Osaava henkilöstö menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaava henkilöstö menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset 2006 2010"

Transkriptio

1 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

2

3 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset Huhtikuu 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 1

4 2 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

5 Sisältö 1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista 4 2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin 6 Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia 7 3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle 8 4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille 9 Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön 9 5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin 11 6 Työelämälähtöisyys ammattikorkeakoulutuksen ytimeksi 13 Korkea-asteen koulutusta on kehitetään kokonaisuutena duaalimallin pohjalta 15 7 Laatua, tehokkuutta ja kilpailukykyä yliopistokoulutukseen 16 Opinnot osittain maksulliseksi 17 8 Työelämälähtöiseen aikuiskoulutukseen 18 9 Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen 20 Maahanmuuttajat voimavaraksi 23 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 3

6 1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista Suomen menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Se muodostuu vahvasta ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tuottamasta monipuolisesta osaamisesta kaikissa työtehtävissä sekä kansainvälistä huippua olevasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Vahva yleissivistävä koulutus muodostaa perustan, jolle korkealaatuinen osaaminen rakennetaan. Osaavan työvoiman saatavuus on menestymisen ydinedellytys. Kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen aloituspaikat eri koulutusasteilla ja -aloilla on mitoitettava niin, että valmistuneiden määrät vastaavat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tulevia tarpeita. Koulutuksen sisältöjen kehittämisessä yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä on ensiarvoisen tärkeää. Pienenevät nuorisoikäluokat pakottavat uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Vapautuvat voimavarat on käytettävissä nykyistä tehokkaammin koulutuksen edelleen kehittämiseen ja laadun nostamiseen. Koulutuksen laadukkuus on ydinkysymys kaikilla koulutusasteilla. Korkea laatu edellyttää, että riittävistä koulutusresursseista sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Opettajilla on oltava myös riittävä työelämän tuntemus. Elinkeinoelämä voi antaa oman panoksensa opettajakoulutuksen kehittämiseen muun muassa osaamistarpeita muovaavien kehitystrendien ennakoijana ja tulkitsijana sekä työelämän tuntijana. Tulevaisuuden koulutusjärjestelmän tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tietojen ja taitojen kehittämiselle. Julkisen sektorin ohella yksityiset koulutuksen järjestäjät tuovat oman panoksensa koulutuksen kehittämiseen, tarjoavat vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja nostavat koulutuksen tuottavuutta. Väestön ikärakenteen muutos on johtamassa pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan työvoiman tarpeen tyydyttäminen edellyttää tehokasta työvoimapolitiikkaa ja työvoimapalveluja sekä työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Osaamiselle vahva perusta Perusopetukseen on tärkeää varata riittävät voimavarat, jotta peruskoulu kykenee antamaan riittävän vahvan pohjan koko ikäluokalle sekä kannustamaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Tehostamalla siirtymistä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen voidaan myös syrjäytymisuhkaa vähentää. Työja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista on rakennettavissa silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Yhteistyötä toisen asteen koulutukseen Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutuspaikkaan lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Koulutusvalintoja voidaan tasapainottaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjauksella sekä keskinäisellä yhteistyöllä. Samalla voidaan turvata alueellisesti monipuolinen ja laadukas koulutus. Lukion roolia korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena vahvistetaan. Nivelvaihetta ylioppilastutkinnon ja opintojen aloittamisen välillä voidaan lyhentää mm. opinto-ohjausta ja valintamenettelyjä kehittämällä. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta vahvistetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Korkea-asteen koulutukseen rakenteellisia uudistuksia Selkeä työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä luo pohjan korkea-asteen koulutuksen yhteistyölle ja kehittämiselle kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi lisätä alueellista verkottumista ja yhteistyötä. Rakenteita voidaan uudistaa kokoamalla korkeakouluja lukuisine eri toimipisteineen nykyistä laajemmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, joilla on omat vahvuusalueensa. Kohtuullisessa ajassa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tulisi säilyttää maksuttomana. Opiskelijoiden mahdollisuuksia valita varsinaisia opintoja tukevia ja täydentäviä opintoja tulisi lisätä. Samalla tulisi siirtyä järjestelmään, jossa lisätutkintoihin johtava opiskelu on maksullista. Korkeakoulujen kansainvälistymisen tukemiseksi lukukausimaksut tulisi ottaa käyttöön myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla tutkinto-opiskelijoilla. Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on kouluttaa korkea-asteen ammattiosaajia ja asiantuntijoita työelämän moninaisiin tarpeisiin. Tätä profiilia vahvistetaan. Soveltava tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta, työelämää ja aluekehitystä sekä ottaa huomioon erityisesti PK-yritysten tarpeet. Yliopistojen tuottama, kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on perusta huippuosaamisen kehittämi- 4 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

