Marjo Lukkari Jatkojalostus ja tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Marjo Lukkari Jatkojalostus ja tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus"

Aku Palo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 Marjo Lukkari ESSEE 601M08 Jatkojalostus ja tuotteistaminen Laatu ja turvallisuus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: Laatu- sekä tuoteturvallisuuskäsitteistöä... 3 Kokonaisvaltainen laatu... 3 Laatujohtaminen... 3 Laadunvalvonta ja laadunarviointi... 4 Tuoteturvallisuus ja tuoteturvallisuusjohtaminen?... 5 Ympäristöjärjestelmät, kestävä kehitys ja lähiruoka Hiilijalanjälkeni ja vesijalanjälkeni... 6 Sertifioinnin hyödyllisyys... 6 LÄHDELUETTELO... 7

3 3 Laatu- sekä tuoteturvallisuuskäsitteistöä Kokonaisvaltainen laatu käsittää tuotettavien tuotteiden laadun tarkkailun kaikilta mahdollisilta näkökulmilta alkutuottajalta aina jätteen loppusijoituspaikkaan asti, eli kyseessä kansallinen laatuketju. Laatuketjussa on kolme tasoa: lakisääteinen laatu eli noudatetaan EU:n ja kotimaan säännöksiä. Toinen taso on elintarviketalouden kansallinen laatustrategia ja kolmas taso on yritysten ja tuotteiden erityislaatu eli periaatteessa jokaisella yrityksellä ja tuotteella on omat laatuvaatimukset, joita seurataan ja valvotaan omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan kautta. Kokonaisvaltainen laatu Kokonaisvaltaisessa laadussa huomioidaan kuluttajien näkökulmaa ajatellen asiakkaiden toiveet, tarpeet ja arvot kehitettäessä ja valmistaessa tuotteita, sekä tuotteen terveellisyys, turvallisuus, haju, maku, tuotannon eettisyys, puhtaus, luonnonmukaisuus, käyttömukavuus ja niin edelleen. (Ruokatieto, 2010) Kokonaisvaltaiseen laatuun kuuluu siis koko laatuketju ja sen eri tasot, jotka mainittiin jo aiemmin ja kaikki muukin, joista kerron tulevissa kappaleissa. Laatujohtaminen Laatuun ja yrityksen toimintaan kuuluu oleellisesti laatujohtaminen, joka ulottuu koko organisaatioon/tilaan pyrkien jatkuvasti parantamaan liiketoiminnan kilpailukykyä. Yrityksen toimiva laatupolitikka edellyttää, että tuote on valmistettu ja tuotettu kuten yrityksen ja lain puitteissa on säädetty, jotta asiakas saa luvatun mukaisen tuotteen. Päästäkseen laatujohtamisessa huipputuloksiin, hyödynnetään jo olemassa olevia malleja, esimerkiksi laatustandardeja /ISO ja laa-

4 4 tupalkintokriteeristöt: EFQM Excellens Model ) ja TQM eli Total Quality Management. (Virtanen, 2010) Laadunvalvonta ja laadunarviointi Laadunvalvonta ja laadunarviointi ovat osa laatua ja laatujohta mista. Laadunvalvonta ja arviointi käsittää toiminnan arviointia ja valvontaa, esimiehen valvontaa, laaduntarkkailijan tekemää seurantaa, tarkastuksia ja viranomaisvalvontaa. Työn etenemistä ja tuotteiden valmistumista siis valvotaan ja arvioidaan monelta eri taholta ja näkökulmasta (maku, haju, koostumus, rakenne, tuotannon tehokkuus, laboratorio-tutkimuksia, työntekijäkyselyitä ). Valvonnalla ja arvioinnilla pyritään välttämään tuottamasta huonolaatuisia ja terveydelle haitallisia tuotteita mutta parantamaan kilpailukykyä. Jatkuva valvonta auttaa myös huomaamaan ja ehkäisemään ennalta mahdolliset ongelmatilanteet, sekä kehittämään uusia laatuvaatimuksia parantamaan edelleen tuotteita ja toimintaa. (Ruokatieto, 2010) Arviointia tehdään myös aistinvaraisesti eli tuotetta maistetaan, haistellaan, tutkitaan rakennetta ja ulkonäköä silmillä ja tunnustellaan, miltä tuote kädessä tuntuu. Aistien tuottama kokonaiskuva antaa tuotteesta tietynlaisen mielikuvan, ja saadun tiedon perusteella voidaan tiettyjä osa-alueita sitten kehittää miellyttävimmiksi. Aistinvaraisen arvioinnin hyödyntäminen laadun valvonnassa on hyvä asia. Kaupassa asiakas katsoo tuotteen ulkonäköä, koskee tuotetta ja kenties haistaa myös ennen kuin päättää ostaako kyseistä tuotetta eli ensivaikutelma on tärkeä tuotetta valittaessa. Jos tuotteen ulkomuotoon ja esille tuontiin ei kiinnitettäisi huomioita valmistusprosessin aikana vaan keskityttäisiin pelkästään syö tävyyteen ja käyttövalmiuteen moni tuote jäisi hyllylle notkumaan. Esimerkiksi makkaran ei tule olla liian löysää, kivikovaa tai poikkeavan muotoista kuka nyt kivimakkaraa tai valuvaa makkaraa

5 5 suuhunsa laittaisi vaan sopivan mureaa ja pehmeää kädessä pidellä. Tuoteturvallisuus ja tuoteturvallisuusjohtaminen? Tuoteturvallisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan, että tuote on valmistettu lainmukaisin menetelmin, tiedetään missä se on tehty, on turvallista, puhdasta, myrkytöntä ja nykyään eettisesti tuotettua. Lakisäännöksiä noudatetaan eikä ihmisiä johdeta harhaan esimerkiksi tuotteiden valmistuksen tai raaka-aineiden suhteen. Yritykset noudattavat omavalvonta suunnitelmiaan varmistaakseen Asiakkaan tulee saada tuotteen pakkausmerkintöjen ja lisäohjeiden kautta ohjeet, miten tuotetta käytetään ja säilytetään, mitä tuote sisältää ja varoitusmerkinnät oltava, kaikki nämä auttavat välttämään tuotteen väärinkäyttöä ja mahdollisia terveyshaittoja. Tuoteturvallisuuteen kuuluu lisäksi tuotteen jäljitettävyys laatuketjussa, kun huomataan tuotteessa olevan virheellisyyttä, pystytään jäljittämään tuotteen jokainen vaihe pilkun tarkasti koko tuotantoketjun osalta. Tuoteturvallisuusjohtamisella pyritään hallitsemaan mahdolliset riskit ja kehitetään jatkuvasti tuoteturvallisuutta ja niiden valmistusmenetelmiä. Ympäristöjärjestelmät, kestävä kehitys ja lähiruoka. Niiden avulla varmistetaan tai pyritään tuottamaan tarvittavia raaka-aineita tehokkaalla mutta ympäristöä mahdollisimman vähän tuhoavalla tavalla. Tulevaisuuden sukupolvillakin täytyy olla riittävästi valinnan mahdollisuuksia miten ravintoa ja tuotteita tuotetaan. Eri järjestelmien avulla voidaan luoda ihmisille syrjäisemmilläkin alueilla ja pienillä paikkakunnilla työpaikkoja ja pitää alueet asuttu- tuna ja ravinnontuotannon piirissä.

6 6 Järjestelmät pakottavat yrityksiä ottamaan entistä enemmän vastuuta tekemisistään, ympäristöstä ja tuottamaan turvallisia tuotteita. Jätteiden lajittelua ja hyödyntämistä on tehostettava. Toisin sanoen yrityksiltä edellytetään yhteiskuntavastuullisuutta. (Ruokatieto, Laatu- ja ympäristöjärjestelmät). Samaa vaaditaan kansalaisilta, joita pyritään saamaan entistä ympäristötietoisemmiksi ja käyttämään paikallisia tuotteita, jotta tuottaisivat saasteita ja jätteitä vähemmän sekä tuhoaisivat maapalloa vähemmän. Hiilijalanjälkeni ja vesijalanjälkeni Vesijalanjälki: 4615 litraa/päivä eli alle suomalaisen keskiarvon, ei yllättänyt minua tämä tulos. Hiilijalanjälki: 2778 kg olen siis kestävän kehityksen guru. Huomioin ympäristön mestarillisesti jokapäiväisissä askareissani ja luonto kiittää syvään kumartaen. Pitää muistaa, että testit ovat vain suuntaa antavia eivätkä ole sataprosenttisen luotettavia. Sertifioinnin hyödyllisyys Sertifiointi kertoo asiakkaalle, että tuotteen ja yrityksen perusasiat ovat kunnossa. Sertifiointi takaa, että tuotteesta löytynyt virhe ja siitä aiheutuneet vahingot korvataan asiakkaalle tai vastataan tuotteesta annettuun huomautukseen. Mutta sertifiointi ei kuitenkaan takaa yksittäisen tuotteen olevan täysin virheetön. (Ruokatieto, Laatu- ja ympäristöjärjestelmät)

7 7 LÄHDELUETTELO Ruokatieto. Laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Haettu Tammikuu 2011osoitteesta mparisto-_ja_laatuasiat/laatu-_ja_ymparistojarjestelmat. Ruokatieto. (2010). Omavalvonta ja muu laadunvalvonta. Noudettuosoitteesta mparisto-_ja_laatuasiat/omavalvonta_ja_muu_laadunvalvonta. Ruokatieto, P. A. (2010). Laatutyö elintarvikeketjussa, verkko-opintomateriaali Noudettu osoitteesta _ELINTARVIKETJUSSA_2010_suojattu_ pdf. Virtanen, L. (2010). Laatujohtaminen. Noudettu osoitteesta

Samankaltaiset tiedostot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.