SISÄLLYSLUETTELO. Äidinkieli ja kirjallisuus 2. Vieraat kielet 11. Matematiikka 18. Biologia 24. Maantieto 28. Fysiikka 32. Kemia 36.

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Äidinkieli ja kirjallisuus 2 Vieraat kielet 11 Matematiikka 18 Biologia 24 Maantieto 28 Fysiikka 32 Kemia 36 Terveystieto 39 Uskonto 44 Elämänkatsomustieto 51 Historia 54 Yhteiskuntaoppi 57 Musiikki 59 Kuvataide 61 Käsityö 67 Liikunta 72 Kotitalous 77 Oppilaanohjaus 79

2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 2 TAVOITTEET Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Vuosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.

3 3 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä maailmankuvaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenee kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan. KESKEISET SISÄLLÖT 7. LUOKKA Vuorovaikutustaidot omasta itsestä kertominen parin haastattelu haastattelujen kuunteleminen palautteen vastaanottoa ja omien suoritusten arviointia Tekstin ymmärtäminen sekä ääneen että hiljaa lukemista; kokonaisteoksia ja erilaisia tekstejä keskustelua luetusta ja luetun arviointia silmäilevän, etsivän ja päättelevän lukutavan harjoittelua kuvan lukemista Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen dialogiharjoituksia ja pienoisnäytelmiä runojen tulkintaa ja niiden kirjoittamista havainnollisia kuvauksia, mm. eri aistien hyväksi käyttöä itsestä kirjoittamista kertomus jaksotusharjoittelua ja käsitekartan laatimisia tiivistelmä esitelmiä itselle läheisestä aiheesta: harrastus, lemmikki, matka Tiedonhallintataidot internet ja lähdekirjat tietojen lähteenä; ei pelkkää tietojen kopiointia kirjaston käyttö ja kirjastoluokitus sanoma- ja aikakauslehdet lähteenä lähdekriittisen ajattelun kehittämistä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin sanaluokka- ja sijamuotokertaus; harvinaiset sijat pronominien viittaussuhteet verbit: ajan ilmoittaminen; aktiivi ja passiivi vertailumuodot

4 päätteet numeroiden ja lyhenteiden yhteydessä kaunokirjallisuuden päälajit: draama, lyriikka, proosa elokuvan keinot ja arviointia 4 8. LUOKKA Vuorovaikutustaidot sekä kirjoitetulla että puhutulla kielellä vaikuttaminen omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen roolikeskustelut itsearviointi ja arvioinnin kohteena oleminen sekä arvioinnit toisten tuotoksista Tekstin ymmärtäminen kokonaisteoksia ja erilaisia tekstejä; faktaa ja fiktiota; kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia, kauhu, scifi, dekkari) teoksen juonen ja sanoman havaitseminen; henkilökuvien laatiminen keskustelua luetusta ja luetun arviointia ydinasioiden ja kirjoittajan mielipiteiden löytäminen teksteistä erilaiset mediatekstit ja niiden vaikuttamiskeinot Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen tekstien kirjoittaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyä apuna käyttäen; prosessikirjoittaminen uutisten, fiktiivisten tekstien, mielipidekirjoitusten ja kirjeiden kirjoittamista näytelmäteksteihin tutustumista ja niiden esittämistä yksin tai ryhmässä laadittuja kirjaesittelyjä väittelyt mahdollisen luokka- tai koululehden tuottaminen Tiedonhallintataidot tiivistelmän laatiminen ja tietojen hankinta eri lähteistä sanoma- ja aikakauslehtien sekä muun median kriittinen seuraaminen haastattelut Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin verbin tapaluokat ja nominaalimuodot oikeakielisyyttä: välimerkit, oikeinkirjoituksen varmentaminen lauseenjäsenet yleiskielen käytön harjoittelua kokonaisteosten lukeminen omien lukukokemusten jakaminen toisille 9. LUOKKA Vuorovaikutustaidot harjaantuminen toimimaan puhujana ja omien mielipiteiden esittäjänä ennakkoluuloton tarttuminen erilaisiin teksteihin ja toisten mielipiteen kuunteleminen rakentavien ongelmaratkaisujen löytäminen eri tilanteissa puhuminen eri tilanteissa ja eri-ikäisten kanssa

5 tavoitteellinen työskentely yksin ja ryhmässä kokouskäyttäytyminen ja kokouksessa vaikuttaminen 5 Tekstin ymmärtäminen kaunokirjallisuuden, arkityylin ja median tekstien tunnistaminen runosta kirjoittaminen ja sen sanoman löytäminen kielen keinojen löytäminen eri tekstityypeistä keskustelua tekstin kanssa: kysymistä, kommentointia, vastaväitteitä eri tekstien vertailua omiin ajatuksiin ja kokemuksiin; teksteihin kätkeytyneiden näkemysten ja arvojen etsimistä Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen erilaisten tekstien tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyn avulla monipuolisten virkkeiden laadinta ja tekstin tiivistäminen hakemuksen, yleisönosastokirjoituksen ja muiden mielipidekirjoitusten laadinta puheenvuoron, puheen tai kirjallisuusesitelmän laatiminen ja esittäminen mahdollisesti tutkielman laadinta, jaottelu ja lähdeviitteet elokuva- tai teatterikokemuksista kirjoittaminen Tiedonhallintataidot kirjallisuusesitelmän tai tutkielman laadinnassa oma-aloitteinen lähteiden hankinta aineiston valikointi ja ryhmittely loogisiin kokonaisuuksiin Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin kielioppi- ja oikeakielisyyskertaus; vierasperäiset sanat ja niiden taivutus, lauseenvastikkeet romanttisten, realististen ja modernististen tekstien tuntomerkkejä kotimaisen kirjallisuuden historiaa ja kirjallisuuden klassikkoja Kalevala ja muuta kansanperinnettä suomen kielen historiaa ja ominaispiirteitä sukukielet; suomen kielen vertailua muihin kieliin suomen murteet ja slangi kielen kehittyminen ja muuttuminen ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön, tunti- ja kotitehtävien tekemiseen sekä summatiivisiin kokeisiin, kirjallisiin ja suullisiin tuotoksiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota koko työskentelyprosessiin ja erilaisten kielenkäyttötaitojen hallintaan. Valinnaiskurssien hyvä suoritus sekä oppilaan harrastuneisuus äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun vaikuttavat arvosanaan kohottavasti. Oppiaineessa on numeroarvostelu. Kriteerit antavat välineitä myös oppilaan itsetuntemukseen ja sitä kautta itsetunnon vahvistamiseen. Luki- tai puhevaikeus ei sinällään ole este esim. päättöarvostelun äidinkielen ja kirjallisuuden arvosanan 8 saamiselle. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää tunneilla läsnäoloa, työskentelyä sekä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia tuotoksia.

6 Opettajan antaman sekä kirjallisen että suullisen palautteen pohjalta oppilasta ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja edistymistään. 6 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

7 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 7

8 SUOMI TOISENA KIELENÄ LUOKAT TAVOITTEET Oppilaalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain suomi äidinkielenä oppimäärän sijaan. Valintoja tehtäessä otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito, koulu- ja kokemustausta. Lähtökohtana on, että oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Oppilaan suomen kielen taitoja kehitetään suunnitelmallisesti, ja opetuksessa käsitellään myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee, sillä uuden kielen syvällinen oppiminen vie vuosia. Tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaan kokemuksia ja havaintoja niistä. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. oppii perusopetuksen kuluessa OPPISISÄLLÖT ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta keskustelemaan yleisistä aihepiireistä saamaan selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla selviämään käytännön puhetilanteista koulussa ja koulun ulkopuolella ymmärtämään kirjakielen, yleiskielen ja murteen eron lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita Vuorovaikutustaidot keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen kuulijan huomioon ottaminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen ristiriitatilanteiden hallinta

9 puhutun kielen vaihtelu puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen selviytyminen myös koulun ja kodin ulkopuolisissa sosiaalisissa tilanteissa sanattoman viestinnän tulkitseminen; eleet ja ilmeet Tekstin ymmärtäminen erilaisten tekstilajien päätyypit keskeisten asioiden löytäminen tekstistä ennakointi ja päättely referaatit merkitysten ja tarkoitusten ymmärtäminen mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin tietokoneen käyttö fakta ja fiktio uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen Tiedonhallintataidot kirjaston käyttö oppikirjan ja sanakirjan käyttö tieto- ja viestintätekniikka televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä sisältöjen tunnistaminen merkityksen päättely asiayhteydestä oman kielitaidon arviointi oppimisstrategia ja lukutekniikka Kielen tehtävät ja rakenne äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet sana, lause, virke, sidoksisuus tavutus sanaluokat ja sanojen taivuttaminen verbityypit ja tärkeimmät nominityypit sija-, persoona- ja aikamuodot modukset lauseenjäsenten tunnistaminen nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen lausetyypit sanojen johtamisen pääperiaatteet välimerkit ja oikeinkirjoitus 9

10 puhutun ja kirjoitetun kielen ero eri oppiaineiden sanasto sanavaraston laajentaminen ja morfologia ylä- ja alakäsitteet suomi maailman kielten joukossa 10 Kirjallisuus ja muu kulttuuri ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet mediatekstit ja kuvalukutaidon alkeet elokuva ja teatteri kansanperinne tapakulttuuri leikit suomalaiset merkkihenkilöt ja tapahtumat arjen perinne ja elämänmuoto monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkitys PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Kielenopiskelutaidot on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja.

11 VIERAAT KIELET 11 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Oppilaalle korostetaan myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin, sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. A1-KIELI ENGLANTI KIELITAITO oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti ja kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja kielen eri varianteista. KULTTUURITAIDOT tuntee keskeiset asiat kielialueen maantieteestä, kulttuurista ja väestön tavoista. KESKEISET SISÄLLÖT Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi 7. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit vapaa-ajan vietto ja harrastukset sopiminen paikasta ja ajankohdasta kohtelias käytös esim. ruokaillessa ja tuttavia tavatessa

12 12 Rakenteet verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö ajanilmaisuja 8. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit englanninkielinen maailma amerikanenglannin ja brittienglannin vertailua matkustaminen ja lomailu koulukiusaaminen idolit ja sankarit Rakenteet substantiivit, laskettavat ja ei-laskettavat artikkelit (a, an ja the) relatiivipronominit paljoussanat muodollinen subjekti yleisimmät prepositiot apuverbien käyttö futuuri ja konditionaali 9. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit ihmissuhteet tunne-elämä terveys ja hyvinvointi kestävä kehitys opiskelu, työ ja elinkeinoelämä julkiset palvelut tiedotusvälineet Rakenteet passiivi epäsuora esitys ing-muoto ja infinitiivi mittava kertaus

13 A2 -KIELI 13 SAKSA KIELITAITO opiskelee A2 saksaa luokkien ajan, jos hänellä on tämä kieli opinto-ohjelmassaan, kun hän siirtyy 7. luokalle. Vain erittäin painavasta syystä A2-saksa voidaan vaihtaa toiseksi aineeksi. Heikko koulumenestys ei ole tällainen syy. A2 kieltä opiskellaan 7.luokalla 32. ja 33. tunteina viikossa, 8. ja 9. luokalla sitä opiskellaan valinnaisaineen paikalla. oppii ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytymään myös hieman vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti ja kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja kielen eri varianteista. KULTTUURITAIDOT tuntee keskeiset asiat kielialueen maantieteestä, kulttuurista ja väestön tavoista. KESKEISET SISÄLLÖT Luokilla 4-6 esiin tulleen lisäksi 7. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit vapaa-ajan vietto ja harrastukset ystävyys, koulu ja opiskelu asioiminen kaupassa ja puhelimessa matkustaminen ja sää kulttuuritietoutta Rakenteet preesens ja perfekti pää- ja sivulause akkusatiivi- ja datiiviprepositiot substantiivien akkusatiivi ja datiivi persoonapronominien akkusatiivi ja datiivi adjektiivien vertailua Teitittely

14 8. LUOKKA 14 Tilanteet ja aihepiirit ravintolassa asiointi asuminen ja kotityöt terveys ja hyvinvointi nuorten unelmia ja toiveita kulttuuritietoutta (Sveitsi ja Itävalta) Rakenteet imperfekti ja pluskvamperfekti vaihtoprepositiot sijamuotojen kertaus prepositioiden kertaus adjektiivien taivutusta konditionaalin vastineet imperatiivi ja kohteliaat pyynnöt sivulause ja epäsuora kysymys 9. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit julkiset palvelut lomakokemuksia opiskelu, työ ja elinkeinoelämä tulevaisuus kestävä kehitys ja ympäristö musiikki ja media Saksan historiaa ja merkkihenkilöitä Rakenteet futuuri passiivi genetiivi relatiivipronominit refleksiiviverbejä konjunktiivin pluskvamperfekti maantieteelliset nimet zu- partikkelin käyttö adjektiivin taivutusta heikot maskuliinit VIERAAN KIELEN ARVIOINTI (A KIELET) Vieraan kielen arvosanalle luovat pohjan sanaston laajuus ja kieliopin hallinnan taso. Niitä kontrolloidaan erityisesti summatiivisilla kokeilla. Opettaja suorittaa sekä suullista että kirjallista arviointia. Oppilaan saamaan arvosanaan vaikuttavat kaikilla luokkatasoilla jatkuva näyttö, summatiiviset kokeet, yhteistyökyky ja harrastuneisuus. Todistusarvosanaan sisältyy myös koti- ja tuntitehtävien arviointia. Arviointi pohjautuu läsnäoloon oppitunneilla ja siihen, miten oppilas hallitsee oppiaineen keskeiset tavoitteet. Vieraan

15 kielen arvioinnissa käytetään numeroarvostelua. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää tunneilla läsnäoloa, työskentelyä sekä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia tuotoksia. 15 arviointi kannustaa oppilasta ja ohjaa opiskelua haluttuun suuntaan. Arviointi antaa oikeudenmukaista palautetta, joka palkitsee aktiivisuudesta ja työnteosta. ta pyritään ohjaamaan oman työnsä jatkuvaan arviointiin korostaen samalla oppilaan omaa vastuuta työskentelystään. Tavoitteeseen pääsyä oppilas arvioi seuraamalla saavuttamiaan tuloksia sekä sana- että muissa kokeissa. ARVIOINTIKRITEERIT PÄÄTTÖARVOSANALLE 8 B1-KIELI Arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen kriteerejä päättöarvosanalle 8. ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä selviytyy myös hieman vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla sekä osaa kertoa suullisesti ja kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia tuntee keskeiset asiat kielialueen maantieteestä, kulttuurista ja väestön tavoista tiedostaa joitakin keskeisiä eroja kielen eri varianteista ymmärtää eron äidinkielen ja vieraan kielen kielioppirakenteessa tuntee vieraan kielen yleistä sanastoa sekä osaa käyttää ja soveltaa sen keskeisiä kielioppisääntöjä; hänellä on myös valmiuksia toimia sekä suullisissa että kirjallisissa viestintätilanteissa ymmärtää, millainen asema vieraalla kielellä on muiden kielten joukossa. TOINEN KOTIMAINEN KIELI KIELITAITO Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurin välisen toimintakyvyn kehittymistä. oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin toimimaan tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa

16 KULTTUURITAIDOT 16 KESKEISET SISÄLLÖ 7. LUOKKA oppii ymmärtämään kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa. Tilanteet ja aihepiirit tervehtiminen esittely tiedustelut mielipiteen ilmaiseminen asiointi asuminen Rakenteet substantiivit, en ja ett suku, epämääräinen ja määräinen muoto adjektiivit: taivutus lukusanat: perusluvut kysymyssanat persoonapronominit aikamuodot: preesens 8. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit harrastukset matkailu ystäväpiiri Rakenteet imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti persoonapronominien objektimuoto adverbit ajanmääreet indefiniittipronomineja adjektiivien vertailu 9. LUOKKA Tilanteet ja aihepiirit ammatin valinta luonnonsuojelu Pohjoismaat

17 Rakenteet aikamuodot sivulause konditionaali infinitiivi refleksiiviverbit imperatiivi 17 TOISEN KOTIMAISEN KIELEN ARVIOINTI Toisen kotimaisen kielen arvosanalle luovat pohjan sanaston laajuus ja kieliopin hallinnan taso. Niitä kontrolloidaan erityisesti summatiivisilla kokeilla. Opettaja suorittaa sekä kirjallista että suullista arviointia. Oppilaan saamaan arvosanaan vaikuttavat kaikilla luokkatasoilla jatkuva näyttö, summatiiviset kokeet, yhteistyökyky ja harrastuneisuus.todistusarvosanaan sisältyy myös koti- ja tuntitehtävien arviointia. Arviointiin pohjautuu läsnäoloon oppitunneilla ja siihen, miten oppilas hallitsee oppiaineen keskeiset tavoitteet. Toisen kotimaisen kielen arvioinnissa käytetään numeroarvostelua. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää tunneilla läsnäoloa, työskentelyä sekä opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisia tuotoksia. arviointi kannustaa oppilasta ja ohjaa opiskelua haluttuun suuntaan. Arviointi antaa oikeudenmukaista palautetta, joka palkitsee aktiivisuudesta ja työnteosta. ta pyritään ohjaamaan oman työnsä jatkuvaan arviointiin korostaen samalla oppilaan omaa vastuuta työskentelystään. Tavoitteeseen pääsyä oppilas arvioi seuraamalla saavuttamiaan tuloksia sekä sana- että muissa kokeissa. ARVIOINTIKRITEERIT PÄÄTTÖARVOSANALLE 8 Arvioinnissa noudatetaan opetushallituksen kriteerejä päättöarvosanalle 8. osaa kertoa perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestiä arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtää jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ymmärtää kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja osaa viestiä kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ymmärtää eron äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen kielioppirakenteessa tuntee joka päiväiseen elämään liittyvää perussanastoa sekä osaa käyttää ja soveltaa keskeisiä kielioppisääntöjä; hänellä on myös valmiuksia toimia viestintätilanteissa ymmärtää, millainen asema toisella kotimaisella kielellä on muiden kielten joukossa.

18 MATEMATIIKKA 18 VUOSILUOKAT 7 9 TAVOITTEET 7. LUOKKA Vuosiluokkien 7-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, mallintamista, sääntöjen etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: vääräksi osoittaminen, systemaattinen yrityserehdysmenetelmä, suora todistus ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset peruslaskutoimitusten ja aikalaskujen varmentaminen luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut vastaluku, itseisarvo, käänteisluku kerrataan murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna kerrataan kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä kertominen murtoluvuilla jakaminen murtoluvuilla lausekkeiden sieventämistä harjoitellaan lukujen pyöristämistä ja laskimen käyttöä potenssi, eksponenttina kokonaisluku

19 juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella 19 Algebra lauseke ja sen sieventäminen muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskemista potenssilauseke ja sen sieventäminen polynomin käsite Funktiot lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria kulmien välisiä yhteyksiä kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä yhtenevyys geometrista konstruointia yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa 8. LUOKKA Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, mallintamista, sääntöjen etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: vääräksi osoittaminen, perustellut arvaukset ja kokeilut, suora todistus ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä suhde ja verrannollisuus pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö Algebra polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku lukujonojen tutkimista ja muodostamista yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen verranto Geometria tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen Pythagoraan lause

20 yhdenmuotoisuus LUOKKA Ajattelun taidot ja menetelmät loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: vääräksi osoittaminen kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa Luvut ja laskutoimitukset prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku Algebra yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla funktion käsite yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon funktion kuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen lineaarinen funktio suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria kappaleiden nimeäminen ja luokittelu kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen Todennäköisyys ja tilastot todennäköisyyden käsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen hajonnan käsite diagrammien tulkinta tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

21 PAINOTETTU MATEMATIIKKA 21 Matematiikkaa opiskellaan 7. luokalla kolme, 8. luokalla neljä ja 9. luokalla viisi vuosiviikkotuntia. Painotettu matematiikka tarjoaa lahjakkaille oppilaille mielekkäitä ja haastavia oppisisältöjä. Samanhenkisessä joukossa oppilaat kannustavat toinen toisiaan ideoimaan ja ratkomaan yhä haasteellisempia ongelmia. Kaikille yhteisten oppisisältöjen ja niiden syventämisen lisäksi käsitellään seuraavia aiheita: Polynomit ja rationaalilausekkeet Lukujoukot Yhtälöt ja prosenttilaskut Verrannollisuus Potenssioppi Potenssifunktiot ja juuret Eksponenttifunktio Eksponentin ratkaiseminen 7. luokalla opiskellaan pääosin perusoppimääriä. Lisäoppimäärien opiskelu painottuu 8. ja 9. luokille. 9. luokan lisäoppimääränä on lukion pitkän matematiikan 1. kurssi. ARVIOINTI Arviointikriteereinä ovat opetussuunnitelmassa esitetyt oppiaineen tavoitteet ja oppilaan osallistuminen oppitunteihin. Arviointi perustuu pääsääntöisesti oppilaan summatiivisissa kokeissa sekä suullisissa ja kirjallisissa läksynkuulusteluissa osoittamiin tietoihin ja taitoihin. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan kirjallinen ja suullinen tuntityöskentely sekä kotitehtävien suoritus. Arviointi on jatkuvaa ja oppilasta tuetaan tekemään itsearviointia. Kaikilla luokilla on numeroarvostelu. Painotetun matematiikan arvosana perustuu pääosin oppiaineen yhteisten oppisisältöjen suorittamiseen. 9. luokan lisäoppimäärän hyvä ja tuloksekas suoritus vaikuttaa matematiikan arvosanaan korottavasti. Päättöarviointi on vertailukelpoista koko koulun tasolla ja se kohtelee oppilaita tasapuolisesti. ARVIOINTIKRITEERIT PÄÄTTÖARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden

22 22 osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Funktiot Geometria osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

23 23 Todennäköisyys ja tilastot osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

24 BIOLOGIA 24 VUOSILUOKAT LUOKKA TAVOITTEET Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tunnistamaan kotiseudun vesien ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit kotiseudun keskeisten vesikasvien ja -eläinten tunnistaminen sekä ohjattu vesikasvien kerääminen mahdollisuuksien mukaan vesiekosysteemin ominaispiirteet, rakenne, toiminta ja omakohtainen tutkiminen. Elämä ja evoluutio eliöyhteisön rakenne ja toiminta eliökunnan järjestelmä. Yhteinen ympäristö ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet painottuen vesiekosysteemiin

25 vesiympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen omassa lähiympäristössä sekä tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. 8. LUOKKA 25 TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvien erilaisia vaatimuksia kasvupaikkatekijöiden suhteen ja erilaisia lisääntymistapoja. ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen lähiympäristöstä mahdollisuuksien mukaan metsäekosysteemin ominaispiirteet, rakenne, toiminta ja omakohtainen tutkiminen metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen luonnon monimuotoisuus. Elämä ja evoluutio kasvisolun rakenne ja toiminta. Yhteinen ympäristö ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet. 9. LUOKKA TAVOITTEET oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä kuvaamaan elämän perusilmiöitä tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet.

26 KESKEISET SISÄLLÖT 26 Elämä ja evoluutio solun rakenne ja toiminta eliökunnan synty ja kehitys ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset. Ihminen ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä. Yhteinen ympäristö ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. ARVIOINTI Arviointikriteereinä ovat opetussuunnitelmassa esitetyt oppiaineen keskeiset tavoitteet. Arviointi perustuu oppilaan summatiivisissa kokeissa (pääpaino) sekä suullisissa ja kirjallisissa läksynkuulusteluissa osoittamiin tietoihin ja taitoihin. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kotitehtävien suoritus, kirjallinen ja suullinen tuntityöskentely sekä oppilastöiden tekeminen. Oppilaan on oltava läsnä oppitunneilla. Oppiaineessa on numeroarvostelu. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot osaa käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit osaa jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio osaa kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta

27 kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. 27 Ihminen osaa kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Yhteinen ympäristö osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

28 MAANTIETO LUOKKA TAVOITTEET Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Maa ihmisen kotiplaneetta maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu.

29 Yhteinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen ihminen luonnonvarojen kuluttajana LUOKKA TAVOITTEET oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Maa ihmisen kotiplaneetta maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat Euroopassa. Eurooppa Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus. Yhteinen ympäristö Euroopan ympäristö- ja kehityskysymykset sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen. eurooppalainen luonnonvarojen kuluttajana. 9. LUOKKA TAVOITTEET oppii käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet

30 30 ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia Suomessa ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen Suomen maisemassa ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Suomi maailmassa Suomen karttakuva ja maisema luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä Suomi osana maailmaa oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö. Yhteinen ympäristö ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen Itämeren alueen ympäristökysymykset ihminen luonnonvarojen kuluttajana. ARVIOINTI Arviointikriteereinä ovat opetussuunnitelmassa esitetyt oppiaineen keskeiset tavoitteet. Arviointi perustuu oppilaan summatiivisissa kokeissa (pääpaino) sekä suullisissa ja kirjallisissa läksynkuulusteluissa osoittamiin tietoihin ja taitoihin. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kotitehtävien suoritus, kirjallinen ja suullinen tuntityöskentely sekä oppilastöiden tekeminen. Oppilaan on oltava läsnä oppitunneilla. Oppiaineessa on numeroarvostelu. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot osaa etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.