PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS. Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS. Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK"

Transkriptio

1 PROJEKTISUUNNITELMA MINI INTERVENTIO KOULUTUS Satu Heilala Sairaanhoitaja ylempi AMK

2 SISÄLLYS 1. TAUSTA TARKOITUS JA TAVOITE Tarkoitus Tavoite Kustannusvaikuttavuus ja tehokkuus PROJEKTIORGANISAATIO TOTEUTUSSUUNNITELMA VOIMAVARAT JA TYÖYMPÄRISTÖ KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS LÄHTEET 1

3 1. TAUSTA Alkoholin riskikäyttö on merkittävä kansanterveysongelma kaikissa Euroopan maissa. Sekä Suomessa, EU:ssa että WHO:ssa on laadittu useita alkoholipoliittisia asiakirjoja. Suomen kansallinen 2000-luvun alkoholiohjelma (Yhteistyötä ja vastuuta) valmistui vuonna 2001, jossa tähdennetään yhteiskunnan alkoholihaittojen ja kokonaiskulutuksen tasoon vaikuttamista. Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2008 noin 10.4 litraa asukasta kohden, kun se vuonna 2009 oli 10.2 litraa ja vuonna litraa 100 % alkoholia asukasta kohden. Alkoholin kulutus on laskenut edellisestä vuodesta 0,2 litraa eli 1.5 % verran. Alkoholin tilastoidun kulutuksen väheneminen johtuu osaltaan alkoholijuomien hintojen noususta. Vuosina 2008 ja 2009 alkoholiveroa korotettiin kaikkiaan kolme kertaa. Vaikka alkoholin kulutus onkin laskusuunnassa, näkyy se kuitenkin edelleen Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Yhteispäivystyksessä käy vuosittain noin henkeä alueen väestöstä. Arviolta noin % yhteispäivystyksen potilaista käyttää alkoholia niin runsaasti, että kulutus aiheuttaa oireita tai vaarantaa terveyden. Pienellä osalla kävijöistä on jo alkoholiriippuvuus. Tämä potilasryhmä käyttää usein päivystyspalveluita. Alkoholin riskikäytöstä kysyminen pitäisi olla osa muuta hoitotyön tiedonkeruuta ja riskikäyttö pitäisi osata tunnistaa. Alkoholiongelmaisten hoitosuositus julkaistiin Suomessa vuonna 2005 ja sitä päivitettiin äskettäin (Alkoholiongelman hoito: Käypä hoito -suositus, 2011). Hoidon perusedellytys on tiedostaa alkoholin suurkulutuksen yleisyys ja kysyä aktiivisesti potilaiden alkoholinkäyttöä. Motivoiva asenne on lyhytneuvonnan tärkeintä sisältöä. Lyhytneuvonnan tukena voidaan käyttää laboratoriokokeita. Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä. Siitä on Kaija Sepän (2010) näytönastekatsauksen mukaan vahva näyttö. Terveydenhuollossa tehtyjä lyhytneuvonnan tehoa selvittäneitä kontrolloituja tutkimuksia on tarkasteltu 15 meta-analyysissä tai systemaattisessa katsauksessa. Näistä suurimmassa osassa on todettu lyhytneuvonnan olevan tehokasta. Lyhytneuvonnan ovat antaneet joko lääkärit, hoitajat, psykologit tai toimintaan koulutetut tutkijat. Suorittajataholla ei ole merkitystä tuloksellisuuteen. Tutkimusten mukaan on hoidettava keskimäärin 9 10 potilasta, jotta yksi vähentäisi juomistaan. Paras lyhytneuvonnan kohderyhmä ovat potilaat, jotka hakeutuvat terveydenhuoltoon jonkun muun syyn kuin alkoholiongelmien takia. 2

4 Ensiavun potilasaineistossa lyhytneuvonnan tulokset ovat osin ristiriitaisia. Nilsen ym. (2008) tarkastelivat systemaattisessa katsauksessaan 14 tutkimusta, joissa lyhytneuvonnan kohderyhmänä oli ensiavun vammapotilaita. Niistä 11 tutkimuksessa havaittiin muutos jossain tulosmittareista. Kirjoittajien mukaan tutkimusten heterogeenisyys kuitenkin estää varmojen johtopäätelmien vetämisen. Jotta lyhytneuvonta olisi kansanterveydellisesti merkittävää, sen tulee olla kattavaa. Alkoholihaitat voivat syntyä alkoholin yksittäisestä käyttökerrasta tai sen pitkäaikaisesta runsaasta käytöstä. Haitat kohdistuvat yleensä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Haitat ovat kohtuuttoman suuret verrattuna niihin hyötyihin, joita alkoholin valmistuksesta, myynnistä ja käytöstä kokonaisuutena syntyy. Vuonna 1990 aloitti toimintansa kansainvälinen Health PromotingHospitals (HPT) verkosto, eli terveyttä edistävät sairaala - verkosto. Verkostoon kuuluu 649 sairaalaa 33 eri maasta. Oulun yliopistollinen sairaala liittyi jäseneksi vuonna Terveyttä edistävässä sairaalassa perinteistä hoidollista perustehtävää ei pyritä muuttamaan terveyttä edistäväksi, vaan kyse on siitä, miten voidaan lisätä terveyden edistämisen ajatus sairaalan kulttuuriin ja päivittäiseen työhön. Asiantuntijat 25 eri maasta ovat suunnitelleet terveyden edistämisen standardeja sairaaloihin. Standardeja on viisi, ja ne perustuvat parhaaseen mahdolliseen näyttöön sekä kohdistuvat pääasiassa yleisiin laadullisiin tavoitteisiin. Standardi kolme sisältää; Potilaan informoinnin ja interventiot. (Suomen terveyttä edistävät sairaalat, 2004) Alkoholihaittoihin liittyvä informaatio ja niiden ehkäisemiseksi erilaiset interventiot kuuluvat näin ollen terveyttä edistävien sairaaloiden toimintaan. Oulun seudun yhteispäivystyksessä toimii perusterveydenhuollon päivystys sekä erikoissairaanhoidon päivystys. Lisääntyneen alkoholin käytön vuoksi päihdehoitotyö on ajankohtainen aihe ja tärkeä osa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotyötä. Alkoholin käyttöön liittyvät ongelmat jäävät usein huomaamatta PTH:ssa ja riskikäyttö unohdetaan usein täysin. Terveyskeskuslääkärit keskittyvät tavallisimmin vain alkoholista johtuviin vakavimpiin ja näkyviin ongelmiin, eikä riskikäyttäjien kohdalla muisteta tärkeitä preventiivisiä toimia, joiden tulisi kuulua perusterveydenhuollon rutiinitoimintaan. Varhaisvaiheen päihdehoitotyötä tarkastellaan alkoholin suurkuluttajan tunnistamisen, hoidon ja terveyden edistämisen lähtökohdista. Tutkimusten mukaan hoitokäytäntöä tulisi kehittää siten, että asiakkaiden päihteiden 3

5 käyttöön puututaan varhain ja tehostetaan neuvontaa.alkoholin riskikäyttöön kohdistettua lyhytneuvontaa eli mini-interventiota voidaan käyttää varhaisessa vaiheessa, jolla pyritään alkoholin suurkuluttajien hoitoon. Mini-interventio on kustannukseltaan edullista toteuttaa. Vuonna 2004 Suomessa tehtyjen laskelmien mukaan yhtä mini-interventiota saanutta kohden kustannukset olivat Pitkälle edenneiden alkoholistien hoito ohjataan joko A-klinikkaan, päihdeyksikkö REDI 64, Kiviharjun kuntoutumisklinikka tai mielenterveystoimistoon. Tarkoituksena on kouluttaa Oulun seudun yhteispäivystyksen sairaanhoitajat ja perusterveydenhuollon lääkäreitä toteuttamaan alkoholin riskikäyttäjän miniinterventiota. Mini-intervention periaatteita kuvataan termillä RAAMIT (taulukko 1). Motivoivaa asennetta pidetään hoidon tärkeämpänä osana. ( Seppä 2003.) TAULUKKO 1 Mini-intervention periaatteet Rohkeus (Self-efficacy) Alkoholitietous (Feedback) Apu (Advice) Myötätunto (Empathy) Itsemääräämisvastuu (Responsibility) Toimintaohjeet(Menu) 4

6 2. TARKOITUS JA TAVOITE 2.1 Tarkoitus Perusterveydenhuollon asema on ratkaiseva pyrittäessä estämään ja minimoimaan alkoholihaittoja. Lähtökohta tälle projektille on yhteispäivystyksen käytäntöjen kehittäminen ja ennaltaehkäisevän työn sekä potilasohjauksen tehostaminen. Tällä pyritään vaikuttamaan alkoholin suurkulutuksesta aiheutuvien terveydellisten ongelmien vähenemiseen sekä siitä johtuvien suurten terveydenhuollon kustannuksien vähenemiseen. Jo lyhyellä neuvonnalla (mini-interventio) on vaikutusta alkoholin käytön vähentämiseen. Tarkoituksena on kouluttaa Oulun seudun yhteispäivystyksen sairaanhoitajat toteuttamaan mini-interventiota alkoholin riskikäyttäjän hoidossa. Jotta he rohkenisivat puuttumaan päihdeongelmaisen potilaan ongelmaan ja osaisivat ohjata potilasta, mikä on sairaanhoitajalle haasteellista toimintaa. 2.2 Tavoite Tavoitteena on lisätä yhteispäivystyksen työntekijöiden tietoa, asenteita, taitoja ja motivaatiota kohdatessaan alkoholin riskikäyttäjien hoitoon liittyviä haasteita. Tavoitteena on myös juurruttaa mini-interventio terveydenhuollon työntekijöiden jokapäiväiseksi työvälineeksi ja rutiinitoiminnaksi, jota he laajasti tekevät. Tällä puuttumisella pyritään alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien terveyshaittojen vähenemiseen sekä kulutuksesta aiheutuvien terveyspalvelujen käytön vähenemiseen. Alkoholin riskikäytön havaitsemisessa herkin menetelmä on WHO:ssa kehitetty kymmenen kysymyksen AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test). Myös AUDITista johdettu lyhyt, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarja (AUDIT-C, pisteraja miehille vähintään 6 ja naisille vähintään 5 lienee tehokas riskikäytön tunnistamisessa. Kiireessä, esimerkiksi päivystyksessä, pelkkä humalajuomista mittaava AUDITin kolmas kysymys toiminee kohtalaisesti: Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? AUDIT-3 toiminee melko hyvin Suomessa ja etenkin miehillä. Pisteraja on sekä miehille että naisille vähintään 2. Tavoitteena on saada aikaan yhteispäivystyksen potilaille systemaattinen kirjaamiskäytäntö AUDIT-3 ja AUDIT-C 5

7 pisteille ESKO- tietojärjestelmään. (Tulossa syksyllä uusi välilehti ESKOON, johon kirjataan terveystietoja). Kirjaamisen avulla voidaan seurata riskikäyttäjien määrää ja jatkossa hoidon vaikuttavuutta. Henkilöstötasolla: - otetaan mini-interventio käyttöön - hyödynnetään tarjolla olevaa koulutusta - käypähoito suosituksen levittäminen Päättäjätasolla: - voidaanko huomioida preventiivinen työ palkkauksessa? - edistetään elintapojen selvittämisen tärkeyttä - potilaskontakteissa - koulutus - lainsäädäntö 6

8 2.3 Kustannusvaikuttavuus ja tehokkuus Jos mini-interventiota tehdään systemaattisesti, Suomen oloissa (10 % ) muuttuu kohtuukäyttäjiksi. Oulun seudun yhteispäivystyksessä käy vuodessa noin asiakasta joista riskikäyttäjiä on %, eli ja näistä 10% muuttuu kohtuukäyttäjiksi, joten se tekee vuositasolla noin potilasta. Suomessa yhden komplisoituneen haimatulehduksen hoito erikoissairaanhoidossa maksaa Hoidon kustannukset kasvavat ongelmien vaikeutuessa (taulukko 2). Hoidetut potilaat vähentävät juomismäärää 13%-34 % enemmän kuin hoitamattomat (3-4 drinkkiä vähemmän viikossa.) (Seppä). Amerikassa on tutkittu mini-intervention kannattavuutta ja todettu, että yksi lyhytneuvontaan käytetty euro tuottaa lähes kuuden euron säästön. Ballesteros ym. meta-analyysi (2004, ) on julkaistu johtavassa päihdealan lehdessä, sen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu mini-interventio on kiistatta tehokkaampi kuin tavanomainen hoito; joka kymmenes potilas hyötyy miniinterventiosta. Aallon tutkimuksen mukaan jopa lyhyt, yhden käyntikerran aikana annettu neuvonta voi vähentää suurkuluttajien juomista. Mini-intervention vaikuttavuudesta on tehty useita tutkimuksia maailmalla 1980-luvulta lähtien. Tutkimukset osoittivat että, alkoholin kulutus väheni tuntuvasti interventioiden jälkeen. Tutkimuksia on tehty esim. Englannissa, Ruotsissa, Australiassa ja Norjassa. ( Edwars ym. 1996,192.) Suomi on pitkään ollut aktiivinen edelläkävijä niin tieteellisessä miniinterventiotutkimuksessa kuin mini-intervention jalkautumisessakin. Terveydenhuollossa on tehty yli 40 mini-interventiohoidon tehoa selvittänyttä kontrolloitua tutkimusta. Niihin on osallistunut yli alkoholin suurkuluttajaa. Mini-intervention vaikuttavuus on todennettu useissa katsauksissa ja meta-analyyseissä. Erityisesti sen teho on osoitettu perusterveydenhuollon toimintaympäristössä. Vuonna 2003 alkoholinkäytön yhteiskunnalle aiheuttamat välittömät kustannukset olivat n miljardia euroa. Välilliset kustannukset (tuotantomenetykset ja 7

9 ennenaikaisten kuolemien aiheuttamat kustannukset) arvioitiin 2,5-4,7 miljardiksi euroksi. Välittömistä haittamenoista yli 30 % aiheutui järjestyksen ylläpidosta, n. 25 % terveydenhuollon ja n. 20 % sosiaalihuollon kustannuksista. (Stakes 2005, Hein& Virtanen 2004.) TAULUKKO 2. Alkoholiongelmien aiheuttamien hoidon kustannusten kasvu. Terveydenhoitajan vastaanottokäynti 40 A-klinikkakäynti 50 Nuorisoasemakäynti 60 Katkaisuhoito 125 /vrk Tukiasuminen 60 /vrk Maksatulehduksen hoito Huostaan otetun lapsen laitoshoito /v Haimatulehduksen hoito Maksan siirto

10 3. PROJEKTIORGANISAATIO Kehittämistyö, joka tehdään projektityyppisesti osana terveyden edistämisen yksikön toimintaa. Tässä kehittämistyössä toimii projektisuunnittelijana Oulun seudun yhteispäivystyksestä sairaanhoitaja Satu Heilala. Projektin ohjaavina asiantuntijoina toimivat terveyden edistämisen yksiköstä, yksikön johtaja Veikko Kujala ja terveyden edistämisen koordinaattori Leea Järvi. Lisäksi kehittämistyötä arvioidaan ohjausryhmässä (kuvio 1) jossa on lisäksi jäseninä Matti Martikainen, Antti Koskinen, Maarit Willman, Raija Forss. Ohjausryhmä ohjaa ja seuraa projektia ja tarvittaessa ehdottaa muutoksia projektin toimintaan sekä hyväksyy väli ja lopputulokset. Projektisuunnittelija tekee projektisuunnitelman, ja vastaa suunnitelman mukaisesta projektin toteutuksesta ja aikataulusta. Toimii ohjausryhmässä esittelijänä ja vastaa ohjausryhmälle toimitettavista projektin etenemistä kuvaavista raporteista. Projektisuunnittelija Satu Heilala sairaanhoitaja ylempi AMK yhteispäivystys, PPSHP Kujala Veikko, johtaja, Terveyden edistämisen yksikkö, PPSHP Järvi Leea, Koordinaattori, Terveyden edistämisen yksikkö, PPSHP Fors Raija, alkoholiohjelman koordinaattori, Pohjois Suomen aluehallintovirasto Martikainen Matti, vastuualuejohtaja, Yhteispäivystys, PPSHP Koskinen Antti, ylilääkäri, Yhteispäivystys, PPSHP Willman Maarit, osastohoitaja, Yhteispäivystys, PPSHP 9

11 4. TOTEUTUSSUUNNITELMA Projekti käynnistyi suunnittelukokouksella helmikuussa 2011, jossa projektin tehtäväkuva tarkemmin määriteltiin. Seuraava palaveri sovittiin toukokuulle. Projektisuunnitelman ja koulutusmateriaalin teko alkoi maaliskuussa ja on tarkoitus valmistua huhtikuun alussa. Projektin on tarkoitus valmistua kesäkuussa, mutta kesälomien tullessa vastaan, projekti voi viivästyä ja projektin valmistuminen voi siirtyä syyskuulle Mini-interventio koulutukset on tarkoitus toteuttaa huhti-kesäkuun aikana. Tarkoituksena on kouluttaa kaikki yhteispäivystyksen sairaanhoitajat ja mahdollisuuksien mukaan myös terveyskeskuslääkäreitä. Koulutuksen yhteydessä jaetaan materiaalia mini-intervention toteuttamisen tueksi. Jaettava materiaali: - Terveydeksi! kysy alkoholin käytöstä - Alkoholin riskikäytön tunnistaminen ja mini-interventio- laminoitu neuvontakortti. (Sosiaali ja terveysministeriön esitteitä 2004:12) - Alkoholi ja perusterveydenhuolto. Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen ja miniinterventio- hoitosuositusten yhteenveto(phepa- hankkeen hoitosuositus) Jatkossa voidaan kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä, laatimalla alkoholin riskikäyttäjälle hoitoketju. 10

12 5. VOIMAVARAT JA TYÖYMPÄRISTÖ Henkilökunnan koulutukset pidetään OYS:n yhteispäivystyksen tiloissa. Koulutusmateriaalina käytetään power-point esitystä. Koulutusmateriaali on päivitetty ajan tasalle, hyödyntäen PEPA-KOULUTUS ohjelman luentomateriaalia ja Tampereen yliopiston päihdelääketieteen professorin Kaija Sepän tekemiä tutkimuksia alkoholin riskikäyttäjän hoidosta. Yhteispäivystyksen työympäristön ja siellä tehtävän työn luonteen vuoksi koulutuksen pitää olla lyhyt ja ytimekäs. Koulutukseen on käytössä aikaa yksi tunti. Vain lyhyet tietoiskumaiset koulutukset mahtuvat päivystysympäristöön sekä terveyskeskuksiin. ( Seppä, 2010.) Alustavan suunnitelman mukaan koulutus toteutetaan iltavuoroon tuleville hoitajille, iltavuoron alussa. Koulutuksen aikataulu on huhti-toukokuussa ja tarvittaessa jatketaan aikaa, jotta kaikki yhteispäivystyksen hoitajat saavat koulutuksen. Koulutuksesta vastaa projektisuunnittelija Satu Heilala. Alustavat koulutuspäivät: klo: klo: klo: klo: klo:

13 6. KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUS Projektin kokonaiskustannus koostuu asiantuntijoiden henkilöstökuluista ja materiaalikuluista. Asiantuntijapalkkoihin käytetään kaikkiaan?? euroa ja materiaalikuluihin 500 euroa. Projektin kustannukset on esitetty taulukossa 2. ja projektin rahoitus on esitetty taulukossa 3. TAULUKKO 2 Projektin kustannusten toteutuminen Henkilöstökulut euroa Projektipäällikkö 72.50h 1740,00 Projektisuunnittelijanluentopalkkio 10h/a Asiantuntijapalkkio Veikko Kujala 10h/a Asiantuntijapalkkio Leea Järvi 14h/a 25 /h 350,00 Yhteensä Matkakulut -- Materiaali- ja viestintäkulut Aineisto- ja tarvikekulut Puhelin, ATK- kulut Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ TAULUKKO 3 Projektin rahoitus Rahoittaja Terveyden edistämisen yksikkö Yhteensä 12

14 LÄHTEET Aalto, M. Pekuri, P. & Seppä, K Primary health care professionals activity in intervening in patients alcohol drinking: a patients perspective. Drug and alcohol dependence 69(8), National Puplic Health Institute. Helsinki. Alkoholiongelmaisen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, kohdennettu päivitys 2011 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Ballesteros, J., Duffy, JC., Querejeta, I., Arino, J., Gonzales-Pinto, A Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and metaanalyses. In Alcohol Clinical and Experimental Rescarch 28. Edwars, G., Anderson, P., Babor, T., Casswell, S., Ferrence, R., Giesbrecht, N., Godfrey, C., Holder, H., Lemmens, P., Mäkelä, K., Midanik, L., Norström, T., Romelsjö, A Alkoholipolitiikka ja yhteinen hyvä. Alkoholitutkimussäätiö. Helsinki: Alko-Yhtiöt Oy ja Edita. Hein, R. & Virtanen, A Päihdetilastollinen vuosikirja. Stakes. Helsinki. Nilsen P, Baird J, Mello MJ ym. A systematic review of emergency care brief alcohol interventions for injury patients. J Subst Abuse Treat 2008;35: Seppä K. Lyhytneuvonnan vaikuttavuus. Näytönastekatsaukset. Alkoholiongelman hoito: Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: AUDIT-kysely suomeksi. Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta Helsinki. Yhteistyötä ja vastuuta luvun alkoholiohjelma Sosiaali ja terveysministeriö. Valtion periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista. Esitteitä 2003:6 Suomen terveyttä edistävät sairaalat 2004 (online). 13

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia) Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 15.11.2011

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto

Mini interventio. Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Mini interventio Kaija Seppä Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto Euroopan 5 tärkeintä terveys ja ennenaikaisen kuoleman riskiä 8000 DALY (000) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tupakka Hypertonia

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA

ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA HANKESUUNNITELMA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA 1 Tiivistelmä Tutkittu tieto osoittaa, että lääkärin tai terveydenhoitajan antama lyhytneuvonta (mini-interventio)

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor

Alkoholihaittoja vähentämässä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholihaittoja vähentämässä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 13.5.2009 Diacor Alkoholijuomien kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 100 %:n alkoholina vuosina 1960 2006 100 % 80 60 40 20 Mallasjuomat

Lisätiedot

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri

OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä. Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri OYS:n henkilöstön käsityksiä terveyden edistämisestä Veikko Kujala Asiantuntijalääkäri PPSHP strategia 2010-15 Tavoitteena terveyttä TERE-toimintasuunnitelma 2013-15; TERE-toiminta osaksi ppshp:n johtamista

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010

Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina. Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Audit ja mini-interventio käytännön työkaluina Erja Kokkoniemi Riihimäki 16.12.2010 Käytännössä? Puuttumisen rohkeutta? Työkuormani lisääjä? Haaste? 2 Taustaa WHO asetti monikansallisen työryhmän (1982),

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Erityisasiantuntija Marjatta Montonen & kehittämispäällikkö Jaana Markkula Motivoi asiakas muutokseen Puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmäperhe

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Englanninkielinen alkuteos

Englanninkielinen alkuteos Alkoholi ja perusterveydenhuolto Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen ja mini-interventio hoitosuosituksen yhteenveto Englanninkielinen alkuteos Anderson, P., Gual, A., Colom, J. (2005). Alcohol and

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ

MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Mielenterveystyön erikoistumisopinnot MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio

Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio 11.6. Kuopio Anne Kejonen, ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa (kulutus, haitat) Mini-interventio

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Aika paljon -- hoitajista niin, kokee tyydytystä, jos pystyy hoitamaan äkillisiä tilanteita ja vakavat tapaukset -- se on vähän heroistista.

Aika paljon -- hoitajista niin, kokee tyydytystä, jos pystyy hoitamaan äkillisiä tilanteita ja vakavat tapaukset -- se on vähän heroistista. Mini-interventio Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, terveydenhoitaja reetta-maija.luhta@epshp.fi 044 415 3122 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI HUITTISTEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Marjo Virtanen 28.09.2012 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 PILOTIN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

ALKOholin käytön. työvälineenä audit

ALKOholin käytön. työvälineenä audit ALKOholin käytön Riskien arviointi, neuvonta ja hoitoonohjaus työvälineenä audit OPAS SOSIAALIALAN JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE 1 TYÖVÄLINEENÄ AUDIT Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Leena Alho

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi Hyvinkää sairaalan päihdetyömallin jalkauttaminen Katja Holopainen HUS medisiininen yksikkö 1 Ongelmakohdat Miten puheeksi ottaminen myydään henkilökunnalle? Miten

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston periaatepäätös Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2003:6 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1408-X Painosmäärä:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot