YMMÄRRÄ JA TULE YMMÄRRETYKSI Vuorovaikutus lapsen kanssa

Transkriptio

1 YMMÄRRÄ JA TULE YMMÄRRETYKSI Vuorovaikutus lapsen kanssa Laura Widenius, Aatosklinikka Marjukka Westerlund, Aatosklinikka Heli Isomäki, Ludus & Aivotaidot Nina Uusitalo, Ludus & Aivotaidot

2 VUOROVAIKUTUSFAKTOJA Vaikuttaa toiseen vuorotellen! Biologinen perustarve Osa taidon osasista synnynnäisiä Osa taidon osasista vaatii pitkän ja onnistuneen kehityskaaren Vaikka aivomme ovat hyvin esikoodatut liittymään toisiin ihmisiin, vuorovaikutuskin kehittyy ulkoa sisään Vuorovaikutuksen kyky on aivojen taito Vuorovaikutus vaatii aivoilta toisaalta hyvin kehittyneitä taitoedustuksia ja toisaalta nimenomaan aivojen synkronoitua yhteistoimintaa, joka kehittyy vain toisten ihmisten avulla Vuorovaikutusta ei voi oppia ilman vuorovaikututusta Aivojen oppimisen todellisuutta on se, että onnistumaan oppii vain onnistumalla Vuorovaikutuksen ongelmat voivat olla primaareja tai sekundaarisia Vuorovaikutus ei ole koskaan yksilön asia: it needs two hands to clap! Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

3 MISTÄ VUOROVAIKUTUS MUODOSTUU Reagointi Määrä ja laatu ratkaisevia Reagoinnin kolme tasoa Hienovarainen Esineellinen Fyysinen Aloitteet Määrä ja laatu ratkaisevia Aloitteiden kolme tasoa Hienovarainen Esineellinen Fyysinen Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

4 MISTÄ VUOROVAIKUTUS MUODOSTUU Attentio Kyky pysähtyä Kyky pysyä mukana ja seurata Kyky jakaa tarkkavaisuutta toisen kanssa Kommunikaatio Verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä Määrä ja laatu ratkaisevia Synkronointi olennaista Läheisyyteen kutsuvat- ja luotaan työntävät ilmaisut Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

5 MISTÄ VUOROVAIKUTUS MUODOSTUU Kyky ylläpitää vuorovaikutusta Kyky ajatella riittävän samantahtisesti Kyky joustaa ja vuorotella Kyky asettua toisen ihmisen asemaan Kiinnostus toisen ihmisen mielensisältöihin Kyky nähdä asiat toisen ihmisen kannalta Kyky ymmärtää sosiaalisia vuorovaikutussuhteita ja niiden merkityksiä Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

6 VUOROVAIKUTUKSEN OSATEKIJÄT Verbaalinen vuorovaikutus Määrä ja laatu yhdessä ratkaisevia Oma tuotto ja ymmärrys Sanaston käyttö ja laajuus Kertova puhe Omien vastausten laajentaminen Puheen ymmärtäminen Pragmaattiset taidot Vastavuoroisuus Toisen puheeseen reagointi Toisen vastausten laajentaminen Toiselta kysyminen Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

7 VUOROVAIKUTUKSEN OSATEKIJÄT Nonverbaalinen vuorovaikutus Vaikuttaa vuorovaikutustilanteissa voimakkaammin kuin verbaalinen 80% merkityksestä siirretään nonverbaaliviestinnän avulla Erityisen merkityksellinen tunneviestinnässä Määrä ja laatu yhdessä ratkaisevia Muodostuu keskeisesti seuraavista osatekijöistä Ilmeet Eleet Katsekontakti Intonaatio Kommunikatiivinen luonne keskeinen Mihin nonverbaaliviestintä suuntautuu Synkronisaatio kielelliseen viestiin tärkeää Ennakoitavuus ja tilanteeseen sopivuus (pragmatiikka) tärkeää Kaksoisviestintä vuorovaikutuksellisesti haasteellista Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

8 VUOROVAIKUTUS AIVOISSA

9 VUOROVAIKUTUS AIVOISSA Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

10 Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

11 Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

12 VUOROVAIKUTUS AIVOISSA Kehitystaso Ikäodotukset Yksilöllisyys Lähikehityksen vyöhyke On aikuisten tehtävä tukea ja ohjata lasten (aivojen) kehitystä oikeaan suuntaan Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

13 VUOROVAIKUTUKSEN HÄIRIÖT Esimerkkinä autisminkirjo

14 KÄYTTÄYTYMISESSÄ NÄKYVÄT POIKKEAVAT PIIRTEET Sosiaalinen vuorovaikutus Vetäytyneet Passiiviset Aktiiviset mutta erikoiset Ylimuodolliset ja jäykät Kommunikaatio (kielellinen ja ei-kielellinen) Ei kommunikointia Kommunikoivat omista tarpeistaan lähtöisin Toistavaa ja yksipuolista Muodollista, pitkänomaista, kirjakieltä Mielikuvituksen kehittyminen ja toistavat rutiinit Käsittelee objekteja saadakseen yksinkertaisia kokemuksia Kopioitua tai toistavaa teeskentelyleikkiä Kehittää oman jäykän ja rutiininomaisen mielikuvitusmaailman Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

15 POIKKEAVA SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS Vetäytyneet Käyttäytyvät kuin muita ihmisiä ei olisikaan Eivät välttämättä reagoi kun heitä puhutellaan Saattavat käyttää toisia ihmisiä mekaanisen apuna Eivät osoita sympatiaa toisten kipua tai ahdinkoa kohtaan Vaikuttavat leikkautuneen irti muista ihmisistä omaan todellisuuteen Lapsena saattavat näyttää nauttivan kutittamisesta ja fyysisestä leikistä. Leikin loputta, vetäytyvät Passiiviset Eivät täysin irrottautuneita muista ihmisistä. Hyväksyvät sosiaaliset lähestymiset, eivätkä siirry pois Eivät ole omatoimisesti vuorovaikutuksessa. Tarvitsevat paljon muiden apua Katsekontakti saattaa olla puutteellinen, mutta pystyvät muistutettaessa ottamaan katsekontaktia Tottelevaisia ja kuuliaisia. Vähiten käytösongelmia Ympäristö helposti yliarvioi heidät, jolloin jäävät ilman tarvittavia tukitoimia Eristäytyvät omissa maailmoissaan, muutokset rutiineissa saavat pois tolaltaan Usein kielelliset valmiudet hyvin vähäiset Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

16 POIKKEAVA SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS Aktiiviset mutta erikoiset Vaikea hallita sosiaalisen kanssakäymisen sääntöjä. Liiallista kontaktinottoa, halailua yms. Ei oikeaa syvällistä ymmärrystä siitä, miten olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ottavat aktiivisesti yksipuolisesti kontaktia muihin ihmisiin Lapsena saattavat jättää huomiotta ikätoverit tai olla aggressiivisia näitä kohtaan Ottavat kontaktia niihin jotka johtavat toimintaa Esittävät vaatimuksia, puhuvat omista lähtökohdistaan käsin Eivät kiinnitä huomiota toisten tunteisiin tai tarpeisiin Katsekontaktin ajoitus puutteellista, tuijottavat Saattavat tulla aggressiivisiksi, jos heille ei anneta heidän vaatimaa huomiota Muodolliset ja jäykät Käyttäytyminen näkyy vasta myöhäisnuoruudessa ja aikuisiässä Hyvät kielelliset taidot ja kyvyt Äärikohteliaita ja muodollisia Pyrkivät tiukasti noudattamaan sääntöjä Oman toiminnan joustava muuttaminen tilanteen vaatimuksiin sopivaksi vaikeaa Tässä ryhmässä olevat jäävät helposti ilman diagnoosia Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

17 PUUTTUVA TAI POIKKEAVA KIELELLINEN JA EI- KIELELLINEN KOMMUNIKAATIO Ongelmana kielen käyttö vuorovaikutuksen välineenä Ei-kielellisen viestinnän vaikeudet (ilmeet, eleet, äänenpaino ja puheen melodia) Puheen ymmärtäminen on heikompaa kuin tuottaminen ja näönvaraiset taidot Konkreettisuus lauserakenteet, käsitteet, kielikuvat ja vitsit vaikeita Osalla pakonomaista kyselyä, fraaseja ja toistopuhetta Henkilön vaikeaa huomioida konteksti ja kommunikoida toinen hlö huomioiden joustavasti erilaissa tilanteissa ja konteksteissa. Puutteet kommunikaatiossa johtavat helposti turhautumiseen, haastavaan käyttäytymiseen ja epätoivottaviin käyttäytymismalleihin Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

18 POIKKEAVA MIELIKUVITUS JA RUTIINIT Jaettu tarkkaavuus ei kehity kuten normaalikehityksessä (normaalisti 9 kk ikäinen lapsi taitaa tämän, voidaan opettaa) Kuvitteellisia leikkejä ei esiinny normaaliin tapaan Myöhemmin mielikuvitukselliset aktiviteetit saattavat olla ylitsepursuavia Eroa toden ja fiktion välillä saattaa olla vaikeaa hahmottaa Vahva rutiinien tarve, kaipaa toistoja, kysyy toistuvia kysymyksiä, esiintyy toistuvaa motorista liikehdintää, vaikeus käsitellä muutoksia ja siirtymiä, vaikeus lopettaa ennen kuin on saanut asian valmiiksi Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

19 MITEN AUTETAAN LASTA

20 HARJAANNUTUKSEN VAIKUTUSKANAVAT ULKOISET KEINOT Ei pyritä muuttamaan yksilön kognitiivisia taitoja Hyväksytään, että yksilöllä on toimintakykyrajoitteita Keinoina: 1. Ympäristön muokkaaminen 2. Odotusten muuttaminen SISÄISET KEINOT Tavoitteena yksilön muutos Keinoina: 1. Taitojen kehittäminen Häiriintyneiden taitojen harjaannuttaminen 2. Strategioiden opetus Vaikeuksien kompensaatio 3. Erityisten opetusmetodien käyttö Mukaellen Mateer, Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo

21 MUUTOKSEN OSATEKIJÄT Copyright: Heli Isomäki/ Nina Uusitalo

22 VASTAVUOROISEN VUOROVAIKUTUKSEN PERIAATTET JA OHJAUS (VIG MLL) Kirjasta: Mellenius & Remsu (Toim.) (2013).Vuorovaikutus kuvassa 1. TARKKAAVAIS UUS 2.. ROHKAISEVAT ALOITTEET 3. ALOITTEIDEN VASTAANOTT AMINEN Näytä kiinnostuneelta ja ystävälliseltä Anna toiselle aikaa ja tilaa Pohdi, mitä toinen tekee tai tuntee Odota Kuuntele aktiivisesti Puhu lempeästi Ilmaise myönteisesti, mitä näet, ajattelet ja tunnet Puhu ystävällisestija/tai leikkisästi tilanteen mukaan Kerro mitä teet Etsi aloitteita Osoita, että olet kuullut tai huomannut toisen tekemän aloitteen Ilmaise eleillä, että olet ottanut aloitteen vastaan Puhu ystävällisesti ja/tai leikkisästi tilanteen mukaan Katso silmiin, hymyile, nyökkää Ota vastaan sanallisesti toisen sanat tai teot Toista/käytä toisen sanoja tai ilmaisuja 4. VASTAVUORO ISEN VUOROVAIKU TUKSEN KEHITTÄMINE N Vastaanottaminen ja reagointi Varmista, että toinen ymmärtää sinua Odota tarkkaavaisesti omaa vuoroasi Nauti Palaa samaan aiheeseen uudestaan Anna ja ota lyhyitä vuoroja Osallistu vuorovaikutukseen/toimintaan tasapuolisesti Yhteistyö, toisen auttaminen 5. OHJAUS Oikea-aikainen tukeminen, tuettu osallistuminen (scaffolding) Toisen vastauksesta jatkaminen, sen varaan rakentaminen Tarvittavan tuen määrän arviointi ja mukauttaminen Tiedon jakaminen tarpeen mukaan Auttaminen tarpeen mukaan Sellaisten vaihtoehtojen tarjoaminen, jotka toinen ymmärtää Sellaisten ehdotusten tekeminen, joita toinen voi hyödyntää 6. KESKUSTELUN SYVENTÄMIN EN Tavoitteiden asettamisen tukeminen Mielipiteiden vaihto Yhteinen keskustelu ja ongelmanratkaisu Eriävien mielipiteiden esittäminen Intentioiden tutkiminen sanojen takaa Ristiriitojen/konfliktien nimeäminen (todellisten ja mahdollisten Yhteisymmärrykseen pääseminen Konfliktien hallinta (takaisin tarkkavaisuudeen ja aloitteiden vastaanottamiseen tavoitteena virittyneen vuorovaikutuksen aikaansaaminen)

23 KOHTAAMISIIN! Copyright: Heli Isomäki/ Isomäki/ Nina Uusitalo