SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymävaltuusto esityslista :30

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Kuntayhtymävaltuusto esityslista :30 Yhtymävaltuuston jäsenet Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Hallinto-oikeuden päätös valtuuston varapuheenjohtajavalinnasta Selvitys KHO:lle Paula Nevalaisen valituksen johdosta Hallitustyöskentelyn itsearvioinnin tulokset ja jatkotoimenpiteet Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon Toripuistikon toimipisteen kiinteistön ja sillä sijaitsevien rakennusten myyntilupa Kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelma vuosille ja rakennusten korjaussuunnitelma vuosille Koulutuskuntayhtymän talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille Reformin kehittämistoimenpiteiden ja muutosten suunnitelmat ja aikataulu... 26

2 2/2016 Sivu 1 Aika Paikka Torstai klo Ravintola Oppipoika, Korkalonkatu 33 (auditorio, 2. krs), Rovaniemi JAKELU: Valtuusto: Varsinainen jäsen: Varajäsen: 1. Alaoja Kaarlo, puheenjohtaja Haapala Heikki 2. Björkbacka Kalervo Torvinen Matti 3. Heikkinen Pekka Jääskeläinen Anna Maria 4. Helin Liisa Nenonen Pirita 5. Hokkanen Riitta Karppinen Juha 6. Huttunen Jaakko Puuronen Vesa 7. Jääskeläinen Leena Harju-Autti Leena 8. Kaarlejärvi Matti Kuukasjärvi Hannu 9. Karhu Sanna Junttila Susanna 10. Karttunen Ulla Torvinen Tiina 11. Kuistio Jorma Hänninen Sari 12. Lehto Pekka Karvo Ari 13. Mäkitalo Arja Manninen Jyrki 14. Mäntymaa Vuokko Kantola Susanna 15. Mäntyniemi Merja Mäntymäki Tuula 16. Nevalainen Paula, 2. varapuheenjohtaja Taskila Mauri 17. Niemelä Veikko Kostamovaara Teemu 18. Niukkanen Kimmo Liikkanen Antti 19. Outila Tiina Tennilä Eini Marja 20. Paananen Antti Trög Sakari 21. Poranen Heikki Kansanniva Mika 22. Rantajääskö Tapani Kurula Timo 23. Rundgren Marjo Suoraniemi Terhi 24. Rytisalo Pentti, 1. varapuheenjohtaja Kivioja Eila 25. Simoska Maarit Karvo Seija 26. Sipovaara Kyösti Kangas Esa 27. Tohmola Teija Laurila Pirjo 28. Vuontisjärvi Rainer Vaattovaara Eija 29. Väistö Kai Niemi Yrjö Yhtymähallitus: 1. Halttu Seppo 2. Kangas Esa, hallituksen 1. varapuheenjohtaja 3. Kari Micke 4. Karhu Sanna 5. Mäntymaa Vuokko 6. Mäkitalo Arja 7. Nordberg Esa (läsnäolo- ja puheoikeudella hallituksen kokouksissa) 8. Rissanen Reino 9. Vanhala Tuomas, hallituksen 2. varapuheenjohtaja 10. Väistö Kai, hallituksen puheenjohtaja 11. Yeasmin Nafisa Sihteeri: Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Yliviivattu = pois

3 2/2016 Sivu 2 13 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kuntalain 103 pykälän 1 momentin mukaan kuntayhtymävaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Valtuuston työjärjestyksen 6 pykälän mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään viisi päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Valtuuston työjärjestyksen 8 pykälän mukaan kutsu tähän kokoukseen on postitettu ja ilmoitettu kuntayhtymän virallisella ilmoitustaululla Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on julkaistu valtuuston päättämällä tavalla paikallislehti Lapin Kansassa Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 2/2016 Sivu 3 14 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Valtuuston pöytäkirjan tulee tarkastaa kaksi kokoukseen osallistunutta valtuuston jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Kai Väistö ja Kalervo Björkbacka. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

5 2/2016 Sivu 4 15 HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALTUUSTON VARAPUHEENJOHTAJAVALINNASTA Hallitus Kehitysjohtaja: Yhtymävaltuusto on myöntänyt voimaan astuneen kuntayhtymän perussopimuksen muutoksen johdosta eron valtuuston puheenjohtajuuksista sitä pyytäneille henkilöille ja valinnut keskuudestaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudet puheenjohtajat. Valtuusto myönsi eron Riitta Hokkaselle ja valitsi valtuuston 2. varapuheenjohtajaksi Paula Nevalaisen. Hokkanen teki asiasta kunnallisvalituksen hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus katsoo, että kun yhtymävaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen vain valtuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävän osalta eikä valituksenalaista päätöstä ole syytä kumota kokonaisuudessaan Ote: LIITE 4: Hallinto-oikeuden päätös nro 16/0682/2 Johtaja: Hallitus merkitsee hallinto-oikeuden päätöksen nro 16/0683/2 tiedoksi ja esittää samalla, että valtuusto merkitsee päätöksen tiedoksi. Hallitus päättää jättää asian sillensä. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Merkittiin pöytäkirjaan, että Paula Nevalainen poistui kokouksesta esteellisenä (asianosainen).

6 2/2016 Sivu 5 Merkittiin pöytäkirjaan, että Leena Jääskeläinen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana klo Puheenjohtajan esityksestä ja Simolan kannattamana hallitus yksimielisesti päätti merkata hallinto-oikeuden päätöksen nro 16/0683/2 tiedoksi ja päätti esittää, että valtuusto merkitsee päätöksen tiedoksi Hallitus Korkein hallinto-oikeus ilmoitti tiedusteltaessa, että asianosaisena Paula Nevalainen on hakenut muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Tästä johtuen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös nro 16/0682/2 ei ole lainvoimainen ja siitä johtuen yhtymävaltuuston päätös on voimassa kunnes Korkein hallinto-oikeus on tehnyt asiasta päätöksen. Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi, että Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettu muutosta yhtymävaltuuston päätöksestä ja siitä johtuen yhtymävaltuuston päätös on voimassa. Hallitus esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee asian tiedoksi. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Valtuusto LIITE 1: Hallinto-oikeuden päätös nro 16/0682/2 Yhtymähallitus esittää, että valtuusto merkitsee hallinto-oikeuden päätöksen nro 16/0683/2 tiedoksi. Lisäksi yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee tiedoksi, että Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettu muutosta yhtymävaltuuston päätöksestä ja siitä johtuen yhtymävaltuuston päätös on voimassa.

7 2/2016 Sivu 6 16 SELVITYS KHO:LLE PAULA NEVALAISEN VALITUKSEN JOHDOSTA Hallitus Kehitysjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on vastaanottanut korkeimman hallinto-oikeuden selvityspyynnön Paula Nevalaisen jättämän valituksen johdosta. Pyyntö liittyy yhtymähallituksessa ja esillä olleeseen yhtymävaltuuston tekemään päätökseen valtuuston puheenjohtajavalinnasta. Riitta Hokkanen jätti päätöksestä kunnallisvalituksen hallinto-oikeudelle. Asia on edennyt korkeimman hallintooikeuden käsittelyyn. Korkein hallinto-oikeus voi ratkaista asian ilman kuntayhtymän antamaa selvitystä. Selvityksen antamisella ei liene vaikutusta ratkaisuun. LIITE 9: KHO:n selvityspyyntö dnro 3233/3/16 Varajohtaja: Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden selvityspyynnön ja päättää, että Paula Nevalaisen jättämään valitukseen ei ole tarvetta antaa selvitystä. Samalla hallitus esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee asian tiedoksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kehitysjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Valtuusto LIITE 2: KHO:n selvityspyyntö dnro 3233/3/16 Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden selvityspyynnön ja päätöksen, että Paula Nevalaisen jättämään valitukseen ei ole tarvetta antaa selvitystä.

8 2/2016 Sivu 7 17 HALLITUSTYÖSKENTELYN ITSEARVIOINNIN TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET Hallitus Laatukoordinaattori Pertti Heikkilä: Yhtymähallitus on itsearvoinut omaa hallitustyöskentelyään välisenä aikana toteutetussa hallitustyöskentelyn itsearvioinnissa. Arviointi toteutettiin hallituksen kokouksessa hyväksytyn esityksen mukaisesti. Hallituksen itsearvioinnin tarkoituksena on nimenomaisesti itsearvioida hallituksen omaa hallitustyöskentelyään ja löytää arvioinnin perusteella sen vahvuudet ja parantamiskohteet. Yhtymähallituksen itsearviointi toteutettiin kolmivaiheisesti: 1. Itsearviointikysely 2. Kyselyn tulosten raportointi 3. Hallitustyöskentelyn arviointi-istunto Itsearviointikysely suunnattiin hallituksen varsinaisille jäsenille sekä hallitustyöskentelyyn osallistuvalle yhtymävaltuuston puheenjohtajistolle. Kyselyn pohjana käytettiin Rovaniemen kaupunginhallitukselle tehtyä vastaavaa kyselyä. Kyselyn kysymyksiä kuitenkin muutettiin osittain, huomioiden Rovaniemen koulutuskuntayhtymän perustehtävä ja toimiala sekä hallituksen tehtävät. Kyselyn vastausaika oli Kyselyn vastaaminen tapahtui sähköisesti ja vastauslinkki lähetettiin vastaajille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 11 hallituksen varsinaista jäsentä ja/tai valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvaa henkilöä. Vastausprosentti oli 71,4 %. Kyselyn tulokset raportit valmisteltiin elokuussa ja ne yhdessä arviointi-istunnon ohjeiden kanssa toimitettiin hallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajistolle postitse tai sähköpostilla noin viikko ennen arviointi-istuntoa. Varsinainen hallitustyöskentelyn itsearviointi eli arviointi-istunto toteutettiin pidetyn hallituksen aamukoulun yhteydessä. Arviointi-istuntoon osallistui 11 hallituksen jäsentä ja/tai yhtymähallituksen puheenjohtajistoon kuuluvaa henkilöä. Tilaisuuden vetäjänä toimi laatukoordinaattori Pertti Heikkilä ja sihteerinä suunnittelija Anu Tauriainen. Arviointi-istunnossa pohjana käytettiin kesällä toteutetun itsearviointikyselyn tuloksia ja kyselyssä käytettyjä arviointialueita, joiden perusteella istunnossa keskusteltiin missä asioissa hallitustyöskentely on onnistunut ja mitkä ovat sen vahvuudet sekä missä asioissa hallitustyöskentelyssä olisi parannettavaa. Keskustelujen pohjalta arviointi-istunnossa päätettiin konsensusperiaatteella hallitustyöskentelyn vahvuuksista ja parantamisalueista. Hallituksen kokouksessa päätettiin osana itsearviointia, että arvioinnin tulosten perusteella hallitus päättää mihin toimenpiteisiin se ryhtyy oman työskentelynsä osalta. Kokouksessa tulokset esittää valmistelijan sijainen suunnittelija Anu Tauriainen.

9 2/2016 Sivu 8 LIITE 1a: Hallitustyöskentelyn itsearviointi koonti vahvuuksista ja parantamisalueista LIITE 1b: Hallitustyöskentelyn itsearviointikyselyn tulokset (ilman avoimia vastauksia) OHEISMATERIAALI (vain hallituksen käyttöön) Hallitustyöskentelyn itsearviointi arviointi-istunnon muistio Hallitustyöskentelyn itsearviointikyselyn tulokset sisältäen avoimet vastaukset Johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi itsearvioinnin tulokset (liite 1b) ja esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee tulokset tiedoksi. Hallitus päättää mihin toimenpiteisiin se ryhtyy arvioinnin tulosten perusteella oman työskentelynsä osalta. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli suunnittelija Anu Tauriainen. Yhtymähallitus päätti puheenjohtajan esityksestä Vuokko Mäntymaan kannattamana yksimielisesti, että kun mahdollisesta yhtymäkokousmalliin siirtymisestä on päätetty jäsenkuntien valtuustoissa, hallitus päättää arvioinnin tulosten perusteella tehtävistä toimenpiteistä Valtuusto LIITE 3a: Hallitustyöskentelyn itsearviointi koonti vahvuuksista ja parantamisalueista LIITE 3b: Hallitustyöskentelyn itsearviointikyselyn tulokset (ilman avoimia vastauksia) Hallitus esittää, että yhtymävaltuusto merkitsee hallituksen itsearvioinnin tulokset (liite 3b) tiedoksi.

10 2/2016 Sivu 9 18 HALLITUKSEN VASTAUS TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2015 ESITETTYYN YHTEENVETOON Hallitus Talouspäällikkö: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 on ollut kuntayhtymävaltuustossa Esitetään hallituksen vastauksena arviointikertomuksessa esitettyyn yhteenvetoon ja huomioihin valtuustolle: Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli vastauksen kokouksessaan Ote muistiosta : Käsitellään talouspäällikön valmistelema vastaus. Johtoryhmä esittää asian viemistä hallitukselle. Tehtyjen oikaisujen jälkeen esitetään asian viemistä hallitukselle Arviointikertomus kohta määrälliset tavoitteet, Lapin Urheiluopisto, s.10 11: Asiakastyytyväisyys toteutuma puuttuu. Vastaus: Tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen palautteet ovat olleet vähäisiä, alle 5 vastaajaa/ryhmä, niistä ei saada silloin yhteenvetoa. Maksullinen koulutus on ollut tulosalueella niin vähäistä (ei ole työvoimakoulutusta), että palauteraporttia ei ole voitu saada. Arviointikertomus kohta 7, Yhteenveto: Talousarvion mukaan tulosalueiden alijäämä on katettava kolmen seuraavan vuoden aikana. Miten valvonta toteutetaan? Vastaus: Vuoden 2015 TA:n täytäntöönpano-ohjeen (kuntayhtymähallitus ) mukaan: Talousarvioseurannasta vastaavat tulosalueiden johtajat/rehtorit, toimipistejohtajat, yksikönjohtajat ja talouspäällikkö. Tulosalueiden toimintaa ohjaavat määrärahat. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia, on välittömästi tehtävä korjaustoimenpiteet siten, että toiminta sopeutetaan määrärahaan. Sisäistä valvontaa koskevan ohjeen mukaan toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan seuraavasti:

11 2/2016 Sivu 10 - yhtymävaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä - hallitukselle neljä kertaa vuodessa (toiminnalliset 2 krt/v) - tulosalueen/yksikön johtajille kuukausittain Kuntalaki 410/ : Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talouden toteutuminen tulosalueittain kuntayhtymässä esitetään vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä laadittavassa tasekirjassa. LIITE 5a: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 LIITE 5b: Tasekirjan sivut ko. kohta 2015, 2014 ja 2013 Johtaja: Hallitus esittää yhtymävaltuustolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yhteenvetoon esitetyt vastaukset. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Valtuusto LIITE 4a: Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 LIITE 4b: Tasekirjan sivut ko. kohta 2015, 2014 ja 2013 Hallitus esittää yhtymävaltuustolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen yhteenvetoon esitetyt vastaukset.

12 2/2016 Sivu TORIPUISTIKON TOIMIPISTEEN KIINTEISTÖN JA SILLÄ SIJAITSEVIEN RAKENNUSTEN MYYNTILUPA Hallitus Kiinteistöjohtaja: Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kiinteistöstrategia pitämässään kokouksessa. Kiinteistöstrategian toteutussuunnitelmassa (liite 5a) vuodelle 2017 on Toripuistikon toimipisteen kiinteistön (liite 5b) ja sillä sijaitsevien rakennusten myynti osoitteessa; Toripuistikko 5-7, Rovaniemi. Kuntayhtymä on hakenut ko. kiinteistölle kaavamuutosta. Asemakaavamuutos on kaupungissa edennyt hyväksymisvaiheeseen (liite 5c). Kuntayhtymän hallintosäännön 34 Omaisuuden myynti; mukaisesti kiinteistöjen ja kiinteistöjen määräalojen myynnistä päättää valtuusto. Kuntayhtymän valtuusto kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, joten kilpailutilanteen ja tarjousten käsittelyn vuoksi olisi kuntayhtymän kannalta kustannustehokkainta saada kaupat mahdollisimman nopeasti päätökseen asemakaavamuutoksen vahvistamisen jälkeen. Koulutuskuntayhtymän on lisäksi selvitettävä opetus- ja kulttuuriministeriölle valtion korvauksetta luovuttamien ja valtion rahoituksella tehtyjen tyhjilleen jääneiden rakennusten tuleva käyttö sekä käypä arvo. Rakennusten arvon perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö voi laskea mahdollisesti palautettavan valtionosuuden määrän. Koulutuskuntayhtymä voi esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle palautettavaksi määrättävän euromäärän käyttämistä koulutuksen kehittämiseen tai siirtämistä valtionosuudeksi johonkin koulutuskuntayhtymän investointihankkeeseen. LIITE 5a: Kiinteistöstrategia 2020 Toteutussuunnitelma; LIITE 5b: Kiinteistörekisteritiedot LIITE 5c: Asemakaavamuutos Varajohtaja: Yhtymähallitus esittää, että kuntayhtymän valtuusto myöntää hallitukselle luvan myydä kiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset. Varajohtajan muutosesitys kokouksessa: Yhtymähallitus esittää, että kuntayhtymän valtuusto myöntää hallitukselle luvan myydä kiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset. Samalla hallitus valtuuttaa kiinteistöjohtajan käymään neuvottelut maankäyttösopimuksesta kaupungin edustajien kanssa.

13 2/2016 Sivu 12 Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Keskustelun jälkeen yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Valtuusto LIITE 5a: Kiinteistöstrategia 2020 Toteutussuunnitelma; LIITE 5b: Kiinteistörekisteritiedot LIITE 5c: Asemakaavamuutos Yhtymähallitus esittää, että kuntayhtymän valtuusto myöntää hallitukselle luvan myydä kiinteistön ja sillä sijaitsevat rakennukset.

14 2/2016 Sivu KUNTAYHTYMÄN RAKENTAMIS- JA INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE JA RAKENNUSTEN KORJAUSSUUNNITELMA VUOSILLE Hallitus Kiinteistöjohtaja: Investointiohjelma vuosille : Koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kiinteistöstrategia elokuuta Kiinteistöstrategiassa on linjattu tulevaisuuden toimenpiteet kiinteistöratkaisuille (säilytettävät, kehitettävät ja luovutettavat kiinteistöt). Tulevaisuuden investointi-/rakentamisohjelma perustuu tehtyihin koulutusalaratkaisuihin, hyväksyttyyn kiinteistöstrategiaan 2020 ja siinä määriteltyyn kiinteistöjen kuntoluokan säilyttämiseen sekä vuosittain tarkistettavaan toteutussuunnitelmaan ja yt-neuvotteluissa sovittuihin kiinteistöihin kohdistuviin vähennyksiin. Kiinteistöstrategian 2020 toteutussuunnitelma (liite 4a ) on päivitetty ja toimii pohjana rakentamisohjelmalle. Talousarvion rakentamisohjelma 2017: Rantavitikan toimipiste: koulutustilojen laajennustyö: Rantavitikan toimipisteen koulutustilojen laajennustyöhankkeen rakentamistyöt on aloitettu kesäkuussa 2015 ja työt valmistuvat kesään 2017 mennessä. Rantavitikan toimipisteen laajennustyöhankkeessa rakennetaan tilat koulutuskuntayhtymän rakennusalan koulutuksille ja hotelli-, ravintola- ja catering-alojen koulutuksille. Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Rantavitikan toimipiste: Korvanranta -rakennuksen peruskorjaustyö: Kiinteistöstrategia 2020 linjausten mukaisesti ko. rakennus on suunniteltu peruskorjattavaksi kuntayhtymän omaan käyttöön. Korvanranta -rakennukseen rakennetaan tilat koulutuskuntayhtymän yhteiseen käyttöön (yhteisille toiminnoille ja toimisto- ja koulutustiloiksi, opiskelijahallinto ym.). Hankkeen peruskorjaustyöt on aloitettu kesäkuussa 2016 ja työt valmistuvat kesällä Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Urheiluopiston toimipiste: majoitusrakennuksen laajennustyö: Investointiohjelmassa vuosille 2016 ja 2017 on majoitusrakennuksen laajennushanke. Hankkeen rakennustyöt on aloitettu elo-syyskuun vaihteessa ja työt valmistuvat suunnitelmien mukaan elokuussa Hankkeelle on varattava loppuosan rahoitus rakentamisohjelmassa vuodelle Hanke on kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman mukainen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt investointiavustuksen ko. hankkeelle vuodelle Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on alustavasti varannut vuoden 2017 avustuksista , joka on anottu syyskuussa 2016.

15 2/2016 Sivu 14 Urheiluopiston toimipiste: Keittiön laajennus- ja korjaustyö: Urheiluopiston toimipisteen lisääntynyt ja lisääntyvä käyttö on tuonut haasteen keittiön toimivuudelle. Lisäksi terveysviranomaisten alustavat lausunnot keittiötilojen toimivuudesta antavat aiheen keittiötilojen korjaamiseen. Urheiluopiston nykyinen toiminta ja uusien investointihankkeiden myötä nykyinen keittiö ei pysty palvelemaan asiakkaita niiden vaatimuksien mukaisesti. Keittiötilat on korjattu vuonna 2009 sen aikaisia toimintoja varten. Urheiluopistoa on laajennettu sen jälkeen majoitusrakennuksella ja siihen liittyvillä tiloilla sekä myös muilla investoineilla. Keittiötilojen laajennus- ja korjaustöillä saadaan tarkoitukseen nähden tyydyttävät ja toimivat tilat hankkeen toteutuksen myötä. Korjaussuunnitelma: Kiinteistöpalvelussa laadittua korjaussuunnitelmaa on tarkennettu vuosille ja sen mukaisten investointien kustannusvaikutukset on huomioitu rakentamisohjelmassa. Korjaussuunnitelmassa on huomioitu vuodelle 2017 Rantavitikan toimipisteen vuoden 2017 koulutusalamuutoksiin ja siirtoihin liittyvät vielä tarvittavat korjaus- ja muutostyöt. Lisäksi Rantavitikan toimipisteen päärakennuksen pohjaviemärin kunto edellyttää peruskorjausta kesällä Lisäksi Rantavitikan toimipisteen ns. Jusala Center -rakennus on suunniteltu purettavan vuoden 2017 aikana. Korjaussuunnitelman eri kiinteistöihin kohdistuvilla korjaustöillä tehdään pieniä tilajärjestelyitä, parannetaan sisäilmaolosuhteita sekä korjataan kosteusvaurioita ja rakenteita. Korjaussuunnitelmaan sisältyvillä rakennusten korjaustöillä pienennetään kiinteistöissä muutoin syntyvää korjausvelkaa. Korjaussuunnitelman laadinnassa on huomioitu koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategia Asuntoloiden korjaustyöt: Pääosa koulutuskuntayhtymän asuntolarakennuksista on korjattu ja näillä koulutuskuntayhtymä pystyy tulevaisuudessa tarjoamaan II-asteen opiskelijoille riittävän määrän asuntolapaikkoja. Pieniä korjaustöitä sisällytetään rakentamisohjelmaan vuosittain mahdollisia korjaustarpeita varten. Koulutuskuntayhtymän kiinteistöstrategiassa 2020 on huomioitu myös asuntolarakennuksien tilanne. Talousarvion suunnitteluosa : Urheiluopiston uimahallin peruskorjaustyö: Urheiluopiston päärakennuksen yhteyteen on valmistunut 2002 vuoden lopussa uimahalli ( Wellness Center -hankkeessa). Uimahallitekniikka on saavuttamassa peruskorjausiän muutaman vuoden sisällä ja muutoinkin tekniikkatila rakennuksen alla aiheuttaa yläpuolisille rakenteille kosteus- ym. rasituksia. Kiinteistöstrategia 2020 on linjattu, että kuntayhtymän kiinteistöjen kuntoluokka pidetään 75 %:n tasolla, joka pääosin saavutetaan n. 13 vuoden kuluessa valmistumisesta. Uimahallin ns. vuosiseisokkien aikana kuntayhtymä on korjannut tarpeelliset ja kiireelliset työt sekä tarpeet. Uimahallirakennuksien kuluminen on normaalia suurempaa, joten peruskorjaustyö on tulossa tarpeelliseksi tämän vuosikymmenen loppupuolella. Suunnittelutyö olisi

16 2/2016 Sivu 15 tarkoituksen mukaista aloittaa jo talousarvion suunnitteluosan aikana vuonna Hankkeelle on mahdollista anoa OKM:n erityisavustusta liikunnan koulutuskeskusten perustamiskustannuksiin vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti. LIITE 4a: KSTR 2020 päivitetty toteutussuunnitelma; LIITE 4b: Rakentamisohjelma ; LIITE 4c: Korjaussuunnitelma ; Johtaja: Hallitus: - hyväksyy kiinteistöstrategia 2020 päivitetyn toteutussuunnitelman (liite 4a). - hyväksyy rakentamis- ja investointiohjelman vuosille liitteen 4b ja korjaussuunnitelman vuosille liitteen 4c mukaisina lähetettäväksi jäsenkunnille lausuntoa varten ja pyytää jäsenkuntien lausunnot mennessä. - pyytää koulutuskuntayhtymän YT-toimikunnan lausunnon liitteen 4b rakentamis- ja investointiohjelmasta vuosille ja liitteen 4c korjaussuunnitelmasta vuosille Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Lisäksi kuultiin toimitusjohtaja Heikki Keskitaloa ja erikoissuunnittelija Erkki Jääsköä. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Hallitus Kiinteistöjohtaja: Koulutuskuntayhtymän perussopimuksen mukaan koulutuskuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot merkittävistä toimintaan vaikuttavista investoinneista. KSTR (kiinteistöstrategia) 2020 Toteutussuunnitelmasta, rakentamisohjelmasta ja korjaussuunnitelmasta on pyydetty jäsenkuntien lausunnot mennessä. Kittilän, Kolarin ja Ranuan kuntien lausunnoissa ei ole huomautettavaa kuntayhtymän rakentamis- ja investointiohjelmiin (liitteet 6d, 6e ja 6f). Kemijärven kaupungin lausunnossa (liite 6c) todetaan, että investoinnit tulee rahoittaa kuntayhtymän keräämästä pääomavuokrasta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän pääomavuokra käytetään kiinteistöihin käytettyjen rakennusinvestointien SUMU-poistoihin ja vuosittaisiin korjauskustannuksiin. Kuntayhtymän rakentamisohjelman mukaiset investoinnit rahoitetaan vuosittain laaditun rahoitussuunnitelman mukaisesti sumu-poistoilla, ns. investointilisällä ja tarvittaessa osittain lainarahoituksella.

17 2/2016 Sivu 16 Sodankylän kunnan lausunnossa (liite 6g) todetaan, että ns. Luova rakennuksen jatkokäytön suunnittelussa otetaan huomioon alueelliset kehittämistarpeet ja tältä osin pidetään yhteyttä kunnan kehittämisjohtajaan ja Tähtikunta Oy:öön. Kiinteistöstrategian lähtökohtana on, että ensisijaisesti kiinteistöratkaisuissa keskustellaan omistajakuntien kanssa ja pyritään ratkaisemaan kiinteistökysymykset kuntien kanssa yhteistyössä. Rovaniemen kaupungin lausunto (liite 6h): Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rakentamisohjelma ja kiinteistöstrategia ovat hyvin laadittuja välineitä kuntayhtymän toiminnan ja talouden sopeuttamisessa uuteen tilanteeseen ja ne pitää toteuttaa siten, että kiinteistökapasiteetti vastaa tulevia opiskelijamääriä ja tukee taloudellisesti tehokasta toimintaa. Rakentamisohjelman ja kiinteistöstrategian toteutuksessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä Rovaniemen kaupunkikonsernin kanssa ja hakea synergiaetuja, sillä useat toimenpiteet koskevat Rovaniemen kaupungissa sijaitsevia toimipisteitä ja aluetta. Näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia Rovaniemen kaupungin kasvua ja kehittämistä koskevien tavoitteiden kannalta. Näistä esim. merkittävistä toimintaan, omaisuuden myyntiin tai investointeihin liittyvistä toimenpiteistä pitää neuvotella Rovaniemen kaupungin konsernijohdon kanssa ennen päätöksentekoa. Koulutuskuntayhtymä on käynyt Rovaniemen kaupungin konsernijohdon kanssa aina keskustelut ennen merkittäviä Rovaniemen kaupungin alueella olevia kiinteistöratkaisuja. Näistä on hyviä esimerkkejä yhteistyöstä aikaisemmilta vuosilta. Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli kokouksessaan rakentamisohjelman ja korjaussuunnitelman (liitteet 5a, 6a ja 6b). Johtoryhmällä ei ollut huomautettavaa ko. suunnitelmiin. Kuntayhtymän YT- ja TSL-toimikunta käsitteli KSTR 2020 toteutussuunnitelman (liite 5a), rakentamisohjelman (liite 6a) ja korjaussuunnitelman (liite 6b) kokouksessaan YT- ja TSL-toimikunnan lausunto liitteenä 6i. LIITE 5a: Kiinteistöstrategia 2020 Toteutussuunnitelma; LIITE 6a: Rakentamisohjelma ; LIITE 6b: Korjaussuunnitelma ; LIITE 6c: Kemijärven kaupungin lausunto LIITE 6d: Kittilän kunnan lausunto LIITE 6e: Kolarin kunnan lausunto LIITE 6f: Ranuan kunnan lausunto LIITE 6g: Sodankylän kunnan lausunto (lopullinen päätös toimitetaan kokoukseen) LIITE 6h: Rovaniemen kaupungin lausunto (lopullinen päätös toimitetaan kokoukseen) LIITE 6i: YT- ja TSL-toimikuntien lausunto Varajohtaja:

18 2/2016 Sivu 17 Yhtymähallitus käsittelee liitteenä 5a olevan Kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman, liitteenä 6a koulutuskuntayhtymän rakentamisohjelman vuosille ja liitteenä 6b korjaussuunnitelman vuosille sekä esittää ne kuntayhtymän valtuustolle hyväksyttäväksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli kiinteistöjohtaja Hannu Kerkelä. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Valtuusto LIITE 5a: Kiinteistöstrategia 2020 Toteutussuunnitelma; LIITE 6a: Rakentamisohjelma ; LIITE 6b: Korjaussuunnitelma ; LIITE 6c: Kemijärven kaupungin lausunto LIITE 6d: Kittilän kunnan lausunto LIITE 6e: Kolarin kunnan lausunto LIITE 6f: Ranuan kunnan lausunto LIITE 6g: Sodankylän kunnan lausunto LIITE 6h: Rovaniemen kaupungin lausunto LIITE 6i: YT- ja TSL-toimikuntien lausunto Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy liitteenä 5a olevan Kiinteistöstrategia 2020 toteutussuunnitelman, liitteen 6a koulutuskuntayhtymän rakentamisohjelman vuosille ja liitteen 6b korjaussuunnitelman vuosille

19 2/2016 Sivu KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Hallitus Talouspäällikkö: Kuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmaesitys on valmisteltu hallituksen hyväksymien laadintaohjeiden sekä vuonna 2014 hyväksytyn strategian 2025 mukaisesti. Tuloarvioissa on huomioitu valtion hallitusohjelman mukaiset tulevat tulorahoituksen leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä toimintatuottojen on arvioitu laskevan ammatillisen koulutuksen reformin ja säästötavoitteen ja rahoituslaissa esitetyn säästön vuoksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 noin 3,9 milj. euroa. Kuntayhtymässä on käyty yt-neuvottelut 2016 talouden sopeuttamisesta toimintavuodelle 2017 tulevasta ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusleikkauksesta johtuen. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintatulosta tehtävä 12 % rahoitusleikkauksen vaikutus jaetaan talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien ajalle. Rahoitusleikkauksen vaikutuksen jaksottamisesta johtuva tulosalueen talousarviovuoden käyttötalouden alijäämä esitetään talousarviossa katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämällä toimintarahastosta. Talousarviossa on huomioitu Lapin ammattiopiston ja Lapin matkailuopiston yhdistäminen yhdeksi tulosalueeksi, jolle tulosalueelle myös siirtyy kiinteistöpalveluihin sisältynyt ravitsemispalvelut vuoden 2017 alusta. Itä-Lapin ammattiopiston toiminta siirtyi Rovaniemen koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi alkaen. Kemijärven kaupunki maksaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle luovutussopimuksessa sovitun mukaisesti valtion rahoituksen (yksikköhinta ja sen harkinnanvarainen korotus) Kemijärven toimipisteen (entinen Itä-Lapin ammattiopisto) muut tulot ylittävät kustannukset. Muut jäsenkunnat eivät osallistu kustannuksiin. Kuntalaissa on työvoimakoulutuksen yhtiöittämisvelvoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Valtion talousarviossa vuodelle 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen siirretään vuoden 2018 alusta lukien tutkintotavoitteinen ja osa ei tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käyvät neuvotteluja työvoimakoulutusrahoituksen siirtymisestä TEM:stä OKM:lle. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä seuraa miten siirtyminen vaikuttaa yhtiöittämisvelvoitteeseen. Muu kuin tutkintoon johtava työvoimakoulutus on kuntayhtymässä vähäistä, eikä Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä näin ollen nähdä tarvetta työvoimakoulutuksen yhtiöittämiseen.

20 2/2016 Sivu 19 Lapin ammattiopisto - Lapin matkailuopisto -tulosalueen ja Santasport Lapin Urheiluopiston talousarvioesitykset on eritelty opetukseen ja maksulliseen palvelutoimintaan. Talousarvioesityksessä vuodelle 2017 valtion yksikköhintarahoitukseen on laskettu 12 %:n leikkaus vuoden 2016 tasosta. Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2017 on järjestämisluvan mukaan Ennakolliset yksikköhintatiedot saadaan marras-joulukuussa 2016 ja lopulliset järjestäjä- ja ylläpitäjäkohtaiset rahoituspäätökset vuodelle 2017 saadaan joulukuussa Tulosalueiden toimintakate kattaa kaluston suunnitelmanmukaiset poistot sekä kuntayhtymän sisäiset palvelut. Rakennusten sumupoistot sisältyvät tulosalueilta perittävään sisäiseen pääomavuokraan. Tulosalueiden talousarvioesityksissä on lähtökohtana, että kaikki kustannukset rahoitetaan yksikköhinnalla ja muilla tuloilla kuitenkin niin, että talousarvioesityksen 2017 mukaan Lapin ammattiopisto-lapin matkailuopisto-tulosalueen käyttötalouden alijäämä voi olla enintään 1,8 M alijäämäinen, joka katetaan kuntayhtymän edellisten tilikausien ylijäämällä toimintarahastosta. Valtuustotasoiset toiminnalliset tavoitteet perustuvat kuntayhtymän strategiaan 2025 ja kriittisiin menestystekijöihin sekä tuloksellisuuden mittareihin. Koko kuntayhtymän investointiosassa rakennushankkeisiin esitetään vuodelle 2017 yhteensä 7,6 milj. euroa netto ja kalusto- ja laitehankintoihin yhteensä 0,58 milj. euroa netto. Investointikulut laskevat kuluvasta vuodesta 0,85 milj. euroa (9,4 %). Kuntayhtymän talousarvioesitys yhteensä Tuloslaskelma TP (ulkoinen/sis.) TA (ulkoinen/sis.) TA (ulkoinen/sis.) Muutos % Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,3 Peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää vuosittain yhtymävaltuusto. Perussopimuksen mukaan merkittävistä toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot. Talousarvio- ja suunnitelmaehdotus tulee toimittaa jäsenkunnille viimeistään lokakuun 31. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään joulukuun 31. päivään mennessä. Talousarvioesitys toimitetaan jäsenkunnille ja pyydetään toimittamaan lausunnot viimeistään Talousarvio käsitellään yhteistyötoimikunnassa

21 2/2016 Sivu 20 LIITE 6: Kuntayhtymän talousarvio- ja suunnitelmaesitykset vuosille Johtaja: Hallitus: - käsittelee kuntayhtymän vuosien talousarvio- ja -suunnitelmaesityksen. - pyytää talousarvioesityksestä jäsenkuntien lausunnot mennessä. - kuntayhtymän johtaja oikeutetaan tekemään talousarvioon mahdollisia teknisluonteisia korjauksia. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Lisäksi kuultiin rehtori Taisto Arkkoa. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Hallitus Talouspäällikkö: Kuntayhtymän talousarvioesitys sisäisen/ulkoisen tuloslaskelman mukaiset toimintamenot ja -tulot, toimintakate ja muut tuloslaskelmaerät sekä niiden kehitys: TULOSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos % 1000 ulkoinen/sis. ulkoinen/sis. ulkoinen/sis Toimintatulot ,55 Toimintamenot ,99 Toimintakate ,30 Rahoitustuotot/-kulut ,50 Vuosikate ,56 Poistot ,51 Satunnaiset kulut/tuotot 828 Tilikauden tulos ,74 Poistoeron lis. (-) ja väh. (+) -748 Varausten, rahastojen lis. (-) ja väh. (+) Rahastojen lis. (-) ja väh. (+) ,83 Tilikauden yli/alijäämä ,87

22 2/2016 Sivu 21 Opiskelijamäärät vuosina Ammatillinen peruskoulutuskoulutus (painotettu ka) TP 2015 TA 2016 TA Ammatillinen lisäkoulutus (otv) 214, Maksullisena palvelutoimintana järjestetty koulutus (otv) Oppisopimuskoulutus Talousarvion sitovuustasot on esitetty talousarviossa sivulla 19. Kuntayhtymän peruspääoma: Peruspääoma, jäsenkunnat yhteensä Rovaniemi Kittilä Ranua Sodankylä Kemijärvi ,25 % ,61 65,00 % ,26 8,32 % ,57 7,03 % ,54 10,15 % ,26 9,50 % Talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyvästä rakentamisohjelmasta ja talousarviosta on pyydetty jäsenkuntien lausunnot mennessä. Jäsenkuntien lausunnot ovat liitteinä 6c-h. Ranuan kunnan lausunnossa ei ole huomautettavaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän esittämiin suunnitelmiin. Sodankylän kunnan lausunnossa esitetään, että johtamisjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida päivittäisen tehokkaan lähijohtamisen ja paikallisten toimipisteiden kehittämisen tarpeet. Henkilöstön osallistaminen suunnittelussa on välttämätöntä Kittilän kunnan lausunnossa todetaan, että Matkailu on tärkeä ja edelleen kehittyvä elinkeino Lapissa ja erityisesti Tunturi-Lapissa. Matkailun kansainvälinen kehitys on tällä hetkellä voimakasta. Kuntayhtymän tulee turvata ammatillisen henkilöstön kouluttaminen matkailutoimialalle. Levi-Instituutin kehittäminen on edelleen tärkeää koko Tunturi-Lapin matkailulle. Kemijärven kaupunginhallituksen lausunnossa todetaan, että tavoitteena tulee olla Kemijärven kaupungin kustannusten tasainen väheneminen siirtymäkauden aikana. Lisäksi kaupunki lausuntonaan edellyttää suunnitelmaa Kemijärven toimipisteen koulutuksen kehittämisestä sekä talouden tasapainottamisesta.

23 2/2016 Sivu 22 Edellä oleviin lausuntoihin viitaten koulutuskuntayhtymän talousarvion laadullisissa tavoitteissa on, että uudistetaan johtamisjärjestelmä palvelemaan osaamislähtöistätoimintamallia. Lisätään ja vahvistetaan lähijohtajuutta uuden osaamisalatoimintamallia palvelevalla tiimi- tai osastorakenteella ja niiden johtamismallilla. Koulutuskuntayhtymän strategian ja arvojen mukaisesti otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Tarjoamme ammatillista koulutusta kaikkien jäsenkuntiemme alueella. kehitämme maakuntayksiköiden toimintaedellytyksiä mm. koulutustarjontaa ja koulutuksen toteuttamistapaa palvelemaan paikkakunnan työelämän osaamistarpeita ja koulutuskysyntää nykyistä paremmin sekä sopeuttamalla niiden toimintaa tulevaan rahoitustasoon. Talousarvion sitovana tavoitteena on Kemijärven maakuntayksikön toiminnan sopeuttaminen vastaamaan alueen koulutuskysyntään ja työelämän osaamistarpeisiin sekä tulevaan tulorahoitukseen. Kolarin kunnan lausunnossa todetaan, että investointien taso suhteessa tulorahoitukseen ja poistoihin on korkea, eikä vastaavaa tasoa voitane ylläpitää pitkäaikaisesti. Edellä olevaan viitaten Rovaniemen koulutuskuntayhtymän investointien taso on jo suunnitelmavuosille huomattavasti pienempi kuin talousarviovuodelle. Rovaniemen kaupungin lausunnossa todetaan, että omistajakuntien kannalta kuntayhtymän on tärkeää tehdä tarvittavat talouden sopeuttamistoimenpiteet ajoissa siten, että kuntayhtymän yksikköhintojen kautta tuleva tulorahoitus riittää kattamaan kuntayhtymän toiminnasta aiheutuvat kaikki menot ilman omistajakuntien lisäsijoituksia ja siten, että toimintarahaston pääoman käyttö alijäämän kattamiseksi on vain tilapäinen toimenpide. Käyttötalouden alijäämän kattaminen kuntayhtymän omaisuutta myymällä ei myöskään saa olla keino käyttötalouden alijäämän kattamiseksi. Ammatillisen koulutuksen ml. ammattilukio sisältöjen kehittämisessä tulee ottaa huomioon toiminta-alueen elinkeinoelämän työvoimatarpeet ja kehittämistavoitteet. Talousarvion täytäntöönpanossa tulee noudattaa Rovaniemen kaupunginvaltuuston päättämiä omistajapoliittisia linjauksia ja konserniohjetta Rovaniemen kaupungin lausuntoon viitaten: - Rovaniemen koulutuskuntayhtymä varautuu ammatillisen koulutuksenreformissa tulevaan uuteen toimintalainsäädäntöön ja rahoituskehykseen luomalla suurempia toimintakokonaisuuksia tulosalueita yhdistämällä ja tehostamalla toimintaa. Suppeneva tulorahoitus edellyttää kustannustietoisuutta ja -tehokkuutta kaikilla toiminnan tasoilla ja toimintamuodoissa. Suunnittelukauden talouden

24 2/2016 Sivu 23 sopeuttaminen uuteen toimintamalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään toteutetaan vaiheittain vuoden 2017 aikana. Reformin säästötavoitteisiin pyritään talousarviovuoden 2017 ja taloussuunnitelmavuosien aikana. - Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ohjaa valtiolta siirtyneen kiinteistöomaisuuden realisoinnista tulevaa myyntituloa. Myyntituloa ei voi käyttää toimintamenojen katteeksi. - Koulutuskuntayhtymän strategian ja arvojen mukaisesti otamme vastuun toiminta-alueemme osaamisesta ja kehityksestä. Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille erilaiset asiakaslähtöiset koulutuspolut ja puuttuvan osaamisen hankkiminen. Koulutuskuntayhtymän laaja koulutustarjonta mahdollistaa yksikölliset opintopolut, jota ammattilukiotoiminta tukee. - Peruspääomalle maksettava korko ei ole valtionosuuteen oikeuttava meno. 4 % korko peruspääomalle on korkea ottaen myös huomioon kuntayhtymän taloustilanne ja tulevat leikkaukset ammatilliseen koulutukseen. Vahvistettavalla 2017 vuoden talousarviolla ei ole henkilöstövaikutuksia yli sen mitä on sovittu vuonna 2014 ja 2016 käydyissä YT-neuvotteluissa talouden sopeuttamisesta vuosille Kuntayhtymän johtoryhmä on käsitellyt talousarvion 2017 ja henkilöstövaikutukset kokouksessaan , josta pöytäkirjan ote; Jory Yhtymähallitus käsitteli kokouksessaan vuosien rakentamis- ja investointiohjelman sekä talousarvioehdotuksen vuodelle 2017 ja taloussuunnitelman vuosille ja päätti pyytää niistä jäsenkuntien lausunnot mennessä. Tulleet lausunnot liitteinä (lausuntoja täydennetään ROKKI-intran työalustalle sitä mukaa kun niitä saapuu): LIITE 1a: LIITE 1b: LIITE 1c: LIITE 1d: LIITE 1e: LIITE 1f: LIITE 1g: LIITE 1h: 102 RKK:n rakentamis- ja investointiohjelma vuosille ja rakennusten korjaussuunnitelma vuosille liitteineen 104 RKK:n TA 2017 ja taloussuunnitelma vuosille (sisältää kokouksessa käsitellyn TA-version) TA 2017 päivitettynä Kolarin kh:n lausunto Kemijärven kh:n lausunto Ranuan kh:n lausunto Kittilän kh:n lausuntoesitys (vt. kunnanjohtajan esitys lausunnoksi ko. asiassa, asia käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa Lopullinen päätös/lausunto lähetetään pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen keskiviikkona 9.11.) Sodankylän sivistysltk:n välipäätös (menee kh:n kokoukseen)

25 2/2016 Sivu 24 - Keskusteltiin talousarvion etenemisestä sekä omistajakuntien rakentamisohjelman ja talousarvioin lausunnoista. - Keskusteltiin henkilöstövaikutusten toteutumisesta YT neuvottelujen mukaisesti. Maksullinen palvelutoiminnan volyymi on laskeva ja sillä tulee olevaan henkilöstövaikutuksia. - Keskusteltiin Te-keskuksen työvoimapoliittisen koulutuksen tarjouspyynnöistä. Mahdolliset talousarvio vaikutukset selvitetään. - Korvanrannan korjauksen investointiohjelma muutostarvetta selvitetään. Taisto Arkko poistui tarkastuslautakunnan kokoukseen Talouspäällikkö ja kiinteistöjohtaja esittelevät talousarvion ja RAO:n valmistelutilanteen, käydään läpi kuntien lausunnot ja keskustellaan talousarvion henkilöstövaikutuksista. Todettiin saadut omistajakuntien lausunnot, jotka viedään hallitukselle tiedoksi Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta on käsitellyt vuosien talousarvio ja -suunnitelma sekä henkilöstövaikutukset kokouksessaan , josta pöytäkirjan ote liitteenä 7b. LIITE 7a: Talousarvio 2017 LIITE 6c: Kemijärven kaupungin lausunto LIITE 6d: Kittilän kunnan lausunto LIITE 6e: Kolarin kunnan lausunto LIITE 6f: Ranuan kunnan lausunto LIITE 6g: Sodankylän kunnan lausunto LIITE 6h: Rovaniemen kaupungin lausunto LIITE 7b: YT- ja TSL-toimikuntien lausunto TA:sta Varajohtaja: Yhtymähallitus esittää kuntayhtymävaltuustolle, että valtuusto: - päättää hyväksyä 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman, LIITE 7a. - vahvistaa sitovuustasot talousarvioesityksen mukaisina. - päättää, että peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää vuosittain yhtymävaltuusto. Korko ei ole valtionosuuteen oikeuttavaan kustannuspohjaan kuuluva meno. - oikeuttaa kuntayhtymän johtajan tekemään talousarvioon mahdollisia teknisluonteisia korjauksia. Merkittiin pöytäkirjaan, että kuultavana oli talouspäällikkö Else Kaarlela. Yhtymähallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn päätösesityksen Valtuusto LIITE 7a: Talousarvio 2017

26 2/2016 Sivu 25 LIITE 6c: LIITE 6d: LIITE 6e: LIITE 6f: LIITE 6g: LIITE 6h: LIITE 7b: Kemijärven kaupungin lausunto Kittilän kunnan lausunto Kolarin kunnan lausunto Ranuan kunnan lausunto Sodankylän kunnan lausunto Rovaniemen kaupungin lausunto YT- ja TSL-toimikuntien lausunto TA:sta Yhtymähallitus esittää, että yhtymävaltuusto: - päättää hyväksyä 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman, LIITE 7a. - vahvistaa sitovuustasot talousarvioesityksen mukaisina. - päättää, että peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää vuosittain yhtymävaltuusto. Korko ei ole valtionosuuteen oikeuttavaan kustannuspohjaan kuuluva meno. - oikeuttaa kuntayhtymän johtajan tekemään talousarvioon mahdollisia teknisluonteisia korjauksia.

27 2/2016 Sivu REFORMIN KEHITTÄMISTOIMENPITEIDEN JA MUUTOSTEN SUUNNITELMAT JA AIKATAULU Hallitus Matkailuopiston rehtori (oto): Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on käynnistynyt syksyllä Vuodelle 2016 kohdentuvia valmisteluja ovat mm. RAKE-toimenpideohjelman (rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma) käynnistyminen, toimintaprosessien kehittämistoimet (ml. digitalisointi), tulosohjauspilottien käynnistyminen, rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset eduskunnalle ja valmistelutyö eri foorumeilla. Marraskuussa 2016 lakiesitykset lähtevät lausuntokierrokselle. Vuoden 2017 valmisteluaikataulussa ovat mm. tammikuussa hallituksen esittely toimintalaista ja rahoituslaista eduskunnalle, uusien järjestämislupien valmistelu, asetusten valmistelu ja syksyllä 2017 päätökset uusista järjestämisluvista. Uudistettu ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on astumassa voimaan tammikuussa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisessa koulutuksessa reformin vaikutukset ja toiminnalliset muutokset ovat mittavat. 1) Uusien säädösten ja normien toimeenpano (ml. uusien säädösten edellyttämä opiskelijahallintajärjestelmän käyttöönotto opintotoimistohenkilöstöllä, opetushenkilöstöllä ja asiakkailla eli opiskelijoilla). 2) Asiakaslähtöisen uuden, yhtenäisen markkinoinnin, tiedottamisen ja opiskelijahankinnan suunnittelu (jatkuva haku ja monen ikäiset hakijat). 3) Asiakaslähtöisen opintojen noutopöydän luominen kuntayhtymän tasolle asiakkaiden saataville (keskitytään puuttuvan osaamisen tarjonnan luomiseen). 4) Opetuksellisten eli didaktisten prosessien uudistaminen ja siihen tarvittava asiantuntijaohjauksen ja tuen järjestäminen. Opettajuuden muutos painottuu reformissa didaktisiin menetelmiin eli arjessa tapahtuvaan opetus- ja ohjaustyöhön ja toimintaan. 5) Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen yhteensovittaminen yhdeksi kokonaisuudeksi (prosessien yhtenäistäminen ja pääprosessien uudelleen tarkastelu ja sitä kautta niiden tehostaminen ja suoraviivaistaminen). Opettajan työ muuttuu asiakaslähtöiseksi ohjaustyöksi. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen opettajien on hallittava henkilökohtaistamisprosessit (tulossa lainsäädäntöön). 6) Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden opettajien työhön kytkeytyy yhtenäistyvä näyttöprosessi aiempien ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien muuttuessa yhtenäiseksi käytännöksi. 7) Osaamisperusteisen ja asiakaslähtöisen opetuksen ja ohjauksen lukuvuosisuunnittelun kehittäminen ja käynnistäminen.

28 2/2016 Sivu 27 8) Opettajien työaikasuunnitelmien laatimiseen tarvittavien menetelmien uusiminen siten, että ne mahdollistavat yhteissuunnittelun ja kokonaisvaltaisen kuntayhtymätasoisen tarpeen arvioinnin. 9) Strategisten ja pedagogisten työelämäkumppanuuksien kehittäminen (uudet haasteet opettajuudessa koulutussopimus ja oppisopimus). 10) Kohdista 1-9 johdettuna syntyvät tarpeet henkilöstön osaamisen kehittämiselle kuntayhtymässä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (RKK) valtuusto teki yhtymähallituksen esityksestä kokouksessaan päätöksen määrärahan kohdentamisesta ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämiin kehittämistoimiin ja muutoksiin koulutuskuntayhtymässä. Kuntayhtymän tulosalueiden tulee vastata muutosprosessin suunnitelmasta ja aikataulun laatimisesta vuoden 2016 lopussa, kun reformin kansalliset linjaukset ja päätökset ovat pääosin tiedossa. Ote pöytäkirjasta: Koulutukseen hakeutumisen ja pääsyn tavoitteena on mahdollistaa osaamisen kehittämispalveluihin hakeutuminen ja pääsy ympäri vuoden. Hakeutuminen tulee olla vapaata ja mahdollista eri mahdollisuuksien ja väylien kautta. Avoimet sähköiset hakupalvelut tukevat jatkuvaa hakua. Jatkuva haku tutkintoihin, niiden osiin, sekä ei tutkintoon johtavaan koulutukseen on omaehtoisen hakeutumisen pääväylä. Yhteishaku toimii hakuväylänä perusopetuksen päättäneille nuorille. Asiakaslähtöisen yhtenäisen viestinnän ja markkinoinnin uudistaminen tähän haasteeseen on yksi keskeisistä RKK:n uudistuksista. Ammatillisen koulutuksen asiakkaiden osaamistarpeisiin vastataan tutkinnoilla, tutkinnon osilla, ei tutkintoon johtavalla koulutuksella, sekä valmentavilla koulutuksilla. Tuleva tutkintorakenne on joustava ja osaamispisteet ovat käytössä kaikissa tutkinnoissa. Nykyisistä perustutkintoihin kuuluvista vapaasti valittavista

29 2/2016 Sivu 28 tutkinnon osista luovuttaneen. RKK:ssä osaamisperusteisen ja asiakaslähtöisen opetuksen ja ohjauksen vuosisuunnittelu on uudistettava mahdollistamaan erilaiset asiakaslähtöiset koulutuspolut ja puuttuvan osaamisen hankkiminen. Vuosisuunnittelu sisältää myös opettajien työaikasuunnitelmien uudistamisen ja kehittämisen. RKK -tasoinen yhteissuunnittelu tulee olemaan olennainen riittävän monipuolisen, laaja-alaisen ja ympäri vuoden olevan kysyntälähtöisen koulutustarjonnan onnistumiseksi koulutuskuntayhtymän toiminta-alueella. Ammatillisessa koulutuksessa kaikille asiakkaille yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi otettaneen käyttöön. Henkilökohtaistaminen sisältää osaamistarpeen tarkentamisen, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, osaamisen hankkimisen menetelmät ja mahdollisuudet, tarvittavat tukitoimet sekä arvioinnista sopimisen. Henkilökohtaistamisessa on huomioitava, että keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen ja siihen ohjaamiseen. Asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. RKK:ssä uudistamisen kohteena on nuorten ja aikuisten henkilökohtaistamisen prosessien yhdistäminen. RKK:ssä opiskelijahallintojärjestelmän ( ) selvitystyö hyödynnetään uuden tai olemassa olevan järjestelmän käyttöönotossa; järjestelmän tulee vastata reformin linjauksiin ja koulutuksen järjestämisen toimintatapojen muutoksiin. Osaamisen hankkiminen on mahdollista riippumatta paikka- ja aikasidonnaisuudesta. Asiakkaalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, sekä muuta mahdollista henkilökohtaista ohjausta ja tukea saavuttaakseen koulutuksessa määritellyt osaamisvaatimukset. RKK:ssä koulutustuotteiden ja -palvelujen on vastattava kysyntään asiakaslähtöisesti niin tutkinnon osien kuin puuttuvan osaamisen hankinnan näkökulmista. RKK:n koulutustuotteiden ja -palvelujen yhtenäistäminen niin koulutussuunnittelun kuin -toteutusten osalta tarkastellaan uudelleen, huomioiden koulutusyksiköiden maakunnalliset sijainnit, alakohtaiset eroavaisuudet sekä digitaalisaation mahdollisuudet. Strategisia ja pedagogisia työelämäkumppanuuksia kehitetään ja olemassa olevia hyviä työelämäyhteyksiä ja yhteistyön muotoja ja toimintatapoja syvennetään ja varmistetaan. Työelämässä tapahtuvaa osaamisen hankkimista kehitetään ja lisätään sen mahdollisuuksia. Koulutussopimusmalli otetaan käyttöön ja sekä henkilökunta että työelämän edustajat perehdytetään sen käyttöönottoon. Pedagogiset ja didaktiset toimintatavat tarkastellaan ja uudistetaan vastaamaan reformin toimintalinjauksia; opettajien tukitoimista tulee huolehtia ja ne suunnitellaan osaksi toimintakokonaisuutta. RKK:ssä päätetään koulutuksiin liittyvistä sisällöistä ja koulutuksen järjestämisestä perusteiden mukaisesti. Erityisopetuksena järjestettävällä erityisellä tuella tuetaan asiakkaita, joilla on oppimisvaikeuksia, sairaus, vamma tai muu osaamisen hankkimiseen vaikuttava erityisen tuen tarve. Tutkinnon suorittaminen on osaamisen hankkimistavasta riippumaton. Osaaminen osoitetaan ja arvioidaan tutkinnon osittain, pääosin aidoissa työelämän tilanteissa. Osaamisen arvioinnista vastaisivat uuden säädöksen tullessa RKK:n nimeämät arvioijat, joista toinen on työelämän edustaja ja toinen on koulutuksen järjestäjän edustaja. Todistukset tutkinnon osista sekä tutkinnoista tulisi olemaan koulutuksen järjestäjän tehtävä. RKK:ssä