Puusiltaseminaari Kommentti puheenvuoro Ville Kopra

Transkriptio

1 Puusiltaseminaari Kommentti puheenvuoro Ville Kopra

2 Versowood, lyhyesti: Suomen suurin yksityinen mekaanisen metsäteollisuuden yritys Toimintaa 12 yksikössä; 10 kotimaassa ja 2 Baltiassa Liikevaihto m, m, 2014b: 373 m Henkilökunta 740 Puunhankinta 3,3 miljoonaa m3 vuodessa

3 Timber Glulam Pack Infra Energy Vierumäki, Riihimäki, Otava ja Hankasalmi Sahaustuotanto 2014b: m3 Eri ensiasteen jalosteita, kyllästetyt, höylätyt, maalatut, halkaistut, katkotut, lovetut tuotteet Vierumäki ja Heinola Standardi- ja projektiliimapuuta Tuotanto 2013: m3 4 miljoonaa kuormalavaa ja kaapelikelaa vuodessa. Kelatehtaat Haukipudas ja Riihimäki Lavatehtaat Riihimäki, Muurla, Pori, Valkeakoski, Mikkeli ja Haukipudas Laatikot Riihimäki ja Rovaniemi Estonia: Riisipere, Imavere Vierumäki Puhelin- ja sähköpylväät, puusillat, puuaidat ja erilaiset maa- ja tierakentamisen tuotteet Pellettituotanto n tn/a Purupaalaus Biopolttoaineet Kaukolämpö Metsäenergia Klapit Piha- ja puutarhatuotteet VK 3

4 Perusteita puun käytölle, miksi puusiltoja: Uusiutuva luonnonvara Puusillan valmistus kuluttaa vähän energiaa muihin materiaaleihin verrattuna Sitoo hiilidioksidia => vähentää kasvihuonekaasuja => ympäristöystävällisempi EKOTEHOKAS RATKAISU Muottirakenteita ei tarvita => nopea asennusaika Helppo työstettävyys Puun tiedetään säilyvän oikein suojattuna jopa satoja vuosia Käytön jälkeen siltojen puuosat voidaan kierrättää ja käyttää bioenergiana VK 4

5 Kestoikään vaikuttavia tekijöitä: Puun kyllästäminen Suolapainekyllästys (vihreä / ruskea!) Kreosoottikyllästys (v. 2018?) Kantavien rakenteiden suojaus Peittomaali (lakkaus ja kuultomaali!) Verhoillaan säältä piiloon Kannen suojaus Erillinen pintalaudoitus Vesieristys + asfaltti VK 5

6 Katetut sillat: VK 6

7 Kevyen liikenteen sillat: VK 7

8 Puistosillat: VK 8

9 Maamerkit: VK 9

10 E18 tiehanke, tuskien taival: VK 10

11 Puusiltarakentaminen: Jäänyt juhlapuheisiin Puurakentamisen kultakausi 90-luvulla? Yhteistä tahtoa ei ole, alas ampujia riittää Käyttöikä, elinkaariajattelu. Betonisiltojen elinkaari? Investointi- ja ylläpitokustannukset, pitää verrata oikeita asioita keskenään. Tuntuu, että esim. puusilloissa erikoiskohdetta verrataan usein perus betonisiltoihin ja sen jälkeen ammutaan alas. Verrataan munaa munaan Nykyiset noin 20 siltaa/vuosi ei elätä yhtäkään toimijaa, Martinson ja Moelven Puu muiden materiaalien rinnalle eikä suljeta jo tarjouskilpailussa pois, nyt halutaan tilannetta puu kilpailee puuta vastaan? Edes yhdelle teolliseksi toiminnaksi! Tuet suunnattava kysyntää lisääviin investointeihin, uusia tekijöitä ei tarvita Eurokoodit Puu on laadukas ja kestävä materiaali, kun tahtotila on oikea Hintakilpailukyky ei ongelma. Perussilloissa puu on kilpailukykyinen materiaali, ajaako edullisuus järkevyyden ohi (ekologisuus, visuaalisuus, nopeus jne)? Huolto ja ennakkoseuranta rinnalle, ollaanko valmiita maksamaan? VK 11

12 Otettaisiin Ruotsista ja Norjasta mallia: VK 12

13 TULOSSA: 1) Tyyppihyväksyntä ajoneuvoliikenne sillat JM6 32m HL4,5 6,5m kuormitus LM1, LM3 ja (LM1 (Y)) Kuormat NCCI 1:n mukaan Kantavat palkit on laskettu liikennekuormille hetkellisessä aikaluokassa ja käyttöluokassa 2 NCCI 5:n mukaan Alusrakenteet suunnitellaan ja niiden lujuuslaskelmat tehdään yksilöllisesti VK 13

14 VK 14

15 VK 15

16 2) Tyyppihyväksyntä kevyenliikenteen sillat JM6 40m HL3,0 5,0m? VK 16

17 Muuta: ASENTEET KUNTOON JA YHTEISEN ASIAN KIMPPUUN ALETAAN TEKEMÄÄN EIKÄ VAAN HAETA EPÄKOHTIA LISÄÄ HANKKEITA JA KOKEMUKSIA JA KEHITYTÄÄN JA AMMUTAAN EPÄLUULOT JA HAASTEET POIS! PUUMAAHAN PUUSILMÄT!!! VK 17

18 Kiitos! Ville Kopra, toimitusjohtaja Puh Harri Mäenpää, projekti-insinööri Puh

19