7 selle. Yliopistojen oikeudellista asemaa ja hallintoa tulee uudistaa sekä lisätä samalla taloudellista autonomiaa. Yliopistojen omistajarakennetta voidaan monipuolistaa mahdollistamalla myös säätiöpohjainen omistajuus. Aikuiskoulutukseen kokonaisuudistus Aikuiskoulutusta tulisi kehittää tehokkaaksi ja kokonaisuutena toimivaksi järjestelmäksi. Aikuiskoulutuksen toimijoiden työnjakoa tulisi selkiyttää. Sirpaleinen hallinto, rahoitus ja etuusjärjestelmä olisi rationalisoitava ja yksinkertaistettava. Kaikkien osapuolten yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden on kannettava vastuunsa osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vapaaehtoinen, verotuksellisesti tuettu koulutusvakuutus täydentäisi lakisääteisiä etuuksia. Jos osaamisen kehittämiseen tarkoitettuja säästöjä jää työuran aikana käyttämättä, ne täydentäisivät eläketurvaa. Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen Työvoimapalveluja ja työllistämistukia kehitetään työelämälähtöisesti yhteistyössä työvoimatoimistojen ja yritysten kanssa. Yritysten, työhallinnon ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä syvennetään. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa kehitetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta, yhteishankintakoulutusta ja muuta, myös PK-yrityksille soveltuvaa täsmäkoulutusta. Työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tulee olla nykyistä laajempaa. Työnantajalle maksettavan palkkatuen tulee olla vastikkeellista tuella keinottelun sekä kilpailun vääristymien estämiseksi. Tuettu työ ei saa syrjäyttää normaalia työllistämistä. Suomen tulisi aloittaa aktiivisen, työperusteisen maahanmuuton ohjelman toteuttaminen. Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella ei tule enää rajoittaa siirtymäajoilla. On panostettava maahanmuuttajille myönteisen ilmapiirin rakentamiseen edistämällä monikulttuurisuutta ja puuttumalla syrjintään. Väestön koulutustaso vuotiaat Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen koulutus AMK, opistoaste tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto Yliopistotutkinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus; Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 5

8 2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin Valtiot ja yritykset joutuvat kilpailemaan entistä ankarammin globalisaation ja kansainvälistymisen vuoksi. Kilpailu yritysten, tuotannon, palvelutoiminnan ja investointien sijaintipaikoista kiristyy. Palvelujen digitalisoituminen ja siirtyminen verkkoon avaavat portit palvelujen maailmanlaajuiselle teolliselle tuotannolle. Yritysten toimintatavat uudistuvat ja verkottuminen syvenee. Suomen väestö ja samalla myös työvoima ikääntyy ja väestön ikärakenne muuttuu sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Nuoret ikäluokat ovat aikaisempaa pienempiä, mikä pakottaa uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Uhkaavasta työvoimapulasta selviytyäkseen Suomi tarvitsee nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen kasvaa. Monikulttuurisuus lisääntyy luokkahuoneissa ja työpaikoilla. Teknologian, työelämän ja työtehtävien sisällön muutosvauhti on nopeutunut. Aiemmin hankittu ammattitaito vanhenee entistä nopeammin. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen ovat arkipäivää kaikilla työpaikoilla. Työ ja oppiminen liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa. Koulutuspalvelujen tarjonta kasvaa ja kilpailu myös kansainvälisesti lisääntyy. PK-yritysten merkitys kasvun ja työllisyyden ylläpitäjinä vahvistuu. Palveluliiketoiminnan osuus yritystoiminnasta vahvistuu ja liiketoimintaverkostot kansainvälistyvät. Suomen osaamiseen perustuvassa strategiassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ydinkysymys. Toimintaympäristön muutokset haastavat koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusopetuksesta tieteelliseen koulutukseen. Ne haastavat työvoimapolitiikan, erityisesti työvoimapalvelut ja maahanmuuttopolitiikan, turvaamaan työvoiman riittävyyden. Globaalissa kilpailussa Suomi pärjää vain huippuosaamisella ja korkealla tuottavuudella, joka koskettaa jokaista koulutustasoa, työpaikkaa ja työtehtävää. Toimintaympäristön muutos muuttaa myös osaamisvaatimuksia. Työelämässä lähtökohtana on hyvä ammatillinen perusosaaminen. Tarvitaan työn jatkuvaa kehittämistä sekä kykyä itsenäiseen päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja erityisesti kykyä yhdistää erilaisia taitoja. Työntekijöiltä vaaditaan yhä parempia esimies- ja sosiaalisia taitoja, luovuutta ja kykyä kohdata asiakas. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja edellyttää kykyä toimia monikulttuurisessa työympäristössä. Verkosto-osaamisen ohella digitaalisten sisältöjen hyödyntämisen, yhdessä jalostamisen ja uuden sisällön tuottamisen taidot ovat kaikille yhä tärkeämpiä*. Julkiset koulutusmenot (valtio ja kunnat) olivat vuonna 2003 yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä oli 6,1 prosenttia BKT:stä. Työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin käytettiin 0,91 prosenttia BKT:stä vuonna Suomen koulutusjärjestelmä on monilta osin todettu korkeatasoiseksi ja erityisesti peruskoulutus on sijoittunut hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Koulutusjärjestel- Koulutusmenojen osuus BKT:stä eräissä OECD-maissa (2001) Tanska Ruotsi Norja Belgia SUOMI Ranska Itävalta Yhdysvallat Kanada Italia Iso-Britannia Alankomaat Espanja Saksa Irlanti Japani OECD keskimäärin % BKT:stä Julkiset koulutusmenot Yksityiset koulutusmenot Lähde: Education at a Glance, OECD *Osaamistarpeiden muutoksia selvitetään kahdessa EK:n hankkeessa, Tulevaisuusluotain ja Palvelut Niiden loppuraportit julkaistaan lokakuussa Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

9 mässä ja työvoimapolitiikassa on kuitenkin edelleen paljon kehitettävää ja toimintaympäristön nopeassa muutoksessa kehittämisen tarve korostuu entisestään. Elinkeinoelämässä osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampaa löytää. Korkean työttömyysasteen kanssa samanaikaisesti vallitsee pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan henkilöstön kysyntä ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Rekrytoinnin ennakoitu koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä yhteensä vuonna 2005 Ei ammatillista tutkintoa 25 %* Tiedekorkeakoulu 10 % AMK 17% * sisältää oppisopimuskoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen rekrytoitavia Koulutuksen keskeyttäneet Ammatillinen oppilaitos 48 % Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Lukumäärä % kaikista % lukuvuonna opiskelijoista 2002 aloittaneista Ammatillisessa koulutuksessa ,3 29,0 Ammattikorkeakouluissa ,9 26,0 Yliopistoissa ,3 34,0 Yhteensä ,0 30,0 Koulutuksensa keskeyttäneistä henkilöä siirtyi tarkastelukauden aikana muun sektorin koulutukseen. Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia Monille nuorille peruskoulu ei ole kyennyt antamaan riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Noin viisi prosenttia peruskoulun suorittaneista ei jatka toisen asteen koulutuksessa. Joka vuosi yli kymmenen prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää lopullisesti opintonsa. Lähes viidesosa nuorista ikäluokista jää edelleen vaille ammatillista koulutusta ja tutkintoa. Liian suuri osa nuorista hakeutuu peruskoulun jälkeen lukioon ja liian harva ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutusvalinnat ja -paikkojen jakauma eivät sopeudu riittävän joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Ylimitoitettu lukiokoulutus on johtanut liian suureen korkeakoulujen aloituspaikkamäärään opetusresursseihin ja työelämän tarpeisiin nähden. Seurauksena on ollut sisäänottokynnyksen madaltuminen, keskeyttämisten suuri määrä, opintojen matala läpäisyaste ja myöhäinen valmistuminen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaaminen ei ole kaikilta osin vastannut työelämän kehittyviä tarpeita. Erityisesti on puutteita käytännön ammattiosaamisessa. Koulutusjärjestelmä ei riittävästi tuota yrittäjyysosaamista eikä kannusta yrittäjyyteen. Liian hajanainen oppilaitosverkosto sekä toisen asteen koulutuksessa että korkeakouluissa uhkaa kattavan ja laadukkaan koulutuksen alueellista saatavuutta. Aikuiskoulutus ei ole riittävästi kyennyt lisäämään työmarkkinoiden dynamiikkaa eikä se ole sopeutunut työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin. Työvoimapoliittinen koulutus ei ole kyennyt poistamaan korkeaa rakenteellista työttömyyttä. Aikuiskoulutusjärjestelmä on etuuksiltaan sirpaleinen ja hallinnoltaan hajanainen, eivätkä kannustimet aikuisopiskeluun toimi riittävästi. Suomi ei ole kyennyt riittävästi houkuttelemaan ammattitaitoisia ulkomaisia työntekijöitä eikä myöskään lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Työvoimapolitiikka ei ole ollut kyllin aktivoivaa, ja työttömien työllistyminen avoimille markkinoille on ollut vähäistä. Työvoimapalvelut eivät ole olleet riittävän yrityslähtöisiä. Suomelta puuttuu selkeä ohjelma työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Työlupakäytäntö on edelleenkin hallinnoltaan raskas ja joustamaton työelämän muuttuvien tarpeiden kannalta. EU:n uusille jäsenmaille asetetut siirtymäajat työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ovat johtaneet ulkomaisten alihankkijoiden määrän nopeaan lisääntymiseen työmarkkinoilla. Lähde: Tilastokeskus, OPM Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 7

10 3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle Perusopetukseen varataan riittävät voimavarat, jotta varmistetaan jatko-opintoihin tarvittava osaamispohja ja kannustetaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Mahdollisuudet monipuoliseen koulutustarjontaan säilytetään. Opinto-ohjausta sekä yhteistyötä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa lisätään. Opintoohjauksella tuetaan koululaisten luontaisten taipumusten mukaisia valintoja jatko-opiskeluun. Jokaiselle nuorelle tulee tarjota mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Työ- ja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista rakennetaan silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Suomen peruskoulutus on saanut hyvät arvioinnit kansainvälisissä vertailuissa (Pisa-tutkimus). Hyvästä kansainvälisestä menestyksestä huolimatta peruskoulutuksessa on vielä monia ongelmia, joiden seurauksena osa nuorisoikäkuokista jää edelleen vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta. Peruskoulutusta on edelleen kehitettävä riittävän osaamisperustan varmistamiseksi koko ikäluokalle. Lähtökohdat ovat hyvät. Koulun uudistumista voidaan tukea myös yritysten, koulujen ja vanhempien yhteistyöllä. Peruskoulu on jatkossakin rahoitettava julkisilla varoilla. Resursseja erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen Opettajille on annettava valmiudet ja edellytykset monimuotoisiin työtapoihin ja aineistoihin, teknologian hyödyntämiseen ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. On tärkeätä vahvistaa kulttuuria, joka kannustaa kaikkia oppilaita tekemään parhaansa. Pieni ryhmäkoko tehostaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien varhaista tunnistamista. Opettajien, kouluavustajien sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tiimityöllä vaikeuksiin voidaan puuttua. Näin voidaan vähentää koulutuksesta syrjäytymistä ja sen yhteiskunnallisia kustannuksia. Myös nopeat oppijat ja lisähaasteita kaipaavat oppilaat tarvitsevat motivointia. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen LUMAtalkoissa kehitettiin toimintamalleja ja työtapoja, jotka pitävät erilaisten oppijoiden innostusta yllä ja parantavat oppimistuloksia. Hankkeesta on saatavissa tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi läpi koululaitoksen tapahtuvasta ja ainerajat ylittävästä yhteistyöstä, oppimisympäristöjen ja työtapojen monimuotoisuudesta ja arvioinnin kehittämisestä. Syrjäytymisen vähentämiseksi siirtymistä peruskoulusta erityisesti ammatilliseen koulutukseen tulee tehostaa. On lisättävä työ- ja käytäntöpainotteista opetusta ja opetusmuotoja sekä työskentelytapoja (käden taidot). On kehitettävä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta sekä oppilaan ohjausta ja lisäopetusta (mm. kymppiluokka). Teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki Uudet opetussuunnitelmien perusteet haastavat koulut oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen koulua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä korostuu mm. teknologian opetuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Teknologian opetuksessa suositaan tekemällä oppimista, oivaltamista, valintojen tekemistä ja ongelmanratkaisutaidon kehittämistä. Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa kannustamista yritteliäisyyteen, luovaan innovatiivisuuteen, yhdessä tekemiseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Aihekokonaisuuksien käytännön toteutukseen on laadittava teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki. Hanke tulee toteuttaa yhteistyössä opettajien, opetusja elinkeinohallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus haasteena Kasvava kansainvälisyys korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Suomessa kielten opiskelu aloitetaan yleisimmin kolmannella vuosiluokalla. Jo varhaiskasvatuksessa aloitetuista kielikylvyistä sekä kaksikielisestä opetuksesta on saatu hyviä tuloksia. Hyviä käytäntöjä vieraan kielen ja kulttuurin verkostoissa tulee tukea ja levittää. Kielten opetukseen voidaan kytkeä kansainvälisyyskasvatusta myös laajemmin. Monikulttuuriseksi muuttuvassa toimintaympäristössä myös suvaitsevaisuuskasvatus on entistä tärkeämpää. Luovat ja turvalliset oppimisympäristöt Digitalisoituvassa toimintaympäristössä kirjallisen ja matemaattisen lukutaidon ohella verkkolukutaito ja digitalisointiin perustuvien työkalujen käyttötaidot muodostuvat yhä tärkeämmiksi. Tavoitteena tulee olla, että suomalaiset opettajat ja oppilaat ovat maailman parhaimmistoa myös digitaalisessa lukutaidossa. Kouluja tulisi kehittää monipuolisen toiminnan keskuksina, joissa oppiminen, harrastukset, lepo ja leikki antaisivat mahdollisuuden eheään koulupäivään. Osa esimerkiksi kerhoista voisi olla maksullisia. Tarpeen mukaan keskuksissa voisi olla myös muuta kuin yleissivistävää koulutusta. Tällaisissa oppimiskeskuksissa olisi mahdollista luoda koulu yritysyhteistyölle entistä paremmat puitteet. Oppimista tuettaisiin kunnallisilla ja yksityisillä terveys-, sosiaali- ja vapaa-aikaan liittyvillä palveluilla. 8 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

11 4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille Lukiokoulutusta kehitetään yleissivistävänä, erityisesti korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. Siirtymistä ylioppilastutkinnon jälkeen korkeakouluopintoihin tehostetaan opintojen ohjausta, valintamenettelyjä ja yhteistyötä kehittämällä. Lukiot valmentavat korkeakouluopintoihin ja sitä kautta vahvaa teoria- ja taitopohjaa edellyttäviin tutkimus-, kehittämis- ja muihin asiantuntijatehtäviin. Tätä profiilia on vahvistettava, ja lukiota on kehitettävä yleissivistävänä oppilaitoksena. Lukioiden on samalla tehtävä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen kanssa. Lukioiden pitää verkottua myös keskenään. Luokattomassa lukiossa on äärimmäisen tärkeää, että oppilaat saavat riittävästi ohjausta opintojensa rakentamisessa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutus- ja uravaihtoehtoehdoista. Lukio-opinnoista tulee suoriutua pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tulee kehittää mm. oppilaan- ja ammatinvalinnan ohjausta. Erikoislukiot ovat kehittäneet teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Käyttäjäystävällisiä ja innostavia tapoja hyödyntää teknologiaa tarvitaan lisää lukioon ja perusopetukseen. Lukiokoulutuksessa on nykyistä enemmän panostettava matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, erityisesti matematiikan pitkän oppimäärän suorittavien lisäämiseen, sekä mahdollisuuksiin monipuolisiin kieliopintoihin. Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön Peruskoulun jälkeiset koulutusvalinnat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä saadaan tasapainoon yhteistyöllä ja paremmalla ohjauksella. Tavoitteena tulisi olla, että puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen. Sukupuolten välisiä eroja lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä eri koulusalojen välillä tasoitetaan. Yhteistyöllä voidaan turvata alueellisesti monipuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut kokoamalla hajanaista oppilaitosverkkoa laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kehitetään erillisinä tutkintoina. Kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus säilytetään. Yhteisiä opintomoduuleja ja ristikkäisiä kurssivalintoja ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä lisätään ja siirtyminen oppilaitoksesta toiseen tehdään joustavaksi opetusjärjestelyjä, opintokokonaisuuksia ja opintojen hyväksi lukemista kehittämällä. Yhteistyön tulee johtaa entistä korkeatasoisempaan lukio-opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 1999 peruskoulusta valmistuneiden tutkinnot vuonna 2003, koko maa Vuosina ylioppilaaksi valmistuneiden tutkinnot vuonna % 25 % 50 % 75 % 100 % 0 Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, opiskelevat Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ei lukion jälkeistä tutkintoa Ammatillinen koulutus Yliopistokoulutus Ei tutkintoa, opiskelevat Ammattikorkeakoulutus Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 9

12 Kielitaitoa rekrytointikriteerinä painottavien yritysten osuus kaikista vastaajista, % englanti ruotsi saksa venäjä ranska espanja italia kiina muu* * viro, puola, portugali, hollanti, liettua, latvia, norja, japani, tanska Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Peruskoulun jälkeisen koulutuksen tai tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista vuosina (lukio ja ammatillinen koulutus yhteensä) Keski- ta korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

13 5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja koulutuksen sisältöä parannetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen rakennetaan myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Ammatilliseen koulutukseen kehitetään joustavampia ja työelämälähtöisempiä ammattikohtaisia tutkintoja, joita voi suorittaa moduuleina, työharjoittelua painottaen sekä opiskelua ja työtä yhdistäen. Oppisopimuskoulutusta lisätään. Eri alojen työnjohto- ja muihin vastaaviin esimiestehtäviin kehitetään soveltuvia koulutusratkaisuja ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Ammattikoulutus vahvistaa suomalaisen työelämän kilpailukykyä väestön ammattiosaamista kohottamalla sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä opiskelijoiden työllistymisen parantaminen. Kun kaikilla on perusammattitaito, ehkäistään rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan yhteiskunnasta syrjäytymistä. Koulutuspoliittisena tavoitteena on, että jokainen nuori hankkii jonkin peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkinnon. Ilman tutkintoa olevilla on suurempi riski jäädä työttömäksi kuin ammatillisen tutkinnon omaavilla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kysyntää ja vetovoimaisuutta on edelleen kehittävä. Osa työntekijätehtäviin koulutuksensa saaneista ammattiosaajista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluihin saadaan näin hyviä ammattiosaajia, mikä vahvistaa ammattikorkeakoulujen ammatillista luonnetta. Työelämän kannalta tämä on toisaalta merkinnyt kasvavaa pulaa osaavista ammattilaisista, mikä on otettava huomioon ammatillisen koulutuksen paikkamäärien mitoituksessa. Toisaalta se on tuonut työelämään korkeatasoisia ammattiosaajia. Ammatillisen koulutuksen ohjausta on vahvistettava, jotta valmistuneiden määrät koulutusaloittain sekä koulutuksen sisältö vastaisivat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Koulutuksen tuloksellisuuden ja osumatarkkuuden lisäämiseksi tulosrahoituksen osuutta perusrahoituksessa on lisättävä. Tulosrahoituksessa on otettava huomioon koulutuksen laatu, opintojen suoritusaika, keskeyttäneiden määrä, suoritettujen tutkintojen määrä ja valmistuneiden työllistyminen. Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat koulutusaloittain 2003 (opetushallituksen luokitus) Luonnontieteiden ala 6 % Kulttuuriala 7 % Muut alat 8 % Tekniikan ja liikenteen ala 36 % Matkailu-, ravitsemisja talousala 13 % Yhteiskuntatiet., liiketal., hall.ala 13 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 17 % Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 11

14 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Vähintään puoli vuotta kestävien työssäoppimisjaksojen liittämisestä ammatilliseen peruskoulutukseen on saatu myönteisiä kokemuksia. Ammatillista koulutusta on edelleen kehitetty liittämällä koulutukseen ammattiosaamisen näytöt vuodesta 2006 alkaen. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen vaativat myös elinkeinoelämältä ponnistuksia, mutta uudistukset tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden saada entistä ammattitaitoisempaa työvoimaa nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammatillisen koulutuksen resurssit on turvattava eikä koulutusvastuuta tule vyöryttää yrityksille ja työpaikoille. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen työpaikoille aiheuttamat lisäkustannukset tulee korvata. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadun varmistamiseksi on huolehdittava työpaikoilla ohjaajina toimivien koulutuksen riittävyydestä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia valmiita malleja, ja hyviä käytäntöjä on aktiivisesti levitettävä oppilaitosten ja yritysten tietoisuuteen. Valtion, kuntien sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja työelämän edustajat ovat allekirjoittaneet suositukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyksiä on edelleen tiivistettävä Ammatillista koulutusta on viime vuosina kehitetty hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kesken. Myös yritysten on oltava aktiivisia yhteistyössä. Kaikilla koulutusaloilla on tärkeää, että opettajat ovat riittävästi yhteydessä oman alansa työpaikkoihin ja yrityksiin. Myös työelämän on tarpeellista tuntea oman alan oppilaitokset. Yhteistyön tiivistämisestä on hyötyä sekä oppilaitoksille että yrityksille. Se on eräs keskeinen keino saavuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevassa suosituksessa asetetut tavoitteet. Hyvin toteutettu yhteistyö eri oppilaitosten, viranomaisten ja työelämän kesken lisää ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vähentää opiskelun keskeyttämisiä. Se myös edistää opettajien työelämäjaksojen toteuttamista ja siten opettajien ammatillisen osaamisen pitämistä ajan tasalla. Samoin alueen yritysten työvoima- ja osaamistarpeet saadaan paremmin viestitettyä oppilaitoksen tietoon ja huomioiduiksi oppilaitoksen opetussuunnitelmissa. Ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä sekä lukion että ammattikorkeakoulujen kanssa on tiivistettävä. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen työnjaon on oltava selkeä. Oppisopimuskoulutukseen osallistuneet, uudet opiskelijat ja todistuksen saaneet Vuonna 2003 koulutukseen osallistuneista opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelijaa. Osallistuneet Uudet opiskelijat Todistuksen saaneet Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet. Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet. Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työelämän muutos ja ajankohtaiset haasteet Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin koulutuspolitiikassa Globalisaatio ja kansainvälistymisen pakko

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta

EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs. 18.5.2006 Lappeenranta EK- ELINKEINOPÄIVÄ Leif Fagernäs 18.5.2006 Lappeenranta Menestyvien yritysten Suomi Hyvinvointi syntyy menestyvistä yrityksistä Politiikan tehtävä huolehtia kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä Yritysten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Markku Koponen Kajaani 26.11.2009 Sisältö Oivalluksia toimintaympäristön ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Prosessin eteneminen. Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001. Vuosi 2002. Delfoi I.

Prosessin eteneminen. Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001. Vuosi 2002. Delfoi I. Prosessin eteneminen Hankkeen vaiheita voidaan kuvata alla olevan kuvan mukaisesti kellolla. Vuosi 2001 Käynnistysseminaari 15. 16.11.2001 Väliraportti 2 12/2002 Lähiopetuspäivät 24. 25.10.2002 Delfoi

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus. Jaana Lehto Espoo 8.11.2011

Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus. Jaana Lehto Espoo 8.11.2011 Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus Jaana Lehto Espoo 8.11.2011 Sisältö Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän rekrytointitarpeiden näkökulmasta Työelämän viestejä muuttuvista osaamistarpeista Ammatillisen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot