TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU Polisyrkeshögskolan

2 Sisältö 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA KAIKKIEN PROSESSIEN YHTEISET TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN OPETUS JA OPPIMINEN Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Tutkimuksen ja kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tutkimuksen ja kehittämisen toiminnallinen tehokkuus Tutkimuksen ja kehittämisen tuotokset ja laadunhallinta MUSEOTOIMINTA YHTEISET PALVELUT ICT-palvelut Materiaalipalvelut ja toimitilat Viestintä Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta Kansainvälinen toiminta TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Organisaation kehittäminen Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Kokonaiskustannukset KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUS

3 Taulukot Sivu Taulukko 1 Opetuksen ja oppimisen tuottavuusmittarit Taulukko 2 Opetuksen ja oppimisen taloudellisuusmittarit Taulukko 3 Opetuksen ja oppimisen suoritteet Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perus- ja poliisi (AMK) -tutkinnon koulutusmääristä vuosina Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Taulukko 7 Opetuksen ja oppimisen suoritteiden laatu Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus Taulukko 9 Tutkimuksen taloudellisuus Taulukko 10 Tutkimuksen suoritteet Taulukko 11 Tutkimuksen suoritteiden laatu Taulukko 12 Polstatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt Taulukko 13 Museotoiminnan suoritteet Taulukko 14 Ulkoisen viestinnän suoritteet Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet. 24 Taulukko 16 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet Taulukko 17 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Taulukko 18 Henkilötyövuodet Taulukko 19 Henkilötyövuodet Taulukko 20 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit Taulukko 21 Naisten ja miesten %-osuus (lkm) henkilöstöstä henkilöryhmittäin Taulukko 22 Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan Taulukko 23 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Taulukko 24 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Taulukko 25 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Taulukko 26 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Taulukko 27 Sairauspoissaolot Taulukko 28 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Taulukko 29 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet Taulukko 30 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Taulukko 31 Talousarvion toteutuminen Taulukko 32 Talousarvion toteutuminen tuotto- ja kuluryhmittäin vuosina Taulukko 33 Vuosien kustannusraportti Taulukko 34 Tuotto- ja kululaskelma Kuvat Kuva 1 Menojakauma vuonna Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina Kuva 3 Tuottojen kehitys vuosina

4 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) siirtyi lopullisesti uuteen koulutusjärjestelmään vuonna, kun vanhamuotoisen poliisin päällystötutkinnon suoritusoikeus päättyi vuoden lopussa. Kaikki Polamkin tutkinto-opiskelijat opiskelevat vuoden päätyttyä nykymuotoisissa poliisi (AMK)- ja poliisi (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelmissa. AMK-tutkintokoulutuksen aloituspaikkojen määrää nostettiin huomattavasti, yhteensä 400:an. Huolimatta hyvästä hakijamäärästä aloituspaikkatavoitetta ei saavutettu, vaan koulutuksen aloitti neljässä erässä yhteensä 337 opiskelijaa. Tutkinto-opiskelijoiden määrä ja suoritettujen tutkintojen määrä kääntyivät selvään nousuun vuonna usean hiljaisemman vuoden jälkeen. Poliisi (AMK)-tutkintoja suoritettiin vuoden aikana 239 eli 25 % vuodelle asetettua tavoitetta enemmän. Päällystökelpoisuuden tuottavia tutkintoja suoritettiin yhteensä 45. Alipäällystön erikoistumisopinnot suoritti 49 henkilöä. Poliisiammattikorkeakoulun koulutustoiminnassa tapahtui merkittävä laajennus, kun pelastusalan päällystötutkinto (AMK) -koulutus alkoi Pelastusopistolla Kuopiossa syyslukukauden alussa. Kyseessä on Polamkin tutkinto, jonka koulutuksesta oppilaitos kantaa myös laadullisen vastuun. Opetus tuotetaan kokonaisuudessaan Pelastusopistossa. Vuoden alussa voimaan astuneilla säädösmuutoksilla toimeenpantu pelastusalan tutkintokoulutusjärjestely on merkittävästi lisännyt kahden Sisäministeriön hallinnonalan oppilaitoksen yhteistyötä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) uudet strategiset linjaukset otettiin käyttöön ja TKI-toimintaa alettiin seurata uusituilla tulosmittareilla. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin 27 kappaletta. Kehittämispainotus erityisesti EU-projekteissa on vähentänyt julkaisujen merkitystä projektituotoksina. TKI-toiminnan profiilia suuntaavat tutkimusalat ovat Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta sekä Poliisi yhteiskunnassa. Käynnissä olleiden projektien aihevalikoima oli monipuolinen kattaen sekä poliisiorganisaation toimintaa että poliisin toimintaympäristöä koskevia teemoja. Käynnissä oli tutkimuksellisesti painottunutta vakioseurantaa sekä kehittämispainotteisia kansainvälisiä TKI- ja osaamisvientiprojekteja. Projektien kokonaisrahoitus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Kehysrahoitetun henkilöstön määrää vähennettiin edelleen PORA III-tavoitteen mukaisesti. oli 187 henkilötyövuotta (htv), eli kuusi henkilötyövuotta edellisvuotista vähemmän. Projektirahoituksella rekrytoitu henkilöstö mukaan lukien Poliisiammattikorkeakoulun henkilötyövuosikertymä oli yhteensä 203 htv. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä oli vuonna poikkeuksellisen korkea 10,5 pv/htv. Tämä aiheutui pitkien (11 60 pv) sairauspoissaolojen määrän kasvusta Toisaalta lyhyiden (1 10 pv) sairauspoissaolojen määrä väheni merkittävästi. Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskulut olivat Voimakkaasti kasvaneesta opiskelijamäärästä huolimatta kulut olivat 0,5 % edellisvuotista pienemmät. Tuotot kasvoivat edellisvuodesta 7 % ja niiden yhteismäärä oli 2,87 M. Vuoden päättyessä siirtyväksi eräksi muodostui 1,36 M, joka on 5,7 % Polamkin rahoituskehyksestä. 4

5 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toimeenpani Poliisiammattikorkeakoulun toisen ulkoisen arvioinnin, jonka toteutti kansainvälinen arviointiryhmä. Arviointiin valmistautuminen ja arviointimateriaalin tuottaminen kattoi lähes koko toimintavuoden. Arviointiryhmä kuuli ryhmähaastatteluissa lähes 60 % Polamkin henkilöstöstä arviointikäynnillään marraskuussa. Arviointiraportin valmistuu huhtikuussa Tässä toimintakertomuksessa Poliisiammattikorkeakoulun toiminta raportoidaan soveltuvin osin tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden mukaisena. Tulostavoitteet on kirjoitettu tekstissä kursiivilla. 2. POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA Vaikuttavuus kuvaa toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavoitteisiin. Poliisiammattikorkeakoulun vaikuttavuudelle ei ole asetettu erikseen tulostavoitteita, vaan sen toiminnan ja suoritteiden vaikutukset ovat osa poliisin toiminnan vaikuttavuutta. Poliisiammattikorkeakoulu varmistaa tutkinto- ja täydennyskoulutuksellaan poliisin korkean ammattitaidon ja arvostuksen. Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla se tuottaa tutkittua tietoa poliisitoimen, yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden ja korkeakouluopetuksen kehittämiseen. Näin Poliisiammattikorkeakoulu osaltaan ylläpitää kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta sekä myötävaikuttaa poliisitoimen toiminnalliseen tehokkuuteen ja palvelukykyyn. Tutkintokoulutuksen vaikuttavuus pysyi toimintakaudella julkaistun vaikuttavuustutkimuksen perusteella hyvällä tasolla. Tutkimus perustui vuonna kerättyyn aineistoon ja koskee aiemman poliisin perustutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Seuraavalla kerralla mukana on jo poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneita. Poliisihallitus vahvisti toimintavuoden kesällä poliisin osaamisen kehittämisen strategian, jonka valmistelun Poliisiammattikorkeakoulu oli aiemmin keväällä 2014 saanut tehtäväkseen. Strategian ohjaava vaikutus tulee konkretisoitumaan tulevina toimintavuosina. Koulutustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen vaikutti toimintavuonna keskeisesti valmistautuminen kansainväliseen auditointiin. Itsearviointiraportin laatiminen koosti hyviä toimintamalleja ja osoitti kehittämiskohteita. Joulukuussa koulutustoiminnan ohjausryhmä hyväksyi koulutustoiminnan laatumatriisin, johon opetuksen kehittämisryhmä mallintaa koulutustoiminnan tilannekuvan. Yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutechin kanssa toteutettu strategisen johtamisen pilottikoulutusohjelma Executive MBA in Policing päättyi joulukuussa. Ohjelma kesti kaksi vuotta ja oli laajuudeltaan 80 opintopistettä. Ohjelman suoritti 14 poliisiyksiköiden ylempään ja keskijohtoon kuuluvaa henkilöä. Ohjelman arviointiraportti on toimitettu Poliisihallitukselle. Syyskaudella käynnistyi sisäministeriön tilaama Hyvä johtaja -johtamiskoulutusohjelma, joka jatkuu vuoden 2018 kevääseen. Osallistujat ovat sisäministeriön hallinnonalan keskijohtoa. 5

6 Tutkimus- ja kehittämishankkeilla tuettiin sisäisen turvallisuuden, poliisitoiminnan ja poliisikoulutuksen suunnittelua ja kehittämistä. Tutkimusyhteistyötä eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa laajennettiin hankekonsortioissa, joista osassa Polamk toimii koordinaattorina. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin sekä omiin julkaisusarjoihin että kansainvälisiin vertaisarvioituihin sarjoihin, ja tuloksista viestittiin aktiivisesti. Polamkin henkilöstön edustajat toimivat asiantuntijoina TKI-toimintaan liittyvissä asioissa sisäasiainhallinnossa, tutkimusverkostoissa ja korkeakoulusektorilla. Polamk osallistui ammattikorkeakoulujen yhteiseen TKI-osaamisvalmennukseen. Polamkin tutkimus- ja kehittämishankkeiden kuvaukset julkaistaan verkko-osoitteessa Julkaisutoiminnan avoimuutta lisättiin siirtymällä tallentamaan julkaisuja ja opinnäytteitä korkeakoulujen yhteiseen järjestelmään ( Poliisiammattikorkeakoulu on vienyt suomalaista poliisiosaamista ulkopuolisen rahoituksen turvin valittuihin kohteisiin jo useiden vuosien ajan. Poliisiammattikorkeakoulun vetovastuulla oleva twinning-hanke Kosovon sisäisen turvallisuuden akatemian koulutusohjelmien kehittämiseksi jatkui läpi vuoden. Ulkoministeriön rahoittama lainvalvontaviranomaisten koulutushanke Tunisiassa päättyi maaliskuussa. Lisäksi osallistuttiin EU-rahoitteiseen yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten siviilikriisinhallintavalmiuksia. Kansainvälistä oppilaitosyhteistyötä harjoitettiin etupäässä Euroopan Unionin lainvalvontakoulutusvirasto CEPOLin verkoston jäsenenä ja suppeammin EU:n turvallisuus- ja puolustusoppilaitos ESDC:n yhteistoimintaverkostossa. Poliisiammattikorkeakoululla on lisäksi kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia tai -järjestelyjä useiden EU-jäsenvaltioiden poliisioppilaitosten kanssa. Kotimaista korkeakouluyhteistyötä tehdään Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n piirissä sekä useiden kahdenvälisten järjestelyjen kautta. Poliisiammattikorkeakoululla on yhteistoimintasopimus Tampereen yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa, ja niiden puitteissa harjoitetaan vakiintunutta koulutusyhteistyötä. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tiedon jakamiseen Poliisiammattikorkeakoulu pyrkii mm. Poliisimuseon toiminnalla (ks. luku 3.4) sekä verkkosivujensa ja sosiaalisen median avulla. Oppilaitoksen -sivustolla oli yhteensä käyntiä vuonna, mikä oli 8 % edellisvuotista enemmän; vastaavasti -sivustolla kävijöitä oli eli 17 % yli vuoden tason. Sosiaalisen median toimintaa käsitellään tämän toimintakertomuksen luvussa Poliisiammattikorkeakoulu jatkoi yleisölle avointa Hervannan johtamisaamut - seminaarisarjaa. Vuoden kuluessa järjestettiin viisi seminaaria, joissa jokaisessa osallistujia oli yli

7 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 KAIKKIEN PROSESSIEN YHTEISET TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEU- TUMINEN Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu sopeuttaa toimintansa sille annettuun, alenevaan määrärahaan mutta samalla varmistaa, että toiminnalliset painopisteet ja tavoitteet toteutuvat. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulu on saavuttanut tulostavoitteensa pysyen budjettinsa puitteissa. Siirtyvä erä tukee vuoden 2019 rahoitusta koko poliisihallinnon osalta. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu hyödyntää uutta teknologiaa ottamalla käyttöönsä uusia toimintamalleja ja varmistaa digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisen toiminnassaan mukaan lukien kannustaminen sähköisen asioinnin käyttämiseen. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu käyttäjälähtöisen sekä tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavan uuden teknologian kehittämiseen. Poliisiammattikorkeakoulu hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet myös poliisihallinnon henkilöstön osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulu on päivittänyt oppimisympäristöjään vastaamaan uuden teknologian vaatimuksia. Vuoden aikana alkoi sisäinen kehitystyö, jossa määritellään digitaaliset oppimisympäristöt, tietojärjestelmät ja menettelyt poliisihallinnon henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Polamk on kehittänyt ja toteuttanut voimankäytön raportointiin ja seurantaan digitaalisen työkalun, joka on poliisilaitosten päivittäisessä käytössä. Voimankäyttöselvitysten avulla on tunnistettu sekä voimankäytön että sen koulutuksen raportoinnin kehittämistarpeet. Lisäksi selvitykset nostavat esiin uusia tutkimustarpeita ja tutkimus- ja julkaisutoiminta poliisin voimankäytöstä on jo alkanut. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu tukee poliisiyksiköiden osaamisen kehittämistä ja koulutuksen yhdenmukaisuutta kenttäkouluttajajärjestelmillä ja yhteisellä materiaalituotannolla. Poliisiammattikorkeakoulu tukee koulutuksellisesti ja tutkimuksellisesti poliisiyksiköitä ennalta estävän toiminnan johdettujen rakenteiden ja prosessien sekä johdetun nettipoliisitoiminnan kehittämisessä, mukaan lukien Ankkuritoiminta. Toteutuminen: Kenttäkouluttajajärjestelmien osalta Poliisihallitukseen on lähetetty esitys voimankäytön kenttäkouluttajajärjestelmän uudistamiseksi. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö on osallistunut uusien verkkokoulutusmateriaalien tuottamiseen. Ennalta estävän toiminnan kehittämisessä on edetty tavoitteen mukaisesti. 7

8 Tulostavoite: Oppilaitoksen laatujärjestelmä hyväksytään Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARVI) toteuttamassa kansainvälisessä auditoinnissa. Toteutuminen: Auditointi valmisteltiin ja toteutettiin sovittujen aikataulujen mukaisesti. Kansainvälinen arviointiryhmä teki auditointikäynnin Polamkiin Auditoinnin tulos päätetään Korkeakoulujen arviointijaostossa ja auditoinnin loppuseminaari järjestetään Tulostavoite: Selvitetään poliisitoiminnassa ja -koulutuksessa oleva innovaatiopotentiaali ja integroidaan opinnäytetyöt TKI -toimintaan. Toteutuminen: Tutkimuksen ja opetuksen integraatiota on edistetty erityisesti lisäämällä opiskelijoiden osallistumista TKI-toimintaan opinnäytetöiden ja muiden opintoihin sisältyvien kehittämistehtävien avulla. Poliisiammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on julkaistu myös asiaa koskeva selvitys. 3.2 OPETUS JA OPPIMINEN Poliisin koulutusrakenneuudistus eteni toimintavuoden aikana jälleen uuteen vaiheeseen, kun ensimmäiset poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet valmistuivat joulukuussa. Kyseinen ryhmä koostui korkeakoulututkinnon aikaisemmin suorittaneista opiskelijoista. Vain poliisitutkintoja aikaisemmin suorittaneet opiskelijat etenivät opinnoissaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen ja jatkavat toisen vuoden opintoja tavoitteena valmistua vuoden 2018 lopussa. Meneillään olevaa muutosta kuvaa myös se, että siirtymäsäännösten mahdollistama aika suorittaa aikaisempi päällystökoulutus eli poliisipäällystön tutkinto päättyi Poliisi (AMK) -tutkinnon opiskelijamäärätavoitetta ei saavutettu. Tutkintoon hakeneiden määrä oli lukumääräisesti suuri, mutta riittävän moni kokeeseen osallistunut hakija ei saavuttanut hyväksymisrajan ylittävää pistemäärää. Poliisialipäällystön erikoistumisopintojen rekrytointitavoite jäi myös tavoitteesta, vaikka poliisiyksiköiden raportoima koulutustarve on noin kaksinkertainen opiskelijamäärätavoitteeseen nähden. Valintojen ja koulutuksen suorittaneiden määrällinen lopputulos johtaa suoraan poliisikoulutetun alipäällystön alijäämään rekrytointitilanteissa. Pelastusalan päällystötutkinto (AMK) -koulutuksen ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa elokuussa Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen vahvistaman opetussuunnitelman mukaisesti. 8

9 3.2.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu edistää omalta osaltaan poliisin hyvää työnantajakuvaa ja matalaa hakeutumiskynnystä poliisikoulutukseen. Tavoitteena on turvata riittävä määrä hyviä hakijoita poliisikoulutukseen huomioiden, että poliisi kuvastaa koko suomalaista yhteiskuntaa mukaan lukien vähemmistöt. Toteutuminen: Poliisihallitus on vahvistanut poliisin opiskelijarekrytointistrategian Poliisiammattikorkeakoulun sisäinen työryhmä on valmistellut strategian toimeenpano-ohjelmaa syksystä alkaen ja työ saadaan valmiiksi alkuvuonna Tulostavoite: Vuoden poliisin (AMK) tutkintokoulutuksen sisäänottomääräksi on vahvistettu 400 opiskelijaa. Poliisiammattikorkeakoulun tulee varmistaa tavoitteen toteutuminen opiskelija-aineksen laadusta tinkimättä. Poliisiammattikorkeakoulu kehittää Poliisihallituksen ohjauksessa poliisin poistuma-arviointia. Toteutuminen: 400 opiskelijan sisäänottomäärän tavoitetta ei saavutettu, Vuoden (AMK) tutkintokoulutuksen sisäänottomäärä jäi valintaperusteiden soveltamisessa noudatettujen tulosrajojen perusteella 337:ään. Valintaprosessiin on tästä syystä kiinnitetty erityistä huomiota ja prosessia kehitetään siten, että alalle erittäin hyvin soveltuvat, mutta joissain osa-alueissa hieman heikommat hakijat tulevat paremmin huomioiduiksi. Poliisin poistuma-arvioinnin kehittäminen Poliisihallituksen ohjauksessa on vielä alkuvaiheessaan. Työhön on nimetty Poliisiammattikorkeakoulusta edustaja. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu vastaa laadukkaan poliisikoulutuksen järjestämisestä, jonka tavoitteena on vastata poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa tutkintokoulutuksista, sekä täydennyskoulutustarjonnasta operatiivisen ja strategisen analyysin osalta, sekä tarvearvioiden perusteella työelämän muuttuviin tarpeisiin. Toteutuminen: Poliisikoulutuksen vaikuttavuusarviointi -raportti julkaistiin Raportista käy hyvin ilmi se, että tavoitteeseen on päästy aikaisemman poliisin perustutkintokoulutuksen osalta. Seuraavassa arvioinnissa mukana on myös uusimuotoisen poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaneita. Operatiivisen ja strategisen analyysin koulutuksia on järjestetty ja tarvearvioiden perusteella on järjestetty mittavaa täydennyskoulutusta. 9

10 Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulun ja Keskusrikospoliisin tuottamalla koulutuksella parannetaan poliisiyksiköiden kansainvälisen poliisiyhteistyön osaamista ja valmiuksia painopisteen ollessa kansainvälisen yhteistyön erityisalojen asiantuntijuuden kehittämisessä ja kansainvälisten tietojärjestelmien tehokkaassa käyttämisessä. Kansainvälisen yhteistyön avulla tehostetaan poliisitoiminnan keskeisten tavoitteiden saavuttamista ja torjutaan tehokkaasti Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa rikollisuutta. Toteutuminen: Poliisi (AMK) -tutkinnon kansainvälisyysosaamisen koulutuksen sisällöt ja tavoitteet on tarkasteltu ajantasaisiksi siten, että tulostavoitteessa kirjatut tavoitteet on huomioitu. KRP:n ja Poliisiammattikorkeakoulun välillä on aloitettu syksyllä käynnistynyt Poliisi (AMK) -tutkinnon opiskelijoiden tutustumisvierailu KRP:hen. Vierailut sisältävät mm. kansainvälisen toiminnan ja -prosessien esittelyä. Poliisiammattikorkeakoulu on koordinoinut CEPOL:n (Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto) aktiviteetteihin osallistumista. CEPOL myönsi vuodelle Poliisiammattikorkeakoululle lähitoteutukseen viisi kurssia: 1) Social Media - Advanced - Implications in Law Enforcement 2) European Leadership - Future leaders 3) CSDP / FSJ nexus, structures and instruments (Siivilikriisinhallinta) 4) Financial Investigation in Relation to the Facilitation of Irregular Immigra-tion 5) New Trends, Methods in Crime Prevention Lisäksi Social Media -kurssi järjestettiin myös online-toteutuksena. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä teemoja on käsitelty Poliisiammattikorkeakoulun tarjoamilla kyberrikostorjunnan kursseilla ja niihin on kiinnitetty huomiota myös valmistelussa olleissa koulutuspaketeissa. Tulostavoite: Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu toimivat siviilikriisinhallinnan alalla yhteistyössä sisäministeriön, ulkoministeriön ja Kriisinhallintakeskuksen kanssa osallistumalla siviilikriisinhallinnan tehtäviin kouluttamiseen, tehtäviin rekrytointeihin sekä monipuoliseen kansainvälisen yhteistyöhön. Toteutuminen: Polamk osallistuu jatkuvasti ns. siviilipoliisien valintaan sekä koulutukseen. Polamk on European Security and Defence College ESDC:n jäsen ja osallistuu sen piirissä kansainväliseen koulutusyhteistyöhön Tulostavoite: Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan pelastustoimen päällystökoulutuksen koulutusvastuun siirrosta Poliisiammattikorkeakoululle aiheutuvat toimenpiteet toteutetaan. Koulutusvastuun siirrossa tunnistetaan sekä Pelastusopiston että Poliisiammattikorkeakoulun vahvuudet. Molempien oppilaitosten asiantuntemus ja kokemus on välttämätöntä uuden pelastusalan ammattikorkeakouluopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tulevaisuuden kehittämisessä. Toteutuminen: Koulutus käynnistyi syyslukukaudella vuoden alussa voimaan astuneiden säädösten mukaisesti. 10

11 Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen ja oppimisen omat tulostavoitteet Tulostavoite: Kehitetään kansainvälistä opiskelijavaihtoa Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille. Toteutuminen: Kansainvälinen opiskelijavaihto ja kansainvälisyysosaamisen on nostettu yhdeksi keskeisistä painopistealueista tutkintokoulutuksessa. Opetussuunnitelmatyössä kansainvälisyysosaamisen merkitystä on korostettu muun muassa opetuksen suunnittelussa sekä oppimateriaalin valinnassa. Ensimmäiset kartoitukset mahdollisista opiskelijavaihdon yhteistyöoppilaitoksista Euroopassa on aloitettu. Vuonna kansainvälisille opiskelijavaihtoviikolle saapui 16 opiskelijaa Saksasta ja Virosta ja 10 Polamkin opiskelijaa osallistui Saksan ja Viron vastaaville viikoille. Nordcop-vaihdon puitteissa Suomeen tuli opiskelemaan 10 opiskelijaa ja muihin Pohjoismaihin lähti 9 Polamkin opiskelijaa. Tulostavoite: Määritellään yhdessä Poliisihallituksen kanssa poliisihallinnon verkkokurssien valmistelun ja ylläpidon edellyttämät toimenpiteet ja voimavarat. Toteutuminen: Poliisihallituksen alulle panemien verkkokurssien valmisteluun on osoitettu Poliisiammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita. Tavoitteessa mainittu verkkokurssien ylläpidon ja resurssien määrittäminen on vielä kesken Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Taulukko 1 Opetuksen ja oppimisen tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit Tavoite Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet / opettajien kokonais-htv 297, Tavoiteajassa valmistuneet, % Poliisin perustutkinto 98,8 96,6 - - Poliisi (AMK) -tutkinto ,0 91,3 1) Poliisi (AMK) -muuntokoulutus Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot Poliisipäällystön tutkinto 50 56,7-90,5 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto ,7 Tietolähteet: Primus, Kieku 1) Tavoiteajassa valmistuminen lasketaan määrittämällä kullekin AMK-aloitusryhmälle periodivision mukainen ensimmäinen mahdollinen valmistumispäivä ja vertaamalla valmistuneiden määrää aloittaneiden määrään. Tuottavuutta koskevat tulostavoitteet saavutettiin merkittävin osin toimintavuoden aikana. Osin tulostavoitteiden saavuttamattomuuteen vaikutti poliisi (AMK) - tutkinnon osalta opiskelijamäärän jääminen alle rekrytointitavoitteen. Kaikki poliisi (AMK) -tutkintoa suorittamaan valitut eivät ilmoittautuneet läsnä oleviksi ja osa ilmoittautuneista ei edennyt tavoiteaikaa koskevan aikataulun mukaisesti. Lisäksi yksi poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon opiskelija ei valmistunut tavoiteaikataulun mukaisesti. 11

12 Taloudellisuus Taulukko 2 Opetuksen ja oppimisen taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit Tavoite Koulutuspäivän hinta, Perustutkintokoulutus/Poliisi (AMK) Alipäällystökoulutus ) Päällystökoulutus/Poliisi (ylempi AMK) Erikoistumisopinnot ) Poliisikoiratoiminta Täydennyskoulutus Maksullinen koulutus julkisoikeudellinen liiketaloudellinen Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 3) Tietolähteet: Kieku, Primus, oma raportointi 1) Alipäällystökoulutuksen koulutuspäivän hinta sisältyy täydennyskoulutuksen koulutuspäivän hintaan. 2) Erikoistumisopintojen koulutuspäivän hinta sisältyy täydennyskoulutuksen koulutuspäivän hintaan. 3) Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. Uusien opiskelijoiden sisäänottomäärä oli toimintavuonna suurempi kuin vuonna, joten ammattikorkeakoulututkinnon koulutuspäivien määrä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Koska koulutuksen henkilöstökulut ja toimitilakulut ovat vuosittain suhteellisen kiinteät, koulutuspäivän hinta muodostui selvästi alhaisemmaksi kuin vuonna. Taloudellisuustavoitteet ylitettiin Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Taulukko 3 Opetuksen ja oppimisen suoritteet Suoritteet Tavoite Tutkintokoulutuksen koulutuspäivät Poliisin perustutkinto (lähiopetus) Poliisi (AMK) -tutkinto (lähiopetus) Poliisipäällystön tutkinto Poliisi (AMK) -muuntokoulutus Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät Erikoistumisopinnot, koulutuspäivät yhteensä Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot Partiokoiranohjaajan erikoistumisopinnot Lupahallinnon erikoistumisopinnot Poliisikoiralaitos, pois lukien erikoistumisopinnot Kurssit Seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullisen koulutuksen koulutuspäivät julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Suoritetut tutkinnot 12

13 Poliisin perustutkinto Poliisi (AMK) -tutkinto Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot Poliisipäällystön tutkinto Poliisi (AMK) -muuntokoulutus Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä, henkilöä poliisikoiratoiminta kurssit seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi Suoritteiden osalta toimintavuosi ylitti kaikilta osin aikaisempien vuosien toteutumat ja koulutusrakenneuudistuksen siirtymän jälkeen on siirrytty selkeästi uusien tutkintojen aikaan. Ainoana selkeänä poikkeamana on alipäällystökoulutuksen jääminen aikaisemmasta toteutumasta. Tämä johtui siitä, ettei kaikkia opiskelupaikkoja kyetty valinnassa täyttämään poliisiyksiköiden raportoimasta koulutustarpeesta huolimatta. Poliisi (ylempi AMK) -tutkinnon tavoite jakaantuu käytännössä kahteen osaan siitä johtuen, että osa valintamenettelyssä hyväksytyistä opiskelijoista suorittaa ensin poliisi (AMK) -tutkinnon muuntokoulutuksen. Vain korkeakoulututkinnon aiemmin suorittaneet aloittivat tutkinnon suorittamisen suoraan. 11 kyseiseen ryhmään valituista 12 opiskelijasta suoritti opinnot määräajassa. Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite Tavoite Lainat, lukumäärä Tiedonhaut, lukumäärä Tiedonhaun opetustunnit Kirjastokäynnit Tietolähde: PrettyLib-kokoelmatietokanta, kävijälaskuri; Wilma Tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu näyttäytyy kirjastossa lainausmäärien merkittävänä kasvuna (13 %). Tilasto-osassa ei ole mukana kokoelmaan hankittujen e- kirjojen ja muiden e-aineistojen latausmääriä, vaan ainoastaan painetut teokset. Mikäli e-aineisto otettaisiin huomioon, kokoelman käytön kasvu olisi vielä merkittävämpää. Esimerkiksi kolmen keskeisen kirjaston lisensoiman tietokannan (Verkkokirjahylly, Ebsco ja Theseus) latausmäärä oli vuonna yhteensä latausta, vuonna puolestaan latausta. Kasvua oli siis peräti 80 %. 13

14 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perus- ja poliisi (AMK) -tutkinnon koulutusmääristä vuosina Suorite Aloituspaikkamäärä poliisi (AMK) (Poliisihallituksen vahvistama) Tavoite Aloittaneiden lukumäärä Valmistuneiden lukumäärä 174 1) 95 2) Tietolähde: Primus 1) Kaikki poliisin perustutkinnosta valmistuneita 2) Sisältää poliisin perustutkinnosta ja poliisi (AMK) -tutkinnosta valmistuneiden määrän. Poliisi (AMK) -tutkinnon valinnoissa noudatettiin Poliisihallituksen erikseen antamalla hyväksynnällä aiempia tulosrajoja, jotka perustuvat vakiintuneeseen arviointikäytäntöön. Valintamenettelyssä arvioidaan hakijoiden soveltuvuutta poliisin ammattiin ja edellytyksiä opintoihin. Kyseinen toimintamalli on laajasti hyväksytty poliisihallinnossa. Tarkoituksena on aktivoida hakijarekrytointia, jotta kasvaneen opiskelijamäärätavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet Tavoite Poliisi (AMK) -tutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä sukupuolijakauma n/m % 33/67 31/69-35/65 suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 9,2 14,4 9,0 9,8 Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä sukupuolijakauma n/m % 28/72 31/69-29/71 suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot Koulutukseen hakeneet, yhteensä sukupuolijakauma n/m % 14/86 17/83-16/84 suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 6,7 5,5-3,4 Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä sukupuolijakauma n/m % 17/83 14/86-14/86 suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Poliisi (ylempi AMK)-tutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä - 1) 211 2) ) sukupuolijakauma n/m % 18/72-17/83 14

15 suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden 5,3 4,5 4) Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä sukupuolijakauma n/m % 33/67 28/72 suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus ) Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)- tutkintokoulutus Koulutukseen hakeneet, yhteensä 203 Koulutuksen aloittaneet Tietolähde: Primus 1) Haku- ja valintamenettelyn luvut tilastoidaan sille vuodelle, jolloin koulutus alkaa. Järjestyksessään ensimmäinen poliisi (ylempi AMK) alkoi vuonna. Sen haku- ja valintamenettely oli vuonna. 2) Sisältää kaikki poliisi (ylempi AMK) -hakijat, joista osa aloitti koulutuksen muuntokoulutuksena. Sisältää kaikki poliisi (ylempi AMK) - ja polis (högre YH) -hakijat, joista osa aloitti koulutuksen muuntokoulutuksena. 4) Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohti sisältää sekä poliisi (ylempi AMK) että polis (högre YH) - koulutukset. 5) Ruotsinkielinen koulutus alkoi vuonna muuntokoulutuksena (examensinriktade studier). Polis (högre YH) -koulutus alkaa vuonna 2018 ja raportoidaan vuoden 2018 toimintakertomuksessa. Ruotsinkielisen poliisi (AMK) -tutkinnon hakijamäärä ja valintamenettelyssä riittävän tuloksen saavuttaneiden määrä ei täyttänyt koulutuksen aloituskynnystä. Tästä syystä päätettiin siirtää tutkintokoulutuksen aloittamista tammikuusta 2018 elokuuhun Opiskelijoiden tavoitemäärän saavuttamiseksi käynnistettiin täydentävä haku loppuvuodesta. Ruotsinkielisen polis (högre YH) -tutkintokoulutuksen hakijatilastot raportoidaan vuoden toimintakertomuksessa, vaikka ruotsinkielinen ylempi AMK-koulutus alkaa vasta vuonna Tämä johtuu siitä, että polis (högre YH) -koulutukseen valituista valtaosa aloitti vuonna ruotsinkielisessä AMK-muuntokoulutuksessa (examensinriktade studier), jonka suorittamisen jälkeen he aloittavat opintonsa polis (högre YH) -tutkintokoulutuksessa. 15

16 Taulukko 7 Opetuksen ja oppimisen suoritteiden laatu Oppimistavoitteiden saavuttaminen (asteikko 1-6) Poliisi (AMK) 3,6 4,1 4,2 Alipäällystökoulutus - 4,1 4,0 Päällystökoulutus / poliisi (ylempi AMK) 3,9 4,2 4,1 Poliisikoiran ohjaajakoulutus - 4,1 4,1 Työssäoppimisjaksojen palaute kentältä (asteikko 1-5) Perustutkintokoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun 4,1 - - opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon 4,1 - - työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista 4,0 - - Harjoittelun palaute kentältä (asteikko 1-5) Poliisi (AMK)-tutkinto opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - 4,0 4,0 harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - 3,4 3,4 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - - 4,2 harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - - 4,3 Alipäällystön erikoistumisopinnot opiskelijoiden tyytyväisyys harjoitteluun - 4,2 4,2 harjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista - 4,3 4,1 Oikaisuvaatimukset kpl/hyväksytyt Perustutkinto Poliisi (AMK) -tutkinto 20/3 14/0 15/3 Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot 9/0 10/2 1/0 Poliisi (ylempi AMK) -tutkinto 16/0 12/1 13/0 Korkeakoulujen kansallinen käyttäjäkysely (asteikko - 1) 1) 4,65 (kirjastokysely) - 1-5) Tietolähteet: Opiskelijapalaute, Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen pöytäkirjat, Korkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 1) Kyselyä ei tehty vuosina 2014, ja. Opetuksen laadussa toteutumat ovat linjassa aikaisempien vuosien tulosten kanssa. Harjoittelun ohjaajien arvio poliisi (AMK) -tutkinnon harjoittelijoista on alempi kuin poliisin perustutkinnon aikaan. Tämä johtuu harjoittelun osaamistavoitteiden tiukentamisesta ja uusien arviointikriteerien käyttöönotosta. Yli kolmen arvosanaa voidaan pitää AMK-tutkinnon harjoittelussa hyvän osaamistason saavuttamisena, kun sitä verrataan harjoittelun osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. 3.3 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN Poliisiammattikorkeakoulua koskevan lain mukaan oppilaitoksessa harjoitetaan poliisitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suunnittelua ja kehittämistä sekä Poliisiammattikorkeakoulun opetusta palvelevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Kehittämisen ydinprosessi hallinnoi Poliisiammattikorkeakoulun projektisalkkua ja hoitaa projektitoimistoa. Projektitoiminnan työnjakoa, osaamista ja prosessia kehitettiin edelleen vuoden aikana. Projektisalkun sisältö on laajentunut ja monipuolistunut vuoden aikana. 16

17 TKI-projektien luonne on muuttunut ulkoisen ja kansainvälisen rahoituksen kasvun myötä. Julkaisemisen rinnalle on tullut toimintojen kehittämiseen painottuvia tavoitteita. Tämä on muuttanut myös toiminnan tulosten mittaamista Tutkimuksen ja kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu tiedustelu- ja analyysitoiminnan prosessien ja rakenteiden kehittämiseen sekä tukee Vitja-järjestelmän toteutusta osallistumalla sen määrittelytyöhön. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa laadukkaita tutkimus- ja analyysitietoja poliisitoiminnalle sekä johdon strategisen päätöksenteon tueksi. Tulosten perusteella voidaan kehittää poliisitoimintaa sekä parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulu on osallistunut tiedustelu- ja analyysitoiminnan prosessien ja rakenteiden kehittämiseen sekä tukenut Vitja-järjestelmän toteutusta osallistumalla sen määrittelytyöhön ja kehittämiseen. Polamk oli mukana valmistelemassa poliisin analytiikkakeskustelun perustamista Poliisihallitukseen. Polamkin uudet TKI-toiminnan linjaukset ja tulosmittarit otettiin käyttöön. TKItoiminta nähdään entistä laaja-alaisemmin siten, että siihen sisältyy tutkimusta, kehittämistä, julkaisujen ja analyysien tuottamista, osaamisvientiä, poliisihistorian kokoamista ja esittelyä, opinnäytteitä, opiskelijaprojekteja sekä näihin liittyvää innovaatiotoimintaa. Polamkin koordinoima EU-projekti Blockwaste laittomista jätevirroista päättyi vuoden lopussa. Horisontti projekteista jatkuivat Unity (ennalta estävä toiminta), Nexes (hätäkeskusjärjestelmät) ja Soteria (sosiaalinen media). Uutena Horizon projektina käynnistyi radikalisaatiota ja väkivaltaista ekstremismiä koskeva MINDb4ACT. Kosovon turvallisuusakatemian koulutusta ja TKI-toimintaa kehitettiin Polamkin koordinoimassa EU-Twinning -projektissa. NordForsk rahoituksella käynnistettiin tiedustelulainsäädäntöä koskeva kansainvälinen hanke Taking Surveillance Apart. Kotimaisissa hankkeissa tarkasteltiin muun muassa poliisikoulutuksen vaikuttavuutta, poliisin voimankäyttöä, lähisuhdeväkivaltaa, viharikollisuutta, talousrikostutkintaa, poliisin analyysitoimintaa, kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuutta sekä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita. Poliisin ja sisäisen turvallisuuden strategisen analyysin tueksi alettiin valmistella neljättä Poliisin toimintaympäristö -katsausta. Tutkimusyhteistyötä tehtiin erityisesti tutkimusorganisaatioiden sekä sisäasiain- ja poliisihallinnon toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimusverkostoissa ja -konsortioissa sekä työryhmissä. Projekteissa oli mukana korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoiden lisäksi myös yritysten ja kolmannen sektorin toimijoita. Polamkin edustajat esittelivät tutkimustuloksia kotimaisissa ja kansainvälisissä poliisi- ja turvallisuusalan tieteellisissä seminaareissa. 17

18 Tulostavoite: Sovitaan poliisialan projektitoiminnan ja ulkoisen rahoituksen koordinaatiosta ja työnjaosta yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Poliisiammattikorkeakoulu hakee erillisrahoitusta poliisin kannalta strategisesti keskeisiin TKI- ja osaamisvientihankkeisiin kotimaisissa ja kansainvälisissä konsortioissa. Toteutuminen: Poliisihallituksen uusitun ulkoisen rahoituksen määräyksen myötä vain yli euron projektit viedään poliisihallinnon yhteiseen Ketojärjestelmään. Erillisrahoitusta haettiin aktiivisesti kansainvälisistä ja kansallisista lähteistä (mm. EU-Horizon 2020, EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston, VNKrahoitus) Tutkimuksen ja kehittämisen toiminnallinen tehokkuus Tuottavuus Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus Tavoite Julkaisut / tutkimuksen htv:t (3 v keskiarvo) 2,6 3,0 3,3 2,3 Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit Tutkimusjulkaisujen määrä henkilötyövuotta kohden (2,3) väheni vuonna edellisvuodesta. Tämä arvo tosin vaihtelee runsaasti eri vuosina. Nykyisin yhä useammassa projektissa korostuvat kehittämistavoitteet julkaisutoiminnan rinnalla (ks. myös julkaisujen määrän analyysi taulukon 10 jälkeen) Taloudellisuus Taulukko 9 Tutkimuksen taloudellisuus Tavoite Projektirahoituksen määrä milj ,8 Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit 1 Uusi TKI-indikaattori vuodesta lähtien TKI-toiminnan kehysrahoitus oli vuonna runsaat euroa. Tähän määrään sisältyvät TKI-osaamisalueen sekä tutkimus- ja kehittämisprosessien resurssit. Ulkoisen projektirahoituksen määrä on noin 1,8 miljoonaa euroa, joka on lähes 8900 euroa henkilötyövuotta kohden. Luku käsittää kaikki projektit mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset TKI -projektit, osaamisen viennin ja kapasiteetin kasvattamisen projektit, henkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuuden projektit sekä Poliisihallituksen kehittämisprojektit. 18

19 3.3.3 Tutkimuksen ja kehittämisen tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Taulukko 10 Tutkimuksen suoritteet Tavoite Julkaisujen yhteismäärä Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit Tutkimustoiminnan keskeisistä tulostavoitteista julkaisujen määrä (27 kpl) alitti tavoitteen (38 kpl). Vastaava kolmen vuoden keskiarvo pysyi kuitenkin niukasti tavoitetasoa suurempana. Pienessä yksikössä julkaisujen määrä voi vaihdella runsaasti eri vuosina. Asiaan vaikuttaa muun muassa henkilöstön vaihtuvuus ja eräiden toimitettujen julkaisujen ajoitus. Julkaisujen valmistelun lisäksi päätoiminen tutkimushenkilöstö käyttää entistä enemmän työaikaa projektien suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä hallintotehtäviin. Monet projektien kirjalliset raportit ja muut tuotokset vievät paljon työaikaa mutta niitä ei tilastoida varsinaisiksi julkaisuiksi. Muun kuin päätoimisen tutkimushenkilöstön osallistuminen julkaisujen laadintaan on lisääntynyt viime vuosina. Tutkimustiedon välittämiseksi julkaistiin tutkimusraporttien mediatiedotteita sekä Twitter-uutisia. Tutkimusohjelmaa kuvaavaa projektihakua verkkosivuilla täydennettiin säännöllisesti. Kansainväliseen käyttöön julkaistiin tutkimuksen ajankohtaista tilannetta esittelevä Research Review. Taulukko 11 Tutkimuksen suoritteiden laatu Referee-menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %-osuus kaikista julkaisuista Tietolähde: TKI-toiminnan tulosmittarit Tavoite Tutkimuksen suoritteiden laatua kuvaava vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista ylitti tavoitetason. Tätäkin mittaria luonnehtii kohtalaisen runsas vuosittainen vaihtelu. Vähenevä julkaisumäärä painottui paria edellisvuotta enemmän tieteelliseen julkaisemiseen. Artikkelien käsikirjoitukset viipyvät vertaisarvioinnissa tyypillisesti vähintään useita kuukausia, minkä vuoksi vuoden tulos koostuu osin edeltävinä vuosina tehdystä työstä. Taulukko 12 Polstatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt Käyttäjäsessioiden määrä Tietopyyntöjen määrä Tietolähde: PolStatin käyttäjäloki 19

20 PolStatin käyttäjäsessioiden määrä pysyi kahden edellisvuoden tasolla. PolStatille poliisihallinnosta ja muualta tulleet tilastopyynnöt kasvoivat runsaat 4 %. Pyynnöistä 39 % tuli poliisihallinnosta ja 61 % sen ulkopuolelta lähinnä medialta. Poliisihallinnon sisäisten tilastopyyntöjen osuus kaikista tilastopyynnöistä lisääntyi. 3.4 MUSEOTOIMINTA Tulostavoite: Poliisimuseolla ei ollut tulossopimukseen kirjattuja tavoitteita. Museossa oli alkaen esillä supistettu perusnäyttely ja erikoisnäyttely "Voimaa ja vaativia tilanteita", joka suljettiin ja purettiin lokakuussa. Itsenäisyyden juhlanäyttely "Järjestys romahtaa 1917" avattiin Museo tuotti siihen Kulttuuriyhdistys Somana ry:llä draamaesityksen "Kahden Toivon tie", jota katsoi 33 peruskoulun yläasteen ryhmää. Toukokuussa "Museoiden yöhön" järjestettiin vierailijoille erityisohjelma, samoin elokuun "Tapahtumien yöhön". Poliisin päiväksi AMK- opiskelijat toteuttivat museoon yleisötapahtuman. Syksyllä järjestettiin XIV Poliisimuseopäivät. Museo piti poliisi (AMK) -tutkinnon opintosuunnitelman opetuksen "Poliisi, yksilö ja yhteiskunta" poliisihistorian luennot, museokierrokset ja ryhmätyöt. Historian luennot pidettiin myös Häke-kurssille. Taulukko 13 Museotoiminnan suoritteet Suorite Tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus Kokoelmiin luetteloidut ja digitoidut objektit (esine, valokuva, multimedia, arkisto, kirja) lkm Museon kävijämäärä Tietolähteet: Museon tilastotietokanta ja kävijälaskuri 1 Uusi tunnusluku vuodesta lähtien Kokoelmat karttuivat 33 saapumiserällä. Isoin erä oli Hämeen poliisilaitoksen Lahden toimipisteestä; yli 800 esinettä ja 400 valokuvaa. Kokoelmia digitoitiin ja luetteloitiin tietokantoihin; esineitä 100, valokuvia 425, multimedioita 34, arkistoa 67 ja kirjoja 200. Vuotuinen kävijämäärä ylitti vierailijaa. "Happy or not" -palautteeseen arvionsa antaneesta 92,3 % oli tyytyväisiä käyntiinsä. Museo kasvattaa suosiotaan perhekohteena etenkin kesällä. Puolet kaikista vieraista käy touko-elokuussa. Ruuhkaa helpottamaan aukioloaikoja pidennettiin kesäkaudella. Museon internet-sivuilla oli kävijöitä yli (+18 %). Vuoden lopussa Poliisimuseolla oli seuraajia Facebook-sivulla (+21 %), Twitterissä (+12 %) ja Instagramissa (+13 %; ks. myös Viestintä). 20

21 3.5 YHTEISET PALVELUT ICT-palvelut ICT-palveluissa keskeiset toimenpiteet, jotka toteutettiin perusylläpidon lisäksi, olivat Auditorio 1 ja Auditorio 2 audiovisuaalisten laitteiden kokonaisuudistus, opetusluokkien av-laitteiden vakiointi ja kuuden luokan av-laitteiden uudistus sekä oppilaitosverkon sähköpostin migraatio kesätauolla Savonia AMK:n tuottamasta palvelusta O365-sähköpostipalveluun Materiaalipalvelut ja toimitilat Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu toimeenpanee Poliisihallituksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa Poliisikoiralaitoksen sijoituspaikkaratkaisun. Toteutuminen: Poliisikoiralaitoksen hankesuunnittelu käynnistettiin elokuussa ja hankesuunnittelu päättyi joulukuussa. Poliisikoiralaitos päätettiin pitää nykyisessä sijoituspaikassaan Hämeenlinnassa. Hankesuunnitelmaa, saatua kustannusarviota ja hankkeen toteutusaikataulua arvioidaan alkuvuodesta Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu kilpailutti Tampereen ja Hämeenlinnan siivouspalvelut puitesopimustoimittajien kesken. Sopimustoimittajaksi valittiin Lassila & Tikanoja Oyj. Sopimuskauden kesto on Viestintä Tulostavoite: Viestinnällä ei ollut tulossopimukseen kirjattuja tavoitteita. Viestinnän kuluvan toimikauden painopistealueet olivat ulkoisen viestinnän alueella kattava verkkoviestintä, aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja opiskelijamarkkinointi-toiminnon vakiinnuttaminen. Verkkosivuille tuotettiin ja päivitettiin sisältöjä Polamkin toiminnasta, strategiatyöstä ja laadunhallinnasta. Sivuille avattiin muun muassa kattava toimintakäsikirja kieliversioineen. Verkkosivujen kokonaiskävijämäärä kasvoi jälleen edellisvuodesta. Verkkosivuilla vierailijoita kiinnostivat tuttuun tapaan erityisesti AMK-koulutusta sekä koulutukseen hakua ja valintoja koskevat sisällöt, joskin näillä sivuilla vierailleiden lukumäärä väheni edellisvuodesta. Viestintähenkilöstön koko toimintavuoden kestäneen vajeen vuoksi Polamkin viestintäsisältöjen tuotanto laski noin puoleen aiemmasta ja osa suunnitellusta viestintätyöstä jätettiin toteuttamatta. Henkilöstövaje vaikutti myös viestinnän tukipalveluihin, ja esimerkiksi poliisiopiskelijoiden some-toiminnan koordinoinnin ja kehittämisen tavoitteita ei kaikilta osin saavutettu. Myönteinen poikkeus on nimettyjen opiskelijapäivittäjien ylläpitämä Snapchat-profiili: vuonna perustettuun Poliisiksi-profiiliin tuotettiin aktiivisesti sisältöjä myös toimintavuonna, ja päivitysten keskimääräinen 21

22 katselijamäärä kasvoi edelleen. Snapchatista on muodostunut tärkein viesti- ja palautesovellus Polamkin ja koulutuksesta kiinnostuneiden nuorten välillä. Vähentyneestä sisällöntuotannosta huolimatta Polamk kasvatti näkyvyyttään kaikilla sosiaalisen median kanavillaan. Poliisi perusti toimintavuonna uuden videokanavan, Poliisituben, johon myös Polamk liittyi mukaan opiskelija-vlogillaan. Youtuben statistiikan mukaan Poliisituben sisältöjä katsoivat aktiivisimmin erityisesti nuoret aikuiset. Taulukko 14 Ulkoisen viestinnän suoritteet Suorite Tiedotteet (suomi / ruotsi / englanti) 60/46/12 58/42/14 26/25/7 Internet-sivujen käynnit Sosiaalisen median kanavien seuraajat Twitter (@Polamk) Twitter (johto ja asiantuntijat) Twitter (@Poliisimuseo) Facebook (Poliisimuseo) Instagram (@poliisiammattikorkeakoulu) Instagram (@poliisimuseo) LinkedIn (Poliisiammattikorkeakoulu) Sosiaalisen median kanavien sisällöt Twiitit (@Polamk) n n Mediaosumat Tampereen korkeakoulujen opiskelijamarkkinoinnin verkosto toteutti keväällä jälleen yhteistyössä Korkeakouluopiskelijaksi Tampereelle -tapahtuman. Lukiolaisryhmille suunnatun tapahtuman suosion kasvu jatkui, ja kävijätavoite ylittyi jälleen (4 500 vierailijaa). Poliisiopiskelijoilla on some-viestinnän ohella keskeinen rooli osana Polamkin opiskelijamarkkinoinnin muuta näkyvyyttä. Toimintavuoden merkittävimpiin messutapahtumiin toteutettiin opiskelijaprojektina toiminnallisia kokonaisuuksia, ja opiskelijat tekivät aktiivisesti sidosryhmävierailuja esimerkiksi kouluihin. Tavoitteena on kytkeä opiskelijalähettilästoiminta yhä kiinteämmäksi osaksi opintoja ja työharjoittelua. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin toistamiseen poliisitoiminnan ja - viestinnän kurssi median edustajille. Kurssin tuottaa poliisin viestintäverkosto, ja se on tarkoitus toteuttaa saadun palautteen perusteella vuosittain Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta Poliisihallituksen toimeenpanemassa Polamkin sisäisessä tarkastuksessa ja laillisuusvalvontatarkastuksessa ei ole tullut esille sisäistä valvontaa koskevia puutteita. 22

23 3.5.5 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta Vuonna on aloitettu valmistautuminen yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamiseen tarkastamalla asianhallintajärjestelmään tallennetut rekisteriselosteet. Tarpeettomaksi käyneet rekisterit lakkautetaan ja tiedot arkistoidaan poliisin tiedonhallintasuunnitelman mukaisesti. Käytössä olevien rekisterien rekisteriselosteet laajennetaan tietosuojaselosteiksi mennessä. Kurssin AMK2 opiskelijoille tehtiin lokitarkastus Poliisiasiain tietojärjestelmä Patjan käytöstä. Tarkastuksessa ei havaittu väärinkäytöksiä Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta on keskeinen osa Polamkin toimintaa ja se näkyy vahvasti sekä opetuksen ja oppimisen että tutkimuksen ja kehittämisen tulostavoitteissa. Keskeiset opetuksen ja oppimisen kansainvälisen toiminnan tulossopimustavoitteet liittyvät kansainvälisen poliisiyhteistyön osaamisen ja valmiuksien parantamiseen, siviilikriisinhallinnan alan yhteistyöhön ja kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittämiseen (kts. luku 3.2.1). TKI-toiminnassa kansainvälisten projektien määrä on lisääntynyt kansainvälisen rahoituksen kasvun myötä. (kts. luku 3.3). Poliisiammattikorkeakoulu vastaa Suomessa Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) jäsenenä CEPOL:n toimintaan osallistumisesta. Alustavan tiedon mukaan CEPOL järjesti vuonna yhteensä 105 koulutustapahtumaa lähitoteutuksena sekä useita webinaareja. Suomesta CEPOL-kursseille haki yhteensä 201 henkilöä ja niille osallistui poliisihallinnosta 79, Tullista 30, rajavartiolaitokselta 11 ja sisäministeriöstä 2 henkilöä. CEPOL-virkamiesvaihtoon osallistui Suomesta 12 henkilöä. Muun kuin poliisihallinnon hakija- ja osallistujamäärä on jatkanut kasvuaan, mikä on linjassa CEPOL:n roolin muutoksen kanssa. Se muuttui vuonna poliisiakatemiasta lainvalvontaviranomaisten koulutusvirastoksi. Poliisiammattikorkeakoulu toteutti vuonna viisi CEPOL-kurssia lähitoteutuksena sekä yhden online-kurssin (kts. luku 3.2.1). Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu CEPOL Knowlegde Center CSDP Mission (siviilikriisinhallinta) -pilottiin vuosina Pilotoinnissa kehitetään CEPOL:n uusi toimintamalli tuleville vuosille kurssisuunnittelun ja -toteutuksen osalta. Kyseisessä pilotissa on mukana yhdeksän CEPOL-jäsenmaata. Poliisiammattikorkeakoulu teki yhteistyötä Poliisihallituksen, sisäministeriön, ulkoministeriön ja Kriisinhallintakeskuksen kanssa siviilikriisinhallinnan tehtäviin rekrytoinnissa sekä koulutusten järjestämisessä. Polamk osallistui kriisinhallintakeskuksen ohjausryhmän toimintaan ja sen linjausten toimeenpanoon. Siviilikriisinhallinnan alalla Polamk on mukana European Union Police Services Training Programme (EUPST II) -koulutusprojektissa, jonka tavoitteena on kasvattaa lainvalvontaviranomaisten valmiuksia siviilikriisinhallintaoperaatioissa. Vuoden aikana viisi suomalaista osallistui EUPST-koulutuksiin ulkomailla. Lisäksi Polamk järjesti koulutusprojektin yhteydessä kansainvälisen Gender perspective in crisis management -konferenssin yhdessä Suomen kriisinhallintakeskuksen kanssa. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus järjestelyjä. 23

24 Poliisiammattikorkeakoulu johtaa monivuotista Twinning-hanketta Further Support to Public Safety Education Kosovo. Toimintavuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulusta ja partneriorganisaatioista tehtiin useita asiantuntijamissioita Kosovoon ja kehitettiin toimintaa suunnitelman mukaisesti. Ulkoministeriön rahoittama Tunisian poliisin- ja lainvalvontaviranomaisten kapasiteetin kasvattamishanke päättyi maaliskuussa. Toimintavuoden aikana järjestettiin kuusi koulutustilaisuutta Tunisiassa ja vierailu Suomeen Tunisian poliisin ja kansalliskaartin asiantuntijoille. 4 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 4.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet JULKISOIKEUDELLISET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset 0 - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki - - KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 99 % 98 % 97 % Tietolähde: Kieku Sisäministeriön asetuksen mukaisia Poliisiammattikorkeakoulun julkisoikeudellisia suoritteita ovat voimankäytön kouluttajakoulutus, voimankäyttökouluttajan kertauskoulutus, asekouluttajakoulutus, asekouluttajan kertauskoulutus, järjestyksenvalvojakouluttajan perus- ja kertauskoulutukset sekä vartioimis- tai järjestyksenvalvontatehtäviin liittyvät koirien tottelevaisuustarkastukset. 24

25 Koulutuspäivien määrä yli kaksinkertaistui vuoteen verrattuna. Tuotot julkisoikeudellisista koulutussuoritteista muodostuivat myös edellisvuoteen verrattuna 35 % suuremmiksi. Toiminta oli lähes kustannusvastaavaa. Taulukko 16 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet LIIKETALOUDELLISET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot - kustannukset) Käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN 119 % 104 % 97 % Tietolähde: Kieku Liiketaloudellisen toiminnan tuottoja kertyi euroa vähemmän kuin vuonna. Tuotoista 35 % muodostui koulutussuoritteista ja 65 % majoitus- ja vuokraustoiminnasta. Vuonna saavutettiin maksimipiste sen suhteen, mikä määrä Poliisiammattikorkeakoulun majoitustiloista voidaan ottaa opiskelijoiden vuokraasuntokäyttöön. Koulutussuoritteissa ei enää vuonna ollut mukana hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen poliisiosiota, jota ei enää katsota Poliisiammattikorkeakoulun liiketaloudelliseksi toiminnaksi. Liiketaloudellisten koulutusten kokonaistuotoista 47 % saatiin Pieksämäellä pidetyistä ajoneuvokoulutuksista. Tampereen koulutukset muodostivat kokonaistuotoista 46 %. Tampereella pidetyistä koulutuksista pysäköinnintarkastajien seminaarit muodostivat 8 % osuuden ja ajoneuvokoulutukset 7 % osuuden. 25

26 4.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 17 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot - - Muut yhteiskustannukset - - Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % 22 % 7 % 4 % Tietolähde: Kieku Poliisiammattikorkeakoulun yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muodostuivat euroa suuremmiksi kuin vuonna. Tuotoista 39 % saatiin muilta valtion virastoilta, 56 % EU:lta ja 5 % valtionhallinnon ulkopuolisilta rahoittajilta. Osa rahoituksista saatiin kirjaamisoikeutena momentille. Taulukko sisältää myös arvonlisäverot. Euromääräisesti suurimmat yhteisrahoitteiset projektit olivat Unity, kyberkoulutus ISF ja BlockWaste. Poliisiammattikorkeakoulun omarahoitusosuus oli 22 %. Poliisihallitus myönsi rahoituksen kyberkoulutusprojektien omarahoitusosuuksiin. 26

27 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 5.1 Organisaation kehittäminen Poliisiammattikorkeakoululle on vuodelle asetettu 192 henkilötyövuoden kehysrahoitetun henkilöstömäärän tavoitetaso. Asetettu tavoitetaso saavutettiin eläkepoistumien kautta ilman henkilöstön irtisanomisia tai lomauttamisia. 5.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulun ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa huomioidaan eläkelainsäädännön muutokset ja varmistetaan osaamiseltaan ja työkyvyltään toiminnan tarvetta vastaava henkilöstö. Poliisiammattikorkeakoulu varmistaa henkilöstöbarometrin tulosten mukaisten kehittämistoimien toimeenpanon ja vaikuttavuuden sekä varmistaa hallitun tulos- ja kehityskeskustelumuutoksen toteutuksen. Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa rekrytointistrategian. Toteutuminen: Poliisiammattikorkeakoulussa on jatkettu Henkilöstösuunnitelma 2020 asiakirjan mukaista henkilöstötyötä. Henkilöstösuunnitelmassa on määritetty asiakokonaisuuksittain henkilöstösuunnittelua, osaamista, työhyvinvointia ja johtamista koskevat tavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävät seurantamenetelmät. Poliisiammattikorkeakoulussa on laadittu henkilöstöbarometrin tuloksista kehittämissuunnitelma, joka on käsitelty ja hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun johtoryhmässä. Kehittämissuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden täytäntöönpano on alkanut vuoden aikana ja jatkuu osin vielä myös vuonna Esimiestoiminnan kehittämisen painopistealueena on varhaisen tuen mallin mukaisen välittävän ja aktiivisen esimiestoiminnan tehostaminen. Uudistettu tavoite- ja kehityskeskusteluprosessi on perehdytetty esimiehille ja jalkautettu koko henkilöstöä koskevaksi toimintamalliksi. Vuoden 2018 tavoitekeskustelukierroksen aikana henkilökunnan toimenkuvat päivitetään Polamkin johtoryhmässä sovitun yhdenmukaisen rakenteen mukaisiksi. 27

28 Taulukko 18 Henkilötyövuodet Tavoite Muutos edelliseen vuoteen 1. Poliisit 88,0 87, ,5-2,2 2. Muu henkilöstö 109,3 105, ,3-4,2 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-2) 197,3 193, ,8-6,3 Muu rahoitus 13,9 13,1-15,8 2,7 - erillisrahoitus 13,9 8,8-11,8 3,0 - hankerahoitus 0 4,3-4,0-0,3 Korkeakouluharjoittelijat 0,6 2,1-0,3-1,8 Koko henkilöstö 211,8 208,2 202,9-5,3 Tietolähde: Kieku Kehysrahoitetun henkilöstön henkilötyövuosikertymää on suunnitelmallisesti vähennetty Pora III -tavoitetasoon ja myös vuodelle asetettu henkilötyövuosien tavoitetaso saavutettiin. Kehysrahoitettu henkilötyövuosikertymä laski 6,3 henkilötyövuotta verrattuna edellisvuoden tasoon. Henkilötyövuosikertymän laskeminen alle tavoitetason johtui erityisesti vakinaisen henkilöstön osallistumisesta erillisrahoitettuun projektityöhön ennakoitua enemmän sekä useammasta virkavapaudesta, jotka eivät olleet tiedossa vuoden henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa. Muun rahoituksen osalta (hanke- ja erillisrahoitus) henkilötyövuosikertymä puolestaan kasvoi 2,7 henkilötyövuotta verrattuna edellisvuoteen kokonaistoteuman ollessa 15,7 henkilötyövuotta. Muuhun rahoitukseen kohdentuvan henkilötyövuosikertymän huomattava kasvu osoittaa Poliisiammattikorkeakoulun menestyneen jälleen erinomaisesti ulkoisen rahoituksen varassa toimivien projektien rahoituksen saamisessa. Taulukko 19 Henkilötyövuodet Henkilöryhmä Vakinaiset (htv) Määräaikaiset (htv) Naiset Miehet Naiset Miehet Yhteensä 1. Päällikkö 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 2. Päällystö 0,0 24,6 0,1 2,4 27,1 3. Alipäällystö 3,6 38,1 0,0 2,7 44,3 4. Miehistö 1,0 5,6 0,0 6,4 13,0 5. Toimistohenkilöstö 17,0 0,0 2,4 5,5 19,4 6. Muut 33,3 34,5 8,7 12,5 81,9 Poliisit yhteensä (1-4) 4,6 68,2 0,1 12,5 85,4 Muu henkilöstö yhteensä (5-6) 50,3 34,5 11,0 5,5 101,3 Kehysrahoituksella oleva henkilöstö (1-6) 54,9 102,7 11,1 18,0 186,8 Erillisrahoituksella oleva henkilöstö 0,8 2,1 5,4 3,5 11,8 Hankerahoituksella oleva henkilöstö 0,0 4,0 0,0 0,0 4,0 Ulkopuolisella rahoituksella oleva henkilöstö yhteensä 0,8 6,1 5,4 3,5 15,8 Korkeakouluharjoittelijat 0,0 0,0 0,3 0,0 0,3 Henkilöstö yhteensä 55,7 108,8 16,8 21,5 202,9 Tietolähde: Kieku 28

29 Taulukko 20 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit Vuosi lkm Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä %- osuus lkm %- osuus lkm %-muutos %-muutos %-muutos %- osuus ,6 90, ,9 9, ,6 100, ,0 83, ,5 16, ,7 100, ,5 85, ,9 14, ,7 100, ,7 81, ,3 18, ,4 100, ,7 83, ,1 16, ,5 100, ,8 79, ,4 20, ,4 100,0 Tietolähde: Kieku Henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli viisi henkilöä enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Henkilöstön kokonaismäärässä huomioidaan vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät, ulkopuolisella rahoituksella palkattu henkilöstö sekä korkeakouluharjoittelijat. Vertailuajankohtana vakinaisessa virkasuhteessa olevien määrä väheni viidellä henkilöllä edellisvuodesta ja määräaikaisessa virkasuhteessa olevien määrä lisääntyi kymmenellä henkilöllä. Taulukko 21 Naisten ja miesten %-osuus (lkm) henkilöstöstä henkilöryhmittäin Henkilöryhmä Vakinaiset Määräaikaiset Naiset Miehet Naiset Miehet lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Yhteensä 1. Päällikkö 0 0,0 0 0,0 0 0, , Päällystö 0 0, ,3 0 0,0 5 14, Alipäällystö 4 7, ,4 0 0,0 5 9, Miehistö 1 7,7 5 38,5 0 0,0 7 53, Toimistohenkilöstö ,0 0 0,0 0 0,0 0 0, Muut 37 36, , ,8 8 7, Korkeakouluharjoittelijat 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 Poliisit yhteensä (1-4) 5 5, ,8 0 0, ,2 99 Muu henkilöstö yhteensä (5-7) 53 45, , ,4 8 6,8 117 Henkilöstö yhteensä 58 26, ,8 18 8, ,0 216 Tietolähde: Kieku Poliisiviroissa työskenteli tarkasteluajankohtana viisi naista, mikä vastaa 5,1 prosenttia kaikista poliisiviroissa työskentelevistä henkilöistä. Koko henkilöstöstä naisia oli yhteensä 76 eli 35,2 prosenttia. Hallinnollisissa esimiestehtävissä työskenteli vuoden lopussa 11 henkilöä, joista kaikki olivat miehiä. Naiset ovat kuitenkin edustettuina Polamkin johtoryhmässä, jonka 18 jäsenestä naisia on viisi eli 27,8 prosenttia. 29

30 Taulukko 22 Henkilöstön keski-ikä sukupuolen mukaan Keski-ikä Koko henkilöstö 48,7 49,1 49,5 - keski-ikä, naiset 47,8 47,2 48,2 - keski-ikä, miehet 49,2 50,3 50,1 Tietolähde: Kieku Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstön keski-ikä nousi edellisestä vuodesta ollen 49,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä laski hieman naisten kohdalla, mutta nousi vastaavasti miesten kohdalla. Polamkin henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin poliisihallinnossa keskimäärin, mikä selittyy sillä, että noin puolet henkilöstöstä työskentelee opetustehtävissä, joihin edetään pääsääntöisesti vasta useiden operatiivisessa työssä kertyneiden työkokemusvuosien jälkeen. Henkilöstön keski-iän näkökulmasta huomionarvoista on myös se, että esimerkiksi vuoden lopussa Poliisiammattikorkeakoulussa oli peräti 13 eläkeiän jo saavuttanutta henkilöä, jotka ovat halunneet jatkaa työskentelyään Poliisiammattikorkeakoulussa. Taulukko 23 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan Ikä, vuotta %-osuus %-osuus %-osuus Sukupuolen %-jakauma ikäluokittain, Miehet Naiset ,45 0 0,0 0 0,00 % 0,00 % 0,00 % ,52 5 2,37 2 0,93 % 50,00 % 50,00 % , , ,94 % 40,00 % 60,00 % , , ,02 % 53,85 % 46,15 % , , ,65 % 65,22 % 34,78 % , , ,98 % 70,73 % 29,27 % , , ,85 % 60,34 % 39,66 % , , ,13 % 78,38 % 21,62 % , , ,11 % 70,83 % 29,17 % ,36 2 0,95 3 1,39 % 33,33 % 66,67 % Yhteensä , , , Tietolähde: Kieku Henkilöstön ikärakenteessa suurin ryhmä olivat edellisvuoden tavoin vuotiaat, johon lukeutuu 58 henkilöä eli 26,9 prosenttia koko henkilöstöstä. 30

31 Taulukko 24 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan Koulutusaste Lukumäärä %-jakauma koulutusasteen mukaan Sukupuolen %- jakauma koulutusasteittain Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet 1. Perusaste 2. Keskiaste ,3 % 13,5 % 13,4 % 34,5 % 65,5 % 3. Alin korkea-aste ,0 % 22,7 % 19,0 % 22,0 % 78,0 % 4. Alempi korkeakouluaste ,3 % 26,2 % 20,4 % 15,9 % 84,1 % 5. Ylempi korkeakouluaste ,0 % 28,4 % 38,0 % 50,6 % 49,4 % 6. Tutkijakoulutusaste ,3 % 9,2 % 9,3 % 35,0 % 65,0 % Tutkinnon suorittaneet ,0 % 100,0 % 100,0 % - - Tietolähde: Kieku Henkilöstön koulutusrakennetaulukko perustuu Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen. Henkilöstön koulutustasoa kuvaava koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät kutakin koulutusastetta vastaavalla tilastokeskuksen määrittämällä indeksiarvolla, laskemalla näin saadut tulot yhteen ja jakamalla saatu summa henkilöiden kokonaislukumäärällä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi viidellä henkilöllä edellisvuodesta ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden määrä kolmella henkilöllä. Muilta osin koulutusrakenteessa ei tapahtunut huomionarvoisia muutoksia. Taulukko 25 Koulutus ja osaamisen kehittäminen Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Koulutukseen käytetyt työpäivät / htv - 3,7 pv - 2,6 pv -1,1 pv Henkilöstökoulutukseen käytetyn työajan %-osuus säännöllisestä työajasta - 1,44 % - 1,0 % -0,44 %-yks. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen / htv Koulutustasoindeksi koko henkilöstö 5,8 5,9-5,9 0,0 koulutustasoindeksi, naiset 6,0 6,1-6,1 0,0 koulutustasoindeksi, miehet 5,8 5,8-5,8 0,0 Pedagogisten opintojen suorittaneiden osuus opettajista, % 73 % 75 % - 78 % 3 %-yks. Käydyt tulos- ja kehityskeskustelut, % henkilöstöstä 90 % 95 % 100 % 95 % 0 %-yks. Laaditut kehittymissuunnitelmat, % henkilöstöstä 67 % 95 % 100 % 95 % 0 %-yks. Tietolähde: Kieku, Tahti viraston omat tietolähteet, henkilöstöbarometri Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna työaikaa 2,6 päivää per henkilötyövuosi, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna ja vastaavasti koulutukseen käytetyn työajan suhteellinen osuus säännöllisestä työajasta väheni hieman verrattuna edellisvuoteen. Myös henkilötyövuosikertymään suhteutetut koulutuksen euromääräiset kustannukset laskivat hieman edellisvuodesta. Henkilöstön koulutustasoindeksi pysyi ennallaan sekä naisten että miesten ryhmissä. Pedagogiset opinnot suorittaneiden opettajien osuus jatkoi tasaista kasvuaan si- 31

32 ten, että vuoden lopussa 78 prosenttia opetustehtävissä toimivista oli suorittanut kyseiset opinnot. Taulukko 26 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Työkyvyttömyyseläköitymisten määrä, lkm 1 kpl Työtapaturmien määrä, lkm 10 kpl 11 kpl 0 11 kpl 0 Työterveyshuolto, /htv Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv Työtyytyväisyysindeksi, naiset 1) 3, Työtyytyväisyysindeksi, miehet 2) 3, Tietolähde: Kieku, Tahti, viraston omat tietolähteet 1-2) seurataan kolmen vuoden välein henkilöstöbarometrissä Työtapaturmia sattui edellisvuoden tavoin 11 kappaletta. Tapaturmista seitsemän oli erittäin lieviä ja ne eivät aiheuttanut työntekijälle sairauspoissaoloa. Työtapaturmat aiheuttivat vuoden aikana yhteensä 202 sairauspoissaolopäivää. Työtyytyväisyysindeksi raportoidaan kolmen vuoden välein osana poliisin henkilöstöbarometrin tuloksia. Seuraavan kerran indeksi lasketaan vuonna 2018 toteutettavan henkilöstöbarometrin tuloksista, minkä vuoksi tunnusluvulle ei ole vuodelle asetettu tavoitearvoa. Työterveyshuollon euromääräiset kustannukset nousivat vuodesta noin 150 euroa per henkilötyövuosi. Kustannusten nousu johtuu ensisijaisesti suunnitelmallisesta työterveyshuollon yhteistyön tehostamisesta tarkoituksena henkilöstön työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden tukeminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirtynyt vuonna yhtään henkilöä. Taulukko 27 Sairauspoissaolot Tavoite Muutos edelliseen vuoteen Sairauspoissaolot, pv/htv 9,5 pv 7,9 pv 7 pv 10,5 pv 2,6 pv Sairauspoissaolot 1 3 pv, tapaukset, lkm 270 kpl 274 kpl kpl - 19 kpl Sairauspoissaolot 4 10 pv, tapaukset, lkm 75 kpl 76 kpl - 66 kpl - 10 kpl Sairauspoissaolot pv, tapaukset, lkm 25 kpl 24 kpl - 31 kpl 7 kpl Sairauspoissaolot yli 61 pv, tapaukset, lkm 5 kpl 3 kpl - 4 kpl 1 kpl Sairaus- ja tapaturmapoistumat kiinteästä työajasta, % 4,0 % 3,3 % - 4,7 % 1,4 % yks. Tietolähde: Kieku, Tahti Henkilötyövuosikertymään suhteutettu sairauspoissaolojen määrä lisääntyi huomattavasti edellisvuodesta ollen peräti 10,5 päivää per henkilötyövuosi. Sairauspoissaolojen lukumäärä kasvoi erityisesti pitkien päivän pituisten sairauspoissaolojen kohdalla. Positiivista on se, että lyhyiden 1 3 päivän ja 4 10 päivän pituisten sairauspoissaolojen lukumäärät vähenivät merkittävästi. 32

33 Taulukko 28 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma Erosyy Lähtövaihtuvuus Valtion sisällä Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeelle Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Tietolähde: Kieku Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus väheni kahdella henkilöllä edellisvuodesta. Vuonna yksi henkilö siirtyi Poliisiammattikorkeakoulun palveluksesta kunnalliselle sektorille ja yksi henkilö yksityiselle sektorille. Vanhuuseläkkeelle jäi vuoden aikana yhdeksän henkilöä. Taulukko 29 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet Tulosyy Tulovaihtuvuus Valtion sisällä Kunta Yksityinen sektori yms Siirtynyt eläkkeeltä Tietolähde: Kieku 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 6.1 Rahoituksen rakenne Poliisiammattikorkeakoululla oli vuonna käytettävissä toimintamenomäärärahaa euroa. Rahoituksesta euroa oli myönnetty ns. viestikeskukseen, euroa Poliisimuseon näyttelyn uudistamiseen, euroa kyberkoulutukseen, euroa ruotsinkielisen högre YH -tutkinnon koordinointi- ja opetustehtäviin ja euroa asekilpailutusprojektiin. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstöä työskenteli KEJO- ja VITJA-hankkeissa ja oppilaitos sai näihin tehtäviin hankerahoitusta euroa. Hankerahoitusta oli lisäksi käytettävissä kyberkoulutus ISF ja kyberosaaminen 2020 omarahoitusosuuksiin yhteensä euroa. Pelastustoimen päällystökoulutukseen liittyviin tehtäviin Poliisiammattikorkeakoulu sai rahoitusta euroa. Sisäministeriöstä saatiin euroa tutkimuksen Mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita? kuluihin. 33

34 Taulukko 30 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina Rahoitus Vuosi Vuosi %-osuus Vuosi Vuosi %-osuus Poliisin toimintamenot, kehysrahoitus ,00 88,90 % ,00 87,74 % Poliisin toimintamenot, hankerahoitus ,00 0,82 % ,00 1,60 % Siviilihenkilöstön osallistum. kriisinhallintaan ,00 0,11 % Maasta poistamis- ja noutokulj. aih. menot 6 171,59 0,02 % Koulutuksen varsinaiset toimintamenot ,00 0,01 % Tutkimustoiminta ,00 0,06 % Siviilikriisinhall. kotimaan valm. yht.sov ,00 0,06 % Tutkimustoiminta ,00 0,07 % Osaamisen kehittäminen VM 7 272,00 0,03 % 7 480,00 0,03 % KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot ,10 0,01 % Siirtomääräraha, kehysrahoitus YHTEENSÄ ,59 89,99 % ,10 89,45 % Tulorahoitus ,97 10,00 % ,93 10,55 % Yhteensä ,56 100,00 % ,03 100,00 % Tietolähde: Kieku 6.2 Talousarvion toteutuminen Vuoden loppupuolella oli nähtävissä, että 400 opiskelijan sisäänottomäärästä jäädään ja opiskelijoiden varustamiseen varattuja määrärahoja säästyy. Poliisihallituksen myötävaikutuksella rahoitusta kohdennettiin uudelleen johtokeskuksen uudistamiseen. Poliisiammattikorkeakoulun toimintamenomäärärahasta siirtyi silti vuodelle 2018 yhteensä ,65 euroa. Siirtyvän erän suuruuteen vaikuttivat mm. henkilöstön pitämät palkattomat virkavapaudet, tavanomaista suuremmiksi muodostuneet sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset Kelan palautukset sekä Poliisiammattikorkeakoulun vakituisen henkilöstön palkkojen kohdentuminen erillisrahoitettuihin projekteihin. Loppuvuodesta tuotot toteutuivat ennakoitua paremmin. Taulukko 31 Talousarvion toteutuminen Talousarviotili Talousarvio Käyttö TULOARVIOTILIT Siirtyvä määräraha Arvonlisäverotulot , ,43 0, Muut sekalaiset tulot , ,30 0,00 Tuloarviotilit yhteensä , ,73 0,00 MENOARVIOTILIT Arvonlisäveromenot SM , ,40 0, Poliisitoimen toimintamenot , , , Poliisitoimen hankerahoitus , , , Koulutuksen varsinaiset toimintamenot 1) 3 200, ,00 0, Tutkimustoiminta 1) , ,00 0, Osaamisen kehittäminen 1) 7 480, ,00 0, KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot 2 102, ,10 0,00 Menoarviotilit yhteensä , , ,91 SIIRRETYT MÄÄRÄRAHAT Poliisitoimen käyttömenot 0,00 0,00 0,00 Siirretyt määrärahat yhteensä 0,00 0,00 0,00 1) Poliisiammattikorkeakoululla oli kyseisille momenteille kirjaamisoikeus 34

35 Siirtyneeseen toimintamenomäärärahaan sisältyi ,23 euroa ruotsinkieliseen YAMK-koulutukseen myönnettyä rahoitusta ja 5 011,69 euroa asekilpailutusprojektiin myönnettyä rahoitusta. Poliisimuseon näyttelyn uudistamiseen ja ns. viestikeskukseen myönnetyt rahoitukset käytettiin kokonaan. Poliisiammattikorkeakoulun saamasta hankerahoituksesta siirtyi 8 108,26 euroa. Taulukko 32 Talousarvion toteutuminen tuotto- ja kuluryhmittäin vuosina Tuotto-/kuluryhmä Budjetti Tot % Budjettitoteuma Muutos - Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ Investointihankinnat Aineet ja tarvikkeet Henkilöstömenot Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut MENOT YHTEENSÄ Tietolähde: Kieku, sisältää vuoden osalta talousarviotilit , , , , , Investointeja tehtiin eurolla aikaisempaa vuotta enemmän. Poliisiammattikorkeakoulun kahden auditorion esitystekniikka uusittiin, harjoitusaluetta kehitettiin ja poliisimuseoon hankittiin kangasnostoseiniä. Rahoitustilanne mahdollisti myös johtokeskuksen laitteistojen uudistamisen. Aineita ja tarvikkeita ostettiin eurolla enemmän kuin vuonna. Kasvu johtui pääosin suuremman opiskelijamäärän varustamiskuluista. Henkilöstömenot pienenivät edellisvuoteen verrattuna euroa. Poliisihallitus edellytti henkilötyövuosimäärän supistamista. Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstö piti myös palkattomia virkavapauksia ja lisäksi ns. kela-palautukset muodostuivat tavanomaista suuremmiksi. Myös henkilöstösivukulut olivat pienemmät kuin vuonna. Palvelujen ostot olivat euroa suuremmat kuin vuonna. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen palveluista maksettu osuus kasvoi, kyberkoulutuspalveluita hankittiin aiempaa enemmän ja työterveyshuollon kulut kasvoivat. Auditoinnista johtuen painatuskulut ja käännöspalvelujen ostot kasvoivat. Muita kuluja muodostui euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui matkustuskulujen pienenemisestä. 35

36 Poliisiammattikorkeakoulun menojakauma Vuokrat 23 % Palvelujen ostot 11 % Muut kulut 3 % Aineet ja tarvikkeet 8 % Investointihankinnat 2 % Henkilöstömenot 53 % Kuva 1 Menojakauma vuonna Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstömenojen osuus on pienentynyt vuoteen verrattuna. Aineiden ja tarvikkeiden, palvelujen sekä investointien osuudet ovat hieman kasvaneet. Henkilöstömenot ja vuokrat muodostavat kokonaismenoista 76 % Kokonaismenojen kehitys vuosina Peruskehyksen lisäksi saaduista rahoituksista maksetut menot 1000 Peruskehysrahoituksesta maksetut menot Vuosi Vuosi Vuosi Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina Vuonna Poliisiammattikorkeakoulun peruskehysrahoituksesta maksettiin 90,9 % menoista ja saaduista erillisrahoituksista maksettiin 9,1 % menoista. 36