O S A I I P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K I L L E 7-9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "O S A I I P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K I L L E 7-9"

Transkriptio

1 O S A I I P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A V U O S I L U O K I L L E

2 11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet O petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta niiden tavoitteet ja sisällöt ovat kunkin oppiaineen lopussa olevassa taulukossa. 1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 1

3 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. 7. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tule tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaa liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä VUOSILUOKAT 7-9 V uosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan kielenkäyttötaitoja kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan sekä arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Vuorovaikutustaidot Yleistavoitteena on, että oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla tavalla. 7. luokka - kehittää edelleen viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. - pyrkii omalta osaltaan luomaan ryhmänsisäistä myönteistä viestintäilmapiiriä. - tottuu siihen, että on erilaisia tapoja ja näkemyksiä osallistua vuorovaikutukseen. Keskeiset sisällöt - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja toisten kertomusten havainnoiva kuunteleminen -puhelimen asiallinen käyttö viestimenä - omien viestintätaitojen arvioiminen - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - sähköpostin ja sähköisten keskustelupalstojen asiallinen ja vastuullinen käyttö viestimenä (esim. kirjallisuuskeskusteluissa) - itse tuotetun tai valmiin käsikirjoituksen pohjalta pienen esityksen esittäminen - erilaisiin ilmaisuharjoituksiin osallistuminen Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki, improvisointi, väittely - parilukeminen - kirjallisuuskeskustelut verkossa - kuunnelma - puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti 2

4 8. luokka 9. luokka - harjaantuu toimimaan puhujana, kirjoittajana ja lukijana tavoitteellisesti - osaa ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä - osaa antaa rakentavaa palautetta toisille - osaa valita tilanteeseen sopivan kielimuodon - oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla eri vuorovaikutustilanteissa ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta sekä kouluyhteisössä että koulun ulkopuolella Keskeiset sisällöt Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - erilaisia keskusteluja - mielipiteen ilmaisu ja perustelu - verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän tarkastelua - tutustutaan erilaisiin viestintäkulttuureihin - mielipidepuhe - neuvottelu, väittely, kokous - kirjallisuuskeskustelut - ilmaisutaitoharjoituksia - puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen - puhutun ja kirjoitetun kielen erojen tarkastelua - kielimuodon valinta tarkoituksenmukaisella tavalla Tekstinymmärtäminen 7. luokka - löytää lukemastaan ja kuulemastaan olennaisen ja vertaa sitä tietoihinsa ja kokemuksiinsa. - hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden osia, ylä- ja alakäsitteitä. - laajentaa käsitystään erilaisista kaunokirjallisista ja asiateksteistä - tutustuu mediatekstin eri osa-alueisiin Keskeiset sisällöt Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - erityyppisten tekstien avaamista ja tulkintaa - erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun vahvistaminen - lukukokemuksen jakaminen - vertaillaan kaunokirjallisten ja asiatekstien eroja - tutustutaan mediateksteihin (musiikki, liike, kuva, puhe) - referaatti - aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua - miellekartat, käsitekartat ja kysymykset - parilukeminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset 3

5 8. luokka 9. luokka - syventää kuuntelemisen ja lukemisen taitojaan - oppii erottamaan kuulemastaan ja lukemastaan mielipideaineksen - harjoittelee tunnistamaan tekstistä tekijän tavoitteita - tottuu ennakoimaan, millaista luku- tai kuuntelutapaa tekstilaji edellyttää. - saa käsityksen mainonnan keinoista ja mahdista. - oppii tunnistamaan tekijän tavoitteet ja keinot - oppii erittelemään ja arvioimaan tekstin vaikuttavuutta - tunnistaa eri tekstilajeja - tottuu hyödyntämään mediaa aktiivisesti, kriittisesti ja itsenäisesti. - saa käsityksen, miten media muokkaa maailmankuvaa. Keskeiset sisällöt - mediatekstin (teksti, kuva ja ääni) tulkinta - kuvien rooli tekstin täydentäjänä, esim. graafiset kuviot - mainonnan keinot (esim. positiiviset mielikuvat, hätkähdyttäminen, huumori, julkisuuden henkilöt) - puheesta, kirjoituksesta ja kuvista löytyvien arvojen ja asenteiden etsimistä ja tarkastelua - elokuvien ja näytelmien tutkiskelua kriittisyyden näkökulmasta - sanoma- ja aikakauslehdet - lehtitekstit: uutinen, kolumni, haastattelu, artikkeli, pakina. - lehtijutun rakenne Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - referaatti - tiivistelmä - aineistopohjainen kirjoittaminen - miellekartat, käsitekartat, kysymykset - arvostelu, kirjallisuus- tai elokuvakriitikon työn harjoittelua - yksilö- ja ryhmätöitä lehdistöstä ja televisiosta - omien mainosten suunnittelu ja toteutus Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin. 7. luokka Puhe-esitykset - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä - oppii harjoittamaan viestintätaitojaan erilaisissa esiintymisympäristöissä kohderyhmä huomioiden - tutustuu modernin viestintäteknologian mahdollisuuksiin esitysten monipuolisen havainnollistamisen tukena Kirjoitelmat - tiedostuu omasta tyylistään kirjallisten esitysten laatijana - varmentaa oikeinkirjoitustaitojaan - vahvistaa lausetajuaan ja soveltaa sitä omaan kielenkäyttöönsä - kartuttaa oman kielenkäyttönsä ilmaisuvarastoa sekä puheessa että kirjoittamisessa. - tilannesidonnaisen kielenkäytön harjoittelua 4

6 Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset - kohderyhmän huomioiminen esityksen suunnittelussa - huomion kiinnittäminen esityksen ilmeikkyyteen - palautteen antaminen toisten puhe-esityksistä Kirjoitelmat - tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla - tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua - omien tekstien kriittinen tarkastelu (rakenne, sujuvuus, sanasto, sisältö, oikeinkirjoitus, käsiala) - palautteen antaminen toisten kirjoitelmista - aineistokirjoituksen harjoittaminen - sähköisen viestinnän keinojen käyttäminen Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä, kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua - aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - esitelmiä erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu 8. luokka 9. luokka Puhe-esitykset - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään suullisesti ja erilaisissa tilanteissa - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaiset keinot ja rakenteen suulliseen viestintäänsä Kirjoitelmat - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisen tekstilajin ja rakenteen kirjoitelmaansa Puhe-esitykset - osaa laatia suullisia tekstejä eri tarkoituksiin - tuntee puhe-esityksen laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan erilaisia puhe-esityksiä laatiessaan Kirjoitelmat - osaa laatia kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin - tuntee kirjoitelmien laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan - soveltaa oikeakielisyyskäytänteitä tuottaessaan tekstejä - lisää tietoaan kielen sosiaalisesta ja maantieteellisestä vaihtelusta 5

7 Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset - puheenvuoron rakentaminen - perustelutavat - puhe- ja kirjakielen eroja Kirjoitelmat - kertomisen keinot: kuvaus, dialogi, selostus - tekstin jäsentelyn harjoittelua - lukusanojen ja numeroilmausten oikeinkirjoitus - puhe- ja kirjakielen eroja - puhe- ja kirjakielen eroja (esim. aktiivi ja passiivi, subjektin ja predikaatin kongruenssi, omistusliite) Puhe-esitykset - puheenvuoron sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä: jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito - slangit ja murteet osana kielikarttaa Kirjoitelmat - erilaisten tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä: jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito - asiakirjat (esim. raportti, hakemus, kokouskutsu, pöytäkirja) - tyylivälimerkkien käyttö (puolipiste, ajatusviiva) - lyhenteiden ja vierassanojen oikeinkirjoitus Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - puhe-esityksiä: esitelmä, puhe, päivänavaus, kokous-, neuvottelu- ja väittelypuheenvuorot - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, novelli, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu, asiakirjat - kielenhuoltoharjoituksia - omien tekstien kielen tarkastelua Tiedonhallintataidot osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa tietolähteensä. Keskeiset sisällöt 7. luokka - harjaantuu edelleen hankkimaan tietoa eri lähteistä. - harjoitellaan etsimään tietoa kirjastosta, tietoverkoista ja haastattelemalla - harjoitellaan lähteiden merkitsemistä - rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen - haastattelu - kirjaston käyttö omatoimisesti - vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori) 8. luokka 9. luokka Keskeiset sisällöt - hyödyntää erilaisia lähteitä ja osaa valita aineiston tarkoituksenmukaisesti - oppii suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti - tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä - lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia - yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekeminen - harjaantuu tiedonhankinnan suunnittelussa - oppii valikoimaan tietoa ja rakentamaan siitä aiempien tietojensa ja kokemuksiensa kanssa yhtenäisiä kokonaisuuksia - lähdekritiikki - lähdeluettelon laatiminen 6

8 Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - esitelmä - tutkielma Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin osaa tarkastella kielen rakennetta ja sanastoa ja pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä kuvatessaan. 7. luokka Kieli - osaa sanaluokat ja sijamuodot sekä tutkii niiden merkityksiä. - tutustuu verbien tapaluokkiin ja osaa aikamuodot sekä ymmärtää, miten ne vaikuttavat merkitykseen - tutustuu suomen kielen kehityshistoriaan ja tietää joitakin sukulaiskieliämme - varmistuu lauseen pääjäsenien tunnistamisessa Kirjallisuus - tunnistaa kaunokirjallisuuden päälajit (lyriikka, draama, suorasanainen kerronta) - harjaantuu erittelemään fiktion rakenteita keskeisiä käsitteitä käyttäen - vahvistaa lukukokemuksista saamiaan esteettisiä elämyksiä ja syventää lukuharrastustaan Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla - ymmärtää erityylisten tekstien soveltuvuuden eri tilanteisiin ja eri käyttötarkoituksiin - kehittää näkemystään kulttuurin koko kentästä - ymmärtää tekstin merkityksen myös esittävän taiteen ja sarjakuvailmaisun perustana - osaa pohtia juonen ja teeman suhdetta esittävässä taiteessa - havainnoi ja pohtii paikallisen miljöön vaikutusta kotiseudun kirjailijoiden tai sarjakuvataiteilijoiden tuotoksiin sekä Savonlinnan seudulle sijoittuvien elokuvien tai TV-sarjojen sisältöön - oppilaan tieto ja tunne kuulumisesta Savonlinnan seudun kulttuuriympäristöön syvenee Keskeiset sisällöt Kieli - sanojen ryhmittely - sanojen muotojen ja ilmausten merkitykset ja käyttö - verbioppi Kirjallisuus - tutustutaan satuihin, sarjakuviin, nuortenkirjoihin, runoihin ja novelleihin sekä vertaillaan niitä toisiinsa - perehdytään keskeisiin käsitteisiin, joita ovat henkilökuvaus, miljöö, kertoja, kieli, aihe ja teema - perehdytään lisää paikallisten kirjailijoiden teksteihin Muu kulttuuri - lukuharrastuksen tukeminen - lukutottumusten seuraaminen ja arviointi - tietämyksen lisääminen kotiseudun kirjailijoista - elokuvien ja teatteriesitysten seuraaminen 7

9 Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - käsitekarttojen laadinta - teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi - paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen - lukijamuotokuva - saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli, elokuva- tai näytelmä, sarjakuva - kielenhuoltoharjoitusten tekeminen - omien tekstien kielen tarkastelu - murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset - elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut - läänintaiteilijavierailut - sanomalehti opetuksessa yhteyshenkilön hyödyntäminen - henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen 8. luokka 9. luokka Kieli - osaa verbin tapaluokat ja ymmärtää, miten ne vaikuttavat merkitykseen - tuntee keskeiset lauseenjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti, adverbiaali, attribuutti, predikatiivi) Kirjallisuus - tunnistaa kirjallisuuden eri lajityyppejä - tottuu käyttämään kirjallisuuden peruskäsitteitä (henkilökuvaus, miljöö, kertoja, kieli, aihe, teema) kirjoittaessaan ja kertoessaan lukemastaan Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa elokuvan ja lukemisen avulla Kieli - tunnistaa verbin nominaalimuodot ja osaa käyttää niitä teksteissään - tiedostaa suomen kielen aseman maailman kielten joukossa ja ymmärtää vähemmistökielien aseman Suomessa Kirjallisuus - syventää kirjallisuudentuntemustaan ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja - ymmärtää Kalevalan ja muun kansanrunouden merkityksen nykykielelle ja kulttuurille Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla ja teatteriesityksiä seuraamalla - tarkastelee murteiden käyttöä eri seutujen teksteissä ja pohtii kotiseudun murteen ja kulttuurin välistä yhteyttä - oppilas tuntee paikallisia kirjailijoita eri ajoilta 8

10 Keskeiset sisällöt Kieli - verbioppi: tapaluokat - lauseoppi: lauseenjäsennys Kirjallisuus - tutustutaan dekkarin, kauhun, scifin ja fantasian tunnusmerkkeihin - tutustutaan nuortenkirjallisuuteen teemoittain Muu kulttuuri - elokuva ja sen ilmaisukeinot - erilaisten kaunokirjallisten tekstien lukeminen - televisioilmaisun peruskäsitteitä (esim. segmentti, sarjoittuminen, ankkuri) Kieli - lauseoppi: lauseenvastikkeiden käyttö - perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta - kirjakielen kehitys - suomen kielen ominaispiirteet Kirjallisuus - keskeisiä kirjailijoita ja heidän teoksiaan - tekstien tyylillinen pääjako romanttisiin, realistisiin ja moderneihin teksteihin - kansanperinne ja Kalevala Muu kulttuuri - teatteri (historia, teatteriin liittyvät keskeiset käsitteet, näytelmätekstin tunnuspiirteet) - erilaisten kaunokirjallisten tekstien lukeminen Esimerkkejä mahdollisista työtavoista Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Esim. - yksilö- ja ryhmätyöskentelyä - yhteistoiminnallinen oppiminen - teemapäivien vietto (Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi, kirjailijakansio - Kalevalan henkilökuvien syventämistä, esim. nykypäivän Kullervo - teemapäivien vietto (esim. Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä, mielikirjapäivä) - lukijamuotokuva - elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - monenlaisten tekstien lukeminen - kirjailija- ja näyttelijävierailut - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - tutustuminen paikkakunnan kirjailijoiden elämään vierailuilla (esim. Joel Lehtosen Putkinotko ja patsas, Marja-Liisa Vartion hauta ja puisto) Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän -haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään -osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa -osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja -edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä -tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi -pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän -osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa -tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä 9

11 -lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen -erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista -tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja -osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut -pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä -osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia -tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun -pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista -pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn -pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän -osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne -tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan -kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata -pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä -pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä -osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään -soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän -on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen -löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan -on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän -tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia -pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa -osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä -tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan -tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 10

12 11.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi Tavoitteena on, että peruskoulun päättyessä oppilas tulee toimeen tavallisissa arkielämän kielenkäyttötilanteissa niin viestien vastaanottajana kuin niiden tuottajana. on omaksunut keskeisiä asioita kielialueen maantieteestä, elinkeinoista ja kulttuurista. ta on ohjattu vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työntekoon ja itsenäiseen tiedonhankintaan sekä oman työskentelynsä ja kielitaitonsa kehityksen seurantaan ja arviointiin. 7. luokka 8. luokka 9. luokka - oppilas tulee toimeen helpoissa jokapäiväisissä puhetilanteissa ja hallitsee yksinkertaisia sanoja, sanontoja ja rakenteita - oppilas oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa - oppilas hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja - oppilas osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä - oppilas ymmärtää nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää puhetta ja tekstiä - oppilas osaa kertoa vastaavista asioista suullisesti ja kirjallisesti - oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen - oppilas ymmärtää ja osaa käsitellä arkielämään keskittyvien aihepiirien ohella myös vaativampia kokonaisuuksia, kuten ympäristönsuojelua, tulevaisuusvisioita - oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä - oppilas tarkkailee ja korjaa omaa tuotostaan Sisällöt - itsestä, perheestä, koulusta ja harrastuksista kertominen, ostostenteko- ja ruokailutilanteet, urheilu ja musiikki, lukusanat, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat - rakenteista opitaan substantiivien ja adjektiivien taivutus, persoona- ja omistuspronominit, apuverbit, verbin perusmuoto ja preesens, kysymyssanat, tavallisimmat prepositiot, suora ja käänteinen sanajärjestys - harrastukset ja vapaa-ajan vietto - nuorisokulttuuri - koti ja asuminen - ostoksilla käynti ja matkustus - terveydentila - rakenteista kerrataan ja opitaan verbien taivutus ja aikamuodot; uutuuksina imperfekti ja supiini, substantiivien taivutus, adjektiivien taivutus ja vertailu, yleisimmät prepositiot, keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet, sanajärjestys, järjestysluvut, adverbit, ajanmääreet, manrakenne, tavallisimmat pronominit mm. persoonapronominien objektimuodot, demonstratiivipronominit - monikulttuurisuus - ympäristönsuojelu - ammatteja - Pohjoismaat: historiaa/nykypäivää; kulttuuria/käytäntöä - rakenteista kerrataan aikamuodot, opitaan infinitiivi, konditionaali, imperatiivi, sanajärjestys: päälause/sivulause ; epäsuora esitys, liikkuvat määreet, S- passiivi, refleksiivipronominit ja verbit, omistuspronominit, aine- ja abstraktisanat, adjektiivit attribuuttina/predikatiivina, prepositioilmauksia 11

13 sekä indefiniittipronominit 12

14 Työtavat -parikeskustelut, tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoitukset, pelit ja leikit, tuottamistehtävät, suulliset ja kirjalliset rakenneharjoitukset sekä ryhmätyöt -yhä oma-aloitteisemmat kielen opiskelulle tyypilliset työtavat: omien viestien laatiminen ja tiedonhankintavälineiden käyttö, asiayhteyden merkityksen painotus etenkin uusien sanojen oppimisessa, parikeskustelu, tekstin- ja kuullunymmärtämisen harjoitukset, tuottamistehtävät, suulliset ja kirjalliset rakenneharjoitukset, ryhmätyöt -kuuntelu, toisto, puhe: repliikit, parikeskustelu, ryhmäkeskustelu; lukeminen, kirjoittaminen; itsenäinen työskentely, ryhmätyö, projektit, portfoliot, työpajat, työpisteet, kielistudio, tietokoneavusteinen työskentely, erilaisten tiedonhankintavälineiden (atk, sanakirjat, media jne) käyttö, vierailut ja opintoretket Kaikilla luokkatasoilla eriyttäminen on toteutettavissa oppilas- ja tilannekohtaisesti. Tarvittaessa voidaan valita kokonaan eri tehtäviä eri oppilaille tai varioida tehtävien laajuutta tai sisältöä. Suullisia tehtäviä tai kuulusteluja voidaan käyttää kirjallisten sijaan. Lisä- tai oheismateriaaliin voidaan turvautua, tukiopetuksen antaminen on mahdollista. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 - perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon niin viestien tuottamisessa kuin niiden vastaanottamisessa. Opettajan suorittaman arvioinnin rinnalla oppilaan itsearviointi - kulttuuritaitojen osalta oppilas tuntee pohjoismaisten kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä, tapakulttuuria, historiallisia juuria - oppilas osaa käyttää kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja - oppilas on oivaltanut sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja osallistuvan vuorovaikutuksellisen viestinnän merkityksen niin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja toiminnassa kuin pohjoismaisessa/ kansainvälisessä yhteistyössä Kielen osaamisen taso 9.luokan päättyessä taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito 11.4 Vieraat kielet A1-kieli, englanti E nglannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus, jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmälle luokalle edetään. Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat runsasta, monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen. 13

15 Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja. Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kirjallisten kokeiden sijaan voidaan käyttää suullisia kokeita. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös tukiopetusta. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. Vuosiluokat 7-9 kykenee hahmottamaan maailmaa vieraan kielen avulla ja tuntee englantia puhuvan maailman perusasioita ( kuuluisia henkilöitä, maantietoa, historiaa, tärkeitä tapahtumia, arkielämän tapakulttuuria ). Hän on valmis ilmaisemaan itseään vieraalla kielellä, esimerkiksi hän pystyy kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään ja suomalaisesta elämänmuodosta sekä kykenee kohteliaaseen kanssakäymiseen englantia puhuvien ihmisten kanssa arkipäivän tyypillisissä tilanteissa. oppii tuntemaan vastuuta sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Hän oppii arvostamaan sekä itseään että muita ihmisiä. Hän oppii arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja oppii suhtautumaan avoimesti muihin kulttuureihin. 7. luokka 8. luokka 9. luokka -myönteisen asenteen vahvistaminen englannin opiskeluun -oppilas ymmärtää jokapäiväiseen elämään liittyvää helpohkoa puhetta ja tekstiä -oppilas pystyy kertomaan itsestään ja elämänpiiristään suullisesti ja kirjallisesti -oppilas selviytyy arkielämän tilanteista suullisesti ja kirjallisesti -oppilas pystyy keskustelemaan tavallisista hänen elämänpiiriinsä liittyvistä asioista -oppilas pystyy tuottamaan lyhyen kirjallisen tekstin apuneuvoja käyttäen -oppilas tulee toimeen erilaisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti -oppilas ymmärtää normaalitempoista puhetta ja pystyy osallistumaan keskusteluun -oppilas ymmärtää myös vaativampaa tekstiä -oppilas pystyy päättelemään merkityksiä asiayhteydestä -oppilas hallitsee kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perusrakenteita -oppilas osaa kertoa oman maansa ja kotipaikkakuntansa erityispiirteistä (Savonlinna ympäristöineen, luonto ja kulttuuritapahtumat) -oppilas pystyy tuottamaan kirjoitetun kertovan tai kuvailevan tekstin apuneuvoja käyttäen Sisällöt -oppilas ja hänen elämänpiirinsä: minä, perhe, ystävät, harrastukset, koulu, tutustuminen uusiin ihmisiin -kouluelämä, terveet elämäntavat, nuoret ja vanhemmat, teini-ikäisen maailmankuva, puhelinkeskustelut, ostoksilla käynti, lomamatkat -Suomi- ja Savonlinnatietoutta -ympäristö ja luonnonsuojelu -elämä siirtolaisena -jatko-opinnot ja työelämä -media ja viihde 14

16 Rakenteet -kerrataan 3-6-luokkien aikana opitut rakenteet -perfekti ja pluskvamperfekti -make- ja do-verbit -konditionaali, futuuri, sanajärjestys, liitekysymykset, adverbit, epäsuora kysymyslause -passiivi, II konditionaali, epäsuora kysymyslause, verbin infinitiivi ja ingmuoto, paljoussanat Esimerkkejä mahdollisista työtavoista -3-6-luokkien aikana käytettyjen työtapojen lisäksi pieniä kirjallisia tuotoksia -kielistudiotyöskentely -aikaisemmin opittujen työtapojen ohella kannustetaan oppilasta itsenäiseen ajatteluun ja päättelyyn -tiedonhankintavälineiden käyttö -käytetään oppimistilanteisiin sopivia, erilaisia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioita -projektit, portfoliot perustuu jatkuvaan näyttöön. Käytetään kielen eri osa-alueita testaavia kokeita, arvioidaan sekä suullisen että kirjallisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä (liite) Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitaito Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen Matematiikka V uosiluokkien 7 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. 15

17 7. luokka Esimerkkejä mahdollisista työtavoista oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen -näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä -laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia -loogista ja luovaa ajattelua -soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja -erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan -perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään -esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella -näkemään säännönmukaisuuksia -työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä -päättelytehtävät (esim. viikon knoppi ) -tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna -havainnollistaminen -pari- tai ryhmätyöt -oppilaat tekevät omia tehtäviä -pelit -rakentelu -projektityöskentely -yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa Ajattelun taidot ja menetelmät Keskeiset sisällöt 7. luokka -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa 16

18 Luvut ja laskutoimitukset Keskeiset sisällöt 7. luokka -luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut -lukusuora -vastaluku, itseisarvo, käänteisluku -peruslaskutoimitusten varmentaminen (päässä, paperilla ja laskimella laskien) -aikalaskuja, aikaväli -luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä -murtolukujen supistaminen ja laventaminen -desimaaliluvun esittäminen murtolukuna -kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla -lausekkeiden sieventäminen (laskujärjestyksen varmentaminen) -pyöristämissäännöt ja tuloksen suuruusluokan arviointi -laskimen käyttö -potenssi, eksponenttina kokonaisluku -juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella. Algebra Keskeiset sisällöt 7. luokka -potenssilauseke ja sen sieventäminen -polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslaskuja kertominen vakiolla -muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen Funktiot Keskeiset sisällöt 7. luokka -lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria Keskeiset sisällöt 7. luokka -kulman mittaaminen ja piirtäminen -kolmioihin liittyviä käsitteitä (tasakylkinen, tasasivuinen, kolmion kulmien summa) -nelikulmiot ja säännölliset monikulmiot -ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet -tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen -geometrista piirtämistä -kulmien välisiä yhteyksiä 17

19 Todennäköisyys ja tilastot 7. luokka Keskeiset sisällöt -diagrammien laadintaa ja tulkintaa 8. luokka 9. luokka oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen -näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä -laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia -loogista ja luovaa ajattelua -soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja -erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan -ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään -esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella -näkemään säännönmukaisuuksia -työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Esimerkkejä mahdollisista työtavoista -itsenäinen työskentely -erilaisten laskutapojen harjoittelua, mm. päässälasku, paperilla lasku, laskimen käyttö -eriyttäminen (esim. eritasoiset tunti- ja kotitehtävät, mahdollisuuksien mukaan joustavat ryhmät tai samanaikaisopetus, tietokoneen opetusohjelmien käyttö, enemmän aikaa kokeen tekemiseen, yksilöidyt koejärjestelyt, koulunkäyntiavustaja) -päättelytehtävät (esim. viikon knoppi ) -tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna -havainnollistaminen -pari- tai ryhmätyöt -oppilaat tekevät omia tehtäviä -pelit -rakentelu -projektityöskentely -yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa Ajattelun taidot ja menetelmät 8. luokka 9. luokka Keskeiset sisällöt -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa 18

20 päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 -huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet -osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa -osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon -osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden -osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa -osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen Luvut ja laskutoimitukset 8. luokka 9. luokka Keskeiset sisällöt -suhde ja verrannollisuus -prosenttilasku -aikaisemmin opittujen asioiden laajentamista ja soveltamista ottaen oppilaan yksilölliset tarpeet huomioon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 osaa -arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito -korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä -ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta -käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Keskeiset sisällöt 8. luokka 9. luokka -polynomi-opin laajennus (mm. vastapolynomi, polynomi kertaa polynomi, yhteisen tekijän erottaminen, polynomin jakolasku) -muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen -yhtälön ratkaiseminen -vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen -verranto -potenssisäännöt -yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko -vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen -yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti -aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista. 19

21 päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 osaa -ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön -sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita -osaa potenssien laskutoimitukset -muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä -käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen -arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Keskeiset sisällöt päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 8. luokka 9. luokka -riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla -funktion käsite -yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon -funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen -suoraan ja kääntäen verrannollisuus -riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla -funktion käsite -yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon -funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen -suoraan ja kääntäen verrannollisuus. -osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta -osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan -osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan -osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta -tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Keskeiset sisällöt 8. luokka 9. luokka -yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys -symmetria suoran ja pisteen suhteen -kierto ja siirto tasossa -Pythagoraan lause -kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä -trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen -ympyrän kehän ja pinta-alan laskeminen -kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen -avaruusgeometrian sovelluksia 20

22 päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 osaa -tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet -soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja -käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen -löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa -soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa -käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen -suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot 8. luokka 9. luokka Keskeiset sisällöt -todennäköisyyden käsite -frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi -aineiston tunnusluvut (keskiarvo, tyyppiarvo ja mediaani) -hajonnan käsite -diagrammien tulkinta -tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 osaa -määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa -lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Matematiikkaan liittyviä aihekokonaisuuksia: Ihmisenä kasvaminen -opiskelu- ja ajattelun taitojen kehittyminen -pitkäjänteinen ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen -toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. Viestintä- ja mediataito -taulukoiden ja diagrammien tulkitseminen ja tekeminen Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia -retkirahaston kartuttaminen myyjäisin tms. -aihekokonaisuutta havainnollistavat tehtävät -koulun ekologiset käytänteet -säästävät toimenpiteet -oman talouden hallinta -liikennemäärien laskenta -tietokoneiden käyttö oppimisen apuna -geometriaa -matematiikka osana tutkimustyötä 21

23 11.6 Biologia ja maantieto Biologia B iologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ymmärrystä luonnon perusilmiöistä. Oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin sekä ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetus ohjaa oppilasta kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutus- ja riippuvuussuhteisiin sekä korostaa ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta. Opetus painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Luonto ja ekosysteemit/elämä ja evoluutio 7. luokka oppii käyttämään vesiluonnon biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä, mm. vesieliöiden sopeutumista vesiluontoon tunnistamaan vesiluonnon eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan vesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa. Keskeiset sisällöt Esimerkkejä mahdollisista työtavoista Saimaan vesiluonnon keskeisten kasvi- ja eläinlajien luokitteleminen ja tunnistaminen sekä ohjattu vesiluonnon kasvien keruu omaan herbaarioon vesiekosysteemiin, sen rakenteeseen sekä toimintaan tutustuminen sekä vesiekosysteemin omakohtainen tutkiminen luonnon monimuotoisuus maastoretket vesiluontoon vesieliöiden, mm. planktonin, mikroskopointi vesieläinten preparointi (kala ja rapu) Yhteinen ympäristö Keskeiset sisällöt Työtavat 7. luokka oppii tunnistamaan Saimaan vesiluonnon ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia. vesiluonnon ympäristönsuojelun sisältöön ja tavoitteisiin perehtyminen oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen vesiluonnon osalta, oman ympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäymisen pohtiminen Esim. ympäristön tilaan liittyvät mittaukset vesiluonnossa vierailu Luontokeskus Nestoriin 22

24 Luonto ja ekosysteemit 8. luokka 9. luokka oppii käyttämään metsäluonnon biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan metsien eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan metsäekosysteemien rakennetta ja toimintaa ymmärtämään erilaisten eliöiden aseman sekä aineen ja energian kulun ekosysteemissä tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita ja kiinnostuu kasvien kasvattamisesta. Ajankäytön salliessa kurssilla käsitellään myös suoekosysteemiä. Keskeiset sisällöt Esimerkkejä mahdollisista työtavoista metsä- ja mahdollisuuksien mukaan myös suoekosysteemeihin ja niiden rakenteeseen sekä toimintaan perehtyminen sekä metsäekosysteemin omakohtainen tutkiminen Savonlinnan alueen metsien keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien luokitteleminen ja tunnistaminen sekä ohjattu kasvien keruu omaan herbaarioon metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen luonnon monimuotoisuus. maastoretket mikroskopointi hyvä osaaminen (arvosana 8 ) päättöarvioinnissa osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa Savonlinnan seudun kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä tehdä itsenäisesti pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet. 23

Matematiikka vuosiluokat 7 9

Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa

Lisätiedot

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan. VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla 7.6.1 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 3 5 Vuosiluokkien 3 5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: 9.8. MATEMATIIKKA Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN MATEMATIIKKA 2013 2014 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä

Lisätiedot

6. luokka 7. luokka. 6. luokka 7. luokka

6. luokka 7. luokka. 6. luokka 7. luokka VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

MAS- linjan matematiikan kurssit

MAS- linjan matematiikan kurssit Muutokset Vantaankosken koulun Matemaattis-luonnontieteellisen linjan (MAS) opetussuunnitelmaan lukuvuonna 2012 2013 aloittavista 7. luokista alkaen Kurssisisällöt ja -ajoitus ovat muuttuneet matematiikan

Lisätiedot

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8)

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8) Tavoitteet Jokaisella oppilaalla on peruskoulun aikana mahdollisuus hankkia matemaattiset perustiedot ja -taidot, jotka antavat valmiuden luovaan matemaattiseen ajatteluun ja taitojen soveltamiseen eri

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

OSA II PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 7-9

OSA II PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 7-9 OSA II PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 7-9 2008-2009 1 2 11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9 11.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet O petus voi olla ainejakoista

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. Tavoitteet Oppilas Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

LUOKKA 1 LUOKKA 2 lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. yhteydet luonnollisilla luvuilla luonnollisilla luvuilla

LUOKKA 1 LUOKKA 2 lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. yhteydet luonnollisilla luvuilla luonnollisilla luvuilla 7.2.3. MATEMATIIKKA 88 TAVOITTEET: : oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan sekä kehittämään ajattelemistaan; ymmärtää lukukäsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja; oppii perustelemaan

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

7.6 Matematiikka. ympäristöään ja pohtii havaintojensa välisiä suhteita. Monet käytännön ongelmat ratkaistaan matemaattisesti.

7.6 Matematiikka. ympäristöään ja pohtii havaintojensa välisiä suhteita. Monet käytännön ongelmat ratkaistaan matemaattisesti. 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Äidinkieli ja kirjallisuus 2. Vieraat kielet 11. Matematiikka 18. Biologia 24. Maantieto 28. Fysiikka 32. Kemia 36.

SISÄLLYSLUETTELO. Äidinkieli ja kirjallisuus 2. Vieraat kielet 11. Matematiikka 18. Biologia 24. Maantieto 28. Fysiikka 32. Kemia 36. SISÄLLYSLUETTELO Äidinkieli ja kirjallisuus 2 Vieraat kielet 11 Matematiikka 18 Biologia 24 Maantieto 28 Fysiikka 32 Kemia 36 Terveystieto 39 Uskonto 44 Elämänkatsomustieto 51 Historia 54 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 6.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Matematiikka. Aineen kuvaus

Matematiikka. Aineen kuvaus Matematiikka Aineen kuvaus Matematiikkaa lähestytään peruskäsitteistä: määrä, muoto ja jatkuva muutos. Matematiikka sovelluksineen palvelee lähes kaikkia eri oppiaineita ja eri elämän- alueita. Matematiikan

Lisätiedot

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Iitin perusopetuksen opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja oppisisällöt vuosiluokittain

Iitin perusopetuksen opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja oppisisällöt vuosiluokittain 1 Iitin perusopetuksen opetussuunnitelma Oppimistavoitteet ja oppisisällöt vuosiluokittain Sisällysluettelo Äidinkieli ja kirjallisuus 2 Englanti, a1 9 Ruotsi, b1 13 Matematiikka 18 Biologia ja maantieto

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään 101 7.3.4 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT BIOLOGIA JA MAANTIETO 2013 2014 BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7 9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä.

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein

Matematiikka. 1. luokka 2. luokka. yksinumeroinen - kaksinumeroinen - lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen kolminumeroinen konkreettisin välinein 40 Matematiikka 7.6 Matematiikka M atematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä 1 MATEMATIIKKA Oppiaineen tehtävä Matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan loogista, täsmällistä ja luovaa ajattelua. Opetus luo pohjan matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

7 Matematiikka. 3. luokka

7 Matematiikka. 3. luokka 7 Matematiikka Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapsi löytää ja omaksuu leikin, toiminnan sekä keskustelujen avulla matemaattisia käsitteitä, termejä, symboleja ja periaatteita.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

PERUSKOULUN KURSSIT ENGLANTI. EN 0: Englanti - valinnainen. Ks. oppikirjaluettelo.

PERUSKOULUN KURSSIT ENGLANTI. EN 0: Englanti - valinnainen. Ks. oppikirjaluettelo. ENGLANTI EN 0: Englanti - valinnainen Perehdyttää englannin kielen alkeisiin jokapäiväisissä käyttötilanteissa. UNIT 1-4 englanti maailmankielenä, perheestä kertominen, tervehtiminen, ruoka-aineita, kahvilassa

Lisätiedot

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku 5.6 Matematiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä oppii näkemään

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9

MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9 MATEMATIIKKA/Vuosiluokat 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Vuosiluokkien 7 9 matema ikan opetuksen tehtävänä on vahvistaa matemaa sta yleissivistystä. Opetuksessa syvennetään matemaattisten käsitteiden

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot