MIKÄ IHMEEN KAVERIKOIRA?

Transkriptio

1 MIKÄ IHMEEN KAVERIKOIRA? Kaverikoiratoiminta tutuksi Jyväskyän aueen vammaisaan työntekijöie Niina Kettinen Opinnäytetyö Hemikuu 2007 Sosiaai- ja terveysaa

2 Tekijä(t) Niina Kettinen Jukaisun aji Opinnäytetyö Sivumäärä 34 Jukaisun kiei suomi Luottamukseisuus Työn nimi Saainen saakka MIKÄ IHMEEN KAVERIKOIRA? Kaverikoiratoiminta tutuksi Jyväskyän aueen vammaisaan työntekijöie Kouutusohjema Sosiaai- ja terveysaa Sosiaaiaan kouutusohjema Työn ohjaaja(t) Vesa Kuhanen Toimeksiantaja(t) Tiivistemä Koiria ja emmikeiä yeensä on todettu oevan pajon hyviä ja positiivisia vaikutuksia ihmisten sosiaaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Koiran hyvistä vaikutuksista voivat nauttia myös ihmiset, jotka eivät itse omista koiraa, mutta saavat oa koirien seurassa säännöisesti. Koiran äsnä oessa sosiaainen kanssakäyminen isääntyy. Se rauhoittaa tiannetta ja ihmisiä. Koira motivoi iikkumaan ja ottaa osaa niin suruun kuin ioonkin. Koiraan on heppo koskea ja sie on heppo puhua. Opinnäytetyön tavoite oi tuoda kaverikoiratoimintaa tutuksi Jyväskyän aueen vammaisaaa työskenteevie ammattiaisie, jotta he voisivat hyödyntää sitä työssään asiakkaiden hyväksi. Tarkoitus oi sevittää mitä kaverikoiratoiminaa tarkoitetaan ja mikä sen merkitys on vammaisie ihmisie. Oennainen osa työtä oi esitteen tekeminen ja postittaminen aueen yksiköihin ja siten toiminnan tunnettavuuden edistäminen. Toiminnan tuoksia kerättiin havainnoimaa kaverikoirien vieraiuja eräässä kehitysvammaisten asuntoassa ja komen eri haastatteun avua. Havainnot tehtiin kahden eri vieraiun aikana ja samaa otettiin vaokuvia, joita hyödynnettiin esitteen tekemisessä. Haastatteut tehtiin asuntoan työntekijäe, asukkaae ja kaverikoiran omistajae. Havainnot sekä haastatteuiden tuokset tukivat käsityksiä koirien positiivisista vaikutuksista ihmiseen. Tuoksista öytyi yhteneväisyyksiä työssä käsitetyjen tutkimusten kanssa. Kaverikoiratoiminta on Suomen Kenneiiton aaista vatakunnaista toimintaa, jossa mukana on yi 300 koiraa omistajineen. Koirat ovat tavaisia kotikoiria, ihmisystäväisiä ja avoimia ja toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaverikoirat käyvät vieraiuia eriaisissa paikoissa, esimerkiksi päiväkodeissa ja asuntooissa, tuomassa ioa asiakkaie, jotka eivät itse syystä tai toisesta voi omistaa koiraa. Jyväskyän aueea toiminta on akanut vuonna 2004 ja opinnäytetyötä aoitettaessa kaverikoirat kävivät vieraiua vain yhdessä vammaisaan paikassa, eräässä kehitysvammaisten asuntoassa. Paikaisesti toimintaa organisoi Keski-Suomen Kennepiiri. Asuntoan asukkaan, työntekijän ja kaverikoiran omistajan haastatteuiden perusteea toiminta on onnistunutta ja tuo asukkaiden arkeen vaihteua. Se ei vaadi yksikötä pajoa, vain tian jossa kokoontua. Toiminnasta voisivat hyötyä monet muutkin asiakkaat, jos vain tietoa oisi tarpeeksi. Tähän haasteeseen työhön kuuuva esite pyrki vastaamaan. Avainsanat (asiasanat) kaverikoira, kaverikoiratoiminta, vammaisaa, vapaaehtoistyö Muut tiedot Liitteenä esite kaverikoiratoiminnasta

3 Author(s) Niina Kettinen Type of Pubication Bacheor s Thesis Pages 34 Language Finnish Confidentia Unti Tite WHAT IS A FRIEND-DOG? Introducing friend-dog activity to peope working with disabed in Jyväskyä region. Degree Programme Schoo of Heat and Socia Care Socia care Tutor(s) Vesa Kuhanen Assigned by Abstract Dogs and pets in genera have been noticed to have ots of good and positive effects on socia we-being and heath of peope. Peope that don t own a dog them sef but are abe to be around them reguary can aso benefit from the good effects of a dog. Socia interaction increases in the presence of a dog. It cams the situation and the peope. A dog motivates to exercise and it takes a part in joy and aso in sadness. It is easy to touch a dog and speak to it. The purpose of this batcheor s thesis was to famiiarize friend-dog activity to professionas working with disabed persons so that they coud utiize it in favor of their customers. The purpose was to determine what friend-dog activity means and what is the meaning of it for the disabed person. Essentia part of the job was to make a brochure and to mai it to units in the region and so to make the activity more acknowedged. The resuts from the activity was gathered by observing two different visitations of the friend-dogs in a dormitory for the disabed person and by three interviews. Aso there was pictures taken that were used in the making of the brochure. The interviews were made for an empoyee and a resident of the dormitory and aso for the owner of a friend-dog. The observations and the resuts of the interviews supported my own ideas about the positive effects the dogs to a human. Simiarities can be found between the resuts and the studies deat with in my thesis. The friend-dog activity is a nation wide activity that is conducted under Finnish Kenne Cub and there are over 300 dogs and their owners participating in it. The dogs are reguar housedogs that are human friendy and open and the activity in based on vountarity. The friend-dogs are visiting in different paces for exampe kindergardens and dormitorys and they bring joy for the customers that for some reason can t own a dog them seves. The activity in the region of Jyväskyä has started in 2004 and and when this batcheor s thesis was started there was ony one pace invoed with disabed person, a dormitory for retarded, that the friend-dogs were visiting. Locay the activity is organized by Midde Finand Kenne Circe. Based on the interviews of the dormitory resident, empoyee and an owner of a friend-dog the activity is successfu and brings a change in the everyday ife of the residents. It doesn t take much from the unit, ony a pace to gather around. There are ots of other customers that coud benefit from the activity if ony there were enough information. That is the chaenge in what the brochure incuded with this thesis is trying to answer. Keywords Friend-dog, friend-dog activity, working with disabed, vountary work Misceaneous Brochure of the friend-dog activity as attachment

4 SISÄLTÖ 1. KOIRAT OPINNÄYTETYÖN AIHEENA KOIRAN SOSIAALINEN, TERAPEUTTINEN JA TERVEYDELLINEN VAIKUTUS IHMISEEN Koira kaverina Koirien vaikutukset ihmiseen Onko koirasta haittaa tai vaaraa? Koirien terapeuttinen käyttö suomessa MITÄ ON KAVERIKOIRATOIMINTA? Kaverikoiratoiminta Mitä koirakota edeytetään? Kaverikoiratoiminnan synty Kaverikoiratoiminta Keski-Suomessa Suomen Kenneiitto ja Keski-Suomen Kennepiiri KAVERIKOIRAT VIERAILULLA Työn eteneminen Omat havainnot kaverikoirien vieraiuista Asukkaan haastatteu Työntekijän haastatteu Kaverikoiran omistajan haastatteu ESITE KAVERIKOIRATOIMINNASTA OMIA AJATUKSIA MITÄ JATKOSSA? LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Asuntoan asukkaan haastatteu Liite 2. Asuntoan työntekijän haastatteu Liite 3. Kaverikoiran omistajan haastatteu Liite 4. Esite kaverikoiratoiminnasta Liite 5. Saatekirje Liite 6. Yhteistyösopimus... 33

5 2 1. KOIRAT OPINNÄYTETYÖN AIHEENA Ryhtyessäni miettimään opinnäytetyöni aihetta tiesin jo heti aussa, että hauan sen jotenkin iittyvän koiriin. Oen tiedostanut, että omia koiriani on minuun monia terveydeisiä, mutta etenkin myös sosiaaisia vaikutuksia ja oin jo ennestään jonkun verran ukenut tähän iittyviä tutkimustuoksia. Toivoisinkin että koiria, ja emmikkejä yeensä, hyödynnettäisiin enemmän sosiaaiaaa ja tiedostettaisiin koirien yhteiskunnainen vaikuttavuus. Näistä näkökumista katsoen kaverikoiratoimintaan iittyvä opinnäytetyö tuntui hyvätä ja mieenkiintoiseta aiheeta. Oin jonkun verran ukenut toiminnasta ennestään ja tunsin pääperiaatteen, mutta esimerkiksi Jyväskyän aueen tianne oi minue vieras. Rajasin työn koskemaan vammaistyön kenttää suuntaavista opinnoistani johtuen. Kaverikoiratoiminta on Suomen Kenneiiton organisoimaa vatakunnaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa ystäväiset ja ihmisrakkaat koirat käyvät omistajineen eriaisissa paikoissa vieraiuia. Paikaisea tasoa toiminasta täää Jyväskyän aueea vastaa Keski-Suomen Kennepiiri. Ottaessani yhteyttä Keski-Suomen Kennepiirin kaverikoiravastaavaan Tanja Kääriäiseen sain kuua, että Jyväskyän aueea kaverikoirat vieraievat säännöisesti vain yhdessä vammaisaan paikassa, eräässä kehitysvammaisten asuntoassa. Nykyisin tosin yhtenä säännöisenä vieraiupaikkana on toinenkin vammaisaan yksikkö. Opinnäytetyöni teoriaosuudessa kuvaiaan koirien ja emmikkien positiivisia vaikutuksia ihmisiin. Kerron myös kaverikoiratoiminnan pääperiaatteesta ja synnystä. Kävin tutustumassa ja havainnoimassa kaverikoiratoimintaa kehitysvammaisten asuntoassa. Haastattein asuntoan asukasta, työntekijää ja kaverikoiran omistajaa. Haastatteuiden ja havainnoinnin tarkoituksena oi sevittää mitä kaikkea kaverikoiratoiminta pitää sisäään, mitä se vaatii eri osapuoita ja mikä vaikutus siä on vammaisie ihmisie. Lisäksi tein toiminnasta esitteen, joka postitettiin 53 eri vammaisaan paikkaan Jyväskyän aueea. Rahoituksen esitteen painatukseen ja postittamiseen sain Keski-Suomen Kennepiiritä, jonka kanssa tein asiasta sopimuksen. Tavoite on opinnäytetyön ja etenkin esitteen avua tuoda toimintaa tutuksi vammaisaan ammattiaisie, jotta he osaisivat omassa työssään hyödyntää vapaaehtoistyöhön perustuvaa kaverikoiratoimintaa ja siten tuoda asiakkaiden eämään uusia kokemuksia. Vammaisia ihmisiä harvoin on mahdoisuutta pitää omaa koiraa, apuväineeseen rinnastettavia avustavia koiria ukuun ottamatta, joten kaverikoiratoiminta on mieestäni juuri omi-

6 3 aan täaisee kohderyhmäe. Toiminnan avua vammaisetkin ihmiset pääsevät nauttimaan koirien tuomista hyvistä sosiaaisista ja terveydeisistä vaikutuksista. Toiveissani on myös tuevaisuudessa itse osata hyödyntää koiria työssäni, joten opinnäytetyö tuki siihen tähtäävää oppimista. Opinnäytetyö on ajankohtainen siinä mieessä, että kaverikoiratoiminta on Jyväskyän aueea akanut vuonna 2004 ja on siis vieä uutta ja pienimuotoista toimintaa. Toivonkin, että tämän opinnäytetyön ja etenkin esitteen avua pystyn edistämään kaverikoiratoiminnan tunnettavuutta ja siten tuomaan monen koirattoman vammaisen ihmisen arkeen ioa ja onneisuutta. 2. KOIRAN SOSIAALINEN, TERAPEUTTINEN JA TER- VEYDELLINEN VAIKUTUS IHMISEEN 2.1. Koira kaverina Kaikki ovat varmasti joskus kuueet sanonnan koira on ihmisen paras ystävä. Itsekin kahden koiran omistajana voin sanoa, että jos koira ei se kaikkein paras ystävä oisikaan, niin todeinen ja hyvä ystävä kuitenkin. Mutta mihin täainen kahden eri ajin väinen ystävyys sitten perustuu? Hagren (1991, 10-12) väittää, että suurin syy siihen, miksi ihminen pitää koiraansa niin hyvänä ystävänä perustuu tunteee, että koira tarvitsee häntä. Ja toki koira omistajaansa tarvitseekin saadakseen ruokaa, päästäkseen uos ja muutenkin huoehtimaan tästä. Se, että koira saa ihmisensä tuntemaan itsensä tärkeäksi, toivotuksi ja tarpeeiseksi ja vieä näyttää tunteensa niin avoimesti, iman teeskenteyä, tekee Hagrenin (1991, 10-12) mukaan koirasta ihmisen ystävän ja perheenjäsenen. Ja toki ihminenkin voi tarvita vuorostaan koiraansa jokapäiväisessä eämässään. Eri tavoin vammautuneet ihmiset voivat saada avustavan koiran, joka pystyy hyvinkin kokonaisvataisesti vaikuttamaan käyttäjänsä eämään (Pekkarinen & Toikkarinen 2005, 37). Vammattomankin ihmisen koirae voidaan opettaa hyödyisiä taitoja, esimerkiksi hakemaan posti tai antamaan attiae pudonnut esine. Jokainen meistä tarvitsee rakkautta ja ystävyyttä eämäänsä ja kuitenkin meidän tuntuu oevan vaikeaa osoittaa näitä asioita kanssaihmisie. Jostakin syystä tunteiden osoittaminen koirae on usein hepompaa. Lieneekö syynä se, että koira tuntuu aina kuunteevan saaisuutemme, muttei kuitenkaan kerro niitä eteenpäin. Se ei puhu meistä pahaa, ei huomauttee virheistämme, ei väitä yhteiskunnaisesta asemastamme ei-

7 4 kä sano, jos oemme väärässä. Koira näyttää omistavan kaikki ne piirteet, joita hyvässä ystävässä arvostamme. (Hagren 1991, ) Koira tuskin voi kokonaan korvata ihmisystävää, eikä sen tarvitsekaan. Mutta se voi antaa eämäämme niin pajon sisätöä, että sen ystävyyttä ei kannata torjua. Ja kuten eräässä artikkeissa (Heikkinen- Lehkonen 2005a) todetaankin, kannattaa koiranomistajien jakaa muiekin sitä mitä itseä on, siis koirien ystävyyttä Koirien vaikutukset ihmiseen Periaatteessa kaikia emmikeiä on terveydeisiä vaikutuksia. Eniten on tutkittu kissoja ja koiria, koska ne ovat emmikkeinä yeisimpiä. Koiria on todennäköisesti hiukan enemmän terveydeisiä vaikutuksia, kuin kissoia. Tuos saattaa johtua siitä, että koira pakottaa iikkeee säässä kuin säässä. Täytyy kuitenkin huomioida, että vataosa tutkituista on out koiraomistajia, joten tuokset eivät vättämättä anna oikeutta kissan omistajie. (Ruukki 2005.) Jo parikymmentä vuotta ympäri maaiman on tutkittu koirien ja yeensä emmikkien terapeuttisia ja terveydeisiä vaikutuksia. Eräässä tutkimuksessa saatiin esimerkiksi sevie, että sydäninfarktista parhaiten toipuivat ihmiset, joita odotti kotona emmikki. Koira meni jopa puoison ja ystävien tuen edee (Ruukki 2005). Ruukki (2005) istasi eri puoia maaimaa tehdyistä tutkimuksista emmikkien terveydeiset vaikutukset. Todistetusti emmikit parantavat veren koesteroipitoisuuksia ja muita veren rasvaarvoja, aentavat verenpainetta, suojaavat stressin vaikutuksita, vähentävät pikkuvaivoja, kuten päänsärkyä ja funssaa, vähentävät ääkärinhoidon tarvetta, yäpitävät toimintakykyä ja aentavat kuoeisuutta. Tutkimukset osoittivat myös, että emmikki kohottaa mieenterveyttä sekä vähentää yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunnetta. Lisäksi emmikki vanhainkodissa pienentää hoitokustannuksia. (Ruukki 2005.) Azheimeria sairastavien ihmisten käytös on muuttunut, kun koiria on vieraiut heidän uonaan aitoksessa. Mieiaan vaihteut ovat vähentyneet ja sosiaainen kanssakäyminen isääntynyt. (Unhoa 2006.) Mieestäni koirien terveydeiset ja terapeuttiset vaikutukset koskevat niin vammaisia kuin vammattomiakin ihmisiä, vaikkei tutkimuksia oe juurikaan tehty vammaisista koiranomistajista. Samaa tavaahan koira ievittää niin vammaisen kuin vammattomankin yksinäisyyttä. Yksiseitteistä syytä emmikin terveydeisee vaikutuksee ei oe öytynyt. Koetianteessa on pystytty osoittamaan, että ihmisessä tapahtuu huomattavia fysioogisia muu-

8 5 toksia, kun oma emmikki on paikaa, se vain yksinkertaisesti rauhoittaa. (Ruukki 2005.) Itse uuen, että yksi syy on tarpeeisuuden kokemisessa, jota käsittein jo aiemmassa uvussa. Ihminen kokee, että hänen vain yksinkertaisesti täytyy pysyä terveenä tai vastaavasti parantua nopeammin, kun on oemassa joku, joka ei tue iman häntä toimeen. Lemmikki voi antaa omata osataan eämäe tarkoituksen ja se pitää ihmisen iikkeessä. Ihmisiä on tarve koskettaa ja tua kosketetuksi, mutta varsinkaan aikuiset eivät kosketa eivätkä haua tua kosketetuksi niin estoitta, kuin ehkä apsena. Kosketuksen tarvettaan on heppo ja ehkä hyväksytympääkin purkaa koiraan, sen siittämiseen. Koira tyydyttää myös monen hoivaviettiä (Ruukki 2005). Itaiassa koiria on kokeitu autististen asten kuntoutuksessa ja kokemusta on siitä, kuinka koiran äsnäoo motivoi asta iikkumaan ja ottamaan kontaktia ensin koiraan ja sitä kautta myös ihmisiin (Unhoa 2006). Riittävä iikunta on yksi terveeisen eämän peruseementti. Kuitenkin monet ihmiset iikkuvat aivan iian vähän. Liikkuminen raittiissa ukoimassa vaikuttaa paitsi fyysisesti kuntoon, myös henkisesti tuomaa hyvän mieen. Liikuntaa voidaan ajatea paitsi hoitokeinona moneen sairauteen, myös ennataehkäisevänä terveydenhoitona. Todistettavasti (Pekkarinen & Toikkarinen 2005, 29, 32) myös vammaisen ihmisen ukoiu isääntyy, kun omistaa koiran. Koskaan ei tarvitse ukoia yksin, kun on koira seurana ja eäin myös motivoi paremmin iikkumaan. Lisäksi monie se uo turvaa ja koiran kanssa uskataa ukoia myöhäänkin. Parkinsonin tautia sairastavae koira voi muistuttaa hyvästä rytmistä, riittävästä vauhdista ja askeeen pituudesta. Nämä ovat tärkeitä seikkoja muistaa, jotta käveytaito pysyy yä. (Unhoa 2005.) Mutta vaikka ei itse omistaisikaan koiraa voi sen kanssa iikkumisesta nauttia. Esimerkiksi Hooassa ryhmä kehitysvammaisia käy kerran viikossa koirien kanssa metsäenkiä. Lenkkien järjestäjä on paikaisen kaverikoirajaoston puheenjohtaja Hanna Siikaniemi ja koirat ovat kaverikoiria. Vaikka koiria voisikin metsässä pitää vapaana, on ideana, että jokainen ryhmän jäsen saa tauttaa omaa koirakaveriaan. Siikaniemi toteaakin, että monen motoriikka on parantunut huomattavasti ja iikkumisesta on tuut varmempaa. Lisäksi enkeiä syntyy hyvä kontakti koiraan ja kehitysvammaiset oppivat samaa koirien käsitteyä. (Heikkinen-Lehkonen 2005a.) Tiivis sosiaainen verkosto uo hyvät edeytykset eämäe. Jo 1980-uvua engantiainen Peter Messant totesi tutkimustuoksissaan, että koiraomistajat kokivat kaksin

9 6 verroin myönteisempiä kohtaamisia ihmisten kanssa, kuin yksin tai astensa kanssa iikkuvat (Ruukki 2005). Koira on heppo yhteinen puheenaihe, siä ähes jokaisea ihmiseä on jokin kokemus koirasta. Ja ajan myötä sitä tuee varmasti puhuneeksi pajon muustakin, kenties mietä painavista asioista, kun on öytynyt sopiva juttukaveri. Suomessa koiria on kokeitu mieenterveyskuntoutujien tukena ja siitä on saatu positiivisia kokemuksia. Manninen (2006) kertoo, kuinka ihmisen, joka kärsii jukisten paikkojen peosta, on huomattavasti hepompi ähteä uos, kun on koira mukana tukena ja turvana. Vaikeissa tianteissa pekkä koiran koskettaminen saattaa rauhoittaa tiannetta ja vähentää pekoja ja jännitystä. Koira hepottaa sosiaaisten kontaktien syntyä, mikä on tärkeää etenkin mieenterveyskuntoutujie, jotka heposti eristäytyvät muista ihmisistä. Koiran avua tärkeä päivärytmikin muodostuu ja siitä on hepompi pitää kiinni. Koirae on todea heppo purkaa sydäntään, toisinaan jopa hepompi, kuin ihmisie. Hagren (1991, 17) kertoo, kuinka ruotsissa käytetään koiraa apuna skitsofreenikkojen psykoterapiassa. Koiran avua potiaisiin saa kontaktin ja he pystyvät hepommin avautumaan psykiatrieen. Myös Israeissa eräs psykoogi käyttää koiria terapian ja kuntoutuksen apuna samaa tavoin kuin Ruotsissa (Unhoa 2006). Etenkin Ruotsissa on tunnuttu ymmärtävän paremmin koirien hyvät vaikutukset, siä erässä Koirammeehden artikkeissa (Lijehom 2004) kerrotaan, kuinka koira on hepottanut yksinäisten ammattiautoiijoiden työurakkaa. Artikkei käsittei vain yhden miehen esimerkkiä, mutta siinä kerrottiin myös, että tapa on hyvin yeinen Ruotsissa. Kun ammattiautoiija ottaa pitkäe useita päiviä kestäväe ajomatkae koiran mukaan, hän ei oe yksin. On juttukaveri ja iikuttuakin tuee huomattavasti enemmän, kuin tavaisesti. Koira myös toimii hyvänä vahtina autossa öisin ja sioin kun kujettaja on itse käymässä jossakin. Suurin osa tutkimustuoksista puhuu sen puoesta, että vain koiranomistajat hyötyvät koirien terveydeisistä ja terapeuttisista vaikutuksista. Onhan oogista, että suurimman hyödyn saa se, joka eniten koiran kanssa viettää aikaa. Mieestäni koiratonkin voi hyötyä. Vaikkei omistaisikaan omaa koiraa, voi koiran kanssa käydä enkiä, esimerkiksi niin että omistajakin on mukana. Kun tapaa jotakin tiettyä koiraa useamman kerran, siitä tuee tuttu. Sie voi puhua, sitä voi siittää ja sen kanssa voi eikkiä aivan kuin se oisi oma koira. Aina sioin, kun tapaa täaista tuttua koiraa saa nauttia sen hyvää tekevistä vaikutuksista. Ja usein mukavan koiran tapaamisesta riittää puheenaihetta ja se tuo hyvän mieen moneksi päiväksi (Lähdekorpi 2004). Uskoisin, että vie-

10 raiuia on pitkäkestoisempi vaikutus, kuin vain se hetki, mioin koira on äsnä. 7 Myös joissakin kouuissa on huomioitu koirien terapeuttinen ja sosiaainen vaikutus. Sanomaehti Keskisuomaaisessa kerrottiin vuonna 2005, kuinka Paokkaaiseen esyuokkaan sai tuoda koiran. Opettaja otti mukaansa sioin täöin omia koiriaan ja myös yksi oppiaista toi usein oman koiran mukanaan tunneie. Koiria oi todettu oevan niin hyviä vaikutuksia, että niitä oi uokassa opettajan mukaan viikoittain. Opettaja Ari Hyvösen sanoin koiran oemassaoo esy-uokassa on täyttä terapiaa aamusta itapäivään. Se antaa huomiota jokaisee, uo yhteishenkeä, vastuuntuntoa, rytmiä päivään ja rauhoittaa. Luokassa koiran on myös huomattu reagoivan mieiaoihin ja ikään kuin ohduttavan. (Roikonen 2005.) Keravaa oi myös kokeiu, jossa opettaja toi kaksi koiraansa mukaan peruskouun komannen uokan oppitunneie nejästi viikossa. Positiivisten tuosten ista oi pitkä: oppiaiden keskinäiset suhteet parantuivat ja empaattisuus isääntyi, opiskeumotivaatio kasvoi ja työskenteyrauha isääntyi, väituntiväkivataisuus vähentyi ja aremmista oppiaista oi tuut rohkeampia. Joiakin esiintynyt koirapeko oi poistunut. (Karppinen 2003.) Näissä esimerkeissä koiria tuntui oevan samoja hyviä vaikutuksia, kuin tässä työssä aiemmin mainitsemissani eriaisissa tutkimuksissa ja havainnoissa. Ja nämä esimerkit tukeva sitä käsitystäni, että kyseessä oevat apset ja nuoret hyötyivät yhden tai kahden koiran säännöisestä äsnäoosta, vaikkeivät omistaneetkaan koiraa. Ei siis tarvitse omistaa koiraa ja oa sen seurassa jatkuvasti hyötyäkseen sen hyvää tekevistä vaikutuksista Onko koirasta haittaa tai vaaraa? Yeensä koiran tuominen jukisiin tioihin on kieetty ja useimmiten tätä perusteaan yhä isääntyvää aergiaa. Uusimmat tutkimukset kuitenkin kertovat, että asten varhainen atistuminen emmikeie jopa itse asiassa vähentää taipumusta eriaisiin aergioihin. Lisääntyneiden aergioiden syyksi epäiään yihygieenisyyttä (Saomaa 2001), joten onko muutama hiekkainen tassupari ja koirankarvakasa kuitenkaan aina pahasta? Jos aergia on jo puhjennut, ei emmikki kuitenkaan käy siedätyshoidosta vaan pahimmassa tapauksessa saattaa jopa pahentaa aergiaa (Saomaa 2001). Näiden asioiden vaossa ei kukaan varmaan ehdotakaan, että riskejä uhmaten koirat pitäisi päästää kaikkiaa jukisiin tioihin. Jos jossakin aitoksessa, esimerkiksi asuntoassa, ei asiakkaia eikä henkiökunnaa keneäkään oe aergiaa, miksei koiraa täaisessa tapauksessa voisi tuoda paikae? Ja jos aergiaa esiintyy voi koiraa käydä tapaamassa

11 ukona tai jossakin yeistiassa, esimerkiksi auassa, missä se ei ketään häiritse. Mieestäni aergia ei siis saa eikä voi oa este koirien tuomiseen jukisiin tioihin. 8 Koirat saattavat kantaa joitakin ihmisiekin tarttuvia tauteja tai oisia. Suomessa kuitenkin ähes kaikki koirat rokotetaan, joten tarttuvien tautien eviämisen riski on todea pieni. Samoin myös eriaisia suoistooisia on suomaaisissa koirissa todea vähän, eikä niistä monikaan tartu ihmiseen. Ihminen ei myöskään koskaan voi oa koiran ihooisten isäntä, joten niistäkään ei varsinaisesti vaaraa oe. (Hagren 1991, ) Kaverikoirana toimivat emmikit on madotettu ja rokotettu suositusten mukaan, joten ne eivät todennäköisesti sairasta tai kanna ainakaan mitään ihmisee vaaraista tautia. Aina sioin täöin saa ehdistä ukea ikäviä juttuja vihaisista ja aggressiivisista koirista. Uskon kuitenkin, että usea koiranomistaja tuntee koiransa niin hyvin, että tietää, mioin ventovieraan on sitä turvaista tervehtiä ja siittää. Usein koiran hyökkäys johtuu ihmisen antamista vääristä signaaeista. Eriaisissa aitoksissa vieraiuia käyvät koirat ovat ystäväisiä, eikä niistä oe vaaraa. Mutta niiden avua on hyvä opettaa oikeanaista tapaa tervehtiä ja käsiteä koiraa, jotta koirattomatkin ihmiset oppisivat ukemaan koirien eekietä. On oemassa myös ihmisiä, jotka eivät pidä koirista. Kaverikoirien vieraiua ketään ihmistä ei pakoteta tervehtimään koiraa. Niin hautessaan ei tarvitse ainkaan tua paikae, jooin ei edes näe koiria. Tai koiria voi katsea kauempaa, jos esimerkiksi pekää niitä. Koirakot toimivat aina vieraiupaikan ehdoia (Heikkinen 2005) Koirien terapeuttinen käyttö suomessa Jo ennen Kenneiiton organisoimaa kaverikoiratoimintaa ovat koirat käyneet iahduttamassa aitoksissa asuvia ihmisiä. Nimittäin Amerikkaaisperäisten työkoirarotujen harrastajayhdistys ei SATHY ry. on jo vuonna 1990 aoittanut terapiakoiratoiminnan. SATHY:n terapiakoiratoiminta muistuttaa suureta osin Kenneiiton kaverikoiratoimintaa, siä moemmissa tapauksissa toiminta perustuu maksuttomaan vapaaehtoistyöhön, missä koirat omistajineen käyvät iahduttamassa ihmisiä eriaisissa aitoksissa. Terapiakoiratkin testataan ja ohjaajat käyvät kurssin ennen toiminnan aoittamista, aivan kuten kaverikoiratoiminnassa. Ainoa ero näyttäisi oevan siinä, että terapiakoiratoiminnassa aitoksen toivottaisiin maksavan muodoinen kuukorvaus koiranomistajae. (Terapiakoiratoiminta 2005.)

12 9 Uma Aatonen on vapaa-ajaaan käynyt koiriensa kanssa ainakin vuosina 1999 ja 2000 Hesinkiäisissä aitoksissa vieraiuia ja kutsunut tätä toimintaa Amanda- Ystäväkoira-projektiksi. Nimi tuee siitä, että mukana toiminnassa on myös out Sarajevosta eäkkeee jäänyt miinakoira Amanda. (Aatonen 2002.) Ystäväkoiratoiminta perustuu samaan koirien positiiviseen vaikutukseen, kuin kaverikoiratoimintakin. Ystäväkoira-nimitystä ovat käyttäneet myös eriaiset koirakerhot, joiden toiminta on out pienimuotoisempaa ja vähemmän organisoidumpaa, kuin esimerkiksi nyt kaverikoiratoiminta on (Kari 2004). Pääkaupunkiseudua on vuodesta 1999 toiminut Hai-Bernit -ryhmä, joka käy tervehdyskäynneiä astentarhoissa ja paveutaoissa. Toiminnasta vastaa Sveitsinpaimenkoirat ry:n pääkaupunkiseudun aajaosto ja mukana on vain tietyn rotuisia koiria, ähinnä berninpaimenkoiria. Tämäkin toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, eivätkä he ota vieraiukäynneistä korvausta. (Hai-Bernit 2005.) Suomessakin on yeistymässä, että aitoksessa työskenteevä ottaa sioin täöin töihin mukaan koiransa. Täainen toiminta on jokaisen koiranomistajan ja aitoksen väinen asia, eikä näiden koirien käyttö oe minkään organisaation aaista toimintaa. Joskus näistä koirista käytetään nimitystä terapiakoira tai tassuterapeutti. Täaisia koiria ei kuitenkaan oe työhönsä minkäänaista kouutusta, he vain ovat uonteensa puoesta siihen sopivia uonnonahjakkuuksia. Esimerkiksi Heinoan reumasairaaassa vapaaajanohjaajana toimiva työntekijä ottaa muutaman viikon väein bostoninterriereitään mukaan sairaaaan potiaiden siitetäviksi (Heikkinen-Lehkonen 2005b). Levänen (2005) puoestaan kertoo, kuinka vasta parivuotias rottweieruros on jo eämänsä aikana ehtinyt työskenneä päihdeongemaisten päiväkeskuksessa ja psykiatristen nuorten astensuojeuaitoksessa omistajansa mukana. Havaintojeni perusteea kaverikoiratoiminta muistuttaa edeä mainittuja tapoja koiran terapeuttisesta käytöstä. Usein vain nimitys toiminnae tai koirae erottaa ne toisistaan. Suomessa koiria ei kouuteta terapeuttiseen käyttöön, mutta kuten edeisestä uvusta käy sevie, niiä on terapeuttisia vaikutuksia. Oi koiran tai toiminnan nimike sitten mikä hyvänsä, mieestäni ne kaikki toimivat uonnon omina terapeutteina. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on sevittää, mitä kaverikoiratoiminta on ja mikä sen merkitys on vammaisie ihmisie. Työhön kuuuu myös esitteen tekeminen, jonka avua tuodaan toimintaa tunnetummaksi Jyväskyän aueen vammaisaan yksiköissä

13 10 työskenteevie sosiaaiaan ammattiaisie. Tämä työni koskee Kenneiiton aaista kaverikoiratoimintaa, mutta on varmasti moneta osin yeistettävissä moniin muihinkin koiran terapeuttisen käytön muotoihin. 3. MITÄ ON KAVERIKOIRATOIMINTA? 3.1. Kaverikoiratoiminta Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistyötä, jonka tarkoituksena on jakaa ioa ja hyvää mietä ihmisie, jotka eivät voi omaa koiraa syystä tai toisesta pitää. Kaverikoira vieraiee omistajansa kanssa eriaisissa aitoksissa, asuntooissa ja kouuissa asten, vammaisten, vanhusten ja pitkäaikaissairaiden uona. (Boman 2004.) Vieraiun aikana haukkaat voivat viettää aikaa koirien kanssa rapsuteen ja siiteen niitä. Kaverikoiratoiminta on Suomen Kenneiiton Finska Kennekubben ry:n aaista toimintaa. Ympäri suomen on perustettu kaverikoirakkoryhmiä, jotka toimivat kennepiireissä, Kenneiiton aaisissa järjestöissä. (Heikkinen 2005.) Koirakko (koira+omistaja) kuuuu asuinpaikkaansa ähimpänä toimivaan ryhmään, jossa voi oa 3-20 kaverikoirakkoa. Yhdessä ryhmä vaitsee itseään äheä oevia vieraiukohteita, jottei kuut nouse kaverikoiran omistajae iian suuriksi. Toimintaryhmä voi itse päättää vieraiukäyntien tiheyden ja keston, huomioiden tietenkin vieraiupaikan toiveet ja aikatauut. Suositetavaa kuitenkin on, että kaverikoira käy vieraiemassa kerran viikossa tai harvemmin. Sioin käynneistä ei tue koirae iian rasittavia. Vieraiua on useimmiten mukana 3-10 kaverikoirakkoa riippuen vieraiupaikan koosta ja asiakkaiden määrästä. (Heikkinen 2005.) Jokaisessa toimintaryhmässä on yksi tai useampi yhteyshenkiö, joka hoitaa suhteita vieraiupaikkoihin. He sopivat paikan kanssa vieraiuiden käytänteistä ja informoivat muita ryhmääisiä esimerkiksi asiakkaiden erityispiirteistä tai muista huomioitavista seikoista. Vieraiuia on aina noudatettava paikan ohjeita. Ryhmää tuisi oa myös omat peisääntönsä, joiden mukaan jokaisen ryhmääisen on heppo toimia. Esimerkiksi sovitaan missä kokoonnutaan ennen vieraiua ja sitten yhdessä mennään paikae, jotta koirat eivät saavu ripoteen. Koirien tassut oisi hyvä pyyhkiä ennen sisään menoa, jotta ei suotta viedä kuraa ja hiekkaa sisäe. Omistajien tuee myös muistaa, ettei sairasta koiraa voi viedä vieraiue, vaan koiran pitää saada tervehtyä rauhassa. Yhden

14 11 aueen kaverikoirien omistajat tapaavat toisiaan säännöisesti. Kokouksissa jaetaan kokemuksia ja puhutaan mahdoisista esiin tueista pumatianteista. Aueen toimintaryhmä on myös yhteydessä Kenneiiton kaverikoirakoordinaattoriin ja tiedottaa täe toimintaansa koskevista asioista. (Heikkinen 2005.) 3.2. Mitä koirakota edeytetään? Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistyötä, eikä koiranomistaja saa vieraiukäynneistä minkäänaista korvausta. Toimintaan pääsee mukaan käymää kurssin, jossa omistajaa opastetaan toimimaan oikeaa tavaa eriaisissa asiakastianteissa. Koiria ei varsinaisesti kouuteta, mutta ne testataan, jotta nähdään niiden varmasti sovetuvan kaverikoiraksi. (Boman 2004.) Kaverikoirana voi toimia minkäainen koira tahansa, kunhan se pitää ihmisistä, rapsutuksista ja ottaa oma-aoitteisesti kontaktia vieraisiin ihmisiin. Koiran tuisi oa rauhainen eikä se saisi vahvasti reagoida yättäviin ääniin tai nopeasti muuttuviin tianteisiin. (Boman 2004.) Tästä syystä pentuja ja kovin nuoria koiria ei oe hyvä käyttää kaverikoirana. Niie ei oe vieä kertynyt iän tuomaa kokemusta eriaisista äänistä, ihmisistä, paikoista tai hajuista. Mitä vanhempi koira on, sen paremmin omistaja sen tuntee ja osaa niin oen ennakoida koiransa käytöstä paremmin. Koiran tuisi oa jo perusuonteetaan kaverikoiraksi sovetuva, eikä esimerkiksi aikaisemmin ihmisiin aggressiivisesti reagoivaa koiraa hyväksytä toimintaan. (Heikkinen 2005.) Koirakota vaaditaan jonkinaista sitoutumista toimintaan, jotta käynneistä tuisi säännöisiä. Eihän oe mieekästä, jos koira käy muutaman kerran iahduttamassa ja sitten taas häviää ihmisen eämästä. (Boman 2004.) 3.3. Kaverikoiratoiminnan synty Ensimmäisenä kaverikoirana voidaan pitää toiminnan aoittajan, Leena Rajaan, suursnautseri Emaa. Ema toimi kaverikoirana vuodesta 1998 käymää pääasiassa erityiskouuissa omistajansa mukana. (Kaverikoiratoiminta uo positiivista imagoa koirie 2005.) Varsinaisen kaverikoiratoiminnan aoittaminen oi avustajakoirakouuttajanakin toimineen Rajaan idea. Työskenneessään vammaisten asten parissa hän huomasi, kuinka kokonaisvataisesti koira voi asta kehittää ja kuinka tärkeää jo pekkä äsnäoo voi oa. Lopuisen idean koirien terapeuttisesta käytöstä hän sai kouuttaessaan

15 12 avustajakoiria. (Boman 2004.) Ideaa ähdettiin kehittämään eteenpäin vuoden 2000 austa (Kaverikoiratoiminta uo positiivista imagoa koirie 2005) ja ensimmäinen kaverikoiraryhmä kouutettiin vuonna 2001 Paimiossa, Varsinais-Suomessa. Kouutuksesta vastasi Leena Rajaa ja Suomen Kenneiitto Finska Kennekubben ry on out austa asti hankkeessa mukana. (Boman 2004.) Siitä ähtien toimintaa on pyritty aajentamaan ympäri Suomen järjestämää kouutuksia ja tää hetkeä toiminnassa on mukana yi 300 koirakkoa (Mitä on kaverikoiratoiminta? 2005) Kaverikoiratoiminta Keski-Suomessa Keski-Suomessa toiminta aoitettiin kesää 2004, kun ensimmäinen tiedotustiaisuus asiasta kiinnostuneie pidettiin (Kaverikoiratoiminta aajenee Jyväskyään 2004). Syksyä pidettiin kurssi, jossa kouutettiin toimintaan mukaan kaverikoirakoita (Kaverikoiratoiminta käynnistyy Keski-Suomessa 2004). Uusia koirakoita kouutettiin myös tammikuussa 2006 ja hemikuussa 2007 pidetyiä kursseia. Tää hetkeä Jyväskyän aueea on 20 aktiivisesti toimivaa kaverikoirakkoa, jotka on jaettu kahteen ryhmään. Ryhmät vieraievat Jyväskyän ja Jyväskyän maaaiskunnan aueea oevissa vakiintuneissa paikoissa. Toinen ryhmä käy Jyväskyän ja Paokan vieraiukohteissa ja toinen Vaajakoskea. Eräs vieraiukohde on kehitysvammaisten asuntoa, jossa toiminta on akanut tammikuussa Eri vieraiukohteita Jyväskyän aueen kaverikoirakoia on tää hetkeä yhteensä 6 (Kääriäinen 2007). Keskisuomaaiset kaverikoirat saivat ansaitsemaansa tunnustusta, kun 12 Jyväskyän aueea toiminnassa austa asti outta koirakkoa pakittiin Jyväskyän kansainväisessä koiranäytteyssä marraskuussa 2006 Jyväskyän Pavijongissa. Dipomit ja mitait koirakoie jakoivat Keski-Suomen Kennepiirin puheenjohtaja Juha Rantakari sekä Kenneiiton kaverikoirakoordinaattori Sanna Heikkinen. Tiaisuudessa mukana oi myös vieraiukohteiden asiakkaita. (Ansioituneita kaverikoiria pakittiin Jyväskyässä 2006.) 3.5. Suomen Kenneiitto ja Keski-Suomen Kennepiiri Suomen Kenneiitto - Finska Kennekubben ry on vatakunnainen järjestö, joka jakaa tietoa koira-asioissa, seuraa koiriin iittyvää ainsäädäntöä, ajaa koirien etua ja on yhteydessä aan eri sidosryhmiin sekä tukee eriaista tutkimustoimintaa. Kenneiiton

16 13 tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja iitto arvioikin, että Suomessa niitä on noin Kaiken kaikkiaan koiria arveaan Suomessa oevan noin Kenneiitto on perustettu vuonna 1889 ja jäseniä on yi Suomen Kenneiitto toimii katto-organisaationa kotimaisie 1700 eri koiraharrastusyhdistyksie. (Kenneiitto on suomaainen koira-aan asiantuntija 2005.) Vatakunnaisesti kaverikoiratoimintaa siis vavotaan ja ohjataan Kenneiitosta ja yhteyshenkiönä sieä toimii Sanna Heikkinen. Kenneiiton aa toimii 19 kennepiiriä, jotka toimivat Kenneiiton aueorganisaatioina ja toimieiminä (Kennepiirit 2004). Kennepiireihin kuuuvat aueen paikaiset koirakerhot, Keski-Suomen Kennepiirin aueea niitä on 94. Kennepiirit vastaavat esimerkiksi aueensa kennetyön vaistuksesta ja tiedottamisesta, kouuttavat aueensa toimihenkiöitä sekä myöntävät uvat aueeaan pidettävistä kursseista, kokeista ja näytteyistä. (Keski-Suomen Kennepiiri 2006.) Keski-Suomessa kaverikoiratoiminta on Keski-Suomen Kennepiirin aaista toimintaa. Se vastaavat uusien koirakoiden kouuttamisesta ja testaamisesta. Keski-Suomen Kennepiirin kaverikoirajaoston vetäjänä toimii Tanja Kääriäinen, johon voi oa yhteydessä, kun hauaa kaverikoiria vieraiue tai hauaa iittyä koiransa kanssa toimintaan mukaan. 4. KAVERIKOIRAT VIERAILULLA 4.1. Työn eteneminen Opintoihini on kuuunut ukematon määrä ryhmätöitä, joten päätin tehdä opinnäytetyön yksin. Kaveria oisin sioin täöin kaivannut patistamaan työssä eteenpäin, mutta muuten oen tyytyväinen vaintaan. Opinnäytetyöprosessini varsinaisesti akoi kesäkuussa 2005, jooin suunnitemani työstä hyväksyttiin ja aoin keräämään teoriatietoa siitä, mitä hyviä vaikutuksia koiria mahdoisesti on ihmisiin ja etenkin vammaisiin. Lähteitä oikin todea vaikea öytää ja pääosin oenkin käyttänyt internetiä apunani. Suomessa tutkimuksia aiheesta ei oe juurikaan tehty, kirjaisena materiaaina vieraskieisiä ähteitä en öytänyt ja engannin tai ruotsinkieisen aineiston etsiminen internetistä ei huonon kieitaitoni vuoksi oikein onnistunut. Monissa yhteyksissä viitattiin siihen, että aiheesta on tehty tutkimuksia ja tuokset ovat hyviä, mutta viittauksia suoriin ähteisiin en öytänyt. Käytin niitä ähteitä, joita saatavia oi. Vahva tuntuma on, että meiä Suomessa on tehty pienimuotoisia tutkimuksia aiheesta nimenomaan opin-

17 14 näytetöinä, mutta niihin on mahdoton päästä käsiksi, siä internetistä näitä töitä ei öydy, tai ainakaan minä en öytänyt. Jyväskyän ammattikorkeakouussa on tehty yksi työ aiheeseen iittyen ja sitä käytinkin ähteenä. Tuevaisuudessa, kun opinnäytetyöt siirtyvät sähköiseen muotoon, toivon, että niiden käyttö ähteinä hepottuu ja tarkoitan nyt nimenomaan muiden ammattikorkeakouujen ja ammattioppiaitosten töitä. Suuri apu oi Kenneiiton kaverikoirakoordinaattori Sanna Heikkisen ähettämästä materiaaista. Heikkiseen otin yhteyttä sähköpostitse. Pajon öytyi myös tietoa Kenneiiton sivuita ja Koiramme-ehden eri artikkeeista. Syksyä ja tavea 2005 tein haastatteut, kävin tutustumassa kaverikoiratoimintaan kehitysvammaisten asuntoassa ja keräsin tietoa varsinaisesta kaverikoiratoiminnasta. Jokaisee haastatetavae oi vamiina toisistaan hieman poikkeavat kysymykset (iitteet 1, 2 ja 3). Asukasta ja työntekijää haastateessa tein isäksi tarkentavia kysymyksiä haastatteun edetessä. Moemmat haastatteut nauhoitin ja myöhemmin kirjoitin auki. Haastatteuia ei varsinaisesti out tutkimukseista tarkoitusta, siksi otanta oi niin pieni. Haastatteuiden avua hausin saada sevie miaista kaverikoiratoiminta on kyseisessä paikassa, mitä se edeyttää eri osapuoita, mitä sekä vieraiupaikan että kaverikoirakon pitää ottaa huomioon jotta toiminta sujuu, miten toimintaa voidaan kehittää ja ennen kaikkea, mikä merkitys toiminnaa on out asiakkaie. Kaverikoirien vieraiuita otin vaokuvia, joita hyödynsin esitteessä. Tammikuussa 2006 järjestettiin kouutustiaisuus uusie kaverikoirie, mutta en päässyt paikan pääe, koska oin sioin ukomaia. Siitä oisi out todea hyötyä opinnäytetyötäni ajateen, mutta myös muuten tiaisuus oisi minua kiinnostanut. Akuperäisen suunniteman mukaan työn oisi pitänyt oa vamis ja esittämiskunnossa oppukeväästä 2006, mutta omassa eämässäni tapahtui sioin pajon muuta, joka vei huomion ja energian pois opinnäytetyöstäni. Imoitin viivytyksestä yhteistyökumppanieni Tanja Kääriäisee sähköpostia, koska häntä tuntui oevan muuten vaikea tavoittaa. Kennepiirin upaama rahoitus oi kuitenkin sen verran pieni, että en uskonut sen vaikuttavan yhdistyksen rahatianteeseen ja siten haittaavan yhteistyötämme myöhemminkään. Kesää 2006 kirjoitin havainnoistani ja haastatteuiden tuoksista. Syksyä 2006 oi muiden opintojen osata taas kiireisempää aikaa ja opinnäytetyö jäi, mutta vihdoin jouukuussa sain kirjoitettua työn ähes vamiiksi. Tuooin myös suunnittein esitteen vamiiksi ja Kennepiiri hyväksyi sen tammikuussa Kun oin sopinut opinnäytetyön esittämispäivän ähetin esitteet 53 eri vammaisaan paikkaan

18 15 Jyväskyän ja Jyväskyän maaaiskunnan aueee. Esitteen mukaan aitoin kutsun tua kuuemaan opinnäytetyötäni Jyväskyän ammattikorkeakouuun hemikuussa Saatekirje on iitteenä Omat havainnot kaverikoirien vieraiuista Hausin käydä tutustumassa kaverikoiratoimintaan ja nähdä käytännössä, mikä merkitys siä on asukkaie. Oin kaverikoiraryhmän mukana eräässä kehitysvammaisten asuntoassa vieraiua kahdesti, marras- ja jouukuussa Kaverikoirakot kokoontuivat ensin asuntoan parkkipaikae, josta sitten samaan aikaan menivät sisäe. Koiria oi 3-5, riippuen miten omistajat itse pääsivät paikae ja asukkaitakin oi vaihteeva määrä. Vieraiut kestivät noin 30 minuuttia kerraaan ja minusta aika näytti oevan juuri sopiva. Siinä ajassa koirat eivät väsyneet ja myös asukkaat jaksoivat keskittyä tianteeseen, mutta aika oi kuitenkin riittävän pitkä esimerkiksi kuuumisten vaihtoon. Koirista näki jo parkkipaikaa, että ne oivat innoissaan, kun tiesivät mihin oaan menossa. Vieraiuiden aikana kukaan koirista ei kuitenkaan innostunut iiaksi, jotta siitä oisi out haittaa. Toiset oivat vähän eäväisempiä kuin toiset, nuoret touhottivat enemmän kuin vanhemmat koirat. Mutta asukkaiden mieestä oi vain hauskaa, kun osa koirista oi meko touhukkaita, kukaan ei miään tavoin osoittanut pekoa tai muitakaan negatiivisia tunteita koiria kohtaan. Eräs asukas tosin eikkimieisesti manaii karvoja vaatteissaan, mutta kuitenkin haaii koiraa autuaasti, joten karvat eivät sitten kuitenkaan muodostuneet esteeksi. Asukkaat sekeästi nauttivat siitä, kun koirat ottivat heihin kontaktia nuoaisemaa, kevyesti töytäisemää, antamaa tassua, tuemaa syiin tai muuten ähee ja itsekin sitten antoivat koirie huomiota, rapsutuksia, haauksia ja jopa suukkoja. Heistä oi myös hauska vain seurata koiraa, mitä se teki ja mihin se meni, miten se käyttäytyi. Osa asukkaista hausi tervehtiä vuoroaan kaikkia koiria, mutta osae ei näyttänyt oevan merkitystä mitä koiraa rapsuttei. En myöskään huomannut, että asukkaia oisi out sekeitä suosikkeja. Kaverikoirien omistajat jutteivat hyvin uontevasti asukkaiden kanssa niin koiriin kuin muuhunkin eämään iittyvistä asioista. Yksi koiran omistaja esimerkiksi kysei missä eräs tietty asiakas on, kun häntä ei näkynyt ensimmäiseä vieraiua. Koirien omistajat siis tunsivat jo asukkaat hyvin. Vaikka kaverikoirakoia ei outkaan tavoitteena opastaa asukkaita oikeanaisessa koirien käsittey- ja tukintataidoissa, huomasin sitä kuitenkin tapahtuvan, ikään kuin uonnostaan. Koiran omistaja seitti siinä muun toiminnan ohessa asukkaae mistä juuri se tietty koira pitää, miksi se käyttäytyy tietyä tavaa (esimerkiksi kie-

19 16 rii attiaa) tai miksi yksi koira haukkui ovikeoa. Tää tavoin asukkaat saivat arvokasta tietoa koirien käyttäytymisestä. Asuntoan työntekijät oivat koko ajan äsnä ja hekin tervehtivät koiria rapsutteemaa Asukkaan haastatteu Ensimmäisen vieraiun jäkeen haastattein yhtä asukasta, kun kaverikoirat oivat jo ähteneet. Kysymykset ovat iitteessä 1. Asukkaan haastatteusta en itse asiassa saanut pajoakaan tuoksia tai johtopäätöksiä. Asukas oi hyvin yhytsanainen ja myöhemmin kuunneessani haastatteua, jonka siis nauhoitin, huomasin aseteeeni kysymykset huonosti. Lähdin iian heposti johdatteemaan häntä ja usein opuinen kysymys muotoutui niin, että haastatetava pystyi vastaamaan siihen kyä tai ei, jooin en saanut haastatteusta tarpeeksi informaatiota. Haastatetava kyä kertoi pitävänsä siitä, että koirat käyvät sieä. Hänen mieestään nykyinen käytäntö on hyvä, eikä oikein itse keksinyt mitään kehitettävää. Kun ehdotin esimerkiksi enkkeiyä yhdessä kaverikoirien kanssa, hän piti sitä hauskana ideana. Häneä ei out kaverikoirasta muita vaatimuksia, kuin että niitä voi rapsutea. Kaverikoirien omistajia hän piti mukavina ja sanoi joskus jutteevansa heidänkin kanssaan. Haastatetava on out austa asti tervehtimässä kaverikoiria eikä kuuemma koskaan oe peännyt niitä. Hän tuee joka kerta tervehtimään koiria, jos ei oe käymässä muuaa sioin. Vaikka haastatetava ei puhunut pajon, hänen haastatteunsa tuoksia voidaan kuitenkin pitää positiivisina ja myönteisinä toiminnan kannata Työntekijän haastatteu Marraskuussa 2005 kävin haastatteemassa yhtä henkiökuntaan kuuuvaa. Kysymykset öytyvät iitteestä 2. Työntekijän haastatteu oi hyvin onnistunut ja sain pajon uuttakin tietoa. Omat havaintoni kaverikoirien vaikutuksista oivat samankataisia haastatetavan havaintojen kanssa. Haastatetava kertoi, että kaverikoiratoiminta ähti käyntiin asuntoassa, kun yksi kaverikoiran omistaja otti heihin yhteyttä ja ehdotti täaista toimintaa. Toimintaan kysyttiin asukkaiden suostumus ja muutenkin asia käsitetiin asukkaiden kanssa paaverissa, jossa myös sovittiin yhteiset ehdot ajasta ja paikasta. Vieraiut sovittiin tapahtuvaksi aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina itaisin, kun muut hommat on jo ehditty tehdä ja viikonoppuvieraiuitakin on jo ehditty paata. Koirat viipyvät noin 30 minuuttia kerraaan ja pääsevät vain yhteiseen oohuonee-

20 17 seen. Näin oen jos koiria ei haua tua tervehtimään, voi pysyä omassa huoneessaan. Jos taas koira menisi jonkun asukkaan huoneeseen, ei muia oisi upaa mennä sinne. Yhteiseen tiaan myös muuaa, kuin asuntoassa, asuvat ovat tervetueita. Lomapaikaa kävijöidenkin suostumus toimintaan pyydettiin. Keneäkään ei out mitään aergioita eikä muitakaan esteitä kaverikoirien vieraiuie. Osa mukana oeista asukkaista on ehtinyt muuttaa asuntoasta pois, mutta he saavat myös käydä tervehtimässä kaverikoiria, vaikka eivät varsinaisesti enää asukaan sieä. Haastatetavan mieestä ennakkovamisteut oivat pienet ja hepot toteuttaa. Asukkaat oivat austa asti hyvin innoissaan toiminnasta ja heiä oi jopa toiveita koirien koosta, ukonäöstä ja roduista. Henkiökunta huomasi, että kaverikoiratoiminta oi asukkaie mieenkiintoista ja mukavaa. He oivatkin tueet siihen tuokseen, että koirat toivat asukkaiden mieeen hyviä apsuusmuistoja. Toiveet tietyn näköisistä ja rotuisista koirista ovat johtuneet todennäköisesti siitä, että asukkaia on out seaisia koiria apsuudenkodissaan. Ja samaa tavaa kuin apsuudessaan asukkaat nyt supattivat koirien korvaan saaisuuksia ja paijasivat niitä. Henkiökunta on huomannut, kuinka apsuudenkodin muistot ovat paanneet vahvana mieeen ja he pitävätkin sitä ihan hyvänä asiana. Kaverikoirat ovat osataan tehneet asuntoasta kodinomaisemman. Koirat ovat hyvin odotettuja vieraita, joista hautaan ottaa pajon vaokuvia. Asukkaat kertovat koirista sukuaisie ja ystävieen. Kaverikoirat tuovat arkeen vaihteua ja ovat haastatetavan sanoin iopikkuja asukkaie. Koirien vaikutuksesta henkiökuntaan haastatetava ei osannut sanoa oikein mitään, he eivät oeet pohtineet täaista puota oenkaan. Henkiökunta on kuitenkin jo entuudestaan out kovin koiramyönteistä, onhan useammaa omakin koira. Kaverikoiratoiminnan huonona puoena haastatetava sanoi koirankarvat, hiekan ja kuran. Hän kyä totesi, että hiekasta ja kurasta ei oe heie out varsinaisesti vaivaa, siä koirakot ovat siivonneet jäkensä aina ähtiessään. Koirankarvoja joskus jää, mutta se on kaikkien mieestä out niin pieni miinus siihen verrattuna, kuinka pajon asukkaat toiminnasta nauttivat. Innostus koirista meni jopa niin pitkäe, että he keskusteivat oman koiran hankinnasta asuntoaan. Asukkaat oisivat ehdottomasti haunneet koiran ja henkiökuntakin mieeään, mutta sitten vastaan oivat tueet käytännön asiat, kuten vastuu koirasta, siitä huoehtiminen ja sen enkittäminen. Vaikka omaa koiraa ei tuut, siitä keskusteu oi kuitenkin out mieenkiintoista ja avartavaa. Henkiökunta on tuonut jonkun verran omia koiriaan vieraiue asuntoaan, vaikka nämä eivät viraisesti kaverikoirina oekaan toimineet.

21 18 Haastatetava oi tyytyväinen heiä käyviin kaverikoirakoihin. Koirathan testataan, joten hän uotti siihen, että ne ovat hyviä ja tähän toimintaan sovetuvia. Koirien omistajiin hän oi myös hyvin tyytyväinen. Hyvä kaverikoirakko on hänen mieestään seainen, joka hyväksyy vammaisuuden. Hyvä kaverikoirakko ei vaikoi tai syrji ketään piirteiden tai ominaisuuksien takia, vaan käy tasapuoisesti tervehtimässä kaikkia asukkaita. Haastatetava on kokenut kaverikoirat niin hyvänä asiana, ettei hän näe mitään asiakasryhmää, joe kaverikoiratoiminta ei sovetuisi. Hän on sitä mietä, että jokainen ihminen saa koirista jotakin hyvää ja vaihteua eämään. Aergiat täytyy tietenkin huomioida, mutta muuten hän suositteee kaverikoiria kaikie. Esimerkiksi pieni koira voi hypätä vaikka vaikeavammaisen viereen sängye, hänkin saisi kaverikoirasta varmasti jotakin ioa. Haastatteemani työntekijä oi sitä mietä, että tämä heiäkin käytössä oeva puoen tunnin mittainen vieraiuaika on ehdoton maksimi. Hän epäii, että jos aika oisi pitempi, eivät koirat eivätkä myöskään asukkaat jaksaisi. Jos hauaisi, että vieraiu kestäisi pidempään, pitäisi ohjemassa hänen mieestään oa jotakin muutakin, esimerkiksi ukoiua. Henkiökunta oikin heiä jossakin vaiheessa puhunut, että jos koirien kanssa oisi käyty käveemässä. Heiä oi out mieessään eräs tietty asukas, joe koiran kanssa kävey oisi toiminut motivaattorina, kun muuten iikunta ei asukasta innostanut. Nyt asukas on muuttanut jo pois, ja käveyretkien suunnitteu jäi, mutta haastatetava kokee sen edeeen hyväksi ja toteuttamiskepoiseksi ideaksi. Sioin täytyisi vain tarkasti miettiä siihen sovetuva koira, joka ei vedä tai karkaie, jotta asukaan on sitä heppo enkittää. Lenkkeiyä suunnitetaessa tuisi aina myös huomioida sää. Haastatetava koki, että toiminta on hyvää ja sovetuisi muihinkin vammaisaan paikkoihin, mutta epäii, etteivät muut Jyvässeudun paikat edes tiedä tästä toiminnasta juuri mitään. Eivätkä hekään oe juuri muie aueen vammaisaan paikoie kertoneet, että heiä käy kaverikoiria. Paikaisessa päivätoimintapaikassa tiedetään toiminnasta, koska asukkaat ovat kertoneet toiminnasta sieä. Haastatetava uskoi, että toiminnae oisi pajonkin kysyntää, mutta mietti myös kaverikoirakoiden jaksamista. Jos aueea on vain yksi ryhmä, joka käy vammaisaan paikoissa, eivät omistajat ja koirat jaksa, eivätkä vättämättä ehdi käydä kaikissa paikoissa, joissa kaverikoiria kaivattaisiin kyään.

22 4.5. Kaverikoiran omistajan haastatteu 19 Yhtä kaverikoiran omistajaa haastattein sähköpostitse hänen omien toiveidensa mukaisesti. Kysymykset ovat iitteessä 3. Kaverikoiran omistaja oi kuuut toiminnasta jo ennen kuin se käynnistyi Jyväskyässä ja oi jo sioin ajateut ähtevänsä toimintaan mukaan kun siihen tuee mahdoisuus. Ja kun ensimmäinen kurssi täää järjestettiin, hän imoittautui heti mukaan. Haastatetavan mieestä toiminta on mukavaa, koska se on haastatetavan ja hänen koiransa yhteinen harrastus. Oman koiran kanssa kun on hyvä harrastaa ja touhuta jotakin. Muina hyvinä puoina hän mainitsee, että toiminnasta saa hyvän mieen itsee ja muie. Haastatetava edeyttää kaverikoirata sosiaaisuutta ja ystäväisyyttä. Lisäksi koira ei saa säikkyä vieraita asioita, kuten iukkaita attioita tai äkiisiä ääniä. Koiran omistajan taas tuee osata ukea koiraansa, jotta tietää miten tämä toimii missäkin tianteessa. Esimerkkinä haastatetava kertoo, että omistajan täytyy ymmärtää jos koira stressaantuu iikaa ja hauaa pois tianteesta. Sioin on omistajan vevoisuus viedä koira pois, jotta sie ei jäisi mitään pekotioja tai huonoja kokemuksia tianteesta. Kaverikoiran omistajan mieestä toiminta sovetuu kaikenaisie vammaryhmie ja eriaisie yksiköie. Kyseisen asuntoan asukkaita hän piti hyvin ihanteeisena ryhmänä. Kun hautaan kaverikoiria vieraiuie, on yksikön vastuua miettiä käytännön järjesteyt, mutta kaverikoirakot tietenkin auttavat aina tarvittaessa. Haastatetava mainitsi myös pitävänsä hyvänä sitä, että seaisten jotka eivät oe koirista kiinnostuneita ei tarvitse osaistua. Omaisita toiminta vaatii vain avointa mietä. Haastatetava oi huomannut, että osasta asukkaista oi tuut sekeästi sosiaaisempia kaverikoiratoiminnan myötä. Mitä useammin he ovat asuntoassa vieraieet, sen kiintyneempiä asukkaat ovat oeet koiriin ja tuntuvat pitävän näistä vieä enemmän kuin aussa. Haastatetavan mieestä toiminta on ähtenyt hyvin käyntiin ja siitä on tuut positiivisia kokemuksia, joiden myötä toiminta on out hyvä vakiinnuttaa asuntoaan. Hänen mieestään nykyinen toimintamai on hyvä eikä haastatetava nähnyt tarpeeiseksi muuttaa sitä mitenkään. Kaverikoiran omistajasta oisi mukava saada toimintaa enemmän esie, jotta yksiköt ottaisivat heihin rohkeammin yhteyttä.