Jalojen lehtipuiden siemenhuolto

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jalojen lehtipuiden siemenhuolto"

Hilkka Ella Lattu
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Jalojen lehtipuiden siemenhuolto Katri Himanen

1 Jalojen lehtipuiden siemenhuolto Katri Himanen Luonnonvarakeskus, Suonenjoen toimipaikka Esityksessä Lyhyesti: miksi käyttää jaloja lehtipuita metsänviljelyssä? Miksi asia on ajankohtainen nyt? Miten jalojen lehtipuiden siemenhuolto poikkeaa totutusta? Oppeja Tanskasta

Jalojen lehtipuiden käyttäminen metsänviljelyssä Lehtipuiden taimia, poislukien raidus- ja hieskoivu, käytetään Suomessa metsänviljelyssä vuosittain muutamia satoja tuhansia.

2 Jalojen lehtipuiden käyttäminen metsänviljelyssä Lehtipuiden taimia, poislukien raidus- ja hieskoivu, käytetään Suomessa metsänviljelyssä vuosittain muutamia satoja tuhansia. Hyvin laajamittaiseen käyttöön ei luonnollisesti ole mahdollisuuksia, mutta mm. ilmaston muuttuessa voidaan kysyä, onko käyttöä kuitenkin jossain määrin järkevää lisätä. Etelä-Suomi, kulttuurimaisemat jne. Onko jatkossa mahdollista viljellä esimerkiksi pyökkiä? Jalostettua siementä saatavilla Tammen, vaahteran ja tervalepän uudet siemenviljelykset alkavat tuottaa satoa. Ns. poliittinen paine? Löytyykö markkinoita Ruotsista, tai toisaalta uusia alkuperiä lähimaista?

Kuinka jalojen lehtipuiden siemenhuolto poikkeaa totutusta? Keräysajankohdat poikkeavat havupuista, osa on kerättävä ns. raakoina. Lenninsiipien ja hedelmärakenteiden poistaminen voi olla tarpeen.

10 15 % vesipitoisuus), ja saarnen ja pähkinäpensaan siemenet kestävät kuivumista (orthodox) tutumpien puulajien tapaan. Mm.

3 Kuinka jalojen lehtipuiden siemenhuolto poikkeaa totutusta? Keräysajankohdat poikkeavat havupuista, osa on kerättävä ns. raakoina. Lenninsiipien ja hedelmärakenteiden poistaminen voi olla tarpeen. Tammenterhot eivät kestä lainkaan kuivumista (recalcitrant), joten varastointi on haastavaa. Vaahteran ja pyökin siemeniä voidaan kuivata hieman (n % vesipitoisuus), ja saarnen ja pähkinäpensaan siemenet kestävät kuivumista (orthodox) tutumpien puulajien tapaan. Mm. vaahteralla ja pyökillä siemenhorros on purettava ennen kylvöä: lisää haasteita varastointiin Tammenterhojen käsittely Tanskassa Metsätammen (Quercus robur) terhoja käytetään vuosittain Tanskassa n kg. Tästä reilut puolet on tuontitavaraa Alankomaista ja Puolasta. Talvitammea (Q. petrea) käytetään lähes sama määrä, ja sen terhoista 95 % tuodaan Norjasta. Punatammea (Q. rubra) kuluu noin 2000 kg, ja terhot ovat pääosin peräisin Alankomaista

4 Tammenterhojen keräys Terhoja kerätään varttuneista siemenkeräysmetsiköistä ja siemenviljelyksiltä. Siemenkeräysmetsiköissä terhoja tulee yleensä niin paljon, että eläinten aiheuttamasta hävikistä ei olla erityisen huolissaan. Ensimmäisenä putoavat hyönteisten vaurioittamat ja epänormaalisti kehittyneet terhot. Ne jätetään eläinten syötäviksi. Ennen pääsadon putoamista puiden alle voidaan levittää verkkoja Tammenterhojen keräys Siemenkeräysmetsiköissä puihin voidaan kiinnittää merkintä terhojen kokoluokasta ja puiden tuleentumisjärjestyksestä. Pieniterhoisten puiden alle levitetään verkot ja toisaalta tiedetään missä järjestyksessä puut on kerättävä. Terhot ovat keräyskypsiä kun niiden kyljet alkavat rusehtaa

Tammenterhojen keräys Siemenviljelyksillä terhot irrotetaan kirsikoiden keruulaitteella tai ravistelemalla tai kumauttamalla runkoa. https://www.youtube.com/watch?

5 Tammenterhojen keräys Siemenviljelyksillä terhot irrotetaan kirsikoiden keruulaitteella tai ravistelemalla tai kumauttamalla runkoa. Koneellisessa varistamisessa terhot irtoavat hattuineen. Hatut saadaan irti levittämällä terhot seuloille ja tuulettamalla niitä viileällä ilmalla pari päivää. Terhot kuivuvat ja kutistuvat sen verran, että hatut irtoavat itsestään Tammenterhojen keräys Metsikkökeräyksissä yhdestä kilosta terhoja saadaan noin 100 taimea. Jos terhot kerätään koneellisesti tai verkoilta, niissä on vähemmän sienitauteja, joten kilosta saadaan tainta. Terhoista maksetaan tällöin myös korkeampi korvaus

Terhojen lajittelu Tyhjät ja eläinten vaurioittamat terhot lajitellaan erilleen hyvistä vesialtaassa. 11 21.10.

6 Terhojen lajittelu Tyhjät ja eläinten vaurioittamat terhot lajitellaan erilleen hyvistä vesialtaassa Lämminvesikäsittely Ciboria batschiana -sienen hävittämiseksi terhot voidaan lämminvesikäsitellä Lajiteltuja terhoja kylvetetään +41 C vedessä 2 2,5 h, minkä jälkeen ne pintakuivataan varastointia varten Terhojen varastokosteus on noin 45 % tuorepainosta

Varaston lämpötila on -3 astetta, mutta terhojen elintoiminnot lämmittävät siemenmassan käytännössä - 1-2

7 Terhojen varastointi Pääosa terhoista toimitetaan taimitarhoille keväällä. Terhot varastoidaan verkkopohjaisissa puukehikoissa 95 % ilman suhteellisessa kosteudessa. Varaston lämpötila on -3 astetta, mutta terhojen elintoiminnot lämmittävät siemenmassan käytännössä asteiseksi Terhojen varastointi Terhomassaa sekoitetaan lämpötilan nousun ja homehtumisen estämiseksi Tarvittaessa verkkopohjan läpi voidaan puhaltaa ilmaa

Vesipitoisuuden määrittäminen Terhot eivät kestä kuivumista, joten niiden

uunikuivausmenetelmää: terho leikataan pitkittäissuunnassa kolmeen osaan ja yksi

Muiden lajien pienemmistä siemenistä vesipitoisuus mitataan halogeenikuvaimella.

8 Vesipitoisuuden määrittäminen Terhot eivät kestä kuivumista, joten niiden vesipitoisuuden seuraaminen on erityisen tärkeää Tanskassa käytetään ISTAn uunikuivausmenetelmää: terho leikataan pitkittäissuunnassa kolmeen osaan ja yksi kolmasosa punnitaan ennen ja jälkeen kuivauksen (103 astetta, 17 h). Muiden lajien pienemmistä siemenistä vesipitoisuus mitataan halogeenikuvaimella. Isojen siemenien kohdalla on varottava palaneen pinnan syntymistä, joka haittaa kuivumista

Terhoja stratifioidaan 3 viikkoa +4 asteessa kosteassa imupaperissa, minkä jälkeen ne siirretään idätysolosuhteisiin (+21 C).

9 Itävyyden määrittäminen Terhot idätetään imupaperikäärössä tai turpeen ja vermikuliitin seoksessa. Imupaperi-idätystä varten terhot kuoritaan ja sirkkalehtien päästä leikataan pois 1/3 osa. Terhoja stratifioidaan 3 viikkoa +4 asteessa kosteassa imupaperissa, minkä jälkeen ne siirretään idätysolosuhteisiin (+21 C). Turveidätyksessä terhoja ei leikata ja kanta jätetään turpeen pinnalle. Sirkkajuuren kehitystä kurkitaan määrävälein. Sirkkajuuri lähtee kasvuun jo 15 C, mutta verso vaatii n. 20 asteen lämpötilan Itävyyden määrittäminen

19 21.10.2016 Hajahavaintoja muilla puulajeilla Vaahteran (Acer platanoides) siemenet kerätään käsin. Keruu tehdään kun siemenet ja lenninsiivet ovat vielä vihreitä.

10 Hajahavaintoja muilla puulajeilla Vaahteran (Acer platanoides) siemenet kerätään käsin. Keruu tehdään kun siemenet ja lenninsiivet ovat vielä vihreitä. Siementen stratifiointi aloitetaan heti. Lenninsiivelliset siemenet sekoitetaan turpeeseen ja niitä stratifioidaan helmikuulle, jolloin siemenet ovat itäneet sirkkataimiksi. Tämän jälkeen taimilaatikot siirretään 2 C, jossa ne saavat olla kevääseen asti. Keväällä pikkutaimet koulitaan varsinaiseen kasvualustaan

Hajahavaintoja muilla puulajeilla Imeläkirsikan (Prunus avium), orapihlajien (Crataegus sp.) ja muiden suurihedelmäisten lajien siemenet pitää ensin erottaa hedelmälihasta.

11 Hajahavaintoja muilla puulajeilla Imeläkirsikan (Prunus avium), orapihlajien (Crataegus sp.) ja muiden suurihedelmäisten lajien siemenet pitää ensin erottaa hedelmälihasta. Hedelmät puserretaan veden kanssa siivilää vasten, jolloin hedelmäliha ja siemenet saadaan erilleen. Siemenet kellutetaan, jolloin hedelmälihan rippeet ja tyhjät siemenet erottuvat uppoavista Orapihlaja-siemenviljelys

Hajahavaintoja muilla puulajeilla Pähkinäpensaan (Coryllus avellana) pähkinöitä ei pidä kerätä puista. Pähkinät ovat kunnolla tuleentuneita ja itäviä vasta kun ne putoavat itsekseen.

2016 Hajahavaintoja muilla puulajeilla Pyökin (Fagus sylvatica) siementen vesipitoisuus säädetään pitkäaikaisvarastoinnissa 8 9 %, ja säilytyslämpötila on -5-10 C).

12 Hajahavaintoja muilla puulajeilla Pähkinäpensaan (Coryllus avellana) pähkinöitä ei pidä kerätä puista. Pähkinät ovat kunnolla tuleentuneita ja itäviä vasta kun ne putoavat itsekseen. Putoaminen tapahtuu samassakin yksilössä pitkällä aikavälillä, joten pensaiden alle levitetään maahan verkkoja ja odotetaan jopa kuukauden päivät. Tämän jälkeen pähkinät stratifioidaan Hajahavaintoja muilla puulajeilla Pyökin (Fagus sylvatica) siementen vesipitoisuus säädetään pitkäaikaisvarastoinnissa 8 9 %, ja säilytyslämpötila on C). Seuraavana keväänä kylvettävät siemenet varastoidaan kuitenkin kosteina (25 %) stratifiointisäiliöissä siemenhorroksen purkamiseksi muutamassa plusasteessa. Verkkokantisiin säiliöihin punnitaan tietty määrä siemeniä ja vettä ja säiliöt pyörivät automatisoitujen rullien päällä 24 Kuva: Tiina Ylioja

nsf/byuniqu e/infd-7faawa http://www.metla.

13 Lisätietoja e/infd-7faawa

14 27 Teppo Tutkija

Samankaltaiset tiedostot

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi