Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet

Transkriptio

1 Puurakentamisen kilpailukyvyn haasteet Maria Riala

2 Sisältö Tutkimuksen tausta Menetelmät ja aineistot Rakennusteollisuuden muutokset Puukerrostalorakentamisen kustannustehokkuus Puukerrostalorakentamisen kilpailukyky Käyttäjät ja ympäristöystävällisyys Keskustelua ja suositukset

3 Puukerrostalorakentaminen Suomessa Kehitystä ja markkinointia tehty luvulta lähtien Taustalla osittain ympäristöystävällisyys, osittain uudet liiketoimintamahdollisuudet Palomääräykset muuttuivat 2011 Puun osuus kerrostalorakentamisesta Suomessa edelleen noin 1 %, Ruotsissa 10 % -> Miksi?

4 Tutkimuksen menetelmä Puolistrukturoidut haastattelut arvoketjun eri vaiheiden toimijoille Lauri Ilola teki haastattelut lokajoulukuussa 2012 Hänen gradunsa Helsingin yliopiston puumarkkinatieteen laitokselle pohjautuu myös tähän aineistoon

5 Arvoketjun vaihe Yritystyyppi Kokemus puurakentamisesta Haastateltavan sukupuoli Haastateltava 1 Rakentaminen Rakennusyhtiö Mukana monessa projektissa Mies Haastateltava 2 Haastateltava 3 Haastateltava 4 Haastateltava 5 Haastateltava 6 Haastateltava 7 Haastateltava 8 Asiakas Kuntarakentaminen Haastateltava 9 Haastateltava 10 Haastateltava 11 Haastateltava 12 Haastateltava 13 Rakennuttaja (pääasiassa vuokraasuntoja) Mukana muutamassa projektissa Ei kokemusta Mukana monessa projektissa Ei kokemusta Mukana muutamassa projektissa Haastateltava 14 Ei kokemusta Mies Haastateltava 15 Haastateltava 16 Haastateltava 17 Haastateltava 18 Tavarantoimittaja / puutuoteyritys Nainen Mies Nainen Mies Nainen Puutuoteyritys Mukana monessa projektissa Mies Mukana muutamassa projektissa

6 Aiempien tutkimusten kuvaus Tutkimus Kohderyhmä Menetelmä Aineiston koko Ijäs (2013) Roos ym. (2010) Hemström ym. (2011) Wang ym. (2013) Robichaud ym. (2009) Rakennus- ja kiinteistöalan sidosryhmät Arkkitehdit ja rakennusinsinöörit Strukturoidut puhelinhaastattelut Puolistrukturoidut haastattelut + fokusryhmät A= 53, B=20, C=61, D=20, yht. 154 haastattelua 26 haastattelua ja kaksi fokusryhmää Arkkitehdit Internetkysely 412 vastausta (11 %) Rakennus- ja sahatavara-alan asiantuntijat Puolistrukturoidut haastattelut, ensin kasvotusten, sitten puhelimitse tai sähköpostilla Vuonna haastattelua, seuranta-aineisto haastattelua Arkkitehdit Internetkysely 165 vastausta (3,7 %)

7 Rakennusteollisuuden muutokset Alihankinnan lisääntyminen Rakennusteollisuuden kansainvälistyminen Teknologiset muutokset esim. energiatehokkuus, ilmanvaihto ja rakentamisen monimutkaisuuden kasvu

8 Muissa tutkimuksissa Ruotsissa puukerrostalojen (+2 kerrosta) rakentaminen sallittu jo 1995 Iso-Britanniassa vihreä rakentaminen osana hallituksen agendaa, puu sopii osaksi sitä Yhdysvalloissa muissa kuin asuinkerrostaloissa teräs suosituin materiaali, seuraavina puu ja betoni

9 Muutokset puurakentamisessa Positiivisia muutoksia: Laajempi tuotevalikoima (esim. CLT) Enemmän kilpailua puutuoteyritysten välillä Työn siirtyminen työmaalta tehtaalle Neutraalit vastaukset: Epäselvää, kuinka merkittäviä tapahtuneet muutokset ovat Negatiiviset muutokset: Teknologia edelleen kehittymätöntä Julkinen sektori tukenut puurakentamista liian vahvasti, mikä vääristää kilpailutilannetta

10 Lainauksia Puurakentamisen muutokset johtuvat suurelta osin valtiovallan pakotteista. Muutoksia puurakentamisessa ovat viime vuosina olleet valtiovallan suuri tuki ja lakimuutokset. Asemakaavoissa on alkanut näkyä lähivuosina, että täällä talot pitää rakentaa puusta. Tämä on markkinoita vääristävää toimintaa. Rakennusalalla nähdään, että ollaan materiaalineutraaleja ja toteutetaan rakennushankkeita mistä materiaalista tahansa. Puurakennusalalla muutoksia on ajanut regulaatioiden muutos. Puutuoteteollisuus on tehnyt vasta keskeneräisiä ratkaisuja. Merkittäviä päätä kääntäviä ratkaisuja puutuoteteollisuus ei kuitenkaan ole tarjonnut. Puutuoteteollisuus on myös liikaa keskittynyt mielikuva-asioihin ja tunnepitoiseen lobbaamistyöhön. Raa at objektiiviset luvut ratkaisevat kuitenkin rakennusalalla. Tällä hetkellä niukasti rakennusmaata tarjoavilla alueilla Suomessa on kuitenkin menty siihen suuntaan, että tarjotaan rakennusalaa vain siten, että kohde rakennetaan puusta. Tämä pakottaa toimijoita puurakentamiseen mukaan.

11 Muissa tutkimuksissa Suomessa Rakennuttajien joukossa puuelementtien saatavuus ja soveltuvuus koettiin heikoksi Huolia myös osaamisesta, teknisistä ratkaisuista ja äänieristyksestä Puusektorilta kaivattiin avointa viestintää Kansainvälisesti Uudet puutuotteet, kuten CLT ovat lisänneet mahdollisuuksia Betoniteollisuus edelleen vahva ja puutuoteyritysten markkinointi turhan passiivista Kuva: Thomas Rimmler

12 Puukerrostalot ja kustannustehokkuus Kalliimpaa (8 hlö) Epävarmoja (6 hlö) Edullisempaa (4 hlö) - Tärkein syy kokemuksen puute, minkä vuoksi prosessit ja tuotteet ovat kehittymättömämpiä - Lisäongelmia sprinklerivaatimukset ja äänieristys asuntojen ja kerrosten välillä - Arvioivat kustannusten olevan suunnilleen samalla tasolla, tai olivat epätietoisia puun kustannustehokkuudesta - Puurakentaminen nopeampaa - Passiivitalorakentamisessa edullisempaa - Kaksi hyvin epämääräistä vastausta Muissa tutkimuksissa kahdessa puukerrostalot arvioitiin betonisia kalliimmiksi, etenkin elinkaaren aikana. Yhdessä kustannusten arvioitiin olevan samalla tasolla.

13 Puukerrostalojen kilpailukyky Puukerrostalojen hintakilpailukykyä voitaisiin parantaa Lisäämällä puurakentamisen osaamista Nostamalla esivalmistusastetta Rakentamalla enemmän puukerrostaloja Muuttamalla rakennus- tai palomääräyksiä Lisäämällä standardointia

14 Kokemukset puurakentamisesta Positiiviset - Nopeus (6 vastaajaa) - Kuiva rakentaminen (6 vastaajaa) - Kevyt rakennusmateriaali (4 vastaajaa), mahdollistaa isompien elementtien käytön ja rakentamisen heikommille rakennusmaille - Helpompi työstettävyys (3 vastaajaa) Negatiiviset - Sääsuojaus/ kosteuden hallinta (8 vastaajaa) - Julkisivut vaativat enemmän (5 vastaajaa) - Vaativampi/ kalliimpi ylläpito (4 vastaajaa) - Äänieristys (3 vastaajaa) Kokeneimmat vastaajat olivat kriittisimpiä ja mainitsivat eniten negatiivisia kokemuksia.

15 Muut tutkimukset Suomi Puurakentamisen kouluarvosana 6, vastaajien omat asenteet tätä positiivisemmat Suurimmat riskit Kosteudenhallinta ja suojaus Paloturvallisuus + ilmanvaihto Ulkovaipan korjaus ja ylläpito Kuva: Tarmo Räty

16 Muut tutkimukset ulkomaat Kaikissa puun vahvin etu ympäristöystävällisyys Puu pärjää varsin hyvin myös energiatehokkuuden osalta Osaamisessa puutteita, Iso-Britanniassa maine toipumassa ja 80-lukujen suunnitteluvirheistä Betoni ja Yhdysvalloissa myös teräs koetaan parhaiksi kerrostalon runkomateriaaleiksi, etuina etenkin kestävyys ja paloturvallisuus. Puun persoonallisuus maanläheinen, ulkoilmahenkinen, rehellinen, hurmaava ja tervehenkinen. Ei älykäs, yläluokkainen, kestävä, ajan tasalla oleva tai uskalias.

17 Käyttäjien ja ympäristötietoisuuden rooli puukerrostalorakentamisessa Käyttäjillä rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa rakennusmateriaalien valintaan Haastatellut eivät yleensä huomioineet kuluttajien mahdollisia materiaalitoiveita Ympäristöystävällisyyden koettiin lisääntyneen, mutta tämä ei vaikuta yksittäisen materiaalin eduksi Haluttomuus maksaa lisää ympäristöystävällisestä asumisesta

18 Muissa tutkimuksissa Suomessa Arvostus, asenteet ja yleinen mielipide suurin este puukerrostalorakentamiselle Puuelementtiteollisuudella negatiivisin käsitys viranomaisten roolista Kuva: Henrik Heräjärvi Kansainvälisesti Kuluttajat eivät välitä runkomateriaalista tai heillä voi olla ennakkoluuloja puuta kohtaan Rakennuttajilla, rakennusyhtiöillä ja - insinööreillä portinvartijan rooli -> tärkeitä kustannukset, paloturvallisuus ja rakennusaika

19 Keskustelua Puurakentamisen kilpailukyky kehittynyt, mutta silti tehtävää Betoni on edelleen kustannustehokkaampi ratkaisu ja puuhun koetaan liittyvän riskejä Muissa tutkimuksissa samankaltaisia tuloksia, jopa negatiivisempia näkemyksiä havaittavissa

20 Johtopäätökset ja suositukset Tärkeää kehittää osaamista ja yhä parempia teknisiä ratkaisuja Rakennusteollisuus arvostaa teknisiä tietoja ja avointa viestintää Rakennusprosessia tulee kehittää kilpailukykyisemmäksi Yhteistyö muiden toimijoiden, esimerkiksi vakuutusyhtiöiden, kanssa voi auttaa ratkomaan ongelmakohtia

21 Kiitos