SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymähallitus esityslista :00

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymähallitus esityslista :00 Osallistujaluettelo Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Kuntayhtymän ajankohtaiset asiat Kuntayhtymän talouskatsaus ja arvio vuoden 2016 tuloksesta Vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelman muutokset Harvesterin hankinta Lapin ammattiopiston metsäkonealan koulutuksiin Toripuistikon toimipisteen kiinteistön ja sillä sijaitsevien rakennusten myyntilupa Kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelma vuosille ja rakennusten korjaussuunnitelma vuosille Koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Reformin kehittämistoimenpiteiden ja muutosten suunnitelmat ja aikataulu Selvitys KHO:lle Paula Nevalaisen valituksen johdosta Vastaus Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:n selvityspyyntöön Vuosityöaikakokeiluun liittyvä työnantajan tahdonilmaisu Viranhaltijapäätökset... 31

2 9/2016 Sivu 1 KOKOUSAIKA JA -PAIKKA: Aika: Torstai klo Paikka: Ravintola Oppipoika / kokoustila Oltermanni (4. krs), Korkalonkatu 33, Rovaniemi JAKELU: Yhtymähallituksen jäsenet: Varajäsenet: 1. Seppo Halttu Riitta Hokkanen 2. Esa Kangas, 1. varapuheenjohtaja Kyösti Sipovaara 3. Sanna Karhu Seija Karvo 4. Micke Kari Jari Simola 5. Arja Mäkitalo Veikko Virtanen 6. Vuokko Mäntymaa Timo Kurula 7. Reino Rissanen Maria-Riitta Mällinen 8. Tuomas Vanhala, 2. varapuheenjohtaja Ulla Ilvesluoto 9. Kai Väistö, hallituksen puheenjohtaja Yrjö Niemi 10. Nafisa Yeasmin Leena Jääskeläinen Sopimusperusteisen kunnan edustus läsnäolo- ja puheoikeudella: 1. Esa Nordberg Pertti Palovaara Valtuuston puheenjohtajat: 1. Kaarlo Alaoja valtuuston puheenjohtaja 2. Pentti Rytisalo valtuuston 1. varapuheenjohtaja 3. Paula Nevalainen valtuuston 2. varapuheenjohtaja Viran- ja toimenhaltijat: 1. Arto Ylitalo johtaja, esittelijä 2. Veli-Pekka Laukkanen varajohtaja, esittelijä 3. Tarja Piittisjärvi sihteeri Yliviivattu = pois

3 9/2016 Sivu KOKOUKSEN AVAUS, LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 103 pykälän 2 momentin mukaan: Muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Ilmoitus kokouskutsusta ja esityslistasta tähän kokoukseen on toimitettu sähköpostitse Puheenjohtaja avaa kokouksen, toteaa läsnäolijat ja todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 9/2016 Sivu PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Hallituksen pöytäkirjan tulee tarkastaa kaksi kokoukseen osallistunutta hallituksen jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Esa Kangas ja Sanna Karhu. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

5 9/2016 Sivu KUNTAYHTYMÄN AJANKOHTAISET ASIAT Kuullaan kuntayhtymän varajohtaja Veli-Pekka Laukkasen ja muiden valmistelijoiden selostus ajankohtaisista asioista ja käydään keskustelu asioiden pohjalta. - RKK:n uuden toimintamallin tilannekatsaus - hallituksen jäsenten kummioppilaitokset: Hallituksen kokouksessa on nimetty hallituksen jäsenille kummikoulu, jonka yhdyshenkilönä ko. hallituksen jäsen toimii. Sittemmin Lapin oppisopimuskeskus (johon Liisa Helin oli nimettynä) on siirtynyt Lapin ammattiopiston alle. Yhteiset palvelut; Reino Rissanen Lapin ammattiopisto (sis. Lapin oppisopimuskeskuksen); Seppo Halttu Lapin matkailuopisto; Nafisa Yeasmin Lapin Urheiluopisto (sis. Lapin kesäyliopiston); Arja Mäkitalo - ammatillisen koulutuksen lakiesitys, lausunto toimitettava OKM:lle viimeistään mennessä, lausuntoluonnos tuodaan hallituksen kokoukseen (lausuntopyyntö lakiesityksineen oheismateriaalina) - ammatillisen koulutuksen seminaariterveiset Jyväskylästä Barentskeskus Finland Oy Yhtiön hallitus on esittänyt yhtiön asettamista selvitystilaan ja yhtiön toiminnan lopettamista viimeistään mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous on ollut Kuntayhtymä on ammattikorkeakoulun yhtiöittämisessä luovuttanut kaikki tätä koskevat osakkeet perustetulle Lapin ammattikorkeakoululle. Kuntayhtymä ei omista enää yhtään osaketta yhtiöstä. Varajohtaja: Yhtymähallitus merkitsee esille tulleet ajankohtaiset asiat tiedoksi.

6 9/2016 Sivu KUNTAYHTYMÄN TALOUSKATSAUS JA ARVIO VUODEN 2016 TULOKSESTA Talouspäällikkö: Kuntayhtymän tulosalueiden tulokset esitetään ( ) kirjanpidon tilanteen mukaisina sekä laskennallinen tulos, johon on arvioitu kaudelle 10/2016 kuuluvat kirjaamattomat tulot ja menot sekä arviot kuntayhtymän tuloksesta LIITE 1: Talousarvion toteuma (toimitetaan hallituksen kokousalustalle viim ) OHEISMATERIAALI Kemijärven toimipisteen taloustilanne (toimitetaan hallituksen kokousalustalle viim ) Varajohtaja: Yhtymähallitus käsittelee ja merkitsee tiedoksi koulutuskuntayhtymän vuoden 2016 talousarvion toteutumisen ja jaksotuksilla korjatun laskennallisen tuloksen sekä tulosalueiden tulosennusteen 2016.

7 9/2016 Sivu VUODEN 2016 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUTOKSET Talouspäällikkö: Kuntayhtymähallitus on kokouksessaan vahvistanut tulosalueille vuoden 2016 talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Muutoksia käyttösuunnitelmiin on hyväksytty aikaisemmin Lapin ammattiopistolle ja Lapin matkailuopistolle. Tulosalueille esitetään käyttösuunnitelmamuutokset huomioiden talouden tasapainottamiseen vaikuttavia seikkoja ja toimenpiteitä, joita on käsitelty hallituksen kokouksessa Muutokset esitetään siten, että tulosalueilla toimintakate ja tilikauden tulos muuttuvat, mutta koko kuntayhtymätasolla tilikauden tulos pysyy talousarvion mukaisena. Lapin ammattiopiston käyttösuunnitelmamuutokset perustuvat yksikköhintarahoituksen lisäykseen ja maksullisen palvelutoiminnan tulojen vähennykseen ja menojen kohdentamiseen. Tiliryhmien sisällä muutokset tehdään siten, että toimintakate muuttuu ja tilikauden arvioitu tulos on euroa. Lapin matkailuopiston käyttösuunnitelmamuutokset perustuvat yksikköhintarahoituksen vähennykseen painotetun vuosiopiskelijamäärän jäädessä alle tavoitteen ja maksullisen palvelutoiminnan tulojen vähennykseen sekä menojen kohdentamiseen. Tiliryhmien sisällä muutokset tehdään siten, että toimintakate muuttuu ja tilikauden arvioitu tulos on euroa. Kiinteistöpalvelun käyttösuunnitelmamuutos perustuu kiinteistöjen korjaustoimenpiteiden säästöön niin, että tilikauden arvioitu tulos on suurempi kuin talousarviossa on esitetty. Lapin Urheiluopiston käyttösuunnitelmamuutokset perustuvat yksikköhintatulon lisäykseen, menojen kohdistamiseen ja maksullisen palvelutoiminnan tulojen vähennykseen. Tiliryhmien sisällä muutokset tehdään siten, että toimintakate muuttuu ja tilikauden arvioitu tulos on euroa. LIITE 2: Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston Kiinteistöpalvelun ja Lapin Urheiluopiston käyttösuunnitelmamuutokset Varajohtaja: Yhtymähallitus vahvistaa Lapin ammattiopiston, Lapin matkailuopiston, Kiinteistöpalvelun ja Lapin Urheiluopiston käyttösuunnitelmamuutokset vuodelle 2016.

8 9/2016 Sivu HARVESTERIN HANKINTA LAPIN AMMATTIOPISTON METSÄKONEALAN KOULUTUKSIIN Ammattiopiston rehtori: Lapin ammattiopiston metsäkoneopetuksen maastossa tapahtuva käytännön työharjoittelu tulee muuttumaan vuoden 2017 alusta merkittävästi. Metsäkoneopetuksen työmaat sijaitsevat pääsääntöisesti Metsähallituksen, Metsä Group:n ja opetusmetsän työmailla. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus tulevat ottamaan käyttöön puunkorjuuta varten Wood Force-korjuuohjelman. Nykyiset käytössä olevat metsäorganisaatioiden omat puutavaran korjuuohjelmat poistuvat käytöstä alkuvuodesta 2017 lähtien. Muutoksen syitä ovat tulevien puunkorjuumenetelmien kehittyminen uusien, suurten biosellu- ja bioenergialaitosten tarpeiden mukaisiksi sekä puutavaran korjuukoneiden tuotanto- ja paikkatietojärjestelmien kehittäminen. Tulevien muutoksien myötä oppilaitoksen John Deere ja Ponsse harvestereiden mittalaitteita ja tietokoneita on päivitetty vastaamaan Wood Force-päivitystä vastaaviksi. Vuoden 2008 mallia olevaa Valmet harvesteria ei voida päivittää vastaamaan tulevia korjuuohjelmavaatimuksia, joten sitä ei voida käyttää enää metsäyhtiöiden eikä Metsähallituksen työmailla vuoden 2017 alkuvuodesta lähtien. Työelämä edellyttää metsäkoneenkuljettajakoulutukselta merkkikohtaista koulutusta ennen työharjoittelujakson alkua. Kuljettajaopiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ja osaaminen tulevat entistä vaativammiksi tulevien muutosten myötä. Hankittavaksi esitetty harvesteri edesauttaa merkittävästi metsäkonealan tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia Komatsu-harvestereiden kuljettajina. Valmet metsäkoneet ovat muuttuneet koneenvalmistajan yhtiöjärjestelyiden myötä Komatsu-merkkisiksi metsäkoneiksi. Uusi Komatsu harvesteri tulee päivittämään käytöstä poistuvan Valmet merkkisen harvesterin. Harvesterin hankintaan sisältyy käyttö- ja huoltokoulutus, opetusmateriaalit ja lisenssit sekä tarvittavat testauslaitteet ja ohjelmat. Kokoluokaltaan uusi kone vastaa edellistä harvesteria. Lapin ammattiopisto esittää harvesterin hankintaa toteuttavaksi suorahankintamenettelynä vaihtamalla Valmet uuteen Komatsu harvesteriin, jossa on tarvittava Wood Force ohjelmisto asennettuna. Suorahankintaa koskeva ilmoitus jätetään välittömästi hankintapäätöksen jälkeen Hilma-järjestelmään. Hankintapäätöksen valitusaika on 14 vrk. Komatsu Oy on tarjonnut Komatsu harvesteria hintaan (alv 0 %). Hyvitys Valmet harvesterista (alv 0 %). Välirahaksi jää (alv 0 %).

9 9/2016 Sivu 8 LIITE 3: Komatsu Forest Oy:n tarjous Varajohtaja: 1. Yhtymähallitus hyväksyy hankittavaksi suorahankinnalla Lapin ammattiopiston metsäkoneopetuksen käyttöön Komatsu Forest Oy:ltä Komatsu harvesterin hintaan (alv 0 %). 2. Yhtymähallitus hyväksyy myytäväksi Komatsu Forest Oy:lle Valmet harvesterin hintaan (alv 0 %).

10 9/2016 Sivu TORIPUISTIKON TOIMIPISTEEN KIINTEISTÖN JA SILLÄ SIJAITSEVIEN RAKENNUSTEN MYYNTILUPA Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kiinteistöstrategia pitämässään kokouksessa. Kiinteistöstrategian toteutussuunnitelmassa (liite 5a) vuodelle 2017 on Toripuistikon toimipisteen kiinteistön (liite 5b) ja sillä sijaitsevien rakennusten myynti osoitteessa; Toripuistikko 5-7, Rovaniemi. Kuntayhtymä on hakenut ko. kiinteistölle kaavamuutosta. Asemakaavamuutos on kaupungissa edennyt hyväksymisvaiheeseen (liite 5c). Kuntayhtymän hallintosäännön 34 Omaisuuden myynti; mukaisesti kiinteistöjen ja kiinteistöjen määräalojen myynnistä päättää valtuusto. Kuntayhtymän valtuusto kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, joten kilpailutilanteen ja tarjousten käsittelyn vuoksi olisi kuntayhtymän kannalta kustannustehokkainta saada kaupat mahdollisimman nopeasti päätökseen asemakaavamuutoksen vahvistamisen jälkeen. Koulutuskuntayhtymän on lisäksi selvitettävä opetus- ja kulttuuriministeriölle valtion korvauksetta luovuttamien ja valtion rahoituksella tehtyjen tyhjilleen jääneiden rakennusten tuleva käyttö sekä käypä arvo. Rakennusten arvon perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö voi laskea mahdollisesti palautettavan valtionosuuden määrän. Koulutuskuntayhtymä voi esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle palautettavaksi määrättävän euromäärän käyttämistä koulutuksen kehittämiseen tai siirtämistä valtionosuudeksi johonkin koulutuskuntayhtymän investointihankkeeseen. LIITE 5a: Kiinteistöstrategia 2020 Toteutussuunnitelma; LIITE 5b: Kiinteistörekisteritiedot LIITE 5c: Asemakaavamuutos Varajohtaja: Yhtymähallitus esittää, että kuntayhtymän valtuusto myöntää hallitukselle luvan myydä kiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset.

11 9/2016 Sivu KUNTAYHTYMÄN RAKENTAMIS- JA INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE JA RAKENNUSTEN KORJAUSSUUNNITELMA VUOSILLE Hallitus Kiinteistöjohtaja: Investointiohjelma vuosille : Koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kiinteistöstrategia elokuuta Kiinteistöstrategiassa on linjattu tulevaisuuden toimenpiteet kiinteistöratkaisuille (säilytettävät, kehitettävät ja luovutettavat kiinteistöt). Tulevaisuuden investointi-/rakentamisohjelma perustuu tehtyihin koulutusalaratkaisuihin, hyväksyttyyn kiinteistöstrategiaan 2020 ja siinä määriteltyyn kiinteistöjen kuntoluokan säilyttämiseen sekä vuosittain tarkistettavaan toteutussuunnitelmaan ja yt-neuvotteluissa sovittuihin kiinteistöihin kohdistuviin vähennyksiin. Kiinteistöstrategian 2020 toteutussuunnitelma (liite 4a ) on päivitetty ja toimii pohjana rakentamisohjelmalle. Talousarvion rakentamisohjelma 2017: Rantavitikan toimipiste: koulutustilojen laajennustyö: Rantavitikan toimipisteen koulutustilojen laajennustyöhankkeen rakentamistyöt on aloitettu kesäkuussa 2015 ja työt valmistuvat kesään 2017 mennessä. Rantavitikan toimipisteen laajennustyöhankkeessa rakennetaan tilat koulutuskuntayhtymän rakennusalan koulutuksille ja hotelli-, ravintola- ja catering-alojen koulutuksille. Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Rantavitikan toimipiste: Korvanranta -rakennuksen peruskorjaustyö: Kiinteistöstrategia 2020 linjausten mukaisesti ko. rakennus on suunniteltu peruskorjattavaksi kuntayhtymän omaan käyttöön. Korvanranta -rakennukseen rakennetaan tilat koulutuskuntayhtymän yhteiseen käyttöön (yhteisille toiminnoille ja toimisto- ja koulutustiloiksi, opiskelijahallinto ym.). Hankkeen peruskorjaustyöt on aloitettu kesäkuussa 2016 ja työt valmistuvat kesällä Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Urheiluopiston toimipiste: majoitusrakennuksen laajennustyö: Investointiohjelmassa vuosille 2016 ja 2017 on majoitusrakennuksen laajennushanke. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu elo-syyskuun vaihteessa ja työt valmistuvat suunnitelmien mukaan elokuussa Hankkeelle on varattava loppuosan rahoitus rakentamisohjelmassa vuodelle Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt investointiavustuksen ko. hankkeelle vuodelle Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on alustavasti varannut vuoden 2017 avustuksista , joka on anottu syyskuussa 2016.

12 9/2016 Sivu 11 Urheiluopiston toimipiste: Keittiön laajennus- ja korjaustyö: Urheiluopiston toimipisteen lisääntynyt ja lisääntyvä käyttö on tuonut haasteen keittiön toimivuudelle. Lisäksi terveysviranomaisten alustavat lausunnot keittiötilojen toimivuudesta antavat aiheen keittiötilojen korjaamiseen. Urheiluopiston nykyinen toiminta ja uusien investointihankkeiden myötä nykyinen keittiö ei pysty palvelemaan asiakkaita niiden vaatimuksien mukaisesti. Keittiötilat on korjattu vuonna 2009 sen aikaisia toimintoja varten. Urheiluopistoa on laajennettu sen jälkeen majoitusrakennuksella ja siihen liittyvillä tiloilla sekä myös muilla investoineilla. Keittiötilojen laajennus- ja korjaustöillä saadaan tarkoitukseen nähden tyydyttävät ja toimivat tilat hankkeen toteutuksen myötä. Korjaussuunnitelma: Kiinteistöpalvelussa laadittua korjaussuunnitelmaa on tarkennettu vuosille ja sen mukaisten investointien kustannusvaikutukset on huomioitu rakentamisohjelmassa. Korjaussuunnitelmassa on huomioitu vuodelle 2017 Rantavitikan toimipisteen vuoden 2017 koulutusalamuutoksiin ja siirtoihin liittyvät vielä tarvittavat korjaus- ja muutostyöt. Lisäksi Rantavitikan toimipisteen päärakennuksen pohjaviemärin kunto edellyttää peruskorjausta kesällä Lisäksi Rantavitikan toimipisteen ns. Jusala Center -rakennus on suunniteltu purettavan vuoden 2017 aikana. Korjaussuunnitelman eri kiinteistöihin kohdistuvilla korjaustöillä tehdään pieniä tilajärjestelyitä, parannetaan sisäilmaolosuhteita sekä korjataan kosteusvaurioita ja rakenteita. Korjaussuunnitelmaan sisältyvillä rakennusten korjaustöillä pienennetään kiinteistöissä muutoin syntyvää korjausvelkaa. Korjaussuunnitelman laadinnassa on huomioitu koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia Asuntoloiden korjaustyöt: Pääosa koulutuskuntayhtymän asuntolarakennuksista on korjattu ja näillä koulutuskuntayhtymä pystyy tulevaisuudessa tarjoamaan II-asteen opiskelijoille riittävän määrän asuntolapaikkoja. Pieniä korjaustöitä sisällytetään rakentamisohjelmaan vuosittain mahdollisia korjaustarpeita varten. Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategiassa 2020 on huomioitu myös asuntolarakennuksien tilanne. Talousarvion suunnitteluosa : Urheiluopiston uimahallin peruskorjaustyö: Urheiluopiston päärakennuksen yhteyteen on valmistunut 2002 vuoden lopussa uimahalli ( Wellness Center -hankkeessa). Uimahallitekniikka on saavuttamassa peruskorjausiän muutaman vuoden sisällä ja muutoinkin tekniikkatila rakennuksen alla aiheuttaa yläpuolisille rakenteille kosteus- ym. rasituksia. Kiinteistöstrategia 2020 on linjattu, että kuntayhtymän kiinteistöjen kuntoluokka pidetään 75 %:n tasolla, joka pääosin saavutetaan n. 13 vuoden kuluessa valmistumisesta. Uimahallin ns. vuosiseisokkien aikana kuntayhtymä on korjannut tarpeelliset ja kiireelliset työt sekä tarpeet. Uimahallirakennuksien kuluminen on normaalia suurempaa, joten peruskorjaustyö on tulossa tarpeelliseksi tämän vuosikymmenen loppupuolella. Suunnittelutyö olisi

13 9/2016 Sivu 12 tarkoituksen mukaista aloittaa jo talousarvion suunnitteluosan aikana vuonna Hankkeelle on mahdollista anoa OKM:n erityisavustusta liikunnan koulutuskeskusten perustamiskustannuksiin vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti. LIITE 4a: KSTR 2020 päivitetty toteutussuunnitelma; LIITE 4b: Rakentamisohjelma ; LIITE 4c: Korjaussuunnitelma ; Johtaja: Hallitus: - hyväksyy kiinteistöstrategia 2020 päivitetyn toteutussuunnitelman (liite 4a). - hyväksyy rakentamis- ja investointiohjelman vuosille liitteen 4b ja korjaussuunnitelman vuosille liitteen 4c mukaisina lähetettäväksi jäsenkunnille lausuntoa varten ja pyytää jäsenkuntien lausunnot mennessä. - pyytää koulutuskuntayhtymän YT-toimikunnan lausunnon liitteen 4b rakentamis- ja investointiohjelmasta vuosille ja liitteen 4c korjaussuunnitelmasta vuosille Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Lisäksi kuultiin toimitusjohtaja Heikki Keskitaloa ja erikoissuunnittelija Erkki Jääsköä. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Hallitus Kiinteistöjohtaja: Koulutuskuntayhtymän perussopimuksen mukaan koulutuskuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot merkittävistä toimintaan vaikuttavista investoinneista. KSTR (kiinteistöstrategia) 2020 Toteutussuunnitelmasta, rakentamisohjelmasta ja korjaussuunnitelmasta on pyydetty jäsenkuntien lausunnot mennessä. Kittilän, Kolarin ja Ranuan kuntien lausunnoissa ei ole huomautettavaa kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelmiin (liitteet 6d, 6e ja 6f). Kemijärven kaupungin lausunnossa (liite 6c) todetaan, että investoinnit tulee rahoittaa kuntayhtymän keräämästä pääomavuokrasta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän pääomavuokra käytetään kiinteistöihin käytettyjen rakennusinvestointien SUMU-poistoihin ja vuosittaisiin korjauskustannuksiin. Kuntayhtymän rakentamisohjelman mukaiset investoinnit rahoitetaan vuosittain laaditun rahoitussuunnitelman mukaisesti sumu-poistoilla, ns. investointilisällä ja tarvittaessa osittain lainarahoituksella.

14 9/2016 Sivu 13 Sodankylän kunnan lausunnossa (liite 6g) todetaan, että ns. Luova rakennuksen jatkokäytön suunnittelussa otetaan huomioon alueelliset kehittämistarpeet ja tältä osin pidetään yhteyttä kunnan kehittämisjohtajaan ja Tähtikunta Oy:öön. Kiinteistöstrategian lähtökohtana on, että ensisijaisesti kiinteistöratkaisuissa keskustellaan omistajakuntien kanssa ja pyritään ratkaisemaan kiinteistökysymykset kuntien kanssa yhteistyössä. Rovaniemen kaupungin lausunto (liite 6h): Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rakentamisohjelma ja kiinteistöstrategia ovat hyvin laadittuja välineitä kuntayhtymän toiminnan ja talouden sopeuttamisessa uuteen tilanteeseen ja ne pitää toteuttaa siten, että kiinteistökapasiteetti vastaa tulevia opiskelijamääriä ja tukee taloudellisesti tehokasta toimintaa. Rakentamisohjelman ja kiinteistöstrategian toteutuksessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Rovaniemen kaupunkikonsernin kanssa ja hakea synergiaetuja, sillä useat toimenpiteet koskevat Rovaniemen kaupungissa sijaitsevia toimipisteitä ja aluetta. Näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia Rovaniemen kaupungin kasvua ja kehittämistä koskevien tavoitteiden kannalta. Näistä esim. merkittävistä toimintaan, omaisuuden myyntiin tai investointeihin liittyvistä toimenpiteistä pitää neuvotella Rovaniemen kaupungin konsernijohdon kanssa ennen päätöksentekoa. Koulutuskuntayhtymä on käynyt Rovaniemen kaupungin konsernijohdon kanssa aina keskustelut ennen merkittäviä Rovaniemen kaupungin alueella olevia kiinteistöratkaisuja. Näistä on hyviä esimerkkejä yhteistyöstä aikaisemmilta vuosilta. Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli kokouksessaan rakentamisohjelman ja korjaussuunnitelman (liitteet 5a, 6a ja 6b). Johtoryhmällä ei ollut huomautettavaa ko. suunnitelmiin. Kuntayhtymän YT- ja TSL-toimikunta käsitteli KSTR 2020 toteutussuunnitelman (liite 5a), rakentamisohjelman (liite 6a) ja korjaussuunnitelman (liite 6b) kokouksessaan YT- ja TSL-toimikunnan lausunto liitteenä 6i. LIITE 5a: Kiinteistöstrategia 2020 Toteutussuunnitelma; LIITE 6a: Rakentamisohjelma ; LIITE 6b: Korjaussuunnitelma ; LIITE 6c: Kemijärven kaupungin lausunto LIITE 6d: Kittilän kunnan lausunto LIITE 6e: Kolarin kunnan lausunto LIITE 6f: Ranuan kunnan lausunto LIITE 6g: Sodankylän kunnan lausunto (lopullinen päätös toimitetaan kokoukseen) LIITE 6h: Rovaniemen kaupungin lausunto (lopullinen päätös toimitetaan kokoukseen) LIITE 6i: YT- ja TSL-toimikuntien lausunto Varajohtaja:

15 9/2016 Sivu 14 Yhtymähallitus käsittelee liitteenä 5a olevan Kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman, liitteenä 6a koulutuskuntayhtymän rakentamisohjelman vuosille ja liitteenä 6b korjaussuunnitelman vuosille sekä esittää ne kuntayhtymän valtuustolle hyväksyttäväksi.

16 9/2016 Sivu KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Hallitus Talouspäällikkö: Kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmaesitys on valmisteltu hallituksen hyväksymien laadintaohjeiden sekä vuonna 2014 hyväksytyn strategian 2025 mukaisesti. Tuloarvioissa on huomioitu valtion hallitusohjelman mukaiset tulevat tulorahoituksen leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimintatuottojen on arvioitu laskevan ammatillisen koulutuksen reformin ja säästötavoitteen ja rahoituslaissa esitetyn säästön vuoksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 3,9 milj. euroa. Kuntayhtymässä on käyty yt-neuvottelut 2016 talouden sopeuttamisesta toimintavuodelle 2017 tulevasta ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusleikkauksesta johtuen. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintatulosta tehtävä 12 % rahoitusleikkauksen vaikutus jaetaan talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien ajalle. Rahoitusleikkauksen vaikutuksen jaksottamisesta johtuva tulosalueen talousarviovuoden käyttötalouden alijäämä esitetään talousarviossa katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämällä toimintarahastosta. Talousarviossa on huomioitu Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston yhdistäminen yhdeksi tulosalueeksi, jolle tulosalueelle myös siirtyy kiinteistöpalveluihin sisältynyt ravitsemispalvelut vuoden 2017 alusta. Itä-Lapin ammattiopiston toiminta siirtyi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi alkaen. Kemijärven kaupunki maksaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle luovutussopimuksessa sovitun mukaisesti valtion rahoituksen (yksikköhinta ja sen harkinnanvarainen korotus) Kemijärven toimipisteen (entinen Itä-Lapin ammattiopisto) muut tulot ylittävät kustannukset. Muut jäsenkunnat eivät osallistu kustannuksiin. Kuntalaissa on työvoimakoulutuksen yhtiöittämisvelvoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Valtion talousarviossa vuodelle 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirretään vuoden 2018 alusta lukien tutkintotavoitteinen ja osa ei tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käyvät neuvotteluja työvoimakoulutusrahoituksen siirtymisestä TEM:stä OKM:lle. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä seuraa miten siirtyminen vaikuttaa yhtiöittämisvelvoitteeseen. Muu kuin tutkintoon johtava työvoimakoulutus on kuntayhtymässä vähäistä, eikä Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä näin ollen nähdä tarvetta työvoimakoulutuksen yhtiöittämiseen.

17 9/2016 Sivu 16 Lapin ammattiopisto - Lapin matkailuopisto -tulosalueen ja Santasport Lapin Urheiluopiston talousarvioesitykset on eritelty opetukseen ja maksulliseen palvelutoimintaan. Talousarvioesityksessä vuodelle 2017 valtion yksikköhintarahoitukseen on laskettu 12 %:n leikkaus vuoden 2016 tasosta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2017 on järjestämisluvan mukaan Ennakolliset yksikköhintatiedot saadaan marras-joulukuussa 2016 ja lopulliset järjestäjä- ja ylläpitäjäkohtaiset rahoituspäätökset vuodelle 2017 saadaan joulukuussa Tulosalueiden toimintakate kattaa kaluston suunnitelmanmukaiset poistot sekä kuntayhtymän sisäiset palvelut. Rakennusten sumupoistot sisältyvät tulosalueilta perittävään sisäiseen pääomavuokraan. Tulosalueiden talousarvioesityksissä on lähtökohtana, että kaikki kustannukset rahoitetaan yksikköhinnalla ja muilla tuloilla kuitenkin niin, että talousarvioesityksen 2017 mukaan Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto-tulosalueen käyttötalouden alijäämä voi olla enintään 1,8 M alijäämäinen, joka katetaan kuntayhtymän edellisten tilikausien ylijäämällä toimintarahastosta. Valtuustotasoiset toiminnalliset tavoitteet perustuvat kuntayhtymän strategiaan 2025 ja kriittisiin menestystekijöihin sekä tuloksellisuuden mittareihin. Koko kuntayhtymän investointiosassa rakennushankkeisiin esitetään vuodelle 2017 yhteensä 7,6 milj. euroa netto ja kalusto- ja laitehankintoihin yhteensä 0,58 milj. euroa netto. Investointikulut laskevat kuluvasta vuodesta 0,85 milj. euroa (9,4 %). Kuntayhtymän talousarvioesitys yhteensä Tuloslaskelma TP (ulkoinen/sis.) TA (ulkoinen/sis.) TA (ulkoinen/sis.) Muutos % Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,3 Peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää vuosittain yhtymävaltuusto. Perussopimuksen mukaan merkittävistä toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. Talousarvio- ja suunnitelmaehdotus tulee toimittaa jäsenkunnille viimeistään lokakuun 31. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä. Talousarvioesitys toimitetaan jäsenkunnille ja pyydetään toimittamaan lausunnot viimeistään Talousarvio käsitellään yhteistyötoimikunnassa

18 9/2016 Sivu 17 LIITE 6: Kuntayhtymän talousarvio- ja suunnitelmaesitykset vuosille

19 9/2016 Sivu 18 Johtaja: Hallitus: - käsittelee kuntayhtymän vuosien talousarvio- ja -suunnitelmaesityksen. - pyytää talousarvioesityksestä jäsenkuntien lausunnot mennessä. - kuntayhtymän johtaja oikeutetaan tekemään talousarvioon mahdollisia teknisluonteisia korjauksia. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Lisäksi kuultiin rehtori Taisto Arkkoa. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Hallitus Talouspäällikkö: Kuntayhtymän talousarvioesitys sisäisen/ulkoisen tuloslaskelman mukaiset toimintamenot ja -tulot, toimintakate ja muut tuloslaskelmaerät sekä niiden kehitys: TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos % 1000 ulkoinen/sis. ulkoinen/sis. ulkoinen/sis Toimintatulot ,55 Toimintamenot ,99 Toimintakate ,30 Rahoitustuotot/-kulut ,50 Vuosikate ,56 Poistot ,51 Satunnaiset kulut/tuotot 828 Tilikauden tulos ,74 Poistoeron lis. (-) ja väh. (+) -748 Varausten, rahastojen lis. (-) ja väh. (+) Rahastojen lis. (-) ja väh. (+) ,83 Tilikauden yli/alijäämä ,87

20 9/2016 Sivu 19 Opiskelijamäärät vuosina Ammatillinen peruskoulutuskoulutus (painotettu ka) TP 2015 TA 2016 TA Ammatillinen lisäkoulutus (otv) 214, Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (otv) Oppisopimuskoulutus Talousarvion sitovuustasot on esitetty talousarviossa sivulla 19. Kuntayhtymän peruspääoma: Peruspääoma, jäsenkunnat yhteensä Rovaniemi Kittilä Ranua Sodankylä Kemijärvi ,25 % ,61 65,00 % ,26 8,32 % ,57 7,03 % ,54 10,15 % ,26 9,50 % Talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyvästä rakentamisohjelmasta ja talousarviosta on pyydetty jäsenkuntien lausunnot mennessä. Jäsenkuntien lausunnot ovat liitteinä 6c-h. Ranuan kunnan lausunnossa ei ole huomautettavaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän esittämiin suunnitelmiin. Sodankylän kunnan lausunnossa esitetään, että johtamisjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida päivittäisen tehokkaan lähijohtamisen ja paikallisten toimipisteiden kehittämisen tarpeet. Henkilöstön osallistaminen suunnittelussa on välttämätöntä Kittilän kunnan lausunnossa todetaan, että Matkailu on tärkeä ja edelleen kehittyvä elinkeino Lapissa ja erityisesti Tunturi-Lapissa. Matkailun kansainvälinen kehitys on tällä hetkellä voimakasta. Kuntayhtymän tulee turvata ammatillisen henkilöstön kouluttaminen matkailutoimialalle. Levi-Instituutin kehittäminen on edelleen tärkeää koko Tunturi-Lapin matkailulle. Kemijärven kaupunginhallituksen lausunnossa todetaan, että tavoitteena tulee olla Kemijärven kaupungin kustannusten tasainen väheneminen siirtymäkauden aikana. Lisäksi kaupunki lausuntonaan edellyttää suunnitelmaa Kemijärven toimipisteen koulutuksen kehittämisestä sekä talouden tasapainottamisesta.

21 9/2016 Sivu 20 Edellä oleviin lausuntoihin viitaten koulutuskuntayhtymän talousarvion laadullisissa tavoitteissa on, että uudistetaan johtamisjärjestelmä palvelemaan osaamislähtöistätoimintamallia. Lisätään ja vahvistetaan lähijohtajuutta uuden osaamisalatoimintamallia palvelevalla tiimi- tai osastorakenteella ja niiden johtamismallilla. Koulutuskuntayhtymän strategian ja arvojen mukaisesti otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Tarjoamme ammatillista koulutusta kaikkien jäsenkuntiemme alueella. kehitämme maakuntayksiköiden toimintaedellytyksiä mm. koulutustarjontaa ja koulutuksen toteuttamistapaa palvelemaan paikkakunnan työelämän osaamistarpeita ja koulutuskysyntää nykyistä paremmin sekä sopeuttamalla niiden toimintaa tulevaan rahoitustasoon. Talousarvion sitovana tavoitteena on Kemijärven maakuntayksikön toiminnan sopeuttaminen vastaamaan alueen koulutuskysyntään ja työelämän osaamistarpeisiin sekä tulevaan tulorahoitukseen. Kolarin kunnan lausunnossa todetaan, että investointien taso suhteessa tulorahoitukseen ja poistoihin on korkea, eikä vastaavaa tasoa voitane ylläpitää pitkäaikaisesti. Edellä olevaan viitaten Rovaniemen koulutuskuntayhtymän investointien taso on jo suunnitelmavuosille huomattavasti pienempi kuin talousarviovuodelle. Rovaniemen kaupungin lausunnossa todetaan, että omistajakuntien kannalta kuntayhtymän on tärkeää tehdä tarvittavat talouden sopeuttamistoimenpiteet ajoissa siten, että kuntayhtymän yksikköhintojen kautta tuleva tulorahoitus riittää kattamaan kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat kaikki menot ilman omistajakuntien lisäsijoituksia ja siten, että toimintarahaston pääoman käyttö alijäämän kattamiseksi on vain tilapäinen toimenpide. Käyttötalouden alijäämän kattaminen kuntayhtymän omaisuutta myymällä ei myöskään saa olla keino käyttötalouden alijäämän kattamiseksi. Ammatillisen koulutuksen ml. ammattilukio sisältöjen kehittämisessä tulee ottaa huomioon toiminta-alueen elinkeinoelämän työvoimatarpeet ja kehittämistavoitteet. Talousarvion täytäntöönpanossa tulee noudattaa Rovaniemen kaupunginvaltuuston päättämiä omistajapoliittisia linjauksia ja konserniohjetta Rovaniemen kaupungin lausuntoon viitaten: - Rovaniemen koulutuskuntayhtymä varautuu ammatillisen koulutuksenreformissa tulevaan uuteen toimintalainsäädäntöön ja rahoituskehykseen luomalla suurempia toimintakokonaisuuksia tulosalueita yhdistämällä ja tehostamalla toimintaa. Suppeneva tulorahoitus edellyttää kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta kaikilla

22 9/2016 Sivu 21 toiminnan tasoilla ja toimintamuodoissa. Suunnittelukauden talouden sopeuttaminen uuteen toimintamalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään toteutetaan vaiheittain vuoden 2017 aikana. Reformin säästötavoitteisiin pyritään talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien aikana. - Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ohjaa valtiolta siirtyneen kiinteistöomaisuuden realisoinnista tulevaa myyntituloa. Myyntituloa ei voi käyttää toimintamenojen katteeksi. - Koulutuskuntayhtymän strategian ja arvojen mukaisesti otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille erilaiset asiakaslähtöiset koulutuspolut ja puuttuvan osaamisen hankkiminen. Koulutuskuntayhtymän laaja koulutustarjonta mahdollistaa yksikölliset opintopolut, jota ammattilukiotoiminta tukee. - Peruspääomalle maksettava korko ei ole valtionosuuteen oikeuttava meno. 4 % korko peruspääomalle on korkea ottaen myös huomioon kuntayhtymän taloustilanne ja tulevat leikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Vahvistettavalla 2017 vuoden talousarviolla ei ole henkilöstövaikutuksia yli sen mitä on sovittu vuonna 2014 ja 2016 käydyissä YT-neuvotteluissa talouden sopeuttamisesta vuosille Kuntayhtymän johtoryhmä on käsitellyt talousarvion 2017 ja henkilöstövaikutukset kokouksessaan , josta pöytäkirjan ote; Jory Yhtymähallitus käsitteli kokouksessaan vuosien rakentamis- ja investointiohjelman sekä talousarvioehdotuksen vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille ja päätti pyytää niistä jäsenkuntien lausunnot mennessä. Tulleet lausunnot liitteinä (lausuntoja täydennetään ROKKI-intran työalustalle sitä mukaa kun niitä saapuu): LIITE 1a: LIITE 1b: LIITE 1c: LIITE 1d: LIITE 1e: LIITE 1f: LIITE 1g: LIITE 1h: 102 RKK:n rakentamis- ja investointiohjelma vuosille ja rakennusten korjaussuunnitelma vuosille liitteineen 104 RKK:n TA 2017 ja taloussuunnitelma vuosille (sisältää kokouksessa käsitellyn TA-version) TA 2017 päivitettynä Kolarin kh:n lausunto Kemijärven kh:n lausunto Ranuan kh:n lausunto Kittilän kh:n lausuntoesitys (vt. kunnanjohtajan esitys lausunnoksi ko. asiassa, asia käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa Lopullinen päätös/lausunto lähetetään pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen keskiviikkona 9.11.) Sodankylän sivistysltk:n välipäätös (menee kh:n kokoukseen)

23 9/2016 Sivu 22 - Keskusteltiin talousarvion etenemisestä sekä omistajakuntien rakentamisohjelman ja talousarvioin lausunnoista. - Keskusteltiin henkilöstövaikutusten toteutumisesta YT neuvottelujen mukaisesti. Maksullinen palvelutoiminnan volyymi on laskeva ja sillä tulee olevaan henkilöstövaikutuksia. - Keskusteltiin Te-keskuksen työvoimapoliittisen koulutuksen tarjouspyynnöistä. Mahdolliset talousarvio vaikutukset selvitetään. - Korvanrannan korjauksen investointiohjelma muutostarvetta selvitetään. Taisto Arkko poistui tarkastuslautakunnan kokoukseen Talouspäällikkö ja kiinteistöjohtaja esittelevät talousarvion ja RAO:n valmistelutilanteen, käydään läpi kuntien lausunnot ja keskustellaan talousarvion henkilöstövaikutuksista. Todettiin saadut omistajakuntien lausunnot, jotka viedään hallitukselle tiedoksi Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta on käsitellyt vuosien talousarvio ja -suunnitelma sekä henkilöstövaikutukset kokouksessaan , josta pöytäkirjan ote liitteenä 7b. LIITE 7a: Talousarvio 2017 LIITE 6c: Kemijärven kaupungin lausunto LIITE 6d: Kittilän kunnan lausunto LIITE 6e: Kolarin kunnan lausunto LIITE 6f: Ranuan kunnan lausunto LIITE 6g: Sodankylän kunnan lausunto (lopullinen päätös toimitetaan kokoukseen) LIITE 6h: Rovaniemen kaupungin lausunto (lopullinen päätös toimitetaan kokoukseen) LIITE 7b: YT- ja TSL-toimikuntien lausunto TA:sta Varajohtaja: Yhtymähallitus esittää kuntayhtymävaltuustolle, että valtuusto: - päättää hyväksyä 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman, LIITE 7. - vahvistaa sitovuustasot talousarvioesityksen mukaisina. - päättää, että peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää vuosittain yhtymävaltuusto. Korko ei ole valtionosuuteen oikeuttavaan kustannuspohjaan kuuluva meno. - oikeuttaa kuntayhtymän johtajan tekemään talousarvioon mahdollisia teknisluonteisia korjauksia.

24 9/2016 Sivu REFORMIN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JA MUUTOSTEN SUUNNITELMAT JA AIKATAULU Matkailuopiston rehtori (oto): Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on käynnistynyt syksyllä Vuodelle 2016 kohdentuvia valmisteluja ovat mm. RAKE-toimenpideohjelman (rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma) käynnistyminen, toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi), tulosohjauspilottien käynnistyminen, rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle ja valmistelutyö eri foorumeilla. Marraskuussa 2016 lakiesitykset lähtevät lausuntokierrokselle. Vuoden 2017 valmisteluaikataulussa ovat mm. tammikuussa hallituksen esittely toimintalaista ja rahoituslaista eduskunnalle, uusien järjestämislupien valmistelu, asetusten valmistelu ja syksyllä 2017 päätökset uusista järjestämisluvista. Uudistettu ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on astumassa voimaan tammikuussa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisessa koulutuksessa reformin vaikutukset ja toiminnalliset muutokset ovat mittavat. 1) Uusien säädösten ja normien toimeenpano (ml. uusien säädösten edellyttämä opiskelijahallintajärjestelmän käyttöönotto opintotoimistohenkilöstöllä, opetushenkilöstöllä ja asiakkailla eli opiskelijoilla). 2) Asiakaslähtöisen uuden, yhtenäisen markkinoinnin, tiedottamisen ja opiskelijahankinnan suunnittelu (jatkuva haku ja monen ikäiset hakijat). 3) Asiakaslähtöisen opintojen noutopöydän luominen kuntayhtymän tasolle asiakkaiden saataville (keskitytään puuttuvan osaamisen tarjonnan luomiseen). 4) Opetuksellisten eli didaktisten prosessien uudistaminen ja siihen tarvittava asiantuntijaohjauksen ja tuen järjestäminen. Opettajuuden muutos painottuu reformissa didaktisiin menetelmiin eli arjessa tapahtuvaan opetus- ja ohjaustyöhön ja toimintaan. 5) Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen yhdeksi kokonaisuudeksi (prosessien yhtenäistäminen ja pääprosessien uudelleen tarkastelu ja sitä kautta niiden tehostaminen ja suoraviivaistaminen). Opettajan työ muuttuu asiakaslähtöiseksi ohjaustyöksi. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen opettajien on hallittava henkilökohtaistamisprosessit (tulossa lainsäädäntöön). 6) Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden opettajien työhön kytkeytyy yhtenäistyvä näyttöprosessi aiempien ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien muuttuessa yhtenäiseksi käytännöksi. 7) Osaamisperusteisen ja asiakaslähtöisen opetuksen ja ohjauksen lukuvuosisuunnittelun kehittäminen ja käynnistäminen.

25 9/2016 Sivu 24 8) Opettajien työaikasuunnitelmien laatimiseen tarvittavien menetelmien uusiminen siten, että ne mahdollistavat yhteissuunnittelun ja kokonaisvaltaisen kuntayhtymätasoisen tarpeen arvioinnin. 9) Strategisten ja pedagogisten työelämäkumppanuuksien kehittäminen (uudet haasteet opettajuudessa koulutussopimus ja oppisopimus). 10) Kohdista 1-9 johdettuna syntyvät tarpeet henkilöstön osaamisen kehittämiselle kuntayhtymässä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (RKK) valtuusto teki yhtymähallituksen esityksestä kokouksessaan päätöksen määrärahan kohdentamisesta ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämiin kehittämistoimiin ja muutoksiin koulutuskuntayhtymässä. Kuntayhtymän tulosalueiden tulee vastata muutosprosessin suunnitelmasta ja aikataulun laatimisesta vuoden 2016 lopussa, kun reformin kansalliset linjaukset ja päätökset ovat pääosin tiedossa. Ote pöytäkirjasta: Koulutukseen hakeutumisen ja pääsyn tavoitteena on mahdollistaa osaamisen kehittämispalveluihin hakeutuminen ja pääsy ympäri vuoden. Hakeutuminen tulee olla vapaata ja mahdollista eri mahdollisuuksien ja väylien kautta. Avoimet sähköiset hakupalvelut tukevat jatkuvaa hakua. Jatkuva haku tutkintoihin, niiden osiin, sekä ei tutkintoon johtavaan koulutukseen on omaehtoisen hakeutumisen pääväylä. Yhteishaku toimii hakuväylänä perusopetuksen päättäneille nuorille. Asiakaslähtöisen yhtenäisen viestinnän ja markkinoinnin uudistaminen tähän haasteeseen on yksi keskeisistä RKK:n uudistuksista. Ammatillisen koulutuksen asiakkaiden osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla, tutkinnon osilla, ei tutkintoon johtavalla koulutuksella, sekä valmentavilla koulutuksilla. Tuleva tutkintorakenne on joustava ja osaamispisteet ovat käytössä

26 9/2016 Sivu 25 kaikissa tutkinnoissa. Nykyisistä perustutkintoihin kuuluvista vapaasti valittavista tutkinnon osista luovuttaneen. RKK:ssä osaamisperusteisen ja asiakaslähtöisen opetuksen ja ohjauksen vuosisuunnittelu on uudistettava mahdollistamaan erilaiset asiakaslähtöiset koulutuspolut ja puuttuvan osaamisen hankkiminen. Vuosisuunnittelu sisältää myös opettajien työaikasuunnitelmien uudistamisen ja kehittämisen. RKK -tasoinen yhteissuunnittelu tulee olemaan olennainen riittävän monipuolisen, laaja-alaisen ja ympäri vuoden olevan kysyntälähtöisen koulutustarjonnan onnistumiseksi koulutuskuntayhtymän toiminta-alueella. Ammatillisessa koulutuksessa kaikille asiakkaille yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi otettaneen käyttöön. Henkilökohtaistaminen sisältää osaamistarpeen tarkentamisen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, osaamisen hankkimisen menetelmät ja mahdollisuudet, tarvittavat tukitoimet sekä arvioinnista sopimisen. Henkilökohtaistamisessa on huomioitava, että keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen ja siihen ohjaamiseen. Asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. RKK:ssä uudistamisen kohteena on nuorten ja aikuisten henkilökohtaistamisen prosessien yhdistäminen. RKK:ssä opiskelijahallintojärjestelmän ( ) selvitystyö hyödynnetään uuden tai olemassa olevan järjestelmän käyttöönotossa; järjestelmän tulee vastata reformin linjauksiin ja koulutuksen järjestämisen toimintatapojen muutoksiin. Osaamisen hankkiminen on mahdollista riippumatta paikka- ja aikasidonnaisuudesta. Asiakkaalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, sekä muuta mahdollista henkilökohtaista ohjausta ja tukea saavuttaakseen koulutuksessa määritellyt osaamisvaatimukset. RKK:ssä koulutustuotteiden ja -palvelujen on vastattava kysyntään asiakaslähtöisesti niin tutkinnon osien kuin puuttuvan osaamisen hankinnan näkökulmista. RKK:n koulutustuotteiden ja -palvelujen yhtenäistäminen niin koulutussuunnittelun kuin -toteutusten osalta tarkastellaan uudelleen, huomioiden koulutusyksiköiden maakunnalliset sijainnit, alakohtaiset eroavaisuudet sekä digitaalisaation mahdollisuudet. Strategisia ja pedagogisia työelämäkumppanuuksia kehitetään ja olemassa olevia hyviä työelämäyhteyksiä ja yhteistyön muotoja ja toimintatapoja syvennetään ja varmistetaan. Työelämässä tapahtuvaa osaamisen hankkimista kehitetään ja lisätään sen mahdollisuuksia. Koulutussopimusmalli otetaan käyttöön ja sekä henkilökunta että työelämän edustajat perehdytetään sen käyttöönottoon. Pedagogiset ja didaktiset toimintatavat tarkastellaan ja uudistetaan vastaamaan reformin toimintalinjauksia; opettajien tukitoimista tulee huolehtia ja ne suunnitellaan osaksi toimintakokonaisuutta. RKK:ssä päätetään koulutuksiin liittyvistä sisällöistä ja koulutuksen järjestämisestä perusteiden mukaisesti. Erityisopetuksena järjestettävällä erityisellä tuella tuetaan asiakkaita, joilla on oppimisvaikeuksia, sairaus, vamma tai muu osaamisen hankkimiseen vaikuttava erityisen tuen tarve. Tutkinnon suorittaminen on osaamisen hankkimistavasta riippumaton. Osaaminen osoitetaan ja arvioidaan tutkinnon osittain, pääosin aidoissa työelämän tilanteissa. Osaamisen arvioinnista vastaisivat uuden säädöksen tullessa RKK:n nimeämät arvioijat, joista toinen on työelämän edustaja ja toinen on koulutuksen järjestäjän edustaja. Todistukset tutkinnon osista sekä

27 9/2016 Sivu 26 tutkinnoista tulisi olemaan koulutuksen järjestäjän tehtävä. RKK:ssä uudistamistehtävä kohdentuu myös yhtenäistyvän arviointi- ja näyttöprosessin kehittämiseen. Osaamisperusteinen ja asiakaslähtöinen koulutuksen ja tutkintojen järjestäminen edellyttävät reformin säädösten tullessa huomattavia strategisia, operatiivisia sekä pedagogisia että didaktisia toimintatapojen uudistuksia ja muutoksia. Uudistukset koskettavat koko koulutuskuntayhtymän henkilöstöä ja heidän työtehtäviä. Henkilöstö osallistetaan yhteistyössä suunnittelemaan ja tekemään reformin linjausten ja voimaan tulevien säädösten mukaisia tehtävien ja toimintatapojen uudistumisia sekä muutoksia. RKK:ssä on tärkeää että henkilöstön osaamisen kehittäminen tehdään suunnitellusti eri henkilöstöryhmien ja toimijoiden osalta. Henkilöstön perehdytyksestä ja ohjauksesta huolehditaan. RKK:n suunnittelijat ja esimiehet ovat laatineet luonnoksen reformin mukaisista linjauksista sekä kuvanneet niitä toimenpiteitä joita reformin toimeenpano edellyttää. Toimenpiteet on luonnosteltu ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittämispalvelujen suunnittelun ja toteuttamisen näkökulmista. Samanaikaisesti toimintatarpeiden ja muutosten kuvaamisessa on kirjattu ne kohteet, joihin on tarve kohdentaa erillistä taloudellista rahoitusta tai resurssia. Suomen hallitus on antanut esityksen eduskunnalle ammatillisen koulutuksen laista ja siihen liittyvistä laista RKK suunnittelijat ja esimiehet päivittävät RKK:n toimintasuunnitelman kansallisten päätösten edetessä. Toimenpiteet reformin toimeenpanon osalta on aloitettu ja luonnossuunnitelma toimintojen ja talouden kohdentamisesta tuodaan tiedoksi. Kokouksessa kuullaan toimipistejohtaja Riitta Karusaaren selostus asiasta. LIITE 8: Reformin edellyttämien kehittämistoimenpiteiden toiminta- ja taloussuunnitelma (luonnos ) Varajohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämiin kehittämistoimenpiteisiin ja muutoksiin valtuuston myöntämän euron määrärahan sekä kehittämistoimenpiteiden toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee asian tiedoksi.

28 9/2016 Sivu SELVITYS KHO:LLE PAULA NEVALAISEN VALITUKSEN JOHDOSTA Kehitysjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on vastaanottanut korkeimman hallinto-oikeuden selvityspyynnön Paula Nevalaisen jättämän valituksen johdosta. Pyyntö liittyy yhtymähallituksessa ja esillä olleeseen yhtymävaltuuston tekemään päätökseen valtuuston puheenjohtajavalinnasta. Riitta Hokkanen jätti päätöksestä kunnallisvalituksen hallinto-oikeudelle. Asia on edennyt korkeimman hallintooikeuden käsittelyyn. Korkein hallinto-oikeus voi ratkaista asian ilman kuntayhtymän antamaa selvitystä. Selvityksen antamisella ei liene vaikutusta ratkaisuun. LIITE 9: KHO:n selvityspyyntö dnro 3233/3/16 Varajohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden selvityspyynnön ja päättää, että Paula Nevalaisen jättämään valitukseen ei ole tarvetta antaa selvitystä. Samalla hallitus esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee asian tiedoksi.

29 9/2016 Sivu VASTAUS ROVANIEMEN AMMATILLISET OPETTAJAT RY:N SELVITYSPYYNTÖÖN Ammattiopiston rehtori: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on vastaanottanut Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:ltä selvityspyynnön, jossa pyydetään yhtymähallitusta selvittämään, ovatko lukuvuoden suunnittelu ja valmistelu sujuneet hallintotavan, hyväksyttävien käytäntöjen ja voimassa olevien sopimusten mukaan. Yhtymähallitus päätti kokouksessaan ajankohtaisissa asioissa puheenjohtajan esityksestä ja Reino Rissanen sekä Seija Karvon kannattamana vastata Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:n selvityspyyntöön seuraavassa kokouksessa omana asiakohtana. Kokouksessa kuullaan ammattiopiston rehtori Taisto Arkon selostus asiasta. OHEISMATERIAALI: OHEISMATERIAALI: LIITE 10: Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:n selvityspyyntö Työnantajan vastine Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:n kirjeeseen Rehtoreiden päätös lv opetus- ja ohjaustyön suunnittelun perusteista Varajohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi Rovaniemen ammatilliset opettajat ry:n selvityspyynnön ja päättää antaa työnantajan vastineen vastauksena selvityspyyntöön.

30 9/2016 Sivu VUOSITYÖAIKAKOKEILUUN LIITTYVÄ TYÖNANTAJAN TAHDONILMAISU Ammattiopiston rehtori: Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ja Opettajien ammattijärjestö OAJ pääsivät neuvottelutulokseen vuosityöaikajärjestelmän mallisopimuksesta eli ns. kokeilusopimuksesta. Kokeiluun mukaan haluavat paikalliset osapuolet voivat siirtyä vuosityöaikaan mallisopimuksen mukaisesti. Paikallinen sopimus sitoo kaikkia sen piiriin kuuluvia opettajia eikä yksittäisten opettajien suostumusta kokeiluun tarvita. Mallisopimuksen mukaista työaikajärjestelmää sovelletaan OVTES:n C osion (ammatilliset oppilaitokset) opettajiin. Näin ollen ammatillisten oppilaitosten eri koulutusalojen erilaiset palkkaus- ja työaikamääräykset yhdenmukaistetaan siirtymäajan puitteissa. Vuosityöaikamallissa kaikki työ on palkanmaksun perustana eikä siinä erotella esimerkiksi opetusta muusta työstä kuten nykyisissä työaikamääräyksissä. Lisäksi opettajien työtä voi joitakin rajoitteita lukuun ottamatta sijoittaa aiempaa vapaammin kesäajalle ja opettajan työviikkojen määrä lisääntyy noin viikolla. Näistä muutoksista johtuen työaikajärjestelmä vastaa ammatillisen koulutuksen haasteisiin nykyjärjestelmää selvästi paremmin. Vuosityöaikamallissa kokoaikaisen opettajan työaika on 1500 tuntia. Tämän lisäksi työnantaja voi ostaa lisätyötä ilman opettajan suostumusta aina 1700 tuntiin asti. Malli sisältää tuntiopettajajärjestelmän, mikä antaa työnantajalle mahdollisuuden joustaa tuntimäärissä myös alaspäin. Opettajan työajasta 25 % on ajasta ja paikasta riippumatonta eli ns. sitomatonta työaikaa. Joillakin opettajaryhmillä on tästä poikkeava prosentti siirtymäaikana. Mallisopimuksessa on otettu huomioon myös kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys. Mallin palkkataso ja muut työaikamääräykset on pyritty määrittelemään siten, että opettajien sidotun työajan tuntikustannus pysyy keskimäärin samalla tasolla kuin OVTES:ssa. Varsinaisia kokonaistaloudellisia laskelmia vuosityöaikajärjestelmään siirtymisestä ei ole RKK:ssä tehty. Sen arvioidaan olevan nykyistä järjestelmää kalliimpi, koska keskimääräinen palkkataso nousee, mutta toisaalta yksittäiselle opettajalle kohdistuva työaika vastaavasti lisääntyy. KT ja OAJ lähtevät siitä, että neuvoteltu vuosityöaikajärjestelmä korvaa ennen pitkää OVTES:n nykymääräykset ja tulee koskemaan ammatillisia opettajia valtakunnallisesti. Molempien järjestöjen edustajat ovat kannustaneet olemaan mukana varhaisessa vaiheessa mukana kehittämässä yhdessä tulevaisuuden työaikajärjestelmää. Järjestöjen edustajat ovat käyneet esittelemässä mallisopimusta myös Rovaniemellä opettajille järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. Vuosityöaikajärjestelmä on herättänyt suurta kiinnostusta koulutuksen järjestäjien ja opettajiston joukossa, joskin myös kokeiluun osallistumisen vastustusta on ollut. Myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on käyty alustavia keskusteluja luottamusmiesten kanssa. RKK:n työajanseurantaryhmän marraskuun alussa pidetyssä kokouksessa käydyssä keskustelussa tuli esille, että uusien toimintamallien käyttöönotoissa on aina eduksi olla mukana ns. ensimmäisessä vaunussa ja saada erityyppiset edut hyödyksi kokeilun aikana. Tätä tukee myös