ITÄ-SUOMEN KIRJASTOJEN OKM:N LAATUKUVAUK- SEN MUKAINEN LAATUTASON KARTOITTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN KIRJASTOJEN OKM:N LAATUKUVAUK- SEN MUKAINEN LAATUTASON KARTOITTAMINEN"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN KIRJASTOJEN OKM:N LAATUKUVAUK- SEN MUKAINEN LAATUTASON KARTOITTAMINEN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Selene Keränen projektityöntekijä Kuopion kaupunginkirjasto Pohjois-Savon maakuntakirjasto

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 HANKKEEN TAUSTAT, TOTEUTUS JA AIKAISEMPI LAATUTYÖ ITÄ-SUOMEN KIRJASTOISSA 2.1 Hankkeen tarkoitus 2.2 Hankkeen toteutus 7 3 KIRJASTOKYSELYN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Kirjasto kuntalaisten palveluna Kirjastopalveluiden saatavuus ja seutuyhteistyö Kirjastopalveluiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys Kirjastopalveluiden rahoitus ja tuloksellisuus Kirjastohenkilöstön koulutus ja rekrytointi Maakunnan vaikutus laatutekijöiden toteutumiseen Kunnan koon vaikutus laatutekijöiden toteutumiseen 31 PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSET 3 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 2 LIITTEET Liite 1 Kirjastoille suunnatun kyselyn väittämät Liite 2 Päättäjille suunnatun kyselyn väittämät Liite 3 Kirjastokyselyn vastauksien keskiarvot maakunnittain Liite Kirjastokyselyn vastauksien keskiarvot kunnan koon mukaan Liite 5 Päättäjäkyselyn vastauksien keskiarvot maakunnittain Liite 6 Päättäjäkyselyn vastauksien keskiarvot kunnan koon mukaan

3 3 1. JOHDANTO Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) julkaisi vuonna 2010 yleisille kirjastoille suunnatun laatusuosituksen. Sen tarkoituksena on tarjota kirjastoille apuvälineitä niiden toiminnan arviointiin ja taata kuntalaisille laadukkaat ja tasavertaiset kirjastopalvelut kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa. Laatusuositus sisältää laatukuvauksia, joiden kautta kuvataan hyvää ja laadukasta kirjastoa. Sen lähtökohtana on kuntien vastuu kirjastopalveluiden järjestämisestä ja lain määrittämä kuntien kirjastotoimen arviointivelvollisuus. Laatusuositukset on suunnattu erikseen kirjastopalveluiden ylläpitäjille, kirjaston palveluille, henkilökunnalle, kokoelmille sekä tiloille. Tässä raportissa kuvataan Itä-Suomen kirjastojen yhteisen laadunarviointihankkeen toteutusta ja tuloksia. Hankkeen tarkoituksena oli laatusuositusta apuna käyttäen arvioida kirjastopalveluiden tämänhetkistä laatua kuntien kirjastoissa. Hanke jatkaa ja täydentää Itä-Suomen kirjastojen aiempaa laatuyhteistyötä. Tässä hankkeessa laadunarviointi perustuu laatusuosituksen siihen osaan, jossa kuvataan kirjastopalveluiden laatua ylläpitäjänäkökulmasta. Kuvaus on laadittu laatusuosituksessa palvelulupauksen muotoon, ja se sisältää palveluiden rahoitusta, palveluverkkoa, seudullista yhteistyötä, henkilöstön osaamista ja asiakaslähtöisyyttä määrittäviä laadun mittareita ja vähimmäisvaatimuksia. Siinä kuvataan tekijöitä, jotka toteutuessaan muodostavat laadukkaat kunnalliset kirjastopalvelut. Tässä raportissa on kuvattu hankkeen tarkoitus, hanketta edeltänyt laatutyö Itä- Suomen kirjastoissa, hankkeen toteutus sekä laatutasoa kartoittavan kyselyn tulokset. Raportin lopuksi esitetään yhteenveto tuloksista vertailemalla kuntien kirjastoille ja päättäjille kohdistettujen kyselyiden vastauksia ja niistä esiin nousevia näkemyksiä kirjastopalveluiden laadun tilasta.

4 2 HANKKEEN TARKOITUS, TOTEUTUS JA AIKAISEMPI LAA- TUTYÖ ITÄ-SUOMEN KIRJASTOISSA 2.1 Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa kirjastopalveluiden tämänhetkinen laatu Itä-Suomen kirjastoissa. Kartoituksen pohjana käytettiin OKM:n Yleisten kirjastojen laatusuosituksessa linjattuja mittareita laadukkaita kirjastopalveluja tuottavalle kunnalle. Hankkeeseen osallistuivat Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien kirjastot. Laadun arviointia pyydettiin myös kuntien kirjastoasioista vastaavien lautakuntien jäseniltä. Tarkoituksena oli kirjastotoimenjohtajien lisäksi kartoittaa myös päättäjien omakohtaisia mielipiteitä kuntiensa kirjastojen laadusta. Kyselyiden tuloksia oli tarkoitus verrata keskenään ja arvioida, miten mielikuvat kirjastopalveluiden laatutekijöistä vastaajien välillä kohtaavat. Hankkeen lopputuotoksena syntyi näiden alueiden kirjastojen laatua kuvaava raportti. Tuloksia on tarkoitus käyttää apuna kirjastoissa tehtävän laatutyön kehittämisessä sekä pohjana päättäjien kanssa käytävissä kirjaston palveluita ja laadun kehittämistyötä koskevissa keskusteluissa. Hankkeen ohjausryhmän muodostivat Marja Tiittanen-Savolainen Kuopion kaupunginkirjastosta, Rebekka Pilppula Joensuun seutukirjastosta, Virpi Launonen Mikkelin kaupunginkirjastosta, Lea Tserni-Puittinen Lieksan kaupunginkirjastosta, Maarit Koskinen Siilinjärven kunnankirjastosta sekä Eeva Hiltunen Itä- Suomen aluehallintovirastosta. Projektityöntekijänä toimi Selene Keränen. Hanke jatkoi Itä-Suomen kirjastojen aiempaa laatuyhteistyötä. Tätä hanketta edeltäneet laatuhankkeet on seuraavaksi lyhyesti esitelty. Tilat syyniin! -hanke Vuonna 2013 toteutettiin Itä-Suomen kirjastojen tiloja kartoittava hanke. Arkkitehtiopiskelija kiersi kirjastoja kuvaamassa ja arvioimassa niiden tiloja ennalta määritettyjen kriteerien pohjalta. Tiloja arvioitiin suhteessa OKM:n laatusuosituksessa kirjattuja tiloille asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Arvioinnin kohteena

5 5 olivat pääkirjastot sekä 2000-luvun kuntaliitoksien myötä entiset pääkirjastot. Hankkeesta saatiin kattava ja systemaattinen arviointi Itä-Suomen kirjastojen tiloista. Arviointiraporttia voidaan käyttää jatkossa kehittämissuunnitelmien laatimisen pohjana sekä näiden suunnitelmien perusteluna. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta: Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatutyön tila -hanke Kesällä 2012 toteutettiin Itä-Suomen kirjastojen ja ELY-keskuksen (nyk. AVI) yhteishankkeena kirjastoissa tehtävää laatutyön tilaa kartoittava hanke. Hanke toteutettiin kirjastojen johtajille suunnattuna sähköisenä Webropol-kyselynä. Kysymyksissä käsiteltiin OKM:n laatusuositusten tunnettavuutta, käytössä olevia laadunarviointikeinoja, laatuyhteistyötä kunnan/kaupungin kanssa sekä laatutyön tulevaisuutta kirjastoissa. Kyselyn perusteella laatutyö on alueen kirjastoissa melko hyvällä mallilla ja siihen suhtaudutaan kirjastoissa positiivisesti. Monissa vastaajakirjastoissa laatutyötä oltiin vasta aloittelemassa, joissakin kirjastoissa se oli jo systemaattista ja osa kirjaston arviointijärjestelmää. Eniten laatutyöhön kaivattiin kunnalta tukea, koulutusta ja selkeää mittaristoa laadun arvioimiseksi. Myös maakuntakohtaista yhteistyötä toivottiin lisättävän resursseiden tehokkaamman hyötykäytön vuoksi. Tämän hankkeen jälkeen Itä-Suomen kirjastojen laatutyöryhmän toiminta päätettiin myös vakiinnuttaa. Kehittämistyöryhmä kokoontuu vuosittain, ja sen tarkoituksena on pitää laatutyö elävänä ja kiinnostavana sekä tukea laatutyötä Itä- Suomen kirjastoissa. Itä-Suomen kirjastojen arviointiverkosto -hanke Hanke toteutettiin vuosina ja se koostui Mikkelin Asiakaslähtöiset menetelmät palveluiden arvioinnissa -hankkeesta sekä Joensuun Kokoelmien arviointi -hankkeesta.

6 6 Mikkelissä vuonna 2009 käynnistyneen asiakaspalvelun arviointihankkeen tarkoituksena oli kokeilla erilaisia asiakaslähtöisiä menetelmiä kirjaston palvelujen arvioinnissa ja testata niiden käyttökelpoisuutta asiakaspalautteen keruumuotoina. Hankkeen lähtökohtana oli kirjastojen palvelujen sopeuttaminen nykyisiin henkilöstöresursseihin ilman, että asiakaspalvelun laatu laskisi sekä löytää uudenlaisia toimintatapoja asiakkaiden kohtaamiseen. Samoin mietittiin, miten asiakaspalvelun arviointia voitaisiin kehittää pelkistä lomakekyselyistä aidosti asiakaslähtöiseen suuntaan. Tavoitteena oli parantaa asiakaspalvelun laatua, lisätä asiakasyhteistyötä sekä kerätä eri asiakasryhmiltä mielipiteitä ja ideoita kirjaston palveluista ja niiden kehittämisestä. Mikkelin kaupunginkirjasto Etelä- Savon maakuntakirjasto toteutti hankkeen aikana viisi eri tutkimuskokeilua asiakaspalvelun laadun selvittämiseksi ja kehittämiseksi. Näitä olivat: vuotiaille nuorille suunnattu Kirjasto Mitä häh? -eikäyttäjätutkimus Hyvinvointia ja elämänlaatua kirjastosta -foorumi senioreille Unelmieni kirjasto -taidekilpailu kirjaston asiakkaille ja henkilökunnalle Pikapalautejärjestelmien testaaminen Mystery shopping -kokeilu. Joensuussa toteutettu hanke puolestaan perustui Joensuun seutukirjaston perustamisvaiheessa todettuun kokoelmien arvioinnin tarpeeseen. Hanketta edelsi vuonna 2007 tehty kotiseutuaineiston kartoitus. Nyt suoritettu kattava kokoelmien kartoitus perustui tilastotietoihin vuosien 2008 ja 2009 osalta. Hankkeen tavoitteina olivat muun muassa kokoelmien arviointi, kokoelman hankinnan, karsinnan ja varastoinnin periaatteiden kirjaaminen, tietoisuuden lisääminen yhteisestä kokoelmasta, asiakasesitteen valmistaminen sekä kokoelmapolitiikkaa koskevan hiljaisen tiedon siirtäminen. Kokoelmatyöhankkeen seuraavana tavoitteena oli rakentaa malli jatkuvalle arvioinnille ja jatkaa yhteistä oppimista. Hanketta laajennettiin vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana, jolloin suoritettiin 16 kirjaston palvelupisteen kokoelmien arviointia vertaisarviointina.

7 7 2.2 Hankkeen toteutus Hanke toteutettiin syys-joulukuussa 201. Ohjausryhmän aloituspalaveri pidettiin keskiviikkona Toteutusmuodoksi vahvistui tuolloin laatutekijöistä muodostettavat väittämät ja niiden pohjalta laadittu sähköinen, Surveypalkyselyohjelmalla toteutettava kyselytutkimus. Laadunarviointia varten valikoitui kaksi erillistä kohderyhmää, joille laadittiin kaksi erillistä kyselyä. Toinen niistä kohdistettiin Itä-Suomen kirjastotoimenjohtajille tai vastaavassa asemassa oleville ja toinen kuntien kirjastoasioista vastaavien lautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Kyselyt koostuivat kirjastopalveluiden laatutekijöitä kuvaavista väittämistä. Väittämät perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 julkaisemaan Yleisten kirjastojen laatusuositukseen ja sen kirjastopalveluiden tavoitetaso ylläpitäjänäkökulmasta -osaan. Sen pohjana toimii palvelulupaus, jossa sanotaan: Kunta huolehtii kuntalaisten sivistyksellisistä perusoikeuksista ylläpitämällä laadukkaita kirjastopalveluita. Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Niillä kunta vahvistaa omaa kulttuurista perustaansa ja ennaltaehkäisee tiedollista ja muuta syrjäytymistä. Kunta huolehtii, että kirjastotoiminnan peruspilareista (tila laitteineen, ajanmukainen kirjastojärjestelmä, ajantasainen kokoelma, ammattitaitoinen henkilökunta ja riittävät aukioloajat) mikään ei puutu tai ole laadultaan tai määrältään riittämätön. (OKM 2010, 3.) Projektityöntekijä muotoili kyselyyn valittavat väittämät laadukkaita kirjastopalveluita tarjoavalle kunnalle laadittujen mittareiden pohjalta, jotka on koottu laatusuositukseen sivuille Tämän jälkeen ohjausryhmän kanssa väittämät arvioitiin, niiden sanamuodoista keskusteltiin ja käydyn keskustelun pohjalta tehtiin tarvittavat muutokset. Lopullinen versio väittämistä syötettiin Surveypaljärjestelmään, jonka jälkeen niiden muotoa ja termistöä vielä hiottiin mahdollisimman yksiselitteiseen ja mitattavaan muotoon. Lopullinen kysely koostui viidestä väittämäkokonaisuudesta. Ne käsittelivät kirjaston roolia kunnassa, kirjastopalveluiden kehittämistä, alueellista ja seudullista yhteistyötä, kirjastotoiminnan rahoitusta ja kirjaston henkilökunnan osaamista. Vastaajat arvioivat kyselyn väittämiä Likert-asteikolla 1 5 (1 = täysin eri mieltä,

8 8 5 = täysin samaa mieltä). Kysely sisälsi myös muutamia avoimia kysymyksiä sekä jokaisen osion lopussa olevan avoimen vastauskentän, jossa vastaajat saivat halutessaan täsmentää tai kommentoida antamiaan vastauksia. Kirjastokysely toimitettiin kirjastotoimenjohtajille 35:een Itä-Suomen kuntaan. Kyselyn kohdekunnista 17 sijaitsi Pohjois-Savon alueella, yhdeksän Etelä- Savossa ja yhdeksän Pohjois-Karjalassa. Kysely julkaistiin ja muistutusviesti kyselystä lähetettiin ensimmäisen vastausviikon jälkeen. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa. Kyselyn sulkeuduttua tulosten analysointiin ja raportointiin jäi noin kuukausi. Tuloksien analysointia varten vastaajakunnat jaettiin asukasluvun perusteella pieniin (alle 5000 asukasta), keskisuuriin ( asukasta) ja suuriin (yli asukasta) kuntiin. Vastauksia arvioitiin myös maakuntatasolla. Päättäjille suunnattu kysely kohdistettiin lautakuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Kyselyyn poimittiin yhteensä kaksitoista väittämää kirjastokyselyn eri osioista. Päättäjäkysely haluttiin pitää lyhyenä, ja sen ohjeistuksessa korostettiin oman näkemyksen esittämistä vastausvaihtoehtoa valittaessa. Päättäjäkyselyn lopussa oli myös vastauskenttä avoimille kommenteille. Kysely lähetettiin yhteensä 83 vastaajalle kolmeen maakuntaan. Postituslista ei ollut sähköpostiosoitteiden puutteen vuoksi ihan täydellinen. Kahdeksan ilmoitettua sähköpostiosoitetta ei myöskään ollut voimassa, eikä kysely siis tavoittanut kaikkia postituslistalla olleita. Päättäjäkysely oli avoinna Kirjastokyselyn vastaukset on esitetty kappaleessa kolme ja päättäjäkyselyn kappaleessa neljä. Tuloksia on tarkasteltu kaikkien osallistujien vastauksia esittelevien grafiikoiden kautta sekä lyhyillä kirjallisilla yhteenvedoilla maakunnan ja kunnan koon vaikutuksista vastauksiin. Graafisesta taulukosta ilmenee vastausten prosenttiosuuksien lisäksi vastaajien lukumäärä sekä kaikkien vastausten keskiarvo. Lisäksi liitteistä löytyy molempien kyselyiden sisältämät väittämät (liitteet 1 ja 2) sekä graafiset esitykset maakunnan ja kunnan koon mukaan jaotelluista vastauksista (liitteet 3 6) vertailun helpottamiseksi.

9 9 3 KIRJASTOKYSELYN TULOKSET 3.1 Vastaajien taustatiedot Taustatietoina kyselyssä käytettiin vastaajakirjaston sijaintimaakuntaa sekä kunnan kokoa. Kyselyyn vastasi 22 kirjastotoimenjohtajaa. Vastausprosentti oli näin 63 %. Vastausten maakunnallinen jakautuminen näkyy taulukosta 1. Kirjaston sijaintimaakunta Vastaajia % Vastaajia kpl Etelä-Savo 27 6 Pohjois-Karjala 1 3 Pohjois-Savo Taulukko 1: Vastaajien jakautuminen maakunnan mukaan Pohjois-Savon korkeampaa vastausprosenttia selittää osittain se, että siellä sijaitsee miltei kaksinkertainen määrä kyselyssä mukana olleita kuntia kahteen muuhun maakuntaan verrattuna. Kuntien koon mukaan vastaukset jakautuivat taulukon 1 mukaisesti. Asukasluku Vastaajia % Vastaajia kpl Alle Yli Taulukko 2: Vastaajien jakautuminen kunnan koon mukaan Vastaajakirjastoista 1 % sijaitsee siis pienissä kunnissa, 18 % keskisuurissa ja 1 % suurissa kunnissa. Keskisuurien kuntien alhaisempaa prosenttiosuutta selittää niiden määrällisesti pienempi osuus kyselyn kattaneista kunnista.

10 Kirjasto kuntalaisten palveluna Ensimmäisen kysymyskokonaisuuden väittämät koskivat kirjaston peruspalveluihin liittyviä laatutekijöitä. Osion väittämät saivat kyselyn väittämäkokonaisuuksien korkeimman keskiarvon. Kaikkien väittämien yhteiskeskiarvoksi muodostui,08. Yksittäisistä väittämistä korkeimman keskiarvon sai ensimmäinen, kirjastopalveluiden tiedonsaannin mahdollistavaa roolia kunnassa mittaava väittämä (,5). Alhaisimman keskiarvon (3,55) sai palveluiden monikulttuurisuutta koskeva väittämä 5 6% Kaikki (KA:.5, Hajonta:0.5) (Vastauksia:22) Kuvio 1: Kirjastopalvelut mahdollistavat kuntalaisille vapaan ja helppokäyttöisen pääsyn keskeisiin kansallisiin tiedonlähteisiin ja paikalliseen kulttuuriin. Kuviosta yksi ilmenee, että kaikki vastaajat pitävät kunnan tarjoamia kirjastopalveluita hyvänä tai melko hyvänä tiedonsaannin mahdollistajana. Yhdessä avoimessa kommentissa todetaan, että kirjastopalvelut kyllä voivat mahdollistaa tämän kuntalaisille, mutta väittämän toteutuminen on vahvasti kuntakohtaista. 32% Kuvio 2: Kirjastoissa on ajantasaiset, laadukkaat ja uusiutuvat kokoelmat 6% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.5) (Vastauksia:22) Suuri osa vastaajista kokee myös kirjaston kokoelmat laadukkaina ja ajantasaisina (kuvio 2). Yhdessä avoimessa kommentissa mainitaan pitkään jatkunut

11 11 kunnan huono taloustilanne, joka näkyy resurssien puutteena ja vaikuttaa muun muassa kokoelmatyöhön hankintojen vähentyessä. 5 1% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.75) (Vastauksia:22) Kuvio 3: Kirjaston kokoelmissa on eri asiakasryhmille soveltuvaa aineistoa sekä opiskeluun että viihtymiseen. Myös kirjaston kokoelmat koetaan pääosin laatusuosituksen mukaisesti kuntalaisten tarpeita palvelevana (kuvio 3). Vain viisi prosenttia on melko eri mieltä väittämästä ja saman verran ei osaa ottaa kantaa väittämään. Kuvio : Kunnan monikulttuurisuus näkyy kirjaston kokoelmissa ja palveluissa. Monikulttuurisuuskysymys jakoi vastauksia jonkin verran. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista kokee monikulttuurisuuden näkyvän kirjaston palveluissa. 18 % on melko eri mieltä ja 18 % ei osaa sanoa. Vastauksiin voi vaikuttaa kunnan monikulttuurisuuden aste sekä kirjaston resursseista johtuvat monikulttuuristen palveluiden ja kokoelmien ylläpidon haasteet ja mahdollisuudet. - vaihtoehdon voi tulkita myös niin, että kunnassa ei ole monikulttuuristen palveluiden tarvetta. 9% 18% 18% 5 Kaikki (KA:3.55, Hajonta:0.89) (Vastauksia:22)

12 12 Kuvio 5: Kirjaston verkkopalveluita kehitetään määrätietoisesti. Kirjastojen verkkopalvelut aiheuttivat myös kuvion viisi mukaisesti jonkin verran hajontaa vastauksissa. Avoimissa kommenteissa verkkopalveluista todettiin, että niiden kehittämistä ei vielä koeta kirjaston perustyöksi. Toisessa kommentissa mainittiin, ettei verkkopalveluiden kehittäminen kuulu pienen kirjaston tärkeimpiin tehtäviin. Lisäksi kommenttien perusteella verkkopalveluiden kehittäminen koetaan vaikeaksi. 9% 23% 27% 1% Kaikki (KA:3.73, Hajonta:1.09) (Vastauksia:22) 9% 27% 59% Kaikki (KA:.05, Hajonta:0.82) (Vastauksia:22) Kuvio 6: Kirjastojen tilat ovat toimintaan sopivat, helposti saavutettavat ja esteettömät. Suuressa osassa vastaajakuntia kirjastojen tilojen koetaan olevan kirjastotoiminnalle sopivat ja riittävän esteettömät (kuvio 6). Tiloja koskevissa avoimissa kommenteissa mainittiin, että tilat ovat parasta aikaa remontissa ja että esteettömyystekijät korjaantuvat tulevan peruskorjauksen myötä. Tilat koetaan yhden kommentin mukaan myös ahtaiksi, mutta kuitenkin helposti saavutettaviksi.

13 13 36% 59% Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.69) (Vastauksia:22) Kuvio 7: Kirjastopalvelut ovat osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita ja - prosesseja. Kirjastopalveluiden koetaan myös vahvasti olevan osa kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita (95 % vastaajista täysin tai melko samaa mieltä). Yksi avoimen kommentin jättänyt vastaaja kuitenkin pohtii, mitä väittämällä loppujen lopuksi tarkoitetaan ja mistä tietää, onko kirjasto osa näitä tärkeitä palveluita. Väittämän taustalla vaikuttanee ajatus siitä, että kirjasto otetaan huomioon yhtenä hyvinvointia ja oppimis- ja kulttuurimahdollisuuksia tarjoavana kunnallispalveluna kunnan muita palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. On hienoa, että niin moni vastaaja kokee, että kirjasto on itse tai kunnan tasolla on onnistuttu tässä tehtävässä. Toisessa avoimessa kommentissa huomioidaan, että kirjastojen rooli hyvinvoinnin tuottajana helposti unohdetaan kunnallisorganisaatiossa. 3.3 Kirjastopalveluiden saatavuus ja seutuyhteistyö Toinen väittämäkokonaisuus pyrki mittaamaan kirjastojen kehittämistä sekä osana muita kunnallisia palveluita että alueellisen ja seudullisen yhteistyön kautta. Samassa kokonaisuudessa arvioitiin myös palveluiden saatavuutta (aukioloajat, toimipisteet ja kirjastoautopalvelut) kuntalaisten näkökulmasta. Osion korkeimman keskiarvon sai väittämä pyrkimyksestä parhaisiin käytäntöihin (,27) ja alhaisimman kirjastoautopalvelua koskeva väittämä (3,59).

14 1 9% 32% 5 Kaikki (KA:.1, Hajonta:0.76) (Vastauksia:22) Kuvio 8: Kirjasto on lähipalvelu, ja kirjastot sijaitsevat väestön liikkumisen ja asumisen kannalta keskeisillä paikoilla. Suurimmassa osassa vastaajakuntia (87 %) kirjastojen koetaan oleva kuntalaisia palveleva lähipalvelu, jonka toimipisteet ovat toiminnan kannalta hyvin sijoitetut (kuvio 8). Vain viisi prosenttia on melko eri mieltä väittämästä, ja yhdeksän prosenttia ei ole muodostanut asiasta mielipidettä. Avoimissa kommenteissa oli mainittu, että kirjasto koetaan lähipalveluna, vaikka lähipalvelulle asetettu kilometriraja ei kunnassa toteudu. Kuntaliitto toteaa, että lähipalveluita määriteltäessä on palvelun saatavuuden lisäksi tärkeää huomioida myös palvelun saavutettavuus. Kotipalvelulla, kuljetuspalveluilla ja muilla järjestelyillä on mahdollista luoda lähipalveluita vähän pidemmänkin matkan takaa. Laatusuosituksessa palvelupaikkojen saavutettavuuden suositus koskee taajama-alueita, ja niissä 80 %:lla väestöstä tulisi olla enintään 2 kilometriä tai ajallisesti puoli tuntia matkaa kirjastoon (OKM 2010, 26). 18% 18% 18% 1% Kaikki (KA:3.59, Hajonta:1.5) (Vastauksia:22) Kuvio 9: Kirjastoautopalvelu täydentää harvaanasutuilla seuduilla fyysisen palveluverkon palveluita. Kirjastoautopalveluiden kohdalla laatusuosituksen kuvaus ei kaikissa kunnissa toteudu. Vähän yli puolet (59 %) vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä

15 15 väittämän kanssa. Täysin tai melko eri mieltä on 23 %. Kahdeksantoista prosenttia on valinnut en osaa sanoa -vaihtoehdon. Kahdessa avoimessa kommentissa kerrotaan, ettei kunnassa ole kirjastoautoa. Toisessa kommenteista kuitenkin mainitaan fyysisten toimipisteiden määrän paikkaavan auton puutetta. Kirjastot.fi -sivuston tilastojen mukaan kirjastoautojen lukumäärä on tasaisesti laskenut koko maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viiden viime vuoden aikana kirjastoautojen lukumäärä on vähentynyt noin kahdeksan prosenttia. Toisaalta kirjastoauton palveluja pyritään joissakin kunnissa paikkaamaan esimerkiksi toimivalla kotipalvelulla ja muun muassa päiväkoteihin ja alakouluille toimitettavilla kirjalaatikoilla. Kuvio 10: Kirjastojen aukioloajat ovat riittävät ja asiakkaiden kannalta oikein sijoitetut. Kuviosta kymmenen näkyy, että kirjastojen aukioloaikoihin ollaan tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 91 % kunnista. Vähän alle kymmenen prosenttia kokee niissä olevan kehittämisen varaa. 9% 18% 73% Kaikki (KA:.0, Hajonta:0.7) (Vastauksia:22) 1% 6% 18% Kaikki (KA:3.95, Hajonta:0.71) (Vastauksia:22) Kuvio 11: Kirjastopalvelua kehitetään määrätietoisesti strategisten tavoitteiden suuntaan. Noin viidennes kokee, että kirjastopalveluiden kehittäminen kunnassa on määrätietoista ja perustuu strategisiin tavoitteisiin. 6 % on melko samaa mieltä väittämän kanssa ja viisi prosenttia puolestaan melko eri mieltä (kuvio 11).

16 16 Kuvio 12: Kunnan sisäisen, toimivan yhteistyön lisäksi kunta kehittää kirjaston palvelutarjontaa yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Yhteistyö kuntien ja palveluntarjoajien välillä toteutuu kuvion 12 mukaisesti hyvin tai melko hyvin. 82 % vastaajista on tyytyväisiä yhteistyöhön. 1 % on melko eri mieltä. 1% 27% 5 Kaikki (KA:3.95, Hajonta:0.93) (Vastauksia:22) 1% 1% 36% 32% Kaikki (KA:3.68, Hajonta:1.33) (Vastauksia:22) Kuvio 13: Alueellisesta ja seudullisesta yhteistyöstä on selkeät sopimukset, ja kustannusvastuut on määritelty. Alueellisia yhteistyösopimuksia ja kustannusvastuita koskeva laatuväittämä osoittaa jonkin verran eroavaisuuksia kuntien välillä (kuvio 13). Noin kolmasosa vastaajista on täysin samaa mieltä (32 %), ja kolmasosa melko samaa mieltä (36 %), kun taas 1 % vastaajista on täysin eri mieltä väittämän kanssa. En osaa sanoa -vastaukset voivat osittain heijastella joko sopimuskäytäntöjen toimimattomuutta kuntatasolla tai yhteistyösopimusten puutetta.

17 17 9% 9% 32% 6% Kaikki (KA:3.91, Hajonta:1.08) (Vastauksia:22) Kuvio 1: Kunta kantaa oman vastuunsa yhdessä tuotetuista palveluista. Kunnan koetaan kantavan oman vastuunsa yhdessä tuotetuista palveluista hyvin tai melko hyvin (78 % vastauksista). Viisi prosenttia vastaajista on täysin eri mieltä väittämän kanssa, ja yhdeksän prosenttia melko eri mieltä (kuvio 1). 18% 1% 18% 6% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:1.3) (Vastauksia:22) Kuvio 15: Verkkopalveluiden kehittämisessä on huomioitu seudullisen yhteistyön mahdollisuudet ja kansallisesti tuotetut palvelut. Väittämä verkkopalveluiden kehittämisestä aiheuttaa jälleen jonkin verran hajontaa vastauksissa. 6 % vastaajista kokee, että seudullinen yhteistyö ja kansalliset verkkopalvelut on hyödynnetty hyvin tai melko hyvin oman kunnan kirjastoissa. Täysin tai melko eri mieltä on 23 % vastaajista. Avoimissa kommenteissa todetaan, että yhteistyö maakunnan tasolla toimii, ja järjestelmiä kehitetään yhteistoimintana. Myös kirjastokimppojen sisällä tehdään kommenttien mukaan kehittämistyötä ja sovitaan uusista käytänteistä.

18 18 Kuvio 16: Kirjastopalveluissa pyritään parhaisiin käytäntöihin ja kansallisen laatusuosituksen toteuttamiseen. Lähes kaikissa vastaajakirjastoissa (91 % vastaajista) koetaan, että laatusuositusta pyritään toteuttamaan ja parhaisiin käytäntöihin pyritään toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Osion päätteeksi kysyttiin vielä seutukirjastotoiminnasta ja sen merkityksestä. Vastaajista 23 % on ilmoittanut kirjastonsa kuuluvan seutukirjastoon, mutta kahdessa avoimessa kommentissa tarkennetaan, että kyseessä on kirjastokimppa, eikä varsinainen seutukirjasto. Yhteistyötä kirjastokimpan sisällä kuitenkin arvostetaan ja sen koetaan tukevan sekä edistävän oman kirjaston palveluita. Kirjastokimppojen toteuttaman yhteistoiminnan todetaan olevan pelastusrengas pienille kunnille. 9% 36% 5 Kaikki (KA:.27, Hajonta:0.62) (Vastauksia:22) Kommenttien perusteella seutukirjaston koetaan vaikuttavan positiivisesti kirjaston palveluiden järjestämiseen. Kommenteissa mainitaan muun muassa yhteisen toiminta-ajatuksen ja arvojen palvelevan myös kirjastopalveluiden järjestämistä. Palaute palveluita ostavilta kunnilta on ollut pääosin positiivista. 3. Kirjastopalveluiden kehittäminen ja asiakaslähtöisyys Palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja kehittämistä mittaavissa väittämissä keskiarvollisesti parhaiten onnistutaan kuntalaisten palautteenannon mahdollistamisessa (keskiarvo,8). Eniten kehittämisen varaa koetaan olevan kuntalaiskyselyihin osallistumisessa sekä kehittämistyön tueksi tehtävien tarve- ja käyttötutkimuksien toteuttamisessa. Keskiarvo näissä molemmissa oli 3,23.

19 19 2% 71% Kaikki (KA:.1, Hajonta:0.6) (Vastauksia:21) Kuvio 17. Kirjaston palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Vastausten perusteella asiakaslähtöisyys on otettu kehittämisen perustaksi lähes kaikissa vastaajakirjastoissa. 95 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämästä (kuvio 17). Yksi vastaaja ei ole vastannut kysymykseen. 27% 23% 32% 1% Kaikki (KA:3.23, Hajonta:1.13) (Vastauksia:22) Kuvio 18. Kirjaston palveluita kehitetään säännöllisiin tarve- ja käyttötutkimuksiin perustuen. Sen sijaan säännölliset tarve- tai käyttötutkimuksiin perustuvat kehittämismenetelmät eivät kaikissa kirjastoissa täysin toteudu (kuvio 18). 32 % on täysin tai melko eri mieltä väittämän kanssa, ja 23 % on valinnut en osaa sanoa - vaihtoehdon. Vähän alle puolessa vastaajakirjastoista (6 %) ollaan samaa tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. 9% 36% 5 Kaikki (KA:.18, Hajonta:0.83) (Vastauksia:22) Kuvio 19. Kirjastopalveluiden kehittämisessä huomioidaan kunnan väestöpohja ja toimintaympäristö.

20 20 91 % vastaajista kokee, että palveluita kuitenkin kehitetään kunnan väestöpohja ja kirjaston toimintaympäristö huomioon ottaen. 9% 23% 23% 6% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:0.89) (Vastauksia:22) Kuvio 20. Kirjastopalveluiden kehittämisessä otetaan aina huomioon tulevaisuuteen suuntautuva, ennakoiva näkökulma. Reilusti yli puolessa vastaajakirjastoja (69 %) koetaan, että toimintaa kehitetään tulevaisuuden muutoksia ja tarpeita ennakoiden. 9 % on väittämästä melko eri mieltä, ja 23 %:lla ei ole muodostunut mielipidettä asiasta (kuvio 20). 1% 1% 68% Kaikki (KA:3.82, Hajonta:0.83) (Vastauksia:22) Kuvio 21. Kirjastoa kehitetään osana kunnan hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita yhteistyössä muiden kanssa. Kirjastoissa koetaan, että ne huomioidaan myös monissa kunnissa melko hyvin osana hyvinvointi-, oppimis- ja kulttuuripalveluita. 82 % on asiasta samaa tai melko samaa mieltä, 1 % vastaajista on melko eri mieltä. Yksi avoimen kommentin jättänyt vastaaja mainitsee, että yhteistyö kunnan muiden sektoreiden kanssa on liian vähäistä ja että parantamisen varaa olisi.

21 21 Kuvio 22. Kirjastopalvelut ovat mukana kuntalaiskyselyissä. Kirjastojen sisällyttäminen kuntalaiskyselyihin vaihtelee jonkin verran vastaajakunnittain. Alle puolessa (1 %) vastaajakirjastoissa kuntalaiskyselyissä ollaan mukana, 36 % on melko eri mieltä väittämän kanssa. Se, järjestetäänkö kunnissa ylipäänsä säännöllisiä kuntalaiskyselyitä, ei luonnollisestikaan käy vastauksista ilmi. -vastaukset voivat osittain heijastella sitä, ettei kuntalaiskyselyitä järjestetä. 23% 23% 18% 36% Kaikki (KA:3.23, Hajonta:1.13) (Vastauksia:22) 52% 8% Kaikki (KA:.8, Hajonta:0.5) (Vastauksia:21) Kuvio 23. Kuntalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta kirjaston palveluista ja esittää toiveita kehittämiskohteista. Koko kyselyn korkeimman keskiarvon sai väittämä kuntalaisten palautteenantomahdollisuuksista (kuvio 23). Täydet 100 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. Yksi vastaaja ei ole vastannut kysymykseen lainkaan. Avoimissa kommenteissa vastaajat olivat kertoneet käytössä olevista palautteenantokanavista. Monissa kirjastoissa on ainakin palautekaavake kirjaston tiloissa ja/tai verkossa täytettävänä ja säännöllisiä asiakaskyselyitä toteutetaan. Kansalliskirjaston järjestämään kansalliseen käyttäjäkyselyyn osallistutaan myös.

22 22 27% 32% 36% Kaikki (KA:3.5, Hajonta:1.6) (Vastauksia:22) Kuvio 2. Kirjastossa on käytössä asiakaspalautejärjestelmä. Yli puolessa (68 %) vastaajakirjastoista on myös käytössä jonkinlainen asiakaspalautejärjestelmä, jonka avulla saatu palaute kootaan ja käsitellään. Asiakaspalautejärjestelmä puuttuu 32 %:lla kirjastoja. Tässä kirjaston koko näyttäisi vaikuttavan vastauksiin, sillä valtaosa näistä 32 %:sta on pieniä kirjastoja, joissa palautejärjestelmän tarve ei kenties ole niin suuri. 1% 9% 1% Kuvio 25. Lapsia ja nuoria kuullaan heitä koskevien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten huomioiminen palveluiden kehittämisessä on myös aktiivista. 78 % vastaajista on täysin tai melko samaa mieltä väittämän kanssa. 1 % on melko eri mieltä. Yli puolet melko eri mieltä tai en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneista kuuluvat isojen kuntien kirjastoihin, joissa käytännöt toimipisteiden välillä voivat vaihdella tai olla tuntemattomia vastaajalle. 6% Kaikki (KA:3.77, Hajonta:0.85) (Vastauksia:22) Avoimissa kommenteissa oli kerrottu muun muassa nuorisovaltuuston mahdollisuudesta ottaa kantaa kirjastopalveluihin. Toisessa kommentissa kerrotaan tilanteen nuorten palautemahdollisuuksien osalta parantuvan lähiaikoina, kun oppilaskunta ja nuorisovaltuusto otetaan mukaan kehittämistyöhön.

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta

Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Uusi kirjastoasetus ja muuta ajankohtaista kirjastotoimesta Merja Kummala-Mustonen Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Merja Kummala-Mustonen 1 Kirjastoasetus

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.

Lisätiedot

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt. Arviointikriteerit, mittarit. palveluihin liittyvän kyselytutkimuksen. Työntekijöiden ja asiakkaiden

Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt. Arviointikriteerit, mittarit. palveluihin liittyvän kyselytutkimuksen. Työntekijöiden ja asiakkaiden 1 ASIAKAS/ASUKASNÄKÖKULMA KIRJASTO Arviointikriteerit, mittarit Tavoitetaso/Vastuuhenkilöt Toimenpiteet Asiakkaiden tiedontarpeisiin vastaaminen, tiedollisen ja kulttuurisen tasa-arvon lisääminen, syrjäytymisen

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2016 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen laatusuositus Marjariitta Viiri Pohjanmaan ELY-keskus PORI 1

Yleisten kirjastojen laatusuositus Marjariitta Viiri Pohjanmaan ELY-keskus PORI 1 Yleisten kirjastojen laatusuositus Marjariitta Viiri Pohjanmaan ELY-keskus 22.3.2011 PORI 1 Työryhmä Hannu Sulin OKM pj Kirsti Kekki OKM varapj Kristiina Kontiainen Uudenmaan ELY-keskus Margareta Kull-Poutanen

Lisätiedot

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto

Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Kirjasto monikulttuurisena kulttuurilaitoksena Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.10.2015 Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto Lähtökohtana perustehtävä Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä

Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä Tuloksista toimenpiteisiin Kirjastojen käyttäjäkysely 2013 arvioinnin työvälineenä OKM:n kirjastopäivät 28.11.2013 Anna Niemelä Kansalliskirjasto Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Toteutettu vuosina

Lisätiedot

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus

Arviointi, mittarit. Pori maakuntakirjastokokous Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus Arviointi, mittarit Pori maakuntakirjastokokous 22.3.2011 Marjariitta Viiri / Pohjanmaan ELY-keskus asialista Arviointi kehittämisvälineenä Arvioinnin trendejä Erilaisia arviointeja Itsearviointi, tilastot,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2014

Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2014 Kirjastoverkkopalvelujen palvelukysely 2014 Asiantuntijaseminaari 29.4.2014 Anna Niemelä Palvelukyselyn tarkoitus Kehittämisen väline asiakastyytyväisyyden kartoittaminen tieto asiakastyytyväisyyden muutoksista

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa?

Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Kutsu LAAVI/05.12.03/2014 Lappi Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 9.7.2014 Jakelussa mainitut Meri-Lapin päättäjäpäivä: Millainen rooli kirjastolla on kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluissa? Lapin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5. Mitä

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET

NUORISOTOIMEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KASVUN EDELLYTYKSET: STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOIMENPITEET 2010 2017 Ajantasainen, Lohjan kasvua tukeva kaavoitus Kaavoituksessa otetaan huomioon nuorisotilaverkoston alueellinen kattavuus ja nuorisotoimi

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 1 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskyselyt toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 keväällä. Kyselylomakkeet annettiin sillä hetkellä hoidossa/asiakkaana

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jonna Nieminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Nurmes. Kuntaraportti

Nurmes. Kuntaraportti Nurmes Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot