OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PK-YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PK-YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1

2 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN PK-YRITYKSISSÄ Niina Kokko, Merituuli Herrala, Marika Ahola, Stina Immonen, Milla Hailikari ja Antti Salminen Euroopan sosiaalirahasto

3

4 SAATESANAT Hyvät käytännöt -julkaisusarjassa esitellään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella rahoitettujen projektien tuloksia, joista on hyötyä projektien suunnittelijoille ja niiden toteuttajille sekä muille kustakin aihealueesta kiinnostuneille. Edellisellä rakennerahastokaudella karttui kokemuksia osaamisen kehittämisestä pk -yrityksissä. Tässä oppaassa on esimerkkejä sekä yritys- että yksilölähtöisistä ESR -hankkeista. Raportissa tuodaan myös esille onnistuneen henkilöstön kehittämisprojektin lähtökohtia. Hyvät tulokset edellyttävät pk- yritysten jatkuvaa kehittämistoimintaa. Helsingissä marraskuussa 2000 Riitta Kangasharju ESR -projektipäällikkö 3

5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Osaamisen kehittämisen tukeminen pk-yrityksissä on yksi Euroopan Unionin painopistealueita julkisen vallan ja elinkeinoelämän välisessä yhteistyössä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmissa korostetaan jatkuvan osaamisen kehittämisen merkitystä kilpailukyvyn säilyttäjänä niin yksilötasolla kuin yritystasolla. Yksilöiden kannalta osaamisen katsotaan olevan keskeisessä asemassa henkilökohtaisen työttömyydenuhan torjunnassa. Yritysten kannalta osaamisen ylläpitäminen on edellytys kansainvälisillä markkinoilla selviytymiselle. Suomessa Euroopan sosiaalirahaston ohjelmia on toteutettu vuodesta 1995 lähtien. Sosiaalirahaston tuella on käynnistetty tuhansia projekteja, jotka joko suoraan tai välillisesti ovat edistäneet osaamisen kehittymistä pkyrityksissä. Tähän raporttiin on koottu niitä projektien toteutukseen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti osaamisen kehittämisen tavoitteissa onnistumiseen. Raportti on suunnattu ensisijaisesti osaamisen kehittämisen projektien vetäjille mutta myös niille, jotka joutuvat arvioimaan hankkeiden toteutuskelpoisuutta. Raportin näkökulmina ovat pk-yritysten osaamisen kehittäminen yksilöiden osaamisen sekä yrityslähtöisen kehittämisen kautta. Helsingissä

6 SISÄLLYS SAATESANAT... 3 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN Julkishallinto tukee kehitystoimintaa ESR-projektit kehittämistoiminnassa YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tarve yksilön kehittämiselle ESR-projektin tuki yksilöiden kehittämiselle Avainhenkilöiden koulutus Uudet työtaidot YRITYSLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Jatkuvan kehittämisen lähtökohdat Yhteisen osaamisen luominen organisaatiossa Osaamisen kehittäminen ja organisaatiokulttuuri Osaamisen kehittäminen ja organisaatiorakenne Osaamisen kehittäminen ja interventiot Muutoshanke kehittämisen käynnistäjänä Muutoksen johtaminen Muutosvastarinnan käsitteleminen JATKUVAN KEHITTÄMISTOIMINNAN VAIHEET Kehitys- ja osaamistarpeiden analysoiminen Kehittämissuunnitelman laatiminen Kehittämishankkeen toteutus Jatkuvan kehittämisen arviointi Yksilö- ja yrityskohtaisen kehittämisen yhdistäminen KEHITTÄMISEN TYÖKALUT JA KOULUTUSMENETELMÄT Oppiminen osana jokapäiväistä työtä Koulutus osana jatkuvaa kehitystä Koulutusmenetelmät Lähiopetusjaksojen koulutusmenetelmät Etäopiskelujaksojen koulutusmenetelmät Kehittämishankkeen vetäjän pedagogiset valmiudet...68 LÄHTEET

7 6

8 1. JOHDANTO Työtehtävät ja toimintatavat muuttuvat teknologian kehityksen ja automaation myötä kaikilla aloilla. Muutoksia tapahtuu sekä innovaatioiden että kysynnän kehityksen myötä ja toimintaympäristöt voivat muuttua nopeasti. Monet uskovat, että muutos on jatkuvaa ja sen vauhti tulee vielä kiihtymään. Vastatakseen tähän haasteeseen yritykset kehittävät toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi ja organisaatiorakenteitaan joustavammiksi. Asiakaslähtöisyys, korkea laatu, kevyt ja joustava tuotanto asettavat osaamisvaatimuksia kaikissa tehtävissä toimiville työntekijöille. Uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, mutta sen käyttöönotto vaatii myös uusien toimintatapojen oppimista. Henkilöstön jatkuva kehittäminen on tärkeää, jotta työntekijöiden tiedot ja taidot kehittyisivät haasteiden vaatimassa tahdissa. Suunnitelmallinen henkilöstön kehittäminen takaa sen, että työntekijöillä on oikeita tietoja, taitoja ja valmiuksia tehdä sekä heidän itsensä että yrityksen kannalta tarkoituksenmukaista työtä. Juhlapuheissa viljelty iskulause työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara on miellettävä todelliseksi haasteeksi määriteltäessä yrityksen strategisia arvoja. LUKU 1 JOHDANTO KIRJASSA KÄYTETTYJÄ KÄSITTEITÄ: Yksilölähtöinen kehittäminen Tarve ja aloite osaamisen kehittämiselle lähtee yksilöstä Yrityslähtöinen kehittäminen Tarve ja aloite osaamisen kehittämiselle lähtee yrityksestä ESR-projekti Euroopan sosiaalirahaston tuella rahoitettu kehittämishanke. Voi olla yritys- tai yksilölähtöinen. Kehittämishanke Toiminnan parantamiseksi organisoitu ja aikataulutettu hanke. Käytetään yksittäisen kehitystavoitteen saavuttamisessa tai laukaisemassa jatkuvan kehittämistoiminnan. Koulutus Yksi kehittämisen ja oppimisen työkalu. Muita toteutusmuotoja ovat esimerkiksi työssä oppiminen ja tiimien kehittäminen. 7

9 Osaamisen kehittämisen haasteita luovat sekä yksilön että yrityksen näkökulmasta mm. tietoyhteiskunta, kansainvälistyminen, viestinnän monipuolistuminen ja nopeutuminen, verkostoituminen, kiristyvä kilpailu, uudet markkinat ja tuotteet, sekä työväestön ikääntyminen. Kehittämistarpeiden kenttä on laaja ja jokainen osa-alue vaatii erilaisia toimenpiteitä. Osaamisen kehittämisen hanke voi olla prosessina samankaltainen sekä yksilön että yrityksen lähtökohdista, mutta yksilölähtöisen ja yrityslähtöisen prosessin lähtökohdat ja lopputulokset ovat erilaisia. Kuvassa 1 on hahmotettu kaksi erilaista kehittämisen polkua: yksilölähtöinen ja yrityslähtöinen kehittäminen. Polku valitaan sen perusteella, mihin tarpeisiin kehittämistoimilla ensisijaisesti pyritään vastaamaan. Molemmissa vaihtoehdoissa sekä yksilö että yritys ovat mukana, mutta eri painotuksella. Yksilöiden kehityskaaret voivat ajoittain kulkea lähempänä tai kauempana yrityksen kehityssuuntaa. Yrityslähtöisessä kehittämisessä taas pyritään kehittämään yksilöitä pääasiallisesti yrityksen lähtökohdista käsin. Yksilölähtöinen osaamisen kehittäminen vaikuttaa parhaimmillaan olennaisesti työntekijän arvoon sekä työmarkkinoilla että yrityksessä. Yksilön tietoisuus jatkuvan kehittämisen tarpeestaan saattaa johtaa esimerkiksi työtaitojen oleelliseen parantumiseen ja työtehtävien laajentamiseen. Toisaalta yksilön kokema radikaali muutospaine voi johtaa kouluttautumiseen, joka edesauttaa uusiin työtehtäviin, alanvaihtoon tai toisen yrityksen palvelukseen hakeutumista. Yrityksen näkökulmasta jatkuva kehittäminen tähtää siihen, että yrityksen suoritusteho kohenee ja kannattavuus paranee. Yrityksen toiminnan kehittämisen edellytyksenä on nähdä yksilö yrityksen voimavarana, eli on tarpeellista sitoa yksilön kehittämistarpeet vahvasti yrityksen tavoitteisiin kehittää toimintaansa. Radikaalia osaamisen kehittämisen muutospainetta tukevan muutosprojektin tulisi vaikuttaa jatkuvan kehittämisen elementteihin siten, että jatkuvan kehittämisen kulttuuri ja työkalut jalostuvat. Yrityksen tärkein voimavara on osaava henkilöstö, joka kehittää pätevyyttään markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä osaamisen kehittämiseen joudutaan panostamaan jokapäiväisen työn ja kiireen lomassa. Intensiivisiin kehittämishankkeisiin ja jatkuvaan kehittämiseen ei välttämättä ole riittäviä taloudellisia resursseja eikä työntekijöitä voida irrottaa työstään pitkäaikaiseen koulutukseen. Julkisella rahoituksella, esimerkiksi ESR-rahoituksella pyritään tukemaan pienten ja keskisuurten (pk-) yritysten kehittämistoimintaa. 8

10 Kehitystarpeet Organisaatio Yksilölähtöinen kehittäminen Yrityslähtöinen kehittäminen LUKU 1 JOHDANTO Muutosprojekti Kuva 1 Yrityslähtöisessä kehitysprosessissa yksilön osaamisen kehittäminen tapahtuu osana yrityksen kehitysstrategiaa. Yksilölähtöinen kehittäminen lähtee yksilön tarpeista ja voi palvella myös yrityksen kehitystä. 9

11 2. OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN Monissa yrityksissä osaamisen kehittämiseen on viime vuosina ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota. Kehityksen varmistamiseksi yrityksiin palkataan henkilöstön kehittämispäälliköitä ja -assistentteja, konsultteja sekä tutkijoita toteuttamaan ja arvioimaan kehittämishankkeita. Kehittämiseen panostaminen vaatii raa an työn lisäksi myös rahallisia resursseja, joita varsinkaan pienemmissä yrityksissä ei liiemmin ole. Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn kehittymisen kannalta työntekijöiden osaamisen tason parantaminen nähdään erittäin tärkeänä. Teknologinen kehitys on synnyttänyt uudenlaiset globaalit markkinat, joissa pk-yritysten verkostoitumisella ja yhteistyöllä on todellinen mahdollisuus saavuttaa suuryritysten tasoinen menestys. Kehitys on myös asettanut vaatimuksia uudenlaiselle osaamiselle. Osaamisen kehittäminen ja osaamispääoman lisääminen kasvattavat selvästi yritysten kilpailuetua. Siksi myös valtiolla on intressejä tukea pk-yritysten ja yksittäisten työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Yksilöt tarvitsevat osaamista kyetäkseen osallistumaan täysipainoisesti tietoyhteiskuntaan ja selviytyäkseen työkykyisenä sen muutoksissa. 2.1 Julkishallinto tukee kehitystoimintaa Suomen työllisistä noin työskentelee alle 50 henkilön kokoisissa yrityksissä. Heistä useampi kuin joka toinen on alle 10 henkilön yrityksen palkkalistoilla. Työttömyys on pysytellyt korkeana, vielä vuonna työttömiä on yli Suomessa on siis tälläkin hetkellä useita satoja tuhansia työikäisiä ihmisiä, joilla joko ei ole työorganisaatiota tukenaan tai joiden työpaikoilla on vain niukalti ellei lainkaan resursseja järjestää tai edes tukea jatkuvaa kouluttautumista. Suomen kansantalouden ja kilpailukyvyn kehittyminen edellyttää yhteiskunnan luomaa ja ylläpitämää, kaikille avointa jatkuvan kouluttautumisen ja elinikäisen oppimisen infrastruktuuria. 1 Julkinen työelämän kehittämisen tuki on yhä enemmän siirtynyt suorasta rahallisesta tuesta erilaisiin epäsuoriin tukimuotoihin. Esimerkkejä tällaisista ovat informaation jakaminen, neuvonta sekä tietotaidon lisäämisen ja innovaatiotoiminnan kannustaminen yritysten sisäistä kehittämistoimintaa tuke- 1. Otala, L Oppimisen etu kilpailukykyä muutoksessa. 10

12 malla. Asiantuntijakonsultointi on ollut tyypillinen tukimuoto, jolla on pyritty kompensoimaan pk-yritysten tietotaidon vajeita. Tukimuotona voidaan mainita myös julkisilla varoilla tuetut koulutusohjelmat ja informaation jakaminen erilaisin neuvontapalveluin, tiedottein tai tietorekistereitä ylläpitämällä. Julkisen vallan tuki on parhaimmillaan silloin, kun se ei tarjoa yrityksille suoraan valmiiksi paketoituja ratkaisuja vaan edistää niissä tapahtuvia oppimisprosesseja. Asiantuntijakonsultoinnin tyypillisenä vaarana on vaikutuksen kertaluonteisuus ja henkilöstön heikko sitoutuminen uuteen toimintaan. Koulutusohjelmien ja informaation jakamisen ongelmana vuorostaan voi olla niiden liiallinen yleisluonteisuus ja etäisyys itse muutostarpeeseen. Yritysten kehittämisprojektit eivät saisi jäädä yksittäisiksi, toisistaan erillisiksi vaan yritysten tulisi olla mukana yhteistyöverkostoissa, joissa on monenlaisia toimijoita. Verkostojen tehtävänä ei ole vain siirtää olemassa olevaa varastoitua tietoa toimijalta toiselle vaan luoda myös uutta tietoa kokeiluista saatujen kokemusten myötä. Verkostot mahdollistavat yhteistyöpartnerin osaamisen hyödyntämisen. Ydinosaamisen ulkopuoliset asiat voidaan hankkia oman organisaation ulkopuolelta. Yritysten ei tarvitse luoda itse tarvittavaa tietoa vaan ne voivat ottaa käyttöön jo olemassa olevaa osaamista. Näin yrityksillä on suurempia potentiaalisia mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyään kuin keskittymällä omien toimintojen kehittämiseen tai niiden välisen koordinoinnin parantamiseen. Joillain aloilla vaadittavat tutkimus- ja tuotekehityskustannukset voivat olla niin suuria ja edellyttää niin laaja-alaista osaamista, että yritykset joutuvat väkisinkin yhdistämään voimiaan ja resurssejaan. Tällöin pk-yritykset pääsevät kilpailemaan samoille markkinoille suuryritysten kanssa. 2 LUKU 2 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN 2.2 ESR-projektit kehittämistoiminnassa Suomi saa Euroopan Unionilta taloudellista tukea työvoimapoliittisiin ohjelmiin. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) rahoittaa tavoite 3 ohjelmaan hyväksyttyjä hankkeita vuosina Ohjelman tavoitteena on kehittää työntekijöiden taitoja vastaamaan työmarkkinoiden ja työelämän vaatimuksiin. ESR-toiminnalla pyritään parantamaan yritystoiminnan tuloksellisuutta ja työelämän laatua edistämällä pk-yritysten henkilöstön ja johdon osaamista, työntekijöiden työssä jaksamista ja innovatiivisia toimintatapoja työpai- 2. Hailikari ym Osaamiskeskusmallin kehittäminen Kuinka osaaminen saadaan leviämään 11

13 koilla. Yksilöt tarvitsevat oppimista tukevan työyhteisön ja yhteiskunnan, joka mahdollistaa elinikäisen oppimisen. Pk-yrityksillä ei ole aina mahdollisuutta ja resursseja järjestää tai edes tukea jatkuvaa kouluttautumista. Siksi siihen myönnetään tukea valtion ja EU:n toimesta. Kansallinen ja alueellinen osaamisen kehittäminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Alueellisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi alueella on oltava riittävästi työtä. Liiketoiminta siirtyy nykyään varsin helposti maasta ja alueelta toiselle. Työpaikat pysyvät alueella, jos liiketoiminta saa riittävästi osaavia ihmisiä, jotka pystyvät kehittämään jatkuvasti myös uutta osaamista. ESR-projektit tukevat pkyrityksissä tapahtuvaa kehitystoimintaa sekä henkilöstön työssä oppimista ja muutosvalmiutta edistävien toimintamallien rakentamista. ESR-tuella käynnistetään myös työllistymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä edistäviä projekteja. ESIMERKKI Kokkolan seudulla toteutetussa Pohjalaista taitoa tuotantoon -projektissa 3 helpotettiin työttömyysongelmaa yritysten, aikuiskoulutuskeskusten ja työvoimatoimistojen yhteistyöllä. Työttömiä koulutettiin suoraan yritysten työvoimatarpeeseen. Yritykset sopivat työvoimatoimiston ehdottamien henkilöiden kanssa työsopimuksia, jotka sisälsivät noin kuuden kuukauden koulutussopimuksen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. Työssä oppimisella oli koulutusjaksolla keskeinen rooli. Työtehtäväkohtainen koulutus lisäsi opiskelun ja työnteon motivaatiota. Yritykset hyötyivät täsmäkoulutuksesta, sillä ne saivat tarvittavaa ammattitaitoa, ja työvoimatoimistojen alustava rekrytointi auttoi työtekijöiden valitsemista. Työntekijät saivat päivittää ammattitaitonsa työpaikan ehtojen mukaisiksi. Lisäksi he saivat oppilaitoksilta ja asiantuntijoilta tuoreinta tietoa ja opetusta. Yritysten kehittämishankkeet liitetään usein vaiheeseen, jossa organisaatiossa on jo tietyt vakiintuneet käytännöt ja kehittämistoimilla pyritään muuttamaan prosesseja haluttuun suuntaan. Osaamisen kehittämisen prosessi voidaan kuitenkin käynnistää jo yrityksen syntyvaiheessa tai jopa ennen yrityksen konkreettista olemassa oloa. ESR:n tuella on ohjattu uusia yritysideoita jalostumaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. 3. Design Parkiin luodaan avoin yrittäjäyhteisö. ESR-Hyvät hankkeet

14 ESIMERKKI Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan toteuttama Design Park -yrittäjyys-, laatu- ja tuotekehityskoulutuksen projekti auttaa yrittäjähenkisiä taideteollisuuden osaajia yritystoiminnan alkutaipaleella. Projektin tavoitteena on saattaa alkuun uutta taideteollisuuden alan yritystä. Design Park on avoin ympäristö, josta yritystoiminnan käynnistämisongelmien kanssa painivat taideteollisuuden alan osaajat saavat sekä apua akuutteihin ongelmiin että pystyvät siirtymään yritystoiminnan seuraaviin kehitysvaiheisiin. Yrittäjyys on itsessään projekti, jonka eri prosessit ovat sekä yrityksen että yksilön osaamisen kehittymistä. 4 Lapin alueelta ovat olennaisesti puuttuneet taideteollisuuden alan yritykset. Alan opiskelijat ovat vahvoja substanssin osaajia, mutta yrityksen syntymisvaiheeseen ja yrityskulttuurin muodostumiseen on tarvittu tukitoimia. Design Park on ohjannut yritystään käynnistäviä taideteollisuuden osaajia yrityksen synnyttämiskivuissa 15 opintoviikon kehittämisjaksoilla. Nämä koulutusjaksot ovat olleet tuotekehityksestä, yrittäjyydestä sekä laatukoulutuksesta. ESR-projekteissa kehitetään uusia toimintamalleja, menetelmiä ja keinoja työelämän parantamiseen. Pk-yritykset voivat hakea työministeriöltä ESRtukea osaamista ja työkykyä kehittäviin hankkeisiin, jos kehittämistoiminnan toteuttaminen ilman ulkopuolista tukea on vaikeaa. Lisätietoja ja hakuohjeita voi lukea internetosoitteessa: LUKU 2 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN 4. Design Parkiin luodaan avoin yrittäjäyhteisö. ESR-Hyvät hankkeet

15 3. YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 3.1 Tarve yksilön kehittämiselle Osaamisen kehittäminen yrityksessä on ensisijaisesti työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Työn uudet vaatimukset niin teknologian kuin uusien toimintatapojen kannalta vaativat työntekijää uudistamaan osaamistaan koulutuksen ja työssä oppimisen avulla. Epävarmuus ja epäjatkuvuus on lisääntynyt kaikkialla. Yksilön ainoa todellinen turva työmarkkinoilla on hänen oma osaamisensa ja kyky oppia jatkuvasti uutta. Yksilön osaamisen kehittämistarve voi olla joko yksilö- tai yrityslähtöinen. Yksilöllä voi olla halu parantaa omaa osaamistaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa kehitykseen. Yritysjohto taas voi arvioida, mitä yksilön tulisi osata ja mitä taitoja hänen tulisi kehittää. Molempiin voi sisältyä sekä ammatilliseen osaamiseen että persoonallisuuden kehittämiseen liittyviä tarpeita. 5 Yrityksissä toteutettavissa kehitystarvekartoituksissa tulisi aina ensin selvittää henkilöstön tämän hetkinen osaaminen ja mahdolliset tulevaisuuden kehittämistarpeet. Sen jälkeen mietitään keinoja tyydyttää ne. Yksilön osaamisen kehittäminen voi joskus olla ristiriidassa yrityksen tarpeiden kanssa. Yksilön oman osaamispääoman kehittämiseksi voi olla tärkeää esimerkiksi opiskella kieliä, mutta tämänhetkisessä työssä ei välttämättä tarvitse kielitaitoa. Yritys voi tällöin olla haluton kustantamaan koulutusta, joka ei tähtää suoraan työntekijän nykyisen työn vaatiman osaamisen kehittämiseen. Tällaisissa tapauksissa ESR-projektit ovat erittäin tärkeässä roolissa kehittäessään yksilöiden osaamista yleisellä tasolla eikä ainoastaan nykyisen työnkuvan tai nykyisen työnantajan tarpeiden puitteissa. 3.2 ESR-projektin tuki yksilöiden kehittämiselle ESR-toiminnan lähtökohtana on edistää yksilöiden edellytyksiä jatkuvaan osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen. Erityistä huomiota tarvitsevat kokonaan ammatillista koulutusta olevat ja ikääntyvät työntekijät. Työntekijän pätevyyteen vaikuttaa tiedollinen osaaminen, henkiset valmiudet, fyysiset tai- 5. Hätönen 1998.Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. 14

16 dot, arvot, persoonallisuuden piirteet, motiivit jne. Näitä ominaisuuksia voidaan kehittää ja edistää yksilön menestymistä työssä ja elämässä yleensä. Kun työelämä syystä tai toisesta muuttuu, myös pätevyyden vaatimukset muuttuvat. Työmarkkinoilla riittää kysyntää ihmisille, jotka kykenevät oppimaan nopeasti uusia tehtäviä ja joilla on riittävät perusvalmiudet työskennellä uusissa tilanteissa ja olosuhteissa. Osaaminen on pidettävä ajan tasalla ja samalla on hankittava valmiuksia myös uuden oppimiselle. 6 Työnantajat ovat perinteisesti tarjonneet henkilöstölleen työhön liittyvää koulutusta. Tämä on ollut useimmille työntekijöille pääasiallinen keino päivittää osaamistaan. Laman myötä yritysten koulutusintressit vähenivät. Nyt työntekijöiden osaamista tulisi nopeasti kehittää nykyistä ja tulevaa liiketoimintaa vastaavaksi. Koulutusta voidaan kohdentaa tiettyyn työtehtävään, työprosessiin tai funktioon. 7 Nykyisiin työtehtäviin suunnattu koulutus auttaa ihmisiä tekemään työnsä aikaisempaa tehokkaammin ja paremmin. Usein tarvitaan myös koulutusta, jossa henkilöä valmennetaan seuraavaan ammattiin tai uusiin tehtäviin. ESR-projekteihin osallistuvien ihmisten tarpeet ja yksilöllinen koulutus tulee nostaa ESR-toiminnan yhdeksi tärkeimmäksi lähtökohdaksi. Koulutuksen järjestäjän tulisi tukea osallistujia määrittelemään koulutustarpeensa ja toteuttamaan koulutus vastaamaan näihin tarpeisiin. Yksilöllisiin tarpeisiin luetaan myös työn, perheen ja vapaa-ajan asettamat vaatimukset. Perheenäitien ja yksinhuoltajien ollessa kohderyhmänä, tämä tarve korostuu entisestään. ESR-toiminnan tavoitteena on turvata työttömyysuhanalaisten työntekijöiden työllisyys kehittämällä heidän työmarkkinakelpoisuuttaan ja osaamistaan. Työttömyysuhan alaisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole ammatillista koulutusta, tai joiden ammattitaito on hyvin kapea-alaisesti rajautunut. Erityisen vaikea tilanne on niillä työntekijöillä, joiden ammatit häviävät kokonaan teknologisen kehityksen myötä. Esimerkkejä tällaisesta kehityksestä on vaikkapa graafisessa teollisuudessa. Yleisien taitojen, kuten tietotekniikkaosaamisen ja kielitaidon kehittäminen laajentavat työntekijän osaamisen kenttää ja parantavat hänen työmahdollisuuksiaan. Organisaatiot tarvitsevat ihmisiä, jotka kykenevät tekemään monenlaisia tehtäviä, oppimaan jatkuvasti uusia taitoja ja ovat valmiita siirtymään eri tehtäviin ja kohteisiin. Monitaitoisuus yhdistää teknisiä taitoja, sosiaalisia ja organisatorisia sekä vuorovaikutustaitoja. Joustavuus ja moniosaaminen mahdollistaa reagoimisen yllättäviin tilanteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Avoin asenne ja halu oppia ovat työssä pärjäämisen ja kehittymisen perusedellytyksiä. Yksilön on pidettävä itse huolta kouluttautumisestaan ja kilpailukyvystään työmark- LUKU 3 YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 6. Hätönen 1998.Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. 7. Otala 1996.Oppimisen etu kilpailukykyä muutoksessa. 15

17 kinoilla. Ajan tasalla oleva pätevyys ja osaaminen sekä kyky oppia tehokkaasti parantavat työntekijän kilpailuetua epävarmoissa työoloissa. ESIMERKKI Pienessä keskisuomalaisessa kunnassa omaa kangas- ja ompelualan yritystä aloittava yrittäjä toivoo yhteiskunnalta enemmän tukea yrityksen aloittamisvaiheessa. Yrittäjän kokemuksen mukaan yrityksen perustamispalveluita on kyllä tarjolla työttömille, mutta ei niinkään jo työssä oleville, jotka haluavat ryhtyä yrittäjiksi. Yrittäjä ei saanut alussa apua yrityksen perustamiseen kunnan tai valtion taholta. Naisyrittäjälainastakin hän kuuli mutkan kautta. Käytännön asiat alkuvaiheessa kuten toimitilojen hankkiminen, toiminimen saaminen sekä verotus ja alihankintasopimusten laatiminen olivat sellaisia, joihin aloittava yrittäjä toivoi esimerkiksi kunnan tukea. Yrityksen perustamisvaiheen jälkeinen suurin ongelma on yrityksen palvelujen markkinointi; sen kohdistaminen ja välineet, kenelle markkinoida palveluita ja millä tavoin. Tämän tiimoilta yrittäjä tarvitsee tukea myös tulevaisuuden suunnitteluun ja markkinatilanteen ennakointiin; esimerkiksi siihen, miten laajentaa markkinoita ja saada uusia asiakkaita. Ikääntyvät työntekijät tarvitsevat heille sovellettua koulutus- ja kuntoutusmalleja sekä työssä jaksamista edistäviä työnorganisointi- ja työaikamuotoja. Perheellisten ja naisten mahdollisuuksia uralla etenemiseen ja osaamisen kehittämiseen tulisi tukea heidän elämäntilanteestaan käsin. Monesti pienten lasten vanhemmilla ei ole työajan ulkopuolella mahdollisuutta osallistua koulutukseen. ESIMERKKI Eräässä kokoonpanoteollisuuden yrityksessä kahdessa työvuorossa toimivia työntekijöitä koulutettiin seuraavanlaisella aikataululla kahden kuukauden ajan: Aamuvuoro tuli töihin totuttuun aikaan klo 7:00 ja poistui tunnin kestävään koulutukseen klo 14:00, jolloin iltavuoro saapui omasta koulutuksestaan työpaikalle. Heidän koulutustilaisuutensa oli alkanut klo 13:00. Iltavuoro lopetti työpäivän normaaliin tapaan klo 21:00. Kummankaan ryhmien kahdeksantuntinen työaika ei pidentynyt vaan koulutus järjestettiin työajalla. 16

18 Saman yrityksen henkilöstölle tulisi järjestää koulutusta siten, että he voivat osallistua koulutukseen eri aikoina. Esimerkiksi kaksivuorotyössä toimivien henkilöiden koulutus voidaan rytmittää siten, että aamuvuorolaisten koulutustilaisuudet järjestetään työvuoron viimeisen tunnin aikana, ja iltavuorolaisten ennen töiden alkamista Avainhenkilöiden koulutus ESR-projekteissa on panostettu yritysten avainhenkilöiden koulutukseen. Yksittäisiä henkilöitä on helpompi irrottaa koulutukseen kuin esimerkiksi koko tuotantoketjun henkilöstöä. Kehittämisprojektin sisältä voidaan valita yksi tai kaksi henkilöä (muutosagenttia), jotka osallistuvat koulutukseen ja jakavat siellä oppimansa tiedon projektin muiden henkilöiden kanssa. Kehittämällä keskeisessä asemassa olevia henkilöitä saadaan yritykseen osaamista, jota voidaan levittää sisäisessä tiedon jaossa ja koulutuksessa muulle henkilöstölle. Tämä jättää avainhenkilöille vastuun levittää tietoa ja kouluttaa uutta osaamista työntekijöille Uudet työtaidot Nykyisessä ja tulevaisuuden työorganisaatiossa tarvitaan uusia työtaitoja, jotka antavat yritykselle nopean toimintatavan ja merkittävän kilpailuedun (katso taulukko 1) 8. Yritysten johto ja henkilöstöhallinnon työntekijät pitävät seuraavassa taulukossa listattuja taitoja erittäin tärkeinä. Näihin kiinnitetään huomiota varsinkin uusia työntekijöitä rekrytoitaessa. Monissa yrityksissä on tunnustettu edellä kuvatut tarpeet ja alettu tukemaan henkilöstön valmiuksia, esimerkiksi oppimaan oppimista, ryhmätyöskentelytaitoja, yhteistyötaitoja sekä on luotu mahdollisuuksia oman fyysisen kunnon kohottamiseen ja ylläpitämiseen. Pelkän ammattitaidon ylläpitäminen ei enää ole pääasia, vaan nykyään keskitytään yhä enemmän yhteistyö- ja kommunikaatiotaitojen kehittämiseen. LUKU 3 YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 8. Soveltaen Hätönen 1998.Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. 17

19 Taulukko 1 Uudet tärkeät työtaidot 1. Oppimaan oppiminen työntekijä tietää, miten kehittää jatkuvasti uusia taitoja ja käyttää niitä työssään 2. Tiedon hallinta työntekijä osaa hakea tietoa, käyttää ja muokata sitä sekä hyödyntää tietotekniikkaa työssään 3. Päättelykyky työntekijä osaa tarkastella asiaa monelta eri näkökannalta ja arvioida siihen liittyviä erilaisia seikkoja 4. Analyyttinen ajattelu työntekijällä on kyky analysoida ilmiöiden syy-seuraus suhteita ja erottaa suuresta tietoaineistosta olennaiset asiat. 5. Päätöksentekotaito työntekijä kykenee tekemään nopeasti päätöksiä olemassa olevan tiedon pohjalta 6. Kommunikointitaito työntekijä osaa kuunnella, kommunikoida ja toimia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa työtilanteissa työntekijä osaa käyttää sähköpostia ja muita sähköisiä kommunikaatio-järjestelmiä 7. Kielitaito työntekijä hallitsee vähintään yhden vieraan kielen niin hyvin, että pystyy työskentelemään sillä 8. Ryhmässä oppiminen ja opettaminen työntekijä osaa jakaa tietoa ja opastaa kollegojaan ryhmässä siten, että koko ryhmä saavuttaa korkeamman osaamisen tason kuin yksikään ryhmän yksilö 9. Luova ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot työntekijä osaa erottaa ongelmat sekä nähdä yhteydet valitun ratkaisun ja sen seurausten välillä 18

20 10. Johtamistaidot ja visiointi työntekijä näkee vision omasta tai oman yksikön työstä ja roolista siten, että se sopii koko yrityksen tehtävään ja tavoitteisiin 11. Itsensä johtamis- ja kehittämiskyky työntekijällä on kyky hallita omaa uraansa, nähdä oman työnsä visio ja keskittyä vision toteuttamiseen työntekijä tunnistaa työssään tarvittavat tiedot ja taidot ja osaa hankkia ne. 12. Joustavuus työntekijällä on kyky sopeutua muutoksiin ja oppia uutta tarvittaessa 13. Fyysinen toimintakyky työntekijällä on tarvittava fyysinen kunto ja fyysiset taidot tehtävän suorittamiseen LUKU 3 YKSILÖLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 19

21 4. YRITYSLÄHTÖINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Yrityslähtöisyys kehittämistoiminnassa tarkoittaa sitä, että kehittäminen toteutetaan yrityksen tarpeista ja aloitteesta. ESR-projekteissa pyritään siis vastaamaan todellisiin, käytännöstä nousseisiin haasteisiin. Organisaation menestyminen ja toimintakyky perustuvat käytännössä siihen, että ydinosaaminen kyetään tehokkaiden prosessien avulla muuntamaan asiakkaalle lisäarvoa tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi paremmin tai nopeammin kuin kilpailijat sen tekevät. Huomio tulee kiinnittää toimintoprosessien kehittämiseen, eikä vain lopputulokseen. Osaamisen jatkuva kehittäminen tulisi lähteä yrityksen strategiasta ja toiminnan tavoitteista. 9 Pk-yritysten toimintaympäristöt ovat muuttumassa uuden teknologian ja uusien markkinoiden myötä. Tämä vaatii yritykseltä selkeästi määriteltyä, muutoksia ennakoivaa visiota ja hyvää strategiaa, jonka avulla visio saavutetaan. Myös toiminta- ja johtamiskulttuurit kohtaavat uusia vaatimuksia uusissa tilanteissa. Muutosten myötä yritysten henkilökunta tarvitsee jatkuvasti uutta osaamista, joka mahdollistaa vision ja strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen. Muutoksiin sopeutumisen ja oppimisen on oltava jatkuvaa koska ympäristön muutostahti on nopea. Jatkuvalla osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka kuuluvat yrityksen jokapäiväiseen toimintaan. Tällaista on esimerkiksi osaamiskartoitukset, koulutus, työssä oppiminen ja kehityskeskustelut. ESR-projekti osana jatkuvaa kehittämistä tuo yritykset ja yksilöt mukaan jatkuvaan osaamisen kehittämisen toimintaan. Esimerkiksi muutosagenttivalmennus kytkee yritykset vahvasti mukaan koulutustoimintaan. Yksilön kannalta jatkuvaa kehittämisprosessia kuvaa esimerkiksi toimintolaskennan koulutusohjelmaan osallistuminen. Tällöin taloushallinnon asiantuntijat osallistuvat koulutukseen kehittääkseen ammattitaitoaan. Jatkuvan osaamisen kehittämisen tuloksena yrityksen henkilökunta on motivoitunutta ja osaavaa, ja tietää mihin suuntaan yritystä halutaan viedä ja kehittää. Kehittämisen työkaluihin tutustutaan tarkemmin luvussa 6. Usein osaamisen kehittämisen ja koulutuksen tavoitteena pidetään pelkkää koulutustilaisuuksien järjestämistä ja riittävän kattavaa koulutusta. Osaa- 9. Hätönen Osaava henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa. Sarala & Sarala Oppiva organisaatio oppimisen laadun ja tuotavuuden yhdistäminen. Hamel & Prahalad Competing for the future. 20

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Osaamispääoman johtaminen

Osaamispääoman johtaminen johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen tutkimusseminaari 14.2.2006 Essi Saru, Tukkk

Työelämän kehittämisen tutkimusseminaari 14.2.2006 Essi Saru, Tukkk HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN KEHITTÄMINEN JA ORGANISATORINEN OPPIMINEN TULOKSELLISUUSTEKIJÖINÄ Työelämän kehittämisen tutkimusseminaari 14.2.2006 Essi Saru, Tukkk HRD, mitä se on? Human Resource Development

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Hanke-esittely OK-opintokeskus 2015 #järjestöosaaja Tietoa hankkeesta Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä -hanke rahoitetaan Euroopan Sosiaalirahaston

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2.2.2016 Heljä Hätönen / Educa-Projektit Oy Osaaminen koostuu yksilön luontaisista kyvyistä, ominaisuuksista,

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen

Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ Osaamisen johtaminen Veijo Nivala Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi/ 18.4.2013 Osaamisen johtaminen Lähtökohtia Organisaation toiminnan perusta on sille hyväksytyssä strategiassa. Osaamisen johtaminen pyrkii strategisena

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset

Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavaraksi - verkostoyhteistyöseminaari Hämeenlinna 27.3.2009 Esittelijä: projektipäällikkö

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot