UUDET. Olemme Senaatin. sisäilmaasiantuntijat. Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9. Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 KONTRAHTI 03

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDET. Olemme Senaatin. sisäilmaasiantuntijat. Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9. Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 KONTRAHTI 03"

Transkriptio

1 Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9 Ympäristöministeriö asetti itselleen tiukat tavoitteet uudessa työympäristössä 18 Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 KONTRAHTI Olemme Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat SENAATTI- KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 TEOS JA MINÄ Valtion taideteostoimikunnan Heli Ahmio (vas.) ja Erika Hyyryläinen hehkuttavat Helman heilahdusta. Aivan upea ja vaikuttava teos. Tämän takia jo kannattaa lähteä junamatkalle, vaikkei lennolle olisikaan menossa. 2 3/2015

3 HELMAN HEILAHDUS Aarne Jämsän Helman heilahdus Helsinki Vantaan lentoaseman juna-asemalla on eräs Suomen mittavimmista taidehankkeista. 7,2 metriä korkea teos hallitsee laiturialueen vastakkaisia seinäpintoja 51 metrin pituudelta. Helman heilahdus on toteutettu skannaamalla taiteilijan piirustukset kuvatiedostoiksi, jotka on kuvankäsittelyprosessissa koottu teoskokonaisuudeksi. Teoksen tilaaja on Valtion taideteostoimikunta, joka vastaa myös valtion tilojen taideteosten hankinnasta. BILEHILEITÄ ja silkin viettelystä Tuija Holttinen Jari Härkönen Kehäradan Lentoaseman juna-asemalla kahisee tumma tafti, ja kultainen silkki poimuilee viettelevästi. Jättimäinen erilaisia kankaita ja paljetteja yksityiskohtaisesti kuvaava taideteos luo upean kontrastin karun harmaan betonipinnan kanssa. Kuvanveistäjä Aarne Jämsä voitti vuonna 2011 Valtion taideteostoimikunnan kutsukilpailun, ja hänen teoksensa Helman heilahdus ilahduttaa nyt Helsinki Vantaan lentokentän meneviä ja tulevia matkustajia Kehäradan Lentoaseman juna-asemalla. Lentoaseman maanalaisella rautatieasemalla tämä kankaita, pitsiä ja paljetteja vyöryvä teos on monelle ulkomaalaiselle ensimmäinen kosketus suomalaiseen nykytaiteeseen. Päivittäin asemaa käyttää arvioiden mukaan noin matkustajaa, kertoo Valtion taideteostoimikunnan taidesihteeri Erika Hyyryläinen. Suomen suurimmaksi piirrokseksi mainittua, kaikkiaan 690 neliömetrin laajuista, 51 metrin pituista ja yli seitsemän metrin korkuista teosta kiinnitettiin alkukesällä paikalleen aina silloin, kun radan muut työt sen mahdollistivat. Käytännössä se tarkoitti asentajille yötöitä, sillä tun- nelin muiden töiden ja toimintojen kuten sähkön tuli olla katkaistu silloin kun taideteoksen alumiinilevyille printattuja kuvapintoja kiinnitettiin kaarevalle seinälle. Itsehän malttamattomana kävin kesälomallakin kaksi kertaa katsomassa, miten työn kiinnitys etenee. Ja nyt kun teoksen näkee kokonaisuudessaan paikallaan, se on mahtava, Erika Hyyryläinen paljastaa. Betoninen junatunneli asettaa teokselle useita haasteita. Teos ei saa aiheuttaa liikenteelle häiriöitä, siinä ei saa olla mitään vilkkuvaa eikä irtoavia osia. Pinnan täytyy olla puhdistettavissa. Sen on oltava paloturvallinen ja koko teoksen on kestettävä jatkuvaa junien aiheuttamaa paineaaltoa. Haasteet on nyt selätetty ja Helman heilahdus on esillä kaikille kulkijoille. 3/2015 3

4 Strategiapokkari on tilankäytön ABC 9 Ympäristöministeriö asetti itselleen tiukat tavoitteet uudessa työympäristössä 18 Isosaari pistetään myyntikuntoon 25 SENAATTI- KIINTEISTÖJEN SIDOSRYHMÄLEHTI KONTRAHTI Kiasman Leevi Haapala Taide täydentää työympäristön. 9 Strategiapokkari Pokkari on tilankäytön ABC. 12 Sisäilman laatuun voi itsekin vaikuttaa Senaatin uudet sisäilma-asiantuntijat. 18 Ympäristöministeriö Uudet tilat ja tiukat tavoitteet. 22 Valtion palveluntarjoajat Yhdessä tarjotaan parempia palveluja. 25 Isosaari Entinen linnoitussaari pistetään myyntikuntoon. 28 Työhyvinvointi Sensoriteknologia tulee työpaikalle. 30 Tarinoiden linnat Hämeen linna ja 5555 kynttilää. 32 Lyhyesti 34 Resumé KONTRAHTI Olemme Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat Kannessa: Senaattikiinteistöjen Anne Korpi ja sisäilmakoira Ness. Kansikuva: Jaakko Lukumaa 4 3/2015

5 PÄÄKIRJOITUS Miten vuokrat muuttuvat vuoden 2016 alussa? Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Päätoimittaja: Outi Tarkka, puh Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puh Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: sisus: Edixion 100 g/m 2 kannet: Edixion 190 g/m 2 Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, Helsinki Valtakunnallinen vaihde fax Sähköpostiosoitteemme: Senaatti-kiinteistöt on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiva liikelaitos. Haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen edelläkävijän ja luoda työympäristöjä joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistövarallisuudesta yhteiskuntavastuullisesti ja luomme osaamisellamme arvoa yhteiskunnalle. Valtiolla otetaan käyttöön uusi vuokrajärjestelmä ensi vuoden alussa ja sen myötä vuokrissa siirrytään omakustannusperiaatteeseen. MITÄ MUUTOS KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA ASIAKKAILLEMME? Olennainen muutos on, että valtioasiakkaiden vuokrataso laskee noin 15 % valtion eli Senaatti-kiinteistöjen omistamissa kohteissa alkaen. Alennus ei koske yksityisiltä markkinoilta vuokrattuja tiloja, vaikka virastojen vuokranantajana toimisikin Senaatti-kiinteistöt. Vuokranalennus koskee vain valtion in-house-asiakkaita eli valtion virastoja ja laitoksia sekä yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka saavat pääosan tuloistaan valtion talousarviosta. MITEN ALENNUS LASKETAAN? Senaattikiinteistöt tekee joulukuun vuokratasoon noin 15 % alennuksen, josta muodostuu tammikuun 2016 uusi vuokra. Sopimusten mukaiset vuokrantarkistukset tehdään indeksien osalta. Alennus ei kohdistu palveluihin tai käyttökorvauksiin, joita ovat esimerkiksi asiakkaalta vuokran yhteydessä suoraan perittävät sähkömaksut tai kiinteistövero. Jaetun vuokran sopimuksissa alennus kohdistuu ainoastaan pääomavuokraosuuteen. Alennukset toteutetaan budjettineutraalisti eli vastaava summa vähennetään virastojen ja laitosten toimintamenoista. Uusi vuokra tarkentuu joulukuussa, kun elinkustannusindeksiluku on vahvistunut. Tämän vuoksi tarkkaa vuoden 2016 alun vuokrasummaa ei pystytä tässä vaiheessa kertomaan. MUUTTUUKO MIKÄÄN MUU? jälkeen solmittavissa uusissa vuokrasopimuksissa on 12 kk irtisanomisaika. Tätä ennen solmitut sopimukset eletään loppuun siinä kuosissa kuin ne ovat vuokranalennusta lukuun ottamatta ja uusitaan uuden järjestelmän mukaisiksi, kun sopimukset päättyvät. Jatkossa tilojen hankinta keskitetään Senaatti-kiinteistöille, jolloin asiakkaalle jää enemmän aikaa keskittyä olennaisiin tehtäviin. Senaatti kokoaa valtionhallinnon kaikki tilatiedot yhteen ja raportoi niistä keskitetysti. Muutos voi näyttää yksinkertaiselta ja toivomme, että se asiakkaan kannalta onkin. Asiakkaalta muutos ei vuodenvaihteessa edellytä erillisiä toimenpiteitä. Olemme Senaatissa tehneet töitä keväästä alkaen sen eteen, että asiat sujuvat kaikin tavoin jouhevasti uuteen järjestelmään siirryttäessä. Se on meidän keskeinen tehtävämme valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Mikko Ahola talousjohtaja 3/2015 5

6 Taide täydentää työympäristön Tuija Holttinen Matti Matikainen Monitilaympäristö vie toimistoista seinät. Mihin ripustetaan taulut? Onneksi taide on niin paljon muutakin kuin seinille ripustettavat taulut, naurahtaa Kiasman tuore museonjohtaja Leevi Haapala. Sitä paitsi yleensä kaikissa julkisissa ja isommissa työtiloissa on sisääntuloaula, jossa seinät edelleen ovat paikallaan. Vaikka monitilaympäristö vähentääkin yksittäisiä työhuoneita, on tiloissa kuitenkin aina tilaa taiteelle. Neuvottelutilat, aulat, pihat ja yhteiset kokoontumistilat ovat otollisia paikkoja keskustelua herättäville teoksille. Monimuotoista taidetta voidaan sijoittaa lähes mille pinnalle tahansa. Seinille ja kattoon kiinnitettävien teosten lisäksi työympäristöä elävöittävät lattialla olevat veistokset. Seinälle, lattiaan tai kattoon heijastettava mediataide toimii missä tahansa. TAIDE LUO IDENTITEETTIÄ Haapala on iloinen siitä, että taidetta myös nykytaidetta on yhä enemmän läsnä myös julkisissa tiloissa sekä valtionhallinnon työpaikoilla virastoissa ja ministeriöissä. Taide lisää yleistä viihtyvyyttä ja myös työtyytyväisyyttä. Ympärillämme oleva taide luo aina mahdollisuuden johonkin uuteen ajatukseen tai oivallukseen. On hienoa, että nähdään ja koetaan tärkeäksi, että ihmiset viihtyvät työssään. Oikein valittu taide myös tukee sitä henkistä tilaa ja niitä arvoja, jotka juuri siinä yrityksessä tai työpaikassa koetaan tärkeiksi. Hienoa Haapalan mukaan olisi päätös siitä, että kun toimitiloissa tehdään isoja muutoksia ja tilaratkaisuja, mietittäisiin jo suunnitteluvaiheessa myös taidetta. Upea toimintamalli on prosenttiperiaate, jossa selkeästi prosentti rakentamisen kustannuksista käytetään taiteeseen. Tämä toimii niin uudisrakennuksissa kuin korjausparantamiskohteissakin. Ratkaisut ovat poikkeuksetta onnistuneita, koska silloin teos on useimmiten tehty juuri sitä rakennusta varten tai jo osaksi kohdetta. KORISTELUA VAI KESKUSTELUA Haapala myös kyseenalaistaa taiteen roolia pelkästään perinteisen tyylin mukaisena kauniina koristeena tiloissa. Taiteella on monta tehtävää. Se voi toki olla dekoraatio ja koriste, mutta taide voidaan nähdä myös haastavana asiana, joka herättää intressejä ja hyvinkin erilaisia tunteita. Työympäristössä taide voi jäädä yhdeltä huomaamatta, toinen menee sen äärelle kenties rentoutumaan ja kolmannen se virittää aktiiviseen keskusteluun. Kiasmasta lainataan teoksia esimerkiksi ministeriöihin, suurlähetystöihin tai muihin julkisiin tiloihin. Nykytaide kirii perinteisten maisemataulujen rinnalle etenkin kulttuurialalla, mutta Haapalan iloksi yhä enemmän myös jo ministeriöissä ja diplomaattien virka-asunnoissa. Teoksiin kiintymisen huomaa siinä vaiheessa, kun niitä ollaan sovitun ajan jälkeen hakemassa pois. Silloin kuulee 6 3/2015

7 On mielenkiintoista seurata sekä valmistuvia taiteilijoita että uusia kuraattoreita. Pyrin pitämään suhteita yllä. Seuraan koko ajan, mitä tapahtuu ja mitä tulee tapahtumaan, kertoo Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala. 3/2015 7

8 Museonjohtajan työhuoneen oven pielessä on minun mielestäni -taulu museokävijöille. Taululle voi jättää terveisiä ja omia kokemuksiaan Kiasma-visiitistä. kommentteja että Saataisiinko me vielä pitää se? Emme haluaisi luopua siitä! Teokset ovat kuitenkin lainoja ja yleensä sidottuja kyseiseen viranhaltijaan. Tosin näissä asioissa joustetaan esimerkiksi suurlähetystöissä, sillä taideteosten siirtäminen vakuutuksineen ja logistiikan järjestelyineen on aina kohtuullisen haastava projekti. Leevi Haapala kertoo, että keskeisimpiin paikkoihin pyritään saamaan hyviä ja näyttäviä teoksia. Kun taidetta lähdetään sijoittamaan, kartoitamme aina ensin kyseisen viranhaltijan mieltymystä ja taidekäsitystä. Mutta meillä on myös oma museon näkemys ja agenda siitä, millaista taidetta me haluamme tukea. Teosten lainaaminen ja sijoittaminen on aina tarkkaan mietitty projekti. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, minkälaista taidetta mihinkin kohteeseen tulee. Teoslainaus on aina tietynlaisen julkisen intressin sekä työtilan käyttäjän mieltymysten kohtaaminen. Valinnanvaraa kyllä riittää. Kaiken kaikkiaan Kiasmasta löytyy noin teosta, joista museon omiin kokoel- KIASMA Kiasma on yksi Kansallisgallerian kolmesta museosta Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon lisäksi. Kiasma avautui keväällä perusteellisen remontin jälkeen. Remontissa kunnostettiin lasikatteita, uudistettiin näyttelytekniikkaa ja palvelukonseptia entistä asiakasystävällisemmäksi sekä liitettiin rakennus kaukokylmäjärjestelmään. Remontin jälkeen kävijöitä on ollut jo yli ma näyttelyihinkin saadaan esille ainoastaan noin sata teosta kerrallaan. Eli todella paljon on sellaista, mitä ei suuri yleisö välttämättä pääse näkemään. Siksi erilaiset sijoituspaikat antavat mahdollisuuden asettaa taidetta esille uudella tavalla. DIGITAALINEN MURROS Haapalan omaa sydäntä lähellä on etenkin liikkuva kuva eri muodoissaan. Kiasmaan on tulossa iso kansainvälinen näyttely digitaalisen kulttuurin käsitteestä: miten digitaalisuus on vaikuttanut taiteen tekemiseen. Näyttelyssä luodaan laajempi katsaus ei pelkästään liikkuvaan videokuvaan ja digitaaliseen taiteeseen, vaan yleisemminkin sosiaaliseen mediaan. Miten taiteilijat ovat alkaneet hyödyntää sellaisia välineitä mitä ennen ei ole edes ollut? Miten some on muuttanut kuvakulttuuria ja taiteilijaidentiteettiä? Miten iso murros, jota käydään nyt läpi koko yhteiskunnassa, näkyy erityisesti nykytaiteessa? Leevi Haapalalla on aiemmasta työstään Kuvataideakatemian professorina hyvät suhteet ja näkymät nuoriin taiteilijoihin. Hänen oma, vuonna 2011 tarkistettu taidehistorian väitöstutkimuksensa käsitteli liikkuvan kuvan teoksia ja installaatiomuotoista taidetta. Uusi teknologia mahdollistaa erinomaisesti taiteen hyödyntämisen erilaisissa tiloissa. Usein esimerkiksi aulatiloissa on isoja infonäyttöjä, joissa voisi aivan yhtä hyvin pyöriä myös kiinnostavaa taidetta, hän ehdottaa. Toki olen tehnyt töitä kaikenlaisen taiteen kanssa ja koonnut erilaisia näyttelyitä. Yhtä hyvä olen myös bongailemaan hyviä maalauksia. 8 3/2015

9 STRATEGIAPOKKARI on tilankäytön ABC Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiantuntijapalveluna muun muassa tukea toimitilastrategiaan tekemiseen. Yhteistyöstä Tullin kanssa lisää sivulla 11. Senaatti-kiinteistöjen kehittämä, lasten selailukirjoja muodoltaan muistuttava strategiapokkari kokoaa organisaation toimitilastrategian helposti käsiteltävään muotoon. Tilajohtamisen avuksi kehitettyjä pokkareita on tähän mennessä valmistunut jo kymmenkunta. Maarit Seeling Jari Härkönen Strategiapokkari on Senaatti-kiinteistöjen pari vuotta sitten lanseeraama asiantuntijapalvelu. Siinä asiakkaalle laaditaan kahdeksassa viikossa tiivistetty toimitilastrategia. Paljon kuvia ja graafisia esityksiä sisältävät 30-sivuiset kirjaset korvaavat muuten helposti yli 100-sivuisiksikin venyvät laajemmat strategiaversiot. Toimitilastrategiaprojekteja tehdessämme huomasimme, että projektit tahtoivat venyä ja jäädä jopa kesken, eivätkä näin johtaneet haluttuihin tuloksiin. Harvalla oli myöskään aikaa enää jälkikäteen lukea projekteista laadittuja koosteita. Eri formaateista vyöryy muutenkin tietoa läkähdyksiin asti, Senaatti-kiinteistöjen toimitila-asiantuntija Sonja Nybonn kertoo. Pokkarissa on tiivistettynä kaikki oleellinen: organisaation tavoitteet ja reunaehdot toimitiloille ja työympäristölle sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Vuokrasäästö- ja tilatehokkuuslukujen lisäksi otetaan kantaa myös henkilöstön tyytyväisyyttä ja työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin. Toimitilastrategia ja strategiapokkari ovat sama asia. Halusimme hauskan ja helposti ymmärrettävän formaatin. Niinpä päädyimme pokkarimalliin, jossa hyppäämme suoraan kiteytysvaiheeseen, Nybonn sanoo. MUUTOSVIESTINNÄN VÄLINE Ennen strategiaprojektit venyivät kaikkine korjauskierroksineen helposti yli vuodenkin mittaisiksi. Puolitiehen jää- 3/2015 9

10 Pokkari on noin 30 -sivuinen tiivistys toimitilastrategiasta. neille hankkeille on Nybonnin mukaan tyypillistä, että ne on kirjattu ainoastaan sähköiseen muotoon. Pokkarimuoto painoaikatauluineen sen sijaan asettaa tietyn, tiiviin takarajan ja varmistaa, ettei prosessi jää kesken. Sähköisessä versiossa monet ajatukset tahtovat jäädä roikkumaan ilmaan ajatuksella, että sanomaa tarkennetaan joskus myöhemmin. Se ei ole yhtä konkreettinen kuin pokkari, jonka saaminen käteen todistaa, että työ on viety loppuun. Pokkaria sen sijaan on kiva selailla vaikka kahvipöydässä. Samalla tulee katsotuksi, mistä oikein on kyse, vaikkeivät toimitila-asiat muuten tuntuisikaan läheisiltä. Siksi se sopii hyvin myös muutosviestinnän välineeksi, Nybonn huomauttaa. Strategiapokkari linjaa organisaation toimintaa ja antaa selkeitä ohjeita Pokkarista tulossa pikaversio Valtion uusi, vuodelle 2020 ulottuva toimitilastrategia edellyttää, että jokaisen viraston tai ministeriön tulisi vielä kuluvan vuoden aikana tehdä toimenpidesuunnitelma siitä, miten ne aikovat päästä strategiassa niille asetettuihin tehostamis- ja säästötavoitteisiin. Käytännössä vaatimus koskee noin sataa organisaatiota. Nykyisin pokkarit tuotetaan kahdeksassa viikossa ja kolmessa työpajassa. Saattaa olla, että joudumme kehittämään tästäkin vielä express-version, joka syntyy kahdessa viikossa ja yhdessä työpajassa, Senaatti-kiinteistöjen Toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö Kasper Fabritius pohtii. Toimenpidesuunnitelman muoto on täysin kiinni asiakkaan tarpeista. Pokkarimalli soveltuu erityisesti valtakunnalliselle organisaatiolle, jolla on useita toimipisteitä eri puolilla Suomea. Pienelle organisaatiolle taas saattaa riittää esitetyyppinen vaihtoehto. Alkuun tilanteen kartoituksessa pääsee ottamalla yhteyttä Senaatti-kiinteistöihin ja omaan asiakasvastaavaan. 10 3/2015

11 toimitilojen johtamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseen. Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat varmistavat, että strategiat pysyvät riittävän konkreettisella tasolla. Näin strategiapokkariin kirjattuja tavoitteita voidaan käyttää esimerkiksi organisaation vuosisuunnittelun apuna. YHTENEVIIN TOIMINTATAPOIHIN Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2013 toteuttaman asiantuntijapalveluiden tuotteistusprojektin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin asiakkaille tarjottavien palveluiden toimintamallien vakiointi ja niiden tuotannon tehostaminen. Valtion laitoksilla on valtavasti erilaisia tiloja: varuskuntia, poliisilaitoksia, vankiloita, yliopistoja sekä erilaisia virastoja ja ministeriöitä. Myös omat asiantuntijamme tarvitsivat johdonmukaisuutta hyvinkin erilaisiin järkeistysohjelmiin. Pokkari tehdään kiinteässä yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja sen sisältöä painotetaan tilaajan tarpeen mukaan. Senaatti-kiinteistöt on nyt luonut strategiatyöskentelylle omat, sisäiset prosessinsa. Meillä on käytössämme tietyt mallisisällöt ja kysymyspatterit, jotka käymme työpajoissa yhdessä läpi. Oikein asetetuilla kysymyksillä saamme esiin kulloisenkin tilanteen ja tavoitteet, joita kohden asiakas pyrkii. Pyörää ei tarvitse keksiä aina uudelleen, kun on olemassa valmiit pohjat, joiden varassa edetään, Nybonn kuvailee. OTA YHTEYTTÄ Kiinnostaako strategiapokkarin tekeminen? Ota yhteyttä: Kasper Fabritius toimitilaratkaisut-ryhmän päällikkö p Tullin materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblomin (vas.) mukaan toimitilat ovat strateginen asia, minkä vuoksi niitä on johdettava hallitusti. Vierellä toimitila-asiantuntija Raija Taleva. Tiloilla on eroja Tullin Pirkko Paavola-Häggblom pitää elokuussa valmistuvaa toimitilastrategiaa luontevana jatkeena Tullin työympäristön kehittämistyölle. T oimitilastrategioita tarvitaan kahdestakin syystä. Ensinnäkin tilakustannukset muodostavat yritysten ja organisaatioiden budjeteissa huomattavan menoerän, noin 10 prosenttia kokonaiskuluista. Vielä tärkeämpää on, että toimitilojen kautta vaikutetaan varsinaisen ydintoiminnan tulokseen, henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen. Toimitilat ovat strateginen asia. Siksi niitä täytyy johtaa hallitusti, materiaalijohtaja Pirkko Paavola-Häggblom Tullista sanoo. Tullilla on toimistojen lisäksi runsaasti erityistiloja, kuten rajanylityspaikkoja. Paavola-Häggblom korostaa, että Tullin kaltaisessa valtakunnallisessa organisaatiossa on tärkeää erottaa strategiatyössä tilatyypit toisistaan. Tulli onkin hiljattain konseptoinut toimistotilansa, ja sen erityistilojen konseptointi on valmistumassa samanaikaisesti toimitilastrategian kanssa. Toimitilastrategiatyötä ei voi ulkoistaa. Sen perustuu Tullin strategiaan ja valtion toimitilastrategiaan. Työ vaatii syvällistä paneutumista ja hyvää yhteistyötä organisaation osastojen ja yksiköiden välillä. Henkilöstön ääntä on kuultava. Senaatti-kiinteistöiltä saimme lisäksi hyvää sparraus- ja keskusteluapua. He osasivat ohjata meitä sudenkuoppien yli, Paavola-Häggblom tiivistää. Tilakustannukset ovat noin 10 prosenttia organisaation kokonaiskuluista. 3/

12 SISÄILMAN Senaatin UUDET sisäilmaasiantuntijat Senaatti-kiinteistöjen ensimmäinen sisäilma-asiantuntija on Anne Korpi. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori ja toimii myös sisäilmaaltisteiden riskinarvioinnin dosenttina. Ennen Senaattikiinteistöjä Anne Korpi on tehnyt sisäilma-altistetuttutkimusta Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa sekä työskennellyt sisäilma-asiantuntijana Haltonilla ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ssä. Senaatti-kiinteistöissä Korven tehtävä on yhtenäistää sisäilmaratkaisujen toimintamalleja sekä kerätä tietoa, koordinoida toimintoja ja johtaa sisäilma-asioita Sitin kautta (katso lisää Sitistä s. 15). Maaliskuussa työnsä aloitti kaksivuotias belgianpaimenkoira Ness, josta kerromme lisää sivuilla Senaatin Anne Korpi painottaa sisä ilma-asioissa ennakoinnin merkitystä. Jos ongelmien havaitsemisessa ollaan käyttäjien ilmoitusten ja oireiden varassa, ollaan jo myöhässä. 12 3/2015

13 LAATUUN voi itsekin vaikuttaa Sisäilma on monisyinen asia, johon vaikuttavat yllättävätkin seikat. Ennakoinnilla varmistetaan hyvien sisäolosuhteiden pysyvyys. Minna Saano Jaakko Lukumaa Terveellinen sisäilma on raikasta, puhdasta, kaikilta osin laadukasta, eikä aiheuta oireita tai haittoja käyttäjille. Sisäilman laatuun vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten rakennuksessa käytetyt materiaalit, liikenteestä kantautuvat päästöt, tilassa työskentelevien ihmisten määrä ja heidän tehtäviensä laatu, ilmanvaihto ja esimerkiksi se, ovatko kopiokoneet jatkuvasti päällä. Myös melu, valaistus, lämpöolot ja ilmavirrat vaikuttavat sisäympäristökokemukseen. Usein unohtuu, että käyttäjät itsekin omilla toimillaan vaikuttavat sisäilmaan: laatua heikentävät toimistotilaan tuodut märät haalarit tai puhdistamattomat kenttävarusteet, pölyä keräävät yksityiset tavarat tai vaatteiden mukana kantautuva lemmikkien pöly. Monesti kuvitellaan, että sisäilman laatu ja jopa terveellisyys voidaan selvittää mittauksilla, mutta näin ei kuitenkaan ole. Toki ilman lämpötilan ja virtausnopeuden osalta arviointi onnistuu. Mutta kun puhutaan sisäilman satojen erilaisten kemiallisten ja biologisten epäpuhtauksien mittaamisesta ja tulosten tulkinnasta, on tilanne hankala. Vain muutamille yhdisteille, kuten radonille ja formaldehydille on määritelty terveysperusteiset raja-arvot, kertoo Senaatti-kiinteistöjen sisäilma-asiantuntija Anne Korpi. OIREILUT SELVITETÄÄN Kosteus ja homevauriot tulevat yleensä ensimmäisinä ihmisten mieleen, kun puhutaan huonosta sisäilmasta. Niitäkin todetaan, mutta syyt eivät aina ole näin dramaattisia. Samankaltaisia oireita kuin homevauriot, voivat aiheuttaa muun muassa pöly, veto, riittämätön ilmanvaihto, kemikaalit tai kuiva ilma. Ness nuuhkii ongelmat esiin. Sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen ja työtehoon. Oireen perusteella ei voida päätellä, mikä mahdollinen aiheuttaja on. Joskus kyse voi olla vain siitä, ettei siivous ole tarpeeksi tehokasta. Se tiedetään, että jos työ on stressaavaa tai työyhteisössä on paineita, saatetaan niitä kanavoida sisäilmatuntemuksiin. Olemme yksilöitä tuntemuksinemme, mutta kokemus on aina aito. Senaatti-kiinteistöillä kaikki valitukset huonosta sisäilmasta tai toistuvasta sisäilmaoireilusta selvitetään. Oireilun syitä ei kuitenkaan aina saada selville, ja pieni osa tilojen käyttäjistä voi saada oireita huolimatta hyvin toteutetuista korjauksista, Korpi kertoo. MYÖNTEISESTI SISÄILMASTA Sisäilma vaikuttaa ihmisten terveyteen ja työtehoon. Jotta terveyshaitoilta ja taloudellisilta menetyksiltä vältyttäisiin, on ennakointi ensisijainen keino estää ongelmien syntymistä. 3/

14 Jos sisäilmaongelmien havaitsemisessa ollaan käyttäjien ilmoitusten ja oireilujen varassa, ollaan Anne Korven mielestä jo jälkijunassa. Tärkeintä on estää ongelmien syntymistä. Hyvien sisäilmaolosuhteiden pysyvyys varmistetaan erilaisin rakentamisenaikaisten ja tilojen käytönaikaisin toimin, asiakasta kuunnellen ja sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä moniportaisesti tarkkaillen. Rakennuksissa voidaan esimerkiksi rakenteiden ja talotekniikan toimivuu- MITÄ JOKAINEN VOI TEHDÄ SISÄILMAN HYVÄKSI: Olemme kehittämässä yhteisiä ennakointimalleja Senaattikiinteistöille, Anne Korpi kertoo. Paranna siivottavuutta, siirrä johdot ja tavarat pois lattioilta, pöydiltä, kaappien päältä ja ikkuna laudoilta. Älä laita biojätteitä työtilan roskakoriin. Käytä sisäjalkineita, ulkojalkineet kaappiin. Säilytä ulkovaatteet pukuhuonetiloissa tai kaapeissa. Aseta printteri hyvin tuuletettuun tilaan, ei mielellään omalle työpöydälle. Vältä hajusteiden käyttöä. Noudata tilankäyttöohjeita ja tilan henkilömäärämitoituksia. Puhdista muualta tuotava irtaimisto, jos se on välttämätön uudessa tilassa. Kokoa uudet huonekalut muualla kuin toimistotilassa ja tuuleta ne ennen tilaan tuomista. Vältä viherkasveja. Älä peitä pattereita tai niiden termostaatteja. Ilmoita puutteista tai toimintahäiriöistä suoraan Senaattilaan tai tilayhdyshenkilölle. Osallistu sisäilma- ja käyttäjäinfotilaisuuksiin. 14 3/2015

15 den varmistamiseksi mitata lämpötilaa ja kosteutta ja seurata, muuttuvatko olosuhteet ja mistä poikkeamat johtuvat. Olemme parhaillaan kehittämässä yhteisiä ennakointimalleja Senaatti-kiinteistöille. Yksi ennakoinnin keinoista on saada asiakkailta jatkuvasti palautetta ja jalostaa palaute toimenpiteiksi. Tämän lisäksi Senaatti-kiinteistöt lanseeraa Oulussa toteutettavan sisäilmaklinikka-tapahtuman. Sen ideana on tarjota työntekijöille mahdollisuus kysyä paikalla olevalta lääkäriltä, rakennustekniikan ja talotekniikan asiantuntijoilta, sisä ilmavastaavalta ja kiinteistöpäälliköltä asioista, jotka sisäilmassa askarruttavat, sekä kertoa toimitilojen kehittämiseen liittyviä omia ajatuksia. Pyrimme tapaamisessa lähestymään sisäilma-asioita myönteisessä mielessä ja tarjoamaan asiakkaillemme mahdollisuuden kysellä, keskustella ja saada tietoa. Ennakointiin liittyvät myös rakennus- ja korjausvaiheen toimenpiteet, kuten mahdollisimman vähäpäästöisten M1-luokiteltujen materiaalien käyttäminen. Tarvittaessa rakennus- ja korjaushankkeissa käytetään erillistä kosteudenhallintakonsulttia. Tarkoitus on, että konsultti tutustuu ennen työmaavaihetta urakoitsijan kosteudenhallintasuunnitelmaan joka urakoitsijalta aina vaaditaan ja työn aikana mittaa, tarkistaa ja raportoi työn etenemisestä. Myös sisäilmakonsulttia, joka tavallisesti osallistuu ongelmien selvitystyöhön, käytetään enenevässä määrin apuna korjaus- ja uudisrakentamisessa. MALTTIA ODOTTELUUN Jos sisäilmaongelmia epäillään, tutkitaan ne Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä laaditun toimintamallin mukaisesti. Kohteeseen perustetaan moniammatillinen sisäilmaryhmä, johon kuuluu talotekniikan, rakennepuolen ja Maltti on valttia. Sisäilmaongelmien selvittäminen vie aikaa. sisäilman asiantuntijoita. Heti tutkitaan kaikki mahdolliset haitan aiheuttajat, jotta vältytään virheellisiltä johtopäätöksiltä. Helposti kun voi käydä niin, että yhden asian korjaaminen ei ratkaisekaan ongelmia, sillä ongelman aiheuttajia voi olla useita. Korpi muistuttaa, että sisäilmaongelmien selvittäminen vie aikaa. Vaikka selvitystyötä tehdään keskitetysti laajalla rintamalla, voi aikaa kulua tapauksesta riippuen hyvinkin vuoden päivät. Joskus käyttäjille voi tulla sellainen kuva, ettei mitään tapahdu, mutta pinnan alla toimitaan kyllä koko ajan. Olemmekin panostamassa tutkimusten ja korjausten aikaiseen asiakkaan informointiin entisestään. Toinen malttiasia on, ettei uudisrakennus tai korjattu tila ole sisäilman osalta heti valmis. Ilmanvaihtojärjestelmää ja talotekniikkaa täytyy säädellä, jotta esimerkiksi ilmasuihkut suuntautuvat oikein ja lämpötilat säätyvät oikeaan aikaan. Uusien pintojen ja kalusteiden materiaalipäästöjen vähentämiseksi ilmanvaihtoakin käytetään aluksi tehostetusti. Siksi sisäänajoon on syytä varata vuosi. Korpi muistuttaa myös siitä, että kaikista tilankäytön tai tilan henkilöstömäärän muutoksista pitäisi olla yhteyksissä kiinteistöpäällikköön. Moni muutos saattaa tuntua vähäpätöiseltä, mutta ilmavirrat voivat häiriintyä jo sermin väärästä asennosta, ja väärään paikkaan porattu reikä voi tuhota kosteuseristyksen. Tilojen ilmanvaihdon riittävyys pitää tarkistaa vastaamaan tilojen käyttäjämääriä ja tässä Senaatti-kiinteistöt auttaa käyttäjää. SITI ON SISÄYMPÄRISTÖN ASIALLA Siti on Senaatti-kiinteistöjen sisäympäristötiimi, joka koostuu Senaattikiinteistöjen parhaista asiantuntijoista ja tarvittaessa ulkopuolisista asiantuntijoista. Siti ei käsittele yksittäisiä ongelma tapauksia, vaan se on sisäilmatoimintaa linjaava, kehittävä ja koordinoiva taho. Sen sateenvarjon alle kootaan kaikki sisäilma-aiheiset asiat. 3/

16 Ness ja nenä aina valmiina! Senaatin tuorein sisäilma-asiantuntija on itsevarma, osaava ja tarvittaessa myös topakka nuori neito. Työhönsä hän suhtautuu vakavasti ja keskittyy siihen sataprosenttisesti. Tuija Holttinen Jaakko Lukumaa Ness on kaksivuotias belgianpaimenkoira, joka on koulutettu sisäilmakoiraksi. Se löytää erinomaisen hajuaistinsa ansiosta helposti mahdolliset homeet ja muut sisäilman laatua haittaavat mikrobit. Ness on keväästä asti kiertänyt isäntänsä, kiinteistöpäällikkö Risse Koposen kanssa Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaepäilykohteita. Keikkoja on ollut keskimäärin yksi tai kaksi per viikko. PIILO LÖYTYY NOPEASTI Ness aloittaa tilan tutkimisen heti kun saa kouluttajaltaan luvan lähteä liikkeelle. Äärimmäisen innokkaasti työhönsä suhtautuva nuori koira etenee vauhdikkaasti ja määrätietoisesti tutkittavassa huoneessa kuono lattialistoja hipoen. Ensimmäisen kierroksen jälkeen se aloittaa etsimisen uudelleen. Kohta koira havahtuu huoneen keskiosassa, nostaa kuonoaan ylöspäin, hypähtää ketterästi työpöydälle ja katsoo häntä kiivaasti heiluen isäntäänsä. Täällä se on! Ja oikeassa Ness onkin. Testaustilanteessa tietokoneen näytön taakse piilotettu suljetussa lasipurkissa ja tiukkaan kiinni olevassa minigrip-pussissa oleva homenäyte löytyy vaivattomasti. Pääsääntöisesti Ness ilmaisee löytönsä raapimalla. Tosin koulutan sitä parhaillaan käyttämään mieluummin maahanmenoa, sillä kaikki pinnat eivät kestä raapimista. Jos löytö on jossain ylhäällä, Ness haukkuu, Koponen kertoo. VALTTEINA NOPEUS JA TARKKUUS Koiran käyttö sisäilman tutkimisen apuna perustuu nimenomaan uskomattoman tarkkaan ja herkkään hajuaistiin. Koiralla on noin satakertainen määrä hajusoluja ihmiseen verrattuna. Se havaitsee heikkojakin ärsykkeitä ja erottaa ja tunnistaa lukemattomia määriä hajuja. Koiran etu tässä työssä on hajuaistin lisäksi nopeus. Kun se löytää etsimänsä, se ilmaisee myös paikan. Ihmisvoimin sisäilmakohdetta tutkittaessa mietitään ensin mistä kohdasta näyte otetaan ja saattaa käydä niin, että päädytään ehkä väärään paikkaan. Sitten näyte toimitetaan laboratorioon, mikä vie tietenkin aikaa. Koira puolestaan merkkaa heti sen kohdan, mistä kannattaa lähteä tarkemmin tutkimaan. Nopeus näkyy myös tutkimistilanteessa; koiran kanssa voidaan käydä melkoisen isoja alueita läpi tunnissa, Nessin kouluttanut Koponen sanoo. Sisäilmakoiralta vaaditaan hyvää nenänkäyttökykyä etsittäville asioille. Koponen kertoo aloittaneensa Nessin kouluttamisen heti kun pentu heille kotiutui seitsemän viikon ikäisenä karvapallona. Koulutus alkoi yksinkertaisilla nenänkäyttöharjoituksilla, aluksi ruoan etsimisellä. Ruoka vaihtui saalisviettisellä koiralla nopeasti saalisrättiin. Rättejä hajustetaan suljetussa ämpärissä, jossa on SISÄILMAKOIRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SENAATILLA Ennakoiva toiminta niissä kohteissa, joissa ei välttämättä edes epäillä sisäilmaongelmaa. Koiran kanssa voidaan kiertää muiden kierrosten yhteydessä erilaisissa tiloissa. Sisäilmaepäilyissä saadaan koiran avulla mahdollinen mikrobilähde paikallistettua nopeasti. Näin tarkemmat tutkimukset voidaan heti kohdistaa oikealle alueelle. Sama pätee silloin jos koira ei ilmaise tiloissa mitään; tutkimukset voidaan keskittää muualle. Korjaustarpeen arviointi ja laajuus. Erityistapauksia, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti erikseen. 16 3/2015

17 Koiralla on noin 100 -kertainen määrä hajusoluja ihmiseen verrattuna. NESS Kuka: Ness Tarkatan Nougat, käyttölinjainen belgianpaimenkoira tervueren. Tervueren eroaa muista belgianpaimenkoiramuunnoksista pitkällä punaruskealla tai hopeanharmaalla turkillaan. Ikä: 2 vuotta Ammatti: sisäilmakoira Senaatti-kiinteistöillä, aloittanut Harrastukset: agility, TOKO (tottelevaisuuskoulutus), IPO (suojelukoulutus) tiettyjä homelajikkeita. Vuoden aikana käydään noin 20 homelajiketta yksitellen läpi ja näin luodaan koiralle haluttu hajukuva, jota se etsii. ETSINNÄSTÄ ENERGIAA Virkakoiran työura on yleisesti kahdeksisen vuotta, ja Koponen arvioi koiran olevan parhaimmillaan noin 6-vuotiaana. Koulutus onkin jatkuvaa. Ness oppii koko ajan uusia taitoja, ja myös ylläpitävää sisäilmakoulutusta on koko työuran ajan. Jos kierretään paljon kohteita, missä mitään löydettävää ei ole, koira turhau- tuu. Jotta motivaatio säilyy, pitää välillä tehdä kätköjä ja muistutella eri homelajikkeiden kanssa mitä ollaan etsimässä. Tai rakentaa treenirata, jossa koiran voi palkita. Nessillä riittää halua ja energiaa uuden oppimiseen, mutta liikaa ei voi ahnehtia. Tauot sekä lepo- ja leikkihetket pitävät koiran työkykyisenä ja innokkaana. Nykyisin Ness jaksaa työskennellä kolmisen tuntia tauottamalla sopivasti. Siinä ehtii tutkia jo aikamoisen neliömäärän, Risse Koponen kertoo. Koiran pitää myös pystyä keskittymään työntekoon häiriötekijöistä huolimatta. Nessille ympäristö ei ole ongelma. Se on niin motivoitunut työtehtäväänsä, ettei se edes huomaa mitä ympärillä tapahtuu. Ness vaatii aktiivista toimintaa myös vapaa-aikanaan. Aamulla se seuraa toiveikkaana isännän aamutoimia, joskos tänään taas olisi minullekin töitä. Jos tiedossa on kotipäivä, Ness käyttää sen lepäämiseen. Ja heti kun isäntä tulee kotiin, pitää päästä liikkeelle: agilityradalle, tottelevaisuuskoulutukseen tai suojelulajia eli IPOa harjoittelemaan. Energiaa riittää, kun on päivän nukkunut. 3/

18 Ala-aulassa ja seitsemännen kerroksen taukotilassa on aktiivi viherseinä, jolla on positiivinen vaikutus sekä viihtyvyyteen että sisäilmaan. Ympäristöministeriön tavoitteena työpaikkana on kestävän työympäristön luominen ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Kun muutto energiatehokkaiksi peruskorjattuihin tiloihin Aleksanterinkadulle tämän vuoden toukokuussa toteutui, energiansäästöön saatiin ihan uusi draivi. Aiemmin ympäristöministeriön tilat olivat samassa korttelissa, mutta kolmella eri tontilla Espan eteläpuolella. Yksityisissä vuokratiloissa emme pystyneet mitenkään vaikuttamaan rakennuksen toimintoihin. Kaikkien yksikköjen saaminen samaan osoitteeseen oli erinomainen tilaisuus päästä tekemään konkreettisia asioita kestävän ja energiatehokkaan työympäristön eteen, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. ENERGIANKULUTUS PUOLIKSI Kun kompaktin kokonaisuuden toimitilahanke pistettiin vireille, tavoitteet asetettiin korkealle. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota energiatehokkuuteen; rakenteellisilla ja tek- 18 3/2015

19 Tiukat tavoitteet ja RIMA korkealla On itsestään selvää, että ympäristöministeriö huolehtii ekologisesta jalanjäljestään. Uudessa osoitteessa Aleksanterinkadulla ekologiset ratkaisut on helpompi toteuttaa. Tuija Holttinen Jari Härkönen nisillä ratkaisuilla tavoitellaan jopa energiankulutuksen puolittamista. Muita ympäristöä huomioivia kohteita ovat esimerkiksi jätehuolto, paperinkulutus sekä työntekijöiden matkustamisen vähentäminen. Ympäristöministeriö on mukana Green Office -järjestelmässä, jonka avulla toimistot voivat pienentää ekologista jalanjälkeään ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla säästyy rahaa. Järjestelmään kuuluvat auditoinnit ja jatkuva seuranta. Koska olemme ympäristöministeriö, meiltä odotetaankin ympäristömyönteistä käyttäytymistä. Tästä voisi jatkossa muodostua standardi, miten muualla valtionhallinnossa korjataan ja rakennetaan, Hakaste pohtii. Ympäristöministeriö haastaakin myös muut ministeriöt pienentämään oman organisaationsa ekologista jalanjälkeä. Energialuokituksella mitattuna peruskorjauksella tavoiteltiin vanhan luokituksen B-luokkaa, johon lopulta päästiinkin. 3/

20 Aleksanterinkadulla sekä jokaisessa kerrosaulassa on viiden minuutin välein päivittyvä infonäyttö, joka kertoo paitsi talon toiminnasta myös toiminnan tuottamasta ekologisesta jalanjäljestä, etenkin sähkönkulutuksesta. Uuden luokituksen mukaan olemme C-luokassa, mikä vastaa käytännössä uudisrakentamisen tasoa. Eli korjausrakentamisessa olemme onnistuneet varsin hyvin, Hakaste toteaa. Hankkeessa testataan myös uutta REM-ympäristömittaristoa siten, että ennen korjauksia tehtiin olemassa oleva kiinteistömittaus ja hankesuunnitelmasta toinen mittaus. Näitä voidaan verrata energiankulutuksen osalta. Kun käytännöt ovat vakiintuneet, tehdään muutaman vuoden kuluttua kolmas mittaus, josta nähdään millaisiksi remontin jälkeiset arvot ovat vakiintuneet. Kolmatta mittausta voidaan verrata ensimmäiseen, jolloin saadaan tieto siitä, miten tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet energiankulutukseen. IKKUNAT JA ILMANVAIHTO UUSIKSI Suurimmat energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Aleksanterinkatu 7:ssä olivat erittäin energiatehokkaiden ikkunoiden vaihto sekä ilmanvaihdon uusiminen. Uusien ikkunoiden lämmönläpäisykerroin eli U-arvo on 0,7. Se vaikuttaa merkittävästi rakennuksen tiiviyteen. Uusi ilmanvaihtojärjestelmä perustuu ihmisten läsnäoloon ja ilman hiilidioksidipitoisuuden seurantaan. Järjestelmä reagoi ihmisten läsnäoloon ja käyttää sähköä sen mukaan ilmanvaihdon pyörittämiseen. Saamme myös jatkuvasti tarkkaa tietoa järjestelmästä ja sisäilman laadusta, Hakaste sanoo. Myös koko talon valaistus säätyy liiketunnistimien avulla. Ympäristöministeriön tiloissa työskentelee noin 270 henkilöä seitsemässä kerroksessa. 20 3/2015

21 TOTUTTELUA UUTEEN Kaikki seitsemän kerrosta ovat ympäristöministeriön käytössä. Katutasoon ja pohjakerrokseen on sijoitettu vastaanotto ja kokoustilat, kakkoskerroksesta seitsemänteen on työtiloja. Avoin monitilaympäristö on uusi kokemus. Ennen muuttoa monella oli oma huone, eikä kotiutuminen avoimempiin tiloihin ole ollut kaikille ihan vaivatonta. Meillä ei ole näissä tiloissa montaa kuukautta takana, joten vielä olemme alkutaipaleella. Jokainen sopeutuu omalla tahdillaan muutoksiin, Hakaste muistuttaa ja myöntää omalla kohdallaankin olevan vielä totuttelemista kompromisseja vaativiin valaistus- Kun käynnistimme toimitilahankkeen, lähtökohtana oli laittaa ympäristöasioissa rima korkealle. Meillä oli onneksemme hyvät kumppanit, eli rakennuttajana Yliopiston oma rakennuttajatoimisto ja Senaatti-kiinteistöt. Kaikilla oli samat kunnianhimoiset tavoitteet, joita lähdimme tavoittelemaan, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste. Katolle on asennettu noin 160 neliömetriä aurinkopaneeleja, jotka tuottavat osan tiloissa käytettävästä sähköstä. Luontoteema näkyy neuvottelu- ja vetäyty - mis tilojen nimissä. Linnut ovat ylimmissä kerrok sissa, kalat alhaalla. Jokaisessa kerroksessa on eri kokoisia vetäytymistiloja, joihin voi mennä tekemään täydellistä rauhaa vaativia töitä ja vaikka puhumaan puhelimessa. ja ilmastointijärjestelmiin. Oleellista on antaa toisille työrauha ja toimia yhteisesti laadittujen pelisääntöjen mukaan. Pelisäännöt kertovat, miten missäkin tilassa toimitaan. Käytännössä on tarkoitus, että monitilaympäristössä ihmisten kohtaaminen lisääntyy, jolloin yhteistyö, tiedonkulku ja innovaatiot leviävät myös organisaatio- ja osastorajojen yli, Hakaste täsmentää. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TYÖYMPÄRISTÖMUUTOS Lähtötilanne Kolmen eri vuokranantajan tiloissa Sokkeloiset, huonokuntoiset tilat Tilanne nyt Monitilaympäristö Tilatehokkuus vastaa toimitilastrategian linjauksia Vuokrattu ala pieneni 40 % Palvelut Senaatilta Työympäristön kehittäminen Muutosjohtamisen tuki Tilahankinta ja edelleenvuokraus 3/

22 Tarjolle parempia PALVELUITA Valtion palveluntarjoajien yhteistyö tähtää entistä parempien palveluiden tuottamiseen asiakkailleen. Palveluntarjoajilla on myös paljon opittavaa toisiltaan. Vesa Ville Mattila Henna Ryynänen Hansel ja Jari Härkönen Olemme panneet asioita yhteiseen henkiseen myllyyn. Toukokuussa pidetyssä Valtio Expossa Senaatti-kiinteistöt, Hansel Oy, HAUS kehittämiskeskus Oy, Valtiokonttori, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) sekä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori organisaatiot esittäytyvät yhteisellä messuosastolla Valtion palveluntarjoajina. Hansel Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pihkala Valtion palveluntarjoajien ohjaus on keskitetty valtiovarainministeriöön. Yhteinen omistaja edellyttää palveluilta kustannustehokkuutta, volyymia, oikea-aikaisuutta ja hyvää laatua. Valtion palveluntarjoajien yhteistyö tähtää suorituskyvyn ja tuottavuuden parantamiseen, kiteyttää Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo Etsimme ja kehitämme uusia yhteistyön muotoja, jotta asiakkaamme saavat käyttöönsä valmiiksi kilpailutettuja ratkaisuja ja mahdollisimman hyvin toimivia palveluita. Niiden avulla he voivat tehdä yhteiskuntavastuullisia hankintoja ja toimia viimeisimpien velvoitteiden mukaisesti. YLIMMÄN JOHDON ALOITTEESTA Ennen yhteisesiintymistään Valtio Expossa Valtion palveluntarjoajien ylin johto oli jo vuoden verran oma-aloitteisesti keskustellut toiminnoistaan, tavoitteistaan, linkityksistään ja rajapinnoistaan. Olemme panneet asioita yhteiseen henkiseen myllyyn, Sarjo toteaa. Ihan ensimmäiseksi selkeytettiin ja kirkastettiin kunkin palveluntarjoajan roolia. Hansel vastaa valtion yhteishankinnoista ja tarjoaa hankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita, HAUS puolestaan tarjoaa koulutus- ja valmennuspalveluita. Valtiokonttori tuottaa talouteen, rahoitukseen ja henkilöstöön liittyviä 22 3/2015

23 palveluita, Palkeet talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita, Valtori alustapalveluita toiminnan digitalisoimiseksi. Senaatti-kiinteistöt tuottaa asiakkaidensa tarvitsemia työympäristöjä palveluineen, edesauttaa uusien innovatiivisten työnteon tapojen käyttöönottoa ja huolehtii valtion kiinteistövarallisuudesta. YHTEINEN POHJA, LUKUISIA LINKITYKSIÄ Valtion palveluntarjoajat eroavat toisistaan muun muassa organisaatiomuodoiltaan ja statukseltaan, joka vaihtelee virastosta valtion yhtiöön. Jokainen organisaatio on kuitenkin aikanaan aloittanut budjettirahoitteisena valtion virastona. Nyt meitä yhdistävät lainsäädäntö ja perustehtävät. Tuotamme keskitettyjä palveluja valtionhallinnon organisaatioille, Sarjo toteaa. Lisäksi linkitymme monin tavoin. Olemme esimerkiksi samanaikaisesti toistemme asiakkaita, kumppaneita ja resurssivarantoja. APUA SUUNNITTELUUN JA SOPIMUKSIIN Hansel Oy:n toimitusjohtaja Anssi Pihkalan mukaan kukin Valtion palveluntarjoaja keskittyy omaan ydintehtäväänsä, mutta jokaisen tulee tuntea toistenkin tavoitteet ja toimintatavat. Esimerkiksi me teemme tiivistä yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen kanssa toimitilojen käyttäjäpalvelujen sopimuksissa. Yhteistyö auttaa meitä laatimaan oikeanlaisia hankintasopimuksia, Pihkala arvioi. Mitä vaikkapa monikäyttötilat edellyttävät kalustesopimuksiltamme? Kuinka Senaatti-kiinteistöjen käyttämät arkkitehdit osaavat suunnittelussa ottaa huomioon julkisten hankintojen vaatimukset? Parhaimmillaan asiakas ei edes huomaa Valtion palvelun tarjoajien tiivistynyttä yhteistyötä siirtyessään esimerkiksi uuteen työtilaan. Kaikki vain toimii alusta alkaen hyvin. Silti kustannukset ovat läpinäkyviä, Pihkala toteaa. 3/

24 allup Kaikkia hyödyttävää yhteistyötä Kysyimme muilta Valtion palveluntarjoajilta: 1. Mitkä ovat Valtion palveluntarjoajien yhteistyön hyödyt valtionhallintoa edustaville asiakkaille? 2. Entä hyödyt organisaatiosi oman toiminnan kannalta? Anneli Temmes toimitusjohtaja HAUS kehittämiskeskus 1. Yhteistyö mahdollistaa asiakkaalle aiempaa laaja-alaisemman lähtökohdan, kun kaikki organisaatiot tuntevat toistensa toimintaa ja sen yhtymäkohtia muihin palveluntarjoajiin. Koulutuksessa pystymme tarjoamaan yhteisesti pohdittuja sisältöjä. 2. Yhteisestä keskustelusta HAUS saa rakennusaineita ja ideoita omien koulutustensa ja palvelutarjontansa kehittämiseen. Valtion palveluntarjoajat ovat meille myös tärkeä asiantuntija- ja kouluttajaverkosto. Timo Laitinen pääjohtaja Valtiokonttori 1. Keskinäisellä yhteistyöllä saamme aikaan tasokkaita ja tehokkaita kokonaispalveluita ja -ratkaisuja asiakkaillemme. Asiakkaiden on entistä helpompi toimia kanssamme. 2. Yhteistyössä aina oppii uutta. Varmaan kukin meistä säästyy uusien pyörien turhalta keksimiseltä. Työn tuloksellisuuden tekijät Pirjo Pöyhiä toimitusjohtaja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) 1. Voimme tehdä asiakasta hyödyttävää yhteistyötä esimerkiksi laadun ja vastuullisuusasioiden toteutuksessa sekä laskutuksen kehittämisessä. Yhteinen keskitetty palvelualusta asiointiportaaleineen olisi erinomainen parannus asiakkaille. 2. Hyviä sparrauksen ja benchlearningin osa-alueita ovat lisäksi asiakastyöhön, asiakastyytyväisyyteen, työtyytyväisyyteen ja tuottavuuteen liittyvät asiat. Kari Pessi toimitusjohtaja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori 1. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen rajapinta ja toimintatapa, jotta asiakasvirastot saavat sujuvasti asioitua kaikkien valtionhallinnon palveluntarjoajien kanssa. Voimme rakentaa laajoja palvelupaketteja asiak kaille ja tarjota myöhemmin kaikki palvelut yhden keskitetyn palvelualustan avulla. 2. Pystymme yhdessä kehittämään esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintoa, tietoteknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä. Yhteistyö on voimaa myös markkinointija myyntiaktiviteeteissa. Toukokuussa pidetyssä Valtio Expossa johdon asiantuntijayritys Fountain Park Oy järjesti osallistujatehtävän Valtion palveluntarjoajien messuosastolla. Tehtävässä messuvieraat valitsivat kuvan, joka sopii parhaiten heidän mielikuviinsa työn tuloksellisuuteen vaikuttavista asioista. Kuvavalinnan jälkeen piti kertoa, mitkä asiat eniten vaikuttavat työn tuloksellisuuteen. Vastausten mukaan kontekstitekijöistä korostuivat yhteistyöhön ja tavoitteellisuuteen perustuva johtaminen ja sitä tukevat tilaratkaisut. Toimitilojen täytyy mahdollistaa sekä yhteistyö että joustavat yksilölliset toimintatavat. Yksilöllisissä työskentelytavoissa nousivat eniten esille mahdollisuus luoda uutta ja joustavuus. Myös työn ja vapaa-ajan tasapainoa sekä työpaikan ilmapiiriä pidettiin erittäin tärkeänä tuloksellisuuden kannalta. 24 3/2015

25 Isosaaresta urbaani virkistyskeidas Senaatti-kiinteistöt myy Puolustusvoimien käytössä olleen Isosaaren. Uuden käyttötarkoituksen mahdollistaminen edellyttää asemakaavoitusta, jonka pohjaksi tehdään monia erilaisia selvityksiä. Marjo Tiirikka Jari Härkönen Pomminkestävän suojan eli kasematin katolta löytyy luotien hylsyjä, jotka muistuttavat Isosaaren menneisyydestä sotilassaarena yli 100 vuoden ajan. Puolustusvoimien lähdettyä suuri kasarmi ja 1930-luvulla rakennettu funkisruokala huutavat tyhjyyttään, eikä henkilökunnan lapsillekaan opeteta enää koulun luokkahuoneissa matematiikkaa tai historiaa. Muutaman vuoden kuluttua lumoavan kaunis Isosaari saattaa sykkiä toisenlaista elämää: Ehkä hotellivieraat vilkuilevat kasarmirakennuksen ikkunoista säätilannetta, ja päiväretkeilijät etsivät satamasta venepaikkaa. Muutama kesämökkiläinen pelaa golfia 9-reikäi- 3/

26 sellä kentällä, jollaisen lajista innostunut sähköasentaja rakensi saarelle jo 1980-luvulla. Arkkitehti Stefan Ahlman on visioinut saaren tulevaisuutta kaavoituksen pohjaksi. Isosaaren pitäisi jatkossa olla kaikkien ulottuvilla, eikä siitä saa tulla Strömsön kaltaista elitististä lomakeidasta. Näen saaren upeana ja urbaanina virkistys- ja matkailusaarena, Ahlman kertoo. Kaavoituksen yhteydessä ratkaistaan alueen käyttötarkoitus ja lisärakentamisen mahdollisuudet. Armeijan jäljiltä saarella on yli 30 rakennusta, joista osa on purkukunnossa. Linjauksen mukaan sinne ei enää tule ympärivuotista asutusta. Isosaaren etuna on sijainti noin puolen tunnin lauttamatkan päässä Helsingin Kauppatorilta. Haasteena on, miten saarikohteen toiminnasta saadaan liiketaloudellisesti järkevää ja kannattavaa. Tarvitaankin eri tahojen yhteistyötä, että saari saadaan taas uudelleen eloon, kiinteistökehittäjä Olli Kantanen Senaatti-kiinteistöistä korostaa. KAAVAMUUTOKSELLA UUTTA KÄYTTÖÄ Valtion toimitilastrategian mukaan Senaatti-kiinteistöt pyrkii luopumaan alueista ja kiinteistöistä, joille sille ei enää ole käyttöä. Niinpä 76 hehtaarin kokoiselle Isosaarellekin etsitään uutta isäntää. Tämä edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston tekemää kaavamuutosta sotilassaaresta muuhun käyttöön. ISOSAARI On kooltaan noin 74 hehtaaria. Helsingin Kauppatorilta lautalla puolen tunnin venematka. Sotilaallisessa käytössä yli 100 vuotta. Venäläiset aloittivat linnoittamisen 1913 suojellakseen Helsinkiä ja Pietaria. Kansalaissodan aikana Isosaaressa toimi punavankileiri. Vapautui Puolustusvoimien käytöstä Selvitykset kaavoitustyötä varten ovat käynnissä. Isosaari oli sotilassaarena 100 vuoden ajan. Asemakaavatyöhön kuuluu useita selvityksiä. Niillä pyritään kehittämään saaresta houkutteleva kohde ja valjastamaan sen ainutlaatuinen potentiaali täysimääräisesti käyttöön. Keskeisintä tulevien käyttäjien kannalta on Isosaareen liittyvistä kaikista reunaehdoista huolimatta mahdollisimman joustava asemakaava, Olli Kantanen selventää. Tähän mennessä Isosaaren maaperä on tutkittu ja pilaantuneet maat puhdistettu. Turvallisuuden takaamiseksi kaivantoja on aidattu, joskaan vielä alueella ei ole turvallista liikkua. Siksi sinne ei myöskään omin neuvoin saa tulla. Meriarkeologisessa selvityksessä kartoitetaan merenpohjassa mahdollisesti makaavia arkeologisia kohteita. Luontoselvityksessä puolestaan tutkitaan, onko saarella suojeltavia kasveja. AINUTLAATUISTA KULTTUURIHISTORIAA Isosaaren kulttuuriympäristöselvityksen on määrä valmistua marraskuussa. Sen parissa työskentelee arkkitehti SAFA Mikko Mälkin vetämä neljän hengen tiimi Livady Oy:stä. Tuotamme tietoa siitä, mitä kaavoituksessa on syytä ottaa huomioon, jottei menetettäisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja, Mälkki kiteyttää. Selvityksen tekeminen edellyttää perehtymistä alueen historiaan muun muassa arkistomateriaalin avulla. Isosaaren kohdalla se tarkoittaa myös tutustumista saarella toimineisiin aselajeihin. Kirjallisen tiedon kokoamisen jälkeen varmistetaan linnoituksen ja sen rakennusten nykytila kenttätyöllä. Isosaari varustettiin aikanaan osana Helsingin maa- ja merilinnoitusta, joka ulottuu Espoon Tapiolasta aina Vuosaareen saakka. Siksi se pitää ymmärtää osana kokonaisuutta vähän samaan tapaan kuin läheisessä Suomenlinnassa linnoituksen yksittäiset saaret on ymmärrettävä suhteessa toisiinsa. Kulttuuriympäristöselvitys sisältää rakentamisen historiaa kuvaavan osuuden lisäksi arvion siitä, missä osissa aluetta on merkittävintä kulttuurihistoriallista arvoa. Arvioimme myös eri osa-alueiden muutoksensietokykyä. Tuomme esiin, millaisin perustein joitain osakokonaisuuksia ja rakennuksia suojeltaisiin, Mälkki kertoo. RAUNIOROMANTIIKKAA PARHAIMMILLAAN Isosaaren tulevaisuuden suunnittelutyössä on vahvasti mukana myös Museovirasto. Ohjaamme kulttuuriympäristöselvityksen tekoa, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin tarkoitustaan. Selvityksen perusteella hahmottuvat Isosaaren keskeiset ominaispiirteet ja suojeluarvot sekä se, minkälaista käyttöä sen eri osa-alueille voidaan suunnitella, kertoo intendentti Elisa El Harouny Museovirastosta. Isosaari on täynnä raunioromantiikkaa. Luonto on ottanut haltuun kasematteja, joiden halkeamista puskevat sammalet ja heinät esiin. Ympäristö on ainutlaatuinen luonnon ja kulttuuriperinnön muodostama kokonaisuus. Linnoitussaaren historiallisesta kehityksestä kertovan luonteen tulisi säilyä mahdollisimman autenttisena, El Harouny kertoo. 26 3/2015

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.

Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle. Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2. Sisäilmatutkimuksen sudenkuopat 10 vinkkiä sisäilmatutkimuksen tilaajalle Maija Ojala, asiantuntija, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 Kiinteistön sisäilmaongelma käyttäjä, työnantaja ja omistaja isojen

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sisäilmaongelmia työpaikalla?

Sisäilmaongelmia työpaikalla? Sisäilmaongelmia työpaikalla? Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Sisäilmasto-ongelmien kaksi yhteen kietoutunutta haastetta 1. Rakennuksen ongelma ja siihen

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0 Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ #Työ2.0 1 Uusi työ valtionhallinnon toimintatavat digiaikaan! OHJELMA 20.1.2016, Paikka: VM:n Paja, Mariankatu 9 #Työ2.0 Päivän vetäjinä Esko Kilpi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2016 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2016 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2016 ennustea 2015issa Muutosissa Henkilö lkm. 73 000 73 300-0,2 % HTV 70 800 72 500-2,3 % Toimisto-HTV 50 700 51 400-1,3

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon.

KEILARANTA 1. aivan kiinteistön tontin rajalle ja kiinteistöstä tulee olemaan maanalainen yhteys suoraan metroon. KEILARANTA 1 Toukokuussa 2012 valmistunut toimistokiinteistö Suunnittelussa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja tilat on rakennettu käyttäen uusinta rakennustekniikkaa. Kiinteistölle on haettu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sisäilmastoseminaari 2013 SUOMALAISTEN KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIKESKUSTEN KIINTEISTÖJEN SISÄYMPÄRISTÖN JA TILOJEN TOIMINNALLISUUS Kuntoutuslaitosten prosessien ja tilasuunnittelun kehittämishanke

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LAY A-siipi, korjaukset YTHS

LAY A-siipi, korjaukset YTHS LAY A-siipi, korjaukset YTHS Katariina Laine, Vahanen Oy 1 Miksi korjattiin? Käyttäjät ilmoittaneet sisäilmahaittaan viittaavasta oireilusta Sisäilma- ja kosteusteknisissä kuntotutkimuksissa 29.10-1.11.2012

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen 09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

VALTION TILAT JA TILANKÄYTTÖ

VALTION TILAT JA TILANKÄYTTÖ VALTION TILAT JA TILANKÄYTTÖ Valtion kiinteistövarallisuus 9 700 500 KOKONAIS- RAKENNUSTA SUOJELTUA ARVORAKENNUSTA PINTA-ALA 6,2 Mm 2 1 YKSITYISILTÄ MARKKINOILTA n. Mm VUOKRATTU 2 OSUUS (m 2) PUOLUSTUSVOIMIEN

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA

Joutsan kunta Y-tunnus Länsitie 5, PL 20, JOUTSA 1(6) VUOKRASOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1 VUOKRANANTAJA: Joutsan kunta Y-tunnus 0174108-9 Länsitie 5, PL 20, 19651 JOUTSA 1.2 VUOKRALAINEN Grundfos Environment Finland Oy Y-tunnus: 1599796-6 PL 1036 00101 HELSINKI

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Rakuunamäen toimistotalo Lappeenranta

Rakuunamäen toimistotalo Lappeenranta Rakuunamäen talo Lappeenranta 1 2 Toimiva ja viihtyisä sijainti yrityksellesi Lappeenrannan Rakuunamäen talo rakennetaan idylliselle kasarmialueelle, lähelle keskustaa. Ympärillä on historiallista ilmettä,

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA SUORITUSKYKYÄ LAADUKKAAN SISÄILMAN AVULLA

HYVINVOINTIA JA SUORITUSKYKYÄ LAADUKKAAN SISÄILMAN AVULLA HYVINVOINTIA JA SUORITUSKYKYÄ LAADUKKAAN SISÄILMAN AVULLA Nopea kaupungistuminen on vieraannuttanut ihmiset luonnosta Tarvitsemme luonnon intervention palauttaaksemme tasapainon Mielestämme terveellinen

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot