Alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen ja hoito"

Transkriptio

1 Tieteessä katsaus Sari Castrén FT, tutkija, psykologi, psykoterapiakoulutuksessa Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen yksikkö THL, Terveysosasto, tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Anna-Maija Pakkanen VTM, sosiaalipsykologi, ET-psykoterapeutti Contral Clinics, Helsinki Hannu Alho päihdelääketieteen professori Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen yksikkö tutkimusprofessori THL, Terveysosasto, tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen ja hoito Alkoholin ongelmakäyttäjän hoidossa on tärkeää ottaa huomioon potilaan muutosvalmiuden eri vaiheet. Ongelmakäytön varhainen tunnistaminen ja käyttäjän motivoiminen hoitoon ehkäisee haittojen määrää. Mini-interventio on varhaisvaiheen riskikäyttäjille suositeltava hoitomuoto. Potilaan itse asettama hoitotavoite hoidon suunnittelussa saattaa sitouttaa häntä paremmin muutokseen. Lääkehoitona käytetään disulfiraamia, kun tavoitteena on täysraittius ja opioidireseptorin salpaajia, kun tavoitellaan alkoholin kohtuukäyttöä tai täysraittiutta. Asian rohkea puheeksi ottaminen vastaanotolla ja hoidon yksilöllinen räätälöinti tuottavat usein hyviä tuloksia. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 21/2015 Vertaisarvioitu Yhden henkilön alkoholin kohtuukäyttö voi olla toisen henkilön riskikäyttöä. Alkoholin ongelmakäytön vaikein muoto, alkoholiriippuvuus, koskettaa noin 5 10 % suomalaista, eli noin kahdeksaa prosenttia miehistä ja kahta prosenttia naisista (1). Alkoholiriippuvuus on yleisyytensä perusteella kansansairaus. Tällä hetkellä alkoholiin liittyvät kuolinsyyt ovat työikäisen suomalaisväestön (15 64-vuotiaat) yleisin kuolinsyy. Lisäksi alkoholin ongelmakäyttö on yli 200 muun sairauden riskitekijä (2). Tästä huolimatta alkoholin ongelmakäyttö (riski käyttö, haitallinen käyttö ja alkoholiriippuvuus) jää vielä usein tunnistamatta ja hoitamatta (3), tai olemassa olevia hoitomuotoja ei hyödynnetä tehokkaasti (4). Alkoholin ongelmakäytön varhainen tunnistaminen, potilaan hoitoon motivointi ja hoito ovat yhä useammin perusterveydenhuollon lääkärin vastuulla. Tämän katsauksen tarkoituksena on esitellä, miten tunnistaa ja puuttua alkoholin ongelmakäyttöön. Lisäksi katsauksessa käydään läpi, mitkä tekijät vaikuttavat potilaan hoitomyöntyvyyteen, mitä seikkoja on hyvä ottaa huomioon hoitotavoitteen asettamisessa ja miten tukea potilasta, jonka tavoitteena on alkoholin käytön vähentäminen tai lopettaminen. Tätä prosessia lääkäri voi tukea. Alkoholin ongelmakäyttäjän kohtaaminen Riippuvuussairauksiin liittyy useimmiten suuri retkahdusriski ja muutosmotivaation vaihtelu. Alkoholin käytön vähentämisen tai siitä luopumisen tärkein edellytys on potilaan oma motivaatio muutokseen. Jos muutosmotivaatio tulee ulkoapäin, painostuksesta tai muiden sanelemana, tavoitteen saavuttaminen on varsin epätodennäköistä. Lääkäri voi omalla työotteellaan joko tukea tai heikentää potilaan muutosvalmiutta. On hyvä muistaa, että motivaatio ei ole potilaan ominaisuus, vaan pikemminkin vaihteleva muutosvalmiustila. Potilaan muutosmotivaatio vahvistuu, kun hän kokee muutoksen sekä tärkeäksi että mahdolliseksi. Potilaan muutosmotivaatiota voidaan tukea motivoivan haastattelun työotteella ja periaatteilla. Haastattelun tavoitteena on voimistaa yksi lön sisäistä motivaatiota muutokseen tutkimalla ja pohtimalla potilaan kanssa ongelmakäyttäytymiseen sisältyvää ristiriitaa, kuten alko holin juomisen tuottamaa mielihyvää verrattuna sen kielteisiin seurauksiin (5). Motivoivan haastattelun peruspilarit ovat: empaattinen ja myötätuntoinen työote, potilaan alkoholin käyttöön liittyvän ristiriidan tunnistaminen, herättely sekä muutosvalmiuden vahvistaminen ja tukeminen (6). Tekniikkana vuorovaikutuksessa käytetään yhteenvetoa, tarkentavia ja avoimia kysymyksiä välttäen väittelyä sekä tukien potilaan pystyvyyttä muutokseen. Motivoiva haastattelu edistää erilaisten potilasryhmien hoitomyöntyvyyttä, ja lääkärin on verrattain helppo omaksua tämä työote. Duodecim tarjoaa tietoa motivoivasta haastattelusta verkkosivuillaan (7). Taulukossa 1 kuvataan potilaan muutosvalmiuden vaiheet ja eri vaiheissa muutosta edistävät motivoivan haastattelun sisällöt. 1497

2 Taulukko 1. Alkoholiriippuvaisen muutosmotivaation vaiheet ja eri vaiheissa muutosta edistävät sisällöt (8). Vaihe Kuvaus Muutosta edistävät tekijät Esiharkinta Harkinta Valmistelu Toiminta Ylläpito TAULUKKO 2. Alkoholiriippuvainen ei tunnista ongelmaansa. Alkoholiriippuvainen on epävarma muutoksen tarpeesta eikä suunnittele muuttavansa käyttäytymistään lähiaikoina. Alkoholiriippuvainen aikoo muuttaa käyttäytymistään lähiaikoina, mutta on epävarma siitä, kuinka sen tekisi. Alkoholiriippuvainen on sitoutunut muutokseen ja muokkaa käyttäytymistään. Tässä vaiheessa potilas omaksuu uusia taitoja ja ajatusmalleja, jotka lisäävät toipumisen mahdollisuutta. Alkoholiriippuvainen on sitoutunut toteutuneen muutoksen säilyttämiseen. Alkoholin ongelmakäytön riskitasot. Alkoholin käyttö Vähäinen käyttö Riskikäyttö Haitallinen käyttö Alkoholiriippuvuus Riskitaso Kirjallisuutta 1 Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C ym. toim. Suomi juo. Suoma laisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Helsinki: Yliopistopaino Rehm J, Baliunas D, Guilherne LG ym. The relation between different dimensions of alcohol consumption and burden of disease: an overview. Addiction 2010;105: Pieni terveyshaittariski Havahduta ristiriitaa Kiinnitä huomioita seurauksiin Tutki ristiriitaa Tarkastele vaihtoehtoja Tarkastele juomisen etuja/haittoja Tue suunnitelman laatimisessa Etsi toimivia ratkaisuja Tue selviytymiskeinojen harjoittelua Tue muutosta tukevia sosiaalisia suhteita Palkitse Juomista laukaisevien tekijöiden tunnistaminen Retkahduksen ehkäiseminen Vaara saada alkoholin käytön aiheuttamia terveyshaittoja on kasvanut. Riskit ovat suuret. Käytön seurauksena on selvästi tunnistettavia terveyshaittoja, mutta ei varsinaista riippuvuutta. Oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat mm. alkoholin käytön pakonomaisuus ja hallinnan heikentyminen, vieroitusoireet, toleranssin kasvu ja juomisen jatkaminen haitoista huolimatta. Tämän artikkelin liiteaineistona on muutosmotivaatiolomake, jossa potilas itse arvioi toivomansa muutoksen tärkeyttä, varmuutta ja valmiutta asteikolla Kolmen kysymyksen muutosmotivaatiolomake toimii hyvin myös syvem män keskustelun pohjustuksena. Liiteaineisto on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällys luettelot > 21/2015). Alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen Ehkä toimivin keino kartoittaa potilaan alkoholinkäyttöä ovat esimerkiksi kysymykset: Mitä juot mieluiten: olutta, viiniä vai väkeviä? Kuinka paljon juot tavallisesti kerralla? Kuinka usein tavallisesti juot? Myös viimeksi kuluneen 2 4 viikon alkoholinkäyttöä voi käydä läpi kalenteria apuna käyttäen. Näiden kysymysten avulla päästään tarkastelemaan mutkattomasti käyttötiheyttä ja määriä. Miesten korkean tason riskikäytön hälytysrajaksi määritellään joko neljä annosta säännöllisesti päivittäin tai toistuvasti 7 annosta kertaa kohti tai säännöllisesti 24 annosta viikossa. Naisten korkean tason riskikäytön hälytysrajat ovat hieman alemmat: 2 annosta säännöllisesti päivittäin tai toistuvasti 5 annosta kertaa kohti tai säännöllisesti 16 annosta viikossa (8). Taulukossa 2 ovat alkoholin ongelmakäytön riskitasot. Käytännön työssä on muistettava, että riskitaso ei ole sama kuin kohtuukäytön taso. Kohtuukäyttö on käsitteenä kyseenalainen termi, koska sen tasosta on merkittävästi vähemmän tieteellistä näyttöä, ja koska yhden henkilön kohtuukäyttö voi myös olla toisen henkilön riski käyttöä, esim. raskaana olevat, nuoret ja ikäihmiset. Terveydenhuollon henkilöstöllä on velvollisuus puuttua potilaan alkoholin ongelmakäyttöön, kun se on hälytysrajalla. Suositeltava käytännön työväline potilaan alko holin käytön tunnistamisessa on AUDITkysely (9). Se on oivallinen puheeksi ottamisen väline vastaanotolla. AUDIT-kyselyssä on kolme osa-aluetta: käyttötavan riskit, riippuvuuden oireet ja alkoholin käytön haitat. Osa-alueita tarkastelemalla yhdessä potilaan kanssa ja esittämällä avoimia kysymyksiä potilaalle tämän saamista pisteistä voidaan saada tietoa potilaan alko holinkäytöstä. Arviointi myös antaa potilaalle tunteen, että lääkäri on kiinnostunut. Taulukossa 3 on AUDIT-kysely osa-alueittain. Kysely ei kuitenkaan riitä diagnoosin tekemiseen, sillä pisterajat ovat vain alkoholin ongelmakäyttöä koskevia arvioita (10). AUDITkyse lystä on saatavilla myös kolmen kysymyksen lyhyt versio, AUDIT-C, nopeaan seulontaan. Kyselyn molemmat versiot ovat ladattavissa maksuttomasti Päihdelinkin sivuilta www. paihdelinkki.fi/testaa/audit. Potilaan haastattelun ja AUDIT-kyselyn tukena voidaan käyttää seuraavia laboratoriokokeita: veren tai uloshengityksen alkoholipitoisuus, 1498

3 Taulukko 3. AUDIT-kyselyn osa-alueet ja sisällöt. Osa-alueet 3 Schukit MA. Alcohol-use disorders. Lancet 2009;373: Aalto M. Alkoholihaittojen vähentämisessä tulee muistaa myös alkoholiriippuvuus. Suom Lääkäril 2008;24: Miller WR, Rollnic S. Motivational interviewing, Helping people change, 3. painos. New York: Guildford Press Kähkönen S, Karila I, Holmberg N, toim. Kognitiivinen psykoterapia uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim koti?p_sivusto=640&p_ navi=70048&p_sivu= Aalto M. Alkoholin käyttömäärien selvittäminen. Kirjassa: Seppä K, Alho H, Kiianmaa K, toim. Alkoholiriippuvuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2013; Aalto M. Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2009;125: Seppä K, Aalto M, Kiianmaa K. Suurkuluttajasta riskikäyttäytyjäksi. Duodecim 2010;126: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus, fi/web/kh/suositukset/ suositus?id=hoi Kysymyksen numero Sisältö Käyttötavan riskit 1 Juomisen tiheys 2 Tyypillinen määrä 3 Humalajuomisen tiheys Riippuvuuden oireet 4 Heikentynyt juomisen hallinta 5 Juomisen merkityksen kasvu 6 Krapulajuominen Alkoholin käytön haitat 7 Syyllisyys juomisesta 8 Tajunnan menetys 9 Alkoholiin liittyvät loukkaantumiset 10 Muiden huolestuminen juomisesta Pisteytys: kysymykset 1 8: pisteet 0 4 kysymystä kohti. Kysymykset 9 10: pisteet 0, 2, 4 pistettä kysymystä kohti. Pisteiden yhteismäärä: 0 7 pistettä = vähäriskinen käyttö (naisilla 6 pistettä) (10,11); 8 15 pistettä = riskikäyttö; pistettä haitallinen käyttö. Vähintään 20 pistettä voi olla merkki alkoholiriippuvuudesta (WHO 2001). Huom. yli 65-vuotiailla yli 6 pistettä viittaa riskikäyttöön. seerumin glutamyylitransferaasi (GT), punasolujen keskitilavuus (MCV) ja seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT). Tavallisin syy punasolujen keskitilavuuden ja seerumin glutamyylitransferaasin poikkeavuuteen on alkoholin ongelmakäyttö. Seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini puolestaan on nyky muodossaan lähes sataprosenttinen, mutta ei kovin herkkä, alkoholispesifinen merkkiaine. Laboratoriokokeet ovat suuntaa antavia, mutta niillä ei voi yksin tunnistaa alkoholin ongelmakäytön riskitasoja (9). Laboratoriokokeita voidaan käyttää ennen kaikkea hoitomotivaation lisäämiseen: hoidon vaikuttavuuden seurantaan ja erotusdiagnostiikkaan, kun epäillään alkoholin käytön aiheuttamaa elinvauriota. Lisäksi labo ratoriokokeista saattaa olla hyötyä myös epäselvissä tilanteissa, joissa ongelmakäytöstä on viitteitä, mutta esitiedot ovat puutteellisia sen selvittämiseksi (11,12). Mini-interventio Mini-interventio on lääkärin tai hoitajan tavallisen vastaanottokäynnin yhteydessä annettava lyhyt terveysneuvonta. Se on vaikuttava hoitomuoto ja tehokas keino vähentää alkoholihait toja (10). Mini-interventio on nimensä mukaan lyhyt, kestoltaan minuuttia. Sen kohderyhmä ovat erityisesti varhaisvaiheen ongelmakäyttäjät. Mini-interventio sopii hoidoksi alkoholin riskikäyttäjille ja alkoholia haitallisesti käyttäville, mutta heidän kohdallaan on myös syytä seurata tilannetta ja arvioida hoitovastetta sekä tarvittaessa tarjota tukevampaa hoitoa. Alkoholiriippuvuuteen, jossa alkoholin käyttöä ohjaa pakonomaisuus, mini-interventio hoitomuotona ei yleensä riitä, vaan tällöin suositellaan laajempaa psykososiaalista hoitoa sekä mahdollista lääkehoitoa. Taulukossa 4 esitetään mini-interventio, joka noudattaa RAAMIT/FRAMES-periaatteita. Psykososiaalinen ja lääkehoito Avoin keskustelu hoidon tavoitteista voi motivoida etenkin niitä potilaita, jotka eivät ole valmiita täysraittiuteen. Se voi myös herätellä potilaita, joilla on huono hoitomotivaatio ja jotka eivät muutoin hakeutuisi hoidon piiriin (13,14,15). Alkoholinkäytön vähentäminen tai kohtuukäyttö voivat toimia houkuttelevana osatavoitteena niille potilaille, joilla on epäonnistuneita hoitoyrityksiä takanaan (1). Taulukko 4. Mini-intervention periaatteet: RAAMIT/FRAMES (11). Rohkeus (Self-efficacy) Alkoholitietous (Feedback) Apu (Advice) Myötätunto (Empathy) Itsemääräämisvastuu (Responsibility) Toiminta-ohjeet (Menu) Sovi 1 3 seurantakäyntiä Vala potilaaseen rohkeutta ja uskoa onnistumiseen Anna potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palautetta Anna suullista ja kirjallista tietoa (esim. Juomisen hallinnan opas) Lämmin, reflektoiva, empaattinen ja ymmärtävä suhtautuminen Potilaan oma päätös juomisen vähentämisestä tai lopettamisesta Sovi tavoitteista ja toimintatavoista yhdessä potilaan kanssa 1499

4 12 Niemelä O. Alkoholin riskikäytön laboratoriomittarit. Suom Lääkäril 2013;68: Davis AK, Rosenberg H. Acceptance of non-abstinence goals by addiction professional in the United States. Psychol Addict Behav 2013;274: Heather N. Controlled drinking, harm reduction and their roles in the response to alcohol-related problems. Addict Res Theory 2006;14:7 18. doi: / Ambrogne JA. Reduced-risk drinking as a treatment goal: what clinicians need to know. J Subst Abuse Treat 2002;22: doi: /s (01) Tavallisin perinteinen näkökulma alkoholiriippuvuuden hoitoon on ollut täysraittius. Se ei välttämättä ole kuitenkaan kaikkien alkoholin ongelmakäyttäjien henkilökohtainen tavoite (16). Tätä voi heijastella myös suuri retkahdusprosentti (lähes kaksi kolmasosaa potilaista) silloin kun hoidon tavoitteena on täysraittius (17). Täysraittiuden tavoite on kuitenkin osalle poti laista realistinen. Sitä voidaan tukea hoidon alussa lääkehoidolla, jolloin kokemukset alkoholittomista päivistä karttuvat. Tällaiset kokemukset tukevat usein monen toipujan muutosprosessia. Disulfiraamia käytetään silloin, kun hoidon tavoitteena on täysraittius tai alkoholista pidättäytyminen. Yhdessä alkoholin kanssa nautittuna disulfiraami lisää elimistön asetaldehydipitoisuutta. Se aiheuttaa pahoinvointia, ihon punoitusta, huimausta, sydämen tiheälyöntisyyttä ja päänsärkyä. Disulfiraamin käytön aloituksessa suositellaan antabussopimuksen tekemistä. Sen allekirjoittavat lääkäri, potilas ja potilaan valtuuttama henkilö. Antabussopimuksessa määritellään mm. hoidon kesto, annostus ja lääkkeenoton valvonta, jolloin valvonnan voi toteuttaa potilaan valtuuttama henkilö (18). Tau- Taulukko 5. Tyypillisimmät lääkkeet alkoholiriippuvuuden hoidossa (18). Lääke Tavoite Vasta-aiheet Huomioitavaa Annostus Haittavaikutukset Disulfiraami 1 Täysraittius Kompensoimaton sydänsairaus, oireinen psykoosi, vaikea elimellinen aivovaurio, raskauden ensimmäinen kolmannes Yliherkkyys disulfiraamille tai tabletin muille ainesosille Veren alkoholipitoisuuden tulee olla nolla promillea hoidon alkaessa Kuormittaa maksaa Yhdessä alkoholin käytön kanssa muodostuu asetaldehydia, joka on karsinogeeninen ASAT, ALAT (2 ensimmäisen kk:n ajan n. 2 3 viikon välein) Mikäli maksa-arvot kohoavat (tai ovat alussa) yli 200 U/l, on hoito syytä keskeyttää Aloitus ja yllä pitoannos 1 poretbl/pvä ( saatavilla vain 200 mg:n vahvuisena) Lievä huonovointisuus, suun kuivuminen, metallinmaku, päänsärky Nalmefeeni 2 Alkoholin käytön vähentäminen tai täysraittius Yliherkkyys nalmefeenille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle Akuutti hepatiitti Maksan vaikea vajaatoiminta Munuaisten vaikea vajaatoiminta Opiaattiriippuvuus ja opiaattien äskettäinen väärinkäyttö, koska seurauksena saattaa olla akuutti vieroitusoireyhtymä Ohjeen mukaisesti käytettynä ei rasita merkittävästi maksaa, eikä vaadi laboratorioseurantaa Osittainen k-opioidireseptorin salpaaja, jonka kliininen merkitys selvittämättä Merkittävästi pidempi vaikutusaika kuin naltreksonilla 1 tbl/pvä (saatavilla vain 18 mg:n vahvuisena) Suositeltu annos on 1 tbl ennen alkoholin käyttöä tai tilanteissa joissa potilas saattaisi juoda alkoholia Enimmäisannos on 1 tbl/vrk Huimaus, huono vointisuus, unettomuus päänsärky Naltreksoni 3 Alkoholin käytön vähentäminen tai täysraittius Yliherkkyys naltreksonille tai valmisteen sisältämille apuaineille Akuutti hepatiitti Maksan vaikea vajaatoiminta Munuaisten vaikea vajaa toiminta Opiaattiriippuvuus ja opiaattien äskettäinen väärinkäyttö, koska seurauksena saattaa olla akuutti vieroitusoireyhtymä4. Ohjeen mukaisesti käytettynä ei rasita merkittävästi maksaa, eikä vaadi laboratorioseurantaa Suositeltu käyttö: 1 tbl/pvä (saatavilla vain 50 mg:n vahvuisena) Off label käyttö: alkoholin käyttöä uhkaavissa tilanteissa: 1 tunti ennen alkoholin käyttöä. Enimmäisannos 1 tbl/vrk Huonovointisuus, pahoinvointi, päänsärky Valmisteyhteenveto: Opiaattiantagonisteja voi käyttää hoidossa, jos henkilö ei käytä opiaatteja. Jos henkilö käyttää opiaatteja, on antagonistin käyttö ehdoton kontraindikaatio. 1500

5 16 Gastfriend DR, Garbutt JC, Pettinati HM, Forman RF. Reduction in heavy drinking as a treatment outcome in alcohol dependence. J Subst Abuse Treat 2007;33: Merkx MJ, Schippers GM, Koeter MW ym. Guidelines for allocating outpatient alcohol abusers to levels of care: predictive validity. Addict Behav 2011;36: Alho H. Alkoholiriippuvuuden lääke- ja psykososiaaliset hoidot. Kirjassa: Seppä K, Alho H, Kiianmaa K, toim. Alkoholiriippuvuus. Kustannus Oy Duodecim 2013; Luquiens A Reynaud M, Aubin HJ. Is controlled drinking an acceptable goal in a treatment of alcohol dependence? A survey of French alcohol specialists. Alcohol Alcohol 2011;46: Rehm J, Zatonksi Wm Taylor B, Anderson P. Epidemiology and alcohol policy in Europe. Addiction 2011;106: Hodgins DC, Leigh G, Milne R, Gerrish R. Drinking goal selection in behavioural self-management treatment of chronic alcoholics. Addict Behav 1997;22: Gual A, He Y, Torup L, van den Brink W, Mann K. A randomized, double-blind, plasebo-controlled, efficacy study of nalmefene, as-needed use, in patients with alcohol dependence. Eur Neuropsychopharmacol 2013;23: Laaksonen E, Vuoristo-Myllys S, Koski-Jännes A, Alho H. Combining medical treatment and CBT in treating alcohol- dependence patients: effects on life quality and general well-being. Alcohol Alcohol 2013;466: Laaksonen E, Koski-jännes A, Salaspuro M, Alho H. Voittajana perille. Lääkkeellinen, ja kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva hoito-ohjelma dilsulfraamin janaltreksonin käyttäjälle. Duodecim duo/pilli/voittajanaperille.pdf 25 pilli/voittajanaperille.pdf Sidonnaisuudet Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Sari Castrén: koulutuspalkkio (Contral Clinics), luentopalkkio (Lundbeck, Contral Clinics), työsuhde (Contral Clinics), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Contral Clinics). Anna-Maija Pakkanen: työsuhde (Contral Clinics). Hannu Alho: asiantuntijalausunto (Actavis Oy), luentopalkkiot (Lundbeck Oy, Professio Oy, Reckitt Benkiser Pharma), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Lundbeck Oy, Reckitt Benkiser Pharma). English summary in english Identifying and treating alcohol use disorders lukossa 5 ovat disulfiraamin aloitus- ja ylläpitoannostukset, sivuoireet ja huomioon otettavat laboratoriokokeet. Alkoholin käytön vähentäminen hoidon tavoitteena on herättänyt keskustelua niin tutkijoiden kuin hoitavan tahon keskuudessa, mutta on saanut yhä enemmän kannatusta (19). Tätä tavoitetta tukevat mm. seuraavat huomiot: 1) alko holin käytön vähentäminen vähentää potilaalle koituvia haittoja (20), 2) jos potilas saa itse päättää hoidon tavoitteen, hän saattaa sitoutua paremmin hoitoon, 3) potilas voi myös päätyä täysraittiuden tavoitteeseen koettuaan, että hoito on alkanut hänen omilla ehdoillaan (21). Opioidireseptorin salpaajia voidaan käyttää tukihoitona, kun hoidon tavoitteena on alkoholin käytön vähentäminen, kohtuukäyttö tai täysraittius. Tutkimustulokset osoittavat, että ne vähentävät merkittävästi juomishimoa ja retkahduksia (22). Opioidireseptorin salpaajat naltreksoni ja nalmefeeni salpaavat alkoholin aiheuttamaa mielihyvän koke musta ja auttavat potilasta pääsemään paremmin hoitotavoitteeseen, olipa se alkoholinkäytön vähentäminen tai täysraittius. Opioidireseptorin salpaajat vähentävät retkahduksia, hallitsematonta juomista ja kokonaiskulutusta. Siten ne ovat erinomaisen sopivia tukilääkkeitä, kun tavoitteena on alkoholinkäytön vähentäminen tasolle, josta ei ole käyttäjälle enää merkittävää haittaa (23). Taulukossa 5 on lueteltu opioidireseptorin salpaajien annostukset, vasta-aiheet ja muut huomioon otettavat seikat. Lääkehoidon tehoa parantaa lääkityksen yhdistäminen psykososiaaliseen hoitoon eli kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja muutosmotivaatiota tukevaan keskusteluun (6,24). Psykososiaalisista lähestymistavoista motivoivan haastattelun työote ja kognitiivisesta terapiasta sovelletut lomakkeet sopivat hyvin myös perusterveydenhuollossa työskentelevän lääkärin käyttöön. Voittajana perille -oppaassa (25) on selkeä käytännön ohjeistus käyntikerroittain kuvattuna. Yhteenveto Alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa moninaisia haittoja yksilölle, hänen lähipiirilleen sekä kustannuksia yhteiskunnalle. Hoitoon hakeutumisen kynnys on tunnetusti korkea ja hoitoon sitou tuminen varsin heikkoa. Alkoholin ongelmakäytön eri tasojen (riski-, haitallinen käyttö ja riippuvuus) varhainen tunnistaminen ja potilaan hoitoon motivoiminen, hoito ja sen vaikuttavuuden seuranta ovat ensisijaisen tärkeitä sekä yksilölle että yhteisölle koituvien haittojen vähentämiseksi. Alkoholiongelman hoito ei kuulu pelkästään erikoisosaamisen piiriin, vaan sen tulisi toteutua kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Ongelman yleisyydestä johtuen perusterveydenhuollon lääkäreillä on tärkeä tehtävä ja tehokkaita keinoja ongelman tunnistamisessa, varhaisessa puuttumisessa ja hoitamisessa. Lääkäri on avainasemassa potilaan hoitomyöntyvyyden tukemisessa joko alkoholin käytön vähentämisessä tai lopettamisessa. Jo lyhyt interventio voi motivoida muutokseen. Kohtuukäytön opetteleminen saattaa motivoida potilasta muutokseen helpommin kuin täysraittiuden tavoite. Kohdennettu opioidireseptorin salpaajalääkitys yhdistettynä psykososiaaliseen ja motivoivaan tukeen on huomionarvoinen vaihtoehto alkoholiongelman hoidossa. Sillä voidaan vähentää haittojen määrää, parantaa potilaan työkykyä ja kohentaa potilaan elämänlaatua huomattavasti. Hoitokeinona tämä ei vaadi erityisosaamista, vaan lääkärin motivaatiota perehtyä asiaan ja uskallusta ottaa ongelma puheeksi. 1501

6 English summary Sari Castrén Ph.D, Researcher, Psychologist University of Helsinki and Helsinki University Hospital, Clinicum, Internal Medicine National Institute for Health and Welfare, Tobacco, Gambling and Addiction Anna-Maija Pakkanen Hannu Alho Identifying and treating alcohol use disorders Estimates of the prevalence of heavy drinking in Finland are approximately 5-10 percent, thus making it a public health concern. Alcohol-related harm in Finland affects not only the individual but society as a whole. People suffering from alcohol use disorders rarely seek treatment and this demographic seems to be under-diagnosed and untreated. Early detection, using for example AUDIT or AUDIT-C, will help practitioners to identify whether patients have hazardous or harmful drinking or alcohol dependence. An understanding and empathetic approach will promote patients motivation for change. Even a brief intervention can be beneficial. The typical treatment goal of abstinence may not be a primary one for all patients. Targeted use of opioid antagonists combined with psychosocial support can better motivate patients than a goal of abstinence. This can reduce alcohol-related harm and enhance the patients quality of life. 1501a

7 Lomake 1: Muutosmotivaatiolomake potilaan alkoholinkäytön muutosvalmiuden arvioimiseksi. ARVIOSI TÄLLÄ HETKELLÄ: 1. TÄRKEYS Miten tärkeänä pidät omien juomatapojesi muuttamista, jos 0 tarkoittaa sitä, ettei se ole lainkaan tärkeää ja 10 sitä, että se on erittäin tärkeää? Mikä on vastauksesi (ympyröi valitsemasi luku) Ei lainkaan tärkeää Jokseenkin tärkeä Kohtalaisen tärkeä Tärkeä Hyvin tärkeä Erittäin tärkeä 2. VARMUUS Olettakaamme, että olet päättänyt lopettaa/vähentää juomisesi. Miten varma olet, että pystyt itse asiassa tekemään sen? Nolla tarkoittaa sitä, ettet ole lainkaan varma asiasta ja 10 sitä, että olet täysin vakuuttunut, että pystyt siihen. Miten varma katsot olevasi? (ympyröi valitsemasi luku) Ei lainkaan varma Jokseenkin varma Kohtalaisen varma Varma Hyvin varma Erittäin varma 3. VALMIUS Kolmanneksi, miten valmiina pidät itseäsi juomatapojesi muuttamiseen? Nolla tarkoittaa sitä, ettet ole lainkaan valmis ja 10 sitä, että olet siihen täysin valmis. Miten valmis muutokseen katsot olevasi? (ympyröi valitsemasi luku) Ei lainkaan valmis Jokseenkin valmis Kohtalaisen valmis Varma Hyvin valmis Erittäin valmis Työkalu potilaan alkoholinkäytön muutosvalmiuden arvioimiseksi Tällä asteikolla voidaan arvioida mm. - potilaan motivaatiota muutosvalmiuteen - miten tärkeänä potilas pitää juomatapojensa muuttamista - miten varma hän on kyvystään muuttua, - miten valmis hän on toteuttamaan muutoksen. Sen jälkeen kun potilas on täyttänyt kysymykset, keskustelua voidaan jatkaa esim. seuraavilla kysymyksillä: 1. Jos potilas valitsee esim. numeron 4, voidaan kysyä, miksi se ei ole alempi, esim tällöin potilaalla on mahdollisuus tuoda esille asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä ja puoltavat muutosta. 2. Lisäksi voidaan kysyä, mikä saisi potilaan etenemään asteikolla 1 2 numeroa eteenpäin. Näin saadaan tietoa toimenpiteistä ja muista seikoista, joita potilas pitää tärkeänä muutosmotivaation voimistumisen kannalta. 1 Lähde: Williams EC, Horton NJ, Samet JH, Saitz R. Do brief measure of readiness to change predict alcohol consumption and consequences in primary care patients with unhealthy alcohol use? Alcohol Clin Exp Res 2007;31: b

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Motivoiva haastattelu

Motivoiva haastattelu Motivoiva haastattelu Motivoiva interventio The FRAMES ( RAAMIT) koostuu seuraavista osasista: Feedback ( Ainetietous) käsittää henkilökohtaisen riskin tai heikennyksen, joka saadaan yksilön päihteidenkäytön

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden? Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Aika paljon -- hoitajista niin, kokee tyydytystä, jos pystyy hoitamaan äkillisiä tilanteita ja vakavat tapaukset -- se on vähän heroistista.

Aika paljon -- hoitajista niin, kokee tyydytystä, jos pystyy hoitamaan äkillisiä tilanteita ja vakavat tapaukset -- se on vähän heroistista. Mini-interventio Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, terveydenhoitaja reetta-maija.luhta@epshp.fi 044 415 3122 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon ja

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto

Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto Härkää sarvista alkoholin suurkuluttajaa auttamassa 2.4.2014 Tuija Uusitalo vs. terveydenhuollon johtaja Hyvinkään terveydenhuolto HYVINKÄÄN KAUPUNKI Asukkaita 46000 Perusturva, jossa mm Koti- ja laitospalvelut

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi

Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa uudesta lääkkeestäsi Tärkeää tietoa lääkehoidosta PRILIGY-valmistetta käytetään 18 64-vuotiaiden miesten ennenaikaisen siemensyöksyn hoitoon. Ota PRILIGY-tabletti 1 3 tuntia ennen seksuaalista

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Ikäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon

Ikäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon Ikäihmiset ja alkoholi - työkaluja varhaiseen puheeksiottoon Anne Kejonen Ylitarkastaja, - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja alkoholiohjelman aluekoordinaatio Sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti

MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA. Outi Konsell TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti MOTIVOIVA KESKUSTELU OPISKELIJAOHJAUKSESSA Outi Konsell 3.5.2016 TtM, työnohjaaja, psykoterapeutti Koulutuksen tavoitteet ja sisältö Oppia keinoja toimia ratkaisukeskeisesti ja motivoivasti haastavissa

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla

Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Rovaniemi Leena Hirvonen, erityisasiantuntija Lait, asetukset ja suositukset ohjaavat

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen

Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Ongelmakeskeisyydestä alkoholihaittojen varhaiseen ehkäisyyn: työyhteisöt mukaan muutokseen. Susanna Puustinen Valtakunnalliset Päihdepäivät XVII 15.-16.9.2010 Esitelmän sisältö 1. 2. 3. 4. 5. 6. Taustaa

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Ikääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto

Ikääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto Ikääntyneiden alkoholin käytön puheeksiotto Anne Kejonen Ylitarkastaja, terveyden edistäminen, alkoholiohjelman aluekoordinaatio Sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Version 6, 5 October MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus

Version 6, 5 October MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus MÄÄRÄÄMISOHJE LÄÄKÄRILLE Instanyl nenäsumute, kerta annospakkaus TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL NENÄSUMUTE KERTA ANNOSPAKKAUKSESSA SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON Hyvä lääkäri Lue ja ota

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN?

PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? PÄIHDEASIAKAS ON KAIKKIEN ASIAKAS PÄIHDETYÖ ON KAIKKIEN ASIA ONKO NÄIN? Anne Tapola hanketyöntekijä (psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalikasvattaja) Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 23.1.2012 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot