TOIMINTAKERTOMUS 2012 Osaava-ohjelma

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö TOIMINTAKERTOMUS 2012 Osaava-ohjelma

2 Sisällys sivu 1. Osaava-ohjelman katsaus Osaava-ohjelman tausta ja tavoitteet Osaava-ohjelman toiminta vuonna Tietojen kokoaminen toiminnasta Määrälliset ja laadulliset tulokset Ohjelman talous Toiminta ja yhteiset tapahtumat Osaava-ohjelman organisointi Strategiaryhmä Toimeenpanoryhmä Seuranta- ja kehittämisjaos Osaava Forum Vuoden Osaava-verkosto Osaava-ohjelman verkostohankkeet osaamisen kehittämisen tukena Verkostohankkeiden määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä verkostojen toiminnan arviointi Verkoston omien ja yhteisten toimintamallien luominen Henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuuden vahvistaminen ja kehityskeskustelukäytännöt Opetuksen laatutyö, henkilöstön hyvinvointi ja henkilöstön kehittämisessä tarvittavan tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen Verkostohankkeiden ohjaus ja muu vaikuttaminen Verkostohankkeiden edustajien johtopäätöksiä Aluehallintovirastojen edustajien esittämiä kehittämisehdotuksia Kansalliset koulutusohjelmat osaamisen kehittämisen tukena Vertaisryhmämentorointi Verme uusille opettajille enorssiope.fi-hanke Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus oppilaitosjohdolle Oppilaitosjohdon koulutukset Ohjelman seuranta vuoden 2012 sidosryhmäseminaarissa Seuranta- ja kehittämisjaoksen ehdotuksia ohjelman kehittämiseksi Seuranta- ja kehittämisjaoksen työskentely ja tehtävä Arvioinnin ja seurannan rooli Osaava seminaareissa Ohjelman toteutuminen vuonna 2012 ja kehittämistarpeet

3 Toimintakertomus vuodelta 2012 Osaava-ohjelma 1. Osaava-ohjelman katsaus Vuoden 2010 syksyllä käynnistynyt Osaava-ohjelma on nopean liikkeellelähdön ja alkuvaiheen jälkeen siirtymässä vuoden 2013 alussa tilanteeseen, jossa ohjelma toimii täydessä laajuudessa. Ohjelman piirissä toimii valtakunnallisesti kattavasti, runsas sata verkostoa yhteensä 157 hankkeessa. Vuonna 2012 hankkeista uusia oli 77. Ohjelma tavoitti noin opetustoimessa työskentelevää henkilöä. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 10 %. Jokaista hanketta toteuttaa 3-12 koulutuksen järjestäjää. Yleisin kohderyhmän koko hankkeissa on ollut 250:sta tuhanteen henkilöön. Yhteistyötä tehdään kaikissa hankkeissa yli kuntarajojen, laajimmillaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti kootussa verkostossa. Osaava-ohjelman tehtävänä on edistää sivistys- ja oppilaitosjohdon, opetus- ja opetuksen tukitehtävissä työskentelevän henkilöstön mahdollisuuksia kehittää ja päivittää omaa ammattitaitoa ja -osaamista, paikallisesti parhaiten soveltuvia toimintamalleja ja asiantuntemusta hyödyntäen. Koulujen ja oppilaitosten arjessa se näkyy ammattitaitoisena henkilöstönä, edistyneinä osaamisen kehittämisen ja osaamisen jakamisen käytänteinä sekä verkostoyhteistyönä. Ohjelmalla parannetaan osaltaan henkilöstökoulutuksen saavutettavuutta ja tasa-arvoa sekä uudistetaan vallitsevia täydennyskoulutuksen käytänteitä ja rakenteita. Keskeisessä asemassa hankkeissa on luoda paikallisesti (tai alueelliset) toimivat henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelmat, rakenteet ja toimintamallit, jotka mahdollistavat henkilöstön joustavat ammattitaidon kehittämisen käytänteet sekä varmistavat tarvelähtöisen osallistumisen. Ohjelmassa erityinen huomio on kohdistettu niiden opetustoimessa työskentelevien henkilöstöryhmien tarpeiden tunnistamiseen, jotka osallistuvat vain vähän tai eivät osallistu lainkaan tarjolla olevaan täydennyskoulutukseen. Ohjelman toteutuessa opetustoimessa työskentelevällä henkilöstöllä on käytettävissään oman ammatillisen osaamisen kehittämisen palvelut, joiden sisältöihin, toteutukseen ja ajoitukseen itse kukin voi vaikuttaa. Tällä on keskeinen vaikutus opetus- ja opetuksen tukitehtävissä toimivien ammatillisen kehittymisen polun rakentumisessa koko työuran ajan. Osaamisen kehittämisen tueksi on muodostettu koulutuksen järjestäjien yhteisiä verkostoja. Verkostot tarjoavat itsenäisesti toimivaa oppilaitosta kattavammin tukea osaamistarpeiden tunnistamiselle ja yhteisten täydennyskoulutusmallien rakentamiselle, sisällöllisen 3

4 asiantuntijuuden hyödyntämiselle sekä uusien ja joustavien osaamisen kehittämisen mallien toteuttamiselle tehokkaammin ja taloudellisemmin. Ohjelmassa erikseen tuettuja sisältöalueita ovat olleet oppilaitoksen laatutyön edistäminen sekä henkilöstön työhyvinvointi ja tietoyhteiskuntaosaaminen. Valtakunnallisesti on tuettu sivistys- ja oppilaitosjohdon osaamista (johdon koulutukset) sekä uusien opettajien työn alkuvaiheessa tarvittavaa osaamista (iduktiovaiheen koulutus). Vuonna 2012 hankkeet ovat arvioineet itse Osaava-ohjelman ja oman toimintansa vaikuttavuutta. Hankkeiden näkökulmasta toimintavuosi sujui hyvin. Verkostojen tyytyväisyys omaan toimintaan on ollut hyvää tai erittäin hyvää. Vain muutamassa hankkeessa on jääty selvästi suunnitellusta toiminnasta jälkeen. Näille hankkeille yhteistä on ollut hankevastaavan odottamaton sairastuminen tai liian hajanaisesti johdettu oma hanketoiminta. Toimintavuonna jatkettiin ohjelmassa jo aloittaneiden verkostojen oman toiminnan ja niissä työskentelevän henkilöstön kehittämistä. Aluehallintovirastot rekrytoivat ja rohkaisivat alueellaan toimivia, vielä ohjelmaan kuulumattomia koulutuksen järjestäjiä hakemaan rahoitusta. Kansalliset koulutukset toteutuivat pääosiin hyviin. Saatu palaute oli erittäin rohkaisevaa. Kansallisesti koottujen koulutusohjelmien hyviä käytänteitä pyrittiin edistämään. Uusien opettajien induktionvaiheen koulutusta edistettiin VERME koulutuksella. Oppilaitosjohdon työuran eri vaiheisiin suunniteltuja koulutuksia jatkettiin. Yliopistojen normaalikoulujen verkosto kehitti opettajankouluttajien omia tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia ja kartoitti niihin liittyviä osaamistarpeita enorssi-verkoston norssiope.fi hankkeessa. Ohjelman rahoitus oli vuonna 2012 yhteensä 10 miljoonaa euroa ja siitä suunnattiin 80 % koulutuksen järjestäjien muodostamien verkostojen toimintaan. Loput rahoituksesta käytettiin ohjelmaan kuuluvien kansallisten koulutusohjelmien kustannuksiin. Määräraha kattoi myös kansainväliseen TALIS2013 tutkimukseen osallistumisen kansalliset ja kv. kustannukset sekä ohjelman välittömät hallinnon kulut. Osaava-ohjelman hanketoiminnan tueksi aluehallintovirastot kokosivat vuoden 2012 aikana OSAAVA kehittämishankkeiden hallinnoinnin oppaan. Opas lähetetään kaikille vuonna 2013 käynnissä oleville hankkeille taloudellisen suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Oppaan toimittivat Virve Smarzoch ja Pirjo Jämsen-Ahonen. 4

5 Tämä on ensimmäinen Osaava-ohjelman toiminnan kokoava toimintakertomus. Tiedot ovat koonneet ohjelman parissa työskentelevät henkilöt aluehallintovirastoissa Johanna Albert, Carola Bryggman, Pirjo Jämsen-Ahonen, Matti Kangasoja, Lea Karjomaa, Hanna-Mari Sarlin, Elisa Suutala, Virve Smarzoch ja Kari Torikka opetus- ja kulttuuriministeriössä Jouni Kangasniemi ja Opetushallituksessa Kristiina Haavisto. Seuranta- ja kehittämisjaoksen tekstin on toimittanut Kimmo Hämäläinen Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnasta. Raporttiin on toimitettu eri hankkeilta saaduista vuosiraportoinneista kootut määrälliset ja hankkeen etenemistä itsearviointeina kuvaavat tiedot sekä toimeenpanevien organisaatioiden edustajien omia näkemyksiä ohjelman toimivuudesta ja ansioista. Raportin loppuun on koottu seuranta- ja kehittämisjaoston palaute tuotettujen arviointien perusteella. Toimintakertomuksen ovat toimittaneet lopulliseen muotoonsa Jouni Kangasniemi ja Elisa Suutala. Lämmin kiitos kaikille raportin kokoamiseen sen eri vaiheissa osallistuneille. 2. Osaava-ohjelman tausta ja tavoitteet Opetusministeriö asetti työryhmän (Osaava) valmistelemaan Matti Vanhasen hallituksen ( ) ohjelmassa mainittua tavoitetta, jonka mukaan koulutuksen järjestäjälle asetetaan velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti ammatillista osaamistaan parantavaa täydennyskoulutusta. Työryhmän ehdotus työnantajalle lainsäädännössä määrättäväksi velvoitteeksi huolehtia henkilöstön täydennyskoulutuksesta ei edennyt ehdotusta pidemmälle. Taloudellisten näkymien ajankohtaan sattuneen heikkenemisen johdosta päätettiin käynnistää työryhmän ehdottama määräaikainen, vuosina toteutettava opetustoimen henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisohjelma (OSAAVA - ohjelma). Ohjelman tehtävänä on alusta alkaen ollut tukea koulutuksen ja opetuksen järjestäjiä, paikallisia oppilaitoksia ja henkilöstöä huolehtimaan itse oman ja ammatissa tarvittavan osaamisen suunnitelmallista kehittämistä. Taustalla varmistavilla toimilla on haluttu edistää ja lisätä erityisesti sellaisten henkilöiden osallistumista täydennyskoulutukseen, jotka eivät ole osallistuneet lainkaan tai ovat osallistuneet vain vähän tarjottuun koulutukseen, esimerkiksi riittämättömän alueellisen tai kysyntää kohtaamattoman koulutustarjonnan vuoksi. Osalla osallistumista on ehkäissyt pitkä välimatka koulutuspaikkakunnalle. Osana Osaava-prosessia ehdotettiin, että työnantajan laatimassa henkilöstöstrategiassa tai laadittavissa henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmissa 5

6 sovittaisiin täydennyskoulutustarpeiden kartoittamisesta, työyhteisössä tarvittavasta yhteisestä osaamisesta, koulutuksen tarjonnasta, osallistumisen ehdoista, tarvittavasta laajemmasta yhteistyöstä ja henkilöstön kehittämisen seurannasta (mm. laatukriteerit) sekä suunnitelmien edelleen kehittämisestä. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin yleissivistävän-, ammatillisen- ja aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön organisaatioiden aktivointi kehittämään paikallisesti tai alueellisesti muodostettavissa verkostoissa oman henkilöstönsä osaamista sekä osaamisen kehittämistä palvelevia suunnitelmia, rakenteita ja uusia toimintamalleja. Tärkeitä kohderyhmiä olivat erikseen tunnistetut oppilaitosjohto, uudet opettajat ja täydennyskoulutuksen vähän osallistuvat. Ohjelma ja sen keskeiset osat on kuvattu tarkemmat alla olevassa kuviossa 1. Kuvio 1: Osaava-ohjelman osa-alueet 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Osaava-ohjelman vuoden 2010 alussa. Valtionavustusten haku- ja päätösaikatauluista johtuen, ensimmäiset verkostot pääsivät aloittamaan toimintansa syksystä 2010 alkaen. Osaava-ohjelman hallinnosta vastaavia viranomaisia ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus sekä aluehallintovirastot. 6

7 3. Osaava-ohjelman toiminta vuonna Tietojen kokoaminen toiminnasta Vuosi 2012 oli Osaava-ohjelman kolmas. Ohjelman kehittämisen painopisteenä vuonna 2012 on ollut kattavan osallistumisen varmistaminen ja yhteisten tavoitteiden jalkauttaminen. Ohjelma on vakiintumassa nopean liikkeelle lähdön jälkeen täyteen laajuuteen. Ensimmäiset ohjelmassa vuonna 2010 aloittaneet verkostot (hankkeet) ovat käynnistäneet toimintansa ja toteuttaneet ensimmäiset yhteiset henkilöstön osaamistarvekartoitukset ja niitä vastaavat täydennyskoulutukset (ja muu osaamisen kehittäminen), sopineet yhteistyöstä ja kokeilleet uusia osaamisen kehittämisen malleja. Ne ovat aloittaneet myös toimet hyvien toimintamallien vakiinnuttamiseksi osaksi omaa normaalia toimintaansa. Osaava-hankkeet ovat raportoineet toiminnastaan vuosittain (31.12./15.1. mennessä) ja kattavammin sovitun rahoituksen päättyessä. Lisäksi hankkeiden toiminnasta on saatu tietoa aluehallintovirastojen järjestämissä alueellisissa tai paikallisissa tapaamisissa verkostojen koordinaattoreilta ja ohjausryhmän jäseniltä. Hankkeiden vuosiraportointi on sisältänyt tiiviin kuvauksen hankkeen toiminnasta kuluneena vuonna sekä itsearviointia toiminnasta suhteessa sovittuihin tavoitteisiin. Vuosiraportoinnin yhteydessä hankkeet ovat raportoineet osallistumista koskevat määrälliset tiedot. Raportoinnit kokoava toimintakertomus on päätetty julkaista vuosittain huhtikuussa. Tämä on ensimmäinen toimintakertomuksen muotoon koottu vuosiraportti. Vuosien 2010 ja 2011 toimintaa on kuvattu kahdessa erillisessä raportissa: - Osaamisen poluilla - Kokemuksia osaamisen kehittämisestä opetusalalla. Holappa, Kokko ja Albert (toim.), (PSAVI, 2011) - Osaava-ohjelman käynnistysvaiheen arviointi Kehittämishankkeiden itsearviointeja ja hyviä käytänteitä. (OKM julkaisuja 2012:28). 3.2 Määrälliset ja laadulliset tulokset Vuonna 2012 Osaava ohjelman osallistui noin henkilöä. Määrä on selvästi arvioitua ja tavoiteltua enemmän. Osallistujamäärän lisäys osoittaa, että kaikki aloittaneet hankkeet ovat käynnistäneet toimintansa toivotussa laajuudessa ja siirtyneet suunnitteluvaiheesta varsinaiseen henkilöstön osallistumista aktivoivaan ja ammattitaitoa kehittävään vaiheeseen. 7

8 Osallistuminen koulutusmuodoittain (yleissivistävä, ammatillinen ja aikuiskoulutus sekä vapaa sivistystyö) on vastannut pitkälti kunkin koulutusmuodon suhteellista osuutta opetus- ja opetuksen tukitehtävissä työskentelevästä henkilöstöstä. Määrällisesti eniten toimintaan ovat osallistuneet perusopetuksen opettajat. Suhteellisesti suurin osallistujaryhmä on ollut vapaan sivistystyön tuntiopettajat, joiden on todettu pitkään osallistuneen vain vähän tai ei ollenkaan täydennyskoulutukseen. Määrällistä osallistumista ja sen jakautumista eri koulutusasteiden henkilöstölle on kuvattu tarkemmin luvuissa 5. ja Ohjelman talous Osaava-ohjelman toimintaan on varattu määrärahoja valtion talousarviossa momentilla (Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot). Määrärahoja oli vuonna 2012 käytettävissä yhteensä 10 miljoonaa euroa. Määräraha jakautui eri viranomaisten välillä toimeenpantavaksi seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Aluehallintovirastot euroa euroa euroa OKM ja Oph ovat vastanneet ohjelman yhteisten koulutusohjelmien rahoituksista. Aluehallintovirastot ovat myöntäneet avustukset Osaava-ohjelman verkostoille paikallisen ja alueellisen toiminnan tueksi. Vuonna 2012 määräraha jakaantui edelleen aluehallintovirastojen välillä seuraavasti (suluissa myös jo sovitut vuoden 2013 avustusmäärät) v v Pohjois-Suomen AVI ( ) Itä-Suomen AVI ( ) Etelä-Suomen AVI ( ) Lapin AVI ( ) Lounais-Suomen AVI ( ) Länsi- ja Sisä-Suomen AVI ( ) Svenska serviceenheten ( ) Yhteensä:

9 Aluehallintovirastot ovat vastaanottaneet Osaava-verkostojen avustushakemuksia vuosina seuraavasti (suluissa myönteisen avustuspäätöksen saaneet hakemukset): /(76) 112 /(80) 99 /(77) Hakemusten määrän vähenemiseen on vaikuttanut mm. se, että alkuvaiheen haun jälkeen osa hankkeista on yhdistänyt toimintansa laajemmiksi hankkeiksi. Myös toimijoiden ymmärrys ohjelman tavoitteista, odotetun toiminnan ja rahoituksen laajuudesta on lisääntynyt. Haettujen avustusten yhteenlaskettu loppusumma on vuosina ollut seuraava: Hakemusten loppusumma on laskenut ohjelman kehittymisen myötä ja tietoisuuden lisääntyessä siitä, mitkä toimet voivat kuulua avustuksen piiriin. Alkuvaiheessa vuonna 2010 haettiin runsaasti avustusta myös mm. opettajien sijaiskustannuksiin koulutuspäivien ajalta. Osaavan tuki ei ole mahdollistanut sijaiskulujen korvaamista. Osaava-ohjelman suunniteltu talous vuosille on kuvattu tarkemmin alla olevassa kuviossa 2. Kuvio 2: Osaava-ohjelman suunniteltu rahoitus

10 3.4 Toiminta ja yhteiset tapahtumat Osaava-ohjelman keskeisiä tapahtumia vuonna 2012 olivat: OKM päätökset kansallisille koulutusohjelmille Aluehallintovirastojen päätökset verkostohankkeille Oph päätökset ohjelman kansallisista johtamiskoulutuksista touko-kesäkuu Alueelliset tapaamiset (mm. Helsinki, Huittinen, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Uusikaupunki, Rovaniemi) Osaava-ohjelman sidosryhmäseminaari (Tuusula) Osaava Forum III (Oulu ) Haku Osaava-ohjelman vuoden 2013 toimintaan 4. Osaava-ohjelman organisointi Ohjelman organisoinnissa on pyritty hyödyntämään laajasti sidosryhmien mahdollisuuksia tukea ohjelman onnistumista, sujuvaa toimeenpanoa ja seurantaa. Ohjelman tueksi perustettuja kansallisesti toimivia ryhmiä ovat Strategiaryhmä, Toimeenpanoryhmä sekä Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan yhteyteen perustettu ohjelman Seuranta- ja kehittämisjaos. Verkostojen yhteistyötä ja vuoropuhelua on edistetty vuosittain järjestettävässä Osaava Forumissa. Keskeiset ohjelman toimia tukevat ryhmät, niiden tehtävät, jäsenet ja keskinäinen työnjako on kuvattu tarkemmin luvuissa Yleisesti, Strategiaryhmä vastaa ohjelman keskeisistä linjauksista. Toimeenpanoryhmä vastaa hallinnon operatiivisen toiminnan yhteensovittamisesta. Erillinen Seuranta- ja kehittämisjaos huolehtii ohjelman arvioinnin toteutumisesta ja tekee kehittämisehdotuksia. Strategiaryhmä on koottu opetushallinnon, työnantajien ja työntekijöiden edustajista. Lisäksi ryhmässä on mukana edustajat Suomen lukiolaisten liitosta ja Sakki ry:stä edustamassa opiskelijoita. Ryhmä vastaa ohjelman keskeisistä painotuksista ja linjauksista. Osaava-ohjelman Toimeenpanoryhmä on koottu ohjelmasta vastaavista virkamiehistä. Toimeenpanoryhmä vastaa nimensä mukaisesti ohjelman hallinnosta, ohjelman mukaisesta toimeenpanosta, yhteisten toimintamallien suunnittelusta sekä hankkeiden yhteisestä raportoinnista. Ohjelman seuranta- ja kehittämisjaos seuraa ohjelman yleistä toimintaa, kokoaa yhteisen näkemyksen koottujen arviointiraporttien perusteella sekä tekee 10

11 kehittämisehdotuksia strategiaryhmälle, edistää sidosryhmien näkemysten välittymistä ohjelmaan sekä muille ohjelman edelleen kehittämiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. 4.1 Strategiaryhmä Osaava-ohjelman strategiaryhmän tehtävänä on päättää Osaava-ohjelman valtakunnallisia painotuksista ja sopia ohjelman yleisistä linjauksista sekä edistää muuta sidosryhmäyhteistyötä Osaava-ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi. Strategiaryhmä toimii myös vuosittain järjestettävän Osaava Forumin johtoryhmänä. Osaava Forum on vuosittain järjestettävä täydennyskoulutustapahtuma, jossa esitellään Osaava-ohjelman aikana kehitettyjä hyviä käytänteitä ja aktivoidaan keskustelua kansallisesti merkittävistä opetusalan ajankohtaisista kysymyksistä. Strategiaryhmän jäsenyyksiä päivitettiin elokuussa 2012 mm. puheenjohtajan (ylijohtaja Sakari Karjalainen) siirryttyä uusiin tehtäviin. Ryhmän kokoonpano on 6/2012 alkaen ollut seuraava: Strategiaryhmän puheenjohtajana johtaja Kirsi Kangaspunta, opetus- ja kulttuuriministeriö Ryhmän jäseniä ovat johtaja Kauko Hämäläinen, Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta, HY Palmenia varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto Toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala, Niilo Mäki Institutti pääjohtaja Aulis Pitkälä, Opetushallitus edunvalvonta-asiantuntija Jussi-Pekka Rode, SAKKI ry. erityisasiantuntija Inkeri Toikka, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toimitusjohtaja Nina Pärssinen, Sivistystyönantajat työmarkkina-asiamies Riikka-Maria Yli-Suomu, Kuntatyönantajat Ryhmän sihteerinä toimii kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ryhmän vuosittain vaihtuvia jäseniä olivat (Osaava Forumin toimeenpanosta vastaavan) aluehallintoviraston edustaja, koulutoimen ylitarkastaja Veijo Kosola (2012) sekä Suomen Lukiolaisten Liiton edustaja, puheenjohtaja Veera Svahn (2012). Strategiaryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. 11

12 4.2 Toimeenpanoryhmä Osaava-ohjelman toimeenpanoryhmän tehtävänä on huolehtia Osaava-ohjelman toimeenpanossa tarvittavien yhteisten toimintamallien luomisesta ja edistää yhteistyötä aluehallintovirastojen ja opetushallinnon välillä Osaava-ohjelman toimeenpanossa ja määrärahan jakoa koskevassa päätöksenteossa. Toimeenpanoryhmä vastaa myös alueellisesti tai kansallisesti kerättävän seuranta- ja arviointitiedon yhdenmukaisesta kokoamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön sekä ohjelman Arviointi ja kehittämisjaostolle. Osaava-ohjelman Toimeenpanoryhmän jäsenet nimitettiin uudelleen kesäkuussa Ryhmän kokoonpano on seuraava: Osaava-ohjelman toimeenpanoryhmän puheenjohtajana koulutoimen ylitarkastaja Arja-Sisko Holappa Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta (11/2012 asti). Ryhmän jäseniä ovat sivistystoimen ylitarkastaja Carola Bryggman ruotsinkielinen palveluyksikkö (LSAVI) sivistystoimen ylitarkastaja Johanna Albert Itä-Suomen aluehallintovirasto pääsihteeri Kimmo Hämäläinen, Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta (Oph) kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi opetus- ja kulttuuriministeriö opetustoimen ylitarkastaja Lea Karjomaa, Lounais-Suomen aluehallintovirasto opetustoimen ylitarkastaja Tuomo Laitila Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola, Itä-Suomen aluehallintovirasto opetusneuvos Anneli Rautiainen Opetushallitus opetustoimen ylitarkastaja Virve Smarzoch Etelä-Suomen aluehallintovirasto opetustoimen ylitarkastaja Elisa Suutala Lapin aluehallintovirasto Johanna Albert ISAVI toimii myös ryhmän sihteerinä Toimeenpanoryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana 5 kertaa, joista 3 toteutettiin videoneuvotteluna. 4.3 Seuranta- ja kehittämisjaos Osaava-ohjelman seuranta- ja kehittämisjaos toimii Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan yhteydessä. Sen tehtävänä on seurata Osaava-ohjelman käytännön toteutusta ja tuloksia sekä raportoida niistä opetus- 12

13 ja kulttuuriministeriölle ja Osaava-ohjelman strategiaryhmälle. Se voi myös tehdä aloitteita ohjelman toimeenpanon edistämiseksi. Seuranta- ja kehittämisjaoksen puheenjohtajana toimii erikoisasiantuntija Lieselotte Eskelinen Suomen Kuntaliitosta. Jaoksen jäseniä ovat koulutoimen ylitarkastaja Arja-Sisko Holappa Pohjois- Suomen aluehallintovirasto asiantuntija Merja Koivisto, OAJ johtava asiantuntija Minna-Marika Lindström, Sivistystyönantajat johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen, Hämeen amk opetusneuvos Armi Mikkola, opetus- ja kulttuuriministeriö kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, Kuntatyönantajat KT opetusneuvos Anneli Rautiainen, Opetushallitus professori Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto, KTL koulutussuunnittelija Kirsi-Marja Varjokorpi, STTK/Tampereen yliopisto. Jaoksen sihteerinä toimii pääsihteeri Kimmo Hämäläinen Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnasta. Jaoksen asiantuntijana toimi vuonna 2012 opetustoimen ylitarkastaja Matti Kangasoja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. Seuranta- ja kehittämisjaos kokoontui vuonna 2012 kerran. Lisäksi jaos kommentoi keskeisiä suunnitelmia erikseen sähköpostitse. Seuranta- ja kehittämisjaoksen arvio Osaava-ohjelman vuoden 2012 toiminnasta on kuvattu tämän toimintakertomuksessa luvussa Osaava Forum 2012 Oulussa Järjestyksessä kolmas Osaava Forum järjestettiin vuonna 2012 Oulussa. Forumin järjestelyistä vastasi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Aikaisemmin Forum on järjestetty Helsingissä (2010) ja Mikkelissä (2011). Forum järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea. Forumin tavoitteena oli tarjota hanketoimijoille mahdollisuus verkostoitua ja tutustua toistensa kehittämistoimintaan. Osaava-verkostoista toimintaansa esitteli kuusi hanketta: Osaava K3, Osaava Verme -verkosto, Kainuun osaajat III, Osaava Oulu, Osataan yhdessä - dialoginen ohjausmalli verkostoyhteistyössä ja Osaava Varsinais-Suomi. 13

14 Vuoden 2012 Osaava-Forumin ohjelma oli seuraava. Forumin puheenjohtajana toimi johtaja Kauko Hämäläinen Helsingin yliopistosta, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Forumin ensimmäinen päivä rakentui aamupäivän yhteisistä puheenvuoroista ja iltapäivän työpajoista. Yhteisten puheenvuorojen aiheena oli Osaava-ohjelman toiminta. Työpajojen teemoina olivat laatu opetustoimessa, tietoyhteiskuntaosaaminen, työhyvinvointi ja projektinhallinta. Toisen päivän avasi Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä. Päivä oli rakenteeltaan ensimmäistä päivää perinteisempi, joskin se sisälsi luentojen lisäksi kokemuksellista ja osallistavaa ohjelmaa. Tilaisuudessa oli käytössä viestiseinä, johon osallistujilla oli mahdollisuus lähettää tekstiviestinä tai verkossa kommentteja, ajatuksia tai kysymyksiä reaaliaikaisesti koko Forumin ajan. Forumin ensimmäisen päivän iltana Maikkulan kartanossa vietetyssä iltajuhlassa julkistettiin vuoden 2012 Osaava-verkosto. Palkinnon sai Keski-Suomen Osaava. Oulun Osaava Forumissa oli kaiken kaikkiaan 175 osallistujaa, ensimmäisenä päivänä 155 ja toisena päivänä 166. Palaute Forumin järjestelyistä, sisällöstä ja rakenteesta oli pääosin positiivista. Seuraavan Osaava Forumin järjestää Lounais- Suomen aluehallintovirasto syksyllä 2013 Turussa. 4.5 Vuoden 2012 Osaava-verkosto Vuoden 2012 Osaava-verkosto valittiin kolmannen kerran. Vuoden verkostoksi valittiin Keski-Suomen Osaava. Hanketta koordinoi Jyväskylän kaupunki. Hankkeessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen kunnat. Hankkeeseen on vuonna 2012 liittynyt myös aiemmin omana verkostona toiminut KESO - Keski-Suomen kansalaisopistojen (ja kesäyliopistojen) OSAAVA-ohjelma. Hankkeen virallinen nimi Oppiva alue - Keski-Suomen alueen koulutus- ja kehittämismalli kuvaa toiminnan laajuutta ja tarkoitusta. Hankkeen visiona on Oppiva, osallistuva ja aluetta aktiivisesti kehittävä kansalainen. Vision toteuttamiseksi verkosto rakentaa maakunnan alueella yhdessä kuntien, täydennyskoulutusta tuottavien tahojen sekä toimijoiden välille kestävää tapaa toimia yhdessä ja kokonaisvaltaisen kehittämisen mahdollistavaa toimintamallia. Johtamisella linjataan yhteisiä asioita, tavoitteita ja kehittämislinjauksia 14

15 asetetaan koulujen omalla kentällä ja yksilölliset kehittämistarpeet saadaan esiin säännöllisesti tehtävillä tarvekartoituksilla. Keski-Suomen Osaava koordinoi ja kokoaa yhteen Keski-Suomen alueen opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaista kehittämistä, koordinoi osaamisen kehittämistä ja täydennyskoulutustarjontaa sekä toimii tiedotuskanavana. Se on myös keskeisessä roolissa yhteistyön ja yhdessä tekemisen rakentajana ja osaamisen tunnistamisessa verkostoon osallistuvissa organisaatiossa. Toimintaa on kehitetty määrätietoisesti ja kokonaisvaltaisesti verkostomaisen toimintatavan mukaisesti. Verkosto on välttänyt myös keskinäisen kilpailun, kun kaikki ovat puhaltamassa yhteiseen hiileen. Keski-Suomen Osaavan myötä alueen äärilaidat ovat tulleet mukaan yhteiseen kehittämiseen. Toimintaa ohjaavan filosofian mukaan pienet alueet oppivat isoilta ja isot pieniltä. Tämän myötä myös pienet alueen kunnat ovat vahvistaneet alueellista yhteistyötä ja kokonaisuudessa on saatu synnytettyä tahtotila kehittää ja tehdä tulevaisuutta yhdessä - oikeasti yli kuntarajojen. Keski-Suomen Osaava palkittiin Oulussa järjestetyssä Osaava Forumissa marraskuussa Johtaja Kirsi Kangaspunta opetus- ja kulttuuriministeriöstä luovutti tilaisuudessa verkoston jäsenille Vuoden verkoston kunniakirjat. 5. Osaava-ohjelman verkostohankkeet osaamisen kehittämisen tukena Osaava-ohjelma on luotu kehittämään opetustoimen henkilöstökoulutuksen kenttää ja vallitsevia käytäntöjä. Opettajat osallistuvat tiettävästi hyvin paljon ns. non-formaaliin täydennyskoulutukseen, eli kehittävät työtään oman henkilökohtaisen ammatillisen kiinnostuksensa mukaisesti. Tämän lisäksi aluehallintovirastot järjestävät alueilla koulutuspoliittista henkilöstökoulutusta. Opetushallitus sekä yksityisen sektorin toimijat tarjoavat paljon henkilöstökoulutusta, samoin yliopistot. Työnantajien oma rooli täydennyskoulutuksen järjestäjänä on merkittävä. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa opetusalan virkaehtosopimuksen mukainen koulutus ja muu työnantajan henkilöstölleen tarpeelliseksi katsoma lisäkoulutus. Toisen asteen ammatillista opetushenkilöstöä tuetaan myös ESR-rahoitteisten hankkeiden järjestämillä tilaisuuksilla. 15

16 Osaava-hankkeiden tavoitteena on kehittää henkilöstökoulutuksen rakenteita ja suunnitelmallisuutta niin, että siinä huomioidaan niin opettajan itsensä kuin työyhteisön ja työnantajan tarpeet. Tämä on tuonut alueille voimakkaasti tarvelähtöistä koulutusta ja toivomuksen sovittaa yhteen tarjonnan pirstaleisuutta. Henkilöstökoulutuksen kenttä elääkin nyt niin, että on syntynyt tarve tunnistaa eri lähtökohdista järjestettävän henkilöstökoulutuksen rajapintoja, niiden mahdollisia päällekkäisyyksiä ja aukkoja. 5.1 Verkostohankkeiden määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä verkostojen toiminnan arviointi Aluehallintovirastot ovat keränneet vuonna 2012 toiminnassa olleilta koulutuksen järjestäjien verkostoilta sekä määrällistä että laadullista palautetietoa. Tiedot on koottu aluehallintovirastojen laatimilla yhtenäisillä lomakkeilla sähköisesti. Aluehallintovirastojen rahoittamien alueellisten Osaava-hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin on osallistunut kaikkiaan henkilöä. Tämä on lähes henkilöä enemmän kuin vuonna Yli puolet kaikista osallistujista kuuluu perusopetuksen opetushenkilöstöön. Naisia osallistujista on noin 68 prosenttia. Tilaisuuksia on ollut noin 300 enemmän kuin edellisvuonna. Tämä kertoo toiminnan vakiintumisesta tai toisaalta vauhtiin pääsystä. Tosiasiassa osallistujia on ollut tilastoitua enemmänkin, sillä hankkeet ovat järjestäneet myös lyhyitä, alle kolmen tunnin pituisia lähi- ja etäopetus tai muita vastaavia tilaisuuksia. Niiden osallistujamääriä ei ole tilastoitu, vaikka ne ovat osa kokonaistoimintaa. Tietojen keräämisen systemaattisuudessa on vielä kehitettävää, sillä osalla verkostoja ei ole ollut riittävän yhtenäistä ja toimivaa osallistujamäärätietojen koontitapaa. Tietojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kehittämistyön määrällisten osallistujamäärien osalta verkostot ovat saavuttaneet tavoitteensa varsin hyvin. 16

17 Taulukko 1: Osaava-ohjelman verkostojen järjestämään toimintaan osallistuneet vuonna 2012 Osaava-ohjelman mukaisia alueellisia verkostohankkeita on ollut vuonna 2012 toiminnassa yhteensä 157. Näistä 80 on aloittanut toimintansa vuonna 2011 ja 77 vuonna Suurin osa hankkeista on ollut aluehallintovirastojen toimintaalueen sisällä toimivia, mutta mukana on ollut myös maantieteellisesti laajempiakin hankkeita. Opetushenkilöstön määrä kehittämishankkeissa on vaihdellut hyvin pienestä, 30 henkilön toimijajoukosta, yli tuhanteen henkilöön. Yleisin kohderyhmän koko hankkeissa on ollut 250:sta tuhanteen henkilöön. Osallistujat ovat Osaava-hankkeiden järjestämässä kehittämistoiminnassa jakautuneet melko tasaisesti eri aihealueista järjestettyihin koulutustilaisuuksiin. Myös erityisiä kohderyhmiä (vähän koulutukseen osallistuneet, vähän työuraa jäljellä, tuntiopettajat) on tavoitettu verkostojen yhteistyöllä mukaan koulutuksiin. Erityisiin kohderyhmiin kuuluvia osallistujia on ollut mukana enemmän kuin kuvion 3 mukaiset 10 prosenttia, sillä näitä henkilöitä on ollut myös muiden aihealueiden koulutuksissa. 17

18 Kuvio 3: Osallistujien jakautuminen kehittämistoiminnan eri aihealueille Vuonna 2012 aluehallintovirastot ovat aikaistaneet hankkeiden rahoituspäätökset helmikuun loppuun ja kiinnittäneet aikaisempien kahden vuoden kokemusten perusteella hanketoimijoiden huomiota toiminnan nopean käynnistymisen tärkeyteen. Käynnistyminen on kuitenkin edelleen ollut melko hidasta, mikä johtunee muun muassa koulujen ja oppilaitosten työvuoden rakenteesta. Käynnistymisen verkkaisuus ja suunniteltujen tavoitteiden saavuttaminen näkyy alla kuviossa, jossa vertaillaan vuonna 2011 ja 2012 rahoituksen saaneiden hankkeiden tilannetta hankkeen puolivälissä ja hankekauden lopussa. Uusien hankkeiden hitaan aloituksen takia valtionavustusten maksatuksessa on päätetty vuodesta 2013 alkaen siirtyä yhden maksatuksen sijasta maksatuksen jaksottamiseen toiminnan edistymisen perusteella. Vuonna 2011 rahoituksen saaneet hankkeet V rahoituksen saaneet hankkeet Kuvio 4: Tavoitteiden toteutumisen arviointi

19 Kokonaisuutena arvioiden hankkeet ovat saavuttaneet tavoitteet enimmäkseen joko kokonaan tai osittain hankesuunnitelman mukaan. Pääsääntöisesti hankkeet ovat olleet tyytyväisiä onnistumiseensa. Samalla on ymmärretty, että uuden luominen vie aikaa. Verkostot, yhteisen suunnittelun tai oppimisen idea, yhteenkuuluvuuden tunne tai suunnitelmallisuus eivät synny hetkessä. Jatkorahoituksia saaneilla hankkeilla on ollut tähän riittävästi aikaa. Verkostoyhteistyö on organisoitu eri tavoin riippuen hankkeen sisällöistä ja tavoitteista sekä verkostojen laajuudesta. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi aineryhmätoiminnasta ja ainepedagogisten järjestöjen kanssa tehdystä yhteistyöstä, laatuvastaavatoiminnasta, johtajien kokoontumisista ja sitouttamisesta sekä kehityskeskustelujen hyödyntämisestä osana johtamisjärjestelmää ja osaamisen kehittämistä. Verkostojen toimintaa arvioitaessa näyttää siltä, että Osaava-ohjelman perusidea: Kun me itse suunnittelemme, haluamme itse toteuttaakin, on tuottanut selvästi lisäarvoa osaamisen kehittämiselle. Toiminnan haasteet ovat liittyneet usein verkoston kokoon, sen heterogeenisuuteen tai homogeenisuuteen, koettuun muutostarpeeseen, aiempien toimintatapojen poisoppimiseen tai verkoston johtamiseen. Toisaalta on nähty, että Osaava-ohjelma on aikaansaanut - jopa pakottaen uutta yhteisyyttä ja yhteistä näkemystä. Osaava-ohjelman tyyppisestä toiminnasta ei kenelläkään ole ollut kokonaisvaltaista kokemusosaamista, mutta toiminnan myötä on ymmärretty, että on yhteen sovitettava verkoston osaamista ja myös verkoston isoja päämääriä ja yksittäisen opettajan ja muun henkilöstön tarpeita. Henkilöstö on hyvin toimivissa hankkeissa kokenut erittäin positiivisena, että heidän kokonaisvaltaisesta osaamisestaan on oltu kiinnostuneita ja osaamista on haluttu systemaattisesti kehittää. Kiitosta on saanut koulutusten vaikuttavuus opetuksen laatuun, esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön liittyen. Hankkeissa on koettu tärkeäksi verkko- tai video-osallistumisen mahdollisuus. Hankkeet ovat raportoineet myös hanketoimintojen pysyvästä jalkauttamisesta. Toimintamallien pysyvän hyödyntämisen mahdollisuus on arvioitu hyväksi. Lievää arvostelua ovat saaneet osakseen ohjelman valtakunnalliset teemat, jotka eivät aina ole vastanneet yksittäisten opettajien toiveita ja tarpeita koulutusten aiheista. Matkakulujen jäämistä omarahoitusosuuteen on arvosteltu harvaan asutuilla seuduilla. Kahden vuoden hankekautta on pidetty lyhyenä aitoon kehittämiseen. Laajoissa hankkeissa henkilöstöresursointi (sen määrä ja laatu) on koettu oleellisen tärkeäksi, jotta toiminta voi onnistua. 19

20 Suurin osa valtionavustusta saaneista Osaava -hankkeista on käyttänyt myönnetyn valtionavustuksen kokonaisuudessaan, niiden toiminta on toteutunut suunnitelman mukaisesti, kustannusarvio on pitänyt ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Saatujen valtionavustuksen käytön selvitysten perusteella on arvioitavissa, että osassa vuonna 2011 rahoituksen saaneista hankkeista valtionavustusta on jäänyt käyttämättä ja pienehköjä summia palautuu valtiolle. Tämä johtuu muun muassa hallinnosta vastaavan verkoston jäsenen organisaatiomuutoksesta tai keskeisen projektipäällikön vaihtumisesta, sairauslomasta tai muusta vastaavasta vaikeasti ennakoitavasta syystä. Kokonaisuutena arvioiden Osaava-ohjelman mukaiset kehittämishankkeet ovat onnistuneet hyvin. Hanketoimijat ovat pääsääntöisesti toimineet ammattitaitoisesti ja hankehallinto on ollut hyvää. Hankehallinnon kokemuksessa on kuitenkin vaihtelua, mikä on näkynyt erityisesti verkostohankkeiden vaikeasti hallittavan talouden raportoinnissa. Hankepäätösten mukaan hankkeet on tullut päättää mennessä. Selvitys vuonna 2011 myönnetyn valtionavustuksen käytöstä on tullut toimittaa aluehallintovirastoon mennessä. Lisäksi hankkeet ovat toimittaneet kehittämistoiminnan laadullisen arvioinnin sekä toteutuneeseen osaamiseen kehittämiseen osallistuneiden määrälliset tiedot mennessä. 5.2 Verkoston omien ja yhteisten toimintamallien luominen Verkostot ovat raportoineet yhteistyön ja toiminnan vahvistumisesta, uudenlaisten verkostomallien syntymisestä oppilaitosten ja alueen työelämän kanssa sekä verkoston kokonaisvaltaisesta kehittämisestä (pedagoginen kehittäminen, asiakaspalvelu, resurssien kohdentaminen tarkoituksenmukaisella tavalla, organisaation strateginen johtaminen ja kehittäminen). Yhteistyön verkoston jäsenten välillä nähdään tiivistyneen, mutta tarvetta tähän suuntaan on edelleen. Esiin on tuotu kuitenkin myös näkökulma, että yhteistyöstä ja sen tiivistymisestä huolimatta jokaisen verkoston jäsenen täytyy muokata yhteinen toimintamalli omaan organisaatioonsa sopivaksi. Hankkeet ovat myös verkostoituneet keskenään, mihin aluehallintovirastot ovat niitä kannustaneet. Keskimäärin toimintamallin etenemisen on arvioitu toteutuvan hyvin. Kehittämistoiminnassa mukana olevien verkostojen palautteen perusteella voidaan arvioida, että ainakin osa verkostoista tulee jatkamaan yhteistyötä ja toteuttamaan yhteisiä projekteja myös hankkeen päättymisen jälkeen. 20

21 N=155 Kuvio 5: Verkostojen arvio; osaamisen kehittämistä tukevien rakenteiden kehittäminen 5.3 Henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuuden vahvistaminen ja kehityskeskustelukäytännöt Kehittämisen suunnitelmallisuus on lisääntynyt ohjelmalle asetetun tavoitteen mukaisesti. Suunnitelmallisuuden lisäämisessä opetushenkilöstön kehittämistoiminnassa on kuitenkin edelleen parannettavaa. Kehityskeskusteluja on käytetty osaamisen kehittämisen tukena jossain määrin. Kehityskeskustelukäytäntöjen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt siinä määrin kuin ohjelman alkuvaiheessa oletettiin tapahtuvan. Opetushenkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmien käyttö on lisääntynyt jonkin verran, osassa hankkeita paljon. Kehittämisen seurantaa on tehty jossain määrin. Osaamistarvekartoituksia on käytetty lähes kaikissa hankkeissa ja ne näyttävät muodostavan Osaava-hankkeiden perustan. Vienee oman aikansa ennen kuin kaikki neljä osatekijää muodostavat riittävän tutun ja toimivan kokonaisuuden. 21

22 N=155 Kuvio 6: Osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuuden vahvistamisen keinoja Kehittämisen suunnitelmallisuus on lisääntynyt ohjelmalle asetetun tavoitteen mukaisesti. Suunnitelmallisuuden lisäämisessä opetushenkilöstön kehittämistoiminnassa on kuitenkin edelleen parannettavaa. Kehityskeskusteluja on käytetty osaamisen kehittämisen tukena jossain määrin. Kehityskeskustelukäytäntöjen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt siinä määrin kuin ohjelman alkuvaiheessa oletettiin tapahtuvan. Opetushenkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmien käyttö on lisääntynyt jonkin verran, osassa hankkeita paljon. Kehittämisen seurantaa on tehty jossain määrin. Osaamistarvekartoituksia on käytetty lähes kaikissa hankkeissa ja ne näyttävät muodostavan Osaava-hankkeiden perustan. Vienee oman aikansa ennen kuin kaikki neljä osatekijää muodostavat riittävän tutun ja toimivan kokonaisuuden. 5.4 Opetuksen laatutyö, henkilöstön hyvinvointi ja henkilöstön kehittämisessä tarvittavan tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen Opetuksen laatutyössä on edistytty vähintäänkin hyvin, työhyvinvoinnin parantamisessa hyvin tai tyydyttävästi. Lisäksi on havaittu, että vaikka joku osaalue ei sellaisenaan ole ollut hankkeen tavoitteena, voivat erilaiset kehittämisen muodot vaikuttaa myös toiseen osa-alueeseen myönteisesti. Osaaminen luo työhyvinvointia. Erityisryhmille suunnattu koulutus on vähentynyt, koska niihin on ollut vaikea saada osallistujia. Koulutukset on pikemminkin suunnattu kaikille eli kohderyhmä on ollut laaja. 22

23 N=155 Kuvio 7: Työhyvinvointi ja opetuksen laatutyö N=155 Kuvio 8: Tietoyhteiskuntaosaamisen kehittäminen hankkeissa Tietoyhteiskuntaosaamisen kehittämisessä ja uuden teknologian käyttöönotossa on edistytty keskimäärin hyvin tai tyydyttävästi. Kuitenkin jäi vielä pieni joukko opettajia, joita uusi opetusteknologia ei kiinnosta yhtään. Tvt-osaamisen kehittämisessä ongelmaksi on osoittautunut verkoston jäsenten tietoteknisten valmiuksien ja opetushenkilöstön käytössä olevan välineistön erilaisuus. Taitojen parantamisessa on koettu toimivaksi malliksi omaehtoinen kouluttautuminen yhdistettynä koululla saatavissa olevaan tukihenkilöön. Verkkokoulutus sekä etätyöskentely ja etäkokoukset ovat hankkeissa lisääntyneet huomattavasti. 23

24 5.5 Verkostohankkeiden alueellinen ohjaus ja muu vaikuttaminen Aluehallintovirastot ovat vastanneet Osaava-ohjelman koulutuksen järjestäjien muodostamien verkostohankkeiden ohjauksesta. Verkostohankkeiden toimintaan on ohjattu noin 80 prosenttia koko ohjelman rahoituksesta. Alueellisia hankkeiden verkostoitumis- ja informaatiotilaisuuksia on järjestetty alueen laajuuden ja hankkeiden määrän mukaan joka vuosi yhdestä neljään kunkin aluehallintoviraston alueella. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on osallistunut keskimääräistä aktiivisemmin hankkeiden ohjausryhmien kokouksiin ja muihin hankekohtaisiin tapaamisiin. Muuten aluehallintovirastoilla on ollut pienten henkilöresurssien takia vain vähän mahdollisuuksia paikan päällä tapahtuvaan ohjaukseen. Verkostohankkeita on ohjattu erityisesti hankkeiden käynnistys- ja raportointivaiheissa Osaava-ohjelman yhteisillä sekä kunkin rahoittajan omilla ohjeilla. Muutoin ohjausta on annettu hankekohtaisesti puhelimitse, sähköpostilla ja tapaamisissa. Tärkeimpiä tilaisuuksia ovat olleet alueelliset Osaava-verkostojen tapaamiset, joita aluehallintovirastot ovat järjestäneet vuosittain alueillaan. Alueellisissa Osaava-tapaamisissa hankkeiden sisältöjä on avattu verkostojen kesken. Tilaisuuksissa on annettu myös teknistä ohjausta käytännön hallintoon liittyvistä asioista. Aluehallintovirastot ovat järjestäneet marraskuussa tiedotustilaisuudet Osaavaohjelmasta sekä käynnistyvästä hausta. Tiedotustilaisuudet on järjestetty pääsääntöisesti maakunnittain. Haun alkamisen sekä päätösten julkaisun yhteydessä on laadittu myös aluehallintovirastokohtaiset lehdistötiedotteet ohjelmasta ja sen toimeenpanosta. Hankkeita on pyydetty avaamaan toimintaa kuvaavan verkkosivun tai blogin. Osaava-hankkeista on kirjoitettu artikkeleita ja pienempiä juttuja myös esim. Opettaja- ja Luokanopettaja-lehdissä sekä muutamissa paikallisissa lehdissä joidenkin aluehallintovirastojen alueilla. Ohjelmaa on myös esitelty virastojen sidosryhmien tilaisuuksissa. Kaikilla alueilla on nimetty ELY-keskuksista yhteyshenkilö ammatillista koulutusta koskevien Osaava-hakemusten arviointia varten. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella on nimetty myös erityinen Osaava-yhteistyöryhmä 24

25 ELY-keskusten kanssa tapahtuvaa yhteistyötä ja alueellisen yhteisen näkemyksen muodostamista varten. Ryhmässä on käsitelty eri hakukierroksilla saatuja hakemuksia, määrärahan jakoperusteita ja maakunnittaista jakoa sekä muita yhteisiä opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi ryhmän jäseniä on ollut mukana ohjaustoiminnassa sekä Osaava-hakua koskevissa alueellisissa tiedotustilaisuuksissa. Osaava-ohjelmaa on esitelty myös ELY-neuvottelukunnassa. 5.6 Verkostohankkeiden edustajien johtopäätöksiä Haasteena alueellisissa verkostoissa on ollut kaikkien verkoston jäsenten yhtäläinen sitoutuminen ja osallistuminen kehittämistoimintaan. Koulutuksen järjestäjien henkilöstöresursseissa on paljon vaihtelua, minkä vuoksi on hyväksyttävä myös se, että osa toimijoista on keskimääräistä vähemmän aktiivisia. Pitkien välimatkojen alueilla haasteena ovat olleet osallistujien matkakustannukset ja niiden korvaaminen. Osallistujien matkakustannuksiin on päätetty tämän vuoksi myöntää vuoden 2013 hankkeissa perustellusta syystä koeluonteisesti ja aluehallintoviraston harkinnan perusteella jonkin verran tukea. Opetushenkilöstön kannustaminen ja motivointi koulutukseen on koettu hyvin tärkeäksi, sillä opettajien työajan sitovuuden vuoksi osallistuminen on edelleen vaikeaa muuten kuin lauantaisin tai oppituntien ulkopuolella. Toiminnassa ei ole löydetty kovin paljon uusia innovatiivisia kehittämisen muotoja, vaan toiminta on pääasiassa ollut perinteistä täydennyskoulutuksen järjestämistä. Vertaismentorointityyppinen toiminta on lisääntynyt ja tätä on opetushenkilöstön keskuudessa pidetty myönteisenä asiana. Hyvien käytäntöjen jakamiseen ja toisten työhön tutustumiseen on perusteltua rohkaista esimerkiksi alueellisissa tapaamisissa niitäkin, jotka eivät tätä ole vielä omissa verkostoissaan kokeilleet. Hankkeiden avulla on pystytty vahvistamaan alueellista yhteistyötä johdon ja opetushenkilöstön verkostoitumisen myötä. Hankkeet ovat myös tiivistäneet kuntien sivistystoimen johdon yhteistyötä. Palautteen perusteella kohderyhmät ovat havahtuneet elinikäisen oppimisen ajatukseen ja hankkeet ovat tarjonneet henkilöstölle mahdollisuuksia aiempaa monimuotoisempiin kouluttautumistapoihin. 25

26 Verkostot ovat tuoneet palautteessaan esiin lisäksi seuraavia asioita: - Osaava ja muu opetustoimen täydennyskoulutus olisi voitava sovittaa paremmin yhteen; eivät tunnu keskustelevan keskenään - hankekausien päättyminen kesken kouluvuoden (vuodenvaihde) on koettu hankalaksi ja haun aikaistamista edelleen on toivottu jatkuvuuden turvaamiseksi - lyhyen hankeajan on nähty aiheuttavan haasteita pitkäjänteiselle kehittämiselle, mihin suurin osa verkostoista pyrkii; tosin on myös muutamia verkostoja, jotka ovat hakeneet avustuksen selkeään osaamisvajeeseen ja saaneet sen korjattua yhdellä avustuksella - Osaava-ohjelma on mahdollistanut paljon sellaista kehittämistä ja koulutusta, joka ilman sitä olisi jäänyt toteuttamatta ja sillä on saatu merkittävää parannusta opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen määrään ja laatuun - Osaava mahdollistaa nykymuodossaan ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen, joustavuus ja ketteryys ovat tärkeitä jatkossakin - koulutusastekohtaiset verkostot, varsinkin vapaan sivistystyön verkostot, on nähty kehittämisen kannalta hyvinä, koska henkilöstörakenne on vapaassa sivistystyössä erilainen kuin muilla - osallistujatietojen raportointilomake ei kannusta uusien koulutusmuotojen kokeiluun, vaan perinteiseen kokopäiväiseen koululuokkakoulutukseen. Olisi tarpeen pystyä muodostamaan esim tunnin koulutuspäivä silloin, kun hyödynnetään etävälineitä, sillä etäosallistuminen yhtämittaisesti usean tunnin ajan on raskaampaa kuin lähiosallistuminen. Sama koskee erilaisia työyhteisössä tapahtuvia tukiopetusvartteja ja muita lyhytkestoisia koulutuksia - Osaava-ohjelman tapaista mallia tarvitaan. Tällainen malli, jossa kehittäminen lähtee sisältäpäin, eikä ulkoa ohjata muuta kuin raameja, on hyvä. - järjestettäviä koulutuksia on niin paljon, että se aiheuttaa aikataulullisia hankaluuksia. Yhteen lukuvuoteen ei yksinkertaisesti mahdu montaa koulutusta, koska perusopetustyö on hoidettava. Osaava-ohjelman rahoitusrakenne, myöntövuosi + käytettävissä seuraavan vuoden, ei tue pidempikestoisia suunnitelmia. 5.7 Aluehallintovirastojen esittämiä kehittämisehdotuksia Osaava-hankkeet ovat tuoneet koulutuksen järjestäjien käyttöön uuden henkilöstön kehittämisen työkalun perinteisten opetushenkilöstön täydennyskoulutusmuotojen rinnalle. Osana laajempaa opetustoimen 26

27 henkilöstökoulutuksen diskurssia on hyvä edelleen hyvä kirkastaa rajapintoja henkilöstökoulutuksen järjestäjien ja eri koulutusmuotojen välillä. Osaava-ohjelmaa on jonkin verran kritisoitu temaattisista rajoituksista, joita vuoden 2013 haussa onkin lievennetty painotuksiksi. Aluehallintovirastojen käsityksen mukaan tämä rohkaisee toimijoita yhä tarvelähtöisempään kehittämistoiminnan järjestämiseen. Ohjelman keskeisenä ideana on työntekijän, työyhteisön ja työnantajan osaamistarpeiden tunnistaminen ja henkilöstökoulutuksen rakenteiden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Ohjausryhmän rooli hankkeen suunnittelussa ja aktiivisuuden ja motivaation ylläpidossa onkin erittäin tärkeä. Sekä aluehallintovirastojen että hankkeiden itsensä on edelleen hyvä korostaa ohjausryhmän keskeistä tehtävää toiminnan koordinoinnissa. Hankeraporteissa nousee esiin Osaava-toiminnan työtapojen ja tulosten saaminen osaksi pysyviä työtapoja ja niiden jakaminen muiden toimijoiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan olisi tärkeää suunnitella valtakunnallisesti toimiva tapa levittää tietoa onnistuneista malleista ja niistä menestystekijöistä, jotka johtavat onnistuneeseen alueelliseen yhteistyöhön. Etelä-Suomen alueella on muun muassa ehdotettu kehitettäväksi OSAAVA-pankki, josta näkisi, mitä konkreettista kehittämistyötä eri puolilla Suomea tehdään, millä menetelmillä ja minkälaisia kehitystuloksia ja vaikuttavuutta on saatu aikaan tai odotetaan syntyvän myöhemmin. Työtavan jatkuvuudesta ja rakenteiden ylläpidosta huolehtiminen ovatkin vaikuttavuuden kannalta keskeisiä asioita, joita hankeverkostojen on hyvä suunnitella viimeistään hankkeen loppuvaiheessa. Näin varaudutaan rakentavasti vuoden 2016 jälkeiseen aikaan: Osaavarahoitukset on rahoitettu, entäs sitten? Hankeraporteista esiin nousseet kehittämisehdotukset liittyvät myös hankehallintoon, hankesisältöjen toteuttamismahdollisuuksiin ja -tapoihin. Aluehallintovirastot ovatkin taloushallinnossa ja kirjanpidon raportoinnissa ilmenneiden haasteiden takia valmistaneet hankehallinnoinnin oppaan, joka on käytössä vuonna 2013 rahoituksen saaneiden hankkeiden toiminnassa. Kirjanpidon raportoinnissa on kuitenkin edelleen haasteita, jotka johtuvat esimerkiksi kuntien kirjanpidon ja Osaava-ohjelman selvityslomakkeiden erilaisesta rakenteesta. Aluehallintovirastojen on tämän vuoksi edelleen kiinnitettävä talousseurantaan ja raportoinnin ohjeistukseen huomiota. Raportointia ja arviointia olisi hyvä kehittää siten, että eri rahoitusvaiheita voisi raportoida ja arvioida yhdessä. Toiminnassa on verkostoja, jotka ovat 27

28 peräkkäisinä vuosina saaneet rahoituksen eri hankesisältöihin. Yhtäaikaisella raportoinnilla viestitettäisiin eri rahoitusvaiheiden muodostavan kehittämisen jatkumon. Samalla voitaisiin saada aikaan syvempää toiminnan ja aikaansaannosten arvottamista. Määrällistä raportointia olisi kehitettävä niin, että siinä otettaisiin nykyistä enemmän huomioon kaikki hankeverkostoissa tapahtuva kehittämistoiminta. Koulutuspäivien määrä ei ole riittävä mittari osaamisen kehittämiselle, sillä osaamisen ja toiminnan kehittymistä ja kehittämistä tapahtuu myös järjestettyjen koulutustilaisuuksien ulkopuolella, esimerkiksi tiimipalavereissa. Myös lyhyet koulutukset ovat suosittuja ja helppoja järjestää opettajien ajankäyttöä ajatellen. Nykyisellä menetelmällä satojen osallistujien kahden tunnin tilaisuus antaa kuitenkin nolla koulutuspäivää. Olisi mahdollistettava esimerkiksi tunnista koostuvien tilaisuuksien järjestäminen ja nämä olisi voitava ottaa huomioon myös raportoinnissa. Tämä kannustaisi myös uusien, työn ohessa tapahtuvien koulutusmuotojen kehittämiseen. Erityisryhmille järjestettävän koulutuksen merkitys näyttää palautteen perusteella vähentyneen ja koulutukset ovat muuttuneet kaikille avoimiksi. Tämän takia olisi ehkä aika luopua erityisryhmien seurannasta. Laadulliseen arviointiin käytettävää lomaketta voisi käsitteistöltään selkiyttää ja yksinkertaistaa nykyisestä, sillä nykyisenlaisesta arviointimallista on vaikea tiivistää koko Osaava-ohjelman isojen päämäärien saavuttamista kuvaavaa aineistoa. 28