarviketalouden laatuportaat Elintarviketalouden kokonaisuudessa on eri tasoja, jotka säätelevät ketjun toimintaa ja siten syntyvien tuotteiden ja palveluiden laatua. Jotta näiden eri tasojen rooli selkeytyisi, niitä kuvaamaan laadittiin laatuporrasmalli. Eri portaiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta myös kansallisen laatustrategian rooli ja mahdollisuudet tulisivat selviksi. Elintarviketalouden laatu muodostuu kolmessa portaassa. Ensimmäisellä portaalla on elintarviketuotannon lakisääteinen laatu eli EU säädösten ja kotimaisten säädösten noudattaminen. Toisena portaana on koko elintarviketalouden kansallinen laatustrategia. Kansallisen laatustrategian yläpuolelle kukin yritys voi omien laatutavoitteidensa mukaisesti rakentaa yrityksen erityislaadun portaan. Laatuportaiden alin taso on pakollinen koko ketjussa. Seuraavaan tasoon on sitouduttu laatustrategian kautta. Laatustrategia on koko ketjun yhteinen sopimus siitä, mihin asioihin kaikki toimijat voivat ja haluavat sitoutua. Tästä tasosta on mahdollista laatia yhteisiä viestejä kuluttajille niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin, ja synnyttää kuluttajille mielikuva Suomessa tuotetuista elintarvikkeista. Ylimmällä tasolla jokainen yritys pyrkii luomaan tuotteisiinsa ja toimintaansa ylivoimaisuuksia, joihin kilpailijat eivät pysty. Kuva 3. Elintarviketalouden laatuportaat. Yritysten kilpailutekijät, tuotteiden ja palveluiden erityislaatu Elintarviketalouden yhteiset ja toimialojen laadun kehittämiseen ja varmistamiseen liittyvät toimenpiteet Lakisääteinen laatu

10 Laatutyö elintarvikeketjussa 10 Lakisääteinen laatu Lakisääteinen laatu eli EU säädösten ja kotimaisten säädösten noudattaminen muodostaa elintarvikeketjun laatutyön perustan. Kansalliseen elintarvikelainsäädäntöön kuuluvat esimerkiksi elintarvikelaki ja asetukset sekä niiden perusteella annetut päätökset. Säädökset yhdessä laadun valvonnan kanssa muodostavat laatuportaiden ensimmäisen askelman. Vaikka lainsääteiset vaatimukset saatetaan kokea kattaviksi ja varsin vaativiksi, on kuitenkin muistettava, että lakisääteisten vaatimusten toteuttaminen ei tuo tuotteille kilpailuetua ainakaan EU:ssa, jossa eri maiden lainsäädäntö on pitkälle harmonisoitu. Laatustrategian mukainen laatu Vasta toisella laatuportaalla syntyy lupauksia, jotka voivat erottaa suomalaisen tuotannon muiden maiden vastaavasta. Laatustrategian päätökset ja toimenpiteet kohdistuvatkin lakisääteisen laadun ylittävään työhön, jota tehdään vapaaehtoisin osapuolia sitovin sopimuksin. Näitä ovat mm. tuottajien sitoutuminen ympäristösopimuksiin ja kansallisen tason eläinterveydenhuollon sopimuksiin. Hyvän tuotantotavan ohjeistuksia on laadittu maito, liha, rehu, kasvis ja viljaketjulle. Yritysten ja tuotteiden erityislaatu Laatuportaiden kolmas taso syntyy silloin, kun yrityksen toimintaan tai lopputuotteeseen rakennetaan erityislaatua. Kolmas porras on se, joka on kuluttajalle näkyvin: tuotteet, tuotanto tai palvelu, johon sisältyy erityistä, yritysten omalla toiminnalla aikaan saatua laatua. Kolmannella portaalla pyritään tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle ja koko elintarviketalouden verkostolle. Lisäarvo asiakkaalle voi olla esimerkiksi tuotteiden tai tuotantotapojen erilaistaminen. Tuotantotavan erilaistamisella tarkoitetaan esimerkiksi ympäristönäkökohtien huomioon ottamista, tuotannon eettisyyttä, luonnonmukaisuutta tai paikallisen perinnekulttuurin hyödyntämistä. Laatustrategian kehittäminen Elintarvikealan kansallisen laatustrategian ensimmäinen versio ilmestyi vuonna On selvää, että toimintaympäristön muuttuessa koko ajan, myös strategia vaatii päivitystä. Strategian kehittämiseksi maa ja metsätalousministeriö on organisoinut erilaisia ketjusta koostuvia työryhmiä, joiden vastuulla on ollut strategian päivittäminen ja sen käytäntöön viemisen koordinointi. Alusta alkaen laatuketjulla on ollut johtoryhmä. Vuoden 2010 tammikuussa johtoryhmän tilalle nimitettiin elintarvikealan neuvottelukunta, jonka toimikausi päättyy Neuvottelukunta valmistelee kehittämisohjelman elintarvikeketjun kilpailukyvyn vahvistamiseksi Suomessa, sekä linjaa painopistealueet ketjun kehittämisen määrärahoille ja maa ja metsätalousministeriön ohjauksessa olevalle elintarvikealan tutkimukselle. Katso lisää: ja Laatunen uutiskirje (tilaus edellä mainitun sivuston kautta)

11 Laatutyö elintarvikeketjussa Laatu ja sen toteuttaminen 2.1 Mitä laadulla tarkoitetaan? Laadusta puhutaan jokapäiväisessä kielenkäytössä, mutta harvoin ajatellaan, mitä laatu oikeastaan tarkoittaa. Eri ihmisten mielissä sen sisältö on varmasti erilainen. Yksiselitteinen laadun määritteleminen onkin vaikeaa jos ei suorastaan mahdotonta. Tästä syystä, kun laadusta ja sen kehittämisestä puhutaan, on aina sovittava, mitä sillä kulloisessakin yhteydessä tarkoitetaan. Laatu määrittyykin helpoimmin niiden mallien ja työkalujen avulla, joita kehitystyössä käytetään. Laadulla ymmärrettiin pitkään ja ymmärretään usein edelleenkin lähinnä tuotteisiin liittyviä ominaisuuksia. Tämä tuotekeskeinen laatuajattelu on hyvinkin ymmärrettävä asiakkaan näkökulmasta. Asiakas ostaa tuotteen ja arvioi sen hyvyyttä eikä häntä välttämättä kiinnosta, miten lopputulokseen on päädytty. Yritysten kannalta tuotelaatuun keskittyvä ajattelu johtaa helposti kannattamattomaan toimintaan. Jos huomio kiinnittyy vain lopputuotteeseen eikä sen tuottamisen prosesseihin, saatetaan hukata aikaa ja resursseja valvontaan ja uudelleen tekemiseen. Tuloksena voi olla ristiriitainen tilanne, jossa asiakkaat ovat tyytyväisiä, mutta yrityksen tulos on huono. Organisaatioiden haasteena onkin toiminnan laadun kehittäminen niin, että haluttu lopputuote syntyy tehokkaasti aiheuttamatta turhia korjaus ja hylkäyskustannuksia. Vaikka yksipuolisessa asiakastyytyväisyyden korostamisessa piileekin riskinsä, asiakaslähtöinen toiminta ja asiakasta tyydyttävät tuotteet ja palvelut ovat kaiken liiketoiminnan lähtökohta. Asiakaslähtöisessä laatuajattelussa yritysten tehtävänä on tunnistaa valittujen asiakasryhmien tarpeet ja vastata niihin parhaalla mahdollisella tavalla. Yrityksen tavoitteena on asiakkaiden tyytyväisyys ja sitä kautta kannattava liiketoiminta. Menestyvät yritykset kykenevät tunnistamaan asiakaskunnassaan piileviä tarpeita, sekä luomaan myös uusia tarpeita, joiden kautta yritysten kasvu on mahdollista. Nykyaikaisessa laatuajattelussa laatu onkin käsitteellisesti muuttunut tarkoittamaan kaikkea organisaation toimintaa tuotelaadusta kokonaisvaltaiseen liikkeenjohtamiseen. Enää ei riitä, että tehdään työt oikein, vaan on huolehdittava siitä, että tehdään oikeita töitä. Turhan työn tekeminen ei ole taloudellista, vaikka se tehtäisiin kuinka tehokkaasti. Oikeiden töiden tunnistaminen lähtee yrityksen päämääristä ja tavoitteista. Tämä taas edellyttää, että organisaatiossa kaikki tietävät, mitkä heidän työnsä tavoitteet ovat ja mikä merkitys heidän työllään on yrityksen kokonaisuuteen. Vain ne työt, joilla päämäärät ja tavoitteet toteutuvat, ovat tekemisen arvoisia. Oikeiden töiden tuloksena tulee syntyä automaattisesti oikeanlaatuisia tuotteita ja palveluita. Halutun laadun toteutumisessa on ensisijaisesti kysymys johtamisesta. Puhutaan kokonaisvaltaisesta laatujohtamisesta eli Total Quality Management (TQM). Laatuajattelun asiantuntijoiden mukaan laatu tarkoittaa esimerkiksi hyödykkeen sopivuutta käyttötarkoitukseensa J. Juran asiakkaan nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla W. Deming toiminnan ja tuotteiden virheettömyyttä eli vaatimusten ja normien mukaisuutta P.Crosby tuotteen tai palvelun kyky täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä tuottaa valmistajalleen voittoa. Laatu tuo tyytyväisyyttä ja rahaa M. Harry toiminnan laadun avulla jatkuvasti kilpailukykyisenä pysymistä muuttuvissa olosuhteissa T. Silén

12 Laatutyö elintarvikeketjussa Laadun toteuttamisen työkaluja Organisaatioiden toiminnan ja tuotteiden laadun hallintaan on kehitetty lukuisia työkaluja, joista mikään ei yksinään riitä kilpailukykyisen toiminnan aikaan saamiseen. Yrityksissä tuleekin tuntea näitä työkaluja laajasti ja soveltaa niitä omien tarpeidensa mukaan. Työkalujen lähtökohtina ovat erilaiset näkökulmat yrityksen toimintaan ja yrityksissä täytyy hallita useita eri työkaluja riippuen siitä, minkä sidosryhmän kanssa yritystoimintaa arvioidaan. Toisaalta ei ole järkevää ja tarpeellista luoda yritysten sisälle useita erilaisia järjestelmiä, vaan ymmärtää, että eri järjestelmät ovat toistensa sisällä. Työt tehdään kuitenkin vain kerran ja tekemisen tavan tulee täyttää eri näkökulmien vaatimukset. Päällekkäisten järjestelmien ongelma kohdataan mm. silloin, kun rakennetaan laatujärjestelmien lisäksi omavalvontajärjestelmiä, ympäristöjärjestelmiä, työterveysjärjestelmiä jne. Ongelma vältetään, kun ymmärretään, että kaikkien järjestelmien vaatimukset toteutetaan samanaikaisesti. Seuraavassa on käsitelty yleisimmin tunnetut laadun kehittämisen työkalut. Käsittelyjärjestys on laajimmista suppeampiin. Laatupalkinnot Laatuajattelun laajentuessa koskemaan kaikkea yritysten toimintaa yritykset tarvitsivat yhteisen mallin, jonka avulla kokonaisvaltaista laatutasoa voitiin arvioida ja kehittää luvulle saakka esimerkiksi elintarvikealalla oli totuttu arvioimaan vain välittömästi tuotantoon liittyviä toimintoja, koska haluttiin varmistua tuotelaadusta. Silloin ei juurikaan ajateltu, että tuotannosta kaukaisiksi koetuillakin toiminnoilla kuten esimerkiksi myynnillä, hallinnolla ja ylimmällä johdolla on merkitystä yrityksen laatutasoon luvun lopulla USA:ssa kehitettiin ensimmäinen maailmanlaajuisesti tunnettu laatupalkintomalli, joka tunnetaan nimellä Malcolm Baldrige National Quality Award. Sitä käytetään erittäin laajasti yritysten toiminnan arvioimiseen ja parantamiseen. Vastaavia malleja on kehitetty eri maissa ja tällä hetkellä Euroopan maissa käytetään yleisesti Euroopan laatupalkintomallia (EFQM). EFQM mallia ylläpitää European Foundation for Quality Management, jossa partnerina Suomesta on Laatukeskus (www.laatukeskus.fi). Laatupalkintomallien avulla yritykset voivat kattavasti arvioida omien toimintojensa vahvuuksia ja parantamistarpeita sekä laatia kehittämissuunnitelmia. Laatupalkintomallit eroavat muista yleisesti käytetyistä malleista kuten ISO 9001 standardista ennen kaikkea siinä, että niitä käytettäessä on arvioitava menettelytapojen lisäksi käytetyillä menettelytavoilla saavutettavia tuloksia. Näin ollen niillä on oikein käytettyinä välitön vaikutus yritysten kilpailukyvyn kehittymiseen. Nykyisin laatupalkintomalleja kutsutaankin usein Business Excellence malleiksi. Malleihin on rakennettu luotettava arviointimenettely, jonka tuloksena yritys antaa toimintansa eri osa alueista pisteitä. Pisteiden avulla yritykset voivat verrata omaa tasoaan muihin yrityksiin. Pisteet ovat vertailukelpoisia myös eri toimialojen sekä erikokoisten yritysten välillä. Myös maatilojen ja muiden vastaavien yritysten käyttöön on kehitetty vastaava malli, joka on nimeltään Maatilan kilpailukykykriteeristö (www.proagria.fi). Yhteismitallisen pisteytyksen ansiosta laatupalkintomalleja käytetään eri maissa yrityksille suunnatuissa laatukilpailuissa. Suomessa järjestetään vuosittain yleinen kaikille organisaatioille tarkoitettu kilpailu, jonka organisoi Laatukeskus. ProAgria järjestää maatilayrityksille vastaavan kilpailun, jossa valitaan Vuoden Maatila. Laatupalkintomalleja voidaan käyttää myös koko elintarvikeketjun arviointiin ja kehittämiseen.

13 Laatutyö elintarvikeketjussa 13 Kuva 4. EFQM mallin rakenne TOIMINTA TULOKSET Johtajuus Henkilöstö Keskeiset suorituskykytulokset Toimintaperiaatteet ja strategia Prosessit Henkilöstötulokset Asiakastulokset Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN Lähde: The EFQM Excellence Model, Laatukeskus Excellence Finland ISO 9000 standardit Kansainvälisen kaupan ja vuorovaikutuksen lisääntyessä viime vuosikymmeninä syntyi tarve yhtenäisten laatujärjestelmästandardien luomiselle. Kansainvälisesti hyväksytyt standardit helpottivat yrityksiä ennen kaikkea silloin, kun valittiin raaka aineiden ja tavaroiden valmistajia. Tähän tarpeeseen laadittiin laajan yhteistyön tuloksena ISO 9000 standardit. Ensimmäiset versiot ilmestyivät 1980 luvun puolivälissä. Standardisarjassa on lukuisia eri standardeja ja ohjeistoja, joita yritykset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Varsinainen standardi on ISO 9001, joka on sarjan tunnetuin tuote. Viimeisin versio tästä standardista ilmestyi vuonna Tulee myös muistaa, että Kansainvälinen Standardisoimisliitto (International Organization for Standardisation), joka on vastuussa koko standardisarjasta, korjaa ja päivittää standardeja ja ohjeistoja koko ajan. Suomessa standardien kehittämisestä ja julkaisemisesta vastaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (www.sfs.fi). Vaikka kyseessä on standardi, se ei kuitenkaan määrittele tarkasti, miten yritysten tulee toimia. Standardi määrittelee ne asiat, jotka yrityksessä on oltava kunnossa ja jokaisessa yrityksessä suunnitellaan ja toteutetaan omat menettelyt kyseisten asioiden hallinnalle. Näin ollen ISO 9001 standardin mukaiset yritykset voivat erota toimintatavoiltaan hyvinkin paljon. ISO 9001 standardin peruslähtökohta on ollut ja on edelleenkin yrityksen asiakkaiden vakuuttaminen siitä, että asiakas saa sitä mitä hänelle on luvattu ja että toimittavalla yrityksellä on sellaiset sisäiset menettelytavat, esimerkiksi tuotekehitys ja alihankinta, joiden kautta myös asiakkaan muuttuvat tarpeet voidaan täyttää. Tästä syystä ISO 9001 ei ole paras mahdollinen malli koko yrityksen kilpailukyvyn kehittämiselle. Sen sisältö menee edellä kuvattujen laatupalkintomallien sisään ja kattaa sen osan yrityksen toiminnoista, joilla katsotaan olevan merkitystä asiakassuhteiden luomiselle ja kehittämiselle.

14 Laatutyö elintarvikeketjussa 14 Uusin ISO 9001 standardi sisältää vaatimuksen yrityksen prosessien ja niiden yhteenliittymisen kuvaamisesta. Yksi malli prosessien kuvaamisen lähtökohdaksi on esitelty alla olevassa kuvassa. Kuva 5. Yrityksen prosessikartta Arvot Visio Päämäärät Vuositason tavoitteet Talous Asiakas Tehokkuus Osaaminen Ympäristö TULOKSET Asiakasvaatimukset Suunnittelu Tuotanto Toimitus Asiakastyytyväisyys Oletetut Sovitut Prosessikartan eri osia kuvataan tarkemmin niin yksityiskohtaisiksi kuin toiminnan kehittäminen vaatii. Vaikka standardin tavoitteena on asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen, yrityksissä halutaan kuitenkin usein nähdä, että ISO 9001:n mukainen toiminta on riittävän kattavaa tuloksellisen toiminnan takaamiseksi ja että monien työkalujen hallinta on työlästä. Tämä seikka on johtanut siihen, että standardia ja varsinkin siihen liittyviä lisäohjeita (esim. ISO 9004) kehitetään suuntaan, joka pakottaa yritykset näyttämään entistä enemmän tuloksiaan ja niiden parantumista. Laatujärjestelmäsertifikaatti (ks. 2.3) ei kuitenkaan takaa sitä, että yritys on muilla mittareilla (taloudelliset mittarit, laatupalkintopisteet) mitattuna menestyvä. Kuva 6. ISO 9001 standardin sisältö Laadunhallintajärjestelmän jatkuva parantaminen Johdon vastuu Asiakkaat vaatimukset Resurssien hallinta Mittaus Analysointi Parantaminen Asiakkaat tyytyväisyys Tuotteen toteuttaminen Lähde: SFS EN ISO 9001

15 Laatutyö elintarvikeketjussa 15 Global Gap hyvät maataloustuotannon käytännöt Global Gap standardit ovat yksityisen sektorin vapaaehtoisesti laatimia tuotantotapavaatimuksia lähinnä raaka aineiden tuotannolle. Vaatimusten tavoitteena on osoittaa kuluttajille, että maataloustuotanto toimii eettisesti ja vastuullisesti. Vaatimuksissa keskitytään elintarviketurvallisuuden varmentamiseen, haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin sekä työntekijöiden ja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen. Global Gap tuotantotapavaatimuksia on tähän mennessä laadittu kasvi ja kotieläintuotantoon sekä kalatalouteen. Monet suuret eurooppalaiset kauppaketjut edellyttävät, että raaka aineen toimittajat ja valmistajat täyttävät Global Gap standardin vaatimukset ja ovat hakeneet tuotannolleen sertifikaatin. Suomessa on muutamia alkutuotannon toimijoita, jotka ovat hakeneet tuotannolleen Global Gap serfitikaatin ja muutamia henkilöitä, jotka ovat kouluttautuneet Global Gap:n vaatimalla tavalla ja hankkineet pätevyyden ja luvat toimia Global Gap auditoijina. Lisätietoja: Laatutarha ohjeisto Suomessa Kotimaiset Kasvikset ry:n hallinnoima Laatutarha ohjeisto on luotu puutarha ja peruna alalle yhteistyössä toimialojen ja päivittäistavarakaupan edustajien kanssa. Ohjeiston sisältö muistuttaa Global Gap vaatimuksia. Laatutarha ohjeisto on kuitenkin luotu suomalaisia viljelmille ja Global Gap vaatimuksista mukaan on poimittu parhaat sisällöt. Noudattamalla Laatutarhaohjeistoa toimija saa oikeuden käyttää tuotteissaan kotimaisuudesta ja ohjeiston mukaisesta tuotantotavan noudattamisesta kertovaa sirkkalehtilippua. Sirkkalehtilippua käyttävät tilat auditoidaan joka viides vuosi. Auditoijina toimivat tehtävään koulutetut puutarha ja perunaneuvojat. Lisätietoja: Kansalliset hyvät tuotantotavat Osana elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa Suomessa on laadittu eri tuotannonaloille hyvien tuotantotapojen malleja. Nyt mallien rakenteet ovat toisistaan poikkeavia, mutta niistä on mahdollista rakentaa yhtenäiset Global Gap standardien mukaiset suomalaista tuotantotapaa kuvaavat ohjeistukset. Kaikki tuotantotapaohjeistukset löytyvät verkosta. Lihantuotannon hyvät toimintatavat Sikaketju Lihantuotannon hyvät toimintatavat Nautaketju Lihantuotannon hyvät toimintatavat Broileriketju Maidontuotannon hyvät toimintatavat Hyvä tapa toimia lammasketjussa Viljan hyvät tuotanto ja varastointitavat Viljan_hyvaet_tuotantotavat_2006.pdf Hyvät teollisen rehuntuotannon toimintatavat Laatutarha ohjeistus ohjeisto

16 Laatutyö elintarvikeketjussa 16 INFO Kattava hyvän tuotantotavan kuvaus lihasiipikarjantuotannolle on Suomessa laadittu ensimmäisen kerran jo vuonna Uusi Euroopan Unionin neuvoston hyväksymä Broilereiden hyvinvointidirektiivi astui voimaan Suomessa vuonna 2010 ja sen myötä lihasiipikarjan tuotantotapavaatimuksiin tuli muutoksia. Uuden direktiivin vaatimusten mukaisesti päivitettävä tuotantotapakuvaus on saatavilla osoitteesta: INFO Hyvä tapa toimia lammasketjussa ohjeistus on osa elintarviketalouden kansallista laatustrategiaa. Ohjeistuksessa käsitellään niitä lammastuotannon alueita, jotka vaikuttavat eläinten hyvinvointiin, lopputuotteiden laatuun sekä toimijoiden taloudelliseen tulokseen. Ohjeistus on tehty alan ja ketjun yhteisenä ponnistuksena, jotta suomalaista lampaanlihaa saataisiin tasaisesti markkinoille vastaamaan kuluttajien kysyntään ja tarpeisiin. Omavalvonta ja HACCP Elintarvikealalla yritysten itse tekemä omavalvonta on lakisääteistä toimintaa. Omavalvonnan tarkoitus on taata kuluttajille turvalliset tuotteet. Näin ollen omavalvonta kattaa ketjun eri osien tuotannon ja siihen välittömästi liittyvät toiminnot eli sen kokonaisuuden, jonka kautta tuotantoketjun hygieenisyys varmistetaan. Omavalvonta on siis osa ISO 9001 standardin vaatimuksia. Omavalvonnan ohjeistusta ja valvontaa hoitaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. HACCP Omavalvonnan oleellinen osa on riskien arviointi. Jo 1960 luvulta lähtien on elintarvikealan yrityksissä kautta maailman ollut käytössä HACCP riskien arviointimenettely. HACCP (Hazard Analysis and Critical Control Points) menettely on järjestelmällistä prosessien riskien arviointia ja hallintaa. Peruslähtökohtana on prosessien kuvaaminen ja jokaisen prosessikohdan vaarojen arviointi (HA). Jos yrityksen toimintatavat mahdollistavat jonkin vaaratekijän toteutumisen, on ensin pohdittava, voidaanko riski välttää parantamalla toimintatapoja. Jos riski jää olemaan, tulee määritellä ne seurattavat ja mitattavat kriittiset ohjauspisteet (CCP), joissa mittaustulos kertoo, toteutuiko riski vai ei. Näistä mittauksista tulee pitää kirjaa, jotta pystytään jälkeenpäinkin osoittamaan viranomaisille ja tarvittaessa myös asiakkaille, että tuotantoprosessin riskit ovat olleet hallinnassa. HACCP järjestelmä sisältää myös vaatimuksen, että sen tehokkuutta tulee säännöllisesti arvioida. HACCP on kirjattu myös ISO standardiksi (ISO 22000) ja yritys voi halutessaan sertifioida järjestelmänsä (ks. 2.3). Omavalvonta ja HACCP ovat osa ISO 9001 standardin sisältöä. Jos standardin mukaiset prosessikuvaukset on tehty, niiden riskien arviointi on varsin yksinkertaista ja omavalvonta on osa laajempaa kokonaisuutta eikä erillinen järjestelmä.

17 Kuva 7. HACCP konseptin vaiheet Lähde: Jokipii, Pirjo Maatilayrityksen kilpailukyky, Tieto Tuottamaan 112. ProAgria Keskusten Liitto, Vantaa Laatutyö elintarvikeketjussa 17

18 Laatutyö elintarvikeketjussa Laadun toteutumisen seuranta Laadun monimutkaisuudesta johtuen sen sisältö rakentuu useasta eri näkökulmasta. Samoin sen arviointi ja arvioinnissa käytettävien työkalujen valinta on riippuvainen siitä, mistä näkökulmasta ja kenen vaatimuksista käsin laadun toteutumista seurataan. Elintarvikeketjussa laatua arvioidaan ennen kaikkea kahdesta näkökulmasta, elintarvikeketjun sisältä sekä sen ulkopuolelta. Ulkopuolisia arvioijia ovat lähinnä kuluttajat ja viranomaiset. Kuluttajien arvioinnit ovat varsin subjektiivisia suhteessa kuluttajan omaan mieltymykseen. Viranomaiset taas huolehtivat siitä, että tuotteet ja toiminta täyttävät lakien ja muiden säädösten vaatimukset. Seuranta elintarvikeketjun sisällä Laadun seuranta elintarvikeketjun sisällä varmistaa, että yritysten itselleen asettamat toiminnan ja tuotteiden laatutavoitteet täyttyvät. Mittareina toimivat kaikki yritysten johtamisessa käytettävät mittarit. Näitä ovat mm. taloudelliset mittarit, jotka mittaavat toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta sekä yksityiskohtaiset tuotteiden ominaisuuksista kertovat mittarit. Mittauksia tehdään yksityisten yritysten sisällä sekä yritysten välisessä toiminnassa. Kaikkien mittausten yhteisvaikutusta mittaavat parhaiten luvussa 2.2 kuvatut laatupalkintomittarit. Mallin vahvuus on mittauksesta saatava numerolla ilmaistava koko toiminnan taso. Mittaus antaa yritykselle tai mitattavalle ketjun osalle pistemäärän, joka on pistettä. Pisteet annetaan selkeän kriteeritön mukaan ja niissä otetaan huomioon liiketoiminnan luonne. Näin ollen pisteitä voidaan verrata erikokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten välillä. Pistetason kehittyminen antaa hyvän arvion yritysten kilpailukyvyn muutoksista. Mitattavien osa alueiden kehitys taas antaa selkeän viestin siitä, mitä asioita yrityksessä tai sen yhteistyössä muiden ketjun osien kanssa tulee parantaa ja vahvistaa. Mittauksen vahvuus on se, että noin puolet maksimipisteistä tulee yrityksen saavuttamista tuloksista. Toinen yritysten käyttämä laatutason yleinen seurantakäytäntö on ISO 9001 standardi. Standardi on alun perin rakennettu niin, että sen avulla yritykset voivat rakentaa laatujärjestelmänsä sekä arvioida sen toteutumista. Kuten edellisessä luvussa todettiin, standardin täyttyminen takaa sen, että asiakkaat saavat sellaisia tuotteita ja palveluita kuin heille on luvattu. Standardin täyttyminen ei siis vaadi erinomaisia tuloksia esimerkiksi yrityksen taloudessa. Riittää, että asiat tehdään niin kuin on sovittu. Toisaalta mikään ei estä yritysjohtoa käyttämästä ISO 9001 mukaisen laatujärjestelmän arviointituloksia yhdessä muiden mittareiden kanssa, kun tehdään yrityksen kehittämispäätöksiä. Näin laatujärjestelmän päivityskin tulee osaksi jokapäiväistä johtamista. ISO 9001 standardin myötä kehitettiin jo 1980 luvun lopulla sertifiointikäytäntö. Tällöin standardia alettiin käyttää niin sanotun kolmannen osapuolen arviointivälineenä ja sertifioinnista tulikin nopeasti leviävä käytäntö ja laaja liiketoiminta sertifiointilaitoksille. Sertifioinnissa yritys ostaa ulkopuoliselta yritykseltä standardiperusteisen arvioinnin ja saa siitä todistuksen eli sertifikaatin. Sertifikaatti kertoo, että yritys täyttää asiakkailleen antamansa lupaukset sekä noudattaa muita itselleen asettamiaan vaatimuksia. Sertifikaatti kertoo yrityksen toiminnan järjestelmällisyydestä mutta ei sen toiminnan tasosta. Vaikka sertifikaatti ei aina ole paras mahdollinen väline viestiä yrityksestä ulospäin, sen ylläpito on perusteltua yrityksen itsensä kannalta. Säännölliset ulkoiset arvioinnit ryhdistävät yrityksen toimintaa ja pitävät huolen siitä, että suunnitellut muutokset muuttuvat käytännön työksi. Vaikka useissa mittareissa on sekä vahvuuksia että heikkouksia, niiden käyttö eri tilanteissa on paikallaan. Kun kokonaisuutta mittaavien työkalujen (laatupalkinnot, ISO 9000 standardit kokonaisuudessaan) rinnalla käytetään omavalvonnan antamia välittömästi tuotelaatuun liittyviä tuloksia, saadaan hyvä mittaristo, jonka tuloksien perusteella voidaan tehdä kokonaisuuden kannalta oikeita päätöksiä.

19 Laatutyö elintarvikeketjussa 19 Seuranta ketjun ulkopuolella Järjestelmällinen toiminnan laadun seuranta elintarvikeketjun sisällä on välttämätöntä, jotta voidaan rakentaa uskottavat viestit ketjun ulkopuolelle. Kuluttajat seuraavat elintarvikkeiden laatua lähinnä arvioimalla ostamiansa tuotteita. Kuluttajien mielenkiinto on kuitenkin koko ajan laajentumassa. Enää pelkkä lopputuotteen hyvyys ei riitä, vaan tietoa halutaan kaikesta siitä, mitä tuotantoketjun eri vaiheissa on tapahtunut. Tällä hetkellä erityisesti toiminnan vastuullisuus, kuten ympäristövaikutukset sekä eläinten ja ihmisten kohtelu, ovat yhä kasvavan mielenkiinnon kohteina. Jotta ketjulla itsellään on riittävästi tietoa tuotantovaiheista, ketjussa tulee olla erilaisia tiedonkeruumenetelmiä. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi teollisuuden ja raaka ainetuotannon väliset laatusopimukset sekä niiden valvonta. Kansallisen laatustrategian yhteydessä kehitetään konkreettisia sisältöjä eri tuotannonalojen hyviksi tuotantotavoiksi (laatuportaiden toinen taso). Samassa yhteydessä luodaan tiedonkeruujärjestelmiä, joiden avulla voidaan hyvien tuotantotapojen toteutuminen todistaa. 2.4 Ympäristövastuu osana laatutyötä Ympäristöasioiden hallinta on keskeistä tämän päivän yritysten toiminnassa jo kannattavuuden vuoksi. Yrityksen konkreettisia ympäristötoiminnan painopisteitä voivat olla esimerkiksi veden ja energian säästäminen, jätevesikuormituksen vähentäminen, kuljetusten ja pakkausten ympäristövaikutusten minimointi sekä pakkausten kierrätettävyys. Parantamalla ympäristöasioiden hoitoa yritys voi pienentää esimerkiksi raaka aine, energia ja jätekustannuksia. Ympäristövaikutusten hallinta tehostui yrityksissä, kun ISO julkaisi kansainvälisen standardin ISO 14001, joka on luonteeltaan vastaava kuin ISO 9001 (www.sfs.fi). Ympäristöasioiden kokonaisvaltaista hallintaa kutsutaan ympäristöjohtamiseksi. Ympäristöjohtamisen keskeiset elementit ovat samat kuin johtamisessa yleensäkin: päämäärien ja tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä tulosten arviointi. Saavutetut tulokset johtavat uusiin tavoitteisiin ja toiminnan parantamiseen. Laatu ja ympäristöjärjestelmät on integroitava yhdeksi järjestelmäksi, jotta yrityksiin ei synny useita erilaisia päällekkäisiä järjestelmiä. Koska työt tehdään vain kerran, on tekemisessä otettava huomioon kaikki näkökulmat ja vaikutukset. Integrointi onnistuu automaattisesti, kun kaikki tavoitteet asetetaan samanaikaisesti ja prosessit suunnitellaan niin, että kaikki tavoitteet toteutuvat. ISO standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän ohella Euroopassa on käytössä EMASjärjestelmä. EMAS (the Eco Management and Audit Scheme) on yksityisen sektorin sekä julkishallinnon yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä, joka perustuu EU:n asetukseen. Ympäristöjärjestelmä on organisaation ympäristöjohtamisen väline, jonka avulla ympäristöasiat otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikessa toiminnassa. EMAS edellyttää julkisen ympäristöselonteon laatimista. ISO standardissa tätä vaatimusta ei ole. Kaikki yritykset eivät ole esimerkiksi kustannussyistä ympäristöjärjestelmäänsä sertifioineet, vaikka se olisikin käytössä. EMAS organisaatio sitoutuu ympäristölainsäädännön noudattamiseen, ympäristönsuojelunsa tason jatkuvaan parantamiseen ja julkiseen raportointiin ympäristöasioistaan.

20 Laatutyö elintarvikeketjussa Työterveys ja turvallisuus osana laatutyötä Ympäristöasioiden lisäksi yritysten toimintaan liittyvä eettisyys on viime vuosina korostunut. Eettisyyden yksi osa on yrityksissä työskentelevistä ihmisistä huolehtiminen. Työntekijäthän ovat yrityksen tärkein voimavara. Työterveys ja työturvallisuus ovat asioita, joiden avulla organisaatiot luovat perustan toiminnan jatkuvuudelle ja terveelle kehitykselle sekä vaikuttavat myönteisesti yrityksen imagoon. Työterveys ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän OHSAS avulla organisaatio voi hallita työterveys ja turvallisuusriskejään sekä parantaa terveys ja turvallisuustoiminnan tasoaan ja täyttää nykyisen työturvallisuuslain asettamat vaatimukset. Työterveys ja työturvallisuusasioiden kehittämisen malli on sama kuin laatu ja ympäristöasioiden kehittämisessä. Siihen liittyvät kiinteästi työterveys ja turvallisuuspolitiikka, päämäärät ja tavoitteet, toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä tulosten arviointi. Koko järjestelmän päämääränä on parantaa yrityksen työturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Toimiakseen kunnolla myös työterveys ja työturvallisuus täytyy rakentaa osaksi laatu ja ympäristöjärjestelmää. 2.6 Yhteenveto kokonaisvaltaisen laatutyön toteutuksesta ja seurannasta Työkalu Kattavuus Tavoite/käyttötarkoitus Käyttö mittarina ja osoituksena toiminnan tasosta Total Quality Management yrityksen tai ketjun kokonaisuus yritystoiminnan järjestelmällinen kehittäminen - on ensisijaisesti johdon työkalu, tuloksia käytetään yrityksen kehittämiseen laatupalkinnot (EFQM, MBA, (tavoitteet prosessittulokset parantaminen) - mittaa kokonaisuuden onnistumista (pisteet ) Maatilan kilpailukykykriteeristö) - vertailukelpoisuus toisiin yrityksiin helpottaa arviointia ja johdon päätöksentekoa ISO 9001 ISO HACCP (ISO 22000), omavalvonta kattaa ne toiminnot, jotka vakuuttavat asiakasta annettujen lupausten täyttymisestä, erityisesti myynti, tuotanto, tuotekehitys ja näihin liittyvä osaaminen tuoteturvallisuuteen liittyvät toiminnot prosessien riskien arviointi (tuoteturvallisuusriskit) ympäristövaikutusten arviointi, hallinta ja kehittäminen - asiakastyytyväisyys ja siten asiakassuhteen pysyvyys - tarkoitettu ensisijaisesti yritysten väliseen kauppaan - ei sovellu suoraan kuluttajaviestintään - varmistaa lopputuotteiden turvallisuuden - lakisääteinen vaatimus elintarvikealalla - voidaan käyttää myös muiden riskien (taloudelliset riskit, henkilöstöriskit) arvioimiseen - ympäristövaikutusten tunnistaminen - ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden asettaminen - prosessien suunnittelu niin, että sovitut ympäristövaikutukset toteutuvat - osoittaa asiakkaille, että yritys toimii niin kuin on sovittu - sertifikaatti mittaa sovittujen toimintatapojen toteutumista - sertifiointi arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttö johtamisen välineenä on rajallinen - osoittaa asiakkaille ja viranomaisille, että tuoteja tuotantohygienia on kunnossa - viranomaisvalvonta (hyväksytty/hylätty) - voidaan käyttää myös toimittajien arvioinnissa - sertifioitavissa ISO standardia vastaan - osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille, että yrityksen ympäristövaikutusten hallinta on järjestelmällistä - sertifikaatti mittaa sovittujen ympäristötoimenpiteiden toteutumista - sertifiointi arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttö johtamisen välineenä on rajallinen

21 Laatutyö elintarvikeketjussa 21 EMAS ympäristövaikutusten arviointi, hallinta ja parantaminen - ympäristövaikutusten tunnistaminen - ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden asettaminen - prosessien suunnittelu niin, että sovitut ympäristövaikutukset toteutuvat - julkinen ympäristövaikutusten raportointi - osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille, että yrityksen ympäristövaikutusten hallinta on järjestelmällistä - EMAS todentaminen mittaa sovittujen ympäristötoimenpiteiden toteutumista - todentaminen arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttö johtamisen välineenä on rajallinen OHSAS työterveyden ja työturvallisuuden arviointi ja hallinta - työterveyden ja työturvallisuuden nykytilan tunnistaminen - työterveyden ja työturvallisuuden päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - prosessien suunnittelu niin, että sovitut tavoitteet toteutuvat - osoittaa asiakkaille ja muille sidosryhmille, että yrityksen työterveys ja turvallisuusasioiden hallinta on järjestelmällistä - sertifikaatti mittaa sovittujen työterveys ja turvallisuustoimenpiteiden toteutumista - sertifiointi arvioi tulosten parantumista, mutta ei vaadi tiettyä tasoa, joten käyttöjohtamisen välineenä on rajallinen GlobalGap Laatutarhaohjeistus tuotantotapavaatimukset eri tuotannonaloille Suomalaiseen Laatutarha ohjeistukseen on poimittu parhaat käytännöt Global Gap vaatimuksista. Ohjeisto on edellytys sirkkalehtilipun saamiselle - sisältää konkreettiset tuotantotapavaatimukset, joten sitä voidaan käyttää kaupan ehtona - osoittaa asiakkaille, että tuote on tuotettu Global Gap standardien mukaisesti - konkreettisen sisällön vuoksi yritys voi itse todentaa toimivansa standardien mukaisesti - voidaan myös sertifioida (Global Gap:n auktorisoima puolueeton sertifiointi)

22 Laatutyö elintarvikeketjussa 22 Esimerkki. Kotimaisen luomuporkkanan tie kaupan hyllylle. Laatutyöllä varmistetaan, että tilalla tehdään oikeita asioita Paavo Pulkkinen näkee laatutyön tärkeänä maatilan toiminnassa. On hyvä, että asiakas vaatii meiltä sovitut kriteerit täyttävän laatujärjestelmän noudattamista ja vielä hakemaan toiminnoillemme todennuksen. Meillä laatujärjestelmä on auditoitu Kotimaiset Kasvikset ry:n toimesta ja todisteeksi Laatutarha ohjeistuksen noudattamisesta meille on myönnetty Laatutarhasertifikaattti. Pulkkinen näkee, että sovitun laatujärjestelmän noudattaminen on tärkeää myös tilan toiminnan kannalta. Asioiden kirjaaminen varmistaa sen, että olemassa olevia hyviä käytäntöjä oikeasti noudetaan ja toimitaan niiden mukaisesti. Kesko edellyttää, että Pirkka tuotemerkin alla myytävät kotimaiset kasvikset on tuotettu Laatutarha ohjeistuksen mukaisesti. Ohjeistuksen noudattaminen ja auditoinnit takaavat tuotteen ostajalle sen, että kasvikset on tuotettu sovitulla tavalla ja tuote täyttää halutut laatukriteerit. Asiakasvaatimus oli yksi syy, miksi tuottaja lähti hakemaan tuotannolleen sertifikaattia. Tilan lähtökohdista Pulkkinen näkee laatutyön tärkeänä tilan toimintojen ohjaamisen välineenä. Laatutarha ohjeistuksesta saa hyviä elementtejä tilan toiminnan kehittämiseen ja ohjeita käytäntöjen kirjaamiseen. Monet laatutyössä tehtävät asiat ovat itsestään selviä ja ns. maalaisjärjellä tehtäviä asioita kuten koneiden huollot ja siivoukset. Pienten käytännön asioiden tarkalla kirjanpidolla kuitenkin varmistetaan se, että asiat todella tulevat ajallaan ja varmasti tehdyiksi. Tilan toimintojen kirjaamisesta ja kirjallisista työohjeista on myös suuri apu työntekijöiden perehdytyksessä. Alalla käytetään sesonkityövoimaa ja työntekijät vaihtuvat usein. Kun monet perehdytykseen tarvittavat asiat ovat yrittäjän oman pään lisäksi nyt myös paperilla, tilan toiminnot eivät sido yrittäjää tai työnjohtoa siinä määrin kuin ennen. Pulkkinen ei näe, että laatutyö olisi pelkästään yrittäjän aikaresursseista kiinni. Laatutyöllä voidaan ohjata toimintaa ja sen avulla varmistetaan, että tilalla tehdään oikeita asioita. Lainaukset luomuporkkanan tuottaja Paavo Pulkkinen Asiakasvaatimukset kulkevat ketjussa Asiakasvaatimus on se joka määrää, mitä tuotetta tuotetaan ja mikä myy. Asiakasvaatimukset kulkevat ketjussa alaspäin aina kuluttajalta eri ketjun osien kautta kaupasta teollisuuteen, teollisuudesta alkutuotantoon ja alkutuotannosta panosteollisuuteen asti. Kaupan asiakkaan asiakasvaatimus kohdistuu mm. tuotelaatuun ja turvallisuuteen. Tämän asiakasvaatimuksen täyttämisen kauppa pyrkii varmistamaan hankkimalla myyntiartikkeleita tietyt sovitut standardit täyttäviltä toimittajilta. Viime aikoina kuluttajat ovat tulleet koko ajan kiinnostuneemmiksi alkutuotannon olosuhteista. Kauppa ei aseta suoraan laatuvaatimuksia ketjun jonkun osan yli vaan asioi esimerkiksi lihantuotantoketjussa pääasiassa lihateollisuuden kanssa, joka taas asettaa vaatimuksia oman raakaaineen hankinnalle eli lihan alkutuotannolle. Kauppa voi kuitenkin vaikuttaa lihantuotannon olosuhteisiin ketjussa alaspäin asettamalla omiin teollisuuteen kohdistuviin asiakasvaatimuksiin vaatimuksia tietynlaisista tuotantotavoista. Toimimme laatuvaatimusten suhteen ketjussa Kun lähdetään hakemaan tavarantoimittajia Pirkka tuotemerkkiin, meillä on käytössä omat laatuvaatimukset, joissa edellytetään, että yrityksellä on sertifioitu laatujärjestelmä jonkin kansainvälisen CIES:n hyväksymän standardin mukaisesti. CIES 2 verkoston hyväksymiä standardeja ovat 2 CIES Consumer Goods Forum on kansainvälinen yhteistyöverkosto, jonka jäseninä on kuluttajakaupan yrityksiä yli 70 maasta. Verkoston tavoitteena on verkottaa jäseniään, toimia tiedon ja osaamisen välittäjä ja edistää yhtenäisten hyvin käytäntöjen omaksumista kuluttajakaupan alalla.

Laatutyö elintarvikeketjussa

Laatutyö elintarvikeketjussa Laatutyö elintarvikeketjussa 1 Laatutyö elintarvikeketjussa Verkko opiskelumateriaali 2010 2011 Kuluttaja Tuotteet ja palvelut Kauppa ja ravitsemispalvelut Kuljetus Teollisuus Panosteollisuus Maatila Tarpeet

Lisätiedot

Laatutyö ruokaketjussa

Laatutyö ruokaketjussa DIA 1 Laatutyö ruokaketjussa Kuluttaja Kuljetus Kauppa ja ravitsemispalvelut Teollisuus Panosteollisuus Maatila Perustuu Laatutyö elintarvikeketjussa verkko opiskelumateriaaliin 2010 2011. DIA 2 Tuntijako

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Ruokaketju Laatutyö Laatutyö

Ruokaketju Laatutyö Laatutyö DIA 1 Laatutyö ruokaketjussa Ruokaketju Laatutyö Laatutyö ruokaketjussa Perustuu Laatutyö elintarvikeketjussa verkko opiskelumateriaaliin 2010 2011. Materiaali on tuotettu maa ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä JOHDANTO LAATUAJATTELUUN Matti Särkelä Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan. Sitten sitä vastustetaan voimakkaasti. Sen jälkeen se hyväksytään itsestäänselvyytenä. Arthur Schopenhauer-

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK

SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana. Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK SUVALI- hankkeet sianlihan kansallisen laatujärjestelmän mahdollistajana Sikatalouden Tulosseminaari 12.11.2013 Kati Kastinen, LTK Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat

Lisätiedot

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Johtamisjärjestelmä Näkemyksiä laadun hallintaan, sisältä ja

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Pentti Meriläinen 18.3.2011

Pentti Meriläinen 18.3.2011 RAPORTTI 1 (5) VUODEN MAATILA KILPAILU 2010 1. Hankkeen tavoitteet Vuoden Maatila 2010-kilpailun tavoitteena oli vahvistaa hyvän johtamisen merkitystä maatilojen kilpailukyvyn parantamisessa. Vuosittain

Lisätiedot

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu

Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu Sertifiointia vuodesta 2004 - suomalaisen tuotannon vahvuutena vastuullisuus ja laatu 1 Asiakasvaatimukset Kuluttaja ratkaisee Kuluttajan päätös perustuu tuotteen laatuun Uuden sukupolven tuotteessa koko

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Esityksen aiheita Laatu 2 Johtaminen laatu- ja johtamisjärjestelmät Standardit Miksi johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta

Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case LähiTapiola Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Maineesta ja vastuullisuudesta kasvun veturi? 21.11.2013 Case Johtaja Anu Pylkkänen, Yhteiskuntavastuu ja edunvalvonta Tämä on Suomalainen, vakavarainen finanssiryhmittymä, joka palvelee henkilö-, maatila-,

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15

Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta 3.11.15 Merkki turvallisemmasta sianlihan alkutuotannosta Taustaa Laatuvastuu-merkitty liha on tuotettu tiloilla, jotka kuuluvat eläinten terveydestä ja tuoteturvallisuudesta huolehtivaan sertifioituun, kansalliseen

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ

TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ KLINGER Finland Oy ISO9001» ISO14001» OHSAS18001 www.klinger.fi KLINGER FINLAND YRITYKSENÄ KLINGER Finland Oy on monipuolinen teknisen alan maahantuontiyritys. Autamme asiakkaitamme

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Näkökulma Esityksen näkökulma lähes puhtaasti viranomaisnäkökulma, viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi

Tulvasuojelu pellot ja kalat. Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi Tulvasuojelu pellot ja kalat Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi ProAgria lyhyesti keskeisten maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Tuomo Korhonen PKAMK 7.6.2012. Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa

Tuomo Korhonen PKAMK 7.6.2012. Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa Tuomo Korhonen PKAMK Laatu lämpöyrittäjän toiminnassa 2 Lämpöyrittäjän laatutyökalut 3 Haastatellut organisaatiot - jakauma 4 Haastatellut organisaatiot 1. Riistaveden

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot