Osaava henkilöstö menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaava henkilöstö menestyvät yritykset. EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset 2006 2010"

Transkriptio

1 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

2

3 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset Huhtikuu 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 1

4 2 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

5 Sisältö 1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista 4 2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin 6 Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia 7 3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle 8 4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille 9 Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön 9 5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin 11 6 Työelämälähtöisyys ammattikorkeakoulutuksen ytimeksi 13 Korkea-asteen koulutusta on kehitetään kokonaisuutena duaalimallin pohjalta 15 7 Laatua, tehokkuutta ja kilpailukykyä yliopistokoulutukseen 16 Opinnot osittain maksulliseksi 17 8 Työelämälähtöiseen aikuiskoulutukseen 18 9 Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen 20 Maahanmuuttajat voimavaraksi 23 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 3

6 1 Yhteenveto koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämislinjauksista Suomen menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä perustuu korkeatasoiseen osaamiseen. Se muodostuu vahvasta ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tuottamasta monipuolisesta osaamisesta kaikissa työtehtävissä sekä kansainvälistä huippua olevasta tutkimuksesta ja kehitystyöstä. Vahva yleissivistävä koulutus muodostaa perustan, jolle korkealaatuinen osaaminen rakennetaan. Osaavan työvoiman saatavuus on menestymisen ydinedellytys. Kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen aloituspaikat eri koulutusasteilla ja -aloilla on mitoitettava niin, että valmistuneiden määrät vastaavat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tulevia tarpeita. Koulutuksen sisältöjen kehittämisessä yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä on ensiarvoisen tärkeää. Pienenevät nuorisoikäluokat pakottavat uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Vapautuvat voimavarat on käytettävissä nykyistä tehokkaammin koulutuksen edelleen kehittämiseen ja laadun nostamiseen. Koulutuksen laadukkuus on ydinkysymys kaikilla koulutusasteilla. Korkea laatu edellyttää, että riittävistä koulutusresursseista sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Opettajilla on oltava myös riittävä työelämän tuntemus. Elinkeinoelämä voi antaa oman panoksensa opettajakoulutuksen kehittämiseen muun muassa osaamistarpeita muovaavien kehitystrendien ennakoijana ja tulkitsijana sekä työelämän tuntijana. Tulevaisuuden koulutusjärjestelmän tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia tietojen ja taitojen kehittämiselle. Julkisen sektorin ohella yksityiset koulutuksen järjestäjät tuovat oman panoksensa koulutuksen kehittämiseen, tarjoavat vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja nostavat koulutuksen tuottavuutta. Väestön ikärakenteen muutos on johtamassa pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan työvoiman tarpeen tyydyttäminen edellyttää tehokasta työvoimapolitiikkaa ja työvoimapalveluja sekä työperusteisen maahanmuuton lisäämistä. Osaamiselle vahva perusta Perusopetukseen on tärkeää varata riittävät voimavarat, jotta peruskoulu kykenee antamaan riittävän vahvan pohjan koko ikäluokalle sekä kannustamaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Tehostamalla siirtymistä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen voidaan myös syrjäytymisuhkaa vähentää. Työja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista on rakennettavissa silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Yhteistyötä toisen asteen koulutukseen Jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutuspaikkaan lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Koulutusvalintoja voidaan tasapainottaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjauksella sekä keskinäisellä yhteistyöllä. Samalla voidaan turvata alueellisesti monipuolinen ja laadukas koulutus. Lukion roolia korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena vahvistetaan. Nivelvaihetta ylioppilastutkinnon ja opintojen aloittamisen välillä voidaan lyhentää mm. opinto-ohjausta ja valintamenettelyjä kehittämällä. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta vahvistetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Korkea-asteen koulutukseen rakenteellisia uudistuksia Selkeä työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä luo pohjan korkea-asteen koulutuksen yhteistyölle ja kehittämiselle kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi lisätä alueellista verkottumista ja yhteistyötä. Rakenteita voidaan uudistaa kokoamalla korkeakouluja lukuisine eri toimipisteineen nykyistä laajemmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, joilla on omat vahvuusalueensa. Kohtuullisessa ajassa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tulisi säilyttää maksuttomana. Opiskelijoiden mahdollisuuksia valita varsinaisia opintoja tukevia ja täydentäviä opintoja tulisi lisätä. Samalla tulisi siirtyä järjestelmään, jossa lisätutkintoihin johtava opiskelu on maksullista. Korkeakoulujen kansainvälistymisen tukemiseksi lukukausimaksut tulisi ottaa käyttöön myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla tutkinto-opiskelijoilla. Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on kouluttaa korkea-asteen ammattiosaajia ja asiantuntijoita työelämän moninaisiin tarpeisiin. Tätä profiilia vahvistetaan. Soveltava tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta, työelämää ja aluekehitystä sekä ottaa huomioon erityisesti PK-yritysten tarpeet. Yliopistojen tuottama, kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on perusta huippuosaamisen kehittämi- 4 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

7 selle. Yliopistojen oikeudellista asemaa ja hallintoa tulee uudistaa sekä lisätä samalla taloudellista autonomiaa. Yliopistojen omistajarakennetta voidaan monipuolistaa mahdollistamalla myös säätiöpohjainen omistajuus. Aikuiskoulutukseen kokonaisuudistus Aikuiskoulutusta tulisi kehittää tehokkaaksi ja kokonaisuutena toimivaksi järjestelmäksi. Aikuiskoulutuksen toimijoiden työnjakoa tulisi selkiyttää. Sirpaleinen hallinto, rahoitus ja etuusjärjestelmä olisi rationalisoitava ja yksinkertaistettava. Kaikkien osapuolten yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden on kannettava vastuunsa osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vapaaehtoinen, verotuksellisesti tuettu koulutusvakuutus täydentäisi lakisääteisiä etuuksia. Jos osaamisen kehittämiseen tarkoitettuja säästöjä jää työuran aikana käyttämättä, ne täydentäisivät eläketurvaa. Työvoimapolitiikalla tehoa työllistymiseen Työvoimapalveluja ja työllistämistukia kehitetään työelämälähtöisesti yhteistyössä työvoimatoimistojen ja yritysten kanssa. Yritysten, työhallinnon ja oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä syvennetään. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa kehitetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta, yhteishankintakoulutusta ja muuta, myös PK-yrityksille soveltuvaa täsmäkoulutusta. Työntekijöiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden tulee olla nykyistä laajempaa. Työnantajalle maksettavan palkkatuen tulee olla vastikkeellista tuella keinottelun sekä kilpailun vääristymien estämiseksi. Tuettu työ ei saa syrjäyttää normaalia työllistämistä. Suomen tulisi aloittaa aktiivisen, työperusteisen maahanmuuton ohjelman toteuttaminen. Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella ei tule enää rajoittaa siirtymäajoilla. On panostettava maahanmuuttajille myönteisen ilmapiirin rakentamiseen edistämällä monikulttuurisuutta ja puuttumalla syrjintään. Väestön koulutustaso vuotiaat Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ylioppilastutkinto Ammatillinen koulutus AMK, opistoaste tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto Yliopistotutkinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus; Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 5

8 2 Toimintaympäristön muutos haastaa uudistuksiin Valtiot ja yritykset joutuvat kilpailemaan entistä ankarammin globalisaation ja kansainvälistymisen vuoksi. Kilpailu yritysten, tuotannon, palvelutoiminnan ja investointien sijaintipaikoista kiristyy. Palvelujen digitalisoituminen ja siirtyminen verkkoon avaavat portit palvelujen maailmanlaajuiselle teolliselle tuotannolle. Yritysten toimintatavat uudistuvat ja verkottuminen syvenee. Suomen väestö ja samalla myös työvoima ikääntyy ja väestön ikärakenne muuttuu sodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Nuoret ikäluokat ovat aikaisempaa pienempiä, mikä pakottaa uudistamaan koulutusjärjestelmän rakenteita. Samalla kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Uhkaavasta työvoimapulasta selviytyäkseen Suomi tarvitsee nykyistä enemmän ulkomaista työvoimaa. Työntekijöiden liikkuvuus maasta toiseen kasvaa. Monikulttuurisuus lisääntyy luokkahuoneissa ja työpaikoilla. Teknologian, työelämän ja työtehtävien sisällön muutosvauhti on nopeutunut. Aiemmin hankittu ammattitaito vanhenee entistä nopeammin. Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen ovat arkipäivää kaikilla työpaikoilla. Työ ja oppiminen liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa. Koulutuspalvelujen tarjonta kasvaa ja kilpailu myös kansainvälisesti lisääntyy. PK-yritysten merkitys kasvun ja työllisyyden ylläpitäjinä vahvistuu. Palveluliiketoiminnan osuus yritystoiminnasta vahvistuu ja liiketoimintaverkostot kansainvälistyvät. Suomen osaamiseen perustuvassa strategiassa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ydinkysymys. Toimintaympäristön muutokset haastavat koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla perusopetuksesta tieteelliseen koulutukseen. Ne haastavat työvoimapolitiikan, erityisesti työvoimapalvelut ja maahanmuuttopolitiikan, turvaamaan työvoiman riittävyyden. Globaalissa kilpailussa Suomi pärjää vain huippuosaamisella ja korkealla tuottavuudella, joka koskettaa jokaista koulutustasoa, työpaikkaa ja työtehtävää. Toimintaympäristön muutos muuttaa myös osaamisvaatimuksia. Työelämässä lähtökohtana on hyvä ammatillinen perusosaaminen. Tarvitaan työn jatkuvaa kehittämistä sekä kykyä itsenäiseen päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja erityisesti kykyä yhdistää erilaisia taitoja. Työntekijöiltä vaaditaan yhä parempia esimies- ja sosiaalisia taitoja, luovuutta ja kykyä kohdata asiakas. Kansainvälisyys arkipäiväistyy ja edellyttää kykyä toimia monikulttuurisessa työympäristössä. Verkosto-osaamisen ohella digitaalisten sisältöjen hyödyntämisen, yhdessä jalostamisen ja uuden sisällön tuottamisen taidot ovat kaikille yhä tärkeämpiä*. Julkiset koulutusmenot (valtio ja kunnat) olivat vuonna 2003 yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä oli 6,1 prosenttia BKT:stä. Työvoimapoliittisiin aktivointitoimiin käytettiin 0,91 prosenttia BKT:stä vuonna Suomen koulutusjärjestelmä on monilta osin todettu korkeatasoiseksi ja erityisesti peruskoulutus on sijoittunut hyvin myös kansainvälisissä vertailuissa. Koulutusjärjestel- Koulutusmenojen osuus BKT:stä eräissä OECD-maissa (2001) Tanska Ruotsi Norja Belgia SUOMI Ranska Itävalta Yhdysvallat Kanada Italia Iso-Britannia Alankomaat Espanja Saksa Irlanti Japani OECD keskimäärin % BKT:stä Julkiset koulutusmenot Yksityiset koulutusmenot Lähde: Education at a Glance, OECD *Osaamistarpeiden muutoksia selvitetään kahdessa EK:n hankkeessa, Tulevaisuusluotain ja Palvelut Niiden loppuraportit julkaistaan lokakuussa Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

9 mässä ja työvoimapolitiikassa on kuitenkin edelleen paljon kehitettävää ja toimintaympäristön nopeassa muutoksessa kehittämisen tarve korostuu entisestään. Elinkeinoelämässä osaavaa työvoimaa on entistä vaikeampaa löytää. Korkean työttömyysasteen kanssa samanaikaisesti vallitsee pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavan henkilöstön kysyntä ja työvoiman tarjonta eivät kohtaa. Rekrytoinnin ennakoitu koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä yhteensä vuonna 2005 Ei ammatillista tutkintoa 25 %* Tiedekorkeakoulu 10 % AMK 17% * sisältää oppisopimuskoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen rekrytoitavia Koulutuksen keskeyttäneet Ammatillinen oppilaitos 48 % Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Lukumäärä % kaikista % lukuvuonna opiskelijoista 2002 aloittaneista Ammatillisessa koulutuksessa ,3 29,0 Ammattikorkeakouluissa ,9 26,0 Yliopistoissa ,3 34,0 Yhteensä ,0 30,0 Koulutuksensa keskeyttäneistä henkilöä siirtyi tarkastelukauden aikana muun sektorin koulutukseen. Koulutusjärjestelmän ja työvoiman saatavuuden ongelmia ja epäkohtia Monille nuorille peruskoulu ei ole kyennyt antamaan riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Noin viisi prosenttia peruskoulun suorittaneista ei jatka toisen asteen koulutuksessa. Joka vuosi yli kymmenen prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää lopullisesti opintonsa. Lähes viidesosa nuorista ikäluokista jää edelleen vaille ammatillista koulutusta ja tutkintoa. Liian suuri osa nuorista hakeutuu peruskoulun jälkeen lukioon ja liian harva ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutusvalinnat ja -paikkojen jakauma eivät sopeudu riittävän joustavasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Ylimitoitettu lukiokoulutus on johtanut liian suureen korkeakoulujen aloituspaikkamäärään opetusresursseihin ja työelämän tarpeisiin nähden. Seurauksena on ollut sisäänottokynnyksen madaltuminen, keskeyttämisten suuri määrä, opintojen matala läpäisyaste ja myöhäinen valmistuminen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaaminen ei ole kaikilta osin vastannut työelämän kehittyviä tarpeita. Erityisesti on puutteita käytännön ammattiosaamisessa. Koulutusjärjestelmä ei riittävästi tuota yrittäjyysosaamista eikä kannusta yrittäjyyteen. Liian hajanainen oppilaitosverkosto sekä toisen asteen koulutuksessa että korkeakouluissa uhkaa kattavan ja laadukkaan koulutuksen alueellista saatavuutta. Aikuiskoulutus ei ole riittävästi kyennyt lisäämään työmarkkinoiden dynamiikkaa eikä se ole sopeutunut työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin. Työvoimapoliittinen koulutus ei ole kyennyt poistamaan korkeaa rakenteellista työttömyyttä. Aikuiskoulutusjärjestelmä on etuuksiltaan sirpaleinen ja hallinnoltaan hajanainen, eivätkä kannustimet aikuisopiskeluun toimi riittävästi. Suomi ei ole kyennyt riittävästi houkuttelemaan ammattitaitoisia ulkomaisia työntekijöitä eikä myöskään lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Työvoimapolitiikka ei ole ollut kyllin aktivoivaa, ja työttömien työllistyminen avoimille markkinoille on ollut vähäistä. Työvoimapalvelut eivät ole olleet riittävän yrityslähtöisiä. Suomelta puuttuu selkeä ohjelma työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Työlupakäytäntö on edelleenkin hallinnoltaan raskas ja joustamaton työelämän muuttuvien tarpeiden kannalta. EU:n uusille jäsenmaille asetetut siirtymäajat työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ovat johtaneet ulkomaisten alihankkijoiden määrän nopeaan lisääntymiseen työmarkkinoilla. Lähde: Tilastokeskus, OPM Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 7

10 3 Osaaminen rakentuu lujalle perustalle Perusopetukseen varataan riittävät voimavarat, jotta varmistetaan jatko-opintoihin tarvittava osaamispohja ja kannustetaan erilaisia koululaisia kykyjensä mukaisiin suorituksiin. Mahdollisuudet monipuoliseen koulutustarjontaan säilytetään. Opinto-ohjausta sekä yhteistyötä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa lisätään. Opintoohjauksella tuetaan koululaisten luontaisten taipumusten mukaisia valintoja jatko-opiskeluun. Jokaiselle nuorelle tulee tarjota mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työharjoittelussa tai niihin valmentavassa koulutuksessa. Työ- ja käytäntöpainotteisista opetus- ja oppimismuodoista rakennetaan silta peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen. Suomen peruskoulutus on saanut hyvät arvioinnit kansainvälisissä vertailuissa (Pisa-tutkimus). Hyvästä kansainvälisestä menestyksestä huolimatta peruskoulutuksessa on vielä monia ongelmia, joiden seurauksena osa nuorisoikäkuokista jää edelleen vaille peruskoulun jälkeistä koulutusta. Peruskoulutusta on edelleen kehitettävä riittävän osaamisperustan varmistamiseksi koko ikäluokalle. Lähtökohdat ovat hyvät. Koulun uudistumista voidaan tukea myös yritysten, koulujen ja vanhempien yhteistyöllä. Peruskoulu on jatkossakin rahoitettava julkisilla varoilla. Resursseja erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen Opettajille on annettava valmiudet ja edellytykset monimuotoisiin työtapoihin ja aineistoihin, teknologian hyödyntämiseen ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. On tärkeätä vahvistaa kulttuuria, joka kannustaa kaikkia oppilaita tekemään parhaansa. Pieni ryhmäkoko tehostaa esimerkiksi oppimisvaikeuksien varhaista tunnistamista. Opettajien, kouluavustajien sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tiimityöllä vaikeuksiin voidaan puuttua. Näin voidaan vähentää koulutuksesta syrjäytymistä ja sen yhteiskunnallisia kustannuksia. Myös nopeat oppijat ja lisähaasteita kaipaavat oppilaat tarvitsevat motivointia. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen LUMAtalkoissa kehitettiin toimintamalleja ja työtapoja, jotka pitävät erilaisten oppijoiden innostusta yllä ja parantavat oppimistuloksia. Hankkeesta on saatavissa tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä esimerkiksi läpi koululaitoksen tapahtuvasta ja ainerajat ylittävästä yhteistyöstä, oppimisympäristöjen ja työtapojen monimuotoisuudesta ja arvioinnin kehittämisestä. Syrjäytymisen vähentämiseksi siirtymistä peruskoulusta erityisesti ammatilliseen koulutukseen tulee tehostaa. On lisättävä työ- ja käytäntöpainotteista opetusta ja opetusmuotoja sekä työskentelytapoja (käden taidot). On kehitettävä opettajien perus- ja täydennyskoulutusta sekä oppilaan ohjausta ja lisäopetusta (mm. kymppiluokka). Teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki Uudet opetussuunnitelmien perusteet haastavat koulut oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen koulua ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä korostuu mm. teknologian opetuksessa ja yrittäjyyskasvatuksessa. Teknologian opetuksessa suositaan tekemällä oppimista, oivaltamista, valintojen tekemistä ja ongelmanratkaisutaidon kehittämistä. Yrittäjyyskasvatus tarkoittaa kannustamista yritteliäisyyteen, luovaan innovatiivisuuteen, yhdessä tekemiseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Aihekokonaisuuksien käytännön toteutukseen on laadittava teknologian opetuksen ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakki. Hanke tulee toteuttaa yhteistyössä opettajien, opetusja elinkeinohallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus haasteena Kasvava kansainvälisyys korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. Suomessa kielten opiskelu aloitetaan yleisimmin kolmannella vuosiluokalla. Jo varhaiskasvatuksessa aloitetuista kielikylvyistä sekä kaksikielisestä opetuksesta on saatu hyviä tuloksia. Hyviä käytäntöjä vieraan kielen ja kulttuurin verkostoissa tulee tukea ja levittää. Kielten opetukseen voidaan kytkeä kansainvälisyyskasvatusta myös laajemmin. Monikulttuuriseksi muuttuvassa toimintaympäristössä myös suvaitsevaisuuskasvatus on entistä tärkeämpää. Luovat ja turvalliset oppimisympäristöt Digitalisoituvassa toimintaympäristössä kirjallisen ja matemaattisen lukutaidon ohella verkkolukutaito ja digitalisointiin perustuvien työkalujen käyttötaidot muodostuvat yhä tärkeämmiksi. Tavoitteena tulee olla, että suomalaiset opettajat ja oppilaat ovat maailman parhaimmistoa myös digitaalisessa lukutaidossa. Kouluja tulisi kehittää monipuolisen toiminnan keskuksina, joissa oppiminen, harrastukset, lepo ja leikki antaisivat mahdollisuuden eheään koulupäivään. Osa esimerkiksi kerhoista voisi olla maksullisia. Tarpeen mukaan keskuksissa voisi olla myös muuta kuin yleissivistävää koulutusta. Tällaisissa oppimiskeskuksissa olisi mahdollista luoda koulu yritysyhteistyölle entistä paremmat puitteet. Oppimista tuettaisiin kunnallisilla ja yksityisillä terveys-, sosiaali- ja vapaa-aikaan liittyvillä palveluilla. 8 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

11 4 Lukiosta vahva perusta korkeakouluopinnoille Lukiokoulutusta kehitetään yleissivistävänä, erityisesti korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. Siirtymistä ylioppilastutkinnon jälkeen korkeakouluopintoihin tehostetaan opintojen ohjausta, valintamenettelyjä ja yhteistyötä kehittämällä. Lukiot valmentavat korkeakouluopintoihin ja sitä kautta vahvaa teoria- ja taitopohjaa edellyttäviin tutkimus-, kehittämis- ja muihin asiantuntijatehtäviin. Tätä profiilia on vahvistettava, ja lukiota on kehitettävä yleissivistävänä oppilaitoksena. Lukioiden on samalla tehtävä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen kanssa. Lukioiden pitää verkottua myös keskenään. Luokattomassa lukiossa on äärimmäisen tärkeää, että oppilaat saavat riittävästi ohjausta opintojensa rakentamisessa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutus- ja uravaihtoehtoehdoista. Lukio-opinnoista tulee suoriutua pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tulee kehittää mm. oppilaan- ja ammatinvalinnan ohjausta. Erikoislukiot ovat kehittäneet teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Käyttäjäystävällisiä ja innostavia tapoja hyödyntää teknologiaa tarvitaan lisää lukioon ja perusopetukseen. Lukiokoulutuksessa on nykyistä enemmän panostettava matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, erityisesti matematiikan pitkän oppimäärän suorittavien lisäämiseen, sekä mahdollisuuksiin monipuolisiin kieliopintoihin. Lukio ja ammatillinen koulutus läheiseen yhteistyöhön Peruskoulun jälkeiset koulutusvalinnat lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä saadaan tasapainoon yhteistyöllä ja paremmalla ohjauksella. Tavoitteena tulisi olla, että puolet ikäluokasta menee lukioon ja puolet ammatilliseen koulutukseen. Sukupuolten välisiä eroja lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä eri koulusalojen välillä tasoitetaan. Yhteistyöllä voidaan turvata alueellisesti monipuoliset ja laadukkaat koulutuspalvelut kokoamalla hajanaista oppilaitosverkkoa laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Toisen asteen ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kehitetään erillisinä tutkintoina. Kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus säilytetään. Yhteisiä opintomoduuleja ja ristikkäisiä kurssivalintoja ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä lisätään ja siirtyminen oppilaitoksesta toiseen tehdään joustavaksi opetusjärjestelyjä, opintokokonaisuuksia ja opintojen hyväksi lukemista kehittämällä. Yhteistyön tulee johtaa entistä korkeatasoisempaan lukio-opetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Vuonna 1999 peruskoulusta valmistuneiden tutkinnot vuonna 2003, koko maa Vuosina ylioppilaaksi valmistuneiden tutkinnot vuonna % 25 % 50 % 75 % 100 % 0 Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkinto Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, opiskelevat Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Ei lukion jälkeistä tutkintoa Ammatillinen koulutus Yliopistokoulutus Ei tutkintoa, opiskelevat Ammattikorkeakoulutus Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Lähde: Tilastokeskus, sijoittumistilastot 2006 (Matti Vesa Volanen). Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 9

12 Kielitaitoa rekrytointikriteerinä painottavien yritysten osuus kaikista vastaajista, % englanti ruotsi saksa venäjä ranska espanja italia kiina muu* * viro, puola, portugali, hollanti, liettua, latvia, norja, japani, tanska Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin -tiedustelu, EK 2005 Peruskoulun jälkeisen koulutuksen tai tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista vuosina (lukio ja ammatillinen koulutus yhteensä) Keski- ta korkea-aste Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

13 5 Ammatillista koulutusta työelämän tarpeisiin Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja koulutuksen sisältöä parannetaan mm. oppilaitosten ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisäämällä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen rakennetaan myös PK-yrityksille soveltuvia malleja. Ammatilliseen koulutukseen kehitetään joustavampia ja työelämälähtöisempiä ammattikohtaisia tutkintoja, joita voi suorittaa moduuleina, työharjoittelua painottaen sekä opiskelua ja työtä yhdistäen. Oppisopimuskoulutusta lisätään. Eri alojen työnjohto- ja muihin vastaaviin esimiestehtäviin kehitetään soveltuvia koulutusratkaisuja ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Ammattikoulutus vahvistaa suomalaisen työelämän kilpailukykyä väestön ammattiosaamista kohottamalla sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Kehittämistyön keskeisenä tavoitteena on koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä opiskelijoiden työllistymisen parantaminen. Kun kaikilla on perusammattitaito, ehkäistään rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan yhteiskunnasta syrjäytymistä. Koulutuspoliittisena tavoitteena on, että jokainen nuori hankkii jonkin peruskoulun tai lukion jälkeisen tutkinnon. Ilman tutkintoa olevilla on suurempi riski jäädä työttömäksi kuin ammatillisen tutkinnon omaavilla. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kysyntää ja vetovoimaisuutta on edelleen kehittävä. Osa työntekijätehtäviin koulutuksensa saaneista ammattiosaajista jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakouluihin saadaan näin hyviä ammattiosaajia, mikä vahvistaa ammattikorkeakoulujen ammatillista luonnetta. Työelämän kannalta tämä on toisaalta merkinnyt kasvavaa pulaa osaavista ammattilaisista, mikä on otettava huomioon ammatillisen koulutuksen paikkamäärien mitoituksessa. Toisaalta se on tuonut työelämään korkeatasoisia ammattiosaajia. Ammatillisen koulutuksen ohjausta on vahvistettava, jotta valmistuneiden määrät koulutusaloittain sekä koulutuksen sisältö vastaisivat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Koulutuksen tuloksellisuuden ja osumatarkkuuden lisäämiseksi tulosrahoituksen osuutta perusrahoituksessa on lisättävä. Tulosrahoituksessa on otettava huomioon koulutuksen laatu, opintojen suoritusaika, keskeyttäneiden määrä, suoritettujen tutkintojen määrä ja valmistuneiden työllistyminen. Ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat koulutusaloittain 2003 (opetushallituksen luokitus) Luonnontieteiden ala 6 % Kulttuuriala 7 % Muut alat 8 % Tekniikan ja liikenteen ala 36 % Matkailu-, ravitsemisja talousala 13 % Yhteiskuntatiet., liiketal., hall.ala 13 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 17 % Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot 2004 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Osaava henkilöstö menestyvät yritykset 11

14 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Vähintään puoli vuotta kestävien työssäoppimisjaksojen liittämisestä ammatilliseen peruskoulutukseen on saatu myönteisiä kokemuksia. Ammatillista koulutusta on edelleen kehitetty liittämällä koulutukseen ammattiosaamisen näytöt vuodesta 2006 alkaen. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen vaativat myös elinkeinoelämältä ponnistuksia, mutta uudistukset tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden saada entistä ammattitaitoisempaa työvoimaa nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta. Ammatillisen koulutuksen resurssit on turvattava eikä koulutusvastuuta tule vyöryttää yrityksille ja työpaikoille. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen työpaikoille aiheuttamat lisäkustannukset tulee korvata. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadun varmistamiseksi on huolehdittava työpaikoilla ohjaajina toimivien koulutuksen riittävyydestä. Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen on kehitettävä myös PK-yrityksille soveltuvia valmiita malleja, ja hyviä käytäntöjä on aktiivisesti levitettävä oppilaitosten ja yritysten tietoisuuteen. Valtion, kuntien sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja työelämän edustajat ovat allekirjoittaneet suositukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteyksiä on edelleen tiivistettävä Ammatillista koulutusta on viime vuosina kehitetty hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kesken. Myös yritysten on oltava aktiivisia yhteistyössä. Kaikilla koulutusaloilla on tärkeää, että opettajat ovat riittävästi yhteydessä oman alansa työpaikkoihin ja yrityksiin. Myös työelämän on tarpeellista tuntea oman alan oppilaitokset. Yhteistyön tiivistämisestä on hyötyä sekä oppilaitoksille että yrityksille. Se on eräs keskeinen keino saavuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevassa suosituksessa asetetut tavoitteet. Hyvin toteutettu yhteistyö eri oppilaitosten, viranomaisten ja työelämän kesken lisää ammatillisen koulutuksen arvostusta ja vähentää opiskelun keskeyttämisiä. Se myös edistää opettajien työelämäjaksojen toteuttamista ja siten opettajien ammatillisen osaamisen pitämistä ajan tasalla. Samoin alueen yritysten työvoima- ja osaamistarpeet saadaan paremmin viestitettyä oppilaitoksen tietoon ja huomioiduiksi oppilaitoksen opetussuunnitelmissa. Ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä sekä lukion että ammattikorkeakoulujen kanssa on tiivistettävä. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen työnjaon on oltava selkeä. Oppisopimuskoulutukseen osallistuneet, uudet opiskelijat ja todistuksen saaneet Vuonna 2003 koulutukseen osallistuneista opiskeli ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelijaa. Osallistuneet Uudet opiskelijat Todistuksen saaneet Lähde: Tilastokeskus, Oppilaitostilastot Osaava henkilöstö menestyvät yritykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet Marina Congress Centre 26.2.2007 Heikki Suomalainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintaympäristön

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen

Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen Elinkeinoelämän näkökulma ohjauksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjaus Suomessa -asiantuntijaseminaari 3.10.2008 Espoo Esityksen rakenne Toimintaympäristö

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen nyt ja lähitulevaisuudessa osaaminen osana elinkeinoelämän kehittämistä Markku Koponen Kajaani 26.11.2009 Sisältö Oivalluksia toimintaympäristön ja

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Työelämä muuttuu pitääkö opetuksen muuttua?

Työelämä muuttuu pitääkö opetuksen muuttua? Työelämä muuttuu pitääkö opetuksen muuttua? Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK VIII Valtakunnalliset Lukiopäivät 2-3.11.2011 Esityksen sisältö Miten elinkeinoelämä menestyy ja muuttuu

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja Kirsi Kangaspunta Johtaja

Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja Kirsi Kangaspunta Johtaja Kohti vaikuttavampia ja tuottavampia koulutuspalveluja 16.6.2011 Kirsi Kangaspunta Johtaja Koulutuksen vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittaaminen yhä tärkeämpää Koulutuksen tuloksellisuuden vaatimukset

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu. ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammattikoulutuksessa tekemisen meininki jatkuu ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot