ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero SATELY/604/ /2010 Käsittelijä Jouni Vataja Puhelinnumero Projektikoodi S11096 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Prosessiteollisuusalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen, Proteko Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Länsirannikon Koulutus Oy Projektin vastuuhenkilön nimi Taina Kivioja Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Sirkka Mäkinen Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli tarve hakea ratkaisua syksyllä 2010 käyttöön otettavan prosessiteollisuuden perustutkinnon perusteiden mukanaan tuomaan tarpeeseen kehittää alan koulutusta, sillä prosessiteollisuuden uusi perustutkinto yhdisti paperi-, levy-, saha- ja kemianteollisuuden perustutkinnot yhdeksi tutkinnoksi. Uuden tutkinnon tarkoituksena on kouluttaa monipuolisia teollisuuden perusosaajia prosessiteollisuuden ammatteihin. Työpaikkaohjaajakoulutukset olivat vanhentuneet ja uusia työpaikkaohjaajia tarvittiin. Tässä projektissa haettiin uusia ratkaisuvaihtoehtoja työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämiseksi ajan tasalle. Paperialan heikkojen suhdanteiden vuoksi alan nuorisoasteen koulutukseen ei Raumalla ollut kolmeen vuoteen uusia tulijoita. Seudun yrityksissä tilanne oli kuitenkin jo muuttunut siten, että uutta työvoimaa tarvittiin. Myös laajemmin koko prosessiteollisuusalan tunnettuus ja vetovoimaisuus olivat koko ajan heikentyneet. Hankkeessa on etsitty ja pyritty monin eri keinoin vaikuttamaan alan vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisäämiseksi. EURA JÄRJESTELMÄ 1/21

2 Projektin tavoitteet olivat: 1a. 10 opettajan ammatillisen osaaminen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä yrityskohtainen malli myöhempään käyttöön 1b. Alalle kehitetty toimiva ja käytössä oleva 40 ov:n laajuinen työssäoppimisen toteutusmalli 1c. Noin 90 uutta perus- ja/tai päivityskoulutettua työpaikkaohjaajaa, jotka on koulutettu alan koulu-tusta tukevan ja uudistetun työpaikkaohjaajakoulutusmallin mukaisesti 1d. Kolmen opettajan näyttötutkintomestarikoulutus 2. Alan perustutkintokoulutuksen toteutunut alueellinen kehittyminen 3. Verkko-opetuksen ja muiden opetusmenetelmien toimiva hyödyntäminen koulutuksessa 4. Koulutustarvekartoitukset 200:lle alan työntekijälle ja niiden pohjalta laadittu muunto- ja jatkokoulutussuunnitelma ja mahdollisesti myös suunnitelman toteuttamisen käynnistyminen 5. Toimivan yhteistyöverkoston syntyminen oppilaitosten (ammattiopistot, ammatti- ja tiedekor-keakoulut) ja prosessiteollisuuden yritysten välille siten, että innovaatiot ja ennakointitiedot ovat hyödynnettävissä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. 6. Prosessiteollisuuden alan koulutuksen tunnetun osaamiskeskittymän syntyminen Satakuntaan 7. Motivoiva, elinikäistä oppimista tukeva oppilaitos- ja yritysrajat ylittävä oppimisympäristö, jossa prosessiteollisuuden opiskelijat opiskelevat moniosaamista vaativaan ammattiin ja joka myös parantaa työpaikalla tapahtuvaa ammatillista kehittymistä. Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostivat prosessiteollisuuden alan yritysten henkilöstö, joka osallistuu ammatilliseen koulutusyhteistyöhön sekä opinto-ohjaajat, alan opettajat ja työelämän kehittämisja palvelutoiminnan muu henkilöstö sekä toimielinten jäsenet eri oppilaitoksissa. Välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin projektin toiminta kohdistui, olivat projektissa mukana olevien oppilaitosten ja yritysten muu henkilöstö sekä alojen opiskelijat ja peruskoulujen oppilaat. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä olivat prosessiteollisuuden perustutkinnon uudistamistyöryhmä, tutkintotoimikunnat, koulutusalakohtaiset työelämäjaokset sekä alueelliset kehittämisorganisaatiot. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektitoiminta käynnistettiin heti projektipäätöksen tultua, mutta aloitus ei ollut niin täysipainoista kuin hakuvaiheessa ajateltiin. Näin sen vuoksi, että Länsirannikon Koulutus Oy:n organisaatiomuutokset aiheuttivat myös projektin toimijoiden uudelleen organisoinnin. Toisen hankevuoden aikana toiminta kuitenkin vakiintui ja kaikissa tavoitealueissa alkoi vilkas toiminta. Ohjausryhmään pyrittiin kokoamaan monipuolisesti alueen yritysten edustajia sekä muiden organisaatioiden edustajia. Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa, yhteensä 6 kertaa. Sen toiminta on ollut rakentavaa ja aktiivista. Hankkeessa muodostettiin myös projektiryhmä, joka on tukenut toiminnallaan projektin toimenpiteiden koordinointia ja toteutusta. Projektiryhmä on kokoontunut 22 kertaa. Projektiin osallistuvia yrityksiä pyrittiin saamaan mukaan monipuolisesti eri teollisuudenaloilta ja paikkakunnilta. Mukana olivat opiskelijoiden työssäoppimispaikat, muuta koulutusyhteistyötä jo aiemmin EURA JÄRJESTELMÄ 2/21

3 kanssamme tehneet yritykset sekä heikkojen suhdanteiden vuoksi erityisesti paperiteollisuuden yritykset. Peruskoulut valittiin alueellisen sijoittumisen perusteella painotuksen ollessa niissä oppilaitoksissa, joista opiskelijat todennäköisimmin tulevat tai myös alle 18-vuotiaat pääsevät sujuvasti kulkemaan. Opintopolku prosessialalle toiminnan pilottiryhmäksi valittiin Harjavallan keskustan koulun oppilaat, sillä paikkakunnalla on hyvin alan työpaikkoja, ja myös siksi että koulusta on meille hakeutunut kovin vähän oppilaita. Mukana olleet yritykset olivat: Oy Aga Ab, Boliden Harjavalta Oy, Corenso United Oy Ltd, Eckart Pigments Ky, Jujo Thermal Oy, Kiilto Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Luvata Pori Oy, Oy Metsä-Botnia Ab, Nab Labs Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Oras Oy, Outotec (Finland) Oy, Prizztech Oy, Pori Energia Oy, Sachtleben Pigments Oy, Talvivaara Sotkamo Oy ja UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas. Hankkeeseen osallistui myös muita organisaatioita, yhteensä 53, kuten Satakunnan ja Rauman kauppakamarit, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Paperiliitto ry, Kemianteollisuus ry, Kemianteollisuuden tutkintotoimikunta, useita muita tutkintotoimikuntia, lähialueen peruskoulut, toisen asteen oppilaitoksia, ammattikorkeakoulu, AEL, POHTO, ProSuomi ja muita projekteja, Farmari-messut, Suomi Areena, Porin kaupunki/porin Vesi, Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhty-mä/satadiak, OAJ, OPH, SAK ja Suomen kemian seura. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedotusmateriaalin laadinta ja tiedotustoiminnan suunnittelu käynnistettiin heti ensimmäisessä suunnittelupalaverissa Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan viestintäpalvelut suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä toimijoiden kanssa hankkeen graafisen ilmeen ja tiedottamiseen liittyvän taustatyön. Proteko-hankkeen aloitusseminaari pidettiin yhdessä Ammattitutka-hankkeen sekä Satakunnan ja Rauman kauppakamarien kanssa Tilaisuudesta laadittiin lehdistötiedote. Hankkeen toiminnasta tiedotettiin henkilöstölle intranetissä sekä WinNovan henkilöstölehti Aunarissa. Proteko- hanke markkinoi prosessi- ja laboratorioalaa ja oli esillä paikallislehdissä. Keväisin ennen yhteishakua oli ilmoitus Satakunnan Kansassa, Porin Sanomien kuukausiekstrassa, Länsi-Suomessa sekä useissa paikallislehdissä vuosina 2010, 2011 ja Opintopolku prosessialalle toiminnasta tiedotettiin keväällä 2010 lehdissä Uusi-Pori ja Satakunnan Kansa. Ilmoituksissa esiteltiin Proteko-hanketta ja opintopolku prosessialalle toimintaa. Syksyllä 2010 esiteltiin kaupunkilehti Uusi Raumassa prosessiteollisuuden perustutkintoa paperiteollisuuden kannalta otsikolla "Miten arkinen työ muuttui paperitehtaalla".syksyllä 2011 tehtiin kuuden hankkeen yhteinen artikkeli Porin Sanomiin. Yritysten henkilöstölehdissä olemme olleet esillä useita kertoja, esim. opintopolkuun liittyvästä yritysvierailusta oli artikkeli Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n henkilöstölehdessä (2010), opettajan työelämäjaksoon liittyen Boliden Harjavalta Oy:n henkilöstölehdessä Liekki 3/2011, Yrityksen Intranetissä oli uutissivulla info kahden opettajan työelämäjakson toteutuksesta: UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas (2012). Yrityksen Intranetissä kerrottiin uutinen: WinNovan laboranttiopiskelija voitti Taitaja-kilpailun vuonna 2012: Outotec (Finland) Oy. EURA JÄRJESTELMÄ 3/21

4 Syksyllä 2010 järjestettiin prosessi- ja kemiantekniikan osastolla WinNovassa OPE ja OPO laboranttina ja prosessinhoitajana tapahtuma. Tilaisuuteen kutsuttiin Porin koulutusviraston kautta kaikkien 28 peruskoulun oppilaanohjaajat ja Luma-aineiden opettajat (vähintään 1 opo + 2 Luma-opettajaa / koulu). Tilaisuuteen osallistui 12 opettajaa. Tapahtuma oli tarkoitus toteuttaa uudelleen. Kerran kutsut lähetettiinkin, mutta osallistujia oli ehkä ajankohdasta johtuen niin vähän, että se päätettiin siirtää tuonnemmaksi ja jäi lopulta toteuttamatta. Syksyllä 2010 järjestettiin joulubrunssi koulutusyhteistyöhenkilöille. Tilaisuuteen lähetettiin kutsu lähialueen yrityksiin ja oppilaitoksiin n. 250 henkilölle, osallistujia oli 50. Keväällä 2011 pidetyn palautepäivän yhteydessä osaston opiskelijat ideoivat ja toteuttivat prosessi- ja laboratorioalasta kertovan lehden AL'KEMIAA. Lehti valittiin WinNovan "Kuukauden taidonnäyt-teeksi 8/2011" ja oli esillä henkilöstölehdessä (Aunar). AL'KEMIAA-lehteä on jaettu opinto-ohjaajille ja opettajille kootussa infokansiossa sekä opiskelijoille erilaisten tapahtumien yhteydessä. Osallistuttiin Porin ja Rauman 9-messutapahtumiin 2010 ja Tilaisuuksissa kerrottiin laborato-riopaperi- ja prosessialan tutkinnoista. Näiden messujen välityksellä tavoitettiin 2631 peruskoulun oppilasta ja heidän vanhempaansa. Opintopolku prosessialalle toiminta on osallistunut Opetusalan Ammattijärjestö, OAJ:n järjestämään Opinavain -kilpailuun, missä etsitään opiskelun nivelvaiheiden hyviä ratkaisuja ja käytänteitä. Osallistuttiin kesällä Porissa v järjestetyille Farmarimessuille yhdessä Länsi-Suomen Suomen Kemistiseura ry:n sekä Porin ja Rauman ympäristö- ja elintarvikelaboratorion kanssa. Messujen koko kävijämäärä oli 70000, WinNovan osastolla n kävijää järjestettiin ProSuomi-hankkeen kanssa Tampereella seminaari "Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet - Miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa", missä esiteltiin myös Protekon toimintaa. Tilaisuuteen kutsuttiin paikallinen lehdistö ja laadittiin lehdistötiedote. Tilaisuuteen osallistui n.100 oppilaitosten ja yritysten edustajaa. Hankkeessa on tehty yhteistyötä ProSuomi- ja ProLänsihankkeiden kanssa ns. vertaisoppimistilaisuuksien muodossa. Näissä yhteyksissä on myös Proteko-hankkeen toimintaa tuotu esille. Tätä toimintaa ylläpidetään ja kehitetään mm. sosiaalinen media työkaluna Pro- Suomi-projektin wikisivuilla (prosessi.wikispaces.com). On toteutettu sekä suunnittelijoina että kouluttajina UPM:n uusien työntekijöiden koulutusta sekä vanhojen työntekijöiden tehtävänvaihtokoulutusta, jonka tavoitteena on voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinnon suorittaminen. Tätä toimintaa on esitelty Yle/Satakunnan toimesta radiossa ja alueuutisissa Yrityksen työntekijä, SAK:n Satakunnan aluetoimikunnan ja Proteko-hankkeen ohjausryhmän jäsen kirjoitti sanomalehti Uusi Ajassa 30.9 julkaistun kolumnin mm. paperiteollisuuden vetovoimasta ja alle 18- EURA JÄRJESTELMÄ 4/21

5 vuotiaiden työssäoppimismahdollisuuksista. Sama kolumni lähetettiin kirjelmänä työ- ja opetusministerille sekä tiedoksi Paperiliittoon pidettiin UPM Kymmene Oyj:n tehtaalla Raumalla tilaisuus, jossa alueen oppilaanohjaajille esiteltiin yritystä sekä selvitettiin prosessialan nuorisoasteen koulutusta ja työllisyysnäkymiä erityisesti paperiteollisuuden näkökulmasta. Lähes kaikki alueen opinto-ohjaajat olivat paikalla, yhteensä 20 henkilöä. Tilaisuus koettiin onnistuneeksi. Prosessialan opiskelija Jesse Ojalasta on tehty haastattelu ja kirjattu "prosessihoitajan urapolku" ammatillinen.com- sivuille. Proteko-hanketta ja prosessi- ja laboratorioaloja on esitelty mm. Satakunnan opinto-ohjaajien koulutuspäivässä, ammatillisen koulutuksen seminaarissa SAMK:ssa ja oppilaitosvierailuissa, esim. Porin Suomalainen Yhteislyseo. Syksyllä 2012 Satakunnan opinto-ohjaajat vierailivat Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ssä. Vierailun yhteydessä esiteltiin yrityksen ja oppilaitoksen koulutusyhteistyötä. Suunniteltiin laborantin ja prosessinhoitajan koulutuskortit, joita painettiin 2000 kpl jaettavaksi eri tilaisuuksissa. Hankkeesta on tiedotettu toteuttajien järjestämissä tilaisuuksissa (standit ja A3-julisteet). Proteko-hankkeesta laadittiin lyhyt kuvaus, jota painettiin 2000 kpl. Projektia on esitelty ja sen tavoitteista ja toteutuksista on keskusteltu myös alan eri verkosto- ja yhteistyötilaisuuksissa kuten OPH:n, tutkintotoimikunnan sekä yhteistyökumppanien yhteisissä tilaisuuksissa. Syksyllä 2012 Hankkeen loppuseminaari teemalla "Mistä leipä Satakuntaan tulevaisuudessa" pidettiin Rosenlewmuseon tiloissa Porissa. Tilaisuudessa hankkeen toteutusta ja tuloksia esiteltiin teemoit-tain Protekomessujen muodossa. Teemapisteet olivat: Työelämäyhteistyö, Verkostoituminen, Markkinointikeinot ja tulokset sekä Moniosaajuus ja tulevaisuuden näkymät. Tilaisuuteen kutsuttiin yritys- ja oppilaitoskumppaneita omalla jakelulla sähköpostitse sekä ProSuomi-hankkeen välityksellä. Seminaarista tiedotettiin henkilöstölle WinNovan intranetissä. Tilaisuuteen kutsuttiin paikallinen lehdistö ja laadittiin lehdistötiedote. Samoin laadittiin WinNovan henkilöstölehti Aunariin artikkeli. Osallistujia oli Projektin mahdollinen internet-osoite Projektin tiedot ovat WinNovan www-sivuilla yhtenä hankkeena. 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmana on ollut paperi- ja puuteollisuusalan tilanteen muuttuminen laaja-alaisesti. Paperialan vähäisen hakijamäärän vuoksi on käyty yhteistyöneuvotteluja, jotka ovat johtaneet jatkotoimenpiteisiin. Yhdessä yritysten kanssa on tehty koulutustarvekartoitukset ja suunniteltu ja toteutettu markkinointia. Protekon puitteissa on ponnisteltu sekä nuorten ammatillisen peruskoulutuksen säilyttämiseksi että aikuiskoulutuksen käynnistämiseksi. EURA JÄRJESTELMÄ 5/21

6 Työssäoppimisen laajennettua toteutusmallia kokeiltiin yhdellä ryhmällä Raumalla. Rauman opiskelijatilanteen vuoksi uutta ryhmää ei voitu aloittaa. Porissa laajennettua työssäoppimista kokeiltiin yksittäisten opiskelijoiden kohdalla niin prosessiteollisuuden kuin laboratorioalan perustutkinnossa. Koulutustarvekartoitusten tekeminen ja koulutussuunnitelmien laatiminen eivät sujuneet toivotulla tavalla. Yleinen taloudellinen tilanne ja YT-neuvottelut aiheuttivat sen, että jotkut yritykset kokivat kyselyn toteuttamisen liian raskaaksi tai toteuttaminen ei sopinut kyseiseen tilanteeseen. Uhkakuvana on, että joitain koulutustarpeita ei tiedosteta eikä siten myöskään osata tai ehditä kehittää uusia koulutuspalveluja. Projektin hyväksi havaitun toiminnan jatkamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi olisi ollut toivottavaa voida vielä 2011 loppupuolella tehdä joitakin hankintoja. Projekti sai kielteisen päätöksen hankintaan, koska olimme jo niin lähellä hankkeen loppumista. Hankkeessa budjetoitua dataprojektoria ei tullut hankittua tarpeettomana, mutta tilalle ei myöskään saatu tärkeäksi koettua dokumenttikameraa. Dokumenttikameraa olisi tarvittu mm. työpaikkaohjaajakoulutusten ryhmätöiden purkamisessa, koska nykyään piirtoheittimet ovat käyneet harvinaisiksi. Onnistuneeksi koettu Prosessi- ja laboratorioalan joulubrunssi oli tarkoitus järjestää myös Päivän teema-ehdotuksiksi nousi mm. ProLänsi ja Opintopolku. Suunniteltiin yhteistyöverkoston kannalta tärkeäksi sijoittaa tuttuja ihmisiä sekaisin eri pöytiin. Oli myös tarkoitus tehdä kyselylomake ajankohtaisista asioista, joihin toivottiin rakentavaa palautetta työelämältä. Osallistuneiden määrän arvioitiin olevan n. 50 yrityselämän yhteistyöhenkilöä, kutsuttavien määrän n Joulubrunssin tarjoilua ei hyväksytä tukikelpoisena kuluna, koska tilaisuuden kesto on niin lyhyt. Olisi tärkeää, että tämän tyyppisen ruokailun voisi tarjota lyhyemmässäkin tilaisuudessa. Ruoan tarjoaminen tuntuu vetävän väkeä, mutta osallistujia on vaikea saada osallistujia koko päivän tilaisuuksiin ja toisaalta tilaisuuden tavoite saavutetaan jo parin tunnin yhteisellä hetkellä. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa on tullut esille päivityskoulutusten yhä lisääntynyt tarve. 8. PROJEKTIN TULOKSET Ely-keskuksen tekemän paikan päällä tapahtuvan tarkastuksen pöytäkirjan yhteenvedossa todetaan "Hanketta on hallinnoitu moitteettomasti. Hanke on loppumetreillä. Hanke on saavuttanut määrälliset tavoitteensa." Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat: - opintopolku prosessialalle -toimintamalli ja 727 peruskoululaisen perehdyttäminen alaan - paperialan koulutuksen uudelleen käynnistäminen kolmen vuoden tauon jälkeen - uuden opetussuunnitelman mukaisen koulutuksen käyntiin ajaminen - mittavat hankkeet yhteistoiminnan kehittämiseksi alan yritysten kanssa, mm työpaikkaohjaaja-koulutus ja ammattitutkintokoulutukset, WinNovalle täysin uutena paperiala. - työpaikkaohjaajakoulutusten uudistaminen ja päivittäminen työpaikkaohjaajakoulutettua ja 33 päivityskoulutettua - kaksi opettajaa suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen EURA JÄRJESTELMÄ 6/21

7 - yhdeksän opettajaa ollut työelämäjaksolla - laajennetun työssäoppimisen toimintamalli Proteko- hankkeella on ollut siis merkittävä vaikutus siihen, että myös paperiteollisuuden alalla nuorisoasteen paikallinen koulutus on voitu säilyttää ja uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus aloittaa. Yhteistyötä alan yritysten kanssa on voitu kehittää merkittävästi. Tästä tuloksena ovat olleet mm. yhteiset aikuiskoulutushankkeet, joiden kehittäminen jatkuu edelleen. On kehitetty malleja, joista on kiinnostuttu jo laajemmallakin alueella. Hankkeella on ollut melkoinen joukko tavoitteita ja ne ovat olleet keskenään kovin erilaisia. Siksi alla olevassa tulokset käsitellään tavoite kerrallaan Alan koulutuksen työelämävastaavuuden ja -yhteyksien kehittäminen. 8.1a. 10 opettajan ammatillisen osaaminen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä yrityskohtainen malli myöhempään käyttöön: Hankkeen aikana yhdeksän alan opettajaa oli työelämäjaksolla. Jaksojen tavoitteina oli paitsi opettajan ammattitaidon päivittäminen yrityksessä, myös yhteistyöverkoston kehittäminen sekä etsiä yrityksestä sopiva yhteistyökohde, missä opettaja voisi tuoda oman ammattitaitonsa yrityksen hyödyksi. Jakson pituus oli yleensä 2kk, kahdella 1kk, kuitenkin kalenteriin sovitettuna kullekin sopivalla tavalla joko yhtenäisenä tai useampana jaksona. Työelämäjaksolla olleita tehtäviä tai kehittämiskohteita olivat kemian mm. laskut, perus- ja jatkokurssi, suunnitelma sähköalan perustutkinnon näyttöihin, Porin kuparielektrolyysin työnopetuskorttien laatiminen, opiskelijoiden työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen sekä näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksien toteutuksen ja arvioinnin suunnittelu, paperitekniikan ja tehtaan automaation oppimisympäristön ja KnowPap ohjelman hyödyntämisen ideointi henkilöstön kouluttautumisessa, työpaikkaohjaajien infopäivän suunnittelu ja toteutus, paperiteollisuuden ammattitutkinnon kahdeksan valinnaisen osan näyttöjen ideointi, yri-tyksen tietojärjestelmien ja niiden dokumenttien hyödyntäminen henkilöstön koulutuksessa, bio-analytiikasta kiinnostuneiden laboranttiopiskelijoiden työssäoppimisjakson suunnittelu ja toteutus kliinisessä laboratoriossa, Taitajakilpailijan valmentaminen yhteistyössä yrityksen kanssa sekä työssäoppimisen käytäntöjen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen yrityksessä yhteistyössä työnjohtajien ja prosessihoitajien kanssa. Työelämäjaksot olivat yrityksissä: Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Outotec (Finland) Oy Porin toimi-piste, Sachtleben Pigments Oy, UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas. Satakunnan sairaan-hoitopiirin kuntayhtymä/satadiak, Porilab - Porin kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio 8.1b. Alalle kehitetty toimiva ja käytössä oleva 40 ov:n laajuinen työssäoppimisen toteutusmalli, johon liittyvät yritysten toimintakokonaisuuksiin kehitetyt ammattiosaamisen näytöt ja tutkintotilaisuudet, jotka samalla palvelevat yrityksen työprosessien kehittämistä. PROTEKO- hankkeen avulla on paperialan työssäoppimiskäytäntöjä ja ammattiosaamisen näyttöjä voitu edelleen kehittää. Yhteistyöyritysten kanssa on suunniteltu mallia, jossa työssäoppimista voidaan sijoittaa myös opiskelun alkuvaiheeseen. Tästä toivotaan olevan hyötyä opiskelijoiden sitoutumisessa alan opiskeluun. Aikaiset kokemukset työpaikoilta auttavat toivottavasti opiskelijaa myös ammatillisten aineiden kouluopiskelussa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/21

8 Paperialalla ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin on kehitetty ns. pitkäkestoinen näyttö, jossa arvioidaan opiskelijan kehittymistä koko työssäoppimisjakson ajalla. Tämä tuntuu sopivan prosessialalle hyvin, koska alan luonteen mukaan tiettyyn aikaan sovittu näyttö ei aina ole työtehtävään nähden edustava. Kevään 2011 työssäoppimisjaksolle osallistui 8 paperialan valmistuvan luokan opiskelijaa: UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas, prosessinhoitajan tehtävät, 5 opiskelijaa, Oy Metsä-Botnia Ab, puunkäsittely, 1 opiskelija, Jujo Thermal Oy, jälkikäsittely, 1 opiskelija, Nab Labs Oy, laboratorio, 1 opiskelija. Jakson pituus oli 10 viikkoa, tunteja kertyi yhteensä Vuosina 2010 ja 2011 ei paperiprosessinhoitajan tutkintoon Raumalla ollut hakijoita, joten uutta ryhmää ei voitu aloittaa. Porissa kokeiltiin toteutusta muutaman yksittäisen opiskelijan kohdalla sekä laboratorio- että prosessialalla. Yksi laboratorioalan opiskelija aloitti laajennetun työssäoppimisjakson Hän suoritti jäljellä olevat opintonsa pääsääntöisesti työssäoppimassa ja valmistui toukokuun 2012 lopussa. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija opiskeli koululla joitakin päiviä sellaista tutkinnon osaa, jota työpaikalla ei voinut opiskella. Keväällä 2012 aloitti kaksi laboratorioalan opiskelijaa laajennetun työssäoppimisjakson. Toinen suoritti 11 ov ja toinen 7 ov opinnot työssäoppimassa. Kaikki kolme laboratorioalan opiskelijaa olivat laajennetulla työssäoppimisjaksolla Outotec (Finland) Oy:ssä ja se sujui kiitettävästi. Prosessialalla yksi kemiantekniikan perustutkintoa suorittava opiskelija oli vuosien vaihteessa neljän kuukauden pituisella työssäoppimisjaksolla yrityksessä ja sai tutkintonsa valmiiksi keväällä Kaksi opiskelijaa suoritti osan opinnoistaan työssäoppimisjaksolla oppilaitoksessa. Syksyllä 2011 on aloittanut 5 prosessinhoitaja-opiskelijaa tavallista pidemmän työssäoppimisjakson yrityksessä. Heidän opiskelunsa jatkuu vielä 2012 ja 2013 sisältäen sekä opintoja oppilaitoksessa että työssäoppimassa yrityksessä. Opiskelijoille on tehty henkilökohtainen opetussuunnitelma, jonka puitteissa opinnot voidaan suunnitella joustavasti. Samalla syntyy valmis opintopolkumalli, jota voidaan käyttää jatkossakin. Työssäoppimisen aikana opiskelijoille tulee itsenäisiä opiskelutehtäviä mm. työn perustana olevan tiedon osaamista täydentämään. Niin laboratorioalan- kuin prosessiteollisuuden perustutkintokin on laaja-alainen ja vaatii opiskelijalta melkoisesti myös työn perustana olevan tiedon hallintaa. Siksi laajennettu työssäoppiminen sopii parhaiten hyville opiskelijoille, jotka ovat vastuullisia, oma-aloitteisia ja motivoituneita. Samoin laajennettu työssäoppiminen palvelee hyvin niitä opiskelijoita, joilla on jo aikaisempi ammatillinen tutkinto. Työssäoppimisyrityksen pitää tarjota opiskelijalle riittävän monipuolisia tehtäviä ja hyvä ohjaus. Laajennetun työssäoppimisen laadukas toteuttaminen vaatii hyvän suunnittelun ja tiiviin yhteistyön oppilaitoksen ja yrityksen kanssa. Prosessialan toteutuksessa ongelmaksi on osoittautunut oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun sovittaminen lukujärjestykseen. Vaikka on laadittu yhteinen toimintamalli, jokaiselle on räätälöitävä oma toteutusohjelma ottaen huomioon eri lukuvuosien ominaispiirteet. Toteutus vaatii paljon opettajan aikaa. Opiskelijat ovat kokeneet oppivansa paljon ja olleet tyytyväisiä siihen, ettei ole tarvinnut istua koulun penkillä ja että opiskeluaika on lyhentynyt, usein vuodella. Myös yrityksistä saatu palaute on ollut positiivista. Näyttää siltä, että kaikki kokeilussa olleet sijoittuvat heti työelämään. EURA JÄRJESTELMÄ 8/21

9 8.1c. Noin 90 uutta perus- ja / tai päivityskoulutettua työpaikkaohjaajaa, jotka on koulutettu alan koulutusta tukevan ja uudistetun työpaikka-ohjaajakoulutusmallin mukaisesti Uusia työpaikkaohjaajia koulutettiin projektin aikana yhteensä 181 henkilöä ja lisäksi päivityskoulutuksiin osallistui 33 henkilöä. Koulutettavat ovat edustaneet laajasti prosessiteollisuutta. Koulutettavia on ollut useasta eri yrityksestä ja eri työtehtävistä (esim. prosessinhoitaja, laborantti, mekaaninen sekä sähkökunnossapito, työnjohto, jne.). Projektin aikana suunniteltiin erilaisia toteutuksia, joita kokeiltiin käytännössä. Lisäksi kerättiin ja valmistettiin koulutusmateriaalia. Koulutusten tueksi hankittiin opetusvideoita Suomen Videokeskukselta. Erilaisista kokeiluista voisi kiteyttää hyviksi työpaikkaohjaajakoulutuksen käytännöiksi seuraavat: - Nyt mukana oli myös esimiehiä, mikä koettiin kaikin puolin suositeltavaksi käytännöksi kehittävän yhteisymmärryksen ja toimintatavan löytämiseksi. - Ryhmät olisi hyvä muodostaa saman alan yrityksien ryppäinä, jotta vahvistuisi kunkin yrityksen yhtenäiset tavat sekä saataisiin hyviä ideoita toisten yritysten käytännöistä. - TPO-koulutus toimii parhaiten kun se sisältää sekä etäopetusta (harjoitustehtäviä, käytännön tilanteita, verkkopedagogiikkaa) sekä perinteistä lähiopetusta. Lähiopetuksessa kannattaa hyödyntää ryhmätöitä ja yhteisiä ajatusten purkutilaisuuksia. - Koulutuksen jaksotus pitäisi rakentua niin, että uudet muuttuneet asiat ja arviointi olisivat erillisenä tiettynä päivänä. Täten päivitys-/arviointikoulutusta tarvitseva voisi osallistua vain tähän osuuteen ns. päivityskoulutuksena. - Hedelmällistä on myös järjestää eri koulutuspäivät kiertävästi eri yritysten sekä oppilaitoksen tiloissa, jolloin voidaan tutustua erilaisiin ympäristöihin ja laajentaa näkemystä erilaisista oppimisympäristöistä. - Käsiteltäessä tutkinnon perusteita ja näyttötilaisuuksia, on kyseisen alan opettajan hyvä olla läsnä, vaikka muuten kouluttajana toimisi joku toinen. - Koulutuksen kiinnostavuus yrityksen näkökulmasta on paljon suurempi, kun koulutuksessa käsitellään monipuolisesti nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden näkökulmia sekä kesä- tai vakinaisen työntekijän työnopastusta. Pelkkä nuorisopuoleen tähtäävä työpaikkaohjaajakoulutus ei ole järkevää, koska yrityksillä on tarpeita yleispäteviin työnopastaja- ja arvioitsijakoulutuksiin. - TPO-koulutus ei saa olla liian laaja ja pitkäkestoinen, koska työstä irrottautuminen on koettu hankalaksi ja taloudellisesti raskaaksi. Suunnitelma, että uudet TPO koulutusohjelman perusteet tulevat muuttumaan vanhasta 2 opintoviikosta 5 opintopisteeseen on väärään suuntaan tapahtuva kehitys ja uhka koko TPOkoulutuksen jatkumiselle. Suuri haaste ja tarve on työnopastuksessa, koska Hiljaisen tiedon siirto on noussut esille yritysten yhtenä tärkeänä menestystekijänä. Asiaa on käsitelty TPO-koulutuksissa, yhteistyöyritysten tilaisuuksissa ja lisäksi osallistuttiin PROTEK-hankkeen järjestämään "Hiljainen tieto näkyväksi"- seminaariin ( ), jossa oli mukana myös yhteistyöyrityksen Jujo Thermal Oy:n edustaja. EURA JÄRJESTELMÄ 9/21

10 Asioita on kehitelty ja ideoitu erilaisilla bench marking-osallistumisilla mm. Educa-instituutin Arviointi ja palaute työssäoppimisessa tilaisuus, AEL:n työpaikkaohjaajakoulutus, AEL:n arvioitsijakoulutus, ProSuomi (OPH) hankkeen tapaamiset, Osaajaksi-, TOPO-Työssäoppimisen portaat., sekä Yhdessä tekemällä- (ESR) hankkeiden päätösseminaariristeilyllä sekä WinNovan sisäiset työssäoppimiseen liittyvien hankkeiden yhteispalaverit, joissa on kerätty mm. materiaalia ja kehitetty verkko-opetuksen käyttöä sekä www-sivuja ja muita some-pohjaisia mahdollisuuksia. Kaikista koulutuksista on kerätty kurssikohtainen palaute, jotta koulutuksia voitaisiin jatkossakin kehittää. Lisäksi on kerätty yrityskohtaisia ideoita työssäoppimisen kehittämiseksi ja yritykset ovat jatkaneet näiden kehittämistä. Keväällä 2012 pidimme vielä palautteiden yhteistilaisuutena TPO-kehityspäivän, johon osallistui 21 henkilöä eri yrityksistä. TPO-koulutuksen yhteistyö on jatkunut edelleen AEL:n kanssa ja on sovittu uuden hankkeen jatkototeutuksista. Yhtenä tavoitteena on TPO-kouluttajien koulutus. Tässä yhteistyöhankkeessa on mukana myös Satakunnan toinen oppilaitos (Sataedu) yhtenäisten käytäntöjen vahvistamiseksi. Lisäksi tuloksena voidaan mainita Työpaikkaohjaajakoulutusten ja arviointikoulutusten jatkuminen yhteistyöyritysten kanssa vielä projektin jälkeenkin. Näyttötutkinnoissa on otettu yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi juuri TPO-koulutuksen sisältö prosessialan moniosaajuuden tukemiseksi tulevaisuudessa. 8.1d. Opettajan näyttötutkintomestarikoulutus Hankkeen aikana kaksi opettajaa suoritti näyttötutkintomestarin koulutuksen (25 op). Koulutuksen tuotoksina on mm. laboratorioalan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tarkastaminen ja kehittäminen. Kehittämistehtävänä oli tutkintotilaisuuksiin arvioijina osallistuville opas, jossa selvitetään näyttötutkintojärjestelmän periaatteet ja uusien tutkinnon perusteiden mukaiset arviointikriteerit. Hankkeen aikana Kolme koulutusyhteistyökumppania suoritti yritysten henkilöille kohdistetussa koulutuksessa näyttötutkintomestarin opinnot WinNovan opettajien toimiessa heidän mentoreinaan. Keväällä 2012 aloitti vielä kaksi yrityksen yhteistyökumppania näyttötutkintomestarin opinnot. Yhteistyöyritykset tässä kohdin olivat Outotec (Finland) Oy, Boliden Harjavalta Oy sekä Norilsk Nickel Harjavalta Oy Alan perustutkintokoulutuksen toteutunut alueellinen kehittyminen Oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelmia on laadittu yhteistyössä Rauman ja Porin opettajien, eri koulutusohjelmien sekä yritysten koulutusyhteistyöhenkilöiden kesken. Uusien tutkinnon perusteiden mukainen koulutus alkoi Porissa syksyllä 2010 (prosessitekniikan perustutkinto, kemiantekniikan koulutusohjelma). Silti oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman kehittäminen on jatkunut koko hankkeen ajan. Tutkinnon osat kirjoitettiin auki toimintakokonaisuuksittain ja toimintakokonaisuudet jaettiin vielä keskeisiin sisältöihin. Paperiteollisuuden koulutusohjelman toteutussuunnitelmaa suunniteltiin niin, että se olisi ollut otettavissa EURA JÄRJESTELMÄ 10/21

11 käyttöön jo syksyllä Paperialalla uusien tutkinnon perusteiden mukainen koulutus saatiin kolmen vuoden tauon jälkeen alkamaan syksyllä 2012 (prosessitekniikan perustutkinto, Paperi-teollisuuden koulutusohjelma). Sahateollisuuden koulutusohjelman toteutussuunnitelmaa on työs-tetty vain alustavasti, koska alalle ei ole ollut hakijoita. Yhteistyössä OPH:n rahoittaman ProSuomi-hankkeen kanssa on mietitty tutkinnon toimeenpanon käytäntöjä vertaisoppimisvierailujen muodossa vv ja tuloksia koottiin ProSuomi-hankkeen toimesta wikisivustolle. ProSuomi hankkeessa toimeenpanon pohdinta ja vetovoimaisuuskampanjointi jatkuu vielä tämän hankkeen päättyessä. Seudun metsäteollisuuden kanssa on tehty merkittävää yhteistyötä. UPM:n Rauman paperitehtaalle suunniteltiin paperiteollisuuden ammattitutkintoon tähtäävä oppisopimuskoulutusmalli. Ensimmäinen koulutus alkoi tammikuussa 2012, seuraava syksyllä 2012 ja uusia on suunnitteilla. Kehitetyt mallit ovat herättäneet kiinnostusta myös laajemmin. Yhteistyö yritysten ja eri oppilaitosten kesken on ollut vahvaa. Olemme löytäneet uusia yhteistyömuotoja ja solmineet kontakteja, jotka kantavat tulevaisuuteen Verkko-opetuksen ja muiden opetusmenetelmien toimiva hyödyntäminen koulutuksessa Verkko-opetukseen ja muihin opetusmenetelmiin hankittiin koulutusta. On järjestetty Moodle-alustan käyttöön koulutusta, Sosiaalisen median käyttö työssäoppimisen ohjauksessa sekä KnowPulp ja KnowPapsimulointiohjelmien käyttökoulutus. Kouluttajat ovat perehtyneet LASSO- ja TOTTA-hankkeiden kautta sosiaalisen median käyttöön mm. TPO-koulutuksissa. On osallistuttu OPH:n järjestämään Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden verkosto- ja sidosryhmäseminaariin. Hankkeessa on päivitetty laboratorioalan TPO-koulutuksen verkkomallia vastaamaan uusia voimaanastuneita laboratorioalan koulutussuunnitelmia. Samalla on myös täydennetty Moodlen oppimispohjaa uusilla verkosta saatavilla materiaaleilla. Malli soveltuu sekä nuorten työs-säoppimiseen että aikuisten näyttötutkintojärjestelmään Osaamiskartoitukset 200:lle alan työntekijälle ja niiden pohjalta laadittu muunto- ja jatkokoulutussuunnitelma ja mahdollisesti myös suunnitelman toteuttamisen käynnistyminen Ensimmäisessä neuvottelussa Ely-keskuksen edustajan kanssa sovittiin tämän tavoitteen osalta täsmennys: osaamiskartoituksilla tässä hankkeessa tarkoitetaan koulutustarvekartoitusten tekemistä eikä varsinaisia osaamiskartoituksia. Sovittiin, että asia mainitaan myös raportissa. Kaksi toimijaa osallistui Porissa WinNovan järjestämään Työelämän kehittäjän koulutusohjelmaan. Koulutuksen aikana laadittiin pilottityö henkilöstön kehittämisestä valitussa yhteistyöyrityksessä (Oras Oy, Rauma). EURA JÄRJESTELMÄ 11/21

12 Hankkeessa on suunniteltu näyttötutkintoperusteisten koulutusten alueellista toteuttamista koskien prosessiteollisuuden perustutkintoa (prosessi-, saha- ja paperiteollisuuden osaamisalat) ja paperi-teollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. On laadittu kaikille alan yrityksille soveltuva toimintamalli. Mallista on räätälöity yrityskohtaiset toteutustavat: UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas (paperiteollisuuden ammattitutkinto), Norilsk Nickel Harjavalta Oy (prosessiteollisuuden perustutkinto ja kemianteollisuuden ammattitutkinto) sekä Boliden Harjavalta Oy (metallien jalostuksen ammattitutkinto). Vuonna 2011 aloitettiin konkreettinen yritysyhteistyö paperiteollisuuden ammattitutkinnon pilotoimiseksi (UPM-Kymmene-Oyj, Rauma) käynnistyi 14 opiskelijan koulutus (oppisopimus), joka tähtää paperiteollisuuden ammattitutkinnon suorittamiseen kahden vuoden aikana. Tutkinnon suorittamisen suunnittelua, toteutusta ja ohjaamista varten perustettu ohjausryhmä jatkoi työtään keväällä Toukokuussa käynnistettiin syksyllä alkavan uuden opiskelijaryhmän rekrytointi ja koulutusten suunnittelu. 9.1 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ssä käynnistyi 11 opiskelijan oppisopimuskoulutus, joka tähtää prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittamiseen kahden vuoden aikana sekä sen jälkeen kemianteollisuuden ammattitutkinnon suorittamiseen vuoden aikana. Ryhmää täydennettiin 2.5 kah-deksalla henkilöllä. Projektissa on esitelty UPM:llä mahdollisuuksia tehdä osaamis- ja koulutuskartoituksia sekä ideoitu yhdessä yrityksen kanssa mahdollisuuksia osaamiskartoitusten tekemiseen sekä suunniteltu pilottiryhmän aloittamista tältä osin. Kartoitusta on esitelty laajempanakin vaihtoehtona konsernin tulevaisuuden visioiden toivomuksesta ja yhteistyötä on tehty tässä kohtaa mm. Yritystutka-hankkeen kanssa. Pilottiryhmää ei kuitenkaan päästy käynnistämään kevään 2012 aikana yrityksestä johtuvista syistä. On esitelty myös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ssä ja Boliden Harjavalta Oy:ssä mahdollisuuksia tehdä osaamis- ja koulutuskartoituksia sekä ideoitu yhdessä yrityksen kanssa mahdollisuuksia koulutustarpeiden kartoittamiseksi ja mahdollisten koulutussuunnitelmien laatimiseksi. Tähän oli kiinnostusta, mutta ajoitus ja resurssipula pitkittivät toteutusta niin, että Proteko-hankkeen aika loppui. Nyt on kuitenkin alustavasti sovittu, että Boliden Harjavalta Oy:ssä toteutetaan kartoitusta Yritystutka-hankkeen toimesta Toimivan yhteistyöverkoston syntyminen oppilaitosten (ammattiopistot, ammatti- ja tiedekorkeakoulut) ja prosessiteollisuuden yritysten välille siten, että innovaatiot ja ennakointitiedot ovat hyödynnettävissä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Projektissa ideoitiin ja kehitettiin Opintopolku prosessialalle toteutusmalli, jossa tehtiin yhteistyötä yritysten, peruskoulujen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Pilottiryhmäksi valittiin Harjavallan keskustan koulu, koska alueella on paljon alan työpaikkoja, mutta peruskoululaiset olivat hyvin vähän hakeutuneet meidän perustutkintoihin. Hankkeen aikana Opintopolku prosessialalle tapahtumapäiviin osallistui kaiken kaikkiaan 727 peruskoulun oppilasta ja opettajaa. Opintopolkumallissa pyrittiin saamaan työpaikat, koulutus ja opiskelijat kohtaamaan toisensa. Oli havaittu, että peruskoulun oppilaat eivätkä oppilaanohjaajat tunteneet alaa juuri lainkaan ja että Harjavallan alueella peruskoululaiset hakeutuivat hyvin vähän TET-jaksoille alueen yrityksiin. EURA JÄRJESTELMÄ 12/21

13 Pilotissa järjestettiin kaksiosainen tapahtuma. Ensimmäisessä osassa kutsuttiin kaikki päättävät 9- luokkalaiset oppilaitokseen tutustumaan prosessialaan ja opiskeluun alalla. Toisessa osassa esiteltiin prosessiteollisuuden ammatteja autenttisessa ympäristössä työpaikalla. Oppilaitoksessa heille kerrottiin perustutkintojen sisällöstä, kahden tutkinnon suorittamisesta, opiskelusta alalla, työtehtävistä, mahdollisista työpaikoista ja Taitaja-ammattitaidon SM-kilpailusta. Kokeellisen työskentelyn avulla laboratorioissa pyrittiin saamaan käytännönläheisyyttä vierailupäivään ja avaamaan alan työtehtäviä. Prosessiteollisuuden edustajat kävivät esittelemässä alaa, yrityksiään, ammattitaitovaatimuksia ja työssäoppimisen toteutusta. Jatko-opintoihin tutustuttiin käymällä Satakunnan Ammattikorkeakoulun kemiantekniikan osastolla. Päivän päätteeksi vierailtiin prosessialan yrityksessä. Toisena tapahtumapäivänä työpaikalla esiteltiin prosessiteollisuuden ammatteja. WinNovan prosessialan opiskelijat tekivät etukäteen kysymyksiä alan ammateista ja he haastattelivat yrityksen eri tehtävien ammattilaisia. Haastattelutilanteessa saatiin vastauksia laadittuihin kysymyksiin peruskoulun 9- luokkalaisten ollessa yleisönä. Lisäksi tutustuttiin yrityksen tuotantoprosessiin. Opintopolku prosessialalle mallin toimijoita ovat olleet: - WinNovan omat prosessi- ja laboratorioalan opettajat, peruskoulujen oppilaanohjaajat, Luma (luonnontieteet/matematiikka)-opettajat, peruskoulun oppilaat (8., 9. ja osittain 10.-luokat). - Yhteistyöyritykset: Boliden Harjavalta Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Sachtleben Pigments Oy ja Outotec (Finland) Oy Porin toimipiste. - Ammattikorkeakoulu, SAMK - WinNovan entiset opiskelijat omilta työpaikoiltaan tai jatko-opiskelijoina - WinNovan omat prosessi- ja laboratorioalan opiskelijat Osana opintopolku-toimintaa kehitettiin Porin peruskoulun 8- ja 9-luokkalaisille kohdistettu ns. Lumatapahtuma, missä he tutustuivat laborantin ja prosessinhoitajan tutkintoon ja työtehtäviin. Luma-tapahtuma erosi edellä kuvatusta siinä, että yritysvierailu jätettiin pois ja tilalle otettiin yritysten edustajien esitykset WinNovassa. Oppilaiden mukaan kutsuttiin peruskoulujen Luma-opettajat. Samoin osana opintopolku-toimintaa kehitettiin peruskoulun opinto-ohjaajille ja Luma-opettajille (luonnontieteet ja matematiikka) kohdennettu tapahtuma Ope ja opo-laboranttina ja prosessinhoita-jana, jossa he tutustuivat laborantin ja prosessinhoitajan koulutukseen ja työhön. Pilottitoiminta laajennettiin koskemaan Harjavallan peruskoulun lisäksi Luvian peruskoulun ja Eura-joen kristillisen opiston oppilaisiin. Näitä kaikkia toimintamuotoja jatkettiin vuonna 2011 ja Myöhemmin todettiin, että pilottitoteutus oli liian rankka oppilaille, yrityskäynti ja alan esittely Win- Novassa täytyy olla eri päivinä. Toteutusta kehitettiin peruskoulun oppilailta ja opettajilta sekä WinNovan opiskelijoilta kootun palautteen mukaisesti. Päätettiin laajentaa toimintaa lähialueille esim. Nakkilaan. Pilotissa havaittiin, että peruskoulun opiskelijan koulutusvalintoihin vaikuttavat muutkin henkilöt kuin oppilaanohjaajat. Luma-aineitten opettajilla on suuri merkitys prosessi- ja laboratorioalalla tiedon välittäjinä EURA JÄRJESTELMÄ 13/21

14 ja mielenkiinnon herättäjinä. Kehitetty malli on käytettävissä muillakin aloilla. WinNovassa on toteutettu kone- ja metallialalla vastaavia teemapäiviä. Hankkeessa suunniteltiin ja koottiin materiaali peruskouluissa tapahtuvaan infotilaisuuteen. Tilaisuudet pyrittiin sopimaan peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa niin, että ne tapahtuisivat heidän opintojenohjauksen tunneillaan. Varsinaiset tilaisuudet pidettiin juuri yhteishaun alla, tammikuussa 2012 Meri-Porin koulussa, Nakkilan yhteiskoulussa ja Luvian peruskoulussa. Lisäksi suunnitelman mukaan oli tarkoitus käydä myös Merikarvian, Noormarkun ja Ulvilan kouluissa, mutta heidän aikatauluihinsa ei vierailua saatu kyseisenä ajankohtana sopimaan. Toimintaa on tarkoitus jatkaa ja toteuttaa vierailut loppuvuonna Suunniteltiin ja painettiin uudet tutkintokohtaiset esitteet ja julisteet tutkinnoista laboratorioalan perustutkinto ja prosessiteollisuuden perustutkinto. Osallistuttiin 9-messutapahtumiin Raumalla ja Porissa vuosina 2010 ja 2011 ja osallistutaan 2012 Rauman tapahtumaan. Prosessiteollisuuden työnjohtajakoulutusta ja alan koulutustarjonnan www-sivuja on kehitelty Prosessiopiston puitteissa yhteistyössä Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan ja Tampereen aikuiskoulutuskeskusten kanssa (TAKK). Lisäksi on yhteistyössä TAKK:n kanssa järjestetty näyttötutkintoja Pirkanmaan alueella. Tästä yhteistyöstä on saatu erittäin positiivista palautetta TAKK:n ja yrityksen puolelta (Kiilto Oy). Yksi tärkeä osa toimivan yhteistyöverkoston rakentamisessa yritysten kanssa on ollut hyvin koulutetut työpaikkaohjaajat ja näyttötilaisuuksien arvioitsijat. Heidän kauttaan tuntuu kulkevan tärkeät ja ajan tasalla olevat tiedot alan asioista, jotka ovat perustana jatkuvalle koulutuksen ja yhteistyön kehittämiselle Prosessiteollisuuden alan koulutuksen tunnetun osaamiskeskittymän syntyminen Sa-takuntaan Hankkeessa tehtiin aktiivista verkoston rakentamis- ja ylläpitotyötä mm. tutkintotoimikuntatyössä, OPH- ja OAJ-seminaaritilaisuuksissa sekä oppilaitosyhteistyössä esim. Prosessiopisto. Nyt toimimme jo seitsemässä prosessialaan liittyvässä tutkintotoimikunnassa jäsenenä (kemianteollisuus, prosessiteollisuus, mittaamisen ja kalibroinnin, metallien jalostuksen ja valimotekniikan, kunnossapidon, koneenasennuksen ja sähköalan tutkintotoimikunta) sekä tiiviissä yhteistyössä myös muu-taman muun prosessialaan liittyvän tutkintotoimikunnan (laboratorioalan, voimalaitoksen käyttötekniikan, paperiteollisuuden, saha- ja levyteollisuuden tutkintotoimikunnan) kanssa. Lisäksi olemme olleet mukana tutkintojen uudistamis- ja muissa OPH:n kehittämistoiminnoissa. Paperiteollisuuden kanssa alkaneen yhteistyön kautta on syntymässä merkittävä uusi koulutuspalvelu Satakunnan alueelle. Aikaisemmin alueen yritykset ovat joutuneet hankkimaan koulutuksen kaukaa esim. AEL ja POHTO (Helsinki ja Oulu). Lisäksi WinNovan tarjoama lähialueen koulutuspalvelu antaa mahdollisuudet joustavuuteen ja räätälöintiin yrityksen tarpeiden mukaisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 14/21

15 On toimittu yhteistyössä ja verkostoiduttu ProSuomi-/ProLänsi-hankkeen kanssa ja avulla sekä osallistuttu hankkeiden yhteistyössä järjestämään seminaariin "Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet - Miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa". Tilaisuus pidettiin syys-kuussa 2011 Pirkanmaan ammattiopistossa Tampereella. Tätä toimintaa ylläpidetään ja kehitetään mm. sosiaalinen media työkaluna Pro-Suomi-projektin wikisivuilla (prosessi.wikispaces.com). Ver-taisoppimisprosessissa jokainen toimija vieraili neljässä eri oppilaitoksessa. Sen lisäksi omaan oppilaitokseen tuli vierailijoita. Kukin teki omasta toiminnastaan itsearviointiraportin, jonka pohjalta vierailijat tekivät kysymyksiä organisaatiolle. Haastattelussa olivat mukana opiskelijat (2-3 opiskelijaa), alan opettajat, työelämänedustajia ja organisaation johto. Vierailijat laativat itsearviointiraportin ja haastattelujen pohjalta vertaisoppimisraportin, joka esiteltiin organisaatiolle. Tämän pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma. WinNovassa järjestettiin vertaisoppimistilaisuus marraskuussa 2011, johon osallistui toimijoita Turun ammatti-instituutista, Iisakista (Hämeenkyrö), Valkeakosken VAAO:sta sekä Pirkosta (Tampere). WinNovasta osallistuttiin vastaavaan tilaisuuteen Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidaan, Pirkanmaan ammattiopistoon, Keski- Pohjanmaan aikuisopistoon (Kokkola) sekä Jyväskylän ammattiopistoon. Lisäksi Pirkanmaan ammattiopiston (Pirko) ja WinNovan prosessialan opettajat tekivät yhteisvierailun Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidaan, Vakka-suomen panimoon ja Sybimariin. ProLänsi-projektissa on verkostoiduttu ammatillisen koulutuksen toimijoiden kesken, ja jaettu tietoa alan vetovoimaisuuden sekä opetussuunnitelmien saralla. Lisäksi wiki-sivuilla on materiaalipankki, joka toimii kouluttajien opetusaineiston ja laboratoriotöiden yhteisenä sivustona. Jotkut oppilaitokset ovat tehneet yhteisiä laitehankintoja ja käyneet vastaanottamassa ammattiosaamisen näyttöjä toisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on ollut prosessiteollisuuden uuden perustutkinnon antamien valinnaisuusmahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen tutkinnon toimeenpanossa. Koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on lisääntynyt. Valtakunnallista perustutkinnon tiedotus- ja vetovoimaisuuskampanjaa suunnitellaan toteutettavaksi vuoden 2013 yhteishaun yhteydessä ns. viraalikampanjana prosessialaan liittyvän pelin avulla. Lisäksi työvoiman saatavuutta selvitetään syksyn aikana. Opintopolku prosessialalle-mallissa on rakennettu luonteva jatko-opintoväylä ammattikorkeakouluopintoihin perehdyttämällä toisen asteen opiskelijat insinööriopintoihin. Prosessialalla on vaikeaa tai jopa lähes mahdotonta rakentaa monipuolisia oppimisympäristöjä oppilaitoksiin. Siksi onkin erittäin tärkeää että alueen yrityksistä löytyy monipuolisesti työpaikkoja. Tätä arvostusta ja kehittämisen panostusta on saatu lisää myös työpaikkaohjaajakoulutuksella. Tammi- helmikuussa 2012 tehtiin bench marking-matka Talvivaaran kaivokseen Sotkamoon sekä Savon ammatti- ja aikuisopistoon Kuopioon. Matkaan osallistui viisi WinNovan opettajaa ja viisi yritysten koulutusyhteistyökumppania. Yritys- ja organisaatiokumppanit tässä kohdin olivat Sacht-leben Pigments Oy, TEAM teollisuusalojen ammattiliitto, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Outotec (Finland) Oy ja Boliden Harjavalta Oy, Pori Motivoiva, elinikäistä oppimista tukeva oppilaitos- ja yritysrajat ylittävä oppimisympä-ristö, jossa EURA JÄRJESTELMÄ 15/21

16 prosessiteollisuuden opiskelijat opiskelevat moniosaamista vaativaan ammattiin ja joka myös parantaa työpaikalla tapahtuvaa ammatillista kehittymistä Sähköalan opettaja oli työelämäjaksolla paperialan yrityksessä (UPM Rauma). Työpaikkaohjaajakoulutuksen esittelyissä on ollut mukana myös prosessiteollisuuteen liittyviltä aloilta opettajia (laboratorio, kunnossapito, sähkö). On osallistuttu valtakunnallisiin prosessiteollisuuden koulutuksen kehittämisen neuvotteluihin eri yhteistyöverkostojen kanssa. Lisäksi on osallistuttu sidosryhmien kanssa pidettyihin neuvotteluihin mm. alan työelämäjaosten kokouksiin. WinNovan atto-aineiden opettajat sekä joukko metalli-, prosessi- ja laboratorioalojen opettajia vierailivat Porin Suomalaisessa yhteislyseossa kollegojen luona tutustumassa oppimisympäristöihin ja käytettyihin oppimateriaaleihin. Pirkanmaan ammattiopiston kaksi prosessialan opettajaa ja toisen vuoden opiskelijaryhmä, noin 15 opiskelijaa vierailivat WinNovan prosessi- ja laboratorioalalla. Oppilaitosvierailun lisäksi tehtiin yhteinen tutustumiskäynti alueen prosessiteollisuuteen, Luvataan ja sen aurinkopaneeleihin erikoistuneeseen tuotantoyksikköön Sunwire. Itä-Uudenmaan Aikuiskoulutuskeskus Edupolin prosessialan opettajat ovat tulossa bench marking-vierailulle WinNo-van Kupi-Centeriin. Porin Suomalaisen yhteislyseon kemian opiskelijat käyttävät WinNovan laboratorion oppimisympäristöjä. Kehiteltiin yhteistyötä ja laitteiden yhteiskäyttöä SAMK kanssa. Oppilaitoksen sisällä on verkostoiduttiin eri osastojen ja eri alojen kesken. WinNovan metalliostolla olevaa kunnossapidon oppimisympäristöä, ns. Kupi-Centeriä käytetään myös muiden alojen opetuksessa ja/tai metallialan opettajat kouluttavat myös muiden alojen opiskelijoita. Koulutusryhmien kokoamisessa on sovellettiin erilaisia ratkaisuja esim. voimalaitoskäyttäjien koulutusta eri yritysten henkilöstölle tai tuotannon ja kunnossapidon henkilöt on koottu samaan prosessitietouden tai kunnossapidon koulutukseen joko yhdestä tai useammasta yrityksestä. Ratkaisuilla pyrittiin mm. monialaisuuden lisäämiseen koulutuksessa. Eri osapuolien tieto-taito on muutenkin rikastuttanut koulutuksen toteutusta. Projektin alkaessa paperiala ja prosessiteollisuuden ala toimivat erillisinä yksikköinä Raumalla ja Porissa. Hankkeen aikana käytäntöjä on yhdessä kehitetty ja nyt toimimme paikkakunta-, koulutusohjelma- ja opettajarajoja luovasti rikkoen ja yhdistellen. On siis syntynyt rajoja rikkova oppimisympäristö, mikä puolestaan mahdollistaa yhä monipuolisempia työssäoppimispaikkoja opiskelijoille Prosessialan vetovoimaisuuden kehittyminen Proteko-projektin yhtenä lähtökohtana oli prosessialan tunnettavuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Projektin käynnistymisen aikoihin varsinkin paperialan suhdanteet olivat heikot ja sen johdosta alan koulutus ei hakijoita houkutellut. Aloituspaikat ovat jääneet Raumalla täyttämättä kolmen viime vuoden aikana. Tämän vuoden (2012) yhteishaussa tilanne on selvästi muuttunut, hakijoita oli niin paljon, että koulutus voitiin taas aloittaa. Kemiantekniikan koulutusohjelmassa Porissa yhteishaussa hakijoiden kokonaismäärä ennen projektia, vuonna 2009 oli 69, vuonna , vuonna ja vuonna hakijaa. Projektin aikana ensisijaisten hakijoiden määrä oli vuonna , vuonna ja vuonna hakijaa. EURA JÄRJESTELMÄ 16/21

17 Kaikkien ja myös ensisijaisten hakijoiden määrissä näkyy siis merkittävää nousua. Lähde: Kouluta. Myös aikuiskoulutuksessa näkyy vetovoimaisuuden lisääntymistä. Tällä hetkellä on käynnissä seitsemän oppisopimusryhmää eri yrityksissä ja uusia ryhmiä on vuoden 2013 alussa käynnistymässä. Rekrytointi näyttää vilkastuneen, aikuiskoulutuksen puolelta työllistyy nyt noin 40 henkilöä vuosittain. Proteko- projekti on monipuolisilla toiminnoillaan ollut voimakkaasti mukana alan paikallisen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Proteko- hankkeella on ollut siis merkittävä vaikutus siihen, että myös paperiteollisuuden alalla nuorisoasteen paikallinen koulutus on voitu säilyttää ja uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus aloittaa. Yhteistyötä alan yritysten kanssa on voitu kehittää merkittävästi. Tästä tuloksena ovat olleet mm. yhteiset aikuiskoulutushankkeet, joiden kehittäminen edelleen jatkuu. On kehitetty malleja, joista on kiinnostuttu jo laajemmallakin alueella. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS On käynnistetty eri alojen välinen yhteistyö (paperi-, prosessi-, laboratorio-, kunnossapito-, auto-maatio- ja sahateollisuus). On ideoitu ja toteutettu Opintopolku prosessialalle toimintamalli, jossa on tehty yhteistyötä perus-koulun kanssa. Projektissa on keskusteltu, ideoitu ja käynnistetty paperialan koulutuksen uudenlaista yhteistyö-muotoa (erityisesti UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas ja Jujo Thermal Oy). Satakuntaan on siis saatu luotua paperialalle merkittävä uusi koulutuspalvelu. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on ollut sinällään sukupuolineutraali. Opintopolku prosessialalle kohdistuu koko ikäluokalle. Prosessialaa pidetään miehisenä työpaikkana, vaikka prosessinhoitajina toimivat myös naispuoliset työntekijät. On tullut esille tilanteita, joissa naispuoliset oppilaat ovat huomanneet, että heillä on mahdollisuus sijoittua alalle. Työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutuksissa on pyritty järjestämään mahdollisuus osallistua koulutukseen työpaikasta tai vuorojärjestelmästä riippumatta. Tasa-arvo näkökulma on toteutunut myös siinä, että projektin toimijoissa on mukana eri-ikäisiä naisia ja miehiä sekä nuorten että aikuispuolen koulutuksesta. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Opintopolku prosessialalle toimintamalli on sovellettavissa eri alojen käyttöön. Mallia on esitelty kone- ja metallialalle, missä he ovat kehittäneet mallia edelleen heille vielä paremmin sopivammaksi. Toteutusta kokeiltiin vuoden 2012 yhteyshaun aikana. Samoin mallista on informoitu raumalaisia toimijoita. Toimintaan on otettu mukaan seuraava ikäluokka ja laajennettu eri paikkakunnille sekä oppilaitoksiin. On verkostoiduttu ProSuomi- hankkeen kanssa ja Opintopolku prosessialalle-malli on esitetty myös ProSuomi-hankkeen ylläpitämille wikisivuille (prosessi.wikispaces.com). On verkostoiduttu prosessiopiston EURA JÄRJESTELMÄ 17/21

18 kanssa. ProSuomi /ProLänsi-hankkeessa on ns. verkosto-oppimisen avulla verkostoiduttu ammatillisen koulutuksen toimijoiden kesken ja jaettu tietoa alan vetovoimaisuuden sekä opetussuunnitelmien saralla. Lisäksi wikisivuilla on materiaalipankki, joka toimii kouluttajien opetusaineiston ja laboratoriotöiden yhteisenä sivustona. Jotkut oppilaitokset ovat tehneet yhteisiä laitehankintoja ja käyneet vastaanottamassa ammattiosaamisen näyttöjä toisissa oppilaitoksissa. Tavoitteena on ollut prosessiteollisuuden uuden perustutkinnon antamien valinnaisuusmahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen tutkinnon toimeenpanossa. Koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on lisääntynyt. Toimimme seitsemässä eri tutkintotoimikunnassa ja teemme yhteistyötä usean prosessialaan liittyvän tutkintotoimikunnan kanssa. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen yhteydessä on luotu valmis opintopolkumalli, jota voidaan käyttää jatkossakin. WinNovassa on suunniteltu ja otettu käyttöön työssäoppimisen käytäntöjä kehittävien hankkeiden yhteinen sivusto. Työpaikkaohjaajakoulutuksen hyviä käytäntöjä on kirjattu jo kohdassa Projektin tulokset 8.1C. Tässä kohdassa halutaan kuitenkin vielä korostaa kahta huomiota. Koulutuksen kiinnostavuus yrityksen näkökulmasta on paljon suurempi, kun koulutuksessa käsitellään monipuolisesti nuoriso- ja aikuisopiskelijoiden näkökulmia sekä kesä- tai vakinaisen työntekijän työnopastusta. Pelkkä nuorisopuoleen tähtäävä työpaikkaohjaajakoulutus ei ole järkevää, koska yrityksillä on tarpeita yleispäteviin työnopastaja- ja arvioitsijakoulutuksiin. Toiseksi työpaikkaohjaajakoulutus ei saa olla liian laaja ja pitkäkestoinen, koska työstä irrottautuminen on koettu hankalaksi ja taloudellisesti raskaaksi. Suunnitelma työpaikkaohjaajan koulutusohjelman laajentamisesta 2 opintoviikosta 5 opintopisteeseen on mielestämme väärään suuntaan tapahtuva kehitys ja uhka koko Työpaikkaohjaa-jakoulutuksen jatkumiselle. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Toimijat ovat luoneet yhteyksiä yrityksiin, peruskouluihin ja ammattikorkeakouluun (SAMK) ajatellen vuorovaikutuksen jatkumista myös projektin päättymisen jälkeen. Hankkeessa luotuja käytäntöjä ja toimintamalleja on laadittu silmällä pitäen jatkuvuutta projektitoiminnan jälkeen. Toimijat ovat luoneet yhteyksiä muihin alan oppilaitoksiin ja opettajiin. Vertaisoppimisen kautta on peilattu omia käytäntöjä, etsitty uusia ideoita ja mm. etsitty mahdollisuuksia opiskelijoiden valintamahdollisuuksien lisäämiseksi. Henkilökohtaiset kontaktit helpottavat yhteydenottoa jatkossa, on rakennettu verkostoa, johon voidaan turvautua tulevaisuudessakin! ProSuomi-hankkeessa suunnitellaan valtakunnallista perustutkinnon tiedotus- ja vetovoimaisuus-kampanjaa toteutettavaksi vuoden 2013 yhteishaun yhteydessä ns. viraalikampanjana prosessialaan liittyvän pelin avulla. Lisäksi työvoiman saatavuutta selvitetään syksyn aikana. Työpaikkaohjaajakoulutuksen yhteistyö on jatkunut edelleen AEL:n kanssa ja on sovittu uuden hankkeen jatkototeutuksista. Yhtenä tavoitteena on työpaikkaohjaaja-kouluttajien koulutus. Tässä yhteistyöhankkeessa on mukana myös Satakunnan toinen oppilaitos (Sataedu) yhtenäisten käy-täntöjen vahvistamiseksi. Työpaikkaohjaajakoulutusten ja arviointikoulutusten kysyntä on yllättänyt ja niiden jatkumisesta on jo EURA JÄRJESTELMÄ 18/21

19 sovittu ja pari jo pidettykin projektin jälkeenkin. Näyttötutkinnoissa on otettu yhdeksi valinnaiseksi tutkinnon osaksi juuri työpaikkaohjaaja-koulutuksen sisältö prosessialan moniosaajuuden tukemi-seksi tulevaisuudessa. Proteko-hankkeessa nuo osaamis- ja koulutustarvekartoitukset eivät toteutuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Nyt on kuitenkin sovittu, että Boliden Harjavalta Oy:ssä voidaan jatkaa kartoituksen toteuttamista Yritystutka-hankkeen puitteissa. Opintopolku toimintaa on tarkoitus jatkaa osana alan markkinointia. On sovittu muidenkin perus-koulujen ottamisesta mukaan opintopolkutoimintaan (esim. Nakkila). Hankkeessa kehitettyä Opintopolku prosessialalle-toimintaa jatketaan nyt osana normaalia koulutyötä käyttäen hyväksi hankkeessa tehtyjä materiaaleja, vaikka hankkeen tuomaa resurssia ei ole käytettävissä. Kuinka kauan jaksetaan ja pärjätään "vanhoilla", jää nähtäväksi. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 67 % ,66 67 % Kuntien rahoitus ,00 33 % ,56 33 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Proteko-projektin lähtökohtana oli uusien prosessiteollisuuden perustutkinnon perusteiden muka-naan tuoma tarve kehittää alan koulutusta, sillä uusi perustutkinto yhdisti paperi-, levy-, saha- ja kemianteollisuuden perustutkinnot yhdeksi tutkinnoksi. Paperialan heikkojen suhdanteiden vuoksi alan nuorisoasteen koulutukseen ei Raumalla ollut kolmeen vuoteen uusia tulijoita. Prosessiteollisuusalan tunnettuus ja vetovoimaisuus olivat koko ajan heikentyneet. Projektissa pyrittiin monin eri keinoin vaikuttamaan alan vetovoimaisuuden ja tunnettavuuden lisäämiseen. Työpaikkaohjaajakoulutukset olivat vanhentuneet ja uusia työpaikkaohjaajia tarvittiin. Projektissa haettiin uusia ratkaisuvaihtoehtoja työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämiseksi, tavoitteena myös kouluttaa 90 työpaikkaohjaajaa. Projektilla oli yhteensä kymmenen erilaista tavoitetta, jotka kaikki tähtäsivät alan koulutuksen kehittämiseen ja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostivat prosessiteollisuuden alan yritysten henkilöstö, opinto- EURA JÄRJESTELMÄ 19/21

20 ohjaajat, alan opettajat ja oppilaitoksen työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan muu henkilöstö. Välillisiä kohderyhmiä olivat projektissa mukana olevien oppilaitosten ja yritysten muu henkilöstö, alojen opiskelijat ja peruskoulujen oppilaat, prosessiteollisuuden perustutkinnon uudistamistyöryhmä, tutkintotoimikunnat, koulutusalakohtaiset työelämäjaokset sekä alueelliset kehittämisorganisaatiot. Projektiin osallistuvia yrityksiä pyrittiin saamaan mukaan monipuolisesti eri teollisuuden aloilta ja paikkakunnilta. Peruskoulut valittiin alueellisen sijoittumisen perusteella ottaen huomioon myös alle 18- vuotiaiden kulkeminen kouluun. Opintopolku prosessialalle-toiminnan pilottiryhmäksi valittiin Harjavallan keskustan koulun oppilaat, koska paikkakunnalla on hyvin alan työpaikkoja ja meille hakeutui vain vähän oppilaita. Mukana olleet yritykset olivat: Oy Aga Ab, Boliden Harjavalta Oy, Corenso United Oy Ltd, Eckart Pigments Ky, Jujo Thermal Oy, Kiilto Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Luvata Pori Oy, Oy Metsä-Botnia Ab, Nab Labs Oy, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, Oras Oy, Outotec (Finland) Oy, Prizztech Oy, Pori Energia Oy, Sachtleben Pigments Oy, Talvivaara Sotkamo Oy ja UPM-Kymmene Oyj, Rauman paperitehdas. Projektiin osallistui myös muita organisaatioita, yhteensä 53. Projektin keskeisiä tuloksia ovat: - yhdeksän opettajaa on ollut työelämäjaksolla - on kehitetty laajennetun työssäoppimisen toimintamalli - työpaikkaohjaajakoulutusten uudistaminen ja päivittäminen työpaikkaohjaajakoulutettua ja 33 päivityskoulutettua - kaksi opettajaa on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen - opintopolku prosessialalle -toimintamalli ja 727 peruskoululaisen perehdyttäminen alaan - paperialan koulutuksen uudelleen käynnistäminen kolmen vuoden tauon jälkeen - uuden opetussuunnitelman mukaisen koulutuksen käyntiin ajaminen - mittavat hankkeet yhteistoiminnan kehittämiseksi alan yritysten kanssa, mm työpaikkaohjaaja-koulutus ja ammattitutkintokoulutukset, WinNovalle täysin uutena paperiala Työpaikkaohjaajakoulutuksen erilaisista kokeiluista löydettiin toteutukseen useita suosituksia ja hyviä käytäntöjä. Projektissa on kehitetty Opintopolku prosessialalle- toimintamalli, joka on sovel-lettavissa myös muille aloille. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa osana alan markkinointia. Mallia on otettu käyttöön metallialalla ja se on esitetty Internetissä wikispaces-sivulla. Proteko- projekti on ollut voimakkaasti mukana alan paikallisen vetovoimaisuuden kehittämisessä. Vetovoimaisuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet näkyvät niin ensisijaisten kuin kaikkien hakijoiden määrissä. Syksyllä 2012 prosessi- ja laboratorioalan ryhmät Porissa saatiin alkamaan täysinä. Paperiteollisuuden alalla nuorisoasteen koulutus Raumalla on voitu säilyttää ja aloittaa uuden opetussuunnitelman mukainen koulutus. Myös aikuiskoulutuksessa näkyy vetovoimaisuuden lisääntymistä. Tällä hetkellä on käynnissä seitsemän oppisopimusryhmää eri yrityksissä ja uusia ryhmiä on vuoden 2013 alussa käynnistymässä. Rekrytointi näyttää vilkastuneen, aikuiskoulutuksen puolelta työllistyy nyt noin 40 henkilöä vuosittain. Yhteistyötä alan yritysten kanssa on voitu kehittää merkittävästi. Tästä tuloksena ovat olleet mm. alle 18- EURA JÄRJESTELMÄ 20/21

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille

Opas työssäoppimisen kehittäjille. Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille Opas työssäoppimisen kehittäjille Hyvä työssäoppimispaikka itsearviointimalli yrityksille SISÄLTÖ 1. Työssäoppimisen kehittäminen itsearviointimallin avulla... 3 2. Motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu

PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI , Oulu PERUSTUTKINNOT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN MENESTYSTEKIJÄKSI 22.9.2009, Oulu Työelämälähtöisten perustutkintojen toteuttaminen - Opetussuunnitelmat ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat johtamisen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

www.edu.fi/ammattipeda https://hyvatkaytannot.oph.fi/ Julkaisut ja aineistot on jäsennetty aihealueen mukaan Arviointi Arvioinnin opas on laadittu ammatillisen koulutuksen ja näyttötutkintojen järjestäjien,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali.

TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali. TOPIAS projekti / Topirkka.fi portaali http://www.topirkka.fi 29.11.2011 Topias projekti Topias projekti on Pirkanmaalaisten oppilaitosten vastaus työelämäyhteyksien kehittämishaasteeseen. TOPIAS on lisännyt

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot