LUDUS. Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Vernissakatu 6, VANTAA Aleksanterinkatu 9, LAHTI.

Transkriptio

1 LUDUS MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Vernissakatu 6, VANTAA Aleksanterinkatu 9, LAHTI NEUROPSYKIATRIA Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Henkilökunta: 16 psykologia ja neuropsykologia 5 puheterapeuttia 2 avustavaa työntekijää Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Lasten ryhmäkuntoutus Lasten ja aikuisten puheterapiapalvelut Koulutus Työnohjaus Neurologinen Neuropsykiatrinen Psykiatrinen Psykiatriset oireet lisääntyvät MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrisina oireyhtyminä pidetään sellaisia neurologisia vammoja, kehityshäiriöitä ja sairauksia, jotka näkyvät käyttäytymisessä psykiatrisina oireina MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Konkreettinen ja abstrakti heijastuma samasta asiasta Tietoisuus, persoonallisuus, emootiot, kognitio ja ruumiillisuus muodostavat kokonaisuuden, jonka häiriintyminen näkyy psykiatrisina oireina tai käyttäytymisen haitallisina muutoksina NEUROPSYKIATRISEN OIREEN SYNTYMEKANISMI Aivokudoksen vaurio Hermoverkkojen toiminnan häiriintyminen Käyttäytymisen ja tunteiden säätelyn muutokset MITÄ OVAT NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT? SYNNYNNÄISET/KEHITYKS ELLISET: Tarkkaavuus ylivilkkausimpulsiivisuushäiriö (ADHD) Autismin kirjo (Autismi, Asperger) Touretten oireyhtymä Skitsofrenia HANKITUT: Aivovamma Dementia NEUROPSYKIATRISTEN OIREKUVIEN YLEISONGELMAT Toiminnanohjauksen ongelmat Muistiongelmat erityisesti työmuisti Tarkkaavaisuuden ongelmat Liitännäisongelmat TYYPLLISIMMÄT LIITÄNNÄISONGELMAT Oppimisvaikeudet Motoriikan säätelyn häiriöt Masennus Ahdistus Päihdeongelmat Uhmakkuus Käyttäytymishäiriöt 1

2 NEUROPSYKIATRISET OIREET JA AIVOT NEUROPSYKIATRIA OPETUKSEN JA KASVATUKSEN HAASTEENA Neuropsykiatrisilla oireilla on taipumus: Tarttua ympäristöön Herättää negatiivisia vastatunteita Saada aikuiset tuntemaan keinottomuutta Tämä taipumus heikentää oleellisesti ennustetta Ympäristön ja neuropsykiatristen oireiden voimakas yhteisvaikutus Voimme oleellisesti vaikuttaa näiden lasten ennusteeseen! CHILDREN DO IF THEY CAN Ross W. Greene Lapsi haluaa onnistua jokainen lapsi tekee parhaansa jos vain osaa Aikuisen tulee auttaa lasta onnistumaan, meidän tulee ottaa selville, miksi lapsi ei onnistu Lapsen käytös ei ole tahdosta kiinni, vaan hänen taitonsa ovat puutteelliset Tulistumiset ovat pitkälti ennakoitavissa Aikuisen tehtävä on opettaa lasta nimeämään, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita ADHD NEUROPSYKIATRISENA OIREKUVANA ADHD Yleisin neuropsykiatrinen häiriö Esiintyvyys 3 5 % Suomessa Oireita jopa 10 prosentilla Tarkkaavaisuushäiriödiagnoosi (ICD 10) Keskittymisen vaikeudet tyypillisiä, pitkään jatkuneita Haittaavat arkea vähintään kahdella elämän alueella (koti/koulu/työ) Oireet alkavat lapsuusiässä ADHD:N EPIDEMIOLOGIA ADHD:n esiintyvyys on vaihdellut eri tutkimuksissa välillä 2.2 % 17.8 %, tavallisimmin kuitenkin välillä 4 10 % Pojilla/miehillä häiriö on yleisempi Iän myötä ADHD:n esiintyvyys pienenee Yliaktiivisuus ja impulsiivisuusoireet usein lievittyvät, tarkkaamattomuusoireet säilyvät tai jopa lisääntyvät ADHD LAPSUUDESTA AIKUISUUTEEN Yli puolella ADHD lapsista oireilu jatkuu pitkälle aikuisikään: Aikuisten ADHD vielä biologisempi häiriö kuin lapsilla Hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus yleensä lievittyvät Aikuisilla erityisesti eksekutiivisten toimintojen häiriöt aiheuttavat huomattavaa haittaa ADHD voi myös pahentua aikuisena: stressi, elämänolosuhteet, masennus, ikääntyminen, vaihdevuodet, aivosairaudet (sydän ja verenkiertosairaudet) ADHD:N ETIOLOGIA Perinnöllisyys keskeinen tekijä oireiden synnyssä Neurologinen tausta Aivojen etuosat ja päälaenlohko Poikkeavuus välittäjäaineiden toiminnassa Aivojen aliaktivaatio Ympäristön merkitys perimän ohella erittäin tärkeä Toiminnanohjauksen behavioraalinen luonne Neuropsykiatrinen, vahvasti perinnöllinen häiriö (n. 80 %) Myös raskauden ja synnytyksenaikaiset häiriöt (hapenpuute, äidin päihteidenkäyttö) (n. 20 %) Todettu muutoksia aivojen rakenteessa ja toiminnassa (mm. otsalohko, tyvitumakkeet) ADHD:N ETIOLOGIA 2

3 ADHD JA KOMORBIDITEETTI ADHD lienee kaikista neuropsykiatrisista häiriöistä se, johon liittyy eniten muita psykiatrisia häiriöitä jossain vaiheessa elämän varrella ADHD lapsista 51 %:lla ja ADHD aikuisista 77 %:lla ainakin yksi muu psykiatrinen diagnoosi Oppimisvaikeudet arviot esiintyvyydestä 20 75% yleisempiä kuin normaaliväestössä Emotionaaliset ongelmat esim. ahdistuneisuus, masentuneisuus, alhainen itsetunto yleisempiä kuin normaaliväestössä Käytöshäiriöt arviot esiintyvyydestä 20 60% KOMORBIDITEETIN SYYT Samat biologiset (yleensä perinnölliset) tekijät, jotka myös ADHD:n taustalla: Välittäjäainejärjestelmien häiriöt: dopamiini, noradrenaliini, serotoniini ADHD:n liittyvät psykososiaaliset tekijät: Syrjäytyminen, työttömyys, vähäinen koulutus, frustraatio, luovuttaminen, riskinotto ADHD:n itselääkitys johtaa päihdeongelmaan MINKÄLAISIA ONGELMIA? Oireet ilmenevät kolmella tasolla: 1. Käyttäytymisen tasolla Vaikeus toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti 2. Työskentelyn tasolla Vaikeus kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän kannalta mielekkäästi 3. Tunteiden tasolla Vaikeus hillitä tunteita ja ilmaista niitä sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla MINKÄLAISIA ONGELMIA? Impulsiivisuus, äkkipikaisuus Sosiaalinen sopeutuminen vaikeaa jo pienenä Häiriöalttius, häiritseminen Vaikeudet kaverisuhteissa Suunnitelmattomuus, epäjärjestelmällisyys Sopimuksista kiinnipitäminen vaikeaa Aggressiivisuus Epäsosiaalisuus Tunne elämän ongelmat ADHD:N ILMENEMINEN IKÄKAUSITTAIN Vauva- ja pikkulapsi-ikä ärtyisyys, levottomuus, syömisongelmat, unihäiriöt, passiivisuus; ns. helppo lapsi Leikki-ikä keskittymättömyys, impulsiivisuus, motorinen levottomuus, kieltojen ja rajoitusten hyväksymisen vaikeus, tapaturmaalttius Kouluikä oppimisvaikeudet, suoriutumisen vaihtelu, alisuoriutuminen, muistivaikeudet, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa Nuoruus- ja aikuisikä heikentynyt sosiaalinen selviytyminen, psyykkiset vaikeudet, syrjäytymisen uhka AUTISMIN KIRJO NEUROPSYKIATRISENA OIREKUVANA MITÄ ON AUTISMI? Neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia ja laaja alaisia ongelmia Aivotoiminnan poikkeavuuksia useilla aivojen alueilla ja niiden välisissä yhteyksissä Yleinen älykkyys vaihtelee riippuen autismin vaikeusasteesta (3/4 hyvätasoisia) Suhdeluku sukupuolten välillä epätasainen poikaa/1 tyttö Autismikirjon ihmisiä on Suomessa n , joista autistisia n TYTTÖJEN JA POIKIEN OIREKUVIEN EROAVAISUUDET Tytöt alidiagnosoituja? Tytöillä ei korostu niinkään ulospäin näkyvät käytösvaikeudet vaan saattavat kääntää oireilun sisäänpäin ja jäävät täten huomaamatta Tytöt saattavat matkia ympärillä olevien ihmisten käytöstä tai selvitä rutiininomaisilla maneereilla esimerkiksi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Puuttuu kuitenkin syvempi ymmärrys ja joustavuus. 3

4 OIREIDEN KEHITYKSELLISYYS Vauva ja taaperoiässä Helppo ja huomattavan rauhallinen lapsi tai yliärtyisä lapsi Jaetun tarkkaavuuden Katsekontakti Aistipoikkeamat Tarhaikä Vuorovaikutustaidot puutteelliset ikätovereiden kanssa toimiessa Leikin kehitys Rutiinit, joustamattomuus Koulussa Sosiaalisten tietojen ja taitojen merkitys korostuu Rutiinit oppiminen KÄYTTÄYTYMISESSÄ NÄKYVÄT POIKKEAVAT PIIRTEET Sosiaalinen vuorovaikutus Vetäytyneet Passiiviset Aktiiviset mutta erikoiset Ylimuodolliset ja jäykät Kommunikaatio (kielellinen ja ei-kielellinen) Ei kommunikointia Kommunikoivat omista tarpeistaan lähtöisin Toistavaa ja yksipuolista Muodollista, pitkänomaista, kirjakieltä Mielikuvituksen kehittyminen ja toistavat rutiinit Käsittelee objekteja saadakseen yksinkertaisia kokemuksia Kopioitua tai toistavaa teeskentelyleikkiä Kehittää oman jäykän ja rutiininomaisen mielikuvitusmaailman POIKKEAVA SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS Vetäytyneet Käyttäytyvät kuin muita ihmisiä ei olisikaan Eivät välttämättä reagoi kun heitä puhutellaan Saattavat käyttää toisia ihmisiä mekaanisen apuna Eivät osoita sympatiaa toisten kipua tai ahdinkoa kohtaan Vaikuttavat leikkautuneen irti muista ihmisistä omaan todellisuuteen Lapsena saattavat näyttää nauttivan kutittamisesta ja fyysisestä leikistä. Leikin loputta, vetäytyvät Passiiviset Eivät täysin irrottautuneita muista ihmisistä. Hyväksyvät sosiaaliset lähestymiset, eivätkä siirry pois Eivät ole omatoimisesti vuorovaikutuksessa. Tarvitsevat paljon muiden apua Katsekontakti saattaa olla puutteellinen, mutta pystyvät muistutettaessa ottamaan katsekontaktia Tottelevaisia ja kuuliaisia. Vähiten käytösongelmia Ympäristö helposti yliarvioi heidät, jolloin jäävät ilman tarvittavia tukitoimia Eristäytyvät omissa maailmoissaan, muutokset rutiineissa saavat pois tolaltaan Usein kielelliset valmiudet hyvin vähäiset POIKKEAVA SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS Aktiiviset mutta erikoiset Vaikea hallita sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä. Liiallista kontaktinottoa, halailua yms. Ei oikeaa syvällistä ymmärrystä siitä, miten olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ottavat aktiivisesti yksipuolisesti kontaktia muihin ihmisiin Lapsena saattavat jättää huomiotta ikätoverit tai olla aggressiivisia näitä kohtaan Ottavat kontaktia niihin jotka johtavat toimintaa Esittävät vaatimuksia, puhuvat omista lähtökohdistaan käsin Eivät kiinnitä huomiota toisten tunteisiin tai tarpeisiin Katsekontaktin ajoitus puutteellista, tuijottavat Saattavat tulla aggressiivisiksi, jos heille ei anneta heidän vaatimaa huomiota Saatetaan väärin tulkita psykoottisiksi Muodolliset ja jäykät Käyttäytyminen näkyy vasta myöhäisnuoruudessa ja aikuisiässä Hyvät kielelliset taidot ja kyvyt Äärikohteliaita ja muodollisia Pyrkivät tiukasti noudattamaan sääntöjä Oman toiminnan joustava muuttaminen tilanteen vaatimuksiin sopivaksi vaikeaa Tässä ryhmässä olevat jäävät helposti ilman diagnoosia PUUTTUVA TAI POIKKEAVA KIELELLINEN JA EI KIELELLINEN KOMMUNIKAATIO Ongelmana kielen käyttö vuorovaikutuksen välineenä Ei kielellisen viestinnän vaikeudet (ilmeet, eleet, äänenpaino ja puheen melodia) Puheen ymmärtäminen on heikompaa kuin tuottaminen ja näönvaraiset taidot Konkreettisuus lauserakenteet, käsitteet, kielikuvat ja vitsit vaikeita Osalla pakonomaista kyselyä, fraaseja ja toistopuhetta Henkilön vaikeaa huomioida konteksti ja kommunikoida toinen hlö huomioiden joustavasti erilaissa tilanteissa ja konteksteissa. Puutteet kommunikaatiossa johtavat helposti turhautumiseen, haastavaan käyttäytymiseen ja epätoivottaviin käyttäytymismalleihin. POIKKEAVA MIELIKUVITUS JA RUTIINIT Jaettu tarkkaavuus ei kehity kuten normaalikehityksessä (normaalisti 9 kk ikäinen lapsi taitaa tämän, voidaan opettaa) Kuvitteellisia leikkejä ei esiinny normaaliin tapaan Myöhemmin mielikuvitukselliset aktiviteetit saattavat olla ylitsepursuavia Eroa toden ja fiktion välillä saattaa olla vaikeaa hahmottaa Vahva rutiinien tarve, kaipaa toistoja, kysyy toistuvia kysymyksiä, esiintyy toistuvaa motorista liikehdintää, vaikeus käsitellä muutoksia ja siirtymiä, vaikeus lopettaa ennen kuin on saanut asian valmiiksi AUTISMIN KIRJOON USEIN LIITETTÄVIÄ MUITA OIREITA Univaikeudet Poikkeavat ruokailutottumukset Aistipoikkeavuudet Motoriset poikkeavuudet Mielialan vaihtelut 4

5 AUTISTISET PIIRTEET On todettu että autistiset piirteet ovat hyvin tavallisia normipopulaatiossa, henkilöillä kenellä ei ole Autisminkirjo diagnoosia. Kommunikaatiovaikeudet Ongelmat vuorovaikutuksessa Rutiinihakuisuus Vähentynyt joustavuus broader autism phenotype (Tove Lugnegårdin väitöskirja: Asperger syndrome and schizophrenia. Psychiatric and social cognitive aspects ) ADHD:N NEUROPSYKIATRISET OIREET EKSEKUTIIVISTEN TOIMINTOJEN HÄIRIÖNÄ TARKKAAVAISUUDEN HÄIRIÖIDEN NEURAALINEN PERUSTA? Tarkkaavaisuushäiriöisillä lapsilla erityisesti etuotsalohkon lateraalisten alueiden kehittyminen on viivästynyttä (Shue & Douglas, 1992) Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat seurausta keskushermoston inhibitoristen (ehkäisevien) prosessien toiminnan häiriöistä (Barkley, 1997) ADHD itsesäätelyn häiriönä ETUOTSALOHKOJEN ALIAKTIVAATIO MITÄ ON ITSESÄÄTELY Itsesäätelystä puhutaan silloin: kun tarkoitetaan kykyä suhteuttaa omia tunteita, käyttäytymistä ja ajattelua ympäristön vaatimuksiin: Mm. kyky noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi Ylisäätely Estyneisyys Lukkiutumistaipumus jne. Alisäätely Impulsiivisuus Kiukkukohtaukset jne. ITSESÄÄTELYN KAKSI TYÖKALUA ITSESÄÄTELYN KEHITYKSEN REUNAEHDOT KOKEMUKSET Toinen itsen säätelijänä Esikielellinen kokemus rauhoittumisesta, turvasta ja huolenpidosta Esikielelliset kokemukset Kehollisuus OHJAUSPUHE SISÄINEN PUHE Ulkonen puhe itsen säätelijänä Sisäinen puhe itsen säätelijänä Käsittellistäminen ja sanoittaminen BIOLOGINEN: Otsalohkojen alueiden normaali toiminta Ongelma: ADHD:ssa esiintyvä alueiden hypoaktivaatio ja siitä aiheutuva kehitysviive vaikeuttaa aivodominanssin kehittymistä hoivasta huolimatta PSYKOLOGINEN: Vanhemman toimiva itsesäätely Lapsen tarpeiden riittävä kuuleminen Ympäristön riittävä säännönmukaisuus Lapsen vaikeahoitoisuus eli esim. herkkä ärsyyntyvyys voi johtaa vanhempien: Väsymiseen Epävarmuuteen 5

6 VAIKUTUSKANAVAT Mukaellen Mateer, Kerns & Eso (1996) Käyttäytymisanalyysi OIREITA VOIMISTAVAT TEKIJÄT ULKOISET KEINOT SISÄISET KEINOT Ei pyritä muuttamaan yksilön Tavoitteena yksilön muutos kognitiivisia taitoja Keinoina: Hyväksytään, että yksilöllä on 1. Taitojen kehittäminen toimintakykyrajoitteita Häiriintyneiden taitojen Keinoina: harjaannuttaminen 1. Ympäristön muokkaaminen 2. Strategioiden opetus 2. Odotusten muuttaminen Vaikeuksien 3. Erityisten opetusmetodien kompensaatio käyttö Edeltävä tilanne Haastava tilanne Mitkä taustatekijät vaikuttavat? Mitä seurasi Ympäristötekijät Runsaasti yksityiskohtia Melu Paljon liikettä Vireystilaan liittyvät tekijät Univaje, väsymys Nälkä Jännitys Tekemiseen ja ohjeisiin liittyvät tekijät Monimutkaiset ja moniosaiset ohjeet Yleisesti annettu ohje Tilanteeseen liittyvät tekijät Vapaamuotoinen tilanne Epäselvät toimintaodotukset Useat yhtaikaisesti huomiota vaativat asiat YMPÄRISTÖN MUKAUTTAMINEN TUNTEIDEN SÄÄTELY SENSITIIVISYYS Yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa itsesäätelyn onnistumiseen on vähentää ympäristöstä itsesäätelyn pettämistä lisääviä tekijöitä Oireita voimistavien tekijöiden välttäminen Perustuu vahvasti itsesäätelyn psykologiselle ja neurologiselle pohjalle Meidän käytettävissämme suoremmin psykologinen säätely Sensitiivisyys ja responsiivisuus lapsen tunteille Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely Negatiivisen tunteiden kestäminen Lapsen keinottaminen Kompensoivien tunteiden ilmaisu ja tuki Ajatusten ja toiminnan siirtäminen toiseen asiaan Tunnereaktioiden sanoittaminen Tarkoittaa kykyämme aistia ja reagoida lapsen tunnetiloihin Perustuu empatian, sympatian, tarkan havainnoinnin ja hyväksyvän asennoitumisen kokonaisuuteen Tuloksellisinta on sensitiivisyys tunteille, koska se ennakoi toimintaa ja siten auttaa ehkäisemään esim. negatiivista käyttäytymistä RAUHOITTAVAT AJATUKSET Yksi tehokkaimmista tavoista sensitiiviselle aikuiselle on tarjota ns. rauhoittavia ajatuksia/toimintaa: muistutuksia Muistutukset voivat olla: Rauhoittavia ajatuksia Ongelmanratkaisua edistäviä ajatuksia Pakoajatuksia Positiivisia ajatuksia Lähde: Agression Replacement Training, ART KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELY Käyttäytymisen säätely perustuu vahvasti mielenteorian kehittymiseen: Mitä muut minulta odottavat Miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin Varmista, että lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan Oikean/hyväksyttävän käyttäytymisen mallintaminen Rakentava kielteinen palaute AUTISMIN KIRJON NEUROKOGNITIIVISET PIIRTEET 6

7 AJATTELUN JA TIEDONKÄSITTELYN POIKKEAVAT PIIRTEET Normaalikehitys: MIELENTEORIA Mielenteoria Toiminnanohjaus Heikko sentraalinen koherenssi Henkilön poikkeava, autistinen ajattelu, syntyy siitä että edellä mainitut esiintyvät yhdessä 3 4 vuotiaana lapsi ymmärtää että hänellä on henkilökohtainen fyysinen näkökulma maailmaan, mikä poikkeaa toisten ihmisten fyysisestä näkökulmasta. 5 6 vuotiaana lapsi erottaa että ihmisillä toisistaan poikkeavat mielenmaailmat. Ihmisillä voi olla keskenään eriäviä ajatuksia. 6 7 vuotiaana lapsi ymmärtää että puheen kirjaimellinen sisältö voi olla ristiriidassa varsinaisen tekemisen kanssa. Pystyy erottamaan mikä on vitsi ja valhe ja mikä on ironiaa vuotiaana lapsi kykenee samanaikaisesti havainnoimaan useamman ihmisen mielensisältöä ja ymmärtämään kun toinen ihminen loukkaa toisen tunteita. MIELENTEORIA Kyky ymmärtää ja tunnistaa että kaikilla ihmisillä on omat, toisistaan erilliset, ajatukset, aikomukset, tuntemukset, mielen sisällöt. Edellytys sille että voi ymmärtää toisen ihmisen käyttäytymistä ja ennakoida heidän tekemisiään Jokapäiväisessä arjessa näkyvät piirteet: Kirjaimellisten tulkintojen tekeminen Muut pitävät epäkohteliaana tai huonosti käyttäytyvänä Poikkeuksellinen rehellisyys varhaisessa vaiheessa Vainoharhaisuus Ongelmien ratkaiseminen Ristiriitojen hallinta Itsetarkkailu ja itsetietoisuus Nolostumisen ymmärtäminen Puutteet eivät tarkoita samaa kuin empatiakyvyttömyys On ajateltu että mielenteoria saattaisi kehittyä hyvätasoisilla autisminkirjon henkilöillä omaan tahtiin, myöhemmin. Monimutkaisessa arkipäivään liittyvässä päättelyssä näkyy ongelmat, koska tilanteissa on monta muuttuvaa tekijää TOIMINNANOHJAUS Organisointi ja suunnittelutaidot Työmuisti Reaktion hillitsemiskyky ja impulsiivisuuden hallinta Ajan hallinta ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen Monimutkaisten, abstraktien asioiden ymmärtäminen Juuttuvuus Uusien strategioiden käyttäminen HEIKKO SENTRAALINEN KOHERENSSI Heikolla sentraalisella koherenssilla tarkoitetaan havainnoimistyyliä, jolloin yksityiskohtiin kiinnitetään huomiota sen sijaan että hahmotettaisiin koko iso kuva AS henkilöillä taipumusta prosessoida asioita valtaosin tällä tavalla. Vaikeaa erottaa mikä on merkityksellistä ja merkityksetöntä Muistaa merkityksettömiä yksityiskohtia muttei laajempaa kokonaisuutta AUTISMIN KIRJON OIREIDEN HELPOTTAMINEN PÄIVÄKODISSA JA KOULUSSA VARHAINEN KUNTOUTUS ON TÄRKEÄÄ Tuoreessa Kalifornian yliopistolla tehdyssä tutkimuksessa seitsemälle 6 15kk ikäiselle autismin kirjon oireita omaavan lapsen vanhemmalle opetettiin käyttäytymisterapian keinoja (positiivinen vahvistaminen) olla vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa, hoitaa kylpeminen ja vaipanvaihto 3kk ajan viikoittain tapaamisia 18kk ikään mennessä 6 lapsen autismikirjon oireet olivat tasaantuneet ja kolmeen ikävuoteen kehitys oli normaalilla tasolla Neljän lapsen, joiden vanhemmat eivät olleet halunneet heidän osallistuvan tutkimukseen, autismikirjon oirekuva oli pahentunut lasten ollessa 3 vuotta Tutkijat selittävät tätä pienten lasten aivojen muokkautuvuudella KESKEISIMMÄT ONGELMAT Vuorovaikutussuhteet Kommunikaatio Rutiinihakuisuus, joustamattomuus, toiminnanohjaus Aistipoikkeavuudet Emotionaalinen kuormittuneisuus Tutkimuksessa pieni otos ja täyttä tietoa siitä olisiko näille kaikille kehittynyt Autismin kirjon häiriötä on epäselvä 7

8 Edeltävä tilanne KÄYTTÄYTYMISANALYYSI STRUKTUURI JA VISUAALINEN TUKI viittaa tarkoituksenmukaiseen ja systemaattiseen huoneympäristön fyysisen olemuksen muuttamiseen ja käytettäviin rutiineihin Haastava tilanne Mitkä taustatekijät vaikuttavat? Mitä seurasi Keinoja: Videot ja valokuvat avainasemassa Sosiaaliset tarinat Sarjakuvapiirtäminen Päivän aikataulu Pieneksi pilkotut listat tekemisestä Toimintaohjekortit Time timer tarkastuslistat KEINOJA TUKEA SOSIAALISTA VUOROVAIKUTUSTA Mitä harjoitella: Jakaminen Leikkiminen Ohjeiden seuraaminen Sosiaaliset tervehdykset Ajatusten ja kohteliaisuuksien jakaminen Itsekontrolli ja kehonkieli Sosiaaliset tarinat Mallintaminen Roolileikki Kommunikaatio ohjeet KEINOJA TUKEA KOMMUNIKAATIOTA Keskeiset pulmat jaettu tarkkaavaisuus ja kyky lukea keskustelua (esim. vaihtaa aiheesta toiseen joustavasti ja päättää keskustelu) Varhainen tuki jaettuun tarkkaavuuteen Mallintamalla oppiminen Vuoron odottaminen, tavaran pyytäminen, puhujaan huomion kiinnittäminen Keskustelussa pysyminen KEINOJA TUKEA RAJOITTUNEITA TOIMINTOJA JA AKTIVITEETTEJA Antaa rajoitettu aika päivästä jolloin omista mielenkiinnonkohteista voi keskustella Mallintaminen Roolileikit ( toivon ettei tämä pitkästytä sinua, mitä ajattelet tästä aiheesta? ) Sosiaaliset tarinat Sarjakuvakeskustelut Visuaaliset vihjekortit (Ei, Kyllä) KEINOJA TUKEA AISTIPOIKKEAVUUKSIA Itsesäätelytaitojen opettaminen (oppia tunnistamaan omia ominaisuuksia) Saattaa hakea liiassa määrin ärsykkeitä tai vältellä niitä Rauhallinen työympäristö Kuulokkeet/korvatulpat OPPIMISEN POIKKEAVAT PIIRTEET Visuaalinen ajattelu (kuvina ennemmin kuin sanoina) Epätasainen, toisinaan hyvinkin korkea, kykyprofiili Luku ja laskutaidoissa äärisuoriutumiset 8

9 MITEN TUKEA KOULUSSA Rauhallinen oppimisympäristö Istumapaikan tarkka suunnittelu Aistiärsykkeiden, häiriötekijöiden ja keskeytyksien minimoiminen Rutiinit Näkyvillä oleva aikataulu kaikesta tapahtuvasta Muutosten ennakoiminen Huomioida että lapsi ymmärtää olennaiset asiat KIITOS! 9