TOIMINTAKERTOMUS 2013

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013 On kuitenkin samalla ilmeistä, että Osaava-hanke on poikkeuksellisen kattava hanke, jolla on mahdollisuuksia tartuttaa koko koululaitos uusilla ajatuksilla. (Ohjelman väliarviointi ) Opetus- ja kulttuuriministeriö Aluehallintovirastot 1

2 Sisällysluettelo sivu Johdanto Osaava-ohjelma Osaava-ohjelma vuonna Tietojen kokoaminen toiminnasta Ohjelman määrällisiä tuloksia ja talous Toiminnan aikatauluja vuonna Osaava-ohjelman organisointi Strategiaryhmä Toimeenpanoryhmä Seuranta- ja kehittämisjaos Osaava Forum 2013 Turussa ja vuoden Osaava-verkosto Osaava-ohjelman verkostohankkeet osaamisen kehittämisen tukena Verkostohankkeiden määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä verkostojen toiminnan arviointi Verkoston omien ja yhteisten toimintamallien luominen Henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuuden vahvistaminen ja kehityskeskustelukäytännöt Opetuksen laatutyö, henkilöstön hyvinvointi ja henkilöstön kehittämisessä tarvittavan tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen Verkostohankkeiden ohjaus ja muu vaikuttaminen Verkostohankkeiden edustajien havaintoja ja johtopäätöksiä Aluehallintovirastojen edustajien esittämiä kehittämisehdotuksia Kansalliset koulutusohjelmat osaamisen kehittämisen tukena Vertaisryhmämentorointi Verme uusille opettajille Norssiope.fi-hanke Sivistys- ja oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Oppilaitosjohdon muut koulutukset Kehittämisehdotuksia Osaava-ohjelman arviointi Arvioinnin ja seurannan rooli Osaava-seminaareissa Ohjelman seuranta vuoden 2013 sidosryhmäseminaarissa Ohjelman kansallinen arviointi 59 2

3 Osaava-ohjelman toimintakertomus Johdanto Osaava-ohjelmalla luodaan kehittymismyönteistä toimintakulttuuria kouluissa ja oppilaitoksissa sekä edistetään koulutuksen järjestäjien ja toimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä henkilöstökoulutuksen kehittämisessä. Ohjelma edistää osaltaan hallituksen tavoitetta Suomesta maailman osaavimpana kansana vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman tavoitteena on parantaa opetustoimen henkilöstökoulutuksen saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa. Lisäksi sillä uudistetaan henkilöstökoulutuksen perinteisiä toimintamalleja ja -rakenteita sekä luodaan uutta koulutustarjontaa työuran kriittisiin vaiheisiin. Opetustoimessa työskentelevän henkilöstön osaamisvaatimukset ja sidosryhmien odotukset työlle ovat kasvaneet jatkuvasti. Osaava-ohjelman taustalla on vuonna 2009 käynnistynyt yhteiskunnallinen keskustelu siitä, että jokaisella opetustyössä työskentelevällä henkilöllä ja heidän työnantajillaan olisi velvollisuus huolehtia omasta/henkilöstönsä täydennyskoulutuksesta ja siihen osallistumisesta. Taustalla oli lisääntynyt huoli siitä, että yhä useampi opettaja ei osallistunut tai päässyt lainkaan täydennyskoulutukseen. Laissa säädettävän täydennyskoulutusvelvoitteen sijaan opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2010 Osaava-ohjelman, joka lain sijaan vahvistaa työnantajan mahdollisuuksia huolehtia suunnitelmallisesti henkilöstön ammattitaidon kehittämisestä sekä luo henkilöstölle itselleen kattavasti mahdollisuuksia rakentaa omiin tarpeisiinsa paremmin vastaavia joustavia opiskelu- ja kehittymispolkuja. Osaava-ohjelman konkreettisina tavoitteina on kehittää opetustoimessa työskentelevän henkilöstön (johto, opetus ja opetuksen tukitehtävissä toimivat) ammatillista osaamista sekä henkilöstön kehittämisessä tarvittavien suunnitelmien, rakenteiden ja toimintamallien luomista. Ohjelmassa keskeisellä sijalla on sopia ja luoda paikallisesti tai alueellisesti joustavasti toimivia henkilöstökoulutuksen toimintatapoja ja -malleja, jotka edistävät sekä työnantajan että työntekijöiden pidemmän aikavälin omalle osaamiselle asettamia tavoitteita ja niiden saavuttamista. Osaava-ohjelmaan osallistuminen edellyttää koulutuksen järjestäjien verkostoitumista ja sitoutumista yhteiseen kehittämiseen. 3

4 Keskeisessä asemassa ohjelmassa käynnistetyissä verkostorakenteissa toteutetuissa hankkeissa on muu muassa: edistää opetusalan henkilöstön osaamisen kehittämistä ja siinä tarvittavien yhteistyörakenteiden ja -toimintamallien luomista luoda paikallisesti ja alueellisesti hyödynnettävissä olevia koulutustarvekartoituksia sekä edistää työyhteisöissä tarvittavien koulutus- ja kehittymissuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa luoda uusia joustavia ammattitaidon kehittämisen käytänteitä henkilöstön tueksi ja henkilöstöä parhaiten hyödyntävillä tavoilla synnyttää tehokkaita osaamista jakavia ja siitä huolehtivia (vertais)- verkostoja tukemaan osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa. vakiinnuttaa parhaat osaamisen kehittämisen käytännöt ja varmistaa toimintaa parhaiten seuraavien mittareiden hyödyntäminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen Vision mukaan ohjelman päättyessä opetustoimessa työskentelevällä henkilöstöllä on käytettävissään ammatillisen osaamisen kehittämisen palvelut, joiden sisältöihin, toteutukseen ja ajoitukseen itse kukin voi vaikuttaa. Osaamisen kehittämisen tueksi muodostetut verkostot tarjoavat yksittäistä oppilaitosta kattavammin, tehokkaammin ja taloudellisemmin tukea yhteisiin osaamishaasteisiin. Ohjelmassa erikseen tuettuja sisältöalueita ovat oppilaitoksen laatutyön kehittäminen, henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen. Valtakunnallisesti on tuettu sivistys- ja oppilaitosjohdon osaamista (johdon koulutus), opettajankouluttajien digitaalista osaamista normaalikouluissa sekä uusien opettajien vertaisryhmämentorointia työuran alkuvaiheen vahvistamiseksi (induktiovaiheen koulutus). Ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota niiden henkilöstöryhmien tarpeiden tunnistamiseen, jotka osallistuvat vain vähän tai eivät lainkaan tarjolla olevaan täydennyskoulutukseen. Tämä on toinen Osaava-ohjelman toiminnasta koottu toimintakertomus. Tiedot on koottu hankkeilta saaduista vuosikatsauksista ja muista ohjelmassa tuotetuista lähteistä. Toimitustyöstä ovat vastanneet ohjelman parissa työskentelevät henkilöt aluehallintovirastoissa Johanna Albert, Carola Bryggman, Pirjo Jämsen-Ahonen, Lea Karjomaa, Hanna-Mari Sarlin, Elisa Suutala, Virve Smarzoch ja Kari Torikka, opetus- ja kulttuuriministeriössä Jouni Kangasniemi ja Opetushallituksessa Kristiina Haavisto sekä Kimmo Hämäläinen Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnasta. 4

5 1. Osaava-ohjelma Yleiskatsaus Osaava-ohjelma on vuodesta 2010 alkaneen nopean liikkeellelähdön ja aloitusvaiheen jälkeen siirtynyt vuoden 2013 loppuun mennessä tilanteeseen, jossa ohjelman painopistettä siirretään vakiintuneiden painopisteiden lisäksi vuodesta 2014 alkaen hyvien toimintamallien tunnistamiseen, levittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Toiminnassa varaudutaan valtion osoittaman rahoituksen päättymiseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelmaa toteutettiin vuonna 2013 alueellisesti kattavasti. Se saavutti ohjelmaan osallistuvat koulut ja oppilaitokset sekä niiden henkilöstöä. Rahoituksen piirissä oli vuoden 2013 loppuun mennessä runsas sata verkostoa, yhteensä noin 170 käynnissä olevassa hankkeessa. Ohjelmaan osallistui noin henkilöä. Jokaisessa hankkeessa on ollut toimijana verkosto, joka on koostunut pääosin 3-10 koulutuksen järjestäjästä. Muutama hanke on ollut tätäkin isompi. Yleisin kohderyhmän suuruus rahoitusta saaneissa hankkeissa on ollut henkilöä. Yhteistyötä tehdään kaikissa hankkeissa yli kuntarajojen, laajimmillaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Vuonna 2013 hankkeet ovat arvioineet itse Osaava-ohjelman ja oman toimintansa vaikuttavuutta. Hankkeiden näkökulmasta toimintavuoden on raportoitu sujuneen hyvin. Verkostojen tyytyväisyys omaan toimintaan on ollut hyvää. Vain muutamassa hankkeessa on jääty jälkeen suunnitellusta toiminnasta. Näille hankkeille yhteistä on ollut liian hajanaisesti johdettu oma hanketoiminta tai ohjausryhmän osaaminen. Vuoden 2013 syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ohjelman ulkoisen arvioinnin. Ohjelman ulkopuolisen arvioinnin toteuttajaksi valittiin Helsingin yliopiston OKL Koulutuksen arviointikeskus. Kansallinen arviointihanke valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Arvioinnin ensi vaiheen tuloksia on kuvattu toimintakertomuksen luvussa 7.3. Toimintavuonna jatkettiin ohjelmassa jo aloittaneiden verkostojen toimintaa niiden omien suunnitelmien mukaisesti. Aluehallintovirastojen asiantuntijat rohkaisivat toiminta-alueellaan toimivia, vielä ohjelmaan osallistumattomia koulutuksen järjestäjiä mukaan ohjelmaan. 5

6 Kansallisista koulutuksista koottu palaute oli edelleen erittäin rohkaisevaa. VERME-hankkeessa jatkettiin opettajien mentori -koulutusta ja uusien opettajien ryhmämentorointia. Oppilaitosjohdolle tarjottiin työuran alku- ja keskivaiheille suunnattua täydennyskoulutusta. Yliopistojen normaalikoulujen norssiope.fi -hankkeessa keskityttiin opettajankouluttajien oman digitaalisen osaamisen valmiuksien parantamiseen sekä yhteistyöhön opettajankoulutuksen kanssa. Ohjelman rahoitus oli vuonna 2013 yhteensä 10 miljoonaa euroa. Aluehallintovirastot jakoivat siitä edelleen 80 % koulutuksen järjestäjien muodostamien Osaava-verkostojen toimintaan. Loput rahoituksesta käytettiin ohjelmaan kuuluvien kansallisten koulutusohjelmien kustannuksiin. Näitä rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus. Lisäksi määrärahalla katettiin myös kansainväliseen TALIS2013-tutkimukseen osallistumisen kansalliset ja kansainväliset kustannukset. Osaava-ohjelman hanketoiminnan tueksi aluehallintovirastot kokosivat syksyn 2012 aikana OSAAVA -kehittämishankkeiden hallinnoinnin oppaan. Opas lähetettiin hankkeiden edustajille alkuvuodesta Oppaan toimittivat Virve Smarzoch Etelä-Suomen- ja Pirjo Jämsen-Ahonen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta. 2. Osaava-ohjelma vuonna Tietojen kokoaminen toiminnasta Vuosi 2013 oli Osaava-ohjelman neljäs. Ohjelman kehittämisen painopisteenä vuonna 2013 on ollut kattavan osallistumisen varmistaminen ja hankkeiden välisen yhteistyön lisääminen. Ohjelma pyöri täydessä laajuudessaan. Valtio tuki ohjelman toimeenpanoa 10 miljoonalla eurolla (VTA 2013, mom ). Osaava-hankkeet ovat arvioineet ja raportoineet vuoden 2013 toiminnasta mennessä. Lisäksi hankkeiden toiminnasta on saatu tietoa aluehallintovirastojen järjestämissä alueellisissa ja paikallisissa tapaamisissa verkostojen koordinaattoreilta ja ohjausryhmän jäseniltä. Hankkeiden oma vuosiraportointi on sisältänyt tiiviin kuvauksen hankkeen toiminnasta kuluneena vuonna sekä itsearviointia toiminnasta suhteessa sovittuihin 6

7 tavoitteisiin. Vuosiraportoinnin yhteydessä hankkeet ovat myös raportoineet osallistumista koskevat määrälliset tiedot. 2.2 Ohjelman määrällisiä tuloksia ja talous Määrälliset tulokset Vuonna 2013 Osaava-ohjelman verkostotoimintaan osallistui yhteensä henkilöä ja kansallisiin ohjelmiin henkilöä eli yhteensä henkilöä. Vuonna 2012 osallistujia oli henkilöä. Osallistujien määrä on pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Osallistuminen yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön osalta on vastannut pitkälti kunkin koulutusmuodon suhteellista osuutta niissä työskentelevän henkilöstön määrän osalta. Määrällisesti eniten toimintaan ovat osallistuneet perusopetuksen opettajat. Suhteellisesti aktiivisimmin osallistui vapaan sivistystyön henkilöstö. Määrällinen osallistuminen ja sen jakautuminen eri koulutusasteiden henkilöstön kesken on kuvattu tarkemmin luvussa 4. Ohjelman talous Osaava-ohjelman toimintaan on varattu määrärahoja valtion talousarviossa momentilla (Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot). Määrärahoja oli vuonna 2013 käytettävissä yhteensä 10 miljoonaa euroa. Määräraha jakautui eri viranomaisten välillä toimeenpantavaksi seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Aluehallintovirastot euroa euroa euroa OKM ja Oph ovat vastanneet ohjelman yhteisten koulutusohjelmien rahoituksista. Aluehallintovirastot ovat myöntäneet avustukset Osaavaohjelman verkostoille paikallisen ja alueellisen toiminnan tueksi. Vuosina 2012 ja 2013 määräraha jakaantui alueille seuraavasti: Etelä-Suomen AVI Länsi- ja Sisä-Suomen AVI

8 Pohjois-Suomen AVI Itä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Svenska enheten Lapin AVI Yhteensä: Aluehallintovirastot ovat vastaanottaneet Osaava-verkostojen avustushakemuksia vuosina seuraavasti (suluissa myönteisen avustuspäätöksen saaneet hakemukset): /(76) 112 /(80) 99 /(77) 104 (82) Hakemusten määrän lievään vähenemiseen on vaikuttanut mm. se, että alkuvaiheen jälkeen osa hankkeista on yhdistänyt toimintansa. Myös toimijoiden ymmärrys ohjelman tavoitteista, odotetun toiminnan ja rahoituksen laajuudesta on lisääntynyt. Haettujen avustusten yhteenlaskettu loppusumma ( ) on vuosina ollut seuraava: * (ennakkotieto) Hakemusten loppusumma on tasaantunut ohjelman kehittymisen myötä ja tietoisuuden lisääntyessä siitä, mitkä toimet voivat kuulua avustuksen piiriin. Osaava-ohjelman rahoitus (miljoonaa euroa) ja suunniteltu talous vuosille on kuvattu tarkemmin alla ,8* * Vuoden 2014 tavoite oli 8 miljoonaa euroa. Määrärahaan kohdistettiin ylimääräinen leikkaus syksyllä

9 2.4 Toiminnan aikatauluja vuonna 2013 Osaava-ohjelman valtakunnallisia tapahtumia vuonna 2013 olivat: OKM:n päätökset kansallisille koulutusohjelmille Aluehallintovirastojen päätökset verkostohankkeille Opetushallituksen päätökset johtamiskoulutuksesta Osaava-ohjelman sidosryhmäseminaari (Espoo) Osaava Forum IV (Turku ) Haku Osaava-ohjelman vuoden 2014 toimintaan 3. Osaava-ohjelman organisointi Ohjelman organisoinnissa on pyritty hyödyntämään laajasti keskeisten sidosryhmien mahdollisuuksia tukea ohjelman sujuvaa toimeenpanoa. Verkostomaisesti toteutetun ohjelman tukena toimii kansallinen 1. Strategiaryhmä 2. Toimeenpanoryhmä 3. Seuranta- ja kehittämisjaos, joka toimii Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan yhteydessä. Lisäksi sidosryhmien ja ohjelman toimijoiden vuoropuhelua on edistetty vuosittain järjestettävässä Sidosryhmäseminaarissa sekä ohjelman osallistujille järjestetyssä kansallisessa Osaava Forumissa. Keskeiset ohjelman tueksi perustetut ryhmät, niiden tehtävät, jäsenet ja keskinäinen työnjako on kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa. 3.1 Strategiaryhmä Osaava-ohjelman strategiaryhmän tehtävänä on päättää Osaava-ohjelman valtakunnallisista painotuksista ja sopia ohjelman yleisistä linjauksista sekä edistää sidosryhmäyhteistyötä Osaava-ohjelman tavoitteiden toteutumiseksi. Strategiaryhmä toimii myös vuosittain järjestettävän Osaava Forumin johtoryhmänä. Strategiaryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Kirsi Kangaspunta, opetusja kulttuuriministeriö Ryhmän jäseniä ovat puheenjohtaja Kauko Hämäläinen, Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta 9

10 varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto Toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala, Niilo Mäki Instituutti pääjohtaja Aulis Pitkälä, Opetushallitus edunvalvonta-asiantuntija Jussi-Pekka Rode ja Antti Seitamaa syksy 2013-, SAKKI ry. erityisasiantuntija Inkeri Toikka, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Elinkeinopoliittinen asiantuntija Jukka-Pekka Kivioja, Sivistystyönantajat Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen ja syksy työmarkkina-asiamies Sirpa Sivonen, Kuntatyönantajat Ryhmän sihteerinä toimii kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ryhmän vuosittain vaihtuvia jäseniä olivat (Osaava Forumin toimeenpanosta vastaavan) aluehallintoviraston edustaja, opetustoimen ylitarkastaja Lea Karjomaa (2013) sekä Suomen Lukiolaisten Liiton edustaja, puheenjohtaja Daniel Sazonov (2013). Strategiaryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kaksi kertaa. 3.2 Ohjelman toimeenpanoryhmä Osaava-ohjelman toimeenpanoryhmän tehtävänä on huolehtia Osaavaohjelman toimeenpanossa tarvittavien yhteisten hallinnollisten toimintamallien luomisesta ja edistää yhteistyötä aluehallintovirastojen ja opetushallinnon välillä Osaava-ohjelman toimeenpanossa ja määrärahan jakoa koskevassa päätöksenteossa. Toimeenpanoryhmä vastaa myös alueellisesti tai kansallisesti kerättävän seuranta- ja arviointitiedon yhdenmukaisesta kokoamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön sekä ohjelman Seuranta- ja kehittämisjaostolle. Toimeenpanoryhmän jäsenet edustavat Osaavaohjelman hallinnosta vastaavia viranomaisia. Vuonna 2013 toimeenpanoryhmän kokoonpano on ollut seuraava: sivistystoimen ylitarkastaja Carola Bryggman ruotsinkielinen palveluyksikkö (LSSAVI) sivistystoimen ylitarkastaja Johanna Albert Itä-Suomen aluehallintovirasto pääsihteeri Kimmo Hämäläinen, Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta (Oph) kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi opetus- ja kulttuuriministeriö 10

11 opetustoimen ylitarkastaja Lea Karjomaa, Lounais-Suomen aluehallintovirasto toimialueen johtaja Tuomo Laitila Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola, Itä-Suomen aluehallintovirasto opetusneuvos Anneli Rautiainen ja syksystä 2013 Kristiina Haavisto, Oph opetustoimen ylitarkastaja Hanna-Mari Sarlin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto opetustoimen ylitarkastaja Virve Smarzoch Etelä-Suomen aluehallintovirasto opetustoimen ylitarkastaja Elisa Suutala Lapin aluehallintovirasto Toimeenpanoryhmän puheenjohtajuus muutettiin (Arja-Sisko Holapan PSAVI siirryttyä toisiin tehtäviin) vuonna 2013 kiertäväksi AVI ja OKM kesken. Johanna Albert ISAVI on toiminut ryhmän sihteerinä. Toimeenpanoryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana kuusi kertaa. Kaikkiin kokouksiin oli mahdollisuus osallistua videon välityksellä ja suurin osa toteutettiinkin vain videokokouksina. Aluehallintovirastojen yhdyshenkilöt pitivät lisäksi keskenään kaksi Osaavan alueelliseen toimeenpanoon liittyvää kokousta. 3.3 Seuranta- ja kehittämisjaos Osaava-ohjelman seuranta- ja kehittämisjaos toimii Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan yhteydessä. Sen tehtävänä on seurata Osaava-ohjelman käytännön toteutusta ja tuloksia sekä raportoida niistä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Osaava-ohjelman strategiaryhmälle. Se voi myös tehdä aloitteita ohjelman toimeenpanon edistämiseksi. Seuranta- ja kehittämisjaoksen puheenjohtajana toimii erikoisasiantuntija Lieselotte Eskelinen Suomen Kuntaliitosta. Vuonna 2013 jaoksen jäseniä ovat asiantuntija Merja Koivisto ja syksystä 2013 Jaakko Salo, OAJ johtaja Minna-Marika Lindström, Sivistystyönantajat johtaja Seija Mahlamäki-Kultanen, Hämeen amk opetusneuvos Armi Mikkola, opetus- ja kulttuuriministeriö kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, Kuntatyönantajat KT opetusneuvos Anneli Rautiainen, Opetushallitus professori Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto, KTL koulutussuunnittelija Kirsi-Marja Varjokorpi, STTK/Tampereen yliopisto. 11

12 Jaoksen sihteerinä toimii pääsihteeri Kimmo Hämäläinen Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnasta. Seuranta- ja kehittämisjaos ei kokoontunut vuonna 2013, jolloin ohjelman seurannan painopiste on ollut Helsingin yliopiston OKL Koulutuksen arviointikeskuksen suorittamassa väliarvioinnissa (ks. 7.3). Jaos laatii kesäkuuhun 2014 mennessä ohjelman loppukautta koskevan toimintasuunnitelmansa. 4. Osaava Forum 2013 Turussa ja vuoden Osaava-verkosto Osaava Forum on vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa esitellään Osaava-ohjelmassa kehitettyjä hyviä käytänteitä ja aktivoidaan keskustelua kansallisesti merkittävistä opetusalan ajankohtaisista kysymyksistä. Lisäksi Forumin tavoitteena on tarjota hanketoimijoille mahdollisuus verkostoitua ja tutustua toistensa kehittämistoimintaan. Järjestyksessä neljäs Osaava Forum järjestettiin vuonna 2013 Turussa. Forumin järjestelyistä vastasivat Lounais-Suomen aluehallintovirasto ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ruotsinkielinen palveluyksikkö Forumissa aamupäivän teemana olivat erilaiset oppijat ja heidän huomioon ottamisensa opetuksessa. Lisäksi kolme hanketta esitteli näkemyksiään Osaava-ohjelmasta. Iltapäivän ohjelmassa oli alustus tulevaisuuksien tutkimuksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset osaamisen kehittämiselle ja Osaava-ohjelmalle. Iltajuhla vietettiin Turun linnassa, jossa muun muassa palkittiin vuoden 2013 Osaava-verkosto. Ennen varsinaista forumia, järjestettiin learning café -tyyppinen hankeklinikka verkostojen koordinaattoreille ja muille toimijoille. Päivän teemoina olivat uudet ja innovatiiviset koulutusmuodot ja -sisällöt, hanketoiminnan juurruttaminen sekä hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö. Hankekoordinaattorit olivat aktiivisesti mukana päivän suunnittelussa ja toimivat pöytien vetäjinä. Keskustelujen keskeiset tulokset käytiin päivän lopuksi yhdessä läpi. Osaava Forumiin osallistui 158 henkilöä ja edellisenä päivänä järjestettyyn hankeklinikkaan 127. Turun forum oli kokonaisuudessaan kaksikielinen. Saadun palautteen mukaan forumin järjestelyt, sisältö ja rakenne onnistuivat osallistujien mielestä hyvin. 12

13 Osaava-Forumin alueellinen järjestämisvastuu Järjestelyvastuu jo toteutettujen ja tulevien Osaava Forumin kokoamiseksi on sovittu seuraavasti: Helsinki 2010 (ESAVI) Mikkeli 2011 (ISAVI) Oulu 2012 (PSAVI) Turku 2013 (LSAVI ja Svenska service-enheten) Rovaniemi 2014 (LAVI, tulossa) Jyväskylä 2015 (LSSAVI, tulossa) Helsinki 2016 (ESAVI, tulossa) Vuoden Osaava-verkosto 2013 Vuoden OSAAVA-verkostona palkittiin uusimaalainen, kaksikielinen hanke KKK-UUU eli Kartoita, kehitä ja kouluta / Utreda, Utveckla, Utbilda. KKK-UUU-verkostoon kuuluvat toimijoina Porvoon kaupungin koulutuspalvelut, Loviisan kaupunki/sivistyskeskus, Sipoon koulutuspalvelut, Lapinjärven kunta/sivistystoimi, Askolan kunta/sivistystoimi, Myrskylän ja Pukkilan kunnat, Kotka Svenska Samskolas Garantiförening r.f., Pyttis svenska skola i Svartbäck ja Kouvola stads svenska skola i Kuusankoski. Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa jatko- ja täydennyskoulutuksen tarve kaikissa esi- ja perusopetuksen sekä lukion henkilöstöryhmissä, kehittää henkilökuntaa jatkokoulutuksella sekä kouluttaa mahdollisimman monipuolisesti ja motivoivasti. Hankkeen verkkosivuilla kuvataan tarkemmin hankkeen toimintaa. Porvoon kaupungin koulutuspalvelujen koordinoiman KKK-UUU-verkoston erityispiirteenä ja vahvuutena voidaan pitää sen kaksikielisyyttä ja toiminnallista yhteistyötä usean kunnan kesken. Myös kansallisen Osaavaohjelman toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu erityisen hyvin. Hankkeen keskeisenä toimintana on luotu alueellista koulutustarjontaa, jonka lähtökohtana ovat henkilöstön tarpeet. Koulutustarpeita on kartoitettu säännöllisesti toteutettavan alueellisen osaamiskartoituksen avulla. Ensimmäinen kartoitus tehtiin hankkeen käynnistysvaiheessa vuonna 2011 ja se toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa. 13

14 Porvoossa työskentelevät koulutuskoordinaattorit Ulrica Brunberg, Åsa Haglund ja Soili Koskelainen ovat vastanneet pääasiassa hankkeen koulutussuunnittelusta ja -järjestelyistä. Hankkeen suomenkielisen koulutuksen suunnittelusta on vastannut Susanna Kareinen vuoden 2013 syksyyn asti. Verkoston muita koordinaattoreita ovat Alexander Smeds ja Arja Paalosmaa Loviisasta ja Anna-Karin Brunberg Sipoosta. Koordinaattoreilla ja hyvällä ohjausryhmätyöskentelyllä on ollut merkittävä rooli hankkeen onnistumisen kannalta. Koordinaattorit ovat koonneet koulutustarjonnan, huolehtineet käytännön järjestelyistä ja kouluttajakontakteista sekä tiedottaneet tarjonnasta kouluille. Pelkästään vuonna 2013 on järjestetty noin 160 eri koulutustilaisuutta ja koulutustarjonta saavuttaa vuosittain noin henkilöä verkoston jäsenkunnissa. erikoissuunnittelija Tiina Välikangas on vastannut verkoston hallinnoinnista, avustushakemusten laatimisesta ja loppuselvityksen kokoamisesta sekä toiminnan edelleen kehittämisestä yhdessä ohjausryhmän kanssa. 5. Osaava-ohjelman verkostohankkeet osaamisen kehittämisen tukena Osaava-ohjelma on luotu kehittämään opetustoimen henkilöstökoulutuksen kenttää ja vallitsevia käytäntöjä. Opettajat osallistuvat paljon niin sanottuun non-formaaliin täydennyskoulutukseen, eli kehittävät työtään oman henkilökohtaisen ammatillisen kiinnostuksensa mukaisesti. Aluehallintovirastot järjestävät alueillaan koulutuspoliittista henkilöstökoulutusta. Opetushallitus sekä yksityisen sektorin toimijat tarjoavat opettajille täydennyskoulutusta, samoin yliopistot. Työnantajien oma rooli täydennyskoulutuksen järjestäjänä on merkittävä. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa opetusalan virkaehtosopimuksen mukainen koulutus ja muu työnantajan henkilöstölleen tarpeelliseksi katsoma lisäkoulutus. Toisen asteen ammatillista opetushenkilöstöä tuetaan myös ESR-rahoitteisten hankkeiden järjestämillä tilaisuuksilla. Osaava-hankkeiden tavoitteena on kehittää henkilöstökoulutuksen rakenteita ja suunnitelmallisuutta niin, että siinä huomioidaan niin opettajan itsensä kuin työyhteisön ja työnantajan tarpeet. Tällä on haluttu varmistaa opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen tarvelähtöisyys ja tavoitteena on myös sovittaa yhteen pirstaleiseksi koettua koulutustarjontaa. Henkilöstökoulutuksen kentällä on syntynyt tarve tunnistaa eri lähtökohdista järjestettävän henkilöstökoulutuksen rajapintoja, niiden mahdollisia päällekkäisyyksiä ja aukkoja. 14

15 Osaava-ohjelman mukaisia alueellisia verkostohankkeita on ollut vuonna 2013 toiminnassa yhteensä 129. Näistä 72 on aloittanut toimintansa vuonna 2012 ja 57 vuonna Suurin osa hankkeista on ollut aluehallintovirastojen toiminta-alueen sisällä toimivia, mutta mukana on ollut myös maantieteellisesti laajempia hankkeita. Kuvio 1: Rahoituspäätöksen saaneet verkostohankkeen vuosina 2012 ja 2013 (N=129). 5.1 Verkostohankkeiden määrälliset ja laadulliset tavoitteet sekä verkostojen toiminnan arviointi Aluehallintovirastot ovat keränneet vuonna 2013 toiminnassa olleilta koulutuksen järjestäjien verkostoilta sekä määrällistä että laadullista palautetietoa. Tiedot on koottu aluehallintovirastojen laatimilla yhtenäisillä lomakkeilla sähköisesti. Aluehallintovirastojen rahoittamien alueellisten Osaava-hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin on osallistunut kaikkiaan henkilöä. Osallistujamäärä edellisenä vuonna 2012 oli yhteensä henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on ollut henkilöä. Tiedoista arvioidaan puuttuvan edelleen noin osallistujaa. Oulun kaupunki ei pystyneet toimittamaan tietoja opetustoimen tilaisuuksista keväällä 2013 olleiden tietoteknisten ongelmien, hakkeroinnin ym. takia. 15

16 Taulukko 1: Osaava-ohjelman verkostojen järjestämään toimintaan osallistuneet vuonna Laatutyön määrä on hankkeissa lisääntynyt jonkin verran vuoteen 2012 verrattuna. Vastaavasti erityisryhmille tarjottu koulutus on vähentynyt. Kuvio 2: Osallistujien jakautuminen kehittämistoiminnan eri aihealueille vuonna Verkostot ovat arvioineet kolmen keskeisen tavoitteensa saavuttamista vuoden 2013 lopussa. Osa näistä hankkeista on aloittanut toimintansa vuoden 2012 keväällä ja osa vuotta myöhemmin. Yleisesti voidaan todeta, että suurin osa hankkeista arvioi ainakin päätavoitteensa toteutuneen hankesuunnitelman mukaan eikä mikään hankkeista ole kokonaan epäonnistunut. Hankkeiden käynnistymisessä on edelleen ollut hitautta, sillä osa arvioi vielä vuoden 2013 lopussa, että hanke ei ole käynnistynyt tai ainakaan toisen tai kolmannen tavoitteen saavuttaminen ei ole onnistunut. Kokonaisuutena arvioiden Osaava-ohjelman mukaiset kehittämishankkeet 16

17 ovat onnistuneet hyvin. Hanketoimijat ovat pääsääntöisesti toimineet ammattitaitoisesti ja hankehallinto on ollut hyvää. Hankehallinnon kokemuksessa on kuitenkin vaihtelua, mikä on näkynyt erityisesti verkostohankkeiden vaikeasti hallittavan talouden raportoinnissa. Hallinnoinnin ja talousseurannan tukemiseksi aluehallintovirastot ovat yhteistyössä laatineet Osaava-kehittämishankkeiden hallinnoinnin oppaan, joka on valmistunut alkukeväästä Hankepäätösten mukaan hankkeet on tullut päättää mennessä. Selvitys vuonna 2012 myönnetyn valtionavustuksen käytöstä on tullut toimittaa aluehallintovirastoon mennessä. Muutama hanke on palauttanut liikaa maksettua valtionavustusta eri syistä. Taustalla näissä tapauksissa on ollut esimerkiksi avainhenkilön vaihtuminen tai vastaava inhimillinen syy. Valtionavustuksen käytön selvitysten lisäksi hankkeet ovat toimittaneet kehittämistoiminnan laadullisen arvioinnin sekä toteutuneeseen osaamiseen kehittämiseen osallistuneiden määrälliset tiedot mennessä. Kuvio 3: Tavoitteiden toteutumisen arviointi (N=129). 5.2 Verkoston omien ja yhteisten toimintamallien luominen Verkostot ovat arvioineet, miten Osaava-ohjelmalle asetetut tavoitteet pysyvistä vaikutuksista ovat toteutumassa hankkeessa sen päätyttyä. Tärkeimpinä saavutuksina hankkeet pitävät itsearvioinnissaan täydennyskoulutuksen ja muun osaamisen kehittämisen vaikuttavuuden paranemista sekä verkostojen ja niissä ohjelman edetessä syntyneiden toimintamallien hyödyntämistä. Näitä vähäisempää on ollut uusien 17

18 työelämälähtöisten toimintamuotojen kehittyminen. Tässäkin kuitenkin yli 70 hanketta kokee onnistuneensa hyvin. Erityisesti toimintamuotoina on käytetty erilaisia lähikouluttajajärjestelmiä, joiden on koettu olevan hyvin sopivia opettajien kehittämistoiminnassa. Jo tässä vaiheessa verkostot ovat pohtineet aikaa ohjelman päättymisen jälkeen. Suuri osa verkostoista arvioi kehitetyn toiminnan jatkuvan, vaikka samalla toivotaan luonnollisesti myös valtionavustuksen jatkuvan. Haasteeksi koetaan viestinnän kehittäminen verkostoissa ja niin sanotun hiljaisen tiedon siirtyminen tilanteissa, joissa keskeiset verkostotoimijat muuttuvat esimerkiksi eläköitymisen takia. Kuvio 4: Verkostojen arvio: osaamisen kehittämistä tukevien rakenteiden kehittäminen (N=129). 5.3 Henkilöstön kehittämisen suunnitelmallisuuden vahvistaminen ja kehityskeskustelukäytännöt Suurin osa verkostoista kokee onnistuneensa vahvistamaan tarvelähtöisyyttä opetushenkilöstönsä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Keinoina tässä hankkeet ovat käyttäneet sekä osaamistarvekartoituksia että koulutus- ja kehittämissuunnitelmia. Joukossa on kuitenkin myös hankkeita, joissa näitä ei ole hyödynnetty. 18

19 Kuvio 5: Osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuuden vahvistamisen keinojen käyttö (N=129). Kuvio 6: Osaamisen kehittämisen tarvelähtöisyys (N=129). Osaamisen kehittäminen on vastannut yhtä hyvin sekä työntekijöiden että työnantajan tarpeita ja se on vastannut myös työyhteisön tarpeita. Tämä tuntuukin luonnolliselta osaamistarvekartoitusten tulosten perusteella ja voidaan olettaa, että koulutus on ollut vaikuttavaa ja tehokasta. 19

20 5.4 Opetuksen laatutyö, henkilöstön hyvinvointi ja henkilöstön kehittämisessä tarvittavan tietoyhteiskuntaosaamisen vahvistaminen Hankkeet, joissa työhyvinvointi ja laatutyö ovat olleet tavoitteina, arvioivat onnistuneensa näiden edistämisessä keskimäärin hyvin. Arviot tästä kuitenkin vaihtelevat hankkeittain. Yleisesti on nähtävissä, että pedagoginen osaaminen on vahvistunut ja monipuolistunut. Hankkeet raportoivat, että uutta pedagogiikkaa on hyödynnetty opetussuunnitelmissa, oppimismenetelmissä ja -ympäristöissä. Opetuksen laatu ja työelämävastaavuus on parantunut. Hyvinvointia on lisännyt myös Osaavaohjelman kautta opettajille tarjoutunut mahdollisuus kohdata muitakin kuin oman koulun opettajia. Kuvio 7: Laatutyön kehittäminen (N=129). Tietoyhteiskuntaosaaminen hankkeiden tavoitteena on yleistynyt ja vahvistunut. Vain noin 20 hankkeessa tämä ei ole ollut lainkaan tavoitteena. Tietoyhteiskuntaosaamisen edistämisessä koetaan myös onnistutun yleisimmin hyvin. Hankkeet ovat löytäneet uusia toimintamalleja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Erittäin hyväksi toimintamalliksi on koettu vertaistuki. 20