Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere

Transkriptio

1 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen monipuolista osaamista kaikissa työtehtävissä. osaavan työvoiman saatavuus on kasvun suurin este. koulutuksen suuntaaminen ja mitoitus elinkeinoelämän tarpeisiin on yhä tärkeämpää. työn sisällön ja työtehtävien muutosvauhti kiihtyy ja aikaisemmin hankittu ammattiosaaminen vanhenee nopeasti. osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen sekä elinikäinen oppiminen ovat arkipäivää kaikilla työpaikoilla. 2

3 Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 2(2) Suomen menestyminen perustuu innovaatiopohjaiseen talouskasvuun. tuottavuuden kasvu on kilpailukyvyn perusedellytys ja tuottavuutta voidaan parhaiten lisätä osaamista hyödyntämällä. kasvuyritysten enemmistö on osaamispohjaisia yrityksiä. Suomelle välttämätön julkisen sektorin tuottavuuden kasvu perustuu osaamisen hyödyntämiseen. 3

4 Yritysten kilpailukykyä luovat osaamiset Liiketoimintaosaaminen Arvot ja asenteet Vastuullinen liiketoiminta Verkostoosaaminen Monikulttuurisuustaidot Erikoisosaaminen/ monitaitoisuus tai monitieteellisyys Teknologiaosaaminen Luovuus ja innovatiivisuus Palveluosaaminen Muotoiluosaaminen Verkostot 4

5 Portugali Italia Itävalta Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä % vuotiaat vuotiaat Kanada Japani Israel Korea Ruotsi Belgia Irlanti Norja Yhdysvallat Espanja Ranska Tanska Alankomaat Iso-Britannia 0 Saksa SUOMI Lähde: Education at a Glance, OECD Indicators

6 näkemyksiä Ammattikorkeakouluista Duaalimallista Korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä Yliopistojen roolista ja kehittämistarpeista 6

7 Rekrytoinnin ennakoitu koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä yhteensä vuonna 2005 Ei ammatillista tutkintoa 25 % *sisältää oppisopimuskoulutukseen tai alakohtaiseen ammatilliseen koulutukseen rekrytoitavia Tiedekorkeakoulu 10 % Ammatillinen oppilaitos 48 % 7 AMK 17 % Lähde: Osaavaa henkilöstöä yrityksiin tiedustelu, EK 2005

8 Työelämälähtöisyys ja -läheisyys ammattikorkeakoulutuksen ytimeksi Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on korkea-asteen ammattiosaajien ja asiantuntijoiden kouluttaminen työelämän moninaisiin tarpeisiin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelua on kehitettävä entistä suunnitelmallisemmaksi opiskelijan, oppilaitoksen ja yritysten yhteistyönä Ammattikorkeakouluissa oltava mahdollisuus myös oppisopimuskoulutuksen kaltaiseen opiskeluun sekä mahdollisuus valita ammatillisia opintoja myös toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta Koulutuksessa määrän sijasta panostettava laatuun Opettajien työelämätuntemuksesta huolehdittava Soveltava tutkimus- ja kehitystyö palvelee opetusta, työelämää ja aluekehitystä sekä ottaa huomioon erityisesti PK-yritysten tarpeet. 8

9 Suomen korkeakoulujen tutkintorakenne Vuosia/ Opintopisteitä Työelämä Tohtori Ylempi AMKtutkinto Työelämä Työelämä Maisteri Kandidaatti AMK-tutkinto Yliopisto Ammattikorkeakoulu 9

10 Korkea-asteen koulutusta kehitetään kokonaisuutena duaalimallin pohjalta Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako selkeäksi koulutusalojen ja tutkintojen sekä tutkimus- ja kehitystyön osalta (duaalimalli) Selkeä työjako luo perustan yhteistyölle Korkeakoulujen alueellisen yhteistyön kehittäminen on pitkäjänteistä ja se perustuu yhteisesti sovittuun strategiaan Duaalimallista pidettävä kiinni myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisissä konsortioissa Yliopistoissa ylempi korkeakoulututkinto on pääasiallinen työelämätutkinto. Kandidaattivaiheen perusopetus luo pohjan maisterivaiheen opinnoille. Ammattikorkeakouluissa työelämään tullaan alemman ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. 10

11 Ammattikorkeakoulujen koulutusalojen/tutkintojen painotus EK:n jäsenkunnassa Maa- ja metsätalous 2 % Viestintä 1 % Tradenomi 28 % AMK-insinööri 38 % *esim. restonomi, sosionomi ja sairaanhoitaja Palveluosaaminen* 31 % 11

12 Tiedekorkeakoulujen koulutusalojen painotus EK:n jäsenkentässä Oikeustiede 3 % Kasvatustiede 2 % Yhteiskuntatiede 3 % Lääketiede 5 % Kielitiede 2 % Muu 2 % Maa- ja metsätaloustiede 1 % Luonnontiede 7 % Tekniikka 47 % Farmasia 8 % Kauppatiede 20 % 12

13 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Innovaatioyliopisto kansainvälistä huippuosaamista Muut yliopistojen yhdistymis- ja konsortiohankkeet Ammattikorkeakoulujen yhdistymishankkeet Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteiset konsortiot ja yhteinen omistajuus Taloudelliset kannustimet muutosten vauhdittamiseksi 13

14 Yliopistot osaamisen ytimessä Tehtävät Korkeakoulutuksen peruskoulutus (maisterit, DI:t) Korkea ammattitaito ja osaamisen ylläpito Perustutkimus ja soveltava tutkimus Tutkijakoulutuksen toteuttaja Aluekehityksen veturi Ongelmat Liikaa päällekkäisyyttä Niukka ja edelleen pienenevä perusrahoitus Jäykät hallinnolliset rakenteet Taloudellinen autonomia on olematonta Kaupallinen toiminta on vähäistä 14

15 Yliopistot nykyaikaan Laaja yliopistoreformi, yliopistolain kokonaisuudistus: uudistetaan yliopistojen oikeudellinen asema vahvistetaan taloudellista autonomiaa uudistetaan hallinto (ml. ulkopuolinen hallitus ja vahva rehtori) yliopistojen tehtävä strategisia valintoja (fokus) OPM:n suuntaviivat yliopistolaitoksen uudistamiseksi Korkeakoulujen kansallisen kansainvälistymisstrategian valmistelu tavoitteena kehittää Suomeen kansainvälisesti vahva ja vetovoimainen korkeakoulu- ja tiedeyhteisötilauskoulutus tutkijoiden, opettajien, opiskelijoiden liikkuvuus lukukausimaksut 15