Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Transkriptio

1 Puupäivä Wanhassa Satamassa Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista 3. Näkökulmia puukerrostalorakentamiseen Puusta voi rakentaa toimivan ja hyvän kerrostalon. Vaikeampi on tietää, miten se saadaan täyttämään kaikki määräykset ja toiveet, joita tulee koko ajan kiihtyvällä tahdilla lisää. 1

2 Poliitikkojen sanoma on ollut viime aikoina: Suomessa ei rakenneta puusta Suomessa ei osata rakentaa puusta Kumpikin näkemys on virheellinen Ongelma on, että vaatimusten lisääntyessä huimaa vauhtia kaikessa rakentamisessa alan ammattilaisten on vaikea pysyä kehityksen mukana. 2

3 Asukastyytyväisyyskyselyt nykyisissä puukerrostaloissa Suomalaiset puukerrostalot: Ylöjärvi 1996 Viikki 1997 Puukotka, Oulu 1997 Hyrylä, Tuusula 1997 Raisio 1997 Puu-Paavola, Lahti 1998, 2000, 2002, 2003 Fredrika, Porvoo 1998 Porvoo 1999 Naantali 2000 Puu-Linnanmaa, Oulu 2000 Yhteensä noin 386 asuntoa ja m 2. 3

4 Asukastyytyväisyyskyselyt nykyisissä puukerrostaloissa Asukastyytyväisyyskysely 2011: 4 kohdetta, 6 rakennusta Rakennettu Asuntoja 157 (41% rakennetuista puukerrostaloista) Rakennusala tutkituissa m 2 (47 % rakennetuista) 118 vastausta (75 %) Omistusasujia 58% Vuokra-asujia 42% 4

5 Hyvin viihtyvien osuus puukerrostaloissa (84 %) on varsin korkea. Tyytyväisten osuus puukerrostaloissa (88 %) on varsin korkea. Julkinen keskustelu rakentamisen heikosta laadusta ei välttämättä kuvasta todellisuutta. 5

6 6

7 7

8 Puukerrostalo eri osapuolten näkökulmasta Asukkaat ovat tyytyväisiä Media suhtautuu positiivisesti Rakentajien näkökulmasta pohditaan * kustannuksia * riskejä * työmaalla tehtävän työn määrää Viranomaiset tulevat edellyttämään kolmannen osapuolen tarkastusta entistä useammin. Rakentavasti hankkeisiin suhtautuvia tarkastajia tarvitaan tulevaisuudessa. Puurakentaminen olisi saatava kaikkien rakentajien asiaksi. Puukerrostalohankkeen kaikkien osapuolten on osattava puurakentamiseen liittyvät erityispiirteet. 8

9 Kehitteillä on neljä järjestelmää Kantavat seinät, tolpparunko Kantavat seinät, massiivilaatta Tilaelementti Pilari-palkkirunko Tavoitteena on myös nk. avoin järjestelmä, jonka merkitys ei ole yksikäsitteinen Kehityspanostus on suuri tälläkin kertaa. Puurakentamisen teknologiaohjelma edisti kehitystä 15 vuotta sitten. Toisaalta rakentaminen on myös paljon vaativampaa 9

10 Kantavuuteen liittyviä kysymyksiä Jäykistys Vetovoimien välittäminen rungossa ja ankkurointi Leimapaine Puun kosteudenmuutoksista aiheutuvat liikkeet Välipohjan värähtely ja ennen kaikkea pistekuorman vaikutus jäykkyyteen Osin vaatimukset ovat liian ankaria. Vaakarakenteet tulevat nykyisin paljon järeämmiksi kuin ennen. 10

11 Rakennusfysiikka Rakennusajan sääsuojaus Toimivat rakenneratkaisut Ilmanpitävyys, erityisesti liitoksissa muodonmuutosten jälkeen Vesivahinkojen seurauksia pohditaan Rakennusfysiikka ei tule muodostamaan merkittävää ongelmaa 11

12 Energiatehokkuus Merkittävästi muuttuvia uusia vaatimuksia astuu voimaan lähes vuosittain. Teemaan liittyy suuri joukko mielikuvia luovia määritelmiä. Seuraavat määräykset tulevat voimaan kesällä Näiden seurauksena: * Rakennus, tekniset järjestelmät ja automaatio muodostavat vaikeasti hallittavan kokonaisuuden. * Talotekniikka ja automaatio lisääntyy. * Rakennusten lämmitystavat muuttuvat paljon. Nyt rakennettavassa kerrostalossa käytetään enemmän sähköä kotitalouksissa kuin energiaa tarvitaan rakennuksen lämmittämiseen. Tilanne on tämä vuoden jokaisena kuukautena. Rakentajat ovat muutosvauhdin vuoksi ymmällään. Materiaalitehokkuus on jäämässä taka-alalle. 12

13 Palo Määräysten sanamuotojen, esimerkiksi palokuorman osalta, tulee olla selkeitä ja yksikäsitteisiä. Joka tapauksessa tulee asentaa suojaverhoukset. Automaattiset vesisumusammutusjärjestelmät, suuttimen vedenkulutus korkeapainejärjestelmässä 10 % perinteiseen automaattiseen sammutusjärjestelmään verrattuna. Kokemukset sammutusjärjestelmien toiminnasta palotilanteissa ovat hyvät. Markku Karjalainen: Asuinkerrostalon täyttäessä nykyiset palovaatimukset se on turvallinen. Olen samaa mieltä. Määräykset ovat edelleen kovin tulkinnanvaraiset ja osin niissä vaaditaan puurakennukselta jopa kohtuuttomia. 13

14 Ääni Ääneneristykseen liittyvät kysymykset tulevat olemaan vaikeita ratkaista. Kiristetyt vaatimukset täyttävät ratkaisut on kehitetty. Puukerrostaloissa ovat usein kelluvat lattiat. Niistä valitetaan melko paljon. Kyse on ihmisen aistimuksista, joita normin vaatimukset eivät osaa tunnistaa. Alhaiset taajuudet eivät ole mittauksissa mukana. Vaikka määräykset täyttyvät, ääniongelmista valitetaan. 14

15 Avoin järjestelmä Taustalla ovat kokemukset avoimesta BES järjestelmästä. Tavoitteena mallintamisen hyödyntäminen, joka nyt on viimein arkipäivää. Liitokset ovat kehitystyössä ydinasia. Kehitystyön todennäköinen tulos on neljä järjestelmää, jotka joudutaan sovittamaan hankkeisiin tapauskohtaisesti. Laadun varmistamiseksi voisi olla kehitettävissä uusia toimintatapoja. 15

16 Suomalaisella osaamisella voidaan rakentaa toimiva puukerrostalo. Aiemmat kokemukset osoittavat sen. Asukkaiden suhtautuminen riippuu siitä, miten rakennuksen kiinteistönpidossa onnistutaan. 16