Osaava henkilöstö menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
|
|
- Tauno Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
2
3 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset Huhtikuu 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 1
4 2 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
5 Sisältö 1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista 4 2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin 6 Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia 7 3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle 8 4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille 9 Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön 9 5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin 11 6 Työelämälähtöisyys ammattikorkeakoulutuksen ytimeksi 13 Korkea-asteen koulutusta on kehitetään kokonaisuutena duaalimallin pohjalta 15 7 Laatua, tehokkuutta ja kilpailukykyä yliopistokoulutukseen 16 Opinnot osittain maksulliseksi 17 8 Työelämälähtöiseen aikuiskoulutukseen 18 9 Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen 20 Maahanmuuttajat voimavaraksi 23 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 3
6 1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista Suomen menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Se muodostuu vahvasta ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tuottamasta monipuolisesta osaamisesta kaikissa työtehtävissä sekä kansainvälistä huippua olevasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Vahva yleissivistävä koulutus muodostaa perustan, jolle korkealaatuinen osaaminen rakennetaan. Osaavan työvoiman saatavuus on menestymisen ydinedellytys. Kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen aloituspaikat eri koulutusasteilla ja -aloilla on mitoitettava niin, että valmistuneiden määrät vastaavat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tulevia tarpeita. Koulutuksen sisältöjen kehittämisessä yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä on ensiarvoisen tärkeää. Pienenevät nuorisoikäluokat pakottavat uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Vapautuvat voimavarat on käytettävissä nykyistä tehokkaammin koulutuksen edelleen kehittämiseen ja laadun nostamiseen. Koulutuksen laadukkuus on ydinkysymys kaikilla koulutusasteilla. Korkea laatu edellyttää, että riittävistä koulutusresursseista sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Opettajilla on oltava myös riittävä työelämän tuntemus. Elinkeinoelämä voi antaa oman panoksensa opettajakoulutuksen kehittämiseen muun muassa osaamistarpeita muovaavien kehitystrendien ennakoijana ja tulkitsijana sekä työelämän tuntijana. Tulevaisuuden koulutusjärjestelmän tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tietojen ja taitojen kehittämiselle. Julkisen sektorin ohella yksityiset koulutuksen järjestäjät tuovat oman panoksensa koulutuksen kehittämiseen, tarjoavat vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja nostavat koulutuksen tuottavuutta. Väestön ikärakenteen muutos on johtamassa pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan työvoiman tarpeen tyydyttäminen edellyttää tehokasta työvoimapolitiikkaa ja työvoimapalveluja sekä työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Osaamiselle vahva perusta Perusopetukseen on tärkeää varata riittävät voimavarat, jotta peruskoulu kykenee antamaan riittävän vahvan pohjan koko ikäluokalle sekä kannustamaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Tehostamalla siirtymistä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen voidaan myös syrjäytymisuhkaa vähentää. Työja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista on rakennettavissa silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Yhteistyötä toisen asteen koulutukseen Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutuspaikkaan lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Koulutusvalintoja voidaan tasapainottaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjauksella sekä keskinäisellä yhteistyöllä. Samalla voidaan turvata alueellisesti monipuolinen ja laadukas koulutus. Lukion roolia korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena vahvistetaan. Nivelvaihetta ylioppilastutkinnon ja opintojen aloittamisen välillä voidaan lyhentää mm. opinto-ohjausta ja valintamenettelyjä kehittämällä. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta vahvistetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Korkea-asteen koulutukseen rakenteellisia uudistuksia Selkeä työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä luo pohjan korkea-asteen koulutuksen yhteistyölle ja kehittämiselle kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi lisätä alueellista verkottumista ja yhteistyötä. Rakenteita voidaan uudistaa kokoamalla korkeakouluja lukuisine eri toimipisteineen nykyistä laajemmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, joilla on omat vahvuusalueensa. Kohtuullisessa ajassa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tulisi säilyttää maksuttomana. Opiskelijoiden mahdollisuuksia valita varsinaisia opintoja tukevia ja täydentäviä opintoja tulisi lisätä. Samalla tulisi siirtyä järjestelmään, jossa lisätutkintoihin johtava opiskelu on maksullista. Korkeakoulujen kansainvälistymisen tukemiseksi lukukausimaksut tulisi ottaa käyttöön myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla tutkinto-opiskelijoilla. Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on kouluttaa korkea-asteen ammattiosaajia ja asiantuntijoita työelämän moninaisiin tarpeisiin. Tätä profiilia vahvistetaan. Soveltava tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta, työelämää ja aluekehitystä sekä ottaa huomioon erityisesti PK-yritysten tarpeet. Yliopistojen tuottama, kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on perusta huippuosaamisen kehittämi- 4 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
7 selle. Yliopistojen oikeudellista asemaa ja hallintoa tulee uudistaa sekä lisätä samalla taloudellista autonomiaa. Yliopistojen omistajarakennetta voidaan monipuolistaa mahdollistamalla myös säätiöpohjainen omistajuus. Aikuiskoulutukseen kokonaisuudistus Aikuiskoulutusta tulisi kehittää tehokkaaksi ja kokonaisuutena toimivaksi järjestelmäksi. Aikuiskoulutuksen toimijoiden työnjakoa tulisi selkiyttää. Sirpaleinen hallinto, rahoitus ja etuusjärjestelmä olisi rationalisoitava ja yksinkertaistettava. Kaikkien osapuolten yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden on kannettava vastuunsa osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vapaaehtoinen, verotuksellisesti tuettu koulutusvakuutus täydentäisi lakisääteisiä etuuksia. Jos osaamisen kehittämiseen tarkoitettuja säästöjä jää työuran aikana käyttämättä, ne täydentäisivät eläketurvaa. Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen Työvoimapalveluja ja työllistämistukia kehitetään työelämälähtöisesti yhteistyössä työvoimatoimistojen ja yritysten kanssa. Yritysten, työhallinnon ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä syvennetään. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa kehitetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta, yhteishankintakoulutusta ja muuta, myös PK-yrityksille soveltuvaa täsmäkoulutusta. Työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tulee olla nykyistä laajempaa. Työnantajalle maksettavan palkkatuen tulee olla vastikkeellista tuella keinottelun sekä kilpailun vääristymien estämiseksi. Tuettu työ ei saa syrjäyttää normaalia työllistämistä. Suomen tulisi aloittaa aktiivisen, työperusteisen maahanmuuton ohjelman toteuttaminen. Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella ei tule enää rajoittaa siirtymäajoilla. On panostettava maahanmuuttajille myönteisen ilmapiirin rakentamiseen edistämällä monikulttuurisuutta ja puuttumalla syrjintään. Väestön koulutustaso vuotiaat Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen koulutus AMK, opistoaste tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto Yliopistotutkinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus; Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 5
8 2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin Valtiot ja yritykset joutuvat kilpailemaan entistä ankarammin globalisaation ja kansainvälistymisen vuoksi. Kilpailu yritysten, tuotannon, palvelutoiminnan ja investointien sijaintipaikoista kiristyy. Palvelujen digitalisoituminen ja siirtyminen verkkoon avaavat portit palvelujen maailmanlaajuiselle teolliselle tuotannolle. Yritysten toimintatavat uudistuvat ja verkottuminen syvenee. Suomen väestö ja samalla myös työvoima ikääntyy ja väestön ikärakenne muuttuu sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Nuoret ikäluokat ovat aikaisempaa pienempiä, mikä pakottaa uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Uhkaavasta työvoimapulasta selviytyäkseen Suomi tarvitsee nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen kasvaa. Monikulttuurisuus lisääntyy luokkahuoneissa ja työpaikoilla. Teknologian, työelämän ja työtehtävien sisällön muutosvauhti on nopeutunut. Aiemmin hankittu ammattitaito vanhenee entistä nopeammin. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen ovat arkipäivää kaikilla työpaikoilla. Työ ja oppiminen liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa. Koulutuspalvelujen tarjonta kasvaa ja kilpailu myös kansainvälisesti lisääntyy. PK-yritysten merkitys kasvun ja työllisyyden ylläpitäjinä vahvistuu. Palveluliiketoiminnan osuus yritystoiminnasta vahvistuu ja liiketoimintaverkostot kansainvälistyvät. Suomen osaamiseen perustuvassa strategiassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ydinkysymys. Toimintaympäristön muutokset haastavat koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusopetuksesta tieteelliseen koulutukseen. Ne haastavat työvoimapolitiikan, erityisesti työvoimapalvelut ja maahanmuuttopolitiikan, turvaamaan työvoiman riittävyyden. Globaalissa kilpailussa Suomi pärjää vain huippuosaamisella ja korkealla tuottavuudella, joka koskettaa jokaista koulutustasoa, työpaikkaa ja työtehtävää. Toimintaympäristön muutos muuttaa myös osaamisvaatimuksia. Työelämässä lähtökohtana on hyvä ammatillinen perusosaaminen. Tarvitaan työn jatkuvaa kehittämistä sekä kykyä itsenäiseen päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja erityisesti kykyä yhdistää erilaisia taitoja. Työntekijöiltä vaaditaan yhä parempia esimies- ja sosiaalisia taitoja, luovuutta ja kykyä kohdata asiakas. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja edellyttää kykyä toimia monikulttuurisessa työympäristössä. Verkosto-osaamisen ohella digitaalisten sisältöjen hyödyntämisen, yhdessä jalostamisen ja uuden sisällön tuottamisen taidot ovat kaikille yhä tärkeämpiä*. Julkiset koulutusmenot (valtio ja kunnat) olivat vuonna 2003 yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä oli 6,1 prosenttia BKT:stä. Työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin käytettiin 0,91 prosenttia BKT:stä vuonna Suomen koulutusjärjestelmä on monilta osin todettu korkeatasoiseksi ja erityisesti peruskoulutus on sijoittunut hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Koulutusjärjestel- Koulutusmenojen osuus BKT:stä eräissä OECD-maissa (2001) Tanska Ruotsi Norja Belgia SUOMI Ranska Itävalta Yhdysvallat Kanada Italia Iso-Britannia Alankomaat Espanja Saksa Irlanti Japani OECD keskimäärin % BKT:stä Julkiset koulutusmenot Yksityiset koulutusmenot Lähde: Education at a Glance, OECD *Osaamistarpeiden muutoksia selvitetään kahdessa EK:n hankkeessa, Tulevaisuusluotain ja Palvelut Niiden loppuraportit julkaistaan lokakuussa Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
9 mässä ja työvoimapolitiikassa on kuitenkin edelleen paljon kehitettävää ja toimintaympäristön nopeassa muutoksessa kehittämisen tarve korostuu entisestään. Elinkeinoelämässä osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampaa löytää. Korkean työttömyysasteen kanssa samanaikaisesti vallitsee pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan henkilöstön kysyntä ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Rekrytoinnin ennakoitu koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä yhteensä vuonna 2005 Ei ammatillista tutkintoa 25 %* Tiedekorkeakoulu 10 % AMK 17% * sisältää oppisopimuskoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen rekrytoitavia Koulutuksen keskeyttäneet Ammatillinen oppilaitos 48 % Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Lukumäärä % kaikista % lukuvuonna opiskelijoista 2002 aloittaneista Ammatillisessa koulutuksessa ,3 29,0 Ammattikorkeakouluissa ,9 26,0 Yliopistoissa ,3 34,0 Yhteensä ,0 30,0 Koulutuksensa keskeyttäneistä henkilöä siirtyi tarkastelukauden aikana muun sektorin koulutukseen. Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia Monille nuorille peruskoulu ei ole kyennyt antamaan riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Noin viisi prosenttia peruskoulun suorittaneista ei jatka toisen asteen koulutuksessa. Joka vuosi yli kymmenen prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää lopullisesti opintonsa. Lähes viidesosa nuorista ikäluokista jää edelleen vaille ammatillista koulutusta ja tutkintoa. Liian suuri osa nuorista hakeutuu peruskoulun jälkeen lukioon ja liian harva ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutusvalinnat ja -paikkojen jakauma eivät sopeudu riittävän joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Ylimitoitettu lukiokoulutus on johtanut liian suureen korkeakoulujen aloituspaikkamäärään opetusresursseihin ja työelämän tarpeisiin nähden. Seurauksena on ollut sisäänottokynnyksen madaltuminen, keskeyttämisten suuri määrä, opintojen matala läpäisyaste ja myöhäinen valmistuminen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaaminen ei ole kaikilta osin vastannut työelämän kehittyviä tarpeita. Erityisesti on puutteita käytännön ammattiosaamisessa. Koulutusjärjestelmä ei riittävästi tuota yrittäjyysosaamista eikä kannusta yrittäjyyteen. Liian hajanainen oppilaitosverkosto sekä toisen asteen koulutuksessa että korkeakouluissa uhkaa kattavan ja laadukkaan koulutuksen alueellista saatavuutta. Aikuiskoulutus ei ole riittävästi kyennyt lisäämään työmarkkinoiden dynamiikkaa eikä se ole sopeutunut työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin. Työvoimapoliittinen koulutus ei ole kyennyt poistamaan korkeaa rakenteellista työttömyyttä. Aikuiskoulutusjärjestelmä on etuuksiltaan sirpaleinen ja hallinnoltaan hajanainen, eivätkä kannustimet aikuisopiskeluun toimi riittävästi. Suomi ei ole kyennyt riittävästi houkuttelemaan ammattitaitoisia ulkomaisia työntekijöitä eikä myöskään lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Työvoimapolitiikka ei ole ollut kyllin aktivoivaa, ja työttömien työllistyminen avoimille markkinoille on ollut vähäistä. Työvoimapalvelut eivät ole olleet riittävän yrityslähtöisiä. Suomelta puuttuu selkeä ohjelma työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Työlupakäytäntö on edelleenkin hallinnoltaan raskas ja joustamaton työelämän muuttuvien tarpeiden kannalta. EU:n uusille jäsenmaille asetetut siirtymäajat työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ovat johtaneet ulkomaisten alihankkijoiden määrän nopeaan lisääntymiseen työmarkkinoilla. Lähde: Tilastokeskus, OPM Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 7
10 3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle Perusopetukseen varataan riittävät voimavarat, jotta varmistetaan jatko-opintoihin tarvittava osaamispohja ja kannustetaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Mahdollisuudet monipuoliseen koulutustarjontaan säilytetään. Opinto-ohjausta sekä yhteistyötä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa lisätään. Opintoohjauksella tuetaan koululaisten luontaisten taipumusten mukaisia valintoja jatko-opiskeluun. Jokaiselle nuorelle tulee tarjota mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Työ- ja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista rakennetaan silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Suomen peruskoulutus on saanut hyvät arvioinnit kansainvälisissä vertailuissa (Pisa-tutkimus). Hyvästä kansainvälisestä menestyksestä huolimatta peruskoulutuksessa on vielä monia ongelmia, joiden seurauksena osa nuorisoikäkuokista jää edelleen vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta. Peruskoulutusta on edelleen kehitettävä riittävän osaamisperustan varmistamiseksi koko ikäluokalle. Lähtökohdat ovat hyvät. Koulun uudistumista voidaan tukea myös yritysten, koulujen ja vanhempien yhteistyöllä. Peruskoulu on jatkossakin rahoitettava julkisilla varoilla. Resursseja erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen Opettajille on annettava valmiudet ja edellytykset monimuotoisiin työtapoihin ja aineistoihin, teknologian hyödyntämiseen ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. On tärkeätä vahvistaa kulttuuria, joka kannustaa kaikkia oppilaita tekemään parhaansa. Pieni ryhmäkoko tehostaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien varhaista tunnistamista. Opettajien, kouluavustajien sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tiimityöllä vaikeuksiin voidaan puuttua. Näin voidaan vähentää koulutuksesta syrjäytymistä ja sen yhteiskunnallisia kustannuksia. Myös nopeat oppijat ja lisähaasteita kaipaavat oppilaat tarvitsevat motivointia. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen LUMAtalkoissa kehitettiin toimintamalleja ja työtapoja, jotka pitävät erilaisten oppijoiden innostusta yllä ja parantavat oppimistuloksia. Hankkeesta on saatavissa tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi läpi koululaitoksen tapahtuvasta ja ainerajat ylittävästä yhteistyöstä, oppimisympäristöjen ja työtapojen monimuotoisuudesta ja arvioinnin kehittämisestä. Syrjäytymisen vähentämiseksi siirtymistä peruskoulusta erityisesti ammatilliseen koulutukseen tulee tehostaa. On lisättävä työ- ja käytäntöpainotteista opetusta ja opetusmuotoja sekä työskentelytapoja (käden taidot). On kehitettävä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta sekä oppilaan ohjausta ja lisäopetusta (mm. kymppiluokka). Teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki Uudet opetussuunnitelmien perusteet haastavat koulut oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen koulua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä korostuu mm. teknologian opetuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Teknologian opetuksessa suositaan tekemällä oppimista, oivaltamista, valintojen tekemistä ja ongelmanratkaisutaidon kehittämistä. Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa kannustamista yritteliäisyyteen, luovaan innovatiivisuuteen, yhdessä tekemiseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Aihekokonaisuuksien käytännön toteutukseen on laadittava teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki. Hanke tulee toteuttaa yhteistyössä opettajien, opetusja elinkeinohallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus haasteena Kasvava kansainvälisyys korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Suomessa kielten opiskelu aloitetaan yleisimmin kolmannella vuosiluokalla. Jo varhaiskasvatuksessa aloitetuista kielikylvyistä sekä kaksikielisestä opetuksesta on saatu hyviä tuloksia. Hyviä käytäntöjä vieraan kielen ja kulttuurin verkostoissa tulee tukea ja levittää. Kielten opetukseen voidaan kytkeä kansainvälisyyskasvatusta myös laajemmin. Monikulttuuriseksi muuttuvassa toimintaympäristössä myös suvaitsevaisuuskasvatus on entistä tärkeämpää. Luovat ja turvalliset oppimisympäristöt Digitalisoituvassa toimintaympäristössä kirjallisen ja matemaattisen lukutaidon ohella verkkolukutaito ja digitalisointiin perustuvien työkalujen käyttötaidot muodostuvat yhä tärkeämmiksi. Tavoitteena tulee olla, että suomalaiset opettajat ja oppilaat ovat maailman parhaimmistoa myös digitaalisessa lukutaidossa. Kouluja tulisi kehittää monipuolisen toiminnan keskuksina, joissa oppiminen, harrastukset, lepo ja leikki antaisivat mahdollisuuden eheään koulupäivään. Osa esimerkiksi kerhoista voisi olla maksullisia. Tarpeen mukaan keskuksissa voisi olla myös muuta kuin yleissivistävää koulutusta. Tällaisissa oppimiskeskuksissa olisi mahdollista luoda koulu yritysyhteistyölle entistä paremmat puitteet. Oppimista tuettaisiin kunnallisilla ja yksityisillä terveys-, sosiaali- ja vapaa-aikaan liittyvillä palveluilla. 8 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
11 4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille Lukiokoulutusta kehitetään yleissivistävänä, erityisesti korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. Siirtymistä ylioppilastutkinnon jälkeen korkeakouluopintoihin tehostetaan opintojen ohjausta, valintamenettelyjä ja yhteistyötä kehittämällä. Lukiot valmentavat korkeakouluopintoihin ja sitä kautta vahvaa teoria- ja taitopohjaa edellyttäviin tutkimus-, kehittämis- ja muihin asiantuntijatehtäviin. Tätä profiilia on vahvistettava, ja lukiota on kehitettävä yleissivistävänä oppilaitoksena. Lukioiden on samalla tehtävä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen kanssa. Lukioiden pitää verkottua myös keskenään. Luokattomassa lukiossa on äärimmäisen tärkeää, että oppilaat saavat riittävästi ohjausta opintojensa rakentamisessa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutus- ja uravaihtoehtoehdoista. Lukio-opinnoista tulee suoriutua pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tulee kehittää mm. oppilaan- ja ammatinvalinnan ohjausta. Erikoislukiot ovat kehittäneet teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Käyttäjäystävällisiä ja innostavia tapoja hyödyntää teknologiaa tarvitaan lisää lukioon ja perusopetukseen. Lukiokoulutuksessa on nykyistä enemmän panostettava matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, erityisesti matematiikan pitkän oppimäärän suorittavien lisäämiseen, sekä mahdollisuuksiin monipuolisiin kieliopintoihin. Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön Peruskoulun jälkeiset koulutusvalinnat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä saadaan tasapainoon yhteistyöllä ja paremmalla ohjauksella. Tavoitteena tulisi olla, että puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen. Sukupuolten välisiä eroja lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä eri koulusalojen välillä tasoitetaan. Yhteistyöllä voidaan turvata alueellisesti monipuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut kokoamalla hajanaista oppilaitosverkkoa laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kehitetään erillisinä tutkintoina. Kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus säilytetään. Yhteisiä opintomoduuleja ja ristikkäisiä kurssivalintoja ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä lisätään ja siirtyminen oppilaitoksesta toiseen tehdään joustavaksi opetusjärjestelyjä, opintokokonaisuuksia ja opintojen hyväksi lukemista kehittämällä. Yhteistyön tulee johtaa entistä korkeatasoisempaan lukio-opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 1999 peruskoulusta valmistuneiden tutkinnot vuonna 2003, koko maa Vuosina ylioppilaaksi valmistuneiden tutkinnot vuonna % 25 % 50 % 75 % 100 % 0 Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, opiskelevat Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ei lukion jälkeistä tutkintoa Ammatillinen koulutus Yliopistokoulutus Ei tutkintoa, opiskelevat Ammattikorkeakoulutus Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 9
12 Kielitaitoa rekrytointikriteerinä painottavien yritysten osuus kaikista vastaajista, % englanti ruotsi saksa venäjä ranska espanja italia kiina muu* * viro, puola, portugali, hollanti, liettua, latvia, norja, japani, tanska Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Peruskoulun jälkeisen koulutuksen tai tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista vuosina (lukio ja ammatillinen koulutus yhteensä) Keski- ta korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
13 5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja koulutuksen sisältöä parannetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen rakennetaan myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Ammatilliseen koulutukseen kehitetään joustavampia ja työelämälähtöisempiä ammattikohtaisia tutkintoja, joita voi suorittaa moduuleina, työharjoittelua painottaen sekä opiskelua ja työtä yhdistäen. Oppisopimuskoulutusta lisätään. Eri alojen työnjohto- ja muihin vastaaviin esimiestehtäviin kehitetään soveltuvia koulutusratkaisuja ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Ammattikoulutus vahvistaa suomalaisen työelämän kilpailukykyä väestön ammattiosaamista kohottamalla sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä opiskelijoiden työllistymisen parantaminen. Kun kaikilla on perusammattitaito, ehkäistään rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan yhteiskunnasta syrjäytymistä. Koulutuspoliittisena tavoitteena on, että jokainen nuori hankkii jonkin peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkinnon. Ilman tutkintoa olevilla on suurempi riski jäädä työttömäksi kuin ammatillisen tutkinnon omaavilla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kysyntää ja vetovoimaisuutta on edelleen kehittävä. Osa työntekijätehtäviin koulutuksensa saaneista ammattiosaajista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluihin saadaan näin hyviä ammattiosaajia, mikä vahvistaa ammattikorkeakoulujen ammatillista luonnetta. Työelämän kannalta tämä on toisaalta merkinnyt kasvavaa pulaa osaavista ammattilaisista, mikä on otettava huomioon ammatillisen koulutuksen paikkamäärien mitoituksessa. Toisaalta se on tuonut työelämään korkeatasoisia ammattiosaajia. Ammatillisen koulutuksen ohjausta on vahvistettava, jotta valmistuneiden määrät koulutusaloittain sekä koulutuksen sisältö vastaisivat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Koulutuksen tuloksellisuuden ja osumatarkkuuden lisäämiseksi tulosrahoituksen osuutta perusrahoituksessa on lisättävä. Tulosrahoituksessa on otettava huomioon koulutuksen laatu, opintojen suoritusaika, keskeyttäneiden määrä, suoritettujen tutkintojen määrä ja valmistuneiden työllistyminen. Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat koulutusaloittain 2003 (opetushallituksen luokitus) Luonnontieteiden ala 6 % Kulttuuriala 7 % Muut alat 8 % Tekniikan ja liikenteen ala 36 % Matkailu-, ravitsemisja talousala 13 % Yhteiskuntatiet., liiketal., hall.ala 13 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 17 % Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 11
14 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Vähintään puoli vuotta kestävien työssäoppimisjaksojen liittämisestä ammatilliseen peruskoulutukseen on saatu myönteisiä kokemuksia. Ammatillista koulutusta on edelleen kehitetty liittämällä koulutukseen ammattiosaamisen näytöt vuodesta 2006 alkaen. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen vaativat myös elinkeinoelämältä ponnistuksia, mutta uudistukset tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden saada entistä ammattitaitoisempaa työvoimaa nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammatillisen koulutuksen resurssit on turvattava eikä koulutusvastuuta tule vyöryttää yrityksille ja työpaikoille. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen työpaikoille aiheuttamat lisäkustannukset tulee korvata. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadun varmistamiseksi on huolehdittava työpaikoilla ohjaajina toimivien koulutuksen riittävyydestä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia valmiita malleja, ja hyviä käytäntöjä on aktiivisesti levitettävä oppilaitosten ja yritysten tietoisuuteen. Valtion, kuntien sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja työelämän edustajat ovat allekirjoittaneet suositukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyksiä on edelleen tiivistettävä Ammatillista koulutusta on viime vuosina kehitetty hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kesken. Myös yritysten on oltava aktiivisia yhteistyössä. Kaikilla koulutusaloilla on tärkeää, että opettajat ovat riittävästi yhteydessä oman alansa työpaikkoihin ja yrityksiin. Myös työelämän on tarpeellista tuntea oman alan oppilaitokset. Yhteistyön tiivistämisestä on hyötyä sekä oppilaitoksille että yrityksille. Se on eräs keskeinen keino saavuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevassa suosituksessa asetetut tavoitteet. Hyvin toteutettu yhteistyö eri oppilaitosten, viranomaisten ja työelämän kesken lisää ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vähentää opiskelun keskeyttämisiä. Se myös edistää opettajien työelämäjaksojen toteuttamista ja siten opettajien ammatillisen osaamisen pitämistä ajan tasalla. Samoin alueen yritysten työvoima- ja osaamistarpeet saadaan paremmin viestitettyä oppilaitoksen tietoon ja huomioiduiksi oppilaitoksen opetussuunnitelmissa. Ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä sekä lukion että ammattikorkeakoulujen kanssa on tiivistettävä. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen työnjaon on oltava selkeä. Oppisopimuskoulutukseen osallistuneet, uudet opiskelijat ja todistuksen saaneet Vuonna 2003 koulutukseen osallistuneista opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelijaa. Osallistuneet Uudet opiskelijat Todistuksen saaneet Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006
Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007
Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen
LisätiedotOsaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1
Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset
LisätiedotTyöelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet
Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön
LisätiedotAmmatillinen aikuiskoulutus muutoksessa
Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen
LisätiedotTyöelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet. Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin koulutuspolitiikassa Globalisaatio ja kansainvälistymisen pakko
LisätiedotInsinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa
Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotAmmatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta
Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto
LisätiedotEK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta
EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs 18.5.2006 Lappeenranta Menestyvien yritysten Suomi Hyvinvointi syntyy menestyvistä yrityksistä Politiikan tehtävä huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä Yritysten
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
#ammattiosaaminen2023 hallitusohjelmatavoitteet Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry #ammattiosaaminen2023 Merkittävä osa uudesta työstä syntyy ammattiosaajien varaan. Uusien osaajien kouluttaminen
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotYrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotTehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä
Tehyn koulutuspoliittiset linjaukset ensihoidon näkökulma Ensihoitopalvelualan opintopäivä 26.3.2018 26.3.2018 Juha Kurtti / Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen 1 Miksi koulutuspolitiikka on Tehylle tärkeää?
LisätiedotEK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen
EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja
LisätiedotLukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014
Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen
Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjaus Suomessa -asiantuntijaseminaari 3.10.2008 Espoo Esityksen rakenne Toimintaympäristö
LisätiedotAmmattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Markku Koponen Kajaani 26.11.2009 Sisältö Oivalluksia toimintaympäristön ja
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotKoulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014
Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotElinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot
Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta
Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK
LisätiedotTyöelämä muuttuu pitääkö opetuksen muuttua?
Työelämä muuttuu pitääkö opetuksen muuttua? Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK VIII Valtakunnalliset Lukiopäivät 2-3.11.2011 Esityksen sisältö Miten elinkeinoelämä menestyy ja muuttuu
LisätiedotKoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,
LisätiedotStrategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Strategia 2018 2021 KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Toimintaympäristön muutos Pohjois-Karjalan maakunta Työllisyysasteen parantaminen on keskeisin
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKansainvälinen tradenomi
Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotTyöelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa
Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotKoulut, opiskelijat ja opinnot
Koulut, opiskelijat ja opinnot 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotKOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT
KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT Peruskoulun oppilaat 2018 Lukio-opiskelijat ja ylioppilastutkinnot Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotHyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto
Hyvinvointipäivät 10.12.2015 Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto Osaaminen ja koulutus: kymmenen vuoden tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotAikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010
Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla
LisätiedotTerveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta
Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotYhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja
Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotOsaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla
Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa
Lisätiedot20. (29.60) Ammatillinen koulutus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen merkitys ja rooli elinkeinopolitiikassa. Tallamaria Maunu
Ammatillisen koulutuksen merkitys ja rooli elinkeinopolitiikassa Tallamaria Maunu Osaava työvoima on kasvun edellytys Digitalisaatio, globalisaatio, kaupungistuminen Väestön ikääntyminen ja ikäluokkien
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet
Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011
OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotProsessin eteneminen. Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001. Vuosi 2002. Delfoi I.
Prosessin eteneminen Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001 Käynnistysseminaari 15. 16.11.2001 Väliraportti 2 12/2002 Lähiopetuspäivät 24. 25.10.2002 Delfoi
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotJärjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään
Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
Lisätiedot