ITÄ-SUOMEN KIRJASTOJEN OKM:N LAATUKUVAUK- SEN MUKAINEN LAATUTASON KARTOITTAMINEN
|
|
- Arto Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ITÄ-SUOMEN KIRJASTOJEN OKM:N LAATUKUVAUK- SEN MUKAINEN LAATUTASON KARTOITTAMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Selene Keränen projektityöntekijä Kuopion kaupunginkirjasto Pohjois-Savon maakuntakirjasto
2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 HANKKEEN TAUSTAT, TOTEUTUS JA AIKAISEMPI LAATUTYÖ ITÄ-SUOMEN KIRJASTOISSA 2.1 Hankkeen tarkoitus 2.2 Hankkeen toteutus 7 3 KIRJASTOKYSELYN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Kirjasto kuntalaisten palveluna Kirjastopalveluiden saatavuus ja seutuyhteistyö Kirjastopalveluiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys Kirjastopalveluiden rahoitus ja tuloksellisuus Kirjastohenkilöstön koulutus ja rekrytointi Maakunnan vaikutus laatutekijöiden toteutumiseen Kunnan koon vaikutus laatutekijöiden toteutumiseen 31 PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSET 3 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 2 LIITTEET Liite 1 Kirjastoille suunnatun kyselyn väittämät Liite 2 Päättäjille suunnatun kyselyn väittämät Liite 3 Kirjastokyselyn vastauksien keskiarvot maakunnittain Liite Kirjastokyselyn vastauksien keskiarvot kunnan koon mukaan Liite 5 Päättäjäkyselyn vastauksien keskiarvot maakunnittain Liite 6 Päättäjäkyselyn vastauksien keskiarvot kunnan koon mukaan
3 3 1. JOHDANTO Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi vuonna 2010 yleisille kirjastoille suunnatun laatusuosituksen. Sen tarkoituksena on tarjota kirjastoille apuvälineitä niiden toiminnan arviointiin ja taata kuntalaisille laadukkaat ja tasavertaiset kirjastopalvelut kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa. Laatusuositus sisältää laatukuvauksia, joiden kautta kuvataan hyvää ja laadukasta kirjastoa. Sen lähtökohtana on kuntien vastuu kirjastopalveluiden järjestämisestä ja lain määrittämä kuntien kirjastotoimen arviointivelvollisuus. Laatusuositukset on suunnattu erikseen kirjastopalveluiden ylläpitäjille, kirjaston palveluille, henkilökunnalle, kokoelmille sekä tiloille. Tässä raportissa kuvataan Itä-Suomen kirjastojen yhteisen laadunarviointihankkeen toteutusta ja tuloksia. Hankkeen tarkoituksena oli laatusuositusta apuna käyttäen arvioida kirjastopalveluiden tämänhetkistä laatua kuntien kirjastoissa. Hanke jatkaa ja täydentää Itä-Suomen kirjastojen aiempaa laatuyhteistyötä. Tässä hankkeessa laadunarviointi perustuu laatusuosituksen siihen osaan, jossa kuvataan kirjastopalveluiden laatua ylläpitäjänäkökulmasta. Kuvaus on laadittu laatusuosituksessa palvelulupauksen muotoon, ja se sisältää palveluiden rahoitusta, palveluverkkoa, seudullista yhteistyötä, henkilöstön osaamista ja asiakaslähtöisyyttä määrittäviä laadun mittareita ja vähimmäisvaatimuksia. Siinä kuvataan tekijöitä, jotka toteutuessaan muodostavat laadukkaat kunnalliset kirjastopalvelut. Tässä raportissa on kuvattu hankkeen tarkoitus, hanketta edeltänyt laatutyö Itä- Suomen kirjastoissa, hankkeen toteutus sekä laatutasoa kartoittavan kyselyn tulokset. Raportin lopuksi esitetään yhteenveto tuloksista vertailemalla kuntien kirjastoille ja päättäjille kohdistettujen kyselyiden vastauksia ja niistä esiin nousevia näkemyksiä kirjastopalveluiden laadun tilasta.
4 2 HANKKEEN TARKOITUS, TOTEUTUS JA AIKAISEMPI LAA- TUTYÖ ITÄ-SUOMEN KIRJASTOISSA 2.1 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa kirjastopalveluiden tämänhetkinen laatu Itä-Suomen kirjastoissa. Kartoituksen pohjana käytettiin OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa linjattuja mittareita laadukkaita kirjastopalveluja tuottavalle kunnalle. Hankkeeseen osallistuivat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien kirjastot. Laadun arviointia pyydettiin myös kuntien kirjastoasioista vastaavien lautakuntien jäseniltä. Tarkoituksena oli kirjastotoimenjohtajien lisäksi kartoittaa myös päättäjien omakohtaisia mielipiteitä kuntiensa kirjastojen laadusta. Kyselyiden tuloksia oli tarkoitus verrata keskenään ja arvioida, miten mielikuvat kirjastopalveluiden laatutekijöistä vastaajien välillä kohtaavat. Hankkeen lopputuotoksena syntyi näiden alueiden kirjastojen laatua kuvaava raportti. Tuloksia on tarkoitus käyttää apuna kirjastoissa tehtävän laatutyön kehittämisessä sekä pohjana päättäjien kanssa käytävissä kirjaston palveluita ja laadun kehittämistyötä koskevissa keskusteluissa. Hankkeen ohjausryhmän muodostivat Marja Tiittanen-Savolainen Kuopion kaupunginkirjastosta, Rebekka Pilppula Joensuun seutukirjastosta, Virpi Launonen Mikkelin kaupunginkirjastosta, Lea Tserni-Puittinen Lieksan kaupunginkirjastosta, Maarit Koskinen Siilinjärven kunnankirjastosta sekä Eeva Hiltunen Itä- Suomen aluehallintovirastosta. Projektityöntekijänä toimi Selene Keränen. Hanke jatkoi Itä-Suomen kirjastojen aiempaa laatuyhteistyötä. Tätä hanketta edeltäneet laatuhankkeet on seuraavaksi lyhyesti esitelty. Tilat syyniin! -hanke Vuonna 2013 toteutettiin Itä-Suomen kirjastojen tiloja kartoittava hanke. Arkkitehtiopiskelija kiersi kirjastoja kuvaamassa ja arvioimassa niiden tiloja ennalta määritettyjen kriteerien pohjalta. Tiloja arvioitiin suhteessa OKM:n laatusuosituksessa kirjattuja tiloille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Arvioinnin kohteena
5 5 olivat pääkirjastot sekä 2000-luvun kuntaliitoksien myötä entiset pääkirjastot. Hankkeesta saatiin kattava ja systemaattinen arviointi Itä-Suomen kirjastojen tiloista. Arviointiraporttia voidaan käyttää jatkossa kehittämissuunnitelmien laatimisen pohjana sekä näiden suunnitelmien perusteluna. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatutyön tila -hanke Kesällä 2012 toteutettiin Itä-Suomen kirjastojen ja ELY-keskuksen (nyk. AVI) yhteishankkeena kirjastoissa tehtävää laatutyön tilaa kartoittava hanke. Hanke toteutettiin kirjastojen johtajille suunnattuna sähköisenä Webropol-kyselynä. Kysymyksissä käsiteltiin OKM:n laatusuositusten tunnettavuutta, käytössä olevia laadunarviointikeinoja, laatuyhteistyötä kunnan/kaupungin kanssa sekä laatutyön tulevaisuutta kirjastoissa. Kyselyn perusteella laatutyö on alueen kirjastoissa melko hyvällä mallilla ja siihen suhtaudutaan kirjastoissa positiivisesti. Monissa vastaajakirjastoissa laatutyötä oltiin vasta aloittelemassa, joissakin kirjastoissa se oli jo systemaattista ja osa kirjaston arviointijärjestelmää. Eniten laatutyöhön kaivattiin kunnalta tukea, koulutusta ja selkeää mittaristoa laadun arvioimiseksi. Myös maakuntakohtaista yhteistyötä toivottiin lisättävän resursseiden tehokkaamman hyötykäytön vuoksi. Tämän hankkeen jälkeen Itä-Suomen kirjastojen laatutyöryhmän toiminta päätettiin myös vakiinnuttaa. Kehittämistyöryhmä kokoontuu vuosittain, ja sen tarkoituksena on pitää laatutyö elävänä ja kiinnostavana sekä tukea laatutyötä Itä- Suomen kirjastoissa. Itä-Suomen kirjastojen arviointiverkosto -hanke Hanke toteutettiin vuosina ja se koostui Mikkelin Asiakaslähtöiset menetelmät palveluiden arvioinnissa -hankkeesta sekä Joensuun Kokoelmien arviointi -hankkeesta.
6 6 Mikkelissä vuonna 2009 käynnistyneen asiakaspalvelun arviointihankkeen tarkoituksena oli kokeilla erilaisia asiakaslähtöisiä menetelmiä kirjaston palvelujen arvioinnissa ja testata niiden käyttökelpoisuutta asiakaspalautteen keruumuotoina. Hankkeen lähtökohtana oli kirjastojen palvelujen sopeuttaminen nykyisiin henkilöstöresursseihin ilman, että asiakaspalvelun laatu laskisi sekä löytää uudenlaisia toimintatapoja asiakkaiden kohtaamiseen. Samoin mietittiin, miten asiakaspalvelun arviointia voitaisiin kehittää pelkistä lomakekyselyistä aidosti asiakaslähtöiseen suuntaan. Tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelun laatua, lisätä asiakasyhteistyötä sekä kerätä eri asiakasryhmiltä mielipiteitä ja ideoita kirjaston palveluista ja niiden kehittämisestä. Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä- Savon maakuntakirjasto toteutti hankkeen aikana viisi eri tutkimuskokeilua asiakaspalvelun laadun selvittämiseksi ja kehittämiseksi. Näitä olivat: vuotiaille nuorille suunnattu Kirjasto Mitä häh? -eikäyttäjätutkimus Hyvinvointia ja elämänlaatua kirjastosta -foorumi senioreille Unelmieni kirjasto -taidekilpailu kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle Pikapalautejärjestelmien testaaminen Mystery shopping -kokeilu. Joensuussa toteutettu hanke puolestaan perustui Joensuun seutukirjaston perustamisvaiheessa todettuun kokoelmien arvioinnin tarpeeseen. Hanketta edelsi vuonna 2007 tehty kotiseutuaineiston kartoitus. Nyt suoritettu kattava kokoelmien kartoitus perustui tilastotietoihin vuosien 2008 ja 2009 osalta. Hankkeen tavoitteina olivat muun muassa kokoelmien arviointi, kokoelman hankinnan, karsinnan ja varastoinnin periaatteiden kirjaaminen, tietoisuuden lisääminen yhteisestä kokoelmasta, asiakasesitteen valmistaminen sekä kokoelmapolitiikkaa koskevan hiljaisen tiedon siirtäminen. Kokoelmatyöhankkeen seuraavana tavoitteena oli rakentaa malli jatkuvalle arvioinnille ja jatkaa yhteistä oppimista. Hanketta laajennettiin vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana, jolloin suoritettiin 16 kirjaston palvelupisteen kokoelmien arviointia vertaisarviointina.
7 7 2.2 Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin syys-joulukuussa 201. Ohjausryhmän aloituspalaveri pidettiin keskiviikkona Toteutusmuodoksi vahvistui tuolloin laatutekijöistä muodostettavat väittämät ja niiden pohjalta laadittu sähköinen, Surveypalkyselyohjelmalla toteutettava kyselytutkimus. Laadunarviointia varten valikoitui kaksi erillistä kohderyhmää, joille laadittiin kaksi erillistä kyselyä. Toinen niistä kohdistettiin Itä-Suomen kirjastotoimenjohtajille tai vastaavassa asemassa oleville ja toinen kuntien kirjastoasioista vastaavien lautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Kyselyt koostuivat kirjastopalveluiden laatutekijöitä kuvaavista väittämistä. Väittämät perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemaan Yleisten kirjastojen laatusuositukseen ja sen kirjastopalveluiden tavoitetaso ylläpitäjänäkökulmasta -osaan. Sen pohjana toimii palvelulupaus, jossa sanotaan: Kunta huolehtii kuntalaisten sivistyksellisistä perusoikeuksista ylläpitämällä laadukkaita kirjastopalveluita. Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Niillä kunta vahvistaa omaa kulttuurista perustaansa ja ennaltaehkäisee tiedollista ja muuta syrjäytymistä. Kunta huolehtii, että kirjastotoiminnan peruspilareista (tila laitteineen, ajanmukainen kirjastojärjestelmä, ajantasainen kokoelma, ammattitaitoinen henkilökunta ja riittävät aukioloajat) mikään ei puutu tai ole laadultaan tai määrältään riittämätön. (OKM 2010, 3.) Projektityöntekijä muotoili kyselyyn valittavat väittämät laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavalle kunnalle laadittujen mittareiden pohjalta, jotka on koottu laatusuositukseen sivuille Tämän jälkeen ohjausryhmän kanssa väittämät arvioitiin, niiden sanamuodoista keskusteltiin ja käydyn keskustelun pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset. Lopullinen versio väittämistä syötettiin Surveypaljärjestelmään, jonka jälkeen niiden muotoa ja termistöä vielä hiottiin mahdollisimman yksiselitteiseen ja mitattavaan muotoon. Lopullinen kysely koostui viidestä väittämäkokonaisuudesta. Ne käsittelivät kirjaston roolia kunnassa, kirjastopalveluiden kehittämistä, alueellista ja seudullista yhteistyötä, kirjastotoiminnan rahoitusta ja kirjaston henkilökunnan osaamista. Vastaajat arvioivat kyselyn väittämiä Likert-asteikolla 1 5 (1 = täysin eri mieltä,
8 8 5 = täysin samaa mieltä). Kysely sisälsi myös muutamia avoimia kysymyksiä sekä jokaisen osion lopussa olevan avoimen vastauskentän, jossa vastaajat saivat halutessaan täsmentää tai kommentoida antamiaan vastauksia. Kirjastokysely toimitettiin kirjastotoimenjohtajille 35:een Itä-Suomen kuntaan. Kyselyn kohdekunnista 17 sijaitsi Pohjois-Savon alueella, yhdeksän Etelä- Savossa ja yhdeksän Pohjois-Karjalassa. Kysely julkaistiin ja muistutusviesti kyselystä lähetettiin ensimmäisen vastausviikon jälkeen. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa. Kyselyn sulkeuduttua tulosten analysointiin ja raportointiin jäi noin kuukausi. Tuloksien analysointia varten vastaajakunnat jaettiin asukasluvun perusteella pieniin (alle 5000 asukasta), keskisuuriin ( asukasta) ja suuriin (yli asukasta) kuntiin. Vastauksia arvioitiin myös maakuntatasolla. Päättäjille suunnattu kysely kohdistettiin lautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Kyselyyn poimittiin yhteensä kaksitoista väittämää kirjastokyselyn eri osioista. Päättäjäkysely haluttiin pitää lyhyenä, ja sen ohjeistuksessa korostettiin oman näkemyksen esittämistä vastausvaihtoehtoa valittaessa. Päättäjäkyselyn lopussa oli myös vastauskenttä avoimille kommenteille. Kysely lähetettiin yhteensä 83 vastaajalle kolmeen maakuntaan. Postituslista ei ollut sähköpostiosoitteiden puutteen vuoksi ihan täydellinen. Kahdeksan ilmoitettua sähköpostiosoitetta ei myöskään ollut voimassa, eikä kysely siis tavoittanut kaikkia postituslistalla olleita. Päättäjäkysely oli avoinna Kirjastokyselyn vastaukset on esitetty kappaleessa kolme ja päättäjäkyselyn kappaleessa neljä. Tuloksia on tarkasteltu kaikkien osallistujien vastauksia esittelevien grafiikoiden kautta sekä lyhyillä kirjallisilla yhteenvedoilla maakunnan ja kunnan koon vaikutuksista vastauksiin. Graafisesta taulukosta ilmenee vastausten prosenttiosuuksien lisäksi vastaajien lukumäärä sekä kaikkien vastausten keskiarvo. Lisäksi liitteistä löytyy molempien kyselyiden sisältämät väittämät (liitteet 1 ja 2) sekä graafiset esitykset maakunnan ja kunnan koon mukaan jaotelluista vastauksista (liitteet 3 6) vertailun helpottamiseksi.
9 9 3 KIRJASTOKYSELYN TULOKSET 3.1 Vastaajien taustatiedot Taustatietoina kyselyssä käytettiin vastaajakirjaston sijaintimaakuntaa sekä kunnan kokoa. Kyselyyn vastasi 22 kirjastotoimenjohtajaa. Vastausprosentti oli näin 63 %. Vastausten maakunnallinen jakautuminen näkyy taulukosta 1. Kirjaston sijaintimaakunta Vastaajia % Vastaajia kpl Etelä-Savo 27 6 Pohjois-Karjala 1 3 Pohjois-Savo Taulukko 1: Vastaajien jakautuminen maakunnan mukaan Pohjois-Savon korkeampaa vastausprosenttia selittää osittain se, että siellä sijaitsee miltei kaksinkertainen määrä kyselyssä mukana olleita kuntia kahteen muuhun maakuntaan verrattuna. Kuntien koon mukaan vastaukset jakautuivat taulukon 1 mukaisesti. Asukasluku Vastaajia % Vastaajia kpl Alle Yli Taulukko 2: Vastaajien jakautuminen kunnan koon mukaan Vastaajakirjastoista 1 % sijaitsee siis pienissä kunnissa, 18 % keskisuurissa ja 1 % suurissa kunnissa. Keskisuurien kuntien alhaisempaa prosenttiosuutta selittää niiden määrällisesti pienempi osuus kyselyn kattaneista kunnista.
10 Kirjasto kuntalaisten palveluna Ensimmäisen kysymyskokonaisuuden väittämät koskivat kirjaston peruspalveluihin liittyviä laatutekijöitä. Osion väittämät saivat kyselyn väittämäkokonaisuuksien korkeimman keskiarvon. Kaikkien väittämien yhteiskeskiarvoksi muodostui,08. Yksittäisistä väittämistä korkeimman keskiarvon sai ensimmäinen, kirjastopalveluiden tiedonsaannin mahdollistavaa roolia kunnassa mittaava väittämä (,5). Alhaisimman keskiarvon (3,55) sai palveluiden monikulttuurisuutta koskeva väittämä 5 6% Kaikki (KA:.5, Hajonta:0.5) (Vastauksia:22) Kuvio 1: Kirjastopalvelut mahdollistavat kuntalaisille vapaan ja helppokäyttöisen pääsyn keskeisiin kansallisiin tiedonlähteisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Kuviosta yksi ilmenee, että kaikki vastaajat pitävät kunnan tarjoamia kirjastopalveluita hyvänä tai melko hyvänä tiedonsaannin mahdollistajana. Yhdessä avoimessa kommentissa todetaan, että kirjastopalvelut kyllä voivat mahdollistaa tämän kuntalaisille, mutta väittämän toteutuminen on vahvasti kuntakohtaista. 32% Kuvio 2: Kirjastoissa on ajantasaiset, laadukkaat ja uusiutuvat kokoelmat 6% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.5) (Vastauksia:22) Suuri osa vastaajista kokee myös kirjaston kokoelmat laadukkaina ja ajantasaisina (kuvio 2). Yhdessä avoimessa kommentissa mainitaan pitkään jatkunut
11 11 kunnan huono taloustilanne, joka näkyy resurssien puutteena ja vaikuttaa muun muassa kokoelmatyöhön hankintojen vähentyessä. 5 1% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.75) (Vastauksia:22) Kuvio 3: Kirjaston kokoelmissa on eri asiakasryhmille soveltuvaa aineistoa sekä opiskeluun että viihtymiseen. Myös kirjaston kokoelmat koetaan pääosin laatusuosituksen mukaisesti kuntalaisten tarpeita palvelevana (kuvio 3). Vain viisi prosenttia on melko eri mieltä väittämästä ja saman verran ei osaa ottaa kantaa väittämään. Kuvio : Kunnan monikulttuurisuus näkyy kirjaston kokoelmissa ja palveluissa. Monikulttuurisuuskysymys jakoi vastauksia jonkin verran. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kokee monikulttuurisuuden näkyvän kirjaston palveluissa. 18 % on melko eri mieltä ja 18 % ei osaa sanoa. Vastauksiin voi vaikuttaa kunnan monikulttuurisuuden aste sekä kirjaston resursseista johtuvat monikulttuuristen palveluiden ja kokoelmien ylläpidon haasteet ja mahdollisuudet. - vaihtoehdon voi tulkita myös niin, että kunnassa ei ole monikulttuuristen palveluiden tarvetta. 9% 18% 18% 5 Kaikki (KA:3.55, Hajonta:0.89) (Vastauksia:22)
12 12 Kuvio 5: Kirjaston verkkopalveluita kehitetään määrätietoisesti. Kirjastojen verkkopalvelut aiheuttivat myös kuvion viisi mukaisesti jonkin verran hajontaa vastauksissa. Avoimissa kommenteissa verkkopalveluista todettiin, että niiden kehittämistä ei vielä koeta kirjaston perustyöksi. Toisessa kommentissa mainittiin, ettei verkkopalveluiden kehittäminen kuulu pienen kirjaston tärkeimpiin tehtäviin. Lisäksi kommenttien perusteella verkkopalveluiden kehittäminen koetaan vaikeaksi. 9% 23% 27% 1% Kaikki (KA:3.73, Hajonta:1.09) (Vastauksia:22) 9% 27% 59% Kaikki (KA:.05, Hajonta:0.82) (Vastauksia:22) Kuvio 6: Kirjastojen tilat ovat toimintaan sopivat, helposti saavutettavat ja esteettömät. Suuressa osassa vastaajakuntia kirjastojen tilojen koetaan olevan kirjastotoiminnalle sopivat ja riittävän esteettömät (kuvio 6). Tiloja koskevissa avoimissa kommenteissa mainittiin, että tilat ovat parasta aikaa remontissa ja että esteettömyystekijät korjaantuvat tulevan peruskorjauksen myötä. Tilat koetaan yhden kommentin mukaan myös ahtaiksi, mutta kuitenkin helposti saavutettaviksi.
13 13 36% 59% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.69) (Vastauksia:22) Kuvio 7: Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita ja - prosesseja. Kirjastopalveluiden koetaan myös vahvasti olevan osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita (95 % vastaajista täysin tai melko samaa mieltä). Yksi avoimen kommentin jättänyt vastaaja kuitenkin pohtii, mitä väittämällä loppujen lopuksi tarkoitetaan ja mistä tietää, onko kirjasto osa näitä tärkeitä palveluita. Väittämän taustalla vaikuttanee ajatus siitä, että kirjasto otetaan huomioon yhtenä hyvinvointia ja oppimis- ja kulttuurimahdollisuuksia tarjoavana kunnallispalveluna kunnan muita palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. On hienoa, että niin moni vastaaja kokee, että kirjasto on itse tai kunnan tasolla on onnistuttu tässä tehtävässä. Toisessa avoimessa kommentissa huomioidaan, että kirjastojen rooli hyvinvoinnin tuottajana helposti unohdetaan kunnallisorganisaatiossa. 3.3 Kirjastopalveluiden saatavuus ja seutuyhteistyö Toinen väittämäkokonaisuus pyrki mittaamaan kirjastojen kehittämistä sekä osana muita kunnallisia palveluita että alueellisen ja seudullisen yhteistyön kautta. Samassa kokonaisuudessa arvioitiin myös palveluiden saatavuutta (aukioloajat, toimipisteet ja kirjastoautopalvelut) kuntalaisten näkökulmasta. Osion korkeimman keskiarvon sai väittämä pyrkimyksestä parhaisiin käytäntöihin (,27) ja alhaisimman kirjastoautopalvelua koskeva väittämä (3,59).
14 1 9% 32% 5 Kaikki (KA:.1, Hajonta:0.76) (Vastauksia:22) Kuvio 8: Kirjasto on lähipalvelu, ja kirjastot sijaitsevat väestön liikkumisen ja asumisen kannalta keskeisillä paikoilla. Suurimmassa osassa vastaajakuntia (87 %) kirjastojen koetaan oleva kuntalaisia palveleva lähipalvelu, jonka toimipisteet ovat toiminnan kannalta hyvin sijoitetut (kuvio 8). Vain viisi prosenttia on melko eri mieltä väittämästä, ja yhdeksän prosenttia ei ole muodostanut asiasta mielipidettä. Avoimissa kommenteissa oli mainittu, että kirjasto koetaan lähipalveluna, vaikka lähipalvelulle asetettu kilometriraja ei kunnassa toteudu. Kuntaliitto toteaa, että lähipalveluita määriteltäessä on palvelun saatavuuden lisäksi tärkeää huomioida myös palvelun saavutettavuus. Kotipalvelulla, kuljetuspalveluilla ja muilla järjestelyillä on mahdollista luoda lähipalveluita vähän pidemmänkin matkan takaa. Laatusuosituksessa palvelupaikkojen saavutettavuuden suositus koskee taajama-alueita, ja niissä 80 %:lla väestöstä tulisi olla enintään 2 kilometriä tai ajallisesti puoli tuntia matkaa kirjastoon (OKM 2010, 26). 18% 18% 18% 1% Kaikki (KA:3.59, Hajonta:1.5) (Vastauksia:22) Kuvio 9: Kirjastoautopalvelu täydentää harvaanasutuilla seuduilla fyysisen palveluverkon palveluita. Kirjastoautopalveluiden kohdalla laatusuosituksen kuvaus ei kaikissa kunnissa toteudu. Vähän yli puolet (59 %) vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä
15 15 väittämän kanssa. Täysin tai melko eri mieltä on 23 %. Kahdeksantoista prosenttia on valinnut en osaa sanoa -vaihtoehdon. Kahdessa avoimessa kommentissa kerrotaan, ettei kunnassa ole kirjastoautoa. Toisessa kommenteista kuitenkin mainitaan fyysisten toimipisteiden määrän paikkaavan auton puutetta. Kirjastot.fi -sivuston tilastojen mukaan kirjastoautojen lukumäärä on tasaisesti laskenut koko maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viiden viime vuoden aikana kirjastoautojen lukumäärä on vähentynyt noin kahdeksan prosenttia. Toisaalta kirjastoauton palveluja pyritään joissakin kunnissa paikkaamaan esimerkiksi toimivalla kotipalvelulla ja muun muassa päiväkoteihin ja alakouluille toimitettavilla kirjalaatikoilla. Kuvio 10: Kirjastojen aukioloajat ovat riittävät ja asiakkaiden kannalta oikein sijoitetut. Kuviosta kymmenen näkyy, että kirjastojen aukioloaikoihin ollaan tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 91 % kunnista. Vähän alle kymmenen prosenttia kokee niissä olevan kehittämisen varaa. 9% 18% 73% Kaikki (KA:.0, Hajonta:0.7) (Vastauksia:22) 1% 6% 18% Kaikki (KA:3.95, Hajonta:0.71) (Vastauksia:22) Kuvio 11: Kirjastopalvelua kehitetään määrätietoisesti strategisten tavoitteiden suuntaan. Noin viidennes kokee, että kirjastopalveluiden kehittäminen kunnassa on määrätietoista ja perustuu strategisiin tavoitteisiin. 6 % on melko samaa mieltä väittämän kanssa ja viisi prosenttia puolestaan melko eri mieltä (kuvio 11).
16 16 Kuvio 12: Kunnan sisäisen, toimivan yhteistyön lisäksi kunta kehittää kirjaston palvelutarjontaa yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Yhteistyö kuntien ja palveluntarjoajien välillä toteutuu kuvion 12 mukaisesti hyvin tai melko hyvin. 82 % vastaajista on tyytyväisiä yhteistyöhön. 1 % on melko eri mieltä. 1% 27% 5 Kaikki (KA:3.95, Hajonta:0.93) (Vastauksia:22) 1% 1% 36% 32% Kaikki (KA:3.68, Hajonta:1.33) (Vastauksia:22) Kuvio 13: Alueellisesta ja seudullisesta yhteistyöstä on selkeät sopimukset, ja kustannusvastuut on määritelty. Alueellisia yhteistyösopimuksia ja kustannusvastuita koskeva laatuväittämä osoittaa jonkin verran eroavaisuuksia kuntien välillä (kuvio 13). Noin kolmasosa vastaajista on täysin samaa mieltä (32 %), ja kolmasosa melko samaa mieltä (36 %), kun taas 1 % vastaajista on täysin eri mieltä väittämän kanssa. En osaa sanoa -vastaukset voivat osittain heijastella joko sopimuskäytäntöjen toimimattomuutta kuntatasolla tai yhteistyösopimusten puutetta.
17 17 9% 9% 32% 6% Kaikki (KA:3.91, Hajonta:1.08) (Vastauksia:22) Kuvio 1: Kunta kantaa oman vastuunsa yhdessä tuotetuista palveluista. Kunnan koetaan kantavan oman vastuunsa yhdessä tuotetuista palveluista hyvin tai melko hyvin (78 % vastauksista). Viisi prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä väittämän kanssa, ja yhdeksän prosenttia melko eri mieltä (kuvio 1). 18% 1% 18% 6% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:1.3) (Vastauksia:22) Kuvio 15: Verkkopalveluiden kehittämisessä on huomioitu seudullisen yhteistyön mahdollisuudet ja kansallisesti tuotetut palvelut. Väittämä verkkopalveluiden kehittämisestä aiheuttaa jälleen jonkin verran hajontaa vastauksissa. 6 % vastaajista kokee, että seudullinen yhteistyö ja kansalliset verkkopalvelut on hyödynnetty hyvin tai melko hyvin oman kunnan kirjastoissa. Täysin tai melko eri mieltä on 23 % vastaajista. Avoimissa kommenteissa todetaan, että yhteistyö maakunnan tasolla toimii, ja järjestelmiä kehitetään yhteistoimintana. Myös kirjastokimppojen sisällä tehdään kommenttien mukaan kehittämistyötä ja sovitaan uusista käytänteistä.
18 18 Kuvio 16: Kirjastopalveluissa pyritään parhaisiin käytäntöihin ja kansallisen laatusuosituksen toteuttamiseen. Lähes kaikissa vastaajakirjastoissa (91 % vastaajista) koetaan, että laatusuositusta pyritään toteuttamaan ja parhaisiin käytäntöihin pyritään toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Osion päätteeksi kysyttiin vielä seutukirjastotoiminnasta ja sen merkityksestä. Vastaajista 23 % on ilmoittanut kirjastonsa kuuluvan seutukirjastoon, mutta kahdessa avoimessa kommentissa tarkennetaan, että kyseessä on kirjastokimppa, eikä varsinainen seutukirjasto. Yhteistyötä kirjastokimpan sisällä kuitenkin arvostetaan ja sen koetaan tukevan sekä edistävän oman kirjaston palveluita. Kirjastokimppojen toteuttaman yhteistoiminnan todetaan olevan pelastusrengas pienille kunnille. 9% 36% 5 Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.62) (Vastauksia:22) Kommenttien perusteella seutukirjaston koetaan vaikuttavan positiivisesti kirjaston palveluiden järjestämiseen. Kommenteissa mainitaan muun muassa yhteisen toiminta-ajatuksen ja arvojen palvelevan myös kirjastopalveluiden järjestämistä. Palaute palveluita ostavilta kunnilta on ollut pääosin positiivista. 3. Kirjastopalveluiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys Palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja kehittämistä mittaavissa väittämissä keskiarvollisesti parhaiten onnistutaan kuntalaisten palautteenannon mahdollistamisessa (keskiarvo,8). Eniten kehittämisen varaa koetaan olevan kuntalaiskyselyihin osallistumisessa sekä kehittämistyön tueksi tehtävien tarve- ja käyttötutkimuksien toteuttamisessa. Keskiarvo näissä molemmissa oli 3,23.
19 19 2% 71% Kaikki (KA:.1, Hajonta:0.6) (Vastauksia:21) Kuvio 17. Kirjaston palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Vastausten perusteella asiakaslähtöisyys on otettu kehittämisen perustaksi lähes kaikissa vastaajakirjastoissa. 95 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämästä (kuvio 17). Yksi vastaaja ei ole vastannut kysymykseen. 27% 23% 32% 1% Kaikki (KA:3.23, Hajonta:1.13) (Vastauksia:22) Kuvio 18. Kirjaston palveluita kehitetään säännöllisiin tarve- ja käyttötutkimuksiin perustuen. Sen sijaan säännölliset tarve- tai käyttötutkimuksiin perustuvat kehittämismenetelmät eivät kaikissa kirjastoissa täysin toteudu (kuvio 18). 32 % on täysin tai melko eri mieltä väittämän kanssa, ja 23 % on valinnut en osaa sanoa - vaihtoehdon. Vähän alle puolessa vastaajakirjastoista (6 %) ollaan samaa tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. 9% 36% 5 Kaikki (KA:.18, Hajonta:0.83) (Vastauksia:22) Kuvio 19. Kirjastopalveluiden kehittämisessä huomioidaan kunnan väestöpohja ja toimintaympäristö.
20 20 91 % vastaajista kokee, että palveluita kuitenkin kehitetään kunnan väestöpohja ja kirjaston toimintaympäristö huomioon ottaen. 9% 23% 23% 6% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:0.89) (Vastauksia:22) Kuvio 20. Kirjastopalveluiden kehittämisessä otetaan aina huomioon tulevaisuuteen suuntautuva, ennakoiva näkökulma. Reilusti yli puolessa vastaajakirjastoja (69 %) koetaan, että toimintaa kehitetään tulevaisuuden muutoksia ja tarpeita ennakoiden. 9 % on väittämästä melko eri mieltä, ja 23 %:lla ei ole muodostunut mielipidettä asiasta (kuvio 20). 1% 1% 68% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:0.83) (Vastauksia:22) Kuvio 21. Kirjastoa kehitetään osana kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita yhteistyössä muiden kanssa. Kirjastoissa koetaan, että ne huomioidaan myös monissa kunnissa melko hyvin osana hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita. 82 % on asiasta samaa tai melko samaa mieltä, 1 % vastaajista on melko eri mieltä. Yksi avoimen kommentin jättänyt vastaaja mainitsee, että yhteistyö kunnan muiden sektoreiden kanssa on liian vähäistä ja että parantamisen varaa olisi.
21 21 Kuvio 22. Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. Kirjastojen sisällyttäminen kuntalaiskyselyihin vaihtelee jonkin verran vastaajakunnittain. Alle puolessa (1 %) vastaajakirjastoissa kuntalaiskyselyissä ollaan mukana, 36 % on melko eri mieltä väittämän kanssa. Se, järjestetäänkö kunnissa ylipäänsä säännöllisiä kuntalaiskyselyitä, ei luonnollisestikaan käy vastauksista ilmi. -vastaukset voivat osittain heijastella sitä, ettei kuntalaiskyselyitä järjestetä. 23% 23% 18% 36% Kaikki (KA:3.23, Hajonta:1.13) (Vastauksia:22) 52% 8% Kaikki (KA:.8, Hajonta:0.5) (Vastauksia:21) Kuvio 23. Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta kirjaston palveluista ja esittää toiveita kehittämiskohteista. Koko kyselyn korkeimman keskiarvon sai väittämä kuntalaisten palautteenantomahdollisuuksista (kuvio 23). Täydet 100 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. Yksi vastaaja ei ole vastannut kysymykseen lainkaan. Avoimissa kommenteissa vastaajat olivat kertoneet käytössä olevista palautteenantokanavista. Monissa kirjastoissa on ainakin palautekaavake kirjaston tiloissa ja/tai verkossa täytettävänä ja säännöllisiä asiakaskyselyitä toteutetaan. Kansalliskirjaston järjestämään kansalliseen käyttäjäkyselyyn osallistutaan myös.
22 22 27% 32% 36% Kaikki (KA:3.5, Hajonta:1.6) (Vastauksia:22) Kuvio 2. Kirjastossa on käytössä asiakaspalautejärjestelmä. Yli puolessa (68 %) vastaajakirjastoista on myös käytössä jonkinlainen asiakaspalautejärjestelmä, jonka avulla saatu palaute kootaan ja käsitellään. Asiakaspalautejärjestelmä puuttuu 32 %:lla kirjastoja. Tässä kirjaston koko näyttäisi vaikuttavan vastauksiin, sillä valtaosa näistä 32 %:sta on pieniä kirjastoja, joissa palautejärjestelmän tarve ei kenties ole niin suuri. 1% 9% 1% Kuvio 25. Lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten huomioiminen palveluiden kehittämisessä on myös aktiivista. 78 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. 1 % on melko eri mieltä. Yli puolet melko eri mieltä tai en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneista kuuluvat isojen kuntien kirjastoihin, joissa käytännöt toimipisteiden välillä voivat vaihdella tai olla tuntemattomia vastaajalle. 6% Kaikki (KA:3.77, Hajonta:0.85) (Vastauksia:22) Avoimissa kommenteissa oli kerrottu muun muassa nuorisovaltuuston mahdollisuudesta ottaa kantaa kirjastopalveluihin. Toisessa kommentissa kerrotaan tilanteen nuorten palautemahdollisuuksien osalta parantuvan lähiaikoina, kun oppilaskunta ja nuorisovaltuusto otetaan mukaan kehittämistyöhön.
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotTOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset
TOENPERÄN KIRJASTON ASIAKASKYSELYN TULOKSET Paperikyselyn tulokset Asiakaskysely toteutettiin ajalla 2..27 29..27 kaikissa Toenperän toimipisteissä. Kyselyyn pystyi vastaamaan verkossa tai paperisena versiona
LisätiedotTilat Syyniin. Milla Rusanen
Tilat Syyniin Milla Rusanen Tilat syyniin! Itä-Suomen kirjastoilla pitkä perinne ylimaakunnallisiin arviointihankkeisiin - Kokoelma, asiakaspalvelu, osaaminen ja laatutyö yleisellä tasolla Laatutyötä arvioitaessa
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotKaupunginkirjaston asiakaskysely 2014
Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotKirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa
9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015
Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE
LisätiedotJoensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa
1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin
LisätiedotKUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014
KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten
LisätiedotKokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin
Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00
LisätiedotKirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi
Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto
LisätiedotTAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot
TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotItä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila
Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja Juho Jussila 19.9.2017 Sisällys Laatukäsikirja-hankkeen taustaa Yleistä laadunarvioinnista Laatukäsikirjan toimintaperiaate Laatukäsikirjan sisältö Yhteenveto
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotPeruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista
Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri
LisätiedotTyöpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo
Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa
LisätiedotUusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta
Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Merja Kummala-Mustonen Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Merja Kummala-Mustonen 1 Kirjastoasetus
LisätiedotAlueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi
Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014
Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa
LisätiedotKuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin.
7/2013 Nokian kaupunginkirjaston tuloksia Kirjastojen kansallisessa käyttäjäkyselyssä 2013 Kirjastojen yhteinen kysely toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kyselyä koordinoi kirjastosektorien yhteinen
LisätiedotKirjaston omatoimipalvelujen monet mahdollisuudet
Kirjaston omatoimipalvelujen monet mahdollisuudet Selvitys omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 Mikkeli 2.5.2016 Kuopio 3.5.2016 Joensuu 9.5.2016 Pirkko Rusi, Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.5.2016
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotEtelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen
Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen,
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
LisätiedotKirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä
Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotKESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS
Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotTulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.
EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto Syksy 2007
Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan
LisätiedotAsiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto
2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotTavoitetaso/Vastuuhenkilöt. Arviointikriteerit, mittarit. palveluihin liittyvän kyselytutkimuksen. Työntekijöiden ja asiakkaiden
1 ASIAKAS/ASUKASNÄKÖKULMA KIRJASTO Arviointikriteerit, mittarit Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt Toimenpiteet Asiakkaiden tiedontarpeisiin vastaaminen, tiedollisen ja kulttuurisen tasa-arvon lisääminen, syrjäytymisen
LisätiedotAsiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)
Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen
LisätiedotMAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO
MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Eveliina Rautava Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotOPERATIIVINEN SOPIMUS 2017
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Kirjastopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotJoensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa
1 (5) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu muihin maakuntakirjastoihin, mutta pääkaupunkiseudun
LisätiedotMahdollisuuksien maailma
Mahdollisuuksien maailma Asiakaslähtöisyys kirjaston kehittämisessä Mikkelissä Virpi Launonen 23.08.2010 Kolme juonnetta Asiakaspalvelun arviointi Asiakassegmentointi Itä-Suomen kirjastojen arviointiverkosto,
LisätiedotKuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
LisätiedotItä-Suomen yleiset kirjastot 2011
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011 Savonlinnan uusi kirjastorakennus nousee harjakorkeuteen. (kuvat: Tapani Boman) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Jani Tervo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotLapin kirjastokokous
Lapin kirjastokokous 8.5.2014 Peruspalveluarviointi Kirjastotilastot OKM:n ajankohtaiset Lapin aluehallintovirasto, Satu Ihanamäki, opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 6.5.2014 1 Peruspalveluarviointi
LisätiedotItä-Suomen yleiset kirjastot 2014
Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotItä-Suomen yleiset kirjastot 2012
NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 Kuopion uusin kirjastoauto Aulis aloitti ajot vuoden 2013 alussa (Kuva: Jouni Nykänen) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotTERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors
TERVIS-hankkeen väliarviointi 4.12.2014 Leppävirta Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä
LisätiedotKuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.
2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotAlueraporttien yhteenveto 2/2006
Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia
LisätiedotKansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017
Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2017 Kansainvälisten liikkuvuuslukujen keräämisen yhteydessä ammatillisilta oppilaitoksilta ja aikuiskoulutuskeskuksilta sekä oppisopimustoimistoilta
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö
LisätiedotKokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko
Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kouluverkkovalmistelussa, Päivi Raukko Case: Hämeenlinnan palveluverkkoselvitys Kaikkia palveluja ja koko kaupunkia koskeva Erityinen mielenkiinto koulu- ja päiväkotiverkossa
LisätiedotKysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016
Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotTavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty
Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten
LisätiedotPerusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto
Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä
LisätiedotKehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta. Tampere Marjariitta Viiri
Kehittämisavustukset Alustavia tuloksia PePa-kyselystä Muuta Tampere 12.4.2018 Marjariitta Viiri Kehittämisavustukset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt kehittämisavustuksia 695 500
LisätiedotUutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014
Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N
Lisätiedot21 Lopuksi Kulttuuripalvelut
Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn
LisätiedotYhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (2017)
0..08 Yhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (07) Jäteyhtiö Jätekukko teki syksyllä 07 asiakastyytyväisyyskyselyjä, joista saatuja tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä jätehuollon
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Alex Vinter. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Alex Vinter Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 4 Palautteiden
LisätiedotKysely huoltajille Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä helmi-maaliskuussa 2019 Kyselyyn vastasi yhteensä 227 huoltajaa
Kysely huoltajille Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä helmi-maaliskuussa Kyselyyn vastasi yhteensä 227 huoltajaa Kysely huoltajille Kysely Luovin ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden huoltajille
LisätiedotKirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto
Kirjaston asiakastutkimus 2008 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyyn vastanneet Porin kaupunginkirjaston vuoden 2008 asiakaskysely toteutettiin kirjaston eri toimipisteisiin jaetuilla
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotKirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009
Kirjastojen toimintatilastojen kehittäminen johtamisen työkaluksi katsaus vaikuttavuuden arviointiryhmän työhön 2005 2009 Jarmo Saarti Kuopion yliopiston kirjasto Kirjastopalvelujen tuotteistaminen seminaari
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotIkäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016
1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana
LisätiedotPorin kirjaston asiakaskysely 2011
2011 Porin kirjaston asiakaskysely 2011 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto on koko 2000-luvun ajan tehnyt vuosittain asiakaskyselyn
LisätiedotHenkilökohtaisen avun keskus HENKKA
Henkilökohtaisen avun keskus HENKKA Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2017 Taustatietoa Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille toteutettiin Webropolkyselynä marraskuussa
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotHenkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset
Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset Henkilöstökysely lähtökohta ja tavoitteet Uudelle maakunnalle laaditaan strategia, jossa linjataan maakunnan yhteiset strategiset tavoitteet ja toiminnan
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotLajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars
Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto 2018 Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars Seuratoiminnan kasvumahdollisuudet Koko väestö Drop out Harrastajat liikunta- ja urheiluseurassa
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotKOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA
KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY
Lisätiedot