OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PK-YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PK-YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1

2 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PK-YRITYKSISSÄ Niina Kokko, Merituuli Herrala, Marika Ahola, Stina Immonen, Milla Hailikari ja Antti Salminen Euroopan sosiaalirahasto

3

4 SAATESANAT Hyvät käytännöt -julkaisusarjassa esitellään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella rahoitettujen projektien tuloksia, joista on hyötyä projektien suunnittelijoille ja niiden toteuttajille sekä muille kustakin aihealueesta kiinnostuneille. Edellisellä rakennerahastokaudella karttui kokemuksia osaamisen kehittämisestä pk -yrityksissä. Tässä oppaassa on esimerkkejä sekä yritys- että yksilölähtöisistä ESR -hankkeista. Raportissa tuodaan myös esille onnistuneen henkilöstön kehittämisprojektin lähtökohtia. Hyvät tulokset edellyttävät pk- yritysten jatkuvaa kehittämistoimintaa. Helsingissä marraskuussa 2000 Riitta Kangasharju ESR -projektipäällikkö 3

5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Osaamisen kehittämisen tukeminen pk-yrityksissä on yksi Euroopan Unionin painopistealueita julkisen vallan ja elinkeinoelämän välisessä yhteistyössä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmissa korostetaan jatkuvan osaamisen kehittämisen merkitystä kilpailukyvyn säilyttäjänä niin yksilötasolla kuin yritystasolla. Yksilöiden kannalta osaamisen katsotaan olevan keskeisessä asemassa henkilökohtaisen työttömyydenuhan torjunnassa. Yritysten kannalta osaamisen ylläpitäminen on edellytys kansainvälisillä markkinoilla selviytymiselle. Suomessa Euroopan sosiaalirahaston ohjelmia on toteutettu vuodesta 1995 lähtien. Sosiaalirahaston tuella on käynnistetty tuhansia projekteja, jotka joko suoraan tai välillisesti ovat edistäneet osaamisen kehittymistä pkyrityksissä. Tähän raporttiin on koottu niitä projektien toteutukseen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti osaamisen kehittämisen tavoitteissa onnistumiseen. Raportti on suunnattu ensisijaisesti osaamisen kehittämisen projektien vetäjille mutta myös niille, jotka joutuvat arvioimaan hankkeiden toteutuskelpoisuutta. Raportin näkökulmina ovat pk-yritysten osaamisen kehittäminen yksilöiden osaamisen sekä yrityslähtöisen kehittämisen kautta. Helsingissä

6 SISÄLLYS SAATESANAT... 3 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN Julkishallinto tukee kehitystoimintaa ESR-projektit kehittämistoiminnassa YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tarve yksilön kehittämiselle ESR-projektin tuki yksilöiden kehittämiselle Avainhenkilöiden koulutus Uudet työtaidot YRITYSLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Jatkuvan kehittämisen lähtökohdat Yhteisen osaamisen luominen organisaatiossa Osaamisen kehittäminen ja organisaatiokulttuuri Osaamisen kehittäminen ja organisaatiorakenne Osaamisen kehittäminen ja interventiot Muutoshanke kehittämisen käynnistäjänä Muutoksen johtaminen Muutosvastarinnan käsitteleminen JATKUVAN KEHITTÄMISTOIMINNAN VAIHEET Kehitys- ja osaamistarpeiden analysoiminen Kehittämissuunnitelman laatiminen Kehittämishankkeen toteutus Jatkuvan kehittämisen arviointi Yksilö- ja yrityskohtaisen kehittämisen yhdistäminen KEHITTÄMISEN TYÖKALUT JA KOULUTUSMENETELMÄT Oppiminen osana jokapäiväistä työtä Koulutus osana jatkuvaa kehitystä Koulutusmenetelmät Lähiopetusjaksojen koulutusmenetelmät Etäopiskelujaksojen koulutusmenetelmät Kehittämishankkeen vetäjän pedagogiset valmiudet...68 LÄHTEET

7 6

8 1. JOHDANTO Työtehtävät ja toimintatavat muuttuvat teknologian kehityksen ja automaation myötä kaikilla aloilla. Muutoksia tapahtuu sekä innovaatioiden että kysynnän kehityksen myötä ja toimintaympäristöt voivat muuttua nopeasti. Monet uskovat, että muutos on jatkuvaa ja sen vauhti tulee vielä kiihtymään. Vastatakseen tähän haasteeseen yritykset kehittävät toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi ja organisaatiorakenteitaan joustavammiksi. Asiakaslähtöisyys, korkea laatu, kevyt ja joustava tuotanto asettavat osaamisvaatimuksia kaikissa tehtävissä toimiville työntekijöille. Uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, mutta sen käyttöönotto vaatii myös uusien toimintatapojen oppimista. Henkilöstön jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta työntekijöiden tiedot ja taidot kehittyisivät haasteiden vaatimassa tahdissa. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen takaa sen, että työntekijöillä on oikeita tietoja, taitoja ja valmiuksia tehdä sekä heidän itsensä että yrityksen kannalta tarkoituksenmukaista työtä. Juhlapuheissa viljelty iskulause työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara on miellettävä todelliseksi haasteeksi määriteltäessä yrityksen strategisia arvoja. LUKU 1 JOHDANTO KIRJASSA KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ: Yksilölähtöinen kehittäminen Tarve ja aloite osaamisen kehittämiselle lähtee yksilöstä Yrityslähtöinen kehittäminen Tarve ja aloite osaamisen kehittämiselle lähtee yrityksestä ESR-projekti Euroopan sosiaalirahaston tuella rahoitettu kehittämishanke. Voi olla yritys- tai yksilölähtöinen. Kehittämishanke Toiminnan parantamiseksi organisoitu ja aikataulutettu hanke. Käytetään yksittäisen kehitystavoitteen saavuttamisessa tai laukaisemassa jatkuvan kehittämistoiminnan. Koulutus Yksi kehittämisen ja oppimisen työkalu. Muita toteutusmuotoja ovat esimerkiksi työssä oppiminen ja tiimien kehittäminen. 7

9 Osaamisen kehittämisen haasteita luovat sekä yksilön että yrityksen näkökulmasta mm. tietoyhteiskunta, kansainvälistyminen, viestinnän monipuolistuminen ja nopeutuminen, verkostoituminen, kiristyvä kilpailu, uudet markkinat ja tuotteet, sekä työväestön ikääntyminen. Kehittämistarpeiden kenttä on laaja ja jokainen osa-alue vaatii erilaisia toimenpiteitä. Osaamisen kehittämisen hanke voi olla prosessina samankaltainen sekä yksilön että yrityksen lähtökohdista, mutta yksilölähtöisen ja yrityslähtöisen prosessin lähtökohdat ja lopputulokset ovat erilaisia. Kuvassa 1 on hahmotettu kaksi erilaista kehittämisen polkua: yksilölähtöinen ja yrityslähtöinen kehittäminen. Polku valitaan sen perusteella, mihin tarpeisiin kehittämistoimilla ensisijaisesti pyritään vastaamaan. Molemmissa vaihtoehdoissa sekä yksilö että yritys ovat mukana, mutta eri painotuksella. Yksilöiden kehityskaaret voivat ajoittain kulkea lähempänä tai kauempana yrityksen kehityssuuntaa. Yrityslähtöisessä kehittämisessä taas pyritään kehittämään yksilöitä pääasiallisesti yrityksen lähtökohdista käsin. Yksilölähtöinen osaamisen kehittäminen vaikuttaa parhaimmillaan olennaisesti työntekijän arvoon sekä työmarkkinoilla että yrityksessä. Yksilön tietoisuus jatkuvan kehittämisen tarpeestaan saattaa johtaa esimerkiksi työtaitojen oleelliseen parantumiseen ja työtehtävien laajentamiseen. Toisaalta yksilön kokema radikaali muutospaine voi johtaa kouluttautumiseen, joka edesauttaa uusiin työtehtäviin, alanvaihtoon tai toisen yrityksen palvelukseen hakeutumista. Yrityksen näkökulmasta jatkuva kehittäminen tähtää siihen, että yrityksen suoritusteho kohenee ja kannattavuus paranee. Yrityksen toiminnan kehittämisen edellytyksenä on nähdä yksilö yrityksen voimavarana, eli on tarpeellista sitoa yksilön kehittämistarpeet vahvasti yrityksen tavoitteisiin kehittää toimintaansa. Radikaalia osaamisen kehittämisen muutospainetta tukevan muutosprojektin tulisi vaikuttaa jatkuvan kehittämisen elementteihin siten, että jatkuvan kehittämisen kulttuuri ja työkalut jalostuvat. Yrityksen tärkein voimavara on osaava henkilöstö, joka kehittää pätevyyttään markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä osaamisen kehittämiseen joudutaan panostamaan jokapäiväisen työn ja kiireen lomassa. Intensiivisiin kehittämishankkeisiin ja jatkuvaan kehittämiseen ei välttämättä ole riittäviä taloudellisia resursseja eikä työntekijöitä voida irrottaa työstään pitkäaikaiseen koulutukseen. Julkisella rahoituksella, esimerkiksi ESR-rahoituksella pyritään tukemaan pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten kehittämistoimintaa. 8

10 Kehitystarpeet Organisaatio Yksilölähtöinen kehittäminen Yrityslähtöinen kehittäminen LUKU 1 JOHDANTO Muutosprojekti Kuva 1 Yrityslähtöisessä kehitysprosessissa yksilön osaamisen kehittäminen tapahtuu osana yrityksen kehitysstrategiaa. Yksilölähtöinen kehittäminen lähtee yksilön tarpeista ja voi palvella myös yrityksen kehitystä. 9

11 2. OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN Monissa yrityksissä osaamisen kehittämiseen on viime vuosina ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota. Kehityksen varmistamiseksi yrityksiin palkataan henkilöstön kehittämispäälliköitä ja -assistentteja, konsultteja sekä tutkijoita toteuttamaan ja arvioimaan kehittämishankkeita. Kehittämiseen panostaminen vaatii raa an työn lisäksi myös rahallisia resursseja, joita varsinkaan pienemmissä yrityksissä ei liiemmin ole. Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn kehittymisen kannalta työntekijöiden osaamisen tason parantaminen nähdään erittäin tärkeänä. Teknologinen kehitys on synnyttänyt uudenlaiset globaalit markkinat, joissa pk-yritysten verkostoitumisella ja yhteistyöllä on todellinen mahdollisuus saavuttaa suuryritysten tasoinen menestys. Kehitys on myös asettanut vaatimuksia uudenlaiselle osaamiselle. Osaamisen kehittäminen ja osaamispääoman lisääminen kasvattavat selvästi yritysten kilpailuetua. Siksi myös valtiolla on intressejä tukea pk-yritysten ja yksittäisten työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Yksilöt tarvitsevat osaamista kyetäkseen osallistumaan täysipainoisesti tietoyhteiskuntaan ja selviytyäkseen työkykyisenä sen muutoksissa. 2.1 Julkishallinto tukee kehitystoimintaa Suomen työllisistä noin työskentelee alle 50 henkilön kokoisissa yrityksissä. Heistä useampi kuin joka toinen on alle 10 henkilön yrityksen palkkalistoilla. Työttömyys on pysytellyt korkeana, vielä vuonna työttömiä on yli Suomessa on siis tälläkin hetkellä useita satoja tuhansia työikäisiä ihmisiä, joilla joko ei ole työorganisaatiota tukenaan tai joiden työpaikoilla on vain niukalti ellei lainkaan resursseja järjestää tai edes tukea jatkuvaa kouluttautumista. Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn kehittyminen edellyttää yhteiskunnan luomaa ja ylläpitämää, kaikille avointa jatkuvan kouluttautumisen ja elinikäisen oppimisen infrastruktuuria. 1 Julkinen työelämän kehittämisen tuki on yhä enemmän siirtynyt suorasta rahallisesta tuesta erilaisiin epäsuoriin tukimuotoihin. Esimerkkejä tällaisista ovat informaation jakaminen, neuvonta sekä tietotaidon lisäämisen ja innovaatiotoiminnan kannustaminen yritysten sisäistä kehittämistoimintaa tuke- 1. Otala, L Oppimisen etu kilpailukykyä muutoksessa. 10

12 malla. Asiantuntijakonsultointi on ollut tyypillinen tukimuoto, jolla on pyritty kompensoimaan pk-yritysten tietotaidon vajeita. Tukimuotona voidaan mainita myös julkisilla varoilla tuetut koulutusohjelmat ja informaation jakaminen erilaisin neuvontapalveluin, tiedottein tai tietorekistereitä ylläpitämällä. Julkisen vallan tuki on parhaimmillaan silloin, kun se ei tarjoa yrityksille suoraan valmiiksi paketoituja ratkaisuja vaan edistää niissä tapahtuvia oppimisprosesseja. Asiantuntijakonsultoinnin tyypillisenä vaarana on vaikutuksen kertaluonteisuus ja henkilöstön heikko sitoutuminen uuteen toimintaan. Koulutusohjelmien ja informaation jakamisen ongelmana vuorostaan voi olla niiden liiallinen yleisluonteisuus ja etäisyys itse muutostarpeeseen. Yritysten kehittämisprojektit eivät saisi jäädä yksittäisiksi, toisistaan erillisiksi vaan yritysten tulisi olla mukana yhteistyöverkostoissa, joissa on monenlaisia toimijoita. Verkostojen tehtävänä ei ole vain siirtää olemassa olevaa varastoitua tietoa toimijalta toiselle vaan luoda myös uutta tietoa kokeiluista saatujen kokemusten myötä. Verkostot mahdollistavat yhteistyöpartnerin osaamisen hyödyntämisen. Ydinosaamisen ulkopuoliset asiat voidaan hankkia oman organisaation ulkopuolelta. Yritysten ei tarvitse luoda itse tarvittavaa tietoa vaan ne voivat ottaa käyttöön jo olemassa olevaa osaamista. Näin yrityksillä on suurempia potentiaalisia mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään kuin keskittymällä omien toimintojen kehittämiseen tai niiden välisen koordinoinnin parantamiseen. Joillain aloilla vaadittavat tutkimus- ja tuotekehityskustannukset voivat olla niin suuria ja edellyttää niin laaja-alaista osaamista, että yritykset joutuvat väkisinkin yhdistämään voimiaan ja resurssejaan. Tällöin pk-yritykset pääsevät kilpailemaan samoille markkinoille suuryritysten kanssa. 2 LUKU 2 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN 2.2 ESR-projektit kehittämistoiminnassa Suomi saa Euroopan Unionilta taloudellista tukea työvoimapoliittisiin ohjelmiin. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa tavoite 3 ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita vuosina Ohjelman tavoitteena on kehittää työntekijöiden taitoja vastaamaan työmarkkinoiden ja työelämän vaatimuksiin. ESR-toiminnalla pyritään parantamaan yritystoiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua edistämällä pk-yritysten henkilöstön ja johdon osaamista, työntekijöiden työssä jaksamista ja innovatiivisia toimintatapoja työpai- 2. Hailikari ym Osaamiskeskusmallin kehittäminen Kuinka osaaminen saadaan leviämään 11

13 koilla. Yksilöt tarvitsevat oppimista tukevan työyhteisön ja yhteiskunnan, joka mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Pk-yrityksillä ei ole aina mahdollisuutta ja resursseja järjestää tai edes tukea jatkuvaa kouluttautumista. Siksi siihen myönnetään tukea valtion ja EU:n toimesta. Kansallinen ja alueellinen osaamisen kehittäminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Alueellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi alueella on oltava riittävästi työtä. Liiketoiminta siirtyy nykyään varsin helposti maasta ja alueelta toiselle. Työpaikat pysyvät alueella, jos liiketoiminta saa riittävästi osaavia ihmisiä, jotka pystyvät kehittämään jatkuvasti myös uutta osaamista. ESR-projektit tukevat pkyrityksissä tapahtuvaa kehitystoimintaa sekä henkilöstön työssä oppimista ja muutosvalmiutta edistävien toimintamallien rakentamista. ESR-tuella käynnistetään myös työllistymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistäviä projekteja. ESIMERKKI Kokkolan seudulla toteutetussa Pohjalaista taitoa tuotantoon -projektissa 3 helpotettiin työttömyysongelmaa yritysten, aikuiskoulutuskeskusten ja työvoimatoimistojen yhteistyöllä. Työttömiä koulutettiin suoraan yritysten työvoimatarpeeseen. Yritykset sopivat työvoimatoimiston ehdottamien henkilöiden kanssa työsopimuksia, jotka sisälsivät noin kuuden kuukauden koulutussopimuksen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Työssä oppimisella oli koulutusjaksolla keskeinen rooli. Työtehtäväkohtainen koulutus lisäsi opiskelun ja työnteon motivaatiota. Yritykset hyötyivät täsmäkoulutuksesta, sillä ne saivat tarvittavaa ammattitaitoa, ja työvoimatoimistojen alustava rekrytointi auttoi työtekijöiden valitsemista. Työntekijät saivat päivittää ammattitaitonsa työpaikan ehtojen mukaisiksi. Lisäksi he saivat oppilaitoksilta ja asiantuntijoilta tuoreinta tietoa ja opetusta. Yritysten kehittämishankkeet liitetään usein vaiheeseen, jossa organisaatiossa on jo tietyt vakiintuneet käytännöt ja kehittämistoimilla pyritään muuttamaan prosesseja haluttuun suuntaan. Osaamisen kehittämisen prosessi voidaan kuitenkin käynnistää jo yrityksen syntyvaiheessa tai jopa ennen yrityksen konkreettista olemassa oloa. ESR:n tuella on ohjattu uusia yritysideoita jalostumaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. 3. Design Parkiin luodaan avoin yrittäjäyhteisö. ESR-Hyvät hankkeet

14 ESIMERKKI Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toteuttama Design Park -yrittäjyys-, laatu- ja tuotekehityskoulutuksen projekti auttaa yrittäjähenkisiä taideteollisuuden osaajia yritystoiminnan alkutaipaleella. Projektin tavoitteena on saattaa alkuun uutta taideteollisuuden alan yritystä. Design Park on avoin ympäristö, josta yritystoiminnan käynnistämisongelmien kanssa painivat taideteollisuuden alan osaajat saavat sekä apua akuutteihin ongelmiin että pystyvät siirtymään yritystoiminnan seuraaviin kehitysvaiheisiin. Yrittäjyys on itsessään projekti, jonka eri prosessit ovat sekä yrityksen että yksilön osaamisen kehittymistä. 4 Lapin alueelta ovat olennaisesti puuttuneet taideteollisuuden alan yritykset. Alan opiskelijat ovat vahvoja substanssin osaajia, mutta yrityksen syntymisvaiheeseen ja yrityskulttuurin muodostumiseen on tarvittu tukitoimia. Design Park on ohjannut yritystään käynnistäviä taideteollisuuden osaajia yrityksen synnyttämiskivuissa 15 opintoviikon kehittämisjaksoilla. Nämä koulutusjaksot ovat olleet tuotekehityksestä, yrittäjyydestä sekä laatukoulutuksesta. ESR-projekteissa kehitetään uusia toimintamalleja, menetelmiä ja keinoja työelämän parantamiseen. Pk-yritykset voivat hakea työministeriöltä ESRtukea osaamista ja työkykyä kehittäviin hankkeisiin, jos kehittämistoiminnan toteuttaminen ilman ulkopuolista tukea on vaikeaa. Lisätietoja ja hakuohjeita voi lukea internetosoitteessa: LUKU 2 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN 4. Design Parkiin luodaan avoin yrittäjäyhteisö. ESR-Hyvät hankkeet

15 3. YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 3.1 Tarve yksilön kehittämiselle Osaamisen kehittäminen yrityksessä on ensisijaisesti työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Työn uudet vaatimukset niin teknologian kuin uusien toimintatapojen kannalta vaativat työntekijää uudistamaan osaamistaan koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. Epävarmuus ja epäjatkuvuus on lisääntynyt kaikkialla. Yksilön ainoa todellinen turva työmarkkinoilla on hänen oma osaamisensa ja kyky oppia jatkuvasti uutta. Yksilön osaamisen kehittämistarve voi olla joko yksilö- tai yrityslähtöinen. Yksilöllä voi olla halu parantaa omaa osaamistaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa kehitykseen. Yritysjohto taas voi arvioida, mitä yksilön tulisi osata ja mitä taitoja hänen tulisi kehittää. Molempiin voi sisältyä sekä ammatilliseen osaamiseen että persoonallisuuden kehittämiseen liittyviä tarpeita. 5 Yrityksissä toteutettavissa kehitystarvekartoituksissa tulisi aina ensin selvittää henkilöstön tämän hetkinen osaaminen ja mahdolliset tulevaisuuden kehittämistarpeet. Sen jälkeen mietitään keinoja tyydyttää ne. Yksilön osaamisen kehittäminen voi joskus olla ristiriidassa yrityksen tarpeiden kanssa. Yksilön oman osaamispääoman kehittämiseksi voi olla tärkeää esimerkiksi opiskella kieliä, mutta tämänhetkisessä työssä ei välttämättä tarvitse kielitaitoa. Yritys voi tällöin olla haluton kustantamaan koulutusta, joka ei tähtää suoraan työntekijän nykyisen työn vaatiman osaamisen kehittämiseen. Tällaisissa tapauksissa ESR-projektit ovat erittäin tärkeässä roolissa kehittäessään yksilöiden osaamista yleisellä tasolla eikä ainoastaan nykyisen työnkuvan tai nykyisen työnantajan tarpeiden puitteissa. 3.2 ESR-projektin tuki yksilöiden kehittämiselle ESR-toiminnan lähtökohtana on edistää yksilöiden edellytyksiä jatkuvaan osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen. Erityistä huomiota tarvitsevat kokonaan ammatillista koulutusta olevat ja ikääntyvät työntekijät. Työntekijän pätevyyteen vaikuttaa tiedollinen osaaminen, henkiset valmiudet, fyysiset tai- 5. Hätönen 1998.Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. 14

16 dot, arvot, persoonallisuuden piirteet, motiivit jne. Näitä ominaisuuksia voidaan kehittää ja edistää yksilön menestymistä työssä ja elämässä yleensä. Kun työelämä syystä tai toisesta muuttuu, myös pätevyyden vaatimukset muuttuvat. Työmarkkinoilla riittää kysyntää ihmisille, jotka kykenevät oppimaan nopeasti uusia tehtäviä ja joilla on riittävät perusvalmiudet työskennellä uusissa tilanteissa ja olosuhteissa. Osaaminen on pidettävä ajan tasalla ja samalla on hankittava valmiuksia myös uuden oppimiselle. 6 Työnantajat ovat perinteisesti tarjonneet henkilöstölleen työhön liittyvää koulutusta. Tämä on ollut useimmille työntekijöille pääasiallinen keino päivittää osaamistaan. Laman myötä yritysten koulutusintressit vähenivät. Nyt työntekijöiden osaamista tulisi nopeasti kehittää nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa vastaavaksi. Koulutusta voidaan kohdentaa tiettyyn työtehtävään, työprosessiin tai funktioon. 7 Nykyisiin työtehtäviin suunnattu koulutus auttaa ihmisiä tekemään työnsä aikaisempaa tehokkaammin ja paremmin. Usein tarvitaan myös koulutusta, jossa henkilöä valmennetaan seuraavaan ammattiin tai uusiin tehtäviin. ESR-projekteihin osallistuvien ihmisten tarpeet ja yksilöllinen koulutus tulee nostaa ESR-toiminnan yhdeksi tärkeimmäksi lähtökohdaksi. Koulutuksen järjestäjän tulisi tukea osallistujia määrittelemään koulutustarpeensa ja toteuttamaan koulutus vastaamaan näihin tarpeisiin. Yksilöllisiin tarpeisiin luetaan myös työn, perheen ja vapaa-ajan asettamat vaatimukset. Perheenäitien ja yksinhuoltajien ollessa kohderyhmänä, tämä tarve korostuu entisestään. ESR-toiminnan tavoitteena on turvata työttömyysuhanalaisten työntekijöiden työllisyys kehittämällä heidän työmarkkinakelpoisuuttaan ja osaamistaan. Työttömyysuhan alaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole ammatillista koulutusta, tai joiden ammattitaito on hyvin kapea-alaisesti rajautunut. Erityisen vaikea tilanne on niillä työntekijöillä, joiden ammatit häviävät kokonaan teknologisen kehityksen myötä. Esimerkkejä tällaisesta kehityksestä on vaikkapa graafisessa teollisuudessa. Yleisien taitojen, kuten tietotekniikkaosaamisen ja kielitaidon kehittäminen laajentavat työntekijän osaamisen kenttää ja parantavat hänen työmahdollisuuksiaan. Organisaatiot tarvitsevat ihmisiä, jotka kykenevät tekemään monenlaisia tehtäviä, oppimaan jatkuvasti uusia taitoja ja ovat valmiita siirtymään eri tehtäviin ja kohteisiin. Monitaitoisuus yhdistää teknisiä taitoja, sosiaalisia ja organisatorisia sekä vuorovaikutustaitoja. Joustavuus ja moniosaaminen mahdollistaa reagoimisen yllättäviin tilanteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Avoin asenne ja halu oppia ovat työssä pärjäämisen ja kehittymisen perusedellytyksiä. Yksilön on pidettävä itse huolta kouluttautumisestaan ja kilpailukyvystään työmark- LUKU 3 YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6. Hätönen 1998.Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. 7. Otala 1996.Oppimisen etu kilpailukykyä muutoksessa. 15

17 kinoilla. Ajan tasalla oleva pätevyys ja osaaminen sekä kyky oppia tehokkaasti parantavat työntekijän kilpailuetua epävarmoissa työoloissa. ESIMERKKI Pienessä keskisuomalaisessa kunnassa omaa kangas- ja ompelualan yritystä aloittava yrittäjä toivoo yhteiskunnalta enemmän tukea yrityksen aloittamisvaiheessa. Yrittäjän kokemuksen mukaan yrityksen perustamispalveluita on kyllä tarjolla työttömille, mutta ei niinkään jo työssä oleville, jotka haluavat ryhtyä yrittäjiksi. Yrittäjä ei saanut alussa apua yrityksen perustamiseen kunnan tai valtion taholta. Naisyrittäjälainastakin hän kuuli mutkan kautta. Käytännön asiat alkuvaiheessa kuten toimitilojen hankkiminen, toiminimen saaminen sekä verotus ja alihankintasopimusten laatiminen olivat sellaisia, joihin aloittava yrittäjä toivoi esimerkiksi kunnan tukea. Yrityksen perustamisvaiheen jälkeinen suurin ongelma on yrityksen palvelujen markkinointi; sen kohdistaminen ja välineet, kenelle markkinoida palveluita ja millä tavoin. Tämän tiimoilta yrittäjä tarvitsee tukea myös tulevaisuuden suunnitteluun ja markkinatilanteen ennakointiin; esimerkiksi siihen, miten laajentaa markkinoita ja saada uusia asiakkaita. Ikääntyvät työntekijät tarvitsevat heille sovellettua koulutus- ja kuntoutusmalleja sekä työssä jaksamista edistäviä työnorganisointi- ja työaikamuotoja. Perheellisten ja naisten mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja osaamisen kehittämiseen tulisi tukea heidän elämäntilanteestaan käsin. Monesti pienten lasten vanhemmilla ei ole työajan ulkopuolella mahdollisuutta osallistua koulutukseen. ESIMERKKI Eräässä kokoonpanoteollisuuden yrityksessä kahdessa työvuorossa toimivia työntekijöitä koulutettiin seuraavanlaisella aikataululla kahden kuukauden ajan: Aamuvuoro tuli töihin totuttuun aikaan klo 7:00 ja poistui tunnin kestävään koulutukseen klo 14:00, jolloin iltavuoro saapui omasta koulutuksestaan työpaikalle. Heidän koulutustilaisuutensa oli alkanut klo 13:00. Iltavuoro lopetti työpäivän normaaliin tapaan klo 21:00. Kummankaan ryhmien kahdeksantuntinen työaika ei pidentynyt vaan koulutus järjestettiin työajalla. 16

18 Saman yrityksen henkilöstölle tulisi järjestää koulutusta siten, että he voivat osallistua koulutukseen eri aikoina. Esimerkiksi kaksivuorotyössä toimivien henkilöiden koulutus voidaan rytmittää siten, että aamuvuorolaisten koulutustilaisuudet järjestetään työvuoron viimeisen tunnin aikana, ja iltavuorolaisten ennen töiden alkamista Avainhenkilöiden koulutus ESR-projekteissa on panostettu yritysten avainhenkilöiden koulutukseen. Yksittäisiä henkilöitä on helpompi irrottaa koulutukseen kuin esimerkiksi koko tuotantoketjun henkilöstöä. Kehittämisprojektin sisältä voidaan valita yksi tai kaksi henkilöä (muutosagenttia), jotka osallistuvat koulutukseen ja jakavat siellä oppimansa tiedon projektin muiden henkilöiden kanssa. Kehittämällä keskeisessä asemassa olevia henkilöitä saadaan yritykseen osaamista, jota voidaan levittää sisäisessä tiedon jaossa ja koulutuksessa muulle henkilöstölle. Tämä jättää avainhenkilöille vastuun levittää tietoa ja kouluttaa uutta osaamista työntekijöille Uudet työtaidot Nykyisessä ja tulevaisuuden työorganisaatiossa tarvitaan uusia työtaitoja, jotka antavat yritykselle nopean toimintatavan ja merkittävän kilpailuedun (katso taulukko 1) 8. Yritysten johto ja henkilöstöhallinnon työntekijät pitävät seuraavassa taulukossa listattuja taitoja erittäin tärkeinä. Näihin kiinnitetään huomiota varsinkin uusia työntekijöitä rekrytoitaessa. Monissa yrityksissä on tunnustettu edellä kuvatut tarpeet ja alettu tukemaan henkilöstön valmiuksia, esimerkiksi oppimaan oppimista, ryhmätyöskentelytaitoja, yhteistyötaitoja sekä on luotu mahdollisuuksia oman fyysisen kunnon kohottamiseen ja ylläpitämiseen. Pelkän ammattitaidon ylläpitäminen ei enää ole pääasia, vaan nykyään keskitytään yhä enemmän yhteistyö- ja kommunikaatiotaitojen kehittämiseen. LUKU 3 YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 8. Soveltaen Hätönen 1998.Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. 17

19 Taulukko 1 Uudet tärkeät työtaidot 1. Oppimaan oppiminen työntekijä tietää, miten kehittää jatkuvasti uusia taitoja ja käyttää niitä työssään 2. Tiedon hallinta työntekijä osaa hakea tietoa, käyttää ja muokata sitä sekä hyödyntää tietotekniikkaa työssään 3. Päättelykyky työntekijä osaa tarkastella asiaa monelta eri näkökannalta ja arvioida siihen liittyviä erilaisia seikkoja 4. Analyyttinen ajattelu työntekijällä on kyky analysoida ilmiöiden syy-seuraus suhteita ja erottaa suuresta tietoaineistosta olennaiset asiat. 5. Päätöksentekotaito työntekijä kykenee tekemään nopeasti päätöksiä olemassa olevan tiedon pohjalta 6. Kommunikointitaito työntekijä osaa kuunnella, kommunikoida ja toimia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa työtilanteissa työntekijä osaa käyttää sähköpostia ja muita sähköisiä kommunikaatio-järjestelmiä 7. Kielitaito työntekijä hallitsee vähintään yhden vieraan kielen niin hyvin, että pystyy työskentelemään sillä 8. Ryhmässä oppiminen ja opettaminen työntekijä osaa jakaa tietoa ja opastaa kollegojaan ryhmässä siten, että koko ryhmä saavuttaa korkeamman osaamisen tason kuin yksikään ryhmän yksilö 9. Luova ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot työntekijä osaa erottaa ongelmat sekä nähdä yhteydet valitun ratkaisun ja sen seurausten välillä 18

20 10. Johtamistaidot ja visiointi työntekijä näkee vision omasta tai oman yksikön työstä ja roolista siten, että se sopii koko yrityksen tehtävään ja tavoitteisiin 11. Itsensä johtamis- ja kehittämiskyky työntekijällä on kyky hallita omaa uraansa, nähdä oman työnsä visio ja keskittyä vision toteuttamiseen työntekijä tunnistaa työssään tarvittavat tiedot ja taidot ja osaa hankkia ne. 12. Joustavuus työntekijällä on kyky sopeutua muutoksiin ja oppia uutta tarvittaessa 13. Fyysinen toimintakyky työntekijällä on tarvittava fyysinen kunto ja fyysiset taidot tehtävän suorittamiseen LUKU 3 YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 19

21 4. YRITYSLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Yrityslähtöisyys kehittämistoiminnassa tarkoittaa sitä, että kehittäminen toteutetaan yrityksen tarpeista ja aloitteesta. ESR-projekteissa pyritään siis vastaamaan todellisiin, käytännöstä nousseisiin haasteisiin. Organisaation menestyminen ja toimintakyky perustuvat käytännössä siihen, että ydinosaaminen kyetään tehokkaiden prosessien avulla muuntamaan asiakkaalle lisäarvoa tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi paremmin tai nopeammin kuin kilpailijat sen tekevät. Huomio tulee kiinnittää toimintoprosessien kehittämiseen, eikä vain lopputulokseen. Osaamisen jatkuva kehittäminen tulisi lähteä yrityksen strategiasta ja toiminnan tavoitteista. 9 Pk-yritysten toimintaympäristöt ovat muuttumassa uuden teknologian ja uusien markkinoiden myötä. Tämä vaatii yritykseltä selkeästi määriteltyä, muutoksia ennakoivaa visiota ja hyvää strategiaa, jonka avulla visio saavutetaan. Myös toiminta- ja johtamiskulttuurit kohtaavat uusia vaatimuksia uusissa tilanteissa. Muutosten myötä yritysten henkilökunta tarvitsee jatkuvasti uutta osaamista, joka mahdollistaa vision ja strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen. Muutoksiin sopeutumisen ja oppimisen on oltava jatkuvaa koska ympäristön muutostahti on nopea. Jatkuvalla osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka kuuluvat yrityksen jokapäiväiseen toimintaan. Tällaista on esimerkiksi osaamiskartoitukset, koulutus, työssä oppiminen ja kehityskeskustelut. ESR-projekti osana jatkuvaa kehittämistä tuo yritykset ja yksilöt mukaan jatkuvaan osaamisen kehittämisen toimintaan. Esimerkiksi muutosagenttivalmennus kytkee yritykset vahvasti mukaan koulutustoimintaan. Yksilön kannalta jatkuvaa kehittämisprosessia kuvaa esimerkiksi toimintolaskennan koulutusohjelmaan osallistuminen. Tällöin taloushallinnon asiantuntijat osallistuvat koulutukseen kehittääkseen ammattitaitoaan. Jatkuvan osaamisen kehittämisen tuloksena yrityksen henkilökunta on motivoitunutta ja osaavaa, ja tietää mihin suuntaan yritystä halutaan viedä ja kehittää. Kehittämisen työkaluihin tutustutaan tarkemmin luvussa 6. Usein osaamisen kehittämisen ja koulutuksen tavoitteena pidetään pelkkää koulutustilaisuuksien järjestämistä ja riittävän kattavaa koulutusta. Osaa- 9. Hätönen Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. Sarala & Sarala Oppiva organisaatio oppimisen laadun ja tuotavuuden yhdistäminen. Hamel & Prahalad Competing for the future. 20

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavaraksi - verkostoyhteistyöseminaari Hämeenlinna 27.3.2009 Esittelijä: projektipäällikkö

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot