Industriellt producerade flerbostadshus

Transkriptio

1 Industriellt producerade flerbostadshus och broar i trä Opintomatka Ruotsiin toukokuussa Mikko Viljakainen

2 2

3 Elementtien kokoamista Lindbäcksin tehtaalla. Seinät, lattiat ja katot kootaan aluksi omilla linjoillaan ja valmiista tasoelementeistä kootaan tilaelementti. Tilaelementti varustellaan sisäpinnoiltaan, kalusteiltaan ja talotekniikaltaan valmiiksi ennen sääsuojausta ja työmaalle kuljetusta. Aluksi Julkisen keskustelun perusteella Ruotsi on vienyt Suomea puukerrostalorakentamisessa viime vuosina luvuin 6-0. Puun osuuden kerrotaan nousseen Ruotsin puukerrostalorakentamisessa jo lähes 20 prosenttiin kun se Suomessa on vielä alle yhden prosentin. Siksi tilaisuuden tullen oli aihetta lähteä tutustumaan Ruotsin teolliseen puukerrostalorakentamiseen sen johtavien toimijoiden avatessa ovensa suomalaiselle ryhmälle. Matkalle osallistui 29 henkilöä edustaen monipuolisesti rakennus- ja puualan toimijoita. Ryhmämme otettiin vastaan kaikkialla erittäin hyvin ja asioista kerrottiin avoimesti eikä tunnelmaa heikentänyt edes matkaa edeltänyt Suomen voitto Ruotsista jääkiekon MM-finaalissa. Kokemusteni mukaan matkan jälkeen laadittu tiivis matkaraportti on hyvä tapa ajatella asiat vielä kerran. Siksi ajattelin tehdä niin myös nyt toivoen, että kokemusten jakaminen tekee niistä entistä rikkaampia. Raportissa esitetyt asiat perustuvat omiin muistiinpanoihini nähdystä ja kuullusta sekä isäntien kanssa käydyistä lyhyistä juttutuokioista. Mahdolliset virheet raportissa ovat tietenkin minun. Matkan järjestämisestä vastasivat Woodpoint ja Lounais-Suomen Metsäkeskus. Matkan järjestelyt toimivat jälleen kerran erittäin hyvin. Haluan omasta puolestani kiittää lämpimästi matkan järjestäjää Mårten Lövdahlia ja matkatovereita. Toivon, että matkaraportti kirvoittaa lukijoissaan ajatuksen, että rakentamista ja sen kehittämistä voisi ajatella myös toisin. Toukokuussa 2011 Mikko Viljakainen 3

4 4

5 Lindbäcks Bygg, Piteå Lindbäcks Bygg on osa vuonna 1924 perustettua Lindbäcks -konsernia, joka nykyään on monialainen perheyritys. Lindäck Bygg:n lisäksi siihen kuuluu mm. kiinteistöjä omistava ja vuokraava Lindbäcks Fastigheter. Yritys sijaitsee Pohjois-Ruotsissa Piteå nimisessä kaupungissa. Lindbäcks Bygg on Ruotsin johtava teollisesti tuotettujen puukerrostalojen valmistaja ja rakentaja ja se on erikoistunut tilaelementtirakentamiseen. Tilaelementit valmistetaan säältä suojassa teollisuushallin kuivissa ja turvallisissa oloissa. Yritys aloitti tilaelementtikerrostalojen valmistuksen vuonna Sen jälkeen yritys on valmistanut yli 5600 puurakenteista kerrostaloasuntoa. Yrityksen ja tehtaan esitteli tuore toimitusjohtaja Stefan Lindbäcks, joka johtaa toimintaa jo neljännessä sukupolvessa. Toimintaa ja tehdasta esiteltiin avoimesti ja paikalla oli mahdollista ottaa vapaasti myös valokuvia. Toimitusjohtaja Lindbäcksin mukaan yrityksen tai tehtaan toimintaan tai rakennusten tekniikkaan ei liity mitään salaisuuksia ja siksi ne voidaan vapaasti esitellä. Yritys haluaa pitää täysin omana tietonaan vain asiakassuhteiden hoitoon liittyvät käytännöt. Niiden osaaminen on liiketoiminnan kannalta keskeinen menestystekijä, eivät niinkään tekniset ratkaisut tai tehtaan toiminta. Asiakassuhteiden hoitamista ei voi oppia hetkessä vaan vain pitkän harjaantumisen kautta. Elementtien kokoamista Lindbäcksin tehtaalla. Kuvassa kuitubetonista valamalla tehty märkätilan lattia. Tuotanon pullonkaulat kuten ikkunoiden ja talotekniikan asennus on irrotettu linjasta. 5 Alla alakattoelementin kokoaminen kääntöpöydällä. Sähkörasiat ja -vedot asennetaan ennen eristeiden asennusta.

6 6 Käytännön asiakaslähtöisyyttä Yritys rakentaa 2-6 kerroksisia kerrostaloja kokonaisvastuu-urakkana. Teknisesti tilaelementeistä olisi mahdollista tehdä myös 7 kerroksisia taloja, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole tehty. Yritys markkinoi ja rakentaa Mälardalen alueella (Tukholman seutu), jonne Piteåsta on noin 800 kilometrin matka, ja tehtaan ympäristössä Norrlandin alueella (Pohjois- Ruotsissa). Tuotevalikoimaan kuuluvat opiskelija-asuntolat, asuinvuokratalot, markkinahintaiset asumisoikeusasuintalot, senioritalot yli 55 -vuotiaille, vanhusten talot sekä hotellit. Asiakkaina toimivat ammattimaiset usein yleishyödylliset rakennuttajat ja myös konsernin oma Lindbäcks Fastigheter. Suoraan kuluttajille taloja ei myydä. Viime aikoina opiskelija-asuntoloiden osuus tuotannossa on pienentynyt ja vastaavasti vanhuksille suunnattu asuntotuotanto kasvanut. Stefan Lindbäcksin mukaan puukerrostalojen rakentamiseen ei liity teknisiä ongelmia. Paloturvallisuuteen, ääneneristykseen, kosteuden hallintaan, energiatehokkuuteen, tiiviyteen ja pitkäaikaiskestävyyteen liittyvät haasteet on ratkottu aikapäiviä sitten. Tilaelementtitekniikka itsessään ratkoo osan ongelmista. Esim. ääneneristyksen kannalta tärkeät kaksoisrakenteet syntyvät tekniikalla automaattisesti, myös välipohjissa. Lattia ja alakattoelementit valmistetaan erikseen ja valmiissa rakenteessa ne muodostavat kaksoisrakenteen, jonka puoliskot on erotettu toisistaan solukumieristein. Vaikka puun ekologisuudesta on tulossa kilpailutekijä, puumateriaalia itsessään ei pidetä merkittävänä kilpailutekijänä. Tärkeää on sen mahdollistama kilpailukykyinen prosessi. Vielä 10 vuotta sitten puisten kerrostalojen rakentaminen oli koerakentamisluonteista. Nykyään puukerrostalojen rakentaminen asiakkaille on erittäin kilpailukykyistä. Merkittävin kilpailutekijä on rakentamisen nopeus, joka mahdollistaa asiakkaalle pääoman tehokkaan hyödyntämisen. Toinen keskeinen kilpailutekijä on teollisen valmistuksen aikaansaama tasainen laatu. Jos asiat sujuvat mallikkaasti, tavallisessa kerrostaloprojektissa kaupankäyntiin tarvitaan noin 17 viikkoa. Kaupankäynnin aikana lopputuote määritellään tarkasti asiakkaan kanssa. Kun kauppa sovitaan, talon tilaelementit menevät tuotantoon, joka kestää keskimäärin 8 päivää. Asiakas maksaa 90 % kauppahinnasta, kun tilaelementit toimitetaan työmaalle. Tilaelementtien pystytys kestää yleensä 1-2 päivää, minkä jälkeen talon ulko- ja sisäpuoliset viimeistelytyöt ja talotekniikan kytkeminen kestävät 1-2 kuukautta. Valmistumisen jälkeen maksetaan loput kauppasummasta. Menettelyn etu asiakkaalle on, että hankkeeseen sidottu pääoma alkaa tuottaa perinteisesti toteutettuun projektiin verrattuna todella nopeasti. Lindbäcksille toimintatapa ei ole halpa, koska se joutuu toimimaan hankkeiden alkuvaiheessa niiden huomattavana rahoittajana. Toisaalta yrityksen neljän sukupolven aikana kertynyt varallisuus ja vakaa talous mahdollistavat tällaisen riskinkannon ja se on myös kilpailuetu, joten malliin ollaan tyytyväisiä. Tilaelementtirakenteinen puukerrostalokortteli Piteåssa. Talossa on kellariin sijoitettu paikoitus ja sen päällä kaksi asuinkerrostaloa. Taloyhtiöllä on yhteinen kokoontumistila sekä vierashuone, jonka asukkaat voivat varata käyttöönsä. Kellarissa myös on vuokralaisille tarkoitettu viinikellari ja kuntosali.

7 7

8 8 Tehokas tuotanto Tilaelementtien tuotanto tapahtuu neliömetriä suuressa teollisuushallissa, josta 5850 neliömetriä on lämmittämätöntä varastotilaa. Tehdas toimii yhdessä kahdeksan tunnin vuorossa. Tunnelma tehtaalla on erittäin rauhallinen. Linjalla on 120 työntekijää joista noin 20 on alihankkijoita. Alihankintaa käytetään mm. sähkötöissä, talotekniikassa ja maalauksessa pullonkaulojen poistamiseen. Aikaisemmin alihankintaa on hyödynnetty myös mm. suunnittelussa. Nyt verkostoitumisen sijaan kuitenkin pidetään tärkeämpänä, että osaaminen on omassa talossa. Omassa talossa innovaatio ja kehitystoiminta ovat suoraviivaisemmin kontrolloitavissa ja hyödynnettävissä. Periaate on "Vi vill ha systemet in house". Seinä-, lattia- ja alakattoelementit valmistetaan tasoelementteinä kukin omilla linjoillaan. Elementtien puurunkoon asennetaan ikkunat, ovet, levyt, eristeet ja talotekniikka. Valmiit tasoelementit liitetään toisiinsa tilaelementeiksi, jonka jälkeen aloitetaan vesieristeiden, pintamateriaalien ja kalusteiden asennus. Tehtaan yhteydessä on oma erillinen logistiikkakeskus, josta tehdään tuotantolinjan materiaalihuolto. Kaikki materiaalihankinnat tehdään logistiikkakeskukseen, jossa niistä kootaan myös kohdekohtaiset toimitukset kontteihin työmaalle toimitettaviksi. Menettelyn etuina ovat ekonomisuus ja ekologisuus. Hankinnat voidaan tehdä suurissa erissä ja materiaalihukka ja pakkausjäte helpompaa kierrättää logistiikkakeskuksessa kuin yksittäisillä työmailla. Materiaalihukkaa ei synny työmailla, koska niille kuljetetaan vain siellä tarvittavat materiaalit. Logistiikan ja tuotannon välille on tehtaalla tehty selvä raja. Logistiikka vastaa kaikista materiaaleista, niiden saatavuudesta ja myös materiaalien laatuvirheistä. Tällä tavoin tuotannon häiriötekijät pyritään minimoimaan. Tuotantolinjalta valmistuu keskimäärin yksi tilaelementti tunnissa. Kun linjalla on työssä 120 henkilöä se tarkoittaa, että yhden tilaelementin valmistukseen kuluu 120 tuntia aikaa. Tuotannon pullonkaulat kuten märkätilojen valmistus ja ikkunoiden asennus on irrotettu prosessista. Elementit tehdään sisältä täysin valmiiksi. Pinnoitteet, kalusteet, ikkunat ja ovet sekä talotekniikka ovat valmiiksi asennettuja. Julkisivumateriaali - kuten rappaus - asennetaan tavallisesti vasta työmaalla, ellei valittu materiaali mahdollista asennusta tehtaalla. Rappausta suositaan sen vähäisen huoltotarpeen vuoksi. Lisäksi ruotsalaisten palomääräysten mukaan taloon ei tarvita automaattista sammutusjärjestelmää, kun julkisivuissa ei ole puuta. Sisätiloissa elementtien välisten saumojen kohdalle pinnoitteet asennetaan työmaalla, jolloin valmiista asunnosta tulee elementtitekniikasta huolimatta saumaton. Työmaalla tarvittavat pinnoitemateriaalit sijoitetaan odottamaan elementtiin. Saumattomuuden vaihtoehtona tehdas on selvittänyt myös listojen asentamista saumoihin, mutta on todennut, että saumaton vaihtoehto on paras. Se on asiakkaalle mieluisin, ulkonäöltään paras ja lisäksi vastoin ennakkokäsityksiä edullisin valmistaa. Valmistumisen jälkeen tilaelementit suojataan kauttaaltaan sitä varten valmistuilla pressuilla. Tehtaalla on puolen päivän tuotantoa vastaava lämmin varasto, jolla voidaan tasata tuotannon vaihtelua ja jossa sääsuojaus tehdään. Kylmään varastoon mahtuu noin 100 tilaelementtiä eli reilun kahden viikon tuotanto. Tuotannossa pidetään tärkeänä turvallisuutta, toimitusvarmuutta ja taloudellisuutta. Samoin työoloihin ja työssä viihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Niistä huolehtimalla vältetään laatuongelmat. Tilaelementin kokoamista tehtaalla ja sisäpuoliset työvaiheet. Talotekniikan kytkemiseen ja sisäpuolisiin viimeistelytöihin tarvittavat kalusteet ja materiaalit sijoitetaan valmiiksi elementtiin odottamaan asennusta.

9 9

10 10 Ratkaisujen hiominen tutkimuksen ja kehityksen avulla Lindbäcks panostaa noin 3 % liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen. Pääyhteistyökumppani on Luleån teknillinen yliopisto LTU. On todettava, että harvoin kuulee niin positiivisia lausuntoja yliopistoyhteistyöstä kuin toimitusjohtaja Lindbäcks esitti. Lindbäkcs Byggin etu yhteistyössä on ollut, että se on saanut käyttöönsä uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka on perustellisesti testattu, ja koulutettuja osaajia. LTU:n etu puolestaan on ollut yhteys rakentamisen käytännön maailmaan. Työn tuloksena on syntynyt 15 teollisuustohtoria (industri doktorand) ja noin 30 insinöörilopputyötä puurakentamisesta. Konkreettisena tuotekehitystuloksena esiteltiin massiivipuinen komposiittiparvekelaatta sekä komposiitti kylpyhuonelattia. Kylpyhuonelattia "Totaltät" Kylpyhuonelattia "Totaltät" koostuu lasikuitu ja polyesterihartsista laminoidusta sandwich rakenteesta, joka valmistetaan samalla tekniikalla kuin lasikuituveneet. Lävistykset, kaulukset, kaadot ym. tehdään muotin avulla täysin valmiiksi. Myös lattialämmityskaapelit voidaan sijoittaa rakenteeseen valmiiksi. Lattia voidaan pinnoittaa esim. klinkkerilaatoilla tai vaihtoehtoisesti siihen voidaan painaa kuva ja jättää näkyviin sellaisenaan. Ratkaisun etuina ovat absoluuttinen tiiviys ja keveys, erityisesti vastaavaan kiviaineiseen laattaan verrattuna. Lattiasta valmistetaan geometrialtaan 8 eri variaatiota, joilla voidaan hoitaa suuri osa asuntojen kylpyhuoneratkaisuista. Ratkaisun kehittämiseen päädyttiin, koska markkinoilta ei löytynyt riittävän tiivistä muuta ratkaisua. Betonilaatta olisi toiminnallisesti riittävän hyvä, mutta painonsa vuoksi tilaelementissä hankala. Komposiittiparvekelaatta Komposiittiparvekelaatta koostuu ristiinliimatusta massiivipuulevystä, johon tippanokat, vesiurat yms. on työstetty valmiiksi ja joka on päällystetty komposiittipinnoitteella. Laatan yläpinnassa pinnoitteessa on mukana liukueste. Laatta on testattu ja todettu paloturvallisuus ym. vaatimukset täyttäväksi. Ratkaisun etuna on, että se voidaan esivalmistaa kokonaan tehtaalla kaiteiden kiinnikkeitä myöten. Lisäksi etuna on keveys, joka mahdollistaa laatan asentamiseen Ruotsissa tyypilliseksi ulokeparvekkeeksi. Ratkaisu on täysin valmis heti asennuksen ja kaiteiden kiinnityksen jälkeen. Komposiittiparveke ja Totaltät kylpyhuoneen lattia mallipaloina ja käytännössä.

11 11

12 Haasteena myydä koko konsepti Toimitusjohtaja Stefan Lindbäcksin mukaan teollisen rakentamisen suurin haaste on saada asiakas hyväksymään ja ostamaan koko konsepti sellaisenaan. Rakennusalalla on totuttu siihen, että tuotteen ominaisuuksia ja teknisiä yksityiskohtia voidaan tapauskohtaisesti muunnella, mikä on hankalaa teollisen konseptin kannalta. Hän vertaa tilannetta autoteollisuuteen, jossa asiakas ei voi valita autoonsa Mersun moottoria, Audin koria ja Citroenin taka-akselia, vaan asiakkaan on hyväksyttävä ja ostettava tuote sen valmistaja määrittämistä vaihtoehdoista. Myös Lindbäcksin kehittämän teollisen konseptin kannalta on tärkeää, että asiakas ostaa konseptin sellaisenaan. Asiakas voi vaikuttaa lopputuotteen ominaisuuksiin ja ulkonäköön rakennuksen ja asuntojen tasolla mutta ei teknisiin yksityiskohtiin sen toteuttamiseksi. Haastavinta on osoittaa asiakkaalle konseptiajattelusta koituva taloudellinen hyöty. Asiakkaan kanssa pidetään tavallisesti kaksi tapaamista heti prosessin alussa, jossa asiakkaan toiveet kartoitetaan mahdollimman tarkasti. Tässä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota talon ja asuntojen toimintaan ja toiminnallisuuteen. Siitä, miten eri asioiden tekniset yksityiskohdat on ratkaistu, ei neuvotella, vaan asiakkaalle tarjotaan konseptin mukaisia ratkaisuja. Lindbäcksin mukaan teollisen konseptin myyminen on helpompaa naispuolille ostajille. Miehet kiinnittävät ostotilanteessa huomiota tekniikkaan, naiset puolestaan ovat kiinnostuneempia toiminnallisuudesta ja taloudesta. Teknisten asioiden perustelu korostuu myös silloin, kun rakennuttaja edellyttää AMA:n (ruotsalaiset rakentamisen yleiset laatuvaatimukset) mukaista toteutusta. Lindbäcksin tarjoamat ratkaisut ovat testattuja ja hyväksyttyjä mutta paikoin toteutettu eri tavoin kuin ruotsalainen laatuohjeistus edellyttää. Laadunvarmistukseen ja tiimipalavereihin käytetyt opas- ja seurantataulut tehtaalla. 12

13 Jatkuva toiminnan kehitys Lindbäcksin seuraava kehityshaaste on siirtyä prosessien kehittämisestä asiakastyytyväisyyden kehittämiseen. Tätä myös ennakoi yrityksen uusi visio. Vuoden 2010 visio oli olla Pohjoismaiden johtava yritys teollisessa puukerrostalorakentamisessa. Vuoden 2011 uusi visio painottaa asiakastyytyväisyyttä. Sen mukaan Lindbäcks on asiakkaan ensisijainen valinta asua, rakentaa ja elää. Lindbäcks Bygg ei myy mitään loppuasiakkaille. Asiakkaana ovat ammattimaiset asuntorakennuttajat, esim. kunnalliset vuokra-asuntojen rakennuttajat sekä oma yritys Lindbäcks Fastigheter. Kohteesta neuvotellaan ja sovitaan Lindbäcksin markkinoinnin ja tilaajan johdon kesken. Sen jälkeen Lindbäcks hoitaa itse hankkeen projektoinnin, tuotannon suunnittelun, tuotannon ja asennukset. Ongelmia aiheuttaa, että toimintamalli on rakennusalalla melko uusi. Tilaajan projektinohjaus yrittää usein puuttua projektin tuotannollisiin tai teknisiin yksityiskohtiin, mikä mutkistaa toteutusta. Siksi sitä ei sallita. Markkinoinnissa painotetaan, että konsepti myydään sellaisenaan ja toteutuksesta vastaa Lindbäcks. Asiakkaalle annetaan selvät aikatauluikkunat, missä aiheessa prosessia voidaan tehdä mitäkin päätöksiä ja missä vaiheessa tietyt asiat on sovittava ja tilattava, jos ne halutaan mukaan prosessiin. Tällainen toimintamalli on edellytys teolliselle rakentamiselle. Kokonaishallinnalla saadaan aikaan hyvä kontrolli. Perinteisessä rakentamisessa toiminnat ovat liian hajallaan ja usein osaamattomin osapuoli kilpailuttaa ja yrittää yhteen sovittaa eri osapuolien panoksia. Yksi myy rungon, toinen eristeet ja kolmas asentaa levyt, jolloin kokonaisuuden hallinta ja vastuu katoavat. Autoteollisuudessakin asiakas saa tietyt vaihtoehdot valittavakseen mutta kokonaisuuden sisään - miten esim. moottori on tehty - asiakas ei voi vaikuttaa. Juuri niin toimii Lindbäcks. Tilaelementtien tuotannossa uskotaan jatkuvaan kehittymiseen. Toimitusjohtaja Lindbäcksin mukaan liian monet yritysjohtajat sortuva ajattelemaan "miksi muuttaa toimintaa kun business sujuu hyvin". Talossa pelattiin vuonna 2006 Lean-peliä, jolla haettiin ideoita tuotannon suunnitteluun. Sen perusteella käynnistettiin Lean-projekti, jolla tavoiteltiin merkittävää tuotannontehokkuuden parantumista. Hanke toteutettiin aluksi projektimuotoisena, jotta sillä olisi alku ja loppu. Sittemmin Lean-ajattelusta on tullut osa jatkuvaa yrityksen toimintaa. Ajatuksena on kehittää järjestelmä, jossa tuotanto on mahdollisimman tehokas ja laatuvirheet vältetään. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota työergonometriaan ja työpisteiden suunnitteluun työkalujen sijoittelusta ja säilytystelineistä alkaen. Työnsuorituksia arvioitiin nopeuden ja laadun perusteellla ja kokemusten perusteella laadulle ja nopeudelle asetettiin tavoitteet. Hankkeeseen investoitiin kolmen vuoden aikana 5 miljoonaa Ruotsin kruunua. Samana aikana tuotannon tehokkuus parani 30 prosenttia. Tuotannon tehokkuuden parantumisen myötä tehdas saattoi siirtyä kahdesta vuorosta yhteen vuoroon. Nyt Lean ajattelua on laajennettu tuotantojohtoon ja laadun varmistukseen. Konsultoinnissa on käytetty mm. Toyotan osaamista Japanista. Nopeuden ja laadun ohella halutaan varmistaa, että mahdolliset häiriöt havaitaan heti ja niihin löydetään ratkaisut saman päivän aikana. Käytännössä tuotantotiimeissä pidetään joka aamu tiivis seurantapalaveri, jossa toiminta käydään läpi. Ongelmakohdat raportoidaan tuotantojohdolle ja tarvittaessa edelleen toimitusjohtajalle. Tuotannonjohdolta edellytetään nopeita ratkaisuja ongelmien poistamiseksi. 13

14 Hankkeen vaikutus tuottavuuteen oli ensimmäisenä vuonna miinus 10 prosenttia, mitä pidettiin normaalina muutoshitautena, mutta jo toisena vuonna on saatu aikaan 10 prosentin parannus. Lindbäcks uskoo, että kolmantena vuonna päästään tavoiteltuun 30 prosentin parannukseen. Laadunvarmistus ja häiriötön toiminta elementtien valmistuksessa ovat Lindbäcksille keskeisiä, koska tuotannon laatuvirheet ja häiriöt kostautuisivat työmailla moninkertaisina haittoina. Tätä ei voida sallia koska käytännössä työmaat ohjaavat tehdasta. Lindbäcks Bygg:n talot maksavat työmaalle toimitettuna ja siellä valmiiksi viimeisteltynä hankkeesta riippuen noin SEK/m2. Tilaelementtien tuotantokustannus tehtaalla on noin SEK/m2. Puurakenteinen pysäköintitalo ja asuintalokortteli Skellefteåssa. Pysäköintaloa ei ole varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä. Parkkiruutujen kohdalla puurakenteet on suojattu palolevyllä. Träbyggnadskanslin mukaan puun osuus hallimaisessa rakentamisessa on noin prosenttia. 14

15 15

16 16

17 Martinsons Träbrofabrik Martinsons Träbrofabrik eli puusiltatehdas on osa Martinson konsernia, johon kuuluu sahateollisuutta sekä jatkojalostavaa teollisuutta. Noin puolet sahatavarasta jalostetaan itse. Siltatehtaan lisäksi matkalla tutustuttiin Japanin markkinoille tarkoitetun liimapuun sekä ristiin liimatun massiivipuulevyn (CLT = cross laminated timber) valmistukseen. Martinsons valmistaa puuelementtejä myös kerrostalorakentamiseen. Tehtaat toimivat Bygdsiljum nimisellä paikkakunnalla Pohjois-Ruotsissa. Martinsonsin puusiltatehdas on toiminut 20 vuotta ja valmistanut sinä aikana noin 700 siltaa. Nykyisin tuotantovauhti on noin 50 siltaa vuodessa. Träbyggnadskanslin mukaan puisten siltojen markkinaosuus on noussut 20 prosenttiin viimeisen 15 vuoden aikana. Materiaalina liimapuu Siltarakenteet perustuvat liimapuuhun, josta tehdään sekä raskaan että kevyen liikenteen siltoja. Tutustumishetkellä työn alla olivat 130 metriä pitkä ja 4 metriä leveä kevyen liikenteen silta sekä tehtaan standardituote 16 metriä pitkä ja 8 metriä leveä maantiesilta. Liimapuurakenteisten siltojen etuja ovat korkea esivalmistusaste ja sen myötä nopea pystytysvaihe työkohteessa. Siltoihin tulevat pintakäsittelyt, putkiasennukset, kaidekiinnikkeet yms. varaukset ja esiporaukset tehdään valmiiksi tehtaalla. Liimapuisen 130 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan asennusaika on 3-4 viikkoa ja 16 metriä pitkän tavallisen liimapuisen maantiesillan vain 4 päivää. Paikalla valettuihin betonirakenteisiin siltoihin verrattuna nämä ovat murto osa tarvittavasta ajasta. Asennusaikojen eroa kuvaa hyvin se, että paikallavalutekniikka käytettäessä valumuottina käytännössä rakennetaan ja puretaan puinen silta. Lisäksi puisessa siltarakenteessa ei ole kuivumisaikaa. Puurakenteiden keveys myös mahdollistaa kevyen nostokaluston käytön ja asennustyöt myös hankalissa paikoissa. 17 Siltojen valmistusta Martinsons Träbrofabrikissa. Edullista pitkäaikaiskestävyyttä Puisten siltarakenteiden tekninen käyttöikä on 80 vuotta. Käytännössä siltojen oletetaan kestävän huomattavasti kauemmin, sillä puun tiedetään säilyvän oikein suojattuna jopa satoja vuosia. Kreosootin käyttö puurakenteiden suojaamisessa ei EU-määräysten vuoksi Ruotsissa ole sallittu, kuten ei Suomessakaan. Tämä mahdollistaa sen, että käytön jälkeen siltojen puuosat voidaan käyttää bioenergiana. Liimapuurakenteisia siltoja pidetään erittäin edullisina. Tehtaan edustajan mukaan esimerkiksi metriä pitkä liimapuinen maantiesilta on noin % edullisempi kuin vastaava betonisilta. Lisäksi rakennusajan aiheuttamat häiriöt liikenteelle jäävät lyhytkestoisiksi. Ero korostuu otetaessa huomioon elinkaarikustannukset, sillä puusiltojen huolto ja ylläpito kustannusten kerrottiin olevan vastaavia betonisiltoja pienemmät. Liimapuusillan pitkäaikaiskestävyyden kannalta kansirakenteen vesieristys on kaiken a ja o. Vesieristys tarkistetaan kuuden vuoden välein. Samalla tarkistetaan pistokokein esijännitysterästen oikea jännitysmomentti. Kosteusvaurioiden tarkastus tehdään silmämääräisesti sillä mahdolliset vuotokohdat on helppo havaita. Kostuessaan puu turpoaa. Se puolestaan voidaan nähdä esijännitysterästen prikkojen ja muttereiden uppoamisesta rakenteeseen. Kannen vesieristeet uusitaan kokonaan 25 vuoden välein. Suurin säärasitus kohdistuu ulommaiseen liimapuupalkkiin, joka toimii rakenteessa kulutuskerroksena. Tarvittaessa uloin liimapuupalkki uusitaan.

18 Liimapuinen maantiesilta Liimapuinen maantiesilta rakennetaan massiivisista liimapuupalkeista, jotka on tehty liimaamalla useita liimapuupalkkeja rinnakkain. Nämä palkit asennetaan rakenteessa vierekkäin kiinni toisiinsa ja yhdessä ne toimivat sillan kantavana kansirakenteena. Palkkien läpi on porattu reiät, joihin asennetaan vetotangot. Vetotangot kiristetään 15 tonnin lujuuteen, jolloin koko siltakansi alkaa toimia yhtenä kantavana levynä. Kannenpäälle tehdään ensimmäiseksi vesieristys ja sen päälle monikerroksinen yhteensä 110 mm paksu asfalttinen kulutuskerros. Kevyenliikenteen sillassa kulutuskerrosten paksuus on 80 mm. Kaiteet ruuvataan kiinni kantaviin rakenteisiin esikiinnitettyihin kiinnikkeisiin. Käytännössä palkkirakenteen saumaan sijoitetaan ruostumaton teräslevy, johon kaidekiinnikkeet ruuvataan kiinni. Kaidekiinnikkeet mitoitetaan aina kantavia rakenteita heikommiksi, jolloin mahdolliset törmäykset eivät aiheuta haittaa kantaville rakenteille. Ruuviliitosten vuoksi kiinnikkeet on tarvittaessa helposti uusittavissa. Kantavat rakenteet maalataan. Pitkäaikaiskestävyyden näkökulmasta tämä ei olisi välttämätöntä, mutta Ruotsin määräykset edellyttävät niin. Varsinainen suoja näkyville puurakenteille tehdään erillisin puuverhouksin kuten puutaloissakin. Puuverhous antaa rakenteille kulutuskerroksen, joka on tarvittaessa helposti uusittavissa. Kahdessa ylimmässä kuvassa 16 merisen maantiesillan palkisto. Alemmissa kuvissa 130 metriä pitkän kevyenliikenteen sillan osia ja suunnitelma. 18 Kevyen liikenteen silta Tehdashallissa nähty liimapuinen kevyenliikenteen silta perustuu riippukannatukseen. Sillan osat valmistettiin tehtaalla täysin valmiiksi. Mukaan asennettiin valmiiksi myös mm. sillan alle tuleva kaukolämpöputki, jotta asennusaika kohteessa saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Kevyen liikenteen sillassa hyödynnetään myös puun esteettisiä ominaisuuksia. Maantiesiltojen yliajavat eivät välttämättä edes tiedä ajavansa puusiltaa pitkin. Kevyen liikenteen silta tulee olemaan alueen maamerkki, joten siihen on suunniteltu myös valaistus, joka korostaa siltarakenteita.

19 19

20 20

21 Muuta matkalla kuultua Matkalla vierailtiin myös Luleån teknillisen yliopiston yksikössä Skellefteåssa. Kuullut esitykset käsittelivät pääasiassa puutekniikkaa. Puun skannaamista ja lajittelutekniikkaa kehittämällä esteettisesti korkealaatuisten puuosien saantoa on voitu huomattavasti parantaa. Rakentajaryhmän näkökulmasta kuitenkin mielenkiintoisempaa olisi ollut tutustua Luleån yksikköön, jossa tehdään puisten rakenneosien aktiivista kehitystyötä. Matkalla kuultiin esityksen myös Skellefteå Snickeri Centralista (SSC) sekä Ikean ja Skanskan yhteisestä BoKlok konseptista, jonka edustaja osallistui matkalle. Skellefteå Snickeri Central osoittautui puualan pienyritysten muodostamaksi osuuskunnaksi, joka toimii pääasiassa Ruotsin markkinoilla. Osuuskunta valmistaa korkealuokkaisia puusisustuksia, kalusteita, ikkunoita ja ovia. BoKlok konsepti puolestaan on Suomessakin tuttu. Periaatetasolla konseptissa on paljon samaa kuin Lindbäcksin konseptissa, kohderyhmät, asunto- ja talotyypit vain on eri tavoin valittu. Kohteita on rakennettu pääasiassa Ruotsiin, mutta jonkin verran kohteita ja suunnitelmia on olemassa myös Isossa- Britanniassa, Hollannissa Tanskassa ja Norjassa. Toiminnan käynnistämistä uudelleen Suomessa harkitaan. Matkalla vierailtiin myös yhdessä lisäkerrosrakentamiskohteessa. Kyseessä oli Martinsonsin toteuttama kohde, joka oli toimistotalo. Kaksikerroksiseen taloon oli lisätty kaksi uutta puurakenteista kerrosta. Träbyggnadskanslin mukaan noin puolet lisäkerrosrakenrakentamisesta tehdään puurakenteisena. 21 Skellefteå yliopistoalueen rakennuksia ja lämpöpuusta tehty koetalo. Jalkapallokatsomo ja urheiluhalli Umeåssa.

22 Lopuksi Matkan perusteella Ruotsin puukerrostalorakentamisen menestykseen ei liity mitään mystiikkaa tai sellaista ylivoimaista osaamista, jota ei vastaavassa yhteydessä voitaisi tehdä myös Suomessa. Ruotsalaisille puukerrostalorakentajilla ei myöskään mitään ole teknistä etumatkaa Suomeen verrattuna. Ratkaisuiksi kelpaavat paikoin jopa suomalaista käytäntöä kevyemmät ratkaisut. Ruotsalainen puukerrostalo on pitkäjänteisesti kehitetty teollinen tuote, joka on asiakkaalleen sekä kustannuksiltaan että laadultaan erittäin kilpailukykyinen. Sen ostaessaan asiakas tietää mitä saa ja saa sen myös nopeasti. Tuotetta ja palveluita myös kehitetään ja optimoidaan jatkuvasti. Ruotsalaisessa puukerrostalojen rakentamisessa itse puumateriaalilla on varsin vähäinen merkitys. Puun ekologisuus toki tuodaan esille ja sitä pidetään tulevaisuuden myyntivalttina, mutta materiaalia tärkeämpiä ovat prosessien toimivuus ja tehokkuus. Lähes kaikki tavatut toimijat korostivat sitä, että vain harvoissa tapauksissa asiakkaat ovat kiinnostuneet niemenomaan puun käytöstä. Esim. Lindbäcks kertoi analysoineensa myös teräsrangan käyttöä puun sijaan, mutta päätyneensä silti puuhun. Puu on runkomateriaaliksi riittävän hyvä ja lisäksi sen ekologiset ominaisuudet miellyttävät asiakkaita. Puun käyttö on myös käytännöllinen asia sillä yrityksen liiketoiminta ja investoinnit ovat pitkään perustuneet puuhun. Kun valinta kerran tehty, tuotantolinjojen muuttaminen teräsrangalle olisi hankalaa. 22 Miksi ruotsalaiset kerrostalokonseptit sitten ovat niin kilpailukykyisiä? Ruotsalaisille kerrostaloratkaisujen kehittäjille näyttää olevan johtavana ajatuksena hakea vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Kuka on asiakkaamme, jolle tuotteen myymme? 2. Minkälainen tuote on asiakkaallemme optimi? 3. Mikä tekee tuotteestamme asiakkaallemme houkuttevan (=kilpailukykyisen) suhteessa muuhun tarjontaan ja miten sen perustelemme? 4. Miten valmistamme tuotteen mahdollimman kilpailukykyisesti? 5. Mitkä ratkaisut ja materiaalit sopivat parhaiten tuotteemme valmistukseen? Kysymykset asetetaan juuri tässä järjestyksessä. Suomen rakennusalalla näytetään ajateltavan valitettavan usein juuri päinvastaisessa järjestyksessä. Ontelolaatta on vastaus kaikkeen, halusi asukas sitä tai ei. Ruotsalaisissa konsepteissa oli tehty tarkka valinta asiakasvalinta, kenelle taloja myydään ja rakennetaan ja kenelle ei. Tämä tietenkin tehostaa myyntiä, mutta ennen kaikkea on edellytys tuotteen vakioimiselle siten, että se voidaan valmistaa teollisesti mielekkäästi. Rajaamalla asiakaskuntaa voidaan myös rajata myytävien vaihtoehtojen ja niiden variaatioiden määrää. Jos asiakas haluaa jotain muuta kuin mihin konsepti on suunniteltu, tämä saa ostaa sen muualta.

23 Myyntiprosessit oli hiottu selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Tällöin asiakas tietää, mitä missäkin palaverissa käsitellään ja missä vaiheissa eri valinnat on tehtävä. Asiakas on valmis hyväksymään konseptin sellaisenaan, kun ymmärtää, minkälaisesta konseptista on kyse ja kun kun sen toiminnallinen varmuus ja laatu yhdessä taloudellisten hyötyjen kanssa osoitetaan. Tuotteen toteutuksesta otetaan kokonaisvastuu, jolla sen ostaminen tehdään asiakkaalle helpoksi. Kokonaisvastuu poistaa asiakkaalta myös merkittävimmät toteutukseen liittyvät riskit. Rakentamalla taloja ensin omaan omistukseen on voitu osoittaa, ettei talojen käyttöönkään liity normaalista poikkeavia riskejä. Kokonaisvastuun ottavalla toteuttajalla myös on aito halu huolehtia laadusta, kun vastuuta ei voi siirtää tilaajalle. Rahoituskonseptit ovat osa myytävää tuotetta. Rakennuttajat ovat kasvavassa määrin kiinnostuneita siitä, että heidän pääomansa on koko ajan "työssä" ja siinä puurakentamisen nopeus on selvä kilpailuetu. Samoin tarjoajan ja toteuttajan hyvä talous on merkittävä kilpailuetu, kun rahoitus voidaan optimoida asiakkaan näkökulmasta houkuttelevaksi. Käytetyt ratkaisut olivat vaatimusten mukaan optimoituja. Parhaan mahdollisen sijaan tavoitellaan riittävän hyvää. Kaikki ratkaisut ovat tutkittuja ja testattuja, joten asiakkaan on helppo ne hyväksyä. Optimoinnissa otetaan huomioon myös se, että ratkaisu sopii tehokkaaseen teolliseen tuotantoon ja on pitkälle esivalmistettavissa. Riskit pyritään hallitsemaan koko prosessissa työmaalle asti. Koska työmaa on riskialttein paikka, se käytännössä ohjaa tehtaan toimintaan. Hankalat asiat tehdään mieluummin tehdashallissa kuin työmaalla. Mahdollisuus tehdä taloja omaan omistukseen helpottaa uusien ratkaisujen markkinoille tuomista. Näyttöjen aikaansaaminen omaan omistukseen rakentamalla on ollut hyvä tapa osoittaa asiakkaille, minkälaisesta tuotteesta on kyse ja toisaalta se on mahdollistanut omien prosessien hiomisen rauhassa. Maiden välinen suora vertaaminen on tietenkin hankalaa monista eroista johtuen. Ruotsin kerrostalorakentamisessa ei ole ollut vastaavaa yhden järjestelmän monokulttuuria kuin Suomessa. Uudet tulokkaat otetaan siksi ehkä avoimemmin vastaan. Karrikoiden voisi todeta, että siinä missä Ruotsissa on kehitetty järjestelmiä asiakkaille, Suomessa on kehitetty asiakkaita järjestelmälle. Rakennuttaminen ei Ruotsissa yhtä keskittynyttä kuin Suomessa. Myös Suomessa pienet rakennuttajat ovat olleet uusien ratkaisujen kokeilemisessa suuria avarakatseisempia. Merkittävä syy puukerrostalorakentamisen kehittymiseen Ruotsissa ovat olleet vuonna 1994 voimaan astuneet toimivuuspohjaiset palomääräykset. Kun määräyksissä ei ole tarkkaan kerrottu, mikä on mahdollista ja mikä ei, se on helpottanut uusien innovaatioiden kehittämistä ja tuomista markkinoille. Uusien palomääräystemme myötä tämä ero maidemme välillä tasoittui. 